1923-02-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'•t 1' 1 I l i Sivu 2 Torstaina, helmikuun 1 p. — Utu, Feb. 1. VAPAUS Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnies-tjjf Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai H. PURO. Vastaava toimittaja. VTAPAUS (LJberty) ' - The only organ of Finnish Worker8 fc Canada. Pub- @9bed in Sudbury, Ont, every Taesday, Thnrsday and jftturday. - Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge Sot single insertlon 75c. Discount on standing advertJse» ment. The Vapaus is the best advertising medium among the Finnish Peöple in Canada. Canadaan yksi vk. K.OO, puoli vk. $2,26, kolme kk, 51.50 ja yksi kk. 75c. , , ^ ' ^ ^ , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. p.OO ja kolme kk. $1.75. • Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, gaitsi asiamiesten joill? on takaukset. Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iliootuksistn, öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetajin tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenrauutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3 00 kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ba-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. ikerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mukana. . - . • .. Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-ooonallisella nimePä. J. V. KANNASTO, Liikkcnholtaja, Mitä taas ulkomaiseen avustusloimintaan tulee on se tätä nykyä käsittänyt pääasiassa maanviljelyskönei- .den ja muiden sellaisten tuotteiden hankkimisen nälkä-seuduille, joita teollisuustuotteita ei Venäjällä lainkaan taikka varsin vähäisessä määrässä löytyy. Ja on tämä ulkomainen avustustoiminta yhä vieläkin välttämättömän tarpeen vaatima, ! Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038.'-Postlosote: Box 69, Sudbury, Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as eecund class mattcr. , . '. / .. . - i J— •. Tiistain lehteen aijotijt ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. . ' ' Farmarit jä 8-tunnin työpäivä Sen johdosta, että järjestyneen työväen edustajat äskettäin esittivät Ontarion pääministerille Druryllc vaatimuksenaan 8-tunnin työpäivälain. on «Farmers Sun*', Ontarion Yfidistyneitten Maanviljelijäin äänenkannattaja saanut aiheen puuttua toimituskirjoituksies-saan asiaan. Vaikkakin lehti myöntää, etteivät edustajat vaatineet kahdeksan lunnin työpäivää maataloudessa, niin puhkee se selittämään, kuinka kahdeksan tunnin työpäivä sittenkin tulee epäsuorasti haitiilliseksi farmareille, tehden hänelle entistä vaikeammaksi saada lyöyoimaa. Edelleen kuvaa mainittu lehti, että farmari joutuu ostamaan kaikki tarvikkeensa kalliimmasta pinnasta, koska kahdeksnn tunnin työpäivä lisää tavarain luolanlokuslannuksiä. \ , Tussä tuntee helposti suurfarmarien äänesävyn. Suurfarmari tarvitsee paljon palkkatyöväkeä ja elää siis heidän riistostaan. Pienviljelijä sen sijana pitää palkkatyövoiniaa niin vähäisessä määrin, ettei kahdeksan lunnin työpäivä tule häntä liaitlaamaan. Suur-farmari, esiintyen työläisten riistäjänä, tahtoo, kuten kaikki muutkin suurriistäjät, nylkeä palkkaamansa työvoiman mahdollisimman tarkoin.. Ja Ontarion Y?idisty-neitien Maanviljelijäin äunenkannaltaja on oltariut tässä kysymyksessä riiBtäjäin edun kannalta kysymyksen Icäsilelläkseen, nähden työläisien pyrkimyksissä uhat-lavan omia etujaan. Mainittu lehti ei tee kuitenkaan eroitusta suuryiljelijäin ja pieneviljelijäin välillä, tahtoen uskotlaa siis pienviljelijöillekin, että työläisten kahdeksantuntinen lyöpäivävaatimus uhkaa 'heidän etu- ;Jaan.