1928-04-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
V A P A U S Tiistaiiia, htililakaiiii 3 ptna—Taes^ Aprfl 3 a e. taot. T O I M I T T A I A T T «t A * rM OCQea Oasva. a* te C M O C . rO^dMd te tLHOTVSHnaUT VAPAtnDESSAi H A » Urta. »m faU kana*. — AricBSamamm—eOtmatMkml SOc _ a t SBe. fcMta. $1A0 S k a n a a . — SfatrBlUMMkaal IIA9 kma. $tM 3 kattaa. -.«kaat tSAB karta. f XM kakii kattaa. —KiitaaOaatskaat SIAO katu. — Kanlaiaianintak-kaclf. tOk. IfabNkM kiitadasaaalia tai aciat^TUVria. — nalmaiBtitAia M »*°«^^»wak»ft , I L M k o l M kama. — TihtHaflManajia» Ja Oaiiitaiaattaaria» a a . »aaiitiiaMa. mmmoa — TilaBkato. jeto at a«—• taka, at »Ha MfcanlMiH. paSwl aaf««i*itfii. taOU 1 «k. TOAKSHIKNATJ « 1 ^ « kk. tLSt, t kk. f l .n Ja 1 kk. 11 AB. — Tkdma^t^ftte i* { 1 *k. «MO. • kk. «SAS. S kk. «AO Ja 1 Uu CLMu aricZ ••••Iti aiecat OaMitmkan »hU eUa kMttocfaaa kaOa U OaaatraSqAirla «ddUaaal «tU^CMd. taiaitvt Ukarty MdUitt. U U r M Straat. Pakatta SMV. kaMtarii Ubaatr BdOtfiac tS La«M Se. Pakalte U K . Paadaaela: Boi «a, tmOimtr, Oa*. Mtat «haffMag nua 7(a. r** i^k. MinSona c k M a4Mftiaii« aMthui tmtmf t k a P l M l A Paayfa te BfinSoBui ckaiga for afafla teaartlaM TSc. tka Va»a«a «aa aita ^^Dote lakaaaa aaa «aataoaca aauaillMaB kifjaaaaaoaa. kiijattakaa «sdcUa I J. V. KAIOUSTO. Crkkaaokrttala. lukka<sk<dujaa General Motors-yhtion työläisten lakko 08hawa88a Göieral Motors-yhlion Oshavrassa olevan autotehtaan työläisten vii-neviildcoinen Jakkctaistelu ^ päättyi viime perjantaina. Yhtiö suostui Jak» kolaisten vaatimuksiin, joista pää' asiallisimmat olivat viiraeisinunan palkanalennuksen peruuttaminen ja iakonrikkojain erottaminen/jaktim-maltakin puolelta suostuttiin tyo* riita alistamaan teollisuusriitalain mukaisesti nimitettävän sovittelulaii-tokunnon käsiteltäväksi.- V' Työläiset lakkouluivat neljakym-mcnprosenttista palkanalennusta vas» taan, joka alennus seurasi aikaisempaa kolmdnkymmenenviiden proscn- ' |$if paikanalcnnustai Lakko käytiin kaupungissa, jossa ei ole yhtään ammatillbesti järjestynyttä työväkeä ja huolimatta ^'työläisten yhdistykseksi** kutsutun yhtiön **ammattiyh-dutyksen^ olemassaolosta. Yhtiö julkaisi lakon alettua lausunnon, jossa sanottiin, että "Cana* dassa el ole tehdasta, joka ympäröi» st työläisensä ihanteellisimmilla työoloilla kuin mitkä vallitsevat tässä laitoksessa", ja 'sitten lueteltiin yhtiön työläisilleen varaamat **etui-suudet**, vakuutussuunni^elma, sääs- : losuunnitelma, osakeostosuuunitelma, Asutussuuimitelnm j Tämän johdosta lausui kommunistipuolueen ; paa-äanenkannattaja päakirjotukses-saan sangen sattuvasti, että yhtiö te* kee tyoläbtensa hyveesi kaiken, mitä se suinkin voi, mutta ei laskeudu :«ilas heidän harteiltaan.' Se antaa heille kaikki^ paitsi itscmäaräämb-oikeuden ja oikeuden oman järjestönsä muodostamiseen. General Motors-yhtiÖ on ystävällinen isällinen yhtiö. ' Se on isä ja setä työ^ Iäisilleen. Mutta jokaisen työläisen täytyy kuulua yhtiö "ammattiyhdis-tj^ een*', eikä yksikään työläinen saa lokkouttia palkanalennuksia vas-taan. Työläisten ei saa asettaa ky- ^Iseenalolscksi yhtiön oikeutta alentaa -palkkoja ensin kolmellakymmcnellä-viidellä prosentilla ja sitten neljäl- 1äk>'mmenellä prosentilla. Mainitun "Työläisten yhdistyksen" ohjesääntöjen ensimäinen kohta kuuluu: "Kaikki typi öiset ovat yhdistyksen jäseniä." Neljäs ohjesääntö kuuluu: "Esityksien, pyyntöjen ja valituksien käsittely hyväksytään tapailtu- : vaksi edustajan,^ ctunuchen^ työu' johtajan ja toimecupanevan keskuskomitean kautta." "Yhdistvksen alkuperäinen tarko-tus**, lausutaan viidennessä ohjesäännössä, ''on kehittää ja säilyttää varmaa ja pysyvää pohjaa, keskinäisen luottamuksen ja hyväntahdon henkeä yhtiön asioitten johtambes-ta vastuunalaisina olevien ja työläisten välillä, yleensä ja siten toistensa välisellä ^ystävällisellä ja myötätuntoisella yhteistyöllä tuottaa lisään tyvää onnellisuutta ja hyvinvointia General Motörs-perheeh kaikille jä senille." Kun