Vapaus, June 18, 1970

              Ibrstai, kesälk. 18 p . - ~ Ttasäay, Jaine 18, 1070
,INDEPENDENT L A B O R OROAN
V A P A U S O P FINNISH C A N A D I A N S .
Piddisbed M o e -«roeUIy: ^!nie8dt!yB «okd .'llknmllaDn IV''V)aipaii» FttbUalhlng
AdveitisliDir roitM Upon appililcaUaii^'^ ot^obaitBie.
•"•'l.ÄNÄDI/\N LANGUAGE TMLSS
Spta-aseidi^
Noin 800 pHoftesteen^aajaa -kokoontui MljftttaiM. Etettä-AI-bertan
erääseen *fejJlaTOulkseöi» ja *<jnihllvait .«eläimp". Paik­ka
oä hyvin valittu, sillä se ejäfii^ kaSÖsHääii IjiivittäVäTnpää
jä pöyristyttävämpää kuolemaa jnitä njy^ajan mies on ke|cf-sinyt.
Näimä mielenosoittajat fcokokxn^^ SuifficMini tuttotmus-asemaJle,
missä "hyvät ja rauhaa raikastavat" can'ad'alateet
suodttavat yhteilsrfxjimimiassa^^^^ ja AuBtrailiain
kanssa tvrtOdmuksia kefmiallisista ja biologisista asedsta.
Tämä palikka on touuliuisa ja tärkeä, fcuten Canadan puo-lui5tWoimalautafcunta
sen-:inelUle esittää: "Suurin,osa kemi­allisten;
aseidm 'Vapaan benttäktokeiteta suDri^^
teta)ain.Suffieldissa. Pääjasdallineni pöinoafcus . . . on kemiaJflis-ten
aseiden kdkeileminen niiiii XJSA:n kuin BngJanl^ (kSyt^
värteiif-Eilkä tässä vöelä k^ikijd!. Tatontoö yliopi^ibom professo­rina
to&uVa Jaanes Bayrslmomiöi, eltitä SuffLeMiilssa on muiden
kclbeade^ Vhella keksitty -uusi jä paremmanäaatuinen'nia5>almi
sekäiö^
- Sxiffieldin vitikail^at .puoltafviat trietöikin itseään. He väit­tävät'etteivät
ole> antaneet apuaatri^ t^^ V^ietaiamissa ja
seUttavait'heidän kemiÄlsia' ja biologisia aseilta Icosft^an tu^^
krmustyönsä olevan vain' pulolnisteiihaeiiinlan^ p
Aikaisemmin SuföeMin via*aiiiiat ovat vastai^^
testeihin) vnrnulllafkin tavalla. He sanoivat, että on olemassa
pjdjd(h''suiUrem|2d Vaara saastuneen Htman taholta, kuin' on esi-merMfei
Se vaara, j k ^ jdhtuu Jiänen laitoksensa kdiittämis-ta
löäinjällisista ja bioloigisista aseilsta/'
Hän sai tällä lausunn'oillaäan vakuutetuiksi mieienosoiitta-jatvjotfeavaativait
nyt, että tämä hirvittäviä tulhoasesita tut­kiva
Suffieldin laitos muutetaan ilmansaaabutusta ehkaise-väiksr
tuHkimuslaboratorioksi.
(1)
^^^^^^^^^^ M
joiden ilu«4tojpäivät, .joitten aliyiy^
aflf^n^tii^>^t^Vftt W t y W i i y^teiikttiiuiiin Itehlts^kststä i^u^
raavien 20 vuoi^en aikana. Kaksj^aivaiseen k
vai ^nL^poIUftisaQurikbal^ Daniel Bell, joka. on sosiologian pro-j
t < ^ 9 r i ' ^ a ^ f ( ^ j i ,yJ[|o^ist<^
joAtäja, ^ e i ^ a n Kahn; Joka johtna Hudson-jnstituuttia New Yor
k i n UepeUjIä, S6kä Peter F. Drucker^ jolta on yritysjohdon proilf^
soiri New Yorkjin yiiopistossa. lMI,ukana o l i myös Baselin yliosifiston
kansantjalouden professorina nykyisin toimiva tshekkiläinen emi­grantti
Ota Sik. Konfer^bnssia, jonka, nimi oli x 80, johti tri Tore
Browaldh Svenska Handelsbankenista.
