Vapaus, February 1, 1923

              '•t 1'
1
I
l i
Sivu 2 Torstaina, helmikuun 1 p. — Utu, Feb. 1.
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnies-tjjf
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VTAPAUS
(LJberty) ' -
The only organ of Finnish Worker8 fc Canada. Pub-
@9bed in Sudbury, Ont, every Taesday, Thnrsday and
jftturday. -
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
Sot single insertlon 75c. Discount on standing advertJse»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish Peöple in Canada.
Canadaan yksi vk. K.OO, puoli vk. $2,26, kolme kk,
51.50 ja yksi kk. 75c. , , ^ ' ^ ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
p.OO ja kolme kk. $1.75.
• Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaitsi asiamiesten joill? on takaukset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iliootuksistn,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetajin tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenrauutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ba-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. ikerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mu­kana.
. - . • ..
Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-ooonallisella
nimePä.
J. V. KANNASTO, Liikkcnholtaja,
Mitä taas ulkomaiseen avustusloimintaan tulee on
se tätä nykyä käsittänyt pääasiassa maanviljelyskönei-
.den ja muiden sellaisten tuotteiden hankkimisen nälkä-seuduille,
joita teollisuustuotteita ei Venäjällä lainkaan
taikka varsin vähäisessä määrässä löytyy. Ja on tämä
ulkomainen avustustoiminta yhä vieläkin välttämättö­män
tarpeen vaatima, !
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038.'-Postlosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecund class mattcr. , . '. /
.. . - i J— •.
Tiistain lehteen aijotijt ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. . ' '
Farmarit jä 8-tunnin työpäivä
Sen johdosta, että järjestyneen työväen edustajat
äskettäin esittivät Ontarion pääministerille Druryllc
vaatimuksenaan 8-tunnin työpäivälain. on «Farmers
Sun*', Ontarion Yfidistyneitten Maanviljelijäin äänen­kannattaja
saanut aiheen puuttua toimituskirjoituksies-saan
asiaan. Vaikkakin lehti myöntää, etteivät edusta­jat
vaatineet kahdeksan lunnin työpäivää maataloudes­sa,
niin puhkee se selittämään, kuinka kahdeksan tun­nin
työpäivä sittenkin tulee epäsuorasti haitiilliseksi
farmareille, tehden hänelle entistä vaikeammaksi saada
lyöyoimaa. Edelleen kuvaa mainittu lehti, että far­mari
joutuu ostamaan kaikki tarvikkeensa kalliimmasta
pinnasta, koska kahdeksnn tunnin työpäivä lisää tava­rain
luolanlokuslannuksiä. \ ,
Tussä tuntee helposti suurfarmarien äänesävyn.
Suurfarmari tarvitsee paljon palkkatyöväkeä ja elää
siis heidän riistostaan. Pienviljelijä sen sijana pitää
palkkatyövoiniaa niin vähäisessä määrin, ettei kah­deksan
lunnin työpäivä tule häntä liaitlaamaan. Suur-farmari,
esiintyen työläisten riistäjänä, tahtoo, kuten
kaikki muutkin suurriistäjät, nylkeä palkkaamansa työ­voiman
mahdollisimman tarkoin.. Ja Ontarion Y?idisty-neitien
Maanviljelijäin äunenkannaltaja on oltariut täs­sä
kysymyksessä riiBtäjäin edun kannalta kysymyksen
Icäsilelläkseen, nähden työläisien pyrkimyksissä uhat-lavan
omia etujaan. Mainittu lehti ei tee kuitenkaan
eroitusta suuryiljelijäin ja pieneviljelijäin välillä, tah­toen
uskotlaa siis pienviljelijöillekin, että työläisten
kahdeksantuntinen lyöpäivävaatimus uhkaa 'heidän etu-
;Jaan.^
Tällainen petollinen propaganda meidän on pai-jasleltava
pienviljelijälle ja irröileltava hänet näiden
porvariston asiamiesten talustusnuorasta.
Herrar^omasin aiiiaansaannokset
Amerikassa
Äskettäin teki ransTcalainen sosialistipetturi ja Kan­sain
Liiton «työtoimiston» johtaja, herra Albert Tho­mas
vierailumatkan Canadassa ja Yhdysvalloissa. Joku
lienee odottanut, että hän ainakin silmäinlummeeksi
pitäisi j/uheita työväenjärjestöjen järjestämissä tilai­suuksissa.
