Vapaus, May 10, 1956

              ^v» 2 T«rst«Ujia, ioukokum 10 p. — ThurÄday, May 10,1956'
iiiiiiiii aXBiapnr) JtOnvtsaOent JUbor
Oqtan «of flimiab CamOiaas. V»-
UbUabcd Sor. U17. Authorized
ac second dass mail by ttie Post
Omee Oepaitoiest. Ottava, Pal>'
IbDcil tfailce iceekly; Tuesdays.
IbazsdajTB and Saturdsyx fqr Vapaioy
ViddlshiJV CompanrXtdat 100o202
Etm St. W^ Sudburjr, Ont^ Caxiada
f Telephone»' Btff. Office OS, 4-420«:
I Editoria} Of fj«e OS. «»«Z», Manager
e. Saksi, JBditor Itr. Eklund. aCftiitng
> addre»:- B<tt ^* Staabary, OatifiQ,
1 Advertislng'ro
TransJation free of charge.
TttAt/SHINJfAT;
cranadassa: 1 vk, 7J00 6 kic 9,75
3 t3C'23B
srhdTsvaDoiasai 1 irk. 0iX> 6 kk, 430
Suomessa: l vk. 9£0 6 kk, 4.73
voittokulku tuloksena 1*
Mutta tauti paheni, yhä
' ' • ' • *
^j: £i ole meille canadalaisille zniellyttäväa lukea uutisia
ja tilastotietoja, jotka viittaavat siihen, etta Canada näyttää
jäävän huonommalle puolelle siinä kilpailussa mikä on nyt •
käynnissä "teknikkojen, insinöörien ja kaikenlaisten tiede^
miesten.Ia)ulutt«\rojsef;sa. .Paljon mieluisempaa olisi meille
kertoa;^ että Canadassa koulutetaan siihteellisesti enemmän
näitä'voimia kuin Neuvostoliitossa.
' Mutta .näin ei ole valitettavasti asia. Siksi jouduimme
esimerkiksi tiistaina kertomaan ulkoministeriömme tiedon-
' äiijtojen perusteella, että Neuvostoliitto on suhteellisesti pai'
jogi, edellä Canadaa insinöörien, teknikkojen ja tiedemiesten
kouluttamisessa.
'n'-.Vaikka viimeaikoina'onkin kiinnitetty jonkun verran
i^^;hU{dmiota siihen tosiasiaan^v^tte^
käah riittäväst opiskelumahdollisuuuksia ja vaikka olemme
kaii^^akuntana häviämässä kilpailun tällä tärkeällä'alalla* nyt
>oi^kuitenkin saatu tietoja;, että esimerkiksi Toronton yUopisto^^
korottaa opiskelijain ennestään liian korkeita sisäänldrjoitus-maksuja
llii2 prosentilla, ' ^ .
^ "^"Tämä jbiraenpide* lulee epäilemättä johtamaan,/siihen,
eiiä niäamme muut yliopistot seuraavat esimerkkiä — ja
, iiUjn huononee entisestään nuorison opiskelumahdollisuudet.
CCFm Ontarion jaoston johtaja Donald MacDonald oli iuhan-nesti
Dikeassa protestoidessäan tätä korotusta vastaäp Koros­taen
setiräavaa: • ' ij''
; *Täia korotusta ei voida mitenkään puolustalu Nykyi­selläänkin
ollessa on häpeällisen pieni se työväenluokan nuo­risonsa
mika nyt voi mennä yliopistoon." '
•''"Selvää on,^'että koulumenojen lisääntymisen johdosta tu­lee
työläisnuorille entistä vaikeammaksi opintielle antautu-niiilen
ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että tulemme kansa-kbntana
vähentämään teknikkojen, insinöörien ja tiedemies­ten'kasvatusta.
'"'Tämä sellaisenaan bn uusi — ja hälyttävä osoitus siitä
kriisistä missä koko maamme koulujärjestelmä nyt on. Kun­nat
ei,vät voi enää huolehtia kansakoulujen menoista ja yli­opistojen
ovien eteen rakennetaan ylipääsemättömiä esteitä
kotnukustannu$ten lisäämisen muodossa. , , . , ^ > ^
./Selvää 09, että liittohallituksen ja parlamentin pitäisi'
|taä perlantflina. toukokuun tl päl-:
; Tänä 7a vuotta^ . . • , j
I Q)M», ,Tt«i»wtn, XfntviAaA». täyt-itää
iaaangijii^iaa. tjoflkol^uoif
f 70 vuotta.'
YhdynuDe sukulaleten ja tuttavain
onacototvptukilfe:"J>*4- -
voimien isestä T i
dJttava Iain^nltäcaan yU a)'tvuoti#a5-
ta uasmn, fosjid ei voi maksaa
menojaan ^ ' kuukaäJltujolsta? —B.