^ Tällainen petollinen propaganda meidän on pai-jasleltava pienviljelijälle ja irröileltava hänet näiden porvariston asiamiesten talustusnuorasta. Herrar^omasin aiiiaansaannokset Amerikassa Äskettäin teki ransTcalainen sosialistipetturi ja Kansain Liiton «työtoimiston» johtaja, herra Albert Thomas vierailumatkan Canadassa ja Yhdysvalloissa. Joku lienee odottanut, että hän ainakin silmäinlummeeksi pitäisi j/uheita työväenjärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa. Mutta kaukana siitä. Herra Thomas on huomannut edullisemmaksi pitää seuraa ylhäisten herrojen kanssa. Niimpä hän täällä ollessaankin puhui vain hallitusherrain ja kauppakamarien järjestämissä kokouksissa. Herrat ovatkin huomanneet, että Thomasin edustama «kansainvälinen tyÖtoimisto» voi vielä suo riitaa heille hyvää renginpalvelusta. Niimpä Yhdys valtain kauppakamarin puheenjohtaja Julius S. Barnes on tullut Thomasin Amerikassa käynnin johdosta sii hen vakaumukseen, että kauppakamari ottaa käsitelläk seen osanoton kansainvälisen työtoimiston konferenssei hin. Ja Sämi Gompers, joka on pitänyt keltaista Ams terdamin Internationalea «liian punaisena», ilmoittaa Thomasiir työtoimiston juuri olevan sellaisen «kansain välisen», joka kelpaa American Federation of Laboril lekin ja jonka kanssa se haluaa tulla telcemisiin. Thomas jä .Gompers ovat nähtävästi sopineet mai nion hyvin meiningeissään. Ja eihän ihmekään, ovathan he kumpikin työläisten riistäjille oivia aseita. Kum pikin he ajavat työn ja pääoman sopuspintua ja yh teistoimintaa, edellytyksellä, että työläiset antavat jo kaisessa asiassa periksi Tosvoajilleen. Ja tällaisia työ väenjohtajia ja heidän, järjestöjäan herrat suosivat. Herra Thomasin käynti Amerikassa ei siis mennyt aivan hukkaan. Hän sai riistäjät 'ja heidän ta^ntu mukselliset ' renkinsä vakuutetuiksi kansainvälisyyden tärkeydestä työläisten kurissa pitämisessä. Mutta työ Iäisille paljasti herra Thomas entistä räikeämmin pet turuutensa. PunaiBen par-porvariIli< en kuvaama. äuurvailat ja Venäjä Miten suhtautuvat suuVvallat Venäjään? On läysiir ilmeistä, eitä Neuvosto-Venäjän kansainväliset suhteet oVat viime vuosina suuresti lujittuneet. Sen tunnustavat nyi kaikki suureksi ja voimakkaaksi vallaksi, jonka tahtoa ja toivoa on, kuunioitet tavu. Neuvostohallitus on Europan vanhin ja pn epäilemättä myös varmin. Maalla on täydet vakuudet siitä, ettei mitalin sisällissotaa taikka kapinoita puhkea, sts. että se on vapautettu siitä näkörannasta, mikä pO' raikua on Europan kansain edessä, ja niistä kysymyksistä, jotka ovat päiväjärjestyksessä siellä. Sillä ei ole mitään sellaisia sotaisia laikka sotaan johtavia tapauksia, joita nyt havaitaan Reinillä, Memelissä j a Balkanilla. Jokaiselle puolueettomalle tarkkaajalle on i l man muula selvää, että NeuVosto-Venäjän talouselämä elpyy ilman pienintäkään apua vierailta valloilta, jotka päinvastoin ovat tehneet kaikkensa estääkseen mikä on kiertämätön: Neuvosto-Venäjän taloudellinen lujittuminen. Ja, mikä onkin luonnollista, kansainvälisillä diplomaattisilla markkinoilla arvostetaan tätä toisasiaa varsin suuresti. Venäjän suhteissa ulkomaihin ei viime aikoina ole tapahtunut mitään suurempia muutoksia. Voidaan kuitenkin todeta lujempia ystävyyssiteitä Saksan kanssa ja yhä lisäänt>Tää taloudellista lähentymistä tämän vallien kanssa. Merkillisenä seikkana voidaan myös mainita "lähentyminen, mikä Mussolinin hallituka^n muodosta^ misen jälkeen on tapahtunut Italian suhteen, ^illä tässäkin ovat rahalliset suhteet mäaräämäsfiä. ja Italia, joka pyrkii pääsemään suurvaltain • painostuksesta, on pakotettu solmiamaan lujemmat suhteet Neuvosto-Venäjän kanssa. Ja yksinpä Ranskmikin suhteen on havait tavissa eräänlaista lähentymistä. Kershenlsev tuo myös esiin, että Venäjällä tänä vuonna on vissi viljaylijäämä, jonka suhteen kuiten-i kin noudatetaan mitä suurinta varovaisuutta. Siitä viedään ulkomaille vain mitätön murto-osa, tehden se 3-5 pros. koko ylijäämästä. Tämä viljanvienti on välttämätön sen vuoksi, että talonpojat tarvitsevat muita kulutustavaroita, ennenkaikkea työvälineitä, joita vailla heitä uhkaa uusi näläilhätä ja joila he hankkivat viljaa