Vapaus, May 10, 1956

              laiMMis K e v ä t t ä aseistariisumisKOiirerenssissa
Csnses, -> cannesjn kassainväJiis»
eloiaivaS\a)iien lumjieA pohtii
Voidaanlio sooTnalatnen
;toD sotnas" ja puolalainen I
nun taivaan aUa" esittää Juhlien
ikana. SSäärä^^sten mukaan elo^
iva. voidaan kieltää, jos een voidaan
telia loukkaavan knnfaliisiä tun-ta.
Neuvostoliiton valtuutetut ilmoitta-t-
ettei lieillä ole mitään esityötä
itävänään rTuntemattoni^ soti-koiädaUa,
mutta komitea katsoi
tankin parhaaksi kieltää elokur
esittämisen.
Slääräykset ovat Jo. saaneet tänä
lonna aikaan sen,.- että englantilai-clökuva
."A.Town like Alice". Joka
kuvattu SifolaJivaltiosEa ja Austrar
on kielletty japanilaisten e i i -
tttyä vastalauseensa. .Elokuvaa esi-itään
kuitenkin paikallisissa elokur-teattereissa
filnujuhlien osanotta-le.:.
Myös ranskalainen e'okuva
;uit et Buillard" (Yö ja sumuj; on
elletty lansisaksalaisten vastalaii-vuoksi.
Elokuva käsittelee nat-en
julmuuksia sodan aikana. Tors­tina
komitea ilmoitti suostuvansa
lokuvan esittämiseen kilpailun ulko-ilella.
Juhla on nyt päässyt todella kayn-
Keskivlikkona esitettiin kreik-laiften
elokuva "Tyttö mustisisa"
unkarilainen •"Karuseh" jotka sai-t
hjrvän arvosteluiJ. Amerikkalai­sta
elokuvista esitettiin ensimmälse-
'^r^to'^hattanin: ihmeitär. Arvoste-oiden
iaukaan hienot New Yorkin
at kärsivät elokuvan laulujen kau-udesta.
Kirj. 3Iiijam
Vlre*Tuoiiiiiien '
Tnklulinassa bobtik,' S»9 pn»
pidetyn Maailman Banbaimeo-
Toston ylimääräfaen fconCerpnsiin
ajan joistoi keväUminko Jo
UtkkaasU vaikka Soonl vidä.
siHoin «U räntälnnea jä takatal­ven
mrrhrissä Hokonfcsen pnhn-jakorokkeelta
mainlttUn
Suomalainen makkaratehdas
Vikkig Meat &
Sausage Co.
/•almistaa Ja myy kaikkia lajeja
^hajalosteita sekä myös tuoretta
la.
, Puhelin EMl 3-7616
WilUson Sq-, Toronto, Ontario
LENTOPAIKKOJA VABATAAN
HELSINKIIN
JA KAIKKIIN
5UROOPAN MAIfflN!
OttakaaV yhteys:
Iver^eas :Jr^v9l; Md.
;Batlidist S i . < >-l?oronioi Ont.
Soukkaa LEnnox 4-3555 .
Palv^us ilman lisan^i^utta. f
^ähittäismaksuehdot saatavissa'
<nan kerran roudan sulamista l i a - .
Taittavan myös ; Iransaimäiisis»::'
sotateissä. Tosin italialainen se>
naattori Corona xioisi.^täiän li«-f^
sääinään; että puhuessaan k e -
vääsfä kansainvälisessä politiikas>'
sa bän ei tarkoita Tobjolan^^ke-'-
vättä, joka on sentään italialaiaen/
mlttapnim mnlcaan Bian kylmää! '
Joka tapauksessa viime kevääs-tä
jatkunut. kansainvälisen ' Jän-,
nityksen lieveneminen antoi •ynkr
holman kokoukselle oman sävyn­sä.
.Eääbysymys, Jonka .merkds-,
sä kokous työskenteli,' koski
aseistariisuntaa. Hnolimafta nel­jän
suurvallan ulkoministerikon-f
erenssin epäonnistumisesta viime
lokakuussa aseistariisnnfasopi-muksen
aikaansaamisessa, on leir
maa-antavaa nykytilanteelle,: että'
laajat järjestyneet voimato nekin,
jotka eivät. ole varsinaisesti rau- ,;
hau Uildceessä mukana, ovat an-;:
tanset julkisesti ja ybär^voimak-fcaammln
kannatuksensa aseista- :
riisnntavaatimulcselle. Eslmerldci-nä
voidaan mainita Kansainväli- v
nen Vapaa Ammattiyhdlstysliitfo.'
joka on vedonnut Y K : n aseista- .
rilsnntakysymyksessä (Maailman: ,
AmmattiyhdistysUItto,i MAX^I^on .
jatkuvasti antanut täyden ti^en-;
sa» rauhanpuolustajain työlle täs­sä
kysymyksessä). Kansainvälinen
Osuustoimlntaliitto. Parlamentien
Välinen Liitto. Punaisen Ristin
Kansainvälinen Liitto, Naisten
Kansainvälinen Liiga, So^Ude-mokraattinen
I n i e r n a tionale; '
Kirkkojen Maa 11 mannenvosto.