VaafoDs: Mor^altestteljkä, /os ovat
byvfnvoipaisla;'mutta'l^riei;tyttär^
aUhen pakolta, , '\ ' *
iKMBtoö. — iSaifd,', i&hUäi on eslt^
tänyt haUltukseUe vaatimuksen, että
5en tufec Julifalstä :tösltIedot; kun
kaalUsen - laivaston' '.''jsammakkoinier'
hen". komentaja Xlbnel (Buster)
Crabbin viimebestä -salaperäisestä
tehtävästä . . . " / ' ' '
C^bb katosl-toimlpalfcasfaan Ports­mouthin
satamassa v^läisfn ristei­lijän
Ordzhonikidzen ;vieräilun aikana
^|Viliäitt<en miiestenM visainen pala
,|l$^uien on )jutistijB«6«5Sa^^ At- -
pei^UstccUmen ^tiitlclmvf stft^j^niiten, vo0a^h muiittaä, NAT^ÖinJ
puhtaaiäli miltaVistista I&neltta niin, että';se om^jcsujsi itsel-^
leen myös "poliittisia ja taloudellisia" tehtäyiä* J ,
y^[So niinisterineuvoston kokouksen aikana - julkaistuilta ^
sänomalehtlkirjoituksista ilmeni, että NATO^.ssa on tapahtu-
' massa ja edelleen kehittymässä syvällinen kriisi. Totta tie­tysti,
on, että esim. Britannian ulkoministeri Lloyd yritti
puheessaan mitätöidä NATO:n riveissä kehittyvän kriisin.
Mittta vaikka sulklsimmekin silmämme sille^ tosiasialle, että
NATO;jäsenten Yhdysvaltain ja Kreikanväliset sekä Kreikan
ja Turkin väliset suhteet ovat kärjistyneet huip|)uunsa ja
että NATOin-jäsenvälta Islanti vaatii toista NATO-valtaa
(Yhdysvaltoja) viemään sotajoukkonsa pois sieltä; sekä' muut
tämänsuuntaiset seikat, niin ainakin tämä "viisasten miesten''
kbhiitean nimittäminen .on tunnuksena siitä, että umpikujaan
ajdutunut'NATO etsii nyt ulospääsytietä.
Sattuma ei suinkaan ole, että meidän ulkoministe^inmie,
mf, Pearson on yksi näistä kolmesta "viisaasta*', sillä hän on
jo pitemmän aikaa vaatinut NATO:n sellaisia nriuutoksia,
että se voisi taloudellisesti avustaa ns. jälellejääneitä m^ita,
/ . Mutta hyvin kyse nalaista on se, voidaanko tiikerin täpliä
muuttaa. Tässä yhteydessä on muistettava, että NATO on
perustettu nimenomaan sotilasluontoiseksiliitoksiv^^^
että sen perustamisvaiheessa puhuttiin myös talo^udellisista-
Idn seikoista, mutta käytäntö on osoittanut, että NATO on
kokonaisuudessaan sotilasluontoincn liitto. Mutta olettakaam­me,'
että "kolme viisasta" ehdottaa ulkoministeri Pearsonin
viimeaikaisten puheiden linjan mukaisesti, että tästä alkaen
on'kiinnitettävä huomiota myös taloudelliseen avustustoimin­taan.
Tämä antaisi kaksi vaihtoehtoa> NATOin hyväksi on
tehtävä entistä suurempia uhrauksia jäsenvaltojen takia —
tai- muussa tapauksessa on taloudellista apua annettava soti­lasmenojen
vähentämisen kustannuksella; Mutta ottaen huo­mioon
sen, että kaikissa NATO-maissa myös Ganadassa moi-tiiaan
jo sotilaalUsia menoja liian' suuriksi, on hyvin toden-
»äköistä; ettei NATOin käytettäväksi saada lisävaroja mones-t^
aan maasta. Toisaalta: tiedetään viimeaikaisten tapahtu­mien
perusteella, että Yhdysvaltain hallituksella ei ole pie­nintäkään
halua vähentää omien asevoimiensa eikä suinkaan
NÄTO^-liiton asevoimien: määrärahoja. Päinvastoin Yhdys-^
vaOat vaatii tiukasti, että NATOin sotilaallisia menoja on
liettävä siinä määrinj että saadaan 500,000 saksalaista uudet
leen aseisiin!
-K>^Täxtvii sellaisenaan antaa visaisen palan kolmen "viisaan
miehen" purtavaksi.
Mutta kysymys ei ole yksinomaan NATO-maista, vaan
Ja^^se^ on^ttostattanut myrd(yisen. väit­telyn.'..,
:' . _ ,1
Jotikkolevikii^ omaava Daily Mtirror
sanoo, että .tähän ta1>attttfmaairmt-taa
sisältyä vboden suurin poliittinen:
typejyys. •
"Hänen katoamisestaan bn annettu
kymmenkunta: selitystii'' sanoo lehti
toimituilkirjolti;tkses$aan> "mutta £t^^^^^
hän mennesslpei ole annettu selityiltä
yhteen kiusalliseen kvtrymy^seen: M i ­tä
oli Crabb tfekemässä jPoctsmou-thissa?