Mutta kaukana siitä. Herra Thomas on
huomannut edullisemmaksi pitää seuraa ylhäisten her­rojen
kanssa. Niimpä hän täällä ollessaankin puhui
vain hallitusherrain ja kauppakamarien järjestämissä
kokouksissa. Herrat ovatkin huomanneet, että Thomasin
edustama «kansainvälinen tyÖtoimisto» voi vielä suo
riitaa heille hyvää renginpalvelusta. Niimpä Yhdys
valtain kauppakamarin puheenjohtaja Julius S. Barnes
on tullut Thomasin Amerikassa käynnin johdosta sii
hen vakaumukseen, että kauppakamari ottaa käsitelläk
seen osanoton kansainvälisen työtoimiston konferenssei
hin. Ja Sämi Gompers, joka on pitänyt keltaista Ams
terdamin Internationalea «liian punaisena», ilmoittaa
Thomasiir työtoimiston juuri olevan sellaisen «kansain
välisen», joka kelpaa American Federation of Laboril
lekin ja jonka kanssa se haluaa tulla telcemisiin.
Thomas jä .Gompers ovat nähtävästi sopineet mai
nion hyvin meiningeissään. Ja eihän ihmekään, ovat­han
he kumpikin työläisten riistäjille oivia aseita. Kum
pikin he ajavat työn ja pääoman sopuspintua ja yh
teistoimintaa, edellytyksellä, että työläiset antavat jo
kaisessa asiassa periksi Tosvoajilleen. Ja tällaisia työ
väenjohtajia ja heidän, järjestöjäan herrat suosivat.
Herra Thomasin käynti Amerikassa ei siis mennyt
aivan hukkaan. Hän sai riistäjät 'ja heidän ta^ntu
mukselliset ' renkinsä vakuutetuiksi kansainvälisyyden
tärkeydestä työläisten kurissa pitämisessä. Mutta työ
Iäisille paljasti herra Thomas entistä räikeämmin pet
turuutensa.
PunaiBen par-porvariIli<
en kuvaama.
äuurvailat ja Venäjä
Miten suhtautuvat suuVvallat Venäjään?
On läysiir ilmeistä, eitä Neuvosto-Venäjän kan­sainväliset
suhteet oVat viime vuosina suuresti lujit­tuneet.
Sen tunnustavat nyi kaikki suureksi ja voimak­kaaksi
vallaksi, jonka tahtoa ja toivoa on, kuunioitet
tavu. Neuvostohallitus on Europan vanhin ja pn epäi­lemättä
myös varmin. Maalla on täydet vakuudet sii­tä,
ettei mitalin sisällissotaa taikka kapinoita puhkea,
sts. että se on vapautettu siitä näkörannasta, mikä pO'
raikua on Europan kansain edessä, ja niistä kysymyk­sistä,
jotka ovat päiväjärjestyksessä siellä. Sillä ei ole
mitään sellaisia sotaisia laikka sotaan johtavia tapa­uksia,
joita nyt havaitaan Reinillä, Memelissä j a Bal­kanilla.
Jokaiselle puolueettomalle tarkkaajalle on i l ­man
muula selvää, että NeuVosto-Venäjän talouselämä
elpyy ilman pienintäkään apua vierailta valloilta, jot­ka
päinvastoin ovat tehneet kaikkensa estääkseen mikä
on kiertämätön: Neuvosto-Venäjän taloudellinen lujit­tuminen.
Ja, mikä onkin luonnollista, kansainvälisillä
diplomaattisilla markkinoilla arvostetaan tätä toisasiaa
varsin suuresti.
Venäjän suhteissa ulkomaihin ei viime aikoina ole
tapahtunut mitään suurempia muutoksia. Voidaan kui­tenkin
todeta lujempia ystävyyssiteitä Saksan kanssa ja
yhä lisäänt>Tää taloudellista lähentymistä tämän valli­en
kanssa. Merkillisenä seikkana voidaan myös mainita
"lähentyminen, mikä Mussolinin hallituka^n muodosta^
misen jälkeen on tapahtunut Italian suhteen, ^illä täs­säkin
ovat rahalliset suhteet mäaräämäsfiä. ja Italia,
joka pyrkii pääsemään suurvaltain • painostuksesta, on
pakotettu solmiamaan lujemmat suhteet Neuvosto-Venä­jän
kanssa. Ja yksinpä Ranskmikin suhteen on havait
tavissa eräänlaista lähentymistä.