. NeuvöBtoIiit<m Johtava kirjallisuuslehti Literaturnaja Gazeta
julkaisi pari viikkoa sitten laajan artikkelin^ jossa, se paljasti ittnsU
maisen futurolo$:ian todelliset tarkoitukset. Lehti esitteli myös neljä
johtavaicLfuturologia, joista Suomessakin käynyt 'Herman Kahn
osallistui ]M[aIin6n> konferenssiin.
bnperialisinin juonittdua
Tilanne lähi-idässä on jo kUuibausia ol^^^
Viime aikoina on siellä vallinnut melko täydellinen sotatila
'•koötopomnutulksiineten".
Kaiken takana tälläkin alueella on kansaimfilinen im­perialismi,
jcMä on "etuja valvottavanaan" lälhi-jdän alueella'.
No» "edut" ovat emien .kailckea o^y-ylhticädeö! etu^ ja kan­sainväliset
asekauppiaat ovat tietenkin saaMinjaolia;
Israd on selvässä liitossa ySA:n ja muidai lännen Im­perialististen
vadticMden kanssa. Iknan läntisten imperiailisti'»
valtiaiden tukea Israel ei uskaltaisi (harjoittaa nykyistä hyök­käävää
poHtiikkaansa ja näin ollen Israel muuttuu tieten­kin;
^^iiiftm imperialistien ny^
' li^^oita. ja haUitse- tafctiMca on aina ollut impertialismin
fcäyttökdpodnen menettelytapa sen alistaessa mautakansoga
Imperialismin pyrfdmyk£»nä on hajoittaa laäii-idässä arabi-mafidön
»yhtenäisyys, saada ne toinen toisiaan vastaan ja rii­toihin,
sosialististen maiden ja ennen kaikkiea Neuvostoliiton
k a i i ^ ' •
.l^penaflastiset valtiot pyrkivät ^^^1^^
taani5a'lähi-idän valtiot voidaflcseen rosvota niitä loputöoonasti
Ne aseistavat voimaperäisesti Israelia, yllyttävät sitä hyök-käykfiiin•
ja jännityksen ylläpdltämiseen. .
TaStä imperialistien ohjelmasta nälhtdin taas hyvä esi"
mjerfcki;'viime viikolla Jordanissa aakaansaatu sisällissota, jota
pales^jjnalaisten vapäiutuBjärjestöjen johltajat ja AI Fatahih
sissijärjeiSftön johtaja nimdttivät "amgrikkaMsiten salah/tehfeei^-
lyksi."
Eräs läm^aksalainen futuro­logi
on sanonut suurimman osan
lännessä julkaistuista yhteiskun­nallisista
ja poliittisista ennus-;
teista olevan "mielikuvitulcseUi-suutta
ilman mielikuvitusta".;
Hänen mielestään ne ovat mel­kein
kaikki "funktionaalisia" ts.'
niillä on utilitaristis-poliittiset
päämäärät. Sen vuoksi on luon-;
nollista, että nämä ennusteet py­syttelevät
palvelemansa yhteis­kunnallisen
järjestelmän puit-eissa.
Samalla tavalla voidaan luon­nehtia
Hampurissa äskettäin i l -
raestynjrttä ennustekokoelmaa
1980-luku". Kirjaan sisältyy ar­tikkelisarja,
joka ilmestyi viime
vuoden lopulla Die^Zeitissa. Ko­koelman
tarkoituksena on vasta­ta
kysymykseen, minkälainen
maailma on vuonna 1980. Kahden­kymmenen
kuuden kirjoittajan:
joukko muodostuu länsimaisen
futurologian "parhaimmistosta".
Kirjoittajina on huomattavia por-varifilosofeja,
sosiologeja, histo-'
rioitsijoita ja kansainvälisen poli­tiikan
asiantuntijoita. Näiden eri­maalaisten,
vakaumukseltaan ja;
perusteluiltaan erilaisten kirjoit­tajien
esittämien* futurologisten
kaavojen Ideologinen tausta on
kätketty eikä se selviä oitis. Jois­sakin
artikkeleissa on selvästi
yritetty tutkia objektiivisesti
yleismaailmallista jännitystä ja
uhkaa luovia ilmiöitä. Niistä ar­vostellaan
voimakkaasti USA :n j a
NIMETTÖMIÄ
KIRJEITÄ
Oletteko koskaan saaneet n i ­mettömiä,
eli allekirjoitusta vail­la
olevaa kirjettä. Minä olen jos­kus
kuullut niistä, j a tässä erää­nä
päivänä hyvä ystäväni näytti
minulle kirjettä, jonka hän oli
saanut.