tältä jesuiittamaiselta, liukkaalta ja tekopyhältä kieleltä riisutaan naamari, lauBui Worker edelleen^ niin se merkitsee sitä^ että työläisten'- olisi täytynyt erotetuksi-tulehiisen uhalla tyytyä ei vain aikaisempaan ; kolmenkymmenenviiden prosentin, vaan my& viimeisimpään neljänkymmenncn prosentin palkan alennukseen ja pysytellä erossa am matillisesta järjestymbestä. Kommunistipuolue on yhä uudel-icsen tuomirinul yhtiöitten "ammatti-yhdbtykseit'* työläisten henkisen ja rutimiillisen orjuuttamisen yälinei nä. Se on lisäksi osottanut, että yh tiÖitten "ammattiyhdistysliike**, kaik kine •'palveluksineeh**^^^^^^" mb**-suuhnitelmineen j.h.e., on feö-daaliskapiUlbtineh rakennelma, joka romahtaa luoUcataisteluntodellbuu-den edessä, työläisten ja heidän riistäjäihsä j ^^älisessä taistelussa. Tämä ke^muhistipuolueeh ja am mattiliittoliiId£e|m taisteleyah vahem mistön kanta tuli Öshäiyan aiutotyö-läisten lakkotaistelussa taasen oso-tettua paikkansapitäväksi. Työläi set eivät halua eikä heidän pidä ha-li^ a^ yhtiöitten *'ammaiti)4idist3^ sien'* tärjoamiö "etuisuuksia*'. He haluavat' ja heidän tulee haluta elää omaa elämäänsä^ He haluavat ja heidän tulee vaatia kunnolliseen toimeentuloon riittävä palkka työstään. He haluavat ja heidän tulee haluta itse päättää vaatirauksistaoh yhteiskunnallisen vakuuluksieri suhteen. Työläiset haluavat ja heidän tulee haluta olla vapaita itse taistelemaan puolestaam On toivottavaa, että Canadan au- 4otyöläiset oppivat pshawan läk-s>' stä: murskaavai yhtiöitten "ammattiyhdistysten" holhousvallan ja järjestävät autotyöläisten teollisuusliiton, jimka avulla he vain voivat menestyksellisesti " taistella elintasonsa alentamisyrityksiä vastaan ja sen kohottamisen puolesta. Katsaus Canadan teoUisuustilastoon vuodelta 1925 Työläisen riistäminen lisääntynyt palkan vähetessä Liittohallituksen tilastollinen toi misto on hijattain laskenut julki suuteen yhteenvedon vuosien 1924 j a 1925 teollisuustilastoista. Siitä käy selville tutkijalle, etlä työläisten riistäminen on vuonna 1925 lisääntynyt ja heille maksettu palkka vä- ? höltynyt. Aivan kuten pitääkin olla tässä mainiossa ja hyvin järjestetyssä kapitalbtisessa riistoyhteiskun-nassa. Kapitalistit ovat hyvillään tämän heille entistään edullisemman tilinpäätöksen johdosta. Eikä työläisetkään ole millään erikoisell-i tavalla ilmaisseet olevansa entbtään •tyytymältömämpiä, ellei oteta lukuun sitä, että kommunbtipuolue on maassa sinä aikana jonkun verran voimistunut Mainitun yhteenvedon mukaan tuottivat 508,503 työläistä ja virkailijaa vuonna 1924 22,178 teollisuuslaitoksessa valmisteita yhteensä 2,- 695,053,582 dollarin arvosta, mikä tekee 5,300 dollaria kutakin työläistä kohden. Seuraavana -VTionna 1925 — vuoden 1926 tilastot ehrät ole vielä valmiit — oli 22331 teollisuusyrityksen ribtettävänä yhteensä' 544,225 työläbta ja virkailiiaa. joiden suorittaman työn kautta luotiin tuiolieita yhteensä 2,943,545, 315 dollarin arvosta, eli 5,418 dollarin arvosta kutakin työhön osal I istun uita henkilöä kohden. Riisto siis yltyi vuonna 1925 työläisiin nähden. Sinä vuotena valmistivat työläiset tuotteita 118 dollarin arvosta enemmän kuin edellisenä \'uotenaj 1924. Tästä huolimatta ei kapitalistien riistämishalu ole tyydytetty, vaan yrittävät he ar-mouomasti edelleenkin lisätä riisto-voittojaan t>-öläisten kustannuksella. Entäs työläisten "osuus" tuotannosta;? Onko työläisten palkka l i - säänt)^»)!, ikäänkuin yaslapalkkiok-si k u i k i n työläistä kohden lisään-^ tyneestä tuotannosta? 