_ ,; ' '
Oliko hän venäiaijMp laivan lähet-tyylllän
sLc Anthony^ Edenin iietten Ja
auostumuksella.— jonka vieraina-Ve<'i
näjän johta4at. olivat?.,.4os iusia on
päin. se on hJipeäil>täV
r^Uhetettiink»^^ Grab^ Portsniouthllh
iSdenln tietämättä siitä? Jos asiaton
näin,-kt|ka ön!«er vlikailija-idiDottitjof
ka hänet'sinne lähetti? ' 'j -«/ct '
„"Jos Sir Anthony Eden läheni sam<t^
makkomieh^n<AvakoU^mBaa;'Vterflanäa
laivan vl&hettyV^Ie/ yli^lir <jiänfn, on
uuti^n (Qukok't>8 pnä. \
VUmt lUiUUtm» iefittrwli|gii<
SttUuiUBme cncfmmsisc» 'tjftn
BettiosfB Vafa* StoaaHkJid^ii»-
ttnta Aarne' Saarfseo psli«nta
Hehfogfatä pldety»ä noft/iifAo'
d vanteil«««fti mahtvnvt mac
iUAUSrVS «ITÄTdl PALKAN-
; KOROTUKSEN
; Maamme kaikki palkkaty^teKi-f'jät
ovat Oikeutetusti kaikerin mie-
]in vastaanottaneet' tiedon äitä Jun-tojenkorotusvyörystä,
jonka hallitus
ron päättänyt panna' toimeeotrMer'
kille irantavaa on/että tämä^'tapab-tuu
/ ajanla)htaDa, jolloin muste ei
vielä ole ehtinyt kuivua' eräiden
tärkeimpien alojen'työehtdsopiraus-ten
allekirjoituspdytSkiiiölsta
Hallituksen ohjelmassa/sanotaan,
että se '^pyrkii vaikuttamaan s^eni
^ttä kuluvan vuoden aiJcanat^ah'
tunut elinkustannusten' nousu^tdisi
hinta- ja palkkaratkaisuissa: oikeu'
denmukaiseUa tavalla hyvitetyksi
palkansaajille. Hintojen ja > inaksu-jen
nousu ; pyritään - estäreaäeu'' -
V Nain sanotaan halUtuksen:^|ijeI-massa^
mutta se: fofmii täysinrpäin-vastaisella
linjalla,' näyttäen kapita­listisille
yrityksille' :: esimerkkejä
hintojen korottamisessa. Se on
päättänyt = korottaa mm- kutoma-teollisuustuotteiden
, liikevaih^iove-roa,
rautatietariffeja, väkijuomien
hintoja, leimaveroa posti-, ;koUlu- ja
sairaalamaksuja^ bensiinin ja: pet-roolin
vhintoja. Lisäksi nousevat
sokerin, margariinin, juuston ja^-Iei-yäti
hinnat. Näillä hintojen:ja i^k-sujen
korotuksilla ,on paliön ^-laa­jempi
vaikutus myöhemmin sillä ne
tulevat johtamaan monien jniiiden
tuotteiden hintojen ja maksujen
nousuun. ^ ''^
Näyttää sUtä. että maamme halli­tus
ja työnantajapiirlt eivät halua
mukautua siihen ajatukseen, reettä
]}alkkatyöntelujälnoU: saatava-hy­vitys
jo aikaisemmin .tapahtuneista
hintojen . nousuista ja' tuo.faiinon
kohoamisesta, koskapa häitä'^ tol-menpitl^
ita''pu6Iiiste^l£rä'n siUä,^että
jie pväir niik^VäftlämälitiiiAiä' yleis-laiget
vMtteet elvil fbiä Uh
tuBdm Jkaitjsa, eim SAK:a työ-'
vafkdnntsiifväksynyt «tOn
paUdtoJa koskevan a9pliBukseD-Ja
nositakseB 8 ^ (udeonnt et^ä
. baJUfo» on antanut mäiräilyiä si-t(
wifiiUlav;ly9iiant»jiUe, :SAK:la
el voi ^ sitoa baUituksen ja
(ydtuTntajain' keskea tebly^ s^^
mius, pniuunattakaan siitä, että se
voisi jdtoa nlfta poliittisia >yh-mili,
^tkz eivai^ole faaUitosvas-
::toiiSsai%:'?|i
Ovatki;|.Wen verot> lapsilisän ym.
helpoUikcet työnantajille väittä- [
mättöoiiä? Todennäköistä on, et-[
tä tnbnet Ja varsmkin luottojen va-rassa^
i^oimivat f pienyri ^ovat
joutimeet*^' .vaikeuicsiin. joita ' on
ojniaan-jisä^nään klrj^tietty luott^^^
politiikka; Mutta tilanne eri aloil­la
t»n, hyvin erilainen, sillä esim.
rakennusalalla -saattavat monet
tyimantajat saada ylimääräistä b^ö'
tyäkin; palkankorotusten .seuraukse­na.
: • Kun rakennustyömaat ovat ly-hyta^
aisia ja'työvoiman^'vaihtuvai-suus'suuri"
ja kun työnantajat al­haisten
»sopimuspalkkojen vuoksi
ovat-^outuneet maksamaan palkko­ja,
jotka ylittävät tariffin, niin he
voivat suhteellisen helposti hävit­tää
pois työläisten palkoista 12 mar­kan;
korotuksen; työvoimaa v vaihta­malla
tai ; työvoiman vaihtuessa;
mutta rkustannuksiint he V' varmasti
laskevat korotuksen: täysimääräise­nä
.ja laskuttavat: -sen -mulsaan; ra­kennuttajia.
Toisaalta taas teolli­suuden
suurtyönantajat^ovat sellai­sessa
asemassa, että mainitut hel­potukset,
jotka' merkitsevät valtion
tulojen pieneiatymistä ja. menojen
kasvua, eivät ole vähäisessäkään
määrässä perusteltuja.