Kershenlsev tuo myös esiin, että Venäjällä tänä
vuonna on vissi viljaylijäämä, jonka suhteen kuiten-i
kin noudatetaan mitä suurinta varovaisuutta. Siitä vie­dään
ulkomaille vain mitätön murto-osa, tehden se 3-5
pros. koko ylijäämästä. Tämä viljanvienti on välttämä­tön
sen vuoksi, että talonpojat tarvitsevat muita kulu­tustavaroita,
ennenkaikkea työvälineitä, joita vailla
heitä uhkaa uusi näläilhätä ja joila he hankkivat vil­jaa
vastaan.
Sosialidemokraattista Mussolini
Tanskassa
Tanskassa muodostetaan paraikaa kaikessa kiirees
sä fascistiliiketlä entisen valliopäivämies Marottin joh
dolla. Sosialidemokraattinen pUolue oli vuonna 1920
joukkojen painostuksesta pakotettu erottamaan Marot
iin puolueesta tämän kiihkoisänmaallisuuden takia
Flensburgin kysymyksessä. Marott on samainen sosia­lidemokraatti,
joka yhdessä erään «Sociäldemokrate-nin
» toimitlajan ja otaksuttavasti liiiyös muiden sosia­lidemokraattisten
johtajain kanssa avusti suursodan
aikaisia gulasflieja näiden huijausafaareissa saaden
tästä hyvästä työstä ruhtinaallisia korvauksia. Marptt
selittää sanpmalehdessään «Folket», joka on fascisti-liikkeen
pää-äänenkannattaja, että monet tunnetut per­soonallisuudet
pvat ilmoittautuneet osanottajiksi liik­keeseen,
joka tullaan organisoimaan, Mussolinin mal­lin
mukaan sovellutettuna Tanskan oloihin. Lähitule­vaisuudessa
odotetaan tiedoksiantoa näistä suunnitel­mista
ja liikkeen johtavista henkilöistä.
Marott on yksi niitä tyypillisiä sosialidemokraatti­sia
luopureita, jotka parlamenteissa pi^huvat «tämän
yhteiskvntalailoksen» suojelemisesta, jotka eivät kar­ta
mitään keinoja luokkatieloislen työläisjoukkojen
vainoamisessa ja jotka samalla ovat valmiit maksua
vastaan suprittamaan riistäjille mitä palveluksia ta­hansa.
Tällainen sosialidemokratia ei luonnollisesti voi
johtaa mihinkään muuhun kuin avoimeen lahtaris-miin.
,
Ranskan proletariaatin vastarinta
Vainoista ja vangitsemisista huolimalta jalkaa Rans­kan
kommunistipuolue ja punainen ammattiyhdistys­liike
taisteluaan Ruhrin rosvorelkeä vastaan. Kaikissa
suuremmissa kaupungeissa on järjestetty taikka jär­jestetään
joukkomielenosoituksia Essenin valtausta vas­taan.
Porvarilliset lehdet ovat raiokkaan hysterian val­lassa
ja pelkäävät yleislakkoa sekä suosittelevat yhä
drakoonisempia väkivaltaisuuksia prpletariaallia vas­taan.
^
xVoss. Zeitungin» kirjeenvaihta­ja,
jonka äskeisen Leninin esiin-tymiskuvauksen
joku aika sitten
julkaisimme, selostaa viime neuvps-tokongressia
seuraavaan tapaan:
Suuri oopperatalo on tupaten
täynnä: permanto, aitiot, kuusi par­veketta,
kaikki ovat täynnä, mis­sään
ei tyhjää paikkaa, itsepä la­valla
ja orkesterisyvennyksessä on
pää kiinni toisessaan. Ja niin, al­kaa
Kälininin juhlallisesti avaama
ky-Tjmenes yleisvenäläinen neuvos-tokongressi,
jolle valtiosäännön mu­kaan
kuuluu ylin sananvalta Venä­jällä.
Lavaa vastapäätä olevassa
entisessä keisarillisessa aitiossa, jo­ka
on loistavasti sisustettu ja var­sin
avara, istuvat ulkomaiset diplo-maattiedustajat
omaisineen, koti-ja
ulkomaisille sanomalehtimiehille
on varattti toinen orkesterisyven­nyksistä.