vastaan. Sosialidemokraattista Mussolini Tanskassa Tanskassa muodostetaan paraikaa kaikessa kiirees sä fascistiliiketlä entisen valliopäivämies Marottin joh dolla. Sosialidemokraattinen pUolue oli vuonna 1920 joukkojen painostuksesta pakotettu erottamaan Marot iin puolueesta tämän kiihkoisänmaallisuuden takia Flensburgin kysymyksessä. Marott on samainen sosialidemokraatti, joka yhdessä erään «Sociäldemokrate-nin » toimitlajan ja otaksuttavasti liiiyös muiden sosialidemokraattisten johtajain kanssa avusti suursodan aikaisia gulasflieja näiden huijausafaareissa saaden tästä hyvästä työstä ruhtinaallisia korvauksia. Marptt selittää sanpmalehdessään «Folket», joka on fascisti-liikkeen pää-äänenkannattaja, että monet tunnetut persoonallisuudet pvat ilmoittautuneet osanottajiksi liikkeeseen, joka tullaan organisoimaan, Mussolinin mallin mukaan sovellutettuna Tanskan oloihin. Lähitulevaisuudessa odotetaan tiedoksiantoa näistä suunnitelmista ja liikkeen johtavista henkilöistä. Marott on yksi niitä tyypillisiä sosialidemokraattisia luopureita, jotka parlamenteissa pi^huvat «tämän yhteiskvntalailoksen» suojelemisesta, jotka eivät karta mitään keinoja luokkatieloislen työläisjoukkojen vainoamisessa ja jotka samalla ovat valmiit maksua vastaan suprittamaan riistäjille mitä palveluksia tahansa. Tällainen sosialidemokratia ei luonnollisesti voi johtaa mihinkään muuhun kuin avoimeen lahtaris-miin. , Ranskan proletariaatin vastarinta Vainoista ja vangitsemisista huolimalta jalkaa Ranskan kommunistipuolue ja punainen ammattiyhdistysliike taisteluaan Ruhrin rosvorelkeä vastaan. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa on järjestetty taikka järjestetään joukkomielenosoituksia Essenin valtausta vastaan. Porvarilliset lehdet ovat raiokkaan hysterian vallassa ja pelkäävät yleislakkoa sekä suosittelevat yhä drakoonisempia väkivaltaisuuksia prpletariaallia vastaan. ^ xVoss. Zeitungin» kirjeenvaihtaja, jonka äskeisen Leninin esiin-tymiskuvauksen joku aika sitten julkaisimme, selostaa viime neuvps-tokongressia seuraavaan tapaan: Suuri oopperatalo on tupaten täynnä: permanto, aitiot, kuusi parveketta, kaikki ovat täynnä, missään ei tyhjää paikkaa, itsepä lavalla ja orkesterisyvennyksessä on pää kiinni toisessaan. Ja niin, alkaa Kälininin juhlallisesti avaama ky-Tjmenes yleisvenäläinen neuvos-tokongressi, jolle valtiosäännön mukaan kuuluu ylin sananvalta Venäjällä. Lavaa vastapäätä olevassa entisessä keisarillisessa aitiossa, joka on loistavasti sisustettu ja varsin avara, istuvat ulkomaiset diplo-maattiedustajat omaisineen, koti-ja ulkomaisille sanomalehtimiehille on varattti toinen orkesterisyvennyksistä. Tämä Pn ihan erikoislaatuinen, vastauskohtaa vailla oleva parlamentti. Jo kongressivaltuutettujen lukumäärä on tavallisten mittapuiden mukaan suunnaton, ja sen vuoksi arveluttava: kongressin is-tunnorhin ottaa osaa yli kaksituhatta äänioikeutettua valtuutettua liittotasavallan kaikilta kolkilta. Olettaisi helposti, ettei noin monilukuinen lakiasäätävä kokous lainkaan voisi suorittaa positiivista työtä. Mutta tässä OH asianlaita aivan päinvastoinen: viitenä kokouspäivänä suorittaa neuvostokongressi työmäärän, joka muissa parlamenteissa vaatisi viikkoja, niin, jopa kuukausiakin. Tämä ihme on helposti selitettävissä. Vähintäin 95% osanottajista lukeutuu kommunistipuolueeseen, loput 5% ovat cpuolueet-tomia, » mutta naamakin ovat ku vernementtineuvostojen valtuuttamia, ja näidenkin neuvostojen suuri enemmistö on kommunisteja. Kongressi-istuntojen kestäessä i l moittaa ,4-5 edustajaa, tavallisesti työläiJsiä taikka talonpoikia, vallit-sijainsa mielipiteen. Koristelemattomin mutta vakuuttavin sanoin korostavat he useimmiten tehtyjen ehdotuksien hyötyä maalle ja kansal-e. Päiväjärjestyksen mukaan on ilmoituksen tekijällä käytettävänään 45 minuuttia, keskustelupuhu-illa 10^ minuuttia. Siten tulee jo-cainen ehdotus