1 E i ! Ei ole. Sillä tämä porearil- Useh hallituksen, kapitalistisen yh teiskunnan johtokunnan alabten laitosten laatima tilasto — jota ei siis sovi ainakaan tässä suhteessa epäillä sanoo että työläiset saivat vuonna 1924 972 dollarin suurtiisen keskimääräisen palkan . vuodessa. Seuraavana vuotena, siis 1925 oli työläisten keskimääräinen vuotuinen palkka 971 dollaria. Sib dollaria pienempi, knin edelliseaoä vuotena. K a pitalistit esiintyivät s i b oikeassa harvassaan työläisiä kohtaan. Vailla mitään kiitollisauden tunnetta. Siitä huolimatta, että he tuonkin vuoden aikana ruikuttaai valehtelivat, että ei kannata lisätä palkkoja. Mutta nyt puhuvat lahjomattomat numerot toista. Sliten sufalantnvat työläiset tähän, ynodea 1^5 kapitalistiseen tilin-väät^ Eseen? Eavä^kö he sen johdos-tp ryhdy ajattelemaan? LAnlbi ai* nakin! H- S. Mitä kaivoslakkolaiset sanovat avustuskomiteasta Kolmentoista All^heny-laoksossa olevan kaivostyöläisten paikallis-union edustajat kokoontuivat maaliskuun 17 päivänä Pittsburghiin keskustelemaan lakkotilanteesta ja avustustoiminnasta, jossa kokouksessa hyväksyttiin seuraava päätöslauselma: '•• Koska United Mine Worker5 l i i ton tuhannet lakossa olevat kaivosmiehet, hejdän vaimonsa ja lapsensa ovat ruuan j a vaatetuksen puutteessa, johtuen pitkäaikaisesta lakko-taistelusta hiilikaivosten ombtajia vastaan Jacks&nvillen sopimuksessa määriteltyjen palkka- ja työehtojen puolesta/ja koska^ Pennsylvania-Ohio Miners Relief komitea on suuresti auttanut lakossa olcsvia kaivosmiehiä ruokatarpeilla ja vaatetuksella viimeben kahdeksan lakkokuukauden kulue»- sa ja siten tehnyt lakkoliaiset kykeneviksi tabtelemaan union palkaa ja työsuhteitten puolesta, niin « päätetään, että me avustuskomitean jäsenet, unioitten virkailijat jn toimivat jäsenet kolmestatobta pai-kallbuniosta Allegheny-laaksossa Pennsylvanian valtiossa tunhustam-me Pennsylvania-Ohio Miners Relief avustuskomitean työn ja lähetämme sille meidän sydämellisimmät kiiv toksemme lakossa olevien tuhansien kaivosmiesten j a heidän, huollotta-viensa puglesta j a edelleen päätetään, että me painokkaasti protesteeraamme sopimattomia ja perusteettomia syytöksiä vastaan, joita on tehty hyvinpalkattujen John L . Leirisin edustajien taholta, jotka tietoisesti selittävät, että Pennsylvania- Ohio Bfiners -Relief komiie:t on Lw.w:Iäinen järjestö, pyrkien hävittämään United Mine Workers. Uziion; molemmat näistä syytöksbtä ovat epäoikeat, mikä todistetaan sillä, että tämä komitea O Q auttanut union säilyttänustä näinä kovina koettelemusten, aikoina, antamalla ruokaa ja vaatteita union jäsenille ja heidän perhieilleen ja ystävällisesti, rakenteellisesti ja toiminnallisesti auttanut meitä lakon voittombck-sL ••••• Kokouksessa -. ollut lewisiläinen paikallben lokkokomitean puheenjohtaja Frank Hefferly ilmoitti liittyvänsä Pennsylvania-Ohio Miners Relief komitean riveihin ja työskentelemään sen ^eydessä lakkolaisten auttamiseksi. Edelläoleva lakkolabten päätöslauselma antaa todellisen kuvan pu-heellisesta komiteasta - ja kaivostyöläisten suhtaahtumisesta siihen. L u kijoita kehotetaan antamaan kaiken kannatuksensa hiflilakkolaisten taistelulle ja avustamaan heitä mainitun lakkolaisten itsensä muodostamaia komitean kautta. — Sto. vasta. Mitään suurempaa erimielisyyttä a. ole e r i toimikuntien välillä ilmennyt, joten voidaan -sanoa, että siltä puolelta ^taottuna olemme on-nistnneet, -kutea toivoakin sopiL Aluetoimikmitia on ollut toiminnassa Port Arthurin, Sudburyn j a Poh-jois- Ontarion alueilla. XTnion osastot ovat olleet kiitettävässä yhteydessä keskuksen kanssa j a suorittaneet tilityksensä sekä selostuksen toiminnastaan moitteettomasti, muutamia pienempiä poik-ketiksia lukuunottamatta. Ainoa Tn?<«^ on jääty jälelle tehdyistä suunnitelmista, on' siihen yhteyteen nähden mikä pitäbi olla olemassa eri union osastojen j a metsäkämpil-lä työskentelevien jäsenten välillä. metsätyöläisiä uhkaavat tapaturmävaarat Että^ metisätyolaisten ammatti on tapaturmiin nähden perin vaarallinen, selviää äskettäin julkbuuteen saatetusta ottawalaben The Lumber-men's Safety Associationin (Metsä-tySnantajain tapaturmuin ehkäisc-misyhdistys) }•: suorittamasta tutkimuksesta, minkä tarkötuksena on o l lut saada selville tapaturmain . s y yt Vuoden 1927 ensimäfaen neljänneksen aikana kerättiin näitä tietoja lukuisilta suuremmilta metsätyömailta. Tapaturmain syyt j a luku kussakin ryhmässä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Tapaturmain syjrt Luku Pros. 1. pyörivien tai. putoavien puiden väliin jäSn. 163 25;7 2. luiskahtaminen, kompastuminen j a , kaatum. 