Paavi, Nuorten Naisten Kristilli­nen
Liitto. Kveekkarit, useat: « e - •
demieskonferenssit, Banskaii hal­lituksen
päämies, Intian'' lialUtns,
r Aasian ja Afrikan kansojen Ban- •
J Avtnsibä liönferepssi ymsr-.?"*''/^, i
PÄÄKYSYMYKSET • "]yr.""'^'\i '
Tas:ä tijai^tes^a k||l£elsemrääk^
kysymykseksi* 'Tukholr^n .kokou]^es4
sa tuji;.^ miten edistä!^'rcnsimmäjsiin
konkreettisiin]Uj^enpiteisiin' P4äsy4
aseistariisunnan toteuttamiseen Ijoh^j
'ta^ailif tiella/r Ifih&a y h ^ i^uhan|
iliikkyn.ijätkuva' 'keskiinSn ongelma_|
Miten kerätä -kaUtki: rauhanvoimat
vai^u^taipäan saidan-^i^imjt^
immiinnuimmminnm
luovaillaan viimeisimmän
kuosäi mukaisek^ ^
HINTA
.00
attitaitoiset
pertit suorittai-:
vat työn, joka
taataan.;
Lustannosarviot;
VAPAASTI
TnrUdeni;.
kylmäsäOjriys
'pailtassa
RINCESS
OYonge St. 506 Queen St. W.
iih.WA-1^8971 Puh-EM. 3-8884
TOBONTO, ONTARIO •
(26-3-10-17)
ParkWäy Bakers
'valmlsta8^^•^uoka-v^a'-'•kahvilelpääJ-Leivoksia,
nimipäivä"-.Jaihääkaak-f
kuja, korppuja ;yjn-'"le§;SpMoalan^
tuotteita. v '
PUHELIN EM. 3 - 7 j ^ 6
290 Queen St. W. Toronto, Ont.
ONNI TERVO ' -
!okseen. pääsyn takaamiseksi tässä
koko ihmiskunnan yhteisesi kysy*
myksessä.
Siksalainen rovasU Gruber. eräs
kokouksen johtavia uskonnollisia
edustajia esitti seuraavan vertauksen
rauhanliikkeen' merkityksestä:
"Pohjavirta määrää virran juoksun
Ja voiman. Samoin kaiken rauhan­työn
tehtävänä on cdla 'kaikkien
maailmanpoliittisten tapahtumain
kantava voima.;' Tukholman kokouk­sessa
lu)rostettiin Jälleen sitä tosi­asiaa,
että rauhanpuolustajain liike
ei suinkaan pidä rauhanasiaa mbno-poolinaan
iai halua yksin määritellä
rauhantyölle ' asetettavia tehtäviä.
Rauhanliike ei sekaannu diplomaat­tien,
valtioiden tai poliittisten': puo­lueiden
tehtäviin: Mutta se odustaa
yleisen mielipiteen: laajojen kerrosten
voimakasta pyrkimystä' turvattuun
rauhaan; aseistariisuntaan ja kanso^;
jen väliseen ystävälliseen yhteistoi­mintaan.
Se ajaa näitä yleistavoit­teita.
' Joiden toteuttamisen yksityis­kohdat,
kansainvälisten sopimusten
solmiminen kuuluu valtioiden viralli­sille
edustajille. Myös muut liikkeet
ja järjestöt ajavat samoja päämääriä
ja rauhanpuolustajain liike on valmis
tukemaan kaikkia tämänsuuntaisia
pyrkimyksiä, tulevat ne'^ miltä taholta
tahansa.
EEI PIIRIEN OSUUS
KOKOUKSESSA
kokouksen osanottajien kokoonpano
puhui myös yhteistoiminnan Jatku­vasta
! kehittymisesU rauhansaralla.