käydyksi .läpi, loppusanat mukaan, otettuna, noin - 2 tunnissa. i Yhtä ripeästi suoritetaan eri ko-miteäin ja töii^iitsijain vaalit. Ehdokaslista on ajoissa esillä ja hyväksytään se vilkkain suosionosoituksin. Kommunistipuolueessa vallitseva ankaira kuri saa aikaan, että kongressin työ sujuu mitä suurimmassa rauhassa ja järjestyksessä. Enna-colta määrättyä työjärjestystä noudatetaan joka kohdassa: mitään poikkeusta siitä ei hyväksytä. Täy-een ahdetussa salissa vallitsee juh-allinen hiljaisuus. Mitään ajeleh-imista sinne ja tänne, jutustelua, ehtien'' lukemista ja yksityisasioissa häärimistä ei saateta agätella-taan. Näitä europpalaisten parlamenttien todellisia maanvöivoja ei neuvostokongressi tutine. suhteiden täydellisen järkytyksen, mikä ilmenee myös poliittisesti' alituisina hallitusvaihdoksina. Luonnollisesti on tämä rahäkannan rappio vain sen taloudellisen ja poliittisen kriisin tulos, mihin porvarillinen Europa sodan jälkeen on joutunut. Mutta Europan vaipuva paperi-valuutta saattoi jonkun aikaa <loh-dottaa> itseään sillä, että sen itäinen naapuri, Venäjän rupla, oli käynyt läpi vieläkin ripeäinmän ar-vonhuononnuksen kuin se. Tietoisena tästä paremmuudestaan eivät paperirahamaat ole tahtoneet ottaa Venäjän paperivaluuttaa perheeseensä, jopa ylipäänsä kieltäj-tyivät sitä tunnustamasta lainkaan valuutaksi, ei sen enempää kuin europ-palaiset hallituksetkaan tahtoivat f tunnustaa» neuvostohallitasta miksikään hallitukseksi. , Nyt on kuitenkin asema muuttunut: saksalaisen valuutan romahduksen tahti on sivuuttanut ei ainoastaan Versaillesin rauhan kuristaman Itävallan paperirahan huonbnemistahdin vaan myös Neuvosto-Venäjän rahämer-kin halpeifemistahdin, mikä viimeksi, mainittu pitkien sotavuosien, saarron i j a ' n ä l ä n jälkeen alkaa päästä lujalle pohjalle. Jos vertaamme dollarin 'hintaa Saksan' markan arvoon Saksan pörssissä ja neuvostoruplan ' arvoon Moskovan vapaassa pörssissä tammikuusta 19- 22 lähtien, niin saadaan seuraava kuva: dollarista LÄHETYSKUSTANNUKSET: LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle' $30; 50c lähetvks 8w 40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet. $60—Sioo Yli dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — SähkR^nJ** lähetyksille.$3.50 lisämaksu. : ""»^o^afloDu. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 i view "Ave. x Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. BOX 69. VAPAUS SUDBUR»,»;^ Pilettiliike tehtävä J, V.,Kannaiton nimessä. '1 TyöväeD taistelurintaialta eri^^^ Taijmikuussa vastasi dollari Ber-linissä 192 markkaa, Moskovassa 43,5 rupiaa (vuoden 1922 tyyppiä). Heinäkuussa maksoi dollari Berii-nissä 4^3 markkaa, Moskovassa 411 ruplaa, joten markka oli ensimmäisenä puolivuotena huonontunut kaksi ja puoli kertaa, ja rupla neljä kertaa nopeammin kuin markka. Mutta, jälkimmäinen puolivuosi antaa aivan toisen kuvan. Ensimmäisen joulukuun viikon, lopussa maksoi dollari Berlinissä 8,390 markkaa (maksoipa vähää ennen yli 9,000). Mutta Moskovassa mflksoi dollari ensimmäisellä ^joiilukuuvii-kolla 2,750 ruplaa.. Tämän mukaan huononi markka dollariin verraten heinäkuusta joulukuuhun 17 kertaa mutta rupla vain' 6,7 kertaa, markan täten huonontuessa 2J kertaa nopeammin kuin rupla. On itsestään selvää, että ^äma markan ripeämpi halpenöniistempo merlutsee Saksassa myös emissio-nin lisääntymistä huomattavammassa määrässä kuin Venäjällä. Jos merkitsemihe seteliemissionin korkeuden tammikuussa 1922 luvulla: 100, niin tarjoovat kuukausiemis-sionit seuraavan kuvan: Venäjä Saksan työläisten taistelu Veffiäjän rupla ja Sak^ san markka — Tunnettu vapaamielinen Ylidysvaltain senaattori Borah lausuu, etlä Saksa laski aseensa presidentti b i i sonin lausumien amerikalaisten rauhanperiaatteiden nojalla, luottaen niihiii, mutta sittemmin pn «raakalainen ranskalainen militarismi» monikertaan murskannut aserauliaehdol. Ranskan mehetlely