Tämä Pn ihan erikoislaatuinen,
vastauskohtaa vailla oleva parla­mentti.
Jo kongressivaltuutettujen
lukumäärä on tavallisten mittapui­den
mukaan suunnaton, ja sen
vuoksi arveluttava: kongressin is-tunnorhin
ottaa osaa yli kaksituhat­ta
äänioikeutettua valtuutettua liit­totasavallan
kaikilta kolkilta. Olet­taisi
helposti, ettei noin monilukui­nen
lakiasäätävä kokous lainkaan
voisi suorittaa positiivista työtä.
Mutta tässä OH asianlaita aivan
päinvastoinen: viitenä kokouspäivä­nä
suorittaa neuvostokongressi työ­määrän,
joka muissa parlamenteissa
vaatisi viikkoja, niin, jopa kuukau­siakin.
Tämä ihme on helposti se­litettävissä.
Vähintäin 95% osan­ottajista
lukeutuu kommunistipuo­lueeseen,
loput 5% ovat cpuolueet-tomia,
» mutta naamakin ovat ku
vernementtineuvostojen valtuutta­mia,
ja näidenkin neuvostojen suu­ri
enemmistö on kommunisteja.
Kongressi-istuntojen kestäessä i l ­moittaa
,4-5 edustajaa, tavallisesti
työläiJsiä taikka talonpoikia, vallit-sijainsa
mielipiteen. Koristelemat­tomin
mutta vakuuttavin sanoin ko­rostavat
he useimmiten tehtyjen eh­dotuksien
hyötyä maalle ja kansal-e.
Päiväjärjestyksen mukaan on
ilmoituksen tekijällä käytettävä­nään
45 minuuttia, keskustelupuhu-illa
10^ minuuttia. Siten tulee jo-cainen
ehdotus käydyksi .läpi, lop­pusanat
mukaan, otettuna, noin - 2
tunnissa. i
Yhtä ripeästi suoritetaan eri ko-miteäin
ja töii^iitsijain vaalit. Eh­dokaslista
on ajoissa esillä ja hy­väksytään
se vilkkain suosionosoi­tuksin.
Kommunistipuolueessa vallitseva
ankaira kuri saa aikaan, että kong­ressin
työ sujuu mitä suurimmassa
rauhassa ja järjestyksessä. Enna-colta
määrättyä työjärjestystä nou­datetaan
joka kohdassa: mitään
poikkeusta siitä ei hyväksytä. Täy-een
ahdetussa salissa vallitsee juh-allinen
hiljaisuus. Mitään ajeleh-imista
sinne ja tänne, jutustelua,
ehtien'' lukemista ja yksityisasiois­sa
häärimistä ei saateta agätella-taan.
Näitä europpalaisten parla­menttien
todellisia maanvöivoja ei
neuvostokongressi tutine.
suhteiden täydellisen järkytyksen,
mikä ilmenee myös poliittisesti' ali­tuisina
hallitusvaihdoksina. Luon­nollisesti
on tämä rahäkannan rap­pio
vain sen taloudellisen ja poliit­tisen
kriisin tulos, mihin porvarilli­nen
Europa sodan jälkeen on jou­tunut.
Mutta Europan vaipuva paperi-valuutta
saattoi jonkun aikaa <loh-dottaa>
itseään sillä, että sen itäi­nen
naapuri, Venäjän rupla, oli
käynyt läpi vieläkin ripeäinmän ar-vonhuononnuksen
kuin se. Tietoi­sena
tästä paremmuudestaan eivät
paperirahamaat ole tahtoneet ottaa
Venäjän paperivaluuttaa perhee­seensä,
jopa ylipäänsä kieltäj-tyivät
sitä tunnustamasta lainkaan valuu­taksi,
ei sen enempää kuin europ-palaiset
hallituksetkaan tahtoivat
f tunnustaa» neuvostohallitasta mik­sikään
hallitukseksi. , Nyt on kui­tenkin
asema muuttunut: saksalai­sen
valuutan romahduksen tahti on
sivuuttanut ei ainoastaan Versail­lesin
rauhan kuristaman Itävallan
paperirahan huonbnemistahdin vaan
myös Neuvosto-Venäjän rahämer-kin
halpeifemistahdin, mikä viimek­si,
mainittu pitkien sotavuosien,
saarron i j a ' n ä l ä n jälkeen alkaa
päästä lujalle pohjalle. Jos ver­taamme
dollarin 'hintaa Saksan'
markan arvoon Saksan pörssissä ja
neuvostoruplan ' arvoon Moskovan
vapaassa pörssissä tammikuusta 19-
22 lähtien, niin saadaan seuraava
kuva:
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle' $30; 50c lähetvks 8w
40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet. $60—Sioo Yli
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — SähkR^nJ**
lähetyksille.$3.50 lisämaksu. : ""»^o^afloDu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 i
view "Ave. x
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS SUDBUR»,»;^
Pilettiliike tehtävä J, V.,Kannaiton nimessä.