Valtavista sijoituksista tuotan­tokoneiston
uusimiseksi ja laa­jentamiseksi,
vararahastojen kas­vusta
ja omilla pääomilla tapab-tunelsfa
^osakepääomien korotuk­sista
huolimatta, ovat suuryritys-ien
veitit vuoti raodetta paisu­n
e ^ . Niinpä eräidea ybtföicten
»oitot ovat viime vuonna kas-vanneet
seuraavasti: Oy Kaukas
24 pros. Kajaani Cy2>0 pros:. No- ^
l^.Oy- pros.. Oy- Soamen Tri- -
fcoo 52 prosi^ Vaasan PnuvUla IS
pros.. Ybdictynf^t' Vllatebtaat
lapaMi. Sen tuoksi « s välttä-nätöslä
kebttää yhteistoimintaa
•- BfiJB •«»i«*rglf»a. »«»g «aiMaa» — t i t » ..
kostaa ><Bds;Jäfsesti molempien
fyöväenHaoIaeldeD'ja naalalsllir
. ton ink<«i Bojautuva haUiti^
Tätä',v^vatn}t entista ;poltta-
BATKAISUKSf
Eräs naisbenkile ja sU
päässeet kadujUa smixttiait
sijian. Kun mies väis^ va
ie; väistyi nainen oikräne
mies väistyi. oikealle, %'äii
nen vasemmalle, mies men
sivälli^yytensä ja sanoi:
— 'jos rouva on byvä j
13 pi«5;iHiäteÄi.,w;mi'2«:jr^^^^ j ,aiva.n h|ljaa^. p ai.ka—llaan, , -i
pros. Ine. muutamia esime.kke- 1'f°"H»sen ja h e i ^ tän hypätä teidän yUtsem
Jä ma:nitol^nL,.Tälbisilla ^liäa-r J^i P^^n'^^^^^^^ ,r •
iiUä «vat 'saurybt:s:dcn Voitot^ ^y^^^n. etta mm kauan k i ^ vam
; lisääntyiieet; r a!kaisemplaak-0:
vuosina,Xisäksi' dvat"^ herrat-vuori-'
ja kauppaneuvokset: kn-'
Inneina - vuosina nostaneet kun- i
kausipalkkojaan - suuremmilla
summJIa kun mitä tavallinen
^öl^en banUui koko vuodessa.
TVÖVSEN EDUSTUSTA
HALLITUKSESSA LISÄTTÄVÄ
' Ottaen huomioon, että hallituk­sessa
ovat edustettuina puolueet,
jotka nojautuvat suuressa määrässä
palkkatyöntekijäin ja muiden ^työ­tätekevien
väestökerrojfcn tukeen,
emme halua uskoa, että se ehdoin
olisi antautunut yksinomaan- suur-pääomapiirien
etujen ajajaksi:;: Us^
komme pikemminkin) : että i se > on
lan'gennut- pääomapiirien ' virittä­mään
ansaan ja ottanut vakavasti
näiden )piirien hai^ittaman; kustan-nusknisipropagandan.
• ; Olly^pa ballltnkfiien toiminnan >
mo^^vlt: mitkä taliansa, niin päi-. <
.vänselVä asia on, eittä sen toimen-r
pitcäet' suuntautuvat erittäin' räi-:
keällä' tavalla palkkatyöväestöä
vasta^ ja ovat omiaan edistä­mään
inflatiota. Seurauksena
täytyy olla uusi taistelu palkko­jen:
korottamiseksi. Tasjsä, tilan­teessa
me' dän on pak£& entista
vakavammin asettaa - kysymys
suurpääoman : vaikutusvallan ra­joittamisen
välttämättömyydestä.';
Mutta pääoman kiristysotteet ei­vät
heltiä niin kauan kun työ-väenpnolneiden
yhteistoiminta
on olematonta tai heikkoa ja ti-toista^'
^övaenpucMuetta. ; p^idetpii
ballit^elippisena,''seb' oh pakko
jnukautua, ollakseen^ yleensä Iialli-tuksessa,
mukana,'suurpääoman vaa­timuksiin^
ja 'sitjen olCTiaan kyvytön
puolustai^äh .1 fyd\'äenlu6kan etu­ja/.:^.
Aino^ ulospääsy siitä, umpiku-'
jast^^Q^bn. nyt ajaudutaan on tjför
väen?jarpienviljeiijäväestön yhte^;
toimuman ' mitä laajin ' totieuttami-.
nen ' kaikilla 'yhteiskuntaelämän
aloHla. Bfölemmin puolin en nyt
entista; maärätietoisätnmin raivat­tava
pojs yhteistoiminnan tiellä ole^
via esteitC'jotka loppujen lopuksi
EI SAANUT^ f U l B l i
. . Prolesscui: / ^ubLapäiväi
pääs^ teid^ poi8''luokaIi
nientä minuuttia aikaisemn:
jtayallisesti,' mutta älkää
.suurta ääntä, Jotta ettette i
.si toisia luokkia."
t u s j ^ l i Varsin »X^I^ästf esille jö
yietslaion'lop^eHamS^eii :'yrite^^
, 'joiroir('^alHVui sitoutui'Vyhtymään'
tolnienpitöliiin' työnHntajreff' 'fero-ym:'
iiiaksujeH"kfentamiselcsii
' i - V iv. ^•*V!K.i.j,*aiJi
,. A9fbaaai9bjMiyiar[ov?t-.Siellai9j»tl<
väHfc^.»<:*tt^.$AKJoMak:n: yksl.|
mielfl^M päätölcsellä: .t>llsi siw,<
nanput £eljaisw;i^irr.-.b9llttuks9n^^
. ^It^iumukscnr .fyönantadille,. $f|.-
EROIITiMATON OSA
Mltk-albertalaiseivijanovat
tun kaasuputkilinjan-rakentamiskysy-myksesta?