Ruhriin hyökätessään, on jotain sellaista senaattori Borahin ilue' Iestä, ettei Amerika voi kunniaansa säilyttääkseen, olla sen suhteen vaiti, vaan on sen velvollisuus edes pro-lesteerata Ranskan meneltlyn johdosta. — Bulgarian ja Neuvosto-Venäjän välillä on saavutettu yhteisymmärrys ja Bulgaria on ryhtynyt karkpit-lamaan wrangelilaisia ja tsaarilaisia venäläisiä vehkeilijöitä maastaan. NäStlää siis^ että Bulgarian talonpoikain j a työläisten myötätuntoisuudella Venäjän työläisten ja talonpoikain tasavaltaan nähden on ollut myöskin vissi painostus hallitukseen, kun taas toiseha puolen entenle imperialismin kirist>'s pn ajanut Bulgarian Neuvosto-Venäjän ystävyyteen. Paperirahan käyttö tunki tieltään kultaarvon käjiön ei ainoastaan Venäjällä vaan myös melkein oko Europassa, missä kirjava kuva ön osoittamassa yaluuttain laskua. Yksinpä Englannin Pankin setelit ovat sodan jälkeiskautena 9 prosenttia kultapariteetin alapuolella heikosti häileys alas ja ylös. Hollantilainen paperiguldeni on huonontunut englantilaisia metelejä vastaavassa määrässä, vaikka puolueeton Hollanti ei ottanut osaa sotaan. Vielä huonompi on ranskalaisen valuutan laita: paperifrangi vaipuu vuodesta vuoteen yhä syvemmälle, ja Ranskan hallituksen yritykset parantaa Ranskan rahallista asemaa Saksan pakkoverolla, saattavat Ranskan Pankin setelit yhä Uusiin kurssiromahduksiin, johtuen tämä saksalaisen paperi valuutan uusiutuvista katastrooffeista a kuumeenomaisesta huonontumisesta. Paperirahan aleneminen arvossaan on kautta Europan aiheuttanut suuria taloudellisia ^ja poliittisia seurauksia. Ranskassa ovat pientalonpojat, joiden säästöt ovat paperirahaa, menettäneet enemmän kuin puolet säästöistään. Saksa ja Englanti kuormittaa huononnuksen työläisten, palkannauttijain ja sivistyneistön kannettavaksi. Saksa Tammikuu ,100 100 Helmikuu 145 222 Maaliskuu 261 " 633 Huhtikuu 370 583 Touko^kuu 681 650 Kesäkuu 848i 1011 Heinäkuu 1224 1283 Elokuu 1755 3244 Syyskuu 1726 . 3778 Lokakuu 2413 . 8500 Luonnollisesti on Neuvosto-Venäjä varsin vähän iloinen siitä, että Saksan valuutta on huonompaa kuin sen oma paperiraha. Mutta kun rahäkannan tila ilmaisee omalla ominaisella keskitetyllä tavallaan vastaavan maan taloudellista ja poliitOJdia asemaa, merkitsee se seikka, että Neuvpsto-Venäjä on antanut kapitalistiselle Saksalle etusijan valuuttaromahduksen nopeudessa, että Itä-'Europassa alkaa suurempi taloudellinen ja poliittinen vakavuustila kuin Keski-^Europassa. Maailman suurimman vallankumouk sen maa voi luottamuksella väittää, ettei paperiraharomahdus romahduta sitä m'ukanaan ja että se voi Vihollisilleen suositella itseään paperiraha-<sairauden> parantajana. Kansainvälinen toverisolidarituua. L'Humanite-lehti kirjottaa Badenin lakkojen johdosta: «Koko Ranskan työväenluokka ja Icommunistipuolue ovat. Saksan proletariaatin puolella sen taistelussa palkkain ja vapauden puolesta. Saksan työnantajat tietävät varsin hyvin, että he tarpeen tullen ' voivat luottaa ranskalaisten pistimien apuun. On merkillepantavaa, että työr.antajisto aloittaa hyökkäyksensä miehitetyllä alueella! Jos me olisimme tähän asti epäilleet kaikkien maiden porvariston kansainvälistä solidarisuutta, niin olisi tämä tas-telu, ja erään ludvigshafenilaisen valtuusmiehen lausunnot, joissa selvästi ilmaistaan ranskalaisten pistimien toivo, omiaan avaamaan silmämme. Molempien maiden kapitalistien yhteisrintamaa vastaan nostattaa , saksalainen ja ranskalainen proletariaatti solidarisuulensa.» Lehti koskettaa lisäksi Poincaren Ruhrin politiikka ja lausuu: «Saksalaiset kommunistit eivät tyydy yksiätään siihen, 'että vastustavat ententemaiden kapitalismia. He taistelevat vieläkin kiivaammin kansallista ja «patrioottista» Saksan kapitalismia vastaan, joka aiheuttaa Saksan työväenluokalle yhä kauheampaa kurjuutta. Saksan kommunistit hylkäävät kaiken «pyhän. liiton» oman maansa porvariston kanssa.