57 9.6 8. kirveen käyttelem, 58 9.8 4. puun kaatuminen 39 6.6 5. kimmoavat oksat 31 5.2 6. kaistaleet (parturituolit), lastut y.m.s. 33 5.5 7. paleltuminen j a jäätyminen 22 3.7 8. lihasrevehtymä 22 i3.7 9. pudonneet oksat . 18 3 10. hevosen potkut, puremat y.m.s. / 25 r4.2 11. ruoka- y.m. tarpeiden käsittely 16 2.7 12. liukuvat tai kaatuneet reet' 14 2.3 '13. tyoneuvot (ei kirveet ja sahat) ; 13 2.2 14. sahan tai kirveen päälle kaatuminen 13 2.2 15. käsisahojen käyttö 5 0.8 16. työtoveri lyönyt kirveellä 7 1.2 17. muut syyt aiheena 69 11.6 Työmaat, joissa näitä tilastoja on kerätty, lienevät tukinkaatokämp-piä. Mainittu tapaturmain ehkäi-scmisyhdistys viittaa suureen, määrään tapaturinia, jotka ovat tapahtuneet tukkien käsittelyssä (25.4 pros.). Luiskahtambesta, kompastumisesta j a kaatumisesta johtuneiden tapaturmien ehkäisemiseksi ehdotetaan käytäntöön jonkunlaatuisia luiskahtamattomia — "Non-slips"- kenkiä. Mainittu yhdbtys pyrkii vastustamaan tapaturmia työmailla toimitettavan valbtustyön kautta, selittämällä työnjohtajien velvoUbuudeksi t a paturmien syiden selostamisen ja varovaisuuden mieleen terottamisen. Työläben kannalta katsoen ovat nuo ehkäisytoimenpiteet kuitenkin jokseenkin tehottomia, sillä tapaturmain lisääntymisen todellisena syynä on päivä päivältä kiristyvä työn tehokkuus. Ellei työläisen pitäisi hosua sokeana, niin tapaturmiakin tapah-tubi suhteellbesti vähemmän. Sitä todbtaa sekin, että urakoitsijan pitää maksaa huomattavasti enemmän työläisten tapaturmavakuutusmaksua, kuin säännöllben puutavaraliikkeen. Ja alaurakoitsijalla on kaikista' korkein_ AakSo, sillä hänen työläisensä ovat' fcu tarkimman j a perinpohjaisemman riiston a-lalset, joka saattaa työläiset alttiim-ttäyisi tapaturmille. ^ Työläisillä ei ole muuta keinoa heitä uhkaavien tapaturthien ehkäisemiseksi j a rajottambeksi, kuin järjestyminen. Vain lujan järjestön kautta saattavat metsätyoläbetkin jossain määrin ehkäistä tapaturmain lisääntymistä. Se,- että yksilöinä erotaan pois työstä sellaisilla työmailla, jobsa "sokea hosuminen" on kireämpi kuin muualla, ei pobta tätä epäkohtaa, muuta kuin eroojaan nähden. Tobet työläbet jäävät e-delleenkin, alttiiksi ' vaaralle. .Kaikissa heitä koskevissa d i o i s s a on metsätyöläbten / pyrittävä parantamaan työsuhteitaan j a palkkojaan —r ei yksilöllisten pyyntöjen j a eroa-mbteh, vaan — joukkotoiminnan kautta. Ensimäinen askel joukko-toimintaan on liittyininen jäseneksi Canadan Puutavaratyöläisten Teollisuusliittoon! Hannes Sula. Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliiton edustajakokous (Jatkoa l:ltä sivulta) "Lumber Workers" Industrial Union of Canadan toimintakertomas maalisk.. 1927 maj>luk. 1928 Järjestämistyö on tämän toimintavuoden aikana ollut yleensä niiden suunnitelmien mukabta mitkä hyväksyttiin toimintasuunnitelmiksi viimeisessä . edusta jakpkouksessa. Umollamme on ollut työkauden a i kana vakituisessa toimessa kolme järjestäjää j a tämän lisäksi useita tilapäisjärjestäjiä, mikä muutaman päivän ja mikä useamman viikon ajan. Järjestäjiemme toiminta on ollut kiitettävän rivakkaa ja myöskin huomattavia tuloksia tuottavaa, mitä todbtaa jäsenmäärämme .huomattava nousu tämän kuluneen toimintakauden ajalla, mistä tehdään lähempi selostein tuonnempana. ' Työmaatoiinintaa ; on : jonkunver-ran haitanneet' kielelliset vaikeudet sekä raonet"" muut seikat, mutta yleensä se on ollut-joka paikkakunnan pjrrkimyksenä että. kaiken toiminnan täytyy ehdottomasti alkaa sekä keskittyä työpaikoille. Mitä tässä on ollut puutteellisuul^a, niin ne ovat johtuneet asioiden sekä toimintamuotojen vähemmän selvästä ymmärtämbestä. Tätä' epäkohtaa Kuitenkin on tässäkin otettava l u kuun, että kämpp^imintakaan ei aina ole vastannut tarkoituksiaan j a jokabessa tapauksessa