'1
TyöväeD taistelurintaialta eri^^^
Taijmikuussa vastasi dollari Ber-linissä
192 markkaa, Moskovassa
43,5 rupiaa (vuoden 1922 tyyppiä).
Heinäkuussa maksoi dollari Berii-nissä
4^3 markkaa, Moskovassa 411
ruplaa, joten markka oli ensimmäi­senä
puolivuotena huonontunut kak­si
ja puoli kertaa, ja rupla neljä
kertaa nopeammin kuin markka.
Mutta, jälkimmäinen puolivuosi an­taa
aivan toisen kuvan. Ensimmäi­sen
joulukuun viikon, lopussa mak­soi
dollari Berlinissä 8,390 mark­kaa
(maksoipa vähää ennen yli
9,000). Mutta Moskovassa mflksoi
dollari ensimmäisellä ^joiilukuuvii-kolla
2,750 ruplaa.. Tämän mu­kaan
huononi markka dollariin ver­raten
heinäkuusta joulukuuhun 17
kertaa mutta rupla vain' 6,7 ker­taa,
markan täten huonontuessa
2J kertaa nopeammin kuin rupla.
On itsestään selvää, että ^äma
markan ripeämpi halpenöniistempo
merlutsee Saksassa myös emissio-nin
lisääntymistä huomattavammas­sa
määrässä kuin Venäjällä. Jos
merkitsemihe seteliemissionin kor­keuden
tammikuussa 1922 luvulla:
100, niin tarjoovat kuukausiemis-sionit
seuraavan kuvan:
Venäjä
Saksan työläisten tais­telu
Veffiäjän rupla ja Sak^
san markka
— Tunnettu vapaamielinen Ylidysvaltain senaattori
Borah lausuu, etlä Saksa laski aseensa presidentti b i i ­sonin
lausumien amerikalaisten rauhanperiaatteiden
nojalla, luottaen niihiii, mutta sittemmin pn «raaka­lainen
ranskalainen militarismi» monikertaan murs­kannut
aserauliaehdol. Ranskan mehetlely Ruhriin hyö­kätessään,
on jotain sellaista senaattori Borahin ilue'
Iestä, ettei Amerika voi kunniaansa säilyttääkseen, olla
sen suhteen vaiti, vaan on sen velvollisuus edes pro-lesteerata
Ranskan meneltlyn johdosta.
— Bulgarian ja Neuvosto-Venäjän välillä on saavu­tettu
yhteisymmärrys ja Bulgaria on ryhtynyt karkpit-lamaan
wrangelilaisia ja tsaarilaisia venäläisiä vehkei­lijöitä
maastaan. NäStlää siis^ että Bulgarian talon­poikain
j a työläisten myötätuntoisuudella Venäjän työ­läisten
ja talonpoikain tasavaltaan nähden on ollut
myöskin vissi painostus hallitukseen, kun taas toiseha
puolen entenle imperialismin kirist>'s pn ajanut Bul­garian
Neuvosto-Venäjän ystävyyteen.
Paperirahan käyttö tunki tiel­tään
kultaarvon käjiön ei ainoas­taan
Venäjällä vaan myös melkein
oko Europassa, missä kirjava ku­va
ön osoittamassa yaluuttain las­kua.
Yksinpä Englannin Pankin
setelit ovat sodan jälkeiskautena 9
prosenttia kultapariteetin alapuolel­la
heikosti häileys alas ja ylös.