Kyllä me sille naurettiin. Ensin
kirjoittaja kirjoittaa kaikenlaisis­t
a asioista sekaisin, sitten käy
jo persoonallisuuksiin, neuvoo
kieltää j a käskee jos jollakin ta­valla.
Lopussa oli, että hän muka
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
£emeli Rintala, Thunder Bay,
Ont. täytti tiistaina, kesäkuun 9
pnä 70 vuotta.
Toivo Rintamäki, Thunder Bay
P, Ont. täytti tiistaina, kesäkuun
16 pnä 65 vuotta.
Jack Saarakkala, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina, kesäkuun 19
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnitteluihin: '
kyllä saisi tähän 100 allekirjoi­tusta,
mutta loppujen lopuksi ei
uskalla omaansa kirjoittaa.
Miksi ei?
Vastaus on, että hän varmasti
on, joko kovin alhainen luonne,
tai sitten jollakin tavalla seka-päinen:
J a huvittavin puoli tässä
on, että ystäväni tietää, kuka
kirjiottaja on mutta ei tiedä sitä,
mistä tämä entinen toveri on niin
häneen kimpaantunut, koska ei
tietääkseen ole koskaan millään
tavalla häntä loukannut.
Nimettömät • kirjeet, samoin
kuin puhelinsoitot, joissa ei soit
taja itseään esitä, ovat laissa
rankaistavia, jos niistä ilmoite­taan
viranomaisille. Mutta mie­lestäni
tällainen kirjoittaja tai
soittaja on sairas, ja siinä on
rangaistusta tarpeeksi.
Olkoon nyt nimeni vaikka
— hämäläinen.
hankkiminen^ vaan sen jakami­nen,
väitetään vastauksessa.
Pääministerin sihteeri, joka
allekirjoitti vastaukseh, sanoo
olevansa tietoinen, että täUäd-nen
syy voi olla säpsähdyttä-vä.
Niiden ihmisten joukossa,
jotka säpsähtävät tästä vas­tauksesta,
ovat ne k ^ i mil-J
jardia ihmistä, joiden vuosian­sio
on alle. $300; suurin osa
näistä iihmisistä asuu latinalai-sessa
Amerikassa, Afrikassa ja
Asiassa. Huomattava" määrä
köyihyyden puristuksessa olevis
ta canadalaisistakin säpsäihtää
tuolladsen syyni tjdhdosta.
Tämän lisäksi hallituksen
kirjeessä selitetään ja valite­taan
niiltä-. vÄeukaa^ mitkä
köituiSsivat vehnän fcuajettami-sesta,:
lastaiaimisesta, ^^as
misesta jne.
Pääitiinisterin virastosta tul­lut
kirje tekee seilväksi ainakin
sen seikan, että liberaalihalli-tus
ei äi'o muuttaa nykyistä so-talkaluistan
vientiofhjelmaa riio-batarpdden
vientiolhjelmiaksi.
^ • : . tuksella ole aikomusta ratkaals-'
Canadan; rauhankongressi klrjdi|ti hiijattaiin |>ääimjlniste- ta jakeluyaikeuksia koskevaa
rille vastustaen vehnäviljelyn välheoÄnistä Can^adan länisl- : probleemaa, jiodla' toimenpiteel-
. niaakunhiflsa, tooflka;^!^^ ', lä voitaisiin kehittää työpaikka
tarpdsta. RauihaiikonigreaBi' jelhdotti,. että hafllitus .ag*easi yli-jä!
ämäv<eihnän ja järjestäisi senr jiätoekub • h M i a i t o n . nälkäisille
ja ruoöcaia tarvitäseville ihmisille. •
i Rauihankongressilje lälhettäirnässää» ya^stauQcsessa haUitus
väittää että se lolijsa n 100 tai. 150 mlljoo^
niaa dollaria^/veihaiästä^^^^
pide on malhdoton, koska .nykyinen veihnän ylijäämä y l i t t i ; työpaiMcojeri J a elintunransa
maailmassa vallitsovan kysynnän, Valfceultena cl ole veihnän puolesta.