kaipaa laajaperäistä parantumista. Uniomme on tämän vuoden aikana joutunut useampaan työmaaotte-luun ja kahteen lakkotaisteluun, mbtä huomattavammat olivat White and Plaunt j a Gogama lakko Sud-huryn ympärillä ja toinen lakko Pohjois-Ontariossa, sekä eräs suurehko kämppälakko Timminsin ympärillä. Kaikissa muissa kahakoissa on saavutettu ainakin jossakin» määrin voittoja paitsi Pohjois-Onta-rion lakossa, mikä voidaan sanoa suurelta osaltaan hävityksi, syyn ollessa huonossa järjestäytymisessä sekä heikossa yhteisymmärryksessä. Kuitenkin näillä työtaisteluilla on ollut hyödyllinen vaikutus uniomme toimintaan ja jäsenmäärämme kasvuun, sekä työläbten luottamukseen nähden, joten, vaikka hetkelliset t u lokset eivät olekaan niin loistavat, niin pitemmän päälle tulevat nämäkin tappelut olemaan merkityksellisiä toimintamme rakennustyössä. Knnlamisemme canadalaiseen työ- •Sen toimintaan Kuten viimeisessä edustajakokouksessa päätettiin, yhtyi uniomme A l i Canadian Congress of Labor-järjes-töön. Tosin emme tähän mennessä ole tästä tunteneet mitään silmiin-pistävämpää etua, mutta olemme kuitenkin osoittaneet toisille työläisille että meillä on sekä halua että ymmärrystä toimia käsikädessä toisten vasemmistoryhmien kanssa Ca-nadassa. - - Suhteemme kanBainvaliseen työväenliikkeeseen j a sihteeiimme matka kansainväliseen metsä- j a maatyöläisten edustajakokoukseen Venäjälle, Neuvostoliiton kymmenvuotbjuhlien yhteydessä. Metsätyöläisteh järjestäminen Ca-nadassa on herättänyt siinä määrässä kansainvälisen työväenliikkeen huomiota, että uniomme keskuskomitealle aivan odottamatta saapui kutsu lähettää edustaja maailman metsä- j a maatyöläisten kansainväliseen kokoukseen mikä pidettiin Moskovassa viime syksynä. \ Kutsu oli siksi kiireellinen ja samalla kertaa asia siksi suUrimerkityksellinen, että keskuskomiteamme ei epäillyt ottaa tässä asiassa ratkaisevaa askelta e-on koetettu korjata 'kaikella tarmolla ja jos sama suunta pysyy Umossamme vallalla, niin jatkuvien pon-nbtusten avulla saamme e n i t e n toimintamme kokemuksiiii n^aten olla varmoja että tämä menetelmä tulee jokaisen jäsenemme, johtavaksi toimintamuodoksi. Kuitenkin pitää saada vieläkin läheisempi yhteys uniokeskuksien kanssa kämpDtä käsin kuin mitä tämän vuoden aikani on ollut olemassa. Aluetoimikunnat" samaten kuin ke^kuskomiteammekin ovat toinii-neet täydellisessä yhtei^rmmärryk-sessä keskenään j a näiden toimikuntien päätötbiä on noudatettu kaikkien toimitsijoiden taholta kiitettä-tenkin kun saatiin varmat takaukset siitä että tämä matka ei tulbi maksamaan. unioUemme mitään. Näihin , seikkoihin nojaten lähetettiin union sihteeri A. Hautamäki tälle matkalle, samalla kertaa kun hän lupautui hanKftimaan palkattoman apulaben tilalleen. Tästä matkasta on tahdottu tehdä jotain sellaista tekoa, missä keskusvirasto ei olisi menetelljrt uniomme etujen mukaisesti. Asia on kuitenkin sillä tavalla että tämän matkan seurauksena, edellisiin päätöksiin nojaten on se että uniomme kuuluu nykyisin ainoaan Metsä-, Maa- j a Sekatyöläisten kansainväliseen järjestöön mitä on olemassa j a tämä asia jo antaa tälle teolle kaiken tukensa, sillä jos mitään niin kansainvälbtä henkeä j a yhteyttä tarvitaan Pohjois- Amerikan työläisten keskuudessa, ja ennenkaikkea toisten maiden työväenliikkeiden ymmärtämistä. Toinen tärkeä etu oli siinä että sillä tavalla voitiin parhaiten tutustua eri maiden metsätyöläisten, toimintatapoihin j a siten,saada selville mitä meidän toiminnassamme on sellabta mikä sietää korjausta. On myöskin vedottu siihen että asiasta olisi p i tänyt antaa tieto jäsenbtölle ehdolla että se päättää tällabesta tärkeästä asiasta. Voidaan vain mainita kaksi seikkaa mitkä tekivät nämä toimenpiteet mahdottomaksi: asia oli siksi kiireellihen j a tärkeä^ ettei siihen voitu ryhtyä j a toinen yhtä tärkeä seikka oli se, että jos asla olbi otettu julkbuuteen, olbi ollut mahdotonta saada edustajallemme matkapasseja Neuvosto-Venäjälle. Nämä ovat siksi selviä