Vanhat pasifistiset Ja uskonnolliset
rauhanjärjestöt. Jotka Jo pitemmän
aikaa ovat osallistuneet rauhanpuo­lustajain
kansainvälisiin konferens-seUiin
ainakin huomioitsijoina, antoi­vat
hyvin alctiivisen panoksensa Tuk­holman
kokouksen työlle sen kaikissa
vaiheissa. Sosialidemokraattien kas­vanut
osuus näkyi lukuisissa eri mai­den
sosialidemokraattien puheenvuor
roissa. Koska Suomessa vielä jatkuu
keskustelu sosialidemokraattien yh­teistoiminnasta
rauhanliikkeen kansa,
lienee syytä mainita ranskalaisen so­sialidemokraatin
.Cotellen puheenvuo­ro,
jossa t&xi lausui sosialidemokraat­tien
si^tautumisesta yhteistoimin­taan
^^liraavaa:
"Ystäväni samolnkidn 'minä •
Itse emdie ole koskaan ajatelleet;
että olisi mitääni frIstlrUtaa} tai
liikkeeseen kuulumisemme ja so-^
slall^lfiisai;* puolueen; ijäMpyytea^-^
me ikm^ ^6)^^4 i l t a s i o i n i
aina olleet sitä Weltä, että tolvo-
1 manun^<:i>6Uttlaen ja
nen ^jestelmä voidaan toteuttaa
•maassamme vain, sllläl edellyiyk- '
sellä, et'tä .ensiksi turvataan ^xan-ha,
koska^sota'ja',sen valmistela ;
«ynnyttäi körbyyta is otäi ksi-
Jsen rhtriskonnaHisen «dMykMn.* :
Hyvin nierkittftv&Uä tavalla l o n -
sainvälisessäpolitiikassa vaiifcuttaa
tällä hetkellä Banfikan sosialidemo»
kraattis^n pääministerin Guy MoIle>
tin aktlirisesti myönteinen suhtautu­minen
' aselstariisuntakysymyksessft:
Myös Suomen hallituksen ulkopdUtU-kassa
. on kahden järjestelmän -rau-;
hanomainen rinnakkainolo virallisesti
hyväksytty periaate. Samaa ohjelmaa
on Ranäcan nykyinen hallitus asettu­nut
selvästi Icannattamaan; Johtavien
sosialidemölEraattien aktUvinencpanos
rauhanlilkkees^ ' näkyy - muutenkin
Ranskassa paljon suurempana- kuin
Suomessa. Ranskan^sosiallstiset:par­lamentin
jäsenet ovat asein osallistu-,
neet täsrdellä panoksella : Maailman
Rauhanneuvoston kokouksiin j a laa­jasti
tunnettu on esim. Ju^es Mochin
o^uus kansainvälisissä vneuvottäulssa
aseistariisunnan puolesta — puhu­mattakaan
I hänen esitelmistään ja
Julkaisuistaan samassa kysjrmyksessä.
Uskonnollisten . piirien : osuus Tuk­holman
kokouksessa oli 'myös hyidn
näkyvä. Eritiskontokuntien edusta-:
jat pitivät yhteisen kokouksensa Ja
JuUuisivat.sen,tuloksena oman vetOT-muksensa'
maailman kaikkien uskon­tokuntien
Jäsenille yhteistoiminnan
Ja aseistariisunnan puolesta.' Tunn^-
tu englantilainen kveekkari j a kir­konmies
Clifford Macqulre, Joka. toimi
rauhantyötä! Ja yhteistoimintaa käsit^
televän. < komitean puheenjohtajana,
mainitsikin, että Jos^ kaikki maailman
600 miljoonaa kristittyä todeUa toimi­sivat^
rauhan puolesta, olisivat so^at
mahdottomia Euroopassa ja varmaan
mullallakin maailmassa.
PiiATOKSIA
tHuomattava osa kokouksen työtä
suoritettiin eri kysymyicsiä käsittele­vissä
komiteoissa. Niinpä taloudelli-.
sia. sosiaalisia ja kulttuurikysymyk­siä
käsittelevässä komiteassa pohdit^
tiin kilpavarustelun vaikutuksia kan­sojen
elintasoon ja kulttuurielämään.
Esimerkiksi suuren pommikoneen
kehittämiseen tarvitaan .arviolta: 8
vuotta, sanoi englantilainen ammatti­yhdistysliikkeen
edustaja Ronald
Keziyon. - r Ja. ktlh valmistusprosessi
on lopptlunsuoritettu on* konetdälli^^jo
vanhentunut!-Varustelu inleleäl^yjiä
valtavampia'summia.- -Komltea^tote-si,
taiten suuri esie-kilpavarustelu'hy-kyään
on' ^Ifeisen hyvinvoinnin toteut­tamiselle
's6kä talou(^eUiitolla', sosiaaU-seUa-
että' kulttuurialalla.' • ' « ' *
Mitä' konkreettisiä esityksiä*'Tuk-holmäb
kokbiu*i«Ici''ase\s^ri^Uti^
syniyltsessä?;' Ifhteisfen keskWCeiujen:
pofiiattä kiteytettiin pää^sla\i]^el-mään
seuraavat kolme kohtaa: ' ' ' ' '
Kaikkien maiden, ensikädessä
suurvaltojen;' on supistettava <^yh«
leiseUä «opiaakselU vantstelajaan
, J f l as^roiolaan tovitnJle tasoUil;
— .«srkanppa on aJ|st«|^Uva
^f^uUBtyneideo Kattnknnllefilink-luao
valvontaan;
T On :topetcitavs ydinaaeku< •
kret, Jotka aOmittarBt agrviä le-vottomnutla
koko maailmatta.