Mitä sanovai he. Jotka
asuvat Juuri noiden suunnattomien
rikkauksien päällä? ^t-^' '
Noin kuukausi'sitten'c^
rald-Iehti JuUcalsi^asiaSt^ tOiniltuskir-joltuksen.
Jossa sanötfUn mm:
"Olemme kesktuteUeet Jö kahdek-
.<;an vuoden aJan:^luonnonI(aasukysy-myksestä
.'. . vältfanme, että Albertan
parhaiden 6tujen;'miikalsta olisi' ktri-
Jettaa kaastm lähelsimmUle Ja tuottäi-vimmUIe
markkinoille'' (täten taaten
mal\doni&imman suuret ^tulot <^otta>
Jille).Ja kuljettaa^^^iämyäs'mahdol­lisimman"
lj*yen" tien kautta. Olem­me
sanoneet Jo niin mönih sanoi, että
kansaUistuniuölä' er ole mitään teke­mistä
asian''kanba>jä\m* siis asiaan*:
kuulumatonta . .. kantamme' oli. ettj^
tulisi > etsiä: ensimmäisiä - ^markkinol-mlsmahdollisuuksia;
Yhdysvaltojen
luoteisosasta.
• • • 1. . • '• • •
"Mutta, nyt olemme muuttaneet -
hantaft^my Hi vn 1firlftT*tm*fff xif-delleeitC^
iudatf historiaa '-—eri-kfdsesUUn
sitä' osaa mikä koskee
sir John A. Macidooaiai» Ja CPB :n
raluntainteta^-nilnt ttiUaune va-kuttttnnelkxi,
>ctt&^ kaasafUstanto
• el suinkaan ole ^ tola a nlnt"*""** -
ton teUJä. -vaan rieläl^ koko ky-symykseavjrdfak-
Emmj! ole. tehneet
tätä pemsteelBsta; kannanmnotoa-ta
.Ilman' vakavaa- faartdtsetolsta'
Jbi Isal»»' ketkostehia: ia niin se
.on -Jokatapauksessa ; harkittu
kanta.
voiemme nyt vakuuttuneita, että
Canadan jatkuvalle hyvinvoinnille on
välttämätöntä JotU kaasuputkUinja
rakennettaisiin kokonaisuudessaan
Canadan maan kamaralle. Ja mikä
täisiin canadalalsln-voimin, Canada-^
laisten onUstämana ja •Käyttämänä*
Nykyään vain harvat ihmiset väittäl--
slvat, että ,CPR:n rakentamined'.oli
muuta- kuin'suurta valtiotaitoa, -Joka;
teki mahdolliseksi tämän maan juBs-^
tautumisen suvereeniseksi valtioksiV.;
Oleoune nyt tulleet siihen tulokseen;
että canadalaisen- kaasuputkilinjan
rakentaminen.; Joka yritys kaikki sei­kat,
huomioonottaen olisi suurempi
kuin CPR:n rakentaminen.
: Rakennettakoon putkilinja kahden
rautatien toimesta hallituksen .^^ta-kauksella.""
, -
Kahta: palvaa ennen tämän toimitus^
kirjpituksen: Julkaisemista Edmonto­nissa
i pidettiin CCFtn järjestämänä
yleinen kokous. Kokoukseen .osallistu­neet
100 henkilöä hyväksyivät päär
töslauselman.' Jossa sanottiin, vettä
putkilinjan rakentamiseksi perustettu
yhdysvaltalainen yhtiö. Trans-Canada
Pipellnes Ltd. oli Vpäaministeri Man v
nlngin Ja C. D.Howen Järjestämä
tekele". Tälle yhUolIe annettu mono­poli
, oli '^ristirUdassa Canadan lakien
kanssa".
Päätöslauselmassa sanotaan edel­leen:
- "Me protestoimme nykyisen
kaasuputklllna Jehdotuksen johdosta
ja keholtamme canadalalsia ryhty­mään
hetikohtaiseen toimintaaa pa-koittaakseen
Canadan hallitus ^ra-kentamaan
niin tuottamattoman kuin
tuottoisankin osan putkilinjasta^ ja
Järjestämään luonnonkaasua tuotan-tbhintaan
niin kotitalouksille 'kuin
teollisuudellekin."