seikkoja että tämä riittää siitä. Taas se, että matka kävi Europan mannermaan haDd, johtui, vain siitä että ainoastaan tätä tietä on nykyisin voitu varmimmin kulkea Venäjälle, j a k u n uniomme rahavaroihimme ei tämäkään koskenut, niin emme voi keskuskomiteana pitää sitäkään moitittavana tekona. E r i kansallisuuksien järjestäminen E r i kansallisuuksien järjestämisessä on tänä vuotena tehty enemmän kuin k o l a a n ennen j a oh siinä osittain onnbtuttukin j a toivottavasti, tullaan Onnbtumaan tästS lähtien . paremmin, sillä vierasten kansallisuuksien joukosta löydetään pitkin ^ alÖEaa : uus ja toimekkaita kykyjä,; jotka tulevat voimaperäis-tyttämään tätä työS.; Suorin vaikeus on ranskalaisen agitatsäonin ja järjestämistyön tehostambessa, sfllä vaikkakin uniossamme on ioka^ rä ranskalaisia jäseniä, mm Jiyvyic-käiden voimien puuttee^, "'l^SS^ työ enemmän jälessa kum toisten, ka^jsallbuuksien keskuude^ On ollut puuhaa ranskalaisen lehden pe-nistamisessa, mutta emme viela ole muiden teiden vuoksi ehtmeet alkaa pitemmäUe, mutta tämäkm yntys lähtee alulle ehkä heti edustajakokouksen mentyä ohitse. Metsatyöläinen Uniomme kuukausijnlkabu, joka ensin ilmestyi nyrkkipainoksena, muutettiin syksykaudella pamossa painetuksi kuukausijulkaisuksi, jota on toimitetta piirivirastoi^ käsm. Lehti on taloudellisesti kannattanut itsensä moitteettoman hyvin j a m i tään syytä ei ole epäillä etteikö samanlaatuinen menestys tulisi jatkumaankin. Vaikeuksia on ollut pääasiassa levityksessä, johtuen suureksi osaksi siitä että julkaisu painetaan Sudburyssa ja ainakin osa lähetyksistä tehdään Port Arthurista, mutta tämäkin toivottavasti korjautuu tämän kevään aikana. Mitä taas sisältöön tulee, niin siihen emme halua muuta sanoa kuin sen, että vielä tähän mennessä ei ole onnistuttu saamaan julkabusta sitä m i tä siitä on aijottu, nimittäin metsämiesten itsensä toimittamaa julkaisua. Tämä luonnoUbesti ajanoUen tulee korjautumaan, mutta hyvä olbi että jäsenistö huomabi tämän puutteellisuuden heti , ja ryhtybi tarmokkaasti tätä puutetta korjaamaan. Jäsenmäärä Jäsenmäärä on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt lähimaille kaksin-kertabesti, mikä ei ole ensinkään pieni asia kun ottaa lukuun että joulun aikana alkanut uhkaava taloudellinen luhistuminen puutavara-teollisuudessa vaikutti hyvin^ l a - maannuttavasti koko meteämiesjouk-koon. Viime vuoden jäsenmaksutulot olivat siinä ?2,300, tämän vuoden jäsenmaksutulojen noustessa aina $4,293.48. Kun ottaa l u kuun, että suurin määrä jäsenistöä maksaa jäsenmaksunsa siinä joulun aluskuukausina^ "niin ei ole ensinkään "liioiteltua sanoa, että näinä kuukausina oli jäsenmäärämme ylitse kahden tuhannen hyvässä määrässä, j a vaikka laskemme että keskimääräisesti maksetaan jäsenmaksuja noin seitsemän kuukauden ajan vuodessa jokabta jäsentä kohden, joka ei ole ensinkään liioiteltua mihinkään päin, niin saadaan keskimääräksi tuossa 2,700 jäsentä. Jos tästä summasta vähennetään pob, sanokaamme neljäkymmentä prosenttia ettei kenenkään tarvitse epäillä jäsenmäärämme keskimääräistä suuruutta, niin sittekin saamme noin 1,700 täysinmaksanutta jäsentä, joka onkin hyvin lähellä "totuutta, kun laskupohjaksi pannaan se kolmekymmentä senttiä kuukaudessa mikä jäsenmaksubta tulee p i i - riviraston osalle, Jos taas laskemme jutun tobella tavalla että jaamme jäsenet kaikille vuoden kuukausille, niin senkin laskun jälkeen saamme siinä 1,200 j a kun otamme lukuun että tuossa neljäkymmentä prosenttia on ainakin yhdestä kolmeen kuukauteen rästissä, niin taasr kin saamme jäsenmäärämme, mikä on varmaa ja ympärivuotista siihen 1,700 vaiheille. Voidaan nykyisin, näihin numeroihin perustuen pitää varmana että niinä 7—8 kuukautena mitä metsätöitä on, nousee jäsenmäärämme kahteen tuhanteen j ä seneen, laskettiin tämä tulosumma sitte millä tavalla tahansa. Useat järjestöt eivät anna jäsenistölleen tarkkoja ja totuuden mukaisia tietoja jäsenmäärästään, mutta L. W. I. U. of C. tarkoituksena