VALVONN.\N ONGELSIA
Tävalhnen väite, jolla'pj-ritään te­kemään
tyhjäksi kaikki esitykset
aseistariisunnasta on. että on malido-toA^
järjestää riittävän tiBhokaista kan-saMvälistä
valvontaa ja sen vuoksi el
mlKlän valtio uskaUa ryhtyä' aseis­tuksen
supistamiseen: Ta^ kysy­mystä
käsitteli Tukholmassa atomi-enei^
glakomitea,* Johon csallistui lu­kuisia
atomialan- tiedemiehiä eri
maista. Yhteisessä päätöslauselmas­saan
Uedemiehct totesivat, ettei val­vonta
muodosta. ratkaisematonta on­gelmaa.
Esimerkiksi atomiaseiden
koeräjäytj'kset voidaan nykyisillä vä­lineillä
välittömästi todeta, tapahtuu
n i l ^ missä osissa maailmaa tahansa.
Sen vuoksi ensimmäisenä toimenpi­teenä
atomiaseiden kiellon alalla' esi-tettlinklnatomlasekokellujen
lopetta­mista.
Mutta riittävän tehokkaan
valvonnan järjestämistä pidettiin täy­sin,
mahdollisena myös yleensä atomi­aseiden
kieltoa sekä aseistuksen suf
pistämistä koskevien sopimusten suh­teen,
mikäli nUtä kansainvälisellä
yhteistoiminnalla t^-hdytaän toteutta­maan.
, '
Todellinen vaara tällä hetkellä
d ole kansainvälisen valvonnan
.vaikeudessa, vaan siinä, että kil­pavarustelua
edelleen jatketaan..
Aseistuksen'supistamisen aloittami-sentiellä
olevat esteet eivät ole niin-,
kään teknillistä kuin pblUttista laa-tua
»:< Suurin este on kansainvälisen
epähiottamuksen ilmapiiri. Epäluotta­muksen
hälventämisessä ja kansain­välisen
yhteistoiminnan kehittämises­sä
on kalkilla kansalaispiireillä jat­kuva
suuri tehtävä. Erityisesti koros­tettiin
kaiken kansainvälisen vuoro­vaikutuksen
vilkastuttamista '— ta­pahtuu:
se sitten. yhteisten konferens-sienr'valtuuskuntien
vaihdon, matkai-:
luni> toi kirjeenvaihdon > edistämisen
merkeissä. Entistä: parempi »molem­minpuolinen,
tuntemus on epäluulon
poistamisen ensimmäisiä: edellytyksiä;
YBJEI^TOiMW?A' k ^^
' ry^hän. työhöftji.tarvitaan jokaista
yksUöä j a . kaikkia rauhan hyväksi
vaikuttavia voimia,
«Sid ,edt^t|iä^,eji^i^^ fteliokk^mni
KLin iilkomganltaiHMm
vaihto 25' miSJjicdia
»ockora {6IB). — KtaMHUm'
ton vuoden 19S5 "^"tKtjpHkftvc^f^'
vaiiilo oU yU » miljudia raplaa,
miki «n tthci kMkA kertaa niin
«uui koin vnoan» IBSfl^ Sanuu
aikana ott VSAin alkflsuankaap-pa
katvaniit vain 30 pnMk Entlan-nla
48 profc Ja. Banrtap 8g gfos.
>'e<iresU>lU<oa Ja tansandcmo-kraattfsten
maiden lavaranvaUi* >
to on 5 vUne vvodta kulneatt ftju-vinot
19JS «lijardlsta ntpjtasta
19.5 nlljardiln rnpUikn. TiaE^
kauppavaihto fanodostaa 80 pras.
NenvDStoUlton ulkoraaankanpaita.
«llllllUllllIIIIIIUI niHiiiiiiiuiii!iii!iinnn!!i!inM5jT IIIIIIIIIU
DR. LESLIE SIMON
JHO- JA SUEOPXJOLITAUTIEN
EBIKOISLAÄIiÄRI
3^ SPADINA
(Bloorin kulmassalfir
TORONTO, ONT^
Vastaanotto tnnnlt:
2-4 ip Ja 6-7 lp. .
Puhelimet: Konttoriin WA. l ^ ^M
Kotiin WA. 2-8015
DR. E. C . AHO - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSldlANS' & SURGEONS' BUILDING
Puhelin WA. 2-8237
86 Bloor Street West Toronto, Ontario
M VÄINÖ
MANNISEN
SÄVELLYKSET
FENNIA-LEVYiLLA
MANNISEN TRION SOITTAMINA
(Harmonikka, kitara ja bassoviulu)
F 117 Majava-Järvea Jenkka
Syksyn tuulet, valssi
F 118 Nikkelikaupungin masurkka
Kaihomielin, valssi
'i-ahetämme levyjä kaikialle Canadassa ja Yhdysvalloissa.
HINTA $1.25
Ostajan maksettava lähetyskulut
' Tilatkaa osoitteella:
APAUS PUBLISHING C 0j/>i; ANY JÄMTTED
YhteijstoimiBfa loppuu
TDL:n ja SVUL:n Vilillä
HelsInkL — TUL:n lUttojouk-kueen
ja Unkarin Ammattillttojen.
joukkoeen eilinen (huhtlknn» 26
päivänä) nyikkelly-ottelu pe-.
rautetUin. Syynä oli maamme
porvarillisen utheilojohdon häl-
' käilemättömyydessään: vertaansa
vallia oleva teko. Kansainvälinen
nyrkkeilyliitto oU SNL:n toimek­siannosta
uhannut Unkarin Nyrk-keUyUIttoa
poissulkemisella Mel- :
bonmen' olympiakisoista^ Jos elll-seksl:
snonnltelto ottein suorite­taan.