Hollantilainen paperiguldeni on
huonontunut englantilaisia metelejä
vastaavassa määrässä, vaikka puolu­eeton
Hollanti ei ottanut osaa so­taan.
Vielä huonompi on ranska­laisen
valuutan laita: paperifrangi
vaipuu vuodesta vuoteen yhä sy­vemmälle,
ja Ranskan hallituksen
yritykset parantaa Ranskan rahal­lista
asemaa Saksan pakkoverolla,
saattavat Ranskan Pankin setelit
yhä Uusiin kurssiromahduksiin, joh­tuen
tämä saksalaisen paperi valuu­tan
uusiutuvista katastrooffeista a
kuumeenomaisesta huonontumisesta.
Paperirahan aleneminen arvossaan
on kautta Europan aiheuttanut suu­ria
taloudellisia ^ja poliittisia seu­rauksia.
Ranskassa ovat pientalon­pojat,
joiden säästöt ovat paperira­haa,
menettäneet enemmän kuin
puolet säästöistään. Saksa ja Eng­lanti
kuormittaa huononnuksen työ­läisten,
palkannauttijain ja sivisty­neistön
kannettavaksi.
Saksa
Tammikuu ,100 100
Helmikuu 145 222
Maaliskuu 261 " 633
Huhtikuu 370 583
Touko^kuu 681 650
Kesäkuu 848i 1011
Heinäkuu 1224 1283
Elokuu 1755 3244
Syyskuu 1726 . 3778
Lokakuu 2413 . 8500
Luonnollisesti on Neuvosto-Venä­jä
varsin vähän iloinen siitä, että
Saksan valuutta on huonompaa
kuin sen oma paperiraha. Mutta
kun rahäkannan tila ilmaisee omal­la
ominaisella keskitetyllä taval­laan
vastaavan maan taloudellista
ja poliitOJdia asemaa, merkitsee se
seikka, että Neuvpsto-Venäjä on
antanut kapitalistiselle Saksalle etu­sijan
valuuttaromahduksen nopeu­dessa,
että Itä-'Europassa alkaa suu­rempi
taloudellinen ja poliittinen
vakavuustila kuin Keski-^Europassa.
Maailman suurimman vallankumouk
sen maa voi luottamuksella väit­tää,
ettei paperiraharomahdus ro­mahduta
sitä m'ukanaan ja että se
voi Vihollisilleen suositella itseään
paperiraha-<sairauden> parantajana.
Kansainvälinen toverisolidarituua.
L'Humanite-lehti kirjottaa Bade­nin
lakkojen johdosta:
«Koko Ranskan työväenluokka ja
Icommunistipuolue ovat. Saksan pro­letariaatin
puolella sen taistelussa
palkkain ja vapauden puolesta. Sak­san
työnantajat tietävät varsin hy­vin,
että he tarpeen tullen ' voivat
luottaa ranskalaisten pistimien
apuun. On merkillepantavaa, että
työr.antajisto aloittaa hyökkäyksen­sä
miehitetyllä alueella! Jos me oli­simme
tähän asti epäilleet kaikkien
maiden porvariston kansainvälistä
solidarisuutta, niin olisi tämä tas-telu,
ja erään ludvigshafenilaisen
valtuusmiehen lausunnot, joissa sel­västi
ilmaistaan ranskalaisten pisti­mien
toivo, omiaan avaamaan sil­mämme.
Molempien maiden kapita­listien
yhteisrintamaa vastaan nos­tattaa
, saksalainen ja ranskalainen
proletariaatti solidarisuulensa.»
Lehti koskettaa lisäksi Poincaren
Ruhrin politiikka ja lausuu:
«Saksalaiset kommunistit eivät
tyydy yksiätään siihen, 'että vastus­tavat
ententemaiden kapitalismia.
He taistelevat vieläkin kiivaammin
kansallista ja «patrioottista» Saksan
kapitalismia vastaan, joka aiheuttaa
Saksan työväenluokalle yhä kauhe­ampaa
kurjuutta. Saksan kommunis­tit
hylkäävät kaiken «pyhän. liiton»
oman maansa porvariston kanssa.-
He tuntevat vain yhden solidaari­suuden:
saksalaisten työläisten en­tentemaiden
työläisten kanssa.