ovat suuressa määrässä keinotekoi­sesti
pystytettyjä. ^
/ Anunattiyhdistysliikkeessä ' me
olemme^tottuneet. yhteistyöhön jat
kokemuksemme , siitä ovat yksin-,
omaan; noyöntelset, .kuten käyty;
yleislakko on ^ osoittanut. S i ^ :n
jäijestöyoiman. kasvun ja; työläis­ten
. ^^yhtenäisyyden^^^t. 1^
tiellävvielä'olevat: vaikeudet on voi--
tettaya. > SAK:n piiriin on saatava
ne::':^järjestyneet-; ^ työläiset^ v jotka;
syystä tailcka toisesta ovat nyt sen
ulkopuolella ja jotka; haluavat yb^
distääv. voimaansa SAK:n jäsenjouk->
kojen..kanssa^ i^^- Se on. mahdollista,
jos rasialliset: näkökohdat: asetetaan
ratkaisuun pyrittäessä etualalle,
tunner ja puoluepoliittiset - näkö­kohdat
taka-aläUe. Nämä vaikeu­det
meidän on pyrittävä ratkaise-:
inaan:enn^n SAK:n^ensi-kesäkuus­sa
kokoontuvaa edustajakolcousta
ja sen - yh^ydessä.: Palkkatyöväen
yhteinen etu vaatii;^ että kaikilla ta-hollia
ammattiyhdistysliikkeen pii­rissä'px^
tään luodaan: ma
irakentay{dW^U^^ed^i^^aI^
sessä^ yjok? „ tulee '^iViit^fttamaan
suunnan'ja tehtäi(ätrifiUevaUevViisi,-^
vuotig^U^ tqi^^tjdcaudeUe^
: TÄ^t! VittakäÄiiÄJ^ 'pää-.'
;o«ri^;ja/;t^b^^a|jä,:to;:;^tt^^
pysiymmff voitt'amaan'sfsäiset ris-
, mit^ij^f^zjla-^^äjn voi-'
mam^l^: ,nrar^tw^tto^ab^^ ^^te-
Inriäamaksi eUnelbtafetnme'puö^
Hirifavyöry jafki
Suomensa
Helsinki. — Äsken ilmoi
suurten hinnankorotusten lisäi
tiin huhtik. 28; pnä vielä tietr
hintojen korottamisesta toi
ensimmäisestä päivästä lukien
neuvDSt9 kokoontui aamulla i
käsittelemään asiaan Ja asettui
kivan .hinnankorottiksen k
Batkaisevaa sanan; asiassa san
aaliministerion hintaosasto; jc
ten päivän kuluessa aUeklrjoiti
tussopimuksen^ Päätöksen muk
keville ihinisilj^' ^
. . I i
M'
Canadian -LaborGongressin viime'viikolla pidetyssä per^
vassaedustajakokou&esM kunnioitettiin myös quebecilaista
HuguettePlamondonia- valitsemalla. ;hänet >y;hdeksi CLG:n
kolmestatoista varapresidentistä.
30 yarilri iyifi
teessä kapinasta
; Ottawa; .— Oikeusministeri Gar-
,son sanoi salahuoneessa maanantai­na,
että ,3&: vankia on syytetty ka­pinasta
Prince Albertan. vankilassa::
Kapina tapahtui viime vuoden hei­näkuussa.
Oikeusministeri sanoi että 18 syy­tettyä^,
on .tuomittu sen johdosta,
^kahdeksan on vapautettu ja neljää
vankia vastaan nostet^i syytös^ on
vielä käsittelemättä oikeudessa.
Hän^ pyysi, kysymyksen tekijää
konservatiivipuolueen» jäsentä John
Diefenbakeria peruuttamaan . kysy-niyksensä*
koska lisätietojen antamir
nen kapinan syistä ei ole sopiva
niin kauan kuin neljää vastaan nos-^
tettu syyte on vielä käsittelemättä.
Diefenbaker peruutti kysymyksen­sä..
gramman painoisen ruisleivär
nousee 18 markiasta 19 markls
vehnäruokalelvän hinta 23 :sta
markkaan.- 400 gramman pa
graham leivän hinta on vahvist
markaksi ia oliraleivän hinta
markkaa.'>Muiden ruokaleipäl
hlxmoille ei ole tarpeen hakea
tusta. ilmoittaa ministeriö, mik
ldts3e sitä,'etta leivän hiimat m
Itautta linjan.
Huhtik. 28. pv. oir normaali
kaampi myyntipäivä s-katava
poissa ilmoitettujenhintojen
tusten vuoksi. Niinpä sokerin n
rajoitettiin Jo aamupäivällä: k
kUoonhehkUöäkohU. koska
.perheet halusivat' ostaa soker
nen'hinnankolrotuksenr voimaa
'tilsta.^:'liiargärlini^^' eV • ostettu
teon kuitenkaan niin paljon
Juustoa,' Joi&a. myynti oli vilk
paä, ^' ' '[•'' ; '
•' tludH VoimaaTlastqneet poltt(
den hinnankorotukset' ovat li(
iiest[ nätkästystä ' autoUiJapl
Einnen hiiumxikarötusten' voim
tu'^ista'VolY^. bemiininmyynti 'ht
tavastl" tavallistär ' v^kkaampi
etelää benällhlBiemil^^eiTÖtti
Vlitterieen •' Ml •' pröSfehtl^
iriyjmnln.''^ ^" '
"i.Ai. } <f
l^fiinasta ei läheltä
narkoottisia i aineita
-MSeneve. ' l i Yhdysvaltain e
j a ' F . ' f / M e r r i l l Y K m narkool
'aineiden komissionissa .^syytt
näa - siitä, että sen kautta ki
taan -suuret :määrät närkootti:
neita markkinoille.
: .Neuvostoliiton edustaja V. ^
viijeva sanoi, että Kiinan ki
tasavallan hallitus Icielsi na
tisten'aineiden valmistulEsen \
ja' se on tarkasti noudattanut
päätöstään.