'^Jos" <m mukavjai sana
Jos Canadian vesiensuoelu olisi aloiitettu aikaUemattai, vaik­kapa
noiri' kymmenen vuotta sitten, niin paljoilta tuhoilta
sftä olisi vältytty. Suuil^nsisäjärvien, varsinkin Brie^ ja
St. Clair- sekä Ontairao-järvenkin, fcdkonaistil^^
nään aivan toinen — siedettävJui puhdasta vettä vodsi löytyä
muualtakin kuin Sudburysta pohjofeeen sijaitsevilta alueilta.
Noin toteaa asiarf; »kursailelmatta ilmiaiseva aaantunt^^
Jossitella aina voidaan, mnitta tosiasiahan on, ettei ve­siensuojelua
ole aloitetttu vielättnään tositeolla. NäperreUäan
nyt kuitenkin siellä sun täällä jotain ja vesistöjen saastumi­nen
jatkuu.
Eräissä porvaripiireissä julisteliaan, että me kaikki olem-,
me syyllisiä vesien pilaamisessa, koska jokainen <ön joskus
pissinyt.veteen. Moinen puhetapa on ^ydeHiisI^ vadtuun siir­tämistä
tehdaslaitosten niskoilta meidän kaikkien kannetta­vaksi.
V' ;•:'' • , ' • ' ^ r : - : : : \ ; . •;-'; -'^' '
Vesistöjen pilaamisesta ovat ensisijalla vastuussa .suur­pääoman
oimistamat kemiallisia aineita ja puunjalasteita val­mistavat
ti?ib.|aialt, joiden omisttaj'a)t ovat kaikin keinoin jar­ruttaneet
kunnollisen veJsiensufojjelun aikaansaamista. Vesis-/
töjen pilaaminen on näihkääs tuottanpt isuiurpääomalle mpljoo-navoittoja.
Siitä se' on kiinni oUiut, amtta taiivotaam tHaniteen
paranemista. y-rf:y'\.-:\,y- •
OLEMMEKO TODELLAKIN?
Vancouver. — Työläisten joka­päiväisessä
elämässä tapahtuu aina
sellaista niistä voi lorjoittaa mehe­vän
jutun. Eikä se mitään purnaa­mista
ole, jos kirjoittaa asiat ja ta­pahtumat
niinkuin ne ovat. Rehelii-syyttähän
meiltä vaaditaan tässä
vastuunalaisessa' tehtävässä, ettei
pääsisi mitään harhaan joiitavia aja­tuksia
^yleisen sanan palstalle.
"Me suomalaisethan olemme niin
hyvä-fiopuista ja ymmärtäväistä vä­keä,
että sitä ihmettelee jo toiskie­linen
väestökin. Sovinune hyvin kai­kissa
yhteispyrinnöissämme. An­namme
arvon ja kunnioituksm toi­sillemme.
Emme halua loukata osa-tovereitamme
millään tavalla. Kan­namme
kortemme kaikki yhteiseen
kekoon, Olemme mallikelpoista kan­saa."
. Eihän meillä ole mitään purnaa­mista?
— Justiina.
muiden inriperiaUstisten valtiot:';
den ulkopoliftikkaa j a osoitetaan
sen suuttttittel«ttiattomuus. Tässä
kaikessa heijastuu kapitäliBtiseS'
sa maailmassa raivoava "aattei­den
taistelu".
Mutta kokonaisuudessaan länsi'
maistan ifuturolö^bn' ttitlcleU^äl
palvelevat tiejttyä poliittista
määrää; ne puolustavat kapitalis­tista
yhteiskuntajärjestelmää ja
täi^^levat konimuniraniavVMtaah'
Kokoelman lukuisista kirjoitt^jiör
ta (^enme valinneet - neljiin' eri
maan edustajat, jotka samalla
edustavat ennusteen tekemisen
eri käsittelytapoja j a koulukun­tia.
Mielestämme-heidän tutki-;
muksissaan heijastui! j)ariiäiten
länsimaisen futurologian yhtälSl-nen
määrätietoisuus ja erilaiset
näkemykset maailman konkreetti­sista
kehitysteistä 70-luvUUa. K y ­symyksessä
ovat englantilainen
Alistalr Buchan, ranskalainen
Raymond Aron, länsisaksalainen
Wolf Graf von Baudissin j a ame­rikkalainen
Herman Kahn.