- He tuntevat vain yhden solidaarisuuden: saksalaisten työläisten ententemaiden työläisten kanssa. Ranskassa ej liene ainoatakaan ajattelevaa Ja luokkatietoista työläistä, joka ei olisi samaa käsitystä. Ranskan työväenluokalla, jolla on hallitus, joka on syöksenyt maan mitä suurimpaan onnettomuuteen, on yhtä suuri syy kuin Saksan työväenluokalla, taistella ranskalaisten kiihkokansallisten mieletöntä politiikkaa vastaan. .Ranskan työväenluokka kirjoittaisi oman kuolemantuomioo-sa, jos se suostuisi esittämään omain kärsimystovereittensa pyövelin osaa. Ranskan proletariaatin on kohotet-tettava äänensä Poincaren suunnitelmia vastaan vieläkin voimakkaammin kuin mitä ranskalaisen Preus-sinsaappaan polkemat saksalaiset jeljemme Reinillä voivat.» litsee suun katkeruus, sadat tvögi 5et kun menettävät toinieentuloa., kun heiltä petollisen sopimubej nojalla lakon johtajina kielletään pH sy työpaikjcoihinsa. Lakonjolitajit, leimatut ovat työmaaneuvostojen jai seniä ja vallankumoukselHsia t)ob siä, joille ammattiyhdistysbvrokra. tit, jotka tunsivat valtansa ho^js. van, täten häikäilemättömästi vhdes. sä työnostäjain kanssa kostavati .Katkeruus saa hyvin ymmämt-tävää lisäravintoa myös siitä toi-asiasta, että lakkolaisille riime aikoina . alkoi koti- että' ulkoiraiti saapua huomattavaa avustusta ~ kymmeniä miljoonia markkoja -, eikä heidän niinmuodoin olisi olliii pakko laskea aseitaan turvattomu'!- den epätoivon takia. Luonteenomaisena seikkana saattaa myös mani-ta, että samaan aikaan kun no»^ laisten Vonvärts-lehti joukojej ;)ainostuksesta julkisesti selitti oivansa siiä vastaan, että työno 1 jat työläistensä hätää hyvaiiejj käyttäen puristaisivat heille miehi set työehdot, neuvottelivat no ^ laisjohtajat kaikessa rauhassa tvo:- antajain kanssa sillä seuraukselli. että työläisten oli pakko l i y u l ji kaikki näiden asettamat ehdot. Tyolaiipuolueen S. S. Järjestön organiteeraajan A. Hautamäen MATKAOHJELMA Helmikuulla: Websters Corner 2 ja 3 p. Port Moody 4 ja 5 p. Vancouver 6 ja 7 p. Ladysmith 8 ja 9 p. ' • Chase River 10 ja 11 p. Sointub 17 ja 18 p. , Myrsky 19 ja 20 p. Sointula 21 ja 22 p, Ohjelmaa jatketaan myöhemmin. Osastojen pn ilmoitettava tilaisuuksista mahdoUisimmin hyvin ja paikkakunnilla missä ei ole osastoa tai on toiminta lamaannuksissa, pyydämme tovereita ottamaan ylläesitetyt päivät huomioon järjestäen ja ilmoittaen tilaisuudet, sillä siten vain voidaan koota/työläiset joukkoina kuulemaan ja saa- Kaikissa da matka onnistuneeksi. maissa aiheuttaa kurssien epäyar- Puhetilaisuuksien yhteydessä tu- — Ruhrin kommunistisel Ivöläisel opettavat mili- ^4 ^ » , , • - , , omaista odotusta mita huomispäivä lanstiselle Ranskalle, ettei hiilla voida kaivaa pajune- on tuova tullessaan, aiheuttaa tM-teillä eikä telilaita käyttää väkivallalla. sin sanoen kaikkien taloudellisten muus nopeasti kallistuvia hintoja, lee antaa tilaisuus keskusteluun pu-rosvomaista voitonhimoa ja pelon- heen johdosta ja organiseeraajan tehdä asianmukaisia selityksiä. Toverillisesti, A. T. HILL, siht Solidarisuutta tekona. Protestiksi tukea vastaan, mi^ saksalaiset kapitalistit saavat ranskalaisilta miehitysjoukoilta Ludvigs-hafenissa, ja osoittaakseen veljellistä solidarisuuttaan Saksan taistelevia luokkaveljiä kohtaan, on Ranskan . kommunistipuolue luovuttanut Ludvigshafenin lakkolaisille 600,- 000 markkaa lakkoavustukseksi. Aikaisemmin ovat ranskalaiset työläi-f*^ luovuttaneet 2 miljoonaa frangia, ja keräys Ranskassa jatkuu edelleen. Samoin on Reichenbergin kutomo-työläisliitto Tshekkoslovakiassa tarkoitukseen luovuttanut i0<>;000 markkaa. ff m «ii Ammattiyhdistyspiireissä kavdasJ kaikkialla. suuria väittelyjä ta3iä3 ammattiyhdistysbyrokraattien tjl-pamaisen menettelyn johdosta, )i huomattavaa on, että myös sosV lidemokraattisissa työläispiireuä tuomitaan kellokkaiden mengtiaj | mitä : ankarimmin; lakon johdoia näet