Satoja ImtiiTafc^
Lake Hiironin alueella
Samia; — Satoja kuolleita
kulintuja; on ajautunut Hu
:järven • rannalle viime vikbn .
Ia; tiedoitettiln täällä virne sui
taina.
Linnut ovat epäilemättä sa
surinansa viime viikon lopulli
linneen myrskyn ja raesateen
dosta.
— Norjalaiset naiset- maksoivat
viime vuonna .8.700,000 kruunua
$1.300,000) ylellisyysverona kaunisr.
tusaineista verrattuna .2,100«000
myös "avustettavista'- kansoista. Olettakaamme, että nämä
kolme "viisasta miestä" voisi tehdä ihmeitä ja todella muuttaa
NATOin olemusta sikäli, että se omaksuisi ohjelmakseen jon­kunlaisen
"Marshallin avun'' toisinnan — minkä perusteella
luvattaisiinvissiäitaloudellista apua ns. jälellejääneille maille.
Miten tulisivat "avustettavat''kansat tähä
tautumaan?
, Niiden ensimmäisenä kysymyksenä olisi, että pitäisikö
niiden-avustuksen saannin ehtona tehdä joitakin sotilasluon^
toisia sitoumuksia, mistä Marshallin avustussuunnitelma jou-*:
tui niin huonoon valoon? Tai pitäisikö tarpeellisen tavaran
vieläkin tarkempaa, että se rakennet-1 kruunuun V;' 1945.
lisäksi suostualostamaan Yhdysvaltain ylijäämävarastosta
:yanhojä^^llmikenldä ja muuta romua; laiten tapahtui €^ m.
— YK:n kaikkien edistyneimpien maiden yhteisillä voimala?
Juuri tällaisia esityksiä on kuultu Intiasta ja monesta muUsta
Aasian maasta; ja jos ei niitä oteta huomioon, me saamme
olla varmoja siitä, että "avustettavat" maat tulevat Marshal­lin
avun suunnitelmasta saamiensa huonojen kokemusten pe­rusteella
suhtautumaan hyvin viileästi ja suorastaan välttele-västikin
siihen talousapuun,mitä mahdollisesti aiotaan jär­jestää
NATOm kautta.
"Viisasten miesten" kaikkein viisain esitys olisi se, etta
ehdpttaisivat__sekä länsi- että itäblokin sotilasluontoisten
töjeiijopettamista, koko Eurooppaa'käsittäifan tiltvallisaus-l
i i ^n peruslailta ja sitä, että täten aseist(S&en vähent^nii
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sammäkkomrebestä Ja kalastussodasta
Brittiläiset suuret 'i»ivälehdet: ovat
kirjoitelleet pitkästi Ja leveästi brit-tienT
laivaston 46-^vuotiaasta sukelta­jasta;
^sammakkomiehestäV, jonka
Icenjotaan "todennäköisesti" hukku­neen
^Portsmouthin lähellä.
IShän asti julkaistut Uedotkomen-:
tajakapteenl Xionel Crabbin^hukku-:
misesta eivät kuulemma tyydytä lahi-kaan:
hänen vaimoaan, mutta ilmeistä
kuitehkin oni että Jotakin ou tapah-,
tunutf Niinpä sitten uutistiedoista
saatiin ? lukea 'mm. seuraavanlaista
tekstiä: - "
.. -Neuvostoliiton Lontoon .suurlä­hettiläs
el ole vahvistanut eikä kum-monnut
tietoja, että Crabb'olisi huk­kunut
venäläisen risteilijän Ordaho-nlkldzen
lähistönä. B^öskään Eng-lehnln-
meriminlsteriö ei ole antanut ledelleai lauantaina. : Tämä oli omi-
Lionel .Crabb vei ollut palannut: yk­sikköönsä.
: Neuvostojohtajat Englan­tiin
tuonut risteilijä saapui Ports­mouthin
' satamaan^ samana': jyvänä.
•"Lontoossa :':oleva:; ^Neuvostoliiton
suiu-lähetystö:ilmoltti>astattksräa tie­dusteluihin,
että risteilijältä oU ha­vaittu
englantilainen sanimakkomiesy
io!kd\oU : käväissyt* pinnftUa noin 30
metrin"päässä aluksesta:'
•Toiset tlödbt kertovat, että 'Ord-zhonikidzeh'..
ja sit&-saattaneiden kah-'
den hävittäjän ankkuripaikan ym­pärillä
liikuskeli nUden oUessa Ports-moathissä^
venäläisiä ^mnmttimniii»-
hlä. Lontoolaiset lehdet Uskovat^ että ^
heidät oli > lähetetty keskeyttämään
Crabbin- salaisen tehtävän .suoritus.:
irEng valkeni
lausuntoa asiasta. Voidaan l^tenkln
pitää varmana, että Crabb lähU ho­tellistaan
ennen huhtikuun 18 lÄi-vää
jolloin neuvostojohtajat saapuivat
Lontooseen.
kiksi Suomen kohdalta? Jos ei mitään-tämanliiontoisia ehtoja!sestä koituneet ^ästöt käytettäisiin YK:n kautta, ns. jäi^e
ole aikomus järjestää,, niin silloin kysj^ät "avustettavat" maat . jääneiden maiden avustamiseen ilman niitään sotilasluontoisi^,
että miksi ei tätä avustusta anneta YKm kautta ja välityksellä ehtoja.