Kuuluisaa englantilaista poli­tiikan
ja strategian tutkijaa
Alistair Buchania voitaisiin n i ­mittää
optimistiksi. Hän perusti
kuuluisan Lontoon Strategisen
tutkimuslaitoksen j a oli sen en­simmäinen
johtaja. Lokakuusta
-69 hän on ollut Imperial Military
Collegen johtajana (hän ei ole
upseeri koulutukseltaan). Hänen
erikoisalansa on politiikan ja
strategian keskinäisten yhteyk­sien
tutkiminen. Buchanin teok­set
ovat laajalti tunnettuja (So­dan
ongelma nykyaikana. Strate­gia
Eurooppaa varten, NATO 60-
luvulla jne.) Alistair Buchan ei
hevin yliarvioi futurologian mah­dollisuuksia
eikä poliittisten en­nusteiden
luotettavuutta. Hänen
mielestään aikamme ennusteen-tekijällä
on käytettävissään vain
kolme enemmän tai vähemmän
luotettavaa "välinettä", joiden
avulla voi yrittää "tunkeutua"
tulevaisuuteen. Ensinnäkin ny­kyään
havaittavissa oleva "kon­fliktimalli",
ts. kiistanalaiset on­gelmat,
jotka synnyttävät valtioi­den
välisiä ristiriitoja, toiseksi
tekijät, jotka ovat luonteenomai­sia
eri maiden kehitykselle ja
kansainvälisten suhteiden järjes­telmälle,
ja jotka oletettavasti
toimivat vastaisuudessakin; ja
kolmanneksi tällä hetkellä luotet­tavina
pidetyt ennusteet teknii­kan
kehityksestä. Pitäen lähtö­kohtanaan
näitä: kolmea, "ennus­teen
perustavaa laatua olevaa
kohtaa" Buchan tarkastelee tule­vaisuutta.
Buchan on kehittänyt tämän
'•konfliktimallin" soveltaen sitä
sekä Euroopan että alikehitetty-jen
maiden oloihin j a se antaa
hänelle aihetta optimismiin^ " E u ­rooppa
on kokenut pitkän risti­riidattoman
kauden, olkoonkin
ettei se ole sen historian pisin.
Kukaan ei ole yrittänyt toteuttaa
aluevaatimuksiaan Euroopassa
väkivallalla tai väkivallalla uha­ten."
Buchan. ennustaa, että Euroo­passa
ei ole vastaisuudessakaan
konflikteja. Puhtaasti suhdanteel-lisista
syistä hän tulee myös sii­hen
tulokseen, että länsisaksalai-sesta
sen enempää kuin japani­laisestakaan
imperialismista ei
voi tulla lähitulevaisuudessa suu­ren
konfliktin alkuunpanijaa.
Hän väittää, etteivät Länsi-Sak­sa
j a Japani — h u o l i m a t t a mili­tarismin
vaarallisesta kasvusta
näissä maissa — lähihistoriansa
vuoksi kykene tai halua esiintyä
sodan jälkeen syntyneen "maail­man
järjestyksen" horjuttajina.
Tällä termillä Buchan haluaisi
Mii
Colombot^ Pylonin v^iSii^s^
terl mrs «KrinuuM :Bsääib^^
vakuutti>tällä viikolla r y h t y y ^ -
aä -ooaansa uudestaan rakentäxöi-iseen
siirtyäkseen sosialistiseen
•ta^valtämenietglmääVi,' joka Jää
sekliYiaieärjefctft; ulkopolitiikassaan
Englannin kansainyhteisön ulko­puolelle.