Ranskassa ej liene ainoatakaan ajat­televaa
Ja luokkatietoista työläistä,
joka ei olisi samaa käsitystä. Rans­kan
työväenluokalla, jolla on halli­tus,
joka on syöksenyt maan mitä
suurimpaan onnettomuuteen, on yh­tä
suuri syy kuin Saksan työväen­luokalla,
taistella ranskalaisten kiih­kokansallisten
mieletöntä politiikkaa
vastaan. .Ranskan työväenluokka
kirjoittaisi oman kuolemantuomioo-sa,
jos se suostuisi esittämään omain
kärsimystovereittensa pyövelin osaa.
Ranskan proletariaatin on kohotet-tettava
äänensä Poincaren suunni­telmia
vastaan vieläkin voimakkaam­min
kuin mitä ranskalaisen Preus-sinsaappaan
polkemat saksalaiset
jeljemme Reinillä voivat.»
litsee suun katkeruus, sadat tvögi
5et kun menettävät toinieentuloa.,
kun heiltä petollisen sopimubej
nojalla lakon johtajina kielletään pH
sy työpaikjcoihinsa. Lakonjolitajit,
leimatut ovat työmaaneuvostojen jai
seniä ja vallankumoukselHsia t)ob
siä, joille ammattiyhdistysbvrokra.
tit, jotka tunsivat valtansa ho^js.
van, täten häikäilemättömästi vhdes.
sä työnostäjain kanssa kostavati
.Katkeruus saa hyvin ymmämt-tävää
lisäravintoa myös siitä toi-asiasta,
että lakkolaisille riime ai­koina
. alkoi koti- että' ulkoiraiti
saapua huomattavaa avustusta ~
kymmeniä miljoonia markkoja -,
eikä heidän niinmuodoin olisi olliii
pakko laskea aseitaan turvattomu'!-
den epätoivon takia. Luonteenomai­sena
seikkana saattaa myös mani-ta,
että samaan aikaan kun no»^
laisten Vonvärts-lehti joukojej
;)ainostuksesta julkisesti selitti oi­vansa
siiä vastaan, että työno 1
jat työläistensä hätää hyvaiiejj
käyttäen puristaisivat heille miehi
set työehdot, neuvottelivat no ^
laisjohtajat kaikessa rauhassa tvo:-
antajain kanssa sillä seuraukselli.
että työläisten oli pakko l i y u l ji
kaikki näiden asettamat ehdot.
Tyolaiipuolueen S. S. Järjestön
organiteeraajan
A. Hautamäen
MATKAOHJELMA
Helmikuulla:
Websters Corner 2 ja 3 p.
Port Moody 4 ja 5 p.
Vancouver 6 ja 7 p.
Ladysmith 8 ja 9 p. ' •
Chase River 10 ja 11 p.
Sointub 17 ja 18 p. ,
Myrsky 19 ja 20 p.
Sointula 21 ja 22 p,
Ohjelmaa jatketaan myöhemmin.
Osastojen pn ilmoitettava tilai­suuksista
mahdoUisimmin hyvin ja
paikkakunnilla missä ei ole osas­toa
tai on toiminta lamaannuksis­sa,
pyydämme tovereita ottamaan
ylläesitetyt päivät huomioon järjes­täen
ja ilmoittaen tilaisuudet, sil­lä
siten vain voidaan koota/työ­läiset
joukkoina kuulemaan ja saa-
Kaikissa da matka onnistuneeksi.
maissa aiheuttaa kurssien epäyar- Puhetilaisuuksien yhteydessä tu-
— Ruhrin kommunistisel Ivöläisel opettavat mili- ^4 ^ » , , • -
, , omaista odotusta mita huomispäivä
lanstiselle Ranskalle, ettei hiilla voida kaivaa pajune- on tuova tullessaan, aiheuttaa tM-teillä
eikä telilaita käyttää väkivallalla. sin sanoen kaikkien taloudellisten
muus nopeasti kallistuvia hintoja, lee antaa tilaisuus keskusteluun pu-rosvomaista
voitonhimoa ja pelon- heen johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Toverillisesti,
A. T. HILL, siht
Solidarisuutta tekona.