• aan lisäämään mitä miellkuvituksel-
U^nipien ~hiih
sesta mysteeristä*.;.° :}. ••-^'r
No. kaipa:tämä "vedenalainen mys­teeri'?
selviää aikanaan, joten Vapaus
"KngT^innin kiiiiluLsin .sammakko- i Jää : odottamaan tarkempia tietoja Ja
mies Ön saattanut tavata kuolemansa I pidättyy-omalta kohdaltaan enempien
risteilijä "Ordzhonikidzen' alla'tals-I huhujen levittämiseltä.
teBessaan^ neuvostoliittolaisia sam-> -* * •
makkomiehlä vastaan . . . ^ | Mitä taas» tulee otsikosui malnit-
"Britannlan amliaaliteetti Ilmoitti tuun "kalastussotaan",' nttn- sm sa-päivänä.^
että
rottiin^ että vissit canadalaiset -kalas-tajalaivat,
oUvat. lähteneet "aseistet­tuna"
verkkojaan diakemaan >Yhdys-valtaia
aluevesiltä. Näiden verkkojen
arvokM:iIm(>itettiln^l50X)00 - ^ j ä saa­liiksi
saatiin kui;äemma 4.000 < paunaa
kalaa laivaa kohti.:
Myöhemmin antoivat kalastajain
puhendefaet selityksiä.' ettei canada-
^1alsiafcaIa5taJa?alU]csia olekaan aseis­tettu,
mutta sen^sijaan: yhdysvalta­laiset:
;oUväit- ampuneet vlM^^^k^
canadalaista' kala^ja-alnsta kohtt
<3ntarlo FIshenhenV yhdistyks^ joh­tajan;
TomrOxahamin kerrotaan 11-
moittaneen.lettä-hän^esittää liittohal­litukselle
virallisen valituksen ohio-taisten
c rUstanvartiJain v torstaisesta
tohnenpiteestä. '
Ja ndtä sOten:tapahtui torstaina?
Ohiolaiset^' riistanvartijatampuivat
pistooleillaan viisi yhteislaukausta ca-^
nadalaista ^^uth Side 'kalastusalusta
kohti South Siden yrittäessä päästä
pakoon:'
Eikä täs^ kaikki. South Siden kap­teeni
sai yhdysvaltalaisilta viranomai-tää."
, ,
^Andrew L-laivan kapteem 1
Byerson sanoi:
. ••Ei ^tunnu oikeudenmtiltaiselt
kun meUla itäällä (Canadassa
riistansuojeluohjelma Ja kun ks
me menevät Yhdysvaltain pu(
me emme voi seurata niitä.... i
he • saavat kalastaa Canadan pu
milloini tahansa'.kalat tulevat nu
puolellemme."
Lähtiessään::-hakemaan Yhdy
tain- puolella olleita : verkkojaan -
canadalaisen vlalvap eräs mies s
; "Jos me löydämme tähtilipun
keillä varustettuja Icaloja, me hei
me ne takaisin."
Vaildca: 'eräät canadalaiset VI
omaiset ovatkin selittäneet, että
dysvaltalaisetv toimivat oikeuksl
mukaisesti- ampuessaan "varotu:
kauksia" canadalaista kalastusaJ
kohti, niin me emme saa kniten]
poisimlelestämme sitä yhdysvalta
ta luutnantQa. Joka uhkasi Haa
pin lentokentällä' pistoolillaan e
canadalaista sanomnlPhtimiestä.,
sflta »50 salran sen Usäksi että hänen ; aikoi ottaa valokuvia. pakkola:
Iaivanäa.:3EUten muutkin Yhdysvaltain ! tehneestä yhdysvaltalaisesta lent
puolelta eksyneet; canadalaiset laivata^eesta! Me emme usko, että aa
huhtikuun 19 päivänä, Ports-mouthin
satamaan, erästä tehtävää
suorittamaan lähetetty z komentaja
notaan. tapahtuneen viime viikolla
Canadan j a Yhdysvaltain rajalla.
Melko hälyyttävänä uutisena. ker-:
tuomittiin $300 sakkoon. U ^ k s i ca-,
nadalaisilta takavarikoitiin:: noin 5.-
000 pannaaTkalaa.:; Kolmea Canada-:
laista ViJcalastaja-aluksenlcapteenia
syytettiin:tsiitä; että he olivat ^laitto-masti^
kailastaneef Yhdysvaltain PUO--
leUa. .Tii: . . .
Mr.;: Graham^ sanoi;! että: torstainen
ammuntaaisnotitetiin .-rprovosoimatta
Ja tarpeettomasti... ;9e näyttävät
olevan tätä mieltä;, että ntpaitnM^^
kohU voidaan ampua milloin m i e l ^ :
maila ^ratkaistaan--:mitään pol
mutta jos amerikkalaiset saavat
miltonissa uhkailla pyssyllä cans
laisia, niin ehkäpä canadalaistea
lastajaln olisi pitänyt uhkailla s
rikkalaisla VA:n aluevesillä sao
tavalla^— sillä vuoroin kaflceö,
raissa l^ydään — vai onko sittej
yllämainitun : kälastajakapteenin'»
heessa perää, että ranadämisi» fc
saa, ampua. minoin_se, jäiddce^ hu
taa? Känsäkoura.