Unkarilaisilla ei oUnt tä­män
Jälkeen muuta mahdolUsoat-ta
koin olla ottelematta. :
VäUttömästI asian tilan tultua
jDlklsnuteen;: V kokoontui : TUI>:n
lilttotoimikunfa,. Joka Jnlkilanni-
--massaan • katHOi • yhtHsto*"»*"»**"
Jatkamisen mahdottomaksL
YLIPÄÄSEMÄTÖN ESTE
LAUSUU TUL L-TOIMIKUNTA
Työväen Urheiluliiton liittotoiml-kunta
kokoontui tänään 27. 4. -56 yli--
määräiseen kokoukseen käsittelemään
tilannetta, joka oli syntynyt Suomen
Nyrklteilyliiton estettyä TUL—Unkari
nyrkkeilyottelun •! suorittamisen. Sen
jälkeen, kun kansainvälinen nyrkkei­lyliitto
SNL:n ,:t{>imeksiannosta oli
uhannut Unkarin Nyrkkeilyliittoa
oljmipiakisoista poissulkemisella, jos
ottelu. TUL:n kanssa tapahtuu, i l ­moittivat
unkarilaiset ottelun peruun­tumisesta.
'~.
Työväen Urheiluliitto pitää SVUL:n
jäsenjärjestön. Suomen Nyrkkeilylii­ton,
toimenpidettä; sen estäessä ulko­puolisten
voimien asiaan sekaantu­misen'avulla
mainitun ottelun suorit­tamisen,
tekona, joka el voi olla a i ­heuttamatta
seurauksia.; Ensimm^
sen kerran kotoisessa tu-heiluelämäs-sänune
tapahtuu, että toinen osapuoli
hakee tuke» maamme rajojen ulko­puolelta'
oman liittonäkökohtiin pe­rustuvan
urheilupolitiikkansa toteut-tamiseksL
Eri^risen vakavaksi tekee
SNL:^ ottaman askeleen se, että' toi­menpide
tapahtui ajankohtana, joi-:
loin -neuvottelut SVULin ja TUL:n
välillä yhteistyön järjestämisestä oli­vat
käynnissä.
! Ehdottaessaan TUL:n ja SVULm
erikoisliittojen välisten yhteistydsopl-mustenvtarkistamista^
TUL lähti siitä
vtrpftt&iästä' pyricimyksestä. että
maamme'.mlieilaiärjestöjen suhteet
menpide on kuitenkin osoittanut,' ettei
TUL:n toivomia edellytyksiä sen ja
SVUL:n erikolsliittojeh' keskinäisten
»uhteiden järjestämiselle näytä olevan
olemassa. /Tämän perusteella Työ­väen
Urheiluliitto katsoo yhteistoi­minnan
jatkamisen tielle nykyisten
sopimusta puitteissa asetetun jrllpää-semättömän
esteen.
BEHDIN PELIN HENKEX
VASTAAN SANOVAT
TUL» NYBKKEILUAT
,TUL:n nyrkkeilijät antoivat-TUL—
Unkari-ottelun peruuttamisen johdos­ta
seuraavan Julkilausuman:
Me allekirjoittaneet Työväen
UrheUulllton nyrkkeillyt. Jotka
olimme - vaUtatedastaniaan:iiIt-
(oarnme ottelpnn Unkarin veijes-kaniannrfieUIJoltten
kanssa, laa*
snnunevallttelonune siltä, että
nlkopnoliset Ja kaikkfo orbellan
Ja rehdin pelin henkeä vastaan
; sotivat voimat estivät tämän otfe» >
Inn suorittamisen.
Erikoisen valitettevana pidämme s i ­tä.
- että aloite meidän suomalaisten
urheilijoitten kilpailemisen estäml-s
^ i . on lähtöisin^Suomesta,: varsin­kin
kun käsityksemme mukaan, jo­kaisen
kansalaisen velvollisuus < olisi
edistää eikä estää Suomen Ja .muit­ten
maitten^ välistä; kanssakäymistä;
piemme vakuuttuneet; että olisim­me
tänä Iltana saaneet otella ellÄ ko­timaasta
käsin olisi ryhdytty ^tobn^-
piteisiin ottelumme estämiseksL*
Tällaiset toimenpiteet eivät^ ole puo­lustettavissa
sillä, että ne johtuvat
urheilupolitiikastav jonka tarfcoituk-sena
on liittomme^ nujertaminen. Va­kuutamme,
eitä TUL:n nyriekeiiijät
eivät lannistu; koska katsomme meil­lä
olevan oikeuden .Työväen Uibeilu-liitonkin
jäseninä kilpailla ja ediisiaa
niaatamme muitten järjestöjen lär-heilijoitten
tavoin.