Protestiksi tukea vastaan, mi^
saksalaiset kapitalistit saavat rans­kalaisilta
miehitysjoukoilta Ludvigs-hafenissa,
ja osoittaakseen veljellis­tä
solidarisuuttaan Saksan taistele­via
luokkaveljiä kohtaan, on Rans­kan
. kommunistipuolue luovuttanut
Ludvigshafenin lakkolaisille 600,-
000 markkaa lakkoavustukseksi. Ai­kaisemmin
ovat ranskalaiset työläi-f*^
luovuttaneet 2 miljoonaa
frangia, ja keräys Ranskassa jatkuu
edelleen.
Samoin on Reichenbergin kutomo-työläisliitto
Tshekkoslovakiassa tar­koitukseen
luovuttanut i0<>;000
markkaa.
ff
m
«ii
Ammattiyhdistyspiireissä kavdasJ
kaikkialla. suuria väittelyjä ta3iä3
ammattiyhdistysbyrokraattien tjl-pamaisen
menettelyn johdosta, )i
huomattavaa on, että myös sosV
lidemokraattisissa työläispiireuä
tuomitaan kellokkaiden mengtiaj |
mitä : ankarimmin; lakon johdoia
näet oli työläisiä joka-puoiuedt
Noskelaisjohdon antaessa taliaäi
näytteitä harrastuksistaan ei niii>
ten käy ihmetteleminen, etta »»J-den
sosialidemokraattisen puokei
yhtyminen käy varsin vaivaloi5e:n.
Pitkin maata protesteeraavat n.;-
pumattomat ryhmät ja kieltajtjTi;
yhtymästä noskelaisiin. Ledebours
ryhmä voittaa yhä suurempaa jala:-
sijaa vanhain riippumattomain k^''
kuudessa, niin että ryhmä Jo SUJI-nittelee
jokapäiväisen lehden juliai-sCTnista
vuoden; alusta. Vakauraiiv
sellisiin riippumattomiin nähde?. «-
koko yhdistämispäätös vain jo^o^
tuhrima pala paperia.
Mutta samaan aikaan kun tjoU*
tekevät , joukot täten. harhailevst
vailla taistelukuntöista yhteisnnts-maa,
saavat he kokea iskuja
jälkeen. 'Viimeisin oh työnostajai''
hallituksen antama, ja koskee s,
leivän korottamista; j ä l l e e n sadaU
proseirtilla. Elintarveministeri, r *
ilmoittaa, että on pakko kohoUJ
viljan- hintaa, minkä talonpojat o
velvolliset hankkimaan valtiolle, •
mä kun eivät muuten luovuta s»
vaan syöttävät mieluummin Vil*^
karjalle. Ja työläiset eivät kmte
kaan tähänkään mennessä ole v •
neet hankkia muuta kuin kola •,
neksen välttämättömistä eiintarjxi-'
ta. Mitä tästä lähtien?
l i
Liikemiehet vaativat
verojen huojen­nusta
Ottawa. — Tehtaili jäin, tukku-suus
ei ole mikään tyhjä sana.
• • —0^—-—, • •
Tappio Ludwighafe-nissa
Kansainvälinen proletaarisolidari- vähitfäiskauppiaitten edustajat,
• kat esittivät hallitukselle memorsi
dumin viime perjantaina, vaati"
postimerkkiverojen. poistamista ^
lokuiteista, makeisveron, pe^"^^'
teh juomien erikoisverojen poiä"^
samoin 'automobiiliveron, poist*'^''
ta, edelleen postimerkki veron J
hentämistä pankkinootteihin, mafe^
määräyksiin ja velkakirjoihin
den. Vaatien että niihin nähdea
Ammattiyhdislyibyrokratia i.kenyi
työläisten selkään.
Beriiini 20-12. - Ludwigshafe.
nista ilmoitetaan, että lakossa olleet
työläiset, jotka kolme ja puoli viik­koa
ovat pitäneet urheasti puoliaan
ovat palanneet töihin niillä ehdoilla'
joista ammattiyhdistysbyrokratia on
sopinut työnantajien kanssa. Tämä
on tapahtunut, jotta ei synnytettäi­si
hajaannusta ammattiyhdistyksissä.
Mutta työläisten keskuudessa val-
• l f
olemassa vain 2 sentin ve
vatpa suurempia tai pieneinpia-sijaan
suositetaan puolentoista
sentin verPn korotusta "'•^'^'•^
sisääntuloihin ja lupakirjatta \
vakuutuksiin nähden. Hallit'''
pasi ottaa harkntakseen lähe^^" |
esitykset
n-