oli työläisiä joka-puoiuedt Noskelaisjohdon antaessa taliaäi näytteitä harrastuksistaan ei niii> ten käy ihmetteleminen, etta »»J-den sosialidemokraattisen puokei yhtyminen käy varsin vaivaloi5e:n. Pitkin maata protesteeraavat n.;- pumattomat ryhmät ja kieltajtjTi; yhtymästä noskelaisiin. Ledebours ryhmä voittaa yhä suurempaa jala:- sijaa vanhain riippumattomain k^'' kuudessa, niin että ryhmä Jo SUJI-nittelee jokapäiväisen lehden juliai-sCTnista vuoden; alusta. Vakauraiiv sellisiin riippumattomiin nähde?. «- koko yhdistämispäätös vain jo^o^ tuhrima pala paperia. Mutta samaan aikaan kun tjoU* tekevät , joukot täten. harhailevst vailla taistelukuntöista yhteisnnts-maa, saavat he kokea iskuja jälkeen. 'Viimeisin oh työnostajai'' hallituksen antama, ja koskee s, leivän korottamista; j ä l l e e n sadaU proseirtilla. Elintarveministeri, r * ilmoittaa, että on pakko kohoUJ viljan- hintaa, minkä talonpojat o velvolliset hankkimaan valtiolle, • mä kun eivät muuten luovuta s» vaan syöttävät mieluummin Vil*^ karjalle. Ja työläiset eivät kmte kaan tähänkään mennessä ole v • neet hankkia muuta kuin kola •, neksen välttämättömistä eiintarjxi-' ta. Mitä tästä lähtien? l i Liikemiehet vaativat verojen huojennusta Ottawa. — Tehtaili jäin, tukku-suus ei ole mikään tyhjä sana. • • —0^—-—, • • Tappio Ludwighafe-nissa Kansainvälinen proletaarisolidari- vähitfäiskauppiaitten edustajat, • kat esittivät hallitukselle memorsi dumin viime perjantaina, vaati" postimerkkiverojen. poistamista ^ lokuiteista, makeisveron, pe^"^^' teh juomien erikoisverojen poiä"^ samoin 'automobiiliveron, poist*'^'' ta, edelleen postimerkki veron J hentämistä pankkinootteihin, mafe^ määräyksiin ja velkakirjoihin den. Vaatien että niihin nähdea Ammattiyhdislyibyrokratia i.kenyi työläisten selkään. Beriiini 20-12. - Ludwigshafe. nista ilmoitetaan, että lakossa olleet työläiset, jotka kolme ja puoli viikkoa ovat pitäneet urheasti puoliaan ovat palanneet töihin niillä ehdoilla' joista ammattiyhdistysbyrokratia on sopinut työnantajien kanssa. Tämä on tapahtunut, jotta ei synnytettäisi hajaannusta ammattiyhdistyksissä. Mutta työläisten keskuudessa val- • l f olemassa vain 2 sentin ve vatpa suurempia tai pieneinpia-sijaan suositetaan puolentoista sentin verPn korotusta "'•^'^'•^ sisääntuloihin ja lupakirjatta \ vakuutuksiin nähden. Hallit''' pasi ottaa harkntakseen lähe^^" | esitykset n-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 1, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-02-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230201 |
Description
Title | 1923-02-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'•t 1'
1
I
l i
Sivu 2 Torstaina, helmikuun 1 p. — Utu, Feb. 1.
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnies-tjjf
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VTAPAUS
(LJberty) ' -
The only organ of Finnish Worker8 fc Canada. Pub-
@9bed in Sudbury, Ont, every Taesday, Thnrsday and
jftturday. -
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
Sot single insertlon 75c. Discount on standing advertJse»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish Peöple in Canada.
Canadaan yksi vk. K.OO, puoli vk. $2,26, kolme kk,
51.50 ja yksi kk. 75c. , , ^ ' ^ ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
p.OO ja kolme kk. $1.75.
• Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaitsi asiamiesten joill? on takaukset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iliootuksistn,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetajin tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenrauutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ba-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. ikerta, $1.00 kolmekertaa.
— Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mukana.
. - . • ..
Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-ooonallisella
nimePä.