onkin r a kentaa todellinen työmaalla toimiva metsä- ja sekatyöläisjärjestö ja siksi on_ edullista että jäsenistö tietää kuinka suuri jäsenmäärämme milloinkin on, voidakseen arvioida voimamme suuruutta. Nämä numerot toteavat että uniomme on kasvanut kaikista vaikeuksista j'a vastustuksesta huolimatta tämän vuoden ajalla erinomaisen hyvin, mutta ne e i vät vielä läheskään vakuuta meille että olisimme lähelläkään sitä päämäärää mihin pitää pyrkiä, ennenkuin voimme sanoa vaikuttavan sanamme Canadan metsissä. Ne vain pakoittayat meitä yhä suurempaan ja tarmokkaampaan voiman pönnb-teluun nyt alkavalla toimintakaudella. A Toimintavaikeadet Toiminnan vaikeuksista kun puhutaan, niin yhtenä suurimpana jär-jestämbtyön esteenä on se, että tällä kertaa toimii Canadan metsb-sä, erittäinkin idässä kaksi järjestöä. Välittämättä siitä seikasta kuinka suuri tahi voimakas tämä toinen, I. W. W.-liitto on, niin ellei se muuta saa aikaan niin ainakin siltä taholta on jarrutettu vakavampaa järjestämbtyötä kaikilla keinoilla. L. W. L U. of C. taholta on aina pyritty yhteistoimintaan metsissä työskentelevien työläbtien kanssa ja myöskin L W. Wji täkäläisen keskuksen kanssa, mutta L W. W. mitä julkeammin kieltäytji tästä yhteistoiminnasta, lähettämällä L. W. L U. of C. täkäläben unio-osaston kokoukseen vxrallben ja leunalla. v a rustetun ylössanomben kaikenlaatuisesta yhteistoiminnasta, hieman toista vuotta sitten. Tämän jälkeen on yhteistoimintaa ollut olemassa kaiketi vain kerran Sudburyn lakon ai^aTta, j a silloinkin tätä yhteistoimintaa seurasi samat juonittelun o i reet heidän taholtaan kuin Port Arthurinkin lakon aikana. Pahin on se, että tässä on menty niin pitkälle No. 66 — 1928 että on jarrutettu jiiteistoimintaa kämpilläkin- Tästä ollaan toisinaan meidän tmiomme ponnistukmlla selvitty, toirinaan eL Kaikissa tapa» trVfngga on uniomme jäsenistö koko vuoden kulkenut eteenpäin aina sillä tarkoituksella, että yhteistoiminta on välttämätöntä ainakin todellisten työläisten keskuudessa jos eh siihen virallben johdon taholta voitaisi päästäkään. • ' ' ^• Yhdistamiskysymys Unioiden yhdistämbkysymys on herännyt kaiketi aivan joukkojen i t sensä alotteesta j a siksi ei L . ,W. L U. of C m taholta ole pyrittykään vaikuttamaan asian kulkuun puoleen enempää kuin tobeenkaan. On ajateltu että on parempi kuin kuunnellaan varsinabten metsämiesten itsensä puhetta, sillä L . W. L U . of C. ymmärtää että juuri näiden joukkojen ' tuomio tahi hyväksyminen määrää mitä on Canadan metsissä tehtävä. Nyt kuitenkin aivan viimeaikoina oh L W. W m canadalaben johdon taholta lähdetty tätä asiaa pöyhimään ja syytämään oikea tulva ruokottomuuksia L. W. I. U^ of Cm niskaan, joten ei tämän jälkeen ole voitu pysyä sivussa meidänkään puolelta, vaan on täytynyt lähteä paljastamaan tobenkin järjestö johdon vikoja, että asia t u l b i - vat tarkalleen ja perinpohjabesti metsämiesten tietoon. Mikäli yhteenliittyminen on kysymyksessä, niin tämän enempää ei keskuskomitean taholta ole asian hyväksi tahi vastustambeksi tehty. Rahallinen a:sema Rahavarat ovat uniollamme. aina olleet pienet ja kun tarkastaa t i l i - kertomusta, niin siitä löytää syyn miksi niin on asia. Jokainen sentti mitä on saatu kasaan, on käytetty oman maan tahi toisten maiden "metsätyöläisten järjestämistyön , tahi taisteluiden tukembeksi. Paitsi jäsenmaksutuloja, ori koottu varoja iltamilla ja kerittäjuhlilla ja jos mielimme toimintaamme jatkaa toivottuun päämääräämme saakka, niin samaa menetelmää on pidettävä tarmokkaasti vireillä ainakin, tulevan vuoden aika kokonaisuudessaan. N y t on lähdettävä tositarmolla järjestämään metsämiehiä, joka puolella ja kuten tiedetään se kysyy uhrauksia ja toimintakykyisiä tovereita. Sekatyöläisten järjertamiskysymys on tullut päivän tärkeäksi k y ^ mykseksi sitten viime edustajakokouksen, sillä tämän vuoden samaten kuin viimevuoden tilbelostus selvään näyttää että jotakin on tehtävä niiden satojen, jopa tuhansien-kin