Toivomine,et^ Suomen titbdtuViU
vihdoinkin ryhtyy rakentaviin toi­menpiteisiin,
joilla taataan rehti k i l ­pailutoiminta
ja inxvAtazn kaikille
olisi saatava tasapuolisuuteen ja oi-kendenmukaisouteen
perustuviksi. S-^
'¥UL:n'efkoi9iliston njri suorittani»'toi-urheilijoille
mahdollisuus kuulua ha-iluamaansa
vuii^bi^irestSöa.
\ TOL:n nyrkkeilijät seisovat yksi
'kaikkim ja kaikki yhden puolesta! ,
Helsingissä, huhtikuun 2 7 p. -1056
Aarne Hemberg :: . Martti Huhtala;
Jorma Limnumen ' ^ Maudt Badcman'^
OlU Mäki Vih^ t^tinabo
Väinö Järvenpää ,/ Pekka Kokkonen
Pentu Nlinivuöri '" Heino Klvdcäs
lUJstijaähl^bkcle»^^;
kalkkien rauhanjärjestöjen, poliittis­ten
^puolaeliien; ^^'ammattiUittojen,
kirkkojen; uskonHoUlstehJärjesiöJen,
kalkkieriAmömlUsten voimien Ja mitä
erilaisimpia tiäkemykslä 'edustavien
henkilöiden välillä, korostetuin ko^
kouksen julkilausumassa.
Kylmän sodan vuosina tällaiset yb^
teydet ovat eräissä tapauksissa oUeet
mahdottomia, mutta nykyinen. kan-'
sainvälisen Jännityksen lieveneminen
avaa 'näköalat entistä laajemmalle
yhteistyölle. , ,
Yhteistoiminnan suurta merkitystä
osoitti Tukholman kokouksen työ sel­laisenaan.
; Sen päätökset olivat tu-^
lasta viisi 'vuorokautta jatkuneista
kärsivällisistä keskusteluista, joita
käytiin vielä istuntosalien ulkopuo-^
lellakin. Ne osoittivat jälleen monet
kansat löytävän yhteisen pohjan, mo.-
lemmlnpuolisen kunnioituksen Ja ta-sA-
arvon perusteella jolla, polttavat­kin
keskinäiset ongelmat voidaan sel­vittää.
Tänä hetkenä maailmassa on
ankaria ja .verisiäkin selkkauksia.
Muttti Tukholman kokouksessa Tans­kalaiset
ja algerialaiset keskustelivat
sulassa sovussa Algerian kysymyksen^
rauhanomaisesta ratkaisuista. Samoin
kreikkalaiset ja englantllalsöt pitivät
yhtelspn kokouksen ja englantilaiset
esittivät yleiskokoukselle hyväksyttä­väksi
vetoomuksen ylcisefcn mlellpl-:
tceseen kannattaen Kyproksen asuk>
katden oikeutettuja vaatimuksia rllp4
pumattomuuteen.
TERVEISIA SUOMEEN *
Tukholman kokoukseen osallistui
eri yhteiskuntepilrejä ja järjestöjä
edustavia suomalaisia. Heitä miellytf
ti luonnollisesti se, että Helsinki ^mai­nittiin
puhujakorokkeelta usein esi­merkkinä
^ kansainvälisen; yhtolstol»
miiman kehittämisestä. Sillä: tarkoi­tettiin
Helsingissä viime kesänä pidet­tyä
Maaliman Rauhankokousta ja seti
antamia myönteUlätulokslaa/Ljukui*
sat eri maiden edustajat kävivät myöil
tcrveHtimässä Suomen völtuuskunnaxj
jäseniä puhuen mieluisista, i^uistölsta;
mitä heille Jäi oieskeliista; Suomessa
Ja ystävyydestä, mltfc Suöijien' raja-hantahtolneti
kfinsaioU tifUe ofl^^^^
nut. ''Kaiikalflei>^ y^tnam^n
kertoivat^ että^uscissa: vl'etnamUt|islssa;
' Rehdissä :Qli'klrj0l^ttu .^rHästä dvpmi^
laisesta autonku)jettajasta. Vietnai^ln
valtuuskunta oli pimittäin kerran ot-^;
tanut vuokra-uuton ajaakseen Johon»
J kin tiiaisuattcn' Ja.^ n6tbnkaljetta9a
pysäytti auton kesken, matkaa. I(9tlt^-
OIKEA KASVATUS^ OIKEA RUOKA
JA HYVÄ MUNATUOTANTO
käyvät käsikädessä!
Siksi juuri on edullista käyttää laaturehuseoksia jotka
on huolellisella kokeilulla todettu päteviksi . . .