Ilmoittaessaan uudesta hallitus­ohjelmastaan
Ceylonin pääminisr
t^ri /siuaol!Mnin. tunnustavansa
' '5-'>.1
Ei ol0 mlfääii
Itä-Säksan, Pöhjofe^lfcofean^ Poli-'
jois^Tiitnamin ja 'Btelä-Vi«tna-min
väliaikaisen : vallankumous-l
^ l i t u k s e n : sekä katkaisevansa
(diploinaattiset. yhteydet Israelin
kanssa ja kansallistuttavftnsa
niin koti- kuin ulkomaalaistenkin
hallussa olevat Ceylonin pankki-;
laitokset. . •
Kaikki nämä toimenpiteet si-sältyiyät
mrs BandarankikeU
va^ikjEunpanjalupäuksiin johtaes­saan
maan . Freedom-pnolueen
vaalikampanjaa yhteisrintamassa
Ceylonin kommunistisen puo­lueen
kanssa^ Tällä ohjelmallaan
pääministeri saavutti noin kaksi
j a puoli«viikkoa sitten suorite­tuissa
vaaleissa valtavan voitorir-
Helslnki. — Hallitusneuvotte-
Inja johtava tri Ahti Karjalai­nen
on todennut, ettei nyt ole
mitään tnlipalokiirettä. Tämä
Jpitää palkkansa. Tämän viikon
tiistaina työnsä aloittaneella
tyiJiryhmgilä on aikaa kyllä
pohtia e r i t t e i n visaisia ohjel-makysymyksiä
ktfiuioUa. Hop-puilijat'puhuvat
''jnhannushal-lltuksesta",
mutta juhannus ei
Suomen hallitusmuodon mu­kaan
ole mikään taitekohta
muodostettaessa - hallitusta.
Joillakin tahoilla yritetään luo­da
sellaista mielialaa, että oh­jelman
tulisi olla vain ylimal­kainen
paperi j a ettei yksityis­kohtiin
pidä takertua. Ainakin
kansandemokraatit-ovat esittä­neet
selvästi sen kannan, että
ohjelman on'sisällettävä mää­rättyjä
konkreettisia kohtia,
sillä silmät ummessa ei halli­tukseen
mennä Lisäksi on ko­rostettu,
että järjestöjen sana
on se, joka painaa ratkaisevan
puumerkin hallitnspaperiin, ja
sekin vaatii oman aikansa. Jos
jotain ajankohtaa on etsittävä
niin se on presidentin ulko­maanmatkan
lähtöpäivä heinän
kuun puolivälissä, joten aikaa
jää vielä juhannuksen jälkeen­kin.
Noin 100,000 ihmistä käsittä­nyt
yleisöjoukko hurrasi ilosta
kun hallituksen ohjelmaluonnos
luettiin Itsenäisyystorilla. Halli­tus
lupasi ottaa myös haltuunsa
kaikki elintärkeät laitokset, ku­ten
maan suurimmat tee-, kumi-ja
kookkospähkinäplantaaöit, jot­ka
ovat olleet englantilaisten kon
trollissa.
Lisäksi mrs. Bandaranaike sa­noi:
"Kaikki taantumukselliset
imperialistiset elementit, jotka
toimivat Ceylonissa, tullaan lopet­tamaan."
Presidentti Kielklkonien
Neuivostoliiittoon
Helsinki. — Suomen tasavallan
presidentti Urho Kekkonen aloit­taa
heinäkuun 16 pnä kolmannen
virallisen vierailunsa Neuvosto­liittoon.
Matka tapahtuu Neuvostoliiton
korkeimman neuvoston puhemie­histön
ja ministerineuvoston kut­susta.'•••
. .
Suomen valtiopäämies on tä­hän
mnnessä vieraillut Neuvosto­liitossa,
yhteensä 15 kertaa. Vie­railuista
useimnjat ovat olleet
epävirallisia tai yksityisiä loma­matkoja.
Jenkkien edesottamuksista
Kaakkois-Aasian alueella
(Jatkuu 3 sdvulla)
Hanoi. —• Komitea, joka tutkii
Yhdysvaltojen j a sen liittolaisten
joukkojen Etelä-Vietnamissa suo­rittamia
rikoksia, on julkaissut
tiedonannon: Tiedonannossa to­detaan
U S A : n hallituksen j a Sai­gonin
joukkojen tehneen kulu­neen
vuoden ensimmäisen neljän
kuukauden aikana 622 operaatio­ta
siviilihenkilöitä vastaan. Näi­den
operaatioiden yhteydessä on
saanut surmansa tai loukkaantu­nut
lähes 1,600 ihmistä: Lisäksi
on noin 500 henkeä piesty tai
vangittu. Myös taloja on poltettu.
Amerikkalaiset käyttävät yhä
enemmän myrkyllisiä aineita ja
kaasuja. Useissa' maakunnissa on
levitetty tuhansia tonneja myrk­kyä
tiheästi asutuille alueille.