J. V. KANNASTO, Liikkcnholtaja,
Mitä taas ulkomaiseen avustusloimintaan tulee on
se tätä nykyä käsittänyt pääasiassa maanviljelyskönei-
.den ja muiden sellaisten tuotteiden hankkimisen nälkä-seuduille,
joita teollisuustuotteita ei Venäjällä lainkaan
taikka varsin vähäisessä määrässä löytyy. Ja on tämä
ulkomainen avustustoiminta yhä vieläkin välttämättömän
tarpeen vaatima, !
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038.'-Postlosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecund class mattcr. , . '. /
.. . - i J— •.
Tiistain lehteen aijotijt ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. . ' '
Farmarit jä 8-tunnin työpäivä
Sen johdosta, että järjestyneen työväen edustajat
äskettäin esittivät Ontarion pääministerille Druryllc
vaatimuksenaan 8-tunnin työpäivälain. on «Farmers
Sun*', Ontarion Yfidistyneitten Maanviljelijäin äänenkannattaja
saanut aiheen puuttua toimituskirjoituksies-saan
asiaan. Vaikkakin lehti myöntää, etteivät edustajat
vaatineet kahdeksan lunnin työpäivää maataloudessa,
niin puhkee se selittämään, kuinka kahdeksan tunnin
työpäivä sittenkin tulee epäsuorasti haitiilliseksi
farmareille, tehden hänelle entistä vaikeammaksi saada
lyöyoimaa. Edelleen kuvaa mainittu lehti, että farmari
joutuu ostamaan kaikki tarvikkeensa kalliimmasta
pinnasta, koska kahdeksnn tunnin työpäivä lisää tavarain
luolanlokuslannuksiä. \ ,
Tussä tuntee helposti suurfarmarien äänesävyn.
Suurfarmari tarvitsee paljon palkkatyöväkeä ja elää
siis heidän riistostaan. Pienviljelijä sen sijana pitää
palkkatyövoiniaa niin vähäisessä määrin, ettei kahdeksan
lunnin työpäivä tule häntä liaitlaamaan. Suur-farmari,
esiintyen työläisten riistäjänä, tahtoo, kuten
kaikki muutkin suurriistäjät, nylkeä palkkaamansa työvoiman
mahdollisimman tarkoin.. Ja Ontarion Y?idisty-neitien
Maanviljelijäin äunenkannaltaja on oltariut tässä
kysymyksessä riiBtäjäin edun kannalta kysymyksen
Icäsilelläkseen, nähden työläisien pyrkimyksissä uhat-lavan
omia etujaan. Mainittu lehti ei tee kuitenkaan
eroitusta suuryiljelijäin ja pieneviljelijäin välillä, tahtoen
uskotlaa siis pienviljelijöillekin, että työläisten
kahdeksantuntinen lyöpäivävaatimus uhkaa 'heidän etu-
;Jaan.^
Tällainen petollinen propaganda meidän on pai-jasleltava
pienviljelijälle ja irröileltava hänet näiden
porvariston asiamiesten talustusnuorasta.
Herrar^omasin aiiiaansaannokset
Amerikassa
Äskettäin teki ransTcalainen sosialistipetturi ja Kansain
Liiton «työtoimiston» johtaja, herra Albert Thomas
vierailumatkan Canadassa ja Yhdysvalloissa. Joku
lienee odottanut, että hän ainakin silmäinlummeeksi
pitäisi j/uheita työväenjärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa.
Mutta kaukana siitä. Herra Thomas on
huomannut edullisemmaksi pitää seuraa ylhäisten herrojen
kanssa. Niimpä hän täällä ollessaankin puhui
vain hallitusherrain ja kauppakamarien järjestämissä
kokouksissa. Herrat ovatkin huomanneet, että Thomasin
edustama «kansainvälinen tyÖtoimisto» voi vielä suo
riitaa heille hyvää renginpalvelusta. Niimpä Yhdys
valtain kauppakamarin puheenjohtaja Julius S. Barnes
on tullut Thomasin Amerikassa käynnin johdosta sii
hen vakaumukseen, että kauppakamari ottaa käsitelläk
seen osanoton kansainvälisen työtoimiston konferenssei
hin. Ja Sämi Gompers, joka on pitänyt keltaista Ams
terdamin Internationalea «liian punaisena», ilmoittaa
Thomasiir työtoimiston juuri olevan sellaisen «kansain
välisen», joka kelpaa American Federation of Laboril
lekin ja jonka kanssa se haluaa tulla telcemisiin.
Thomas jä .Gompers ovat nähtävästi sopineet mai
nion hyvin meiningeissään. Ja eihän ihmekään, ovathan
he kumpikin työläisten riistäjille oivia aseita. Kum
pikin he ajavat työn ja pääoman sopuspintua ja yh
teistoimintaa, edellytyksellä, että työläiset antavat jo
kaisessa asiassa periksi Tosvoajilleen. Ja tällaisia työ
väenjohtajia ja heidän, järjestöjäan herrat suosivat.