PIONEER KANANPOIKAIN
ALOITUS-"CRUMBLES"
, • S U O M A L A I N E N P A L V E L U S «
Vian d Gr a i
00C?K; O ' T H E N Q E T H J A P K > N E « 5 ^ ' B ^ H U JA
ram Lm
SIEMENIEN JA PENSAIDEM KESKUS
eHBImSk^Vr* FtiluOS^S^l
loaia i?ti)H>. Juoksi, «MUtfe Ja paiui
tuodngi kalkpe- läeU^mUiJiille ) » •
naaneja. JB» «11 «ffts momsta Umpi»
nUstftmulirtaltt». jolta eri jkaasojen
edustajat vdvfttnuikanaaneuomeo
kansan y8tivy]HleBt& |a rauhantali-dosta.
Bd^lngUiä MaalUnan Rauhan­kokousta
koristaneesta männystä vai*
mlstetnt vaatlfflsUoaat muistoesineet
l&btlvät Tukholman kokousvaltuutet­tujen
ntukana eri puolille nuolimaa
muistuttamaanr ptenestft pohjoisista
puimviejäinaastik Ja sen »uluianikas-tavasta,
kansasta.
PERUSSUUNTA ti
TukhoUpftn- kokouksessa oli- myös
Aslan;maIdenrpano9.'voimakas hei-;
jastaen • Aasian valtioiden aktiivista
r&uhanpoIItiikkaa.iKmi keskustelussa;
kerran tuli puheeksi Intian virallisen
rauhanpolitiikan suiui; merkitys ny-!
kyisessä kansainvälisessä tilanteessa,:
vastasi eräs Intialainen edustaja:
"Intian kansatnviltnen m«rkl— ^
tys on- suuri sen. JohdMta Ja vain - i
sen Johdoata, etlA 'se ajaa rau-hanpoUUlkkaa.
InUalU el olisi
mltiftn meridtystii, Jos se olisi so-tapoUtUkan
pooteUa." ^
teolla rauhan otiöiesta läi^^utti^iittf^^'' '
vaikutus.on teviauH {Ndjcm^l^r"
fiatipuolustajaln oman jj^iiitt,'^'
asettaa'entlstA suÖKd^iult
se p^tyisl'^i^Daan>h|l^^^^^^
jota Urvitaan erilaisten* n M i
mlea väJim yUlw\mnn*mmnm^
yhtenklsemmlin raufaanirixtatili^'
edlsti^nUseksL'Menea^yk9i»'tla# ' '
tävässä taksa kaikkien ta
ihmisten yhteisH pottiUstUkSlBt.*'^
saavutetut tulokset .antavat. hMittitl
musta tyOU» eteenpäin'Ja^JMO^^
oikeaksi rouva' Ranläihwäti/M^lmm^'
m
Sä lausutun ajotulcsen:
kokoukseUe i»ittandfsa temibdylam^l;
"Se on voInukkMmpi, Jd(% |^-;';
m M tuhoaa?;
JiliJMiMffiiMt
AOAPETinCSEN RIEMUKAS HUVXNÄYTPffiMÄ^*^^ '"Sv
ULtHtB ILMLA AAN k fPn Äify 1#j fiTTf ^ ; " 11
Pääosissa^:Aino BSantsos, Mi&tti Raiiiint^Edvin Xälnf»^^
SOUTH OUXIES. Commonlty Centre, tUftalna. .tonkolu 15 p. Ido^H U . .:• J
NOLALU. Finnish Hali, keahiyiikkona^ttoukok., 10 p. fcello « Ulatli. ^ Z,;.Jt.
KAMIN18TIQUIA, Pohjolan liall. toraiaina, toiikökl ST |>.toli»'S Ulalla. '
PORT ARTIIUB, Polish
TARMOLAN haaliOa; laiuitaitia,
' • SISÄÄNPÄÄSY $1J)0,— LAPSET 26o .-rv ---^ itk» l » '
Hall, perjantaina, (oukok. 18 p. fc«tlai^ft,fll«ia((t»9 ^ .
Untoina, toukolnion 10'p. kio<8< Ulalla,. -/.^^ ^tr$9i<' \
UUTTA
' saatavana; 1 -»
Vapauden, \fmf>^W%^ 11
Pentti Hmnpään yaliiui XeöBei
.S, S$, fivua. — llhiU^ «id« iiM.. .,.M' ;^m'm ^m' mmMm:fi
Haanpään ''VaUtut.teotor sisältää, seuraavat:'Kolmen l^rftpian,
tarina - HoU-tmtiAmuC ^ Kört>;sol« W , a W h o t . " ~
Haanpää ktiyttää: mehevää .jn .tqlpjui^Q^kansauomai^t* JdeltV, jdk»^^
yhtyn^cnit: omintakeiseen aihpen käsittelyyn/lUo^^ftrik&iUi, «PMovio-naista
.^Ip^^t^ jo^japjliväisci^ rimalals^lämän^^^ -
Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta drftQtnaa',''!
tämä uusiShakcspoare-IaitdsrRunoUinehROMEO.JA mXA^tynklci
M;A8RET|L lyyrUiinen KESÄYÖN UNELMAr^äH^oRUttiellliiAir-^anrv
L E T , intohimoinen OT9Ebl|p; >nhi|nilUmrv^^ KAUPPIAS
jji,.1»ht»^pxwmato?n'KUNl?^ . ^ - - I N jr?