Näin on paitsi tuhottu laajoja
riisiviljelmiä ja puutarhoja myös
myrkytetty useita ihmisiä.
E-VIETNAMISSA 300,000
J E N K K I E N PROSTITUOrrUA
, Arviolta 100,000 — 300,000
vietnamilaisnaista on prostituoi­tuna,
baarityttonä tai amerikka­laissotilaiden
väliaikaisina vai­moina,
todetaan raportissa jossa
tutkitaan tätä pulmaa sodanjäl­keistä
kautta silmällä pitäen. R a ­portin
mukaan Etelä-Vietnamis­sa
on yksi sulostuttaja kahta tai
kolmea amerikkalaista kohti.
Kirkkojen maailmanneuvoston
toimeksiannosta tehdyssä rapor­tissa
ennustetaan vaikeuksia
näille naisille heidän palatessaan
takaisin maaseudulle mistä he
ovat tulleet kaupunkeihin uutta
elämää etsimään. Paitsi näitä
amerikkalaisten epävirallisesti
"työllistämiä" naisia hankkii n.
130,000 muuta: etelävietnamilais-^
ta elantonsa USA:n joukkojen
palveluksessa.
USA:n MIESHUKKA
VIETNAMISSA
Yhdysvaltain menetykset- kaa­tuneina
Vietnamissa ovat sen
omien virallisten tilastojen mu­kaan
kehittyneet seuraavasti:
tammikuu ' 1967 6,664
tammikuu 1968 14,500
tammikuu 1969 30,543
tammikuu 1970 40,142
huhtikuu 1970 41,600
Korean sodassa amerikkalaisia
kaatui 33,629, Ranska menetti
omassa Indokiinan . sodassaan
1946—1954 noin 38.000 miestä.
Ensimmäisessä maailmansodassa
Yhdysvaltain mieshukka oli 53,-
513. toisessa 292.131.
YHDYSVALTAIN SOTA-VOIMIA
KAUKOIDÄSSÄ
Etelä-Vietnam 480,000
Okinawa 75,000
Etelä-Korea 55,000
Thaimaa 45,000
Japani 40,000
Filippiinit 20,000
Guam 20,000
Tyynenmeren
laivasto 40,000
Vietnam-joukkojen tässä an­nettu
lukumäärä tarkoittaa vuo­den
vaihteen vahvuutta.. Laosissa
taistelee 70 "sotilasattashean"
johtama piiloarmeija.
PÄIVÄN PAKINA
OmO OIKEUDENKÄYNTI UNOHDETTU?
melkein kaikille nyt työttömi-
• riä; oleville canadalaisille.
Hallituksen vastaukselta käy
;5eivillef myös se tärkeä seiMca,
.että työläisten ja farmarien tu­lisi
liittyä yihteen taistellakseen
Aikanaan kun maailma esitti
valtavan vastalauseen ja suuttu­muksensa
saatuaan tietää totuu­den-
kahden, etelävietnamilaisen
kylän, Son Myn ja My_ Lain ta­pahtumista,
Pentagon~TUSA:n
(puolustusministeriö) oli pa-koitettu
tekemään eleen, että se
" t u t k i i " suoritettuja rikoksia.
Kun näitä yli kaksi vuotta
sitten tapahtuneita rikoksia
oli aikansa tutkittu, niin lopulta
ilmoitettiin^ että tuomioistuin
kokoontuu tämän vuoden touko­kuussa.
, ; •'•
No hiin, toukokuu on mennyt
ja kesäkuu huvennut enemmällä
kuin puolella ja oikeudenkäyn­nistä,
amerikkalaisiin sotilas­vaatteisilla
pukeutuneita mur­haajiksi
syytettyjä henkilöitä
vastaan, ci ole kuulunut mi­tään.
;•;.•'•.-; •.•;<'•'•'•
Pentagon käyttää ihncisesti
sitä kritiikkiä hyväkseen, jonka
Kambodzhaan tunkeutuminen a i ­heutti,
lykätäkseen oikeudenis­tunnon
alkamisen tuonnemmak­si.
Sotilasviranomaiset pcllcää-vät
ilmeisesti, että oikeus vah^
v i a t n a v l r a l l i a c H t l j a juridlHOHti
todeksi sen, minkä koko maail­ma
tietää.