tovereiden kanssa, jotka talvitöiden päätyttyä siirtyvät kesätöihin muttia eivät pidä tärkeänä . t o i ; . mia union suunnitelmien mukabesti sen jälkeen kun he jäävät metsä-töbtä pob. Tästä syystä \ on tälle pyrkimykselle lainattu tänä kevännä erikoinen huomio. Lopuksi voidaan sanoa, että vaikkakaan kaikki toiveemme eivät ole toteutuneet, niin enemmän on saavutettu mitä ahtaammassa .merkityksessä uskallettiin odottaa j a tästä täytyy antaa kiitos reippaille deli-keiteillemme samaten kuin varsinaisessa toiinessa olleille järjestäjilr lemme.. Myöskin lankeaa j a todella suurin ansio sille luotolle millä etupäässä Ontarion päperipuunkatkasi-jat ovat ottaneet L . W. I. U . of C. vastaan. Tähän voidiaan lisätä, että lyhyt järjestämiskausi mitä tätä nykyisin on käytetty, takaa että L. W. I . " U . of C. tulee aina käsittämään tämän metsämiesten luottamuksen kaikkein arvokkaimpana asiana ja tekemään kaikkensa ei ainoastaan sen säiljrttämiseksi, mutta myöskin sen Ibäämiseksi, ei toisten järjestöjen parjauksella mutta tositoiminnalla metsämiesten aseman parantamisen hyväksi. Toveritervehdyksin: Keskuskomitean puolesta A l f . Hautamäki, kirjuri.. Maaliskuun 30 päivä 1928, Port Arthur, Ont." Toimintakertomukseen, mikäli se koski jäsenmäärää, teki sihteeri l i säksi selostuksen, että jäsenmäärä tämän kuun lopussa' sisääntulleiden tilitysten mukaan on huomattavasti kohonnut; tilitykset eivät ole ehtineet tähän toimintakertomukseen. Toimintakertomuksen johdos;ta keskusteltiin ja hyväksyttiin se sel-labenaan. (Jatk.) N A I S T E N ÄÄNIOIKEUS Melkein kaikkialla muualla porva-rillbissakin mabsa on j o . n a b t en äänioikeus-kysymys ratkaistu j a anr nettu äänioikeus, mutta Quebecin valtio on yksi niistä jossa ei vielä ole äänioikeutta naiaUe,-josta kyj-- läkin on jo monta, kertaa/mainittu. Canadan työläbnaisliitto. on päättänyt alkaa voimakkaaai kasvatusta ja agitatsionin Quebecin naisten "keskuudessa vaatimaan itselleen äänioikeutta. Paikallinen ;'työläbriab-liiton keskuskomitea öri^myösldn: jo ottanut asian keskUsteluh älabefai j a alkanat tekemään Välmbtuksiä tämän työn voimaperäbekä saättä-mbeksi. Naiset tietävät kylläkin, että heille tul&e tästä kysymyksestä ai^ära. j a paljon vaivoja k ^ s ^ ^ työ. Suurimpana esteenä j a syynä on kykenevien puhujien j a toimiisi-joiden saanti täiänääiiiöikeus-tais-teluun, sfllä valtiossa, jossa kMkki tyo tulee tehdä, on tninmiakseen.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 3, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-04-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280403 |
Description
Title | 1928-04-03-02 |
OCR text |
V A P A U S
Tiistaiiia, htililakaiiii 3 ptna—Taes^ Aprfl 3
a e. taot.
T O I M I T T A I A T T
«t A * rM OCQea Oasva. a*
te C M O C . rO^dMd te
tLHOTVSHnaUT VAPAtnDESSAi
H A » Urta. »m faU kana*. — AricBSamamm—eOtmatMkml SOc
_ a t SBe. fcMta. $1A0 S k a n a a . — SfatrBlUMMkaal IIA9 kma. $tM 3 kattaa.
-.«kaat tSAB karta. f XM kakii kattaa. —KiitaaOaatskaat SIAO katu. — Kanlaiaianintak-kaclf.
tOk. IfabNkM kiitadasaaalia tai aciat^TUVria. — nalmaiBtitAia M »*°«^^»wak»ft
, I L M k o l M kama. — TihtHaflManajia» Ja Oaiiitaiaattaaria» a a . »aaiitiiaMa. mmmoa
— TilaBkato. jeto at a«—• taka, at »Ha MfcanlMiH. paSwl aaf««i*itfii. taOU
1 «k.
TOAKSHIKNATJ
« 1 ^ « kk. tLSt, t kk. f l .n Ja 1 kk. 11 AB. — Tkdma^t^ftte i*
{ 1 *k. «MO. • kk. «SAS. S kk. «AO Ja 1 Uu CLMu
aricZ ••••Iti
aiecat OaMitmkan »hU eUa kMttocfaaa kaOa U OaaatraSqAirla «ddUaaal «tU^CMd.
taiaitvt Ukarty MdUitt. U U r M Straat. Pakatta SMV.
kaMtarii Ubaatr BdOtfiac tS La«M Se. Pakalte U K . Paadaaela: Boi «a, tmOimtr, Oa*.
Mtat «haffMag nua 7(a. r** i^k. MinSona c
k M a4Mftiaii« aMthui tmtmf t k a P l M l A Paayfa te
BfinSoBui ckaiga for afafla teaartlaM TSc. tka Va»a«a
«aa aita ^^Dote lakaaaa aaa «aataoaca aauaillMaB kifjaaaaaoaa. kiijattakaa «sdcUa
I J. V. KAIOUSTO. Crkkaaokrttala.
lukka |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-04-03-02