-A',,: .,ia,wan>in(a,yk9|stlJlo IS.?© ^ / Xl
00pyy'y-'^^
PAROONITAR ORCZY:. PUNAINEN
Nidottuna fciiltokansiln, h i n l * $tJi$' -A
S U U R T E O S ,
HISTORIAN
HAHMOJA
Elämäkerrallinen hakepilsto."
j Runsas Icuvitu»
LaaUneet Yrjö Karilas Ja
Tauno Karilaa
781 «ivaa — Hinta sld. t*.tS
Tämä elämäkerrallinen ha-kemisj
» esittelee 2,100 sekä
koti- että • ulkomaista histo­rian
ja nykyhetken tunnettua
henkilöä^' 6e on ^ luotettava,
pätevä ja helppokäyttöinen
niiden suurten persoonalli­suuksien
tuntemukseen, Joilla'
on : huomattava vaikutus ih­miskunnan
elämään.
Tämä jädnittävä historiallinen romaani sataperäisen ja syäslMUitti-sen
"Punaisen neUtkan" urotöistä Uittyy aikaan, joUoitt englanftilaiiet.
aatelismiehct ja' »naltet kuolemaa uhmaten pelastivat jalosukuisia
ranskalaisia säälimättömän gUJotiinih hampaista. ,. ' ' i > " ;
FRANS o, RBNOTOSON; ORM PUl^ÄINER" /
' Nidottuna kiiltokanslin — ^ «Into 11.21 ' - <
Bengts^nlh mainion viikinklromaabin päähenkilönä on st^oonelaincn'
Orm Tontt^npolka, Jdka kulkee huimilla retkillä'... Hän Joutuu mauri*-
laisten vangiksi ja elää kaleerlorjona.-mutta''pääsee sitteh kaliUln
suurvisiirin henkivartijaksi ja sitä tietä )tarku,tm<^^ ^ ' > ;
Lea Enckell Annikki iatnrt:
: Meidän perheen kdttoUri^
todellakin joblkn'p«Biero,'niiia.,
meidän kuiii teidänkin, Iteittokir^ ,
jan, Joka soveltuu perheen Jokai;
:«m;'jäeenö»^'i^^
kupiirtcitä niyöjten
koltukscn pbhdinr^sta. tarvittavia^
ta vällneiMä jä raalca^alheista^
aina pöydän kattamiseen ja koris­teluun
asti. Siitä löytää onnistu­via
reseptejä ja mielikuvitusta k i i -
;boltta^^^^j^it||ärI^^
' pista;jäiniä^|$^
asti. Siinä on paljon kuvia.
Koviin kansiin sidottuja Kirjoja iiäin halvalla
JOHN OALSWQRTHV; VELJEYS . , .
267 sivua — Hinta sid. 01.50 '
Veljeys-romaanisjaan John GaIsworthy kuvaa hienostunutta; huUiaa-nia.
sosiaalisia velvoituksia tuntevaa, mutta onkaan ansarimgailniatosa^.^
kahlehdittua yläluokan perhettä, jonka elämässä kosketus kÖyhäUstöön;^
aiheuttaa levottomia reaktioita^ ' ' ' . ' • '
EUSAMBT» RUSSELL; ROSE'MABjDS
Rakkaustarina '
207 sivua Hini» s id SLS0
"Botc-y^xit': on nimenomaan/omaani. naisUle ~ viehättävästi p a k i - - '
noiva, lämpimäsU arkipäivän pikku tapahtumista ieertova, Särkkä. {
Hymy ja kyyneleet eivät useinkaan ole kaukana toisisjtaan. ' . ^ ^
c, V. RAMUZ: VUOREN VIEMÄ v - -
Totitepaukseen perustuva romaani sveitsiläisestä alppikylästä, jonka v
elämään v|Ukuttaa muIUstavasti tuhoisa vuorenvierimä.
TVyNB-MALJA SALMINEN; KIRJAVAT PISABATf \
473 «Ivua — Hinta «id. 01:25 / z / - \
Tyyne-Malja Sahnisen romaani liikkuu erään boheemlkalivOam" tom- }
tavleraittett, laarissa- Heidän jouko^aatt tapaamme ^««kä-tplteilfloita |
että nUtä puoliviljäisia "tait^nharrastajia", jotka tK)heemielämin;totm-.t
kuttelemina tai pelkästä turhamaisuudesta riippuvat iieldän liepeiIUUbe|^^^
SAMUEL SOOVILLE: IHMINEN, JA
Jännit^vä romaani Afrikasta.
941 sSvna — tUnta nUL 75c
Vaptus Publi^hitig X^inpairir;
:iB03Kiie9^
'iy--:^yii
i i
s
m
mm
m
v'J':''-'"c'V
m
3li