Son Myn j a My Lain kohta­lon
oli ennakolta määrännyt
- U S A ; n harjoittama uuskolonia­listinen
politiikka.
• / V * ' " . ••.•;';*:;
"Amerikkalainen sotilas alkoi
ampua kahta 1. poikasta, jotka
kulkivat tiellä. Pienempi poika
kaatui. Vanhempi, seitsemän-kahdeksanvuotias,
heittäytyi hä­nen
päälleen, peittäen hänet
omalla ruumiillaan. Sotilas jat-
. koi ampumista kunnes molem­mat
saivat surmansa •. .•."
"Kuului epätoivoisia huutoja.
Räjähdys silpoi ihmiset kappa­leiksi,
repi paloja heidän ruu­miistaan.
Koko ympäristp vär­jäytyi
punaiseksi, ikään kuin
. olisi avattu jättiläismäinen
hana . ..." .';
Nämä ovat katkelmia kahdes­ta
kirjasta, jotka ovat äskettäin
ilmestyneet Yhdysvalloissa. E n ­simmäisen
nimi on " M y L a i 4",
sen ön kirjoittanut sanomalehti­mies
Seymor Hersch. JUlkln^-
mäinon katkelma on kirjnsta
"Erfta öoluraaniu", jonka tckijll
on sanomalehtimies Hammen
Molemmat kirjat on omistettu
vietnamilaisille kylille Son My
Ja My Lai, jotka amerikkalai­seen
"Amgfical" divisioonaan
kuuluneet kaksi komppaniaa tu­hosivat.
Molemmat rikokset suo­ritettiin
samana päivänä. Yhte­nä
päivänä, murhattiin 4 5 0 ^ 00
ihmistä, pääasiassa naisia, van­huksia
j a lapsia. '
Kirjat rakentuvat verilöylys­tä
selviytyneiden silminnäkijäin
j a niiden toimeenpani jäin, ame­rikkalaisten
sotilaiden j a upsee­rien
lausunnoille. Tekijäin ke­räämä
runsas dokumenttiaineis­to
vahvistaa täydellisesti paitsi
Son Myn j a My L a i n pyövelien,
kapteeni Medinan, luutnantti
CaJleyn ym. myös Pentagonin
korkea-arvoisten sotarikollisten
vastuun. Kirjoissa esitetyt tosi­asiat
kumoavat täydellisesti
Pentagonin version "virheestä",
"väärinkäsityksestä" jne.
Amerikkalaisten hyökkääjien
j a miehittäjien suorittamat
vietnamilaisten joukkoampumi-fjot
civUt ole sattvima eikä virhe,
No ovat U S A : n uuäkoloniaiiBmiu
tietoista ja tarkoituksellista
politiikkaa, joka julman terro­rin
avulla yrittää murtaa Viet­namin
kansan vastarinnan ja
pelottaa kaikkia, jotka rohkene­vat
puolustaa kansallista itse­näisyyttään,
suvereniteettiaan
ja puolueettomuuttaan imperia­lismin
hyökkäyksiltä.
Viime päivien tapahtumat
ovat osoitus Pentagonin Indo-;
kiinassa suorittamien rikosten
tahallisesta luonteesta. Tunkeu-duttuaan
Kambodzhaan j a pol-jettuaan
lokaan sen puolueetto­muuden
ja itsenäisyyden U SA
harjoittaa siellä "etsi j a tuhoa"-
taktiikkaa, joka ei eroa millään
tavoin siitä "poltetun maan"
taktiikasta jota fasistit sovelsi­vat
toisen maailmansodan aika­na.
Kambodzhassa oh jo kym­meniä
omia Son, My-kyliä, US-A
: n verisen uuskolonialismin t u ­hansia
Uhreja. • ;
:..;". «•. • •'•;• •,;# •
Jäämme edelleenkin odotta­maan
tietoa siitä, että mitä on
USArssa tapalitunut tojikokuus-
; sa alkavaksi määritellylle hJUt-nantti
Calleyn oikeudenkäynnil­le,
onko se unhoitettu kokonaan
vai onko sen siirtämiseen o l l u t'
syynä mahdollisesti paljon va-kavnmpipnkjn
rikasten^ "käsit­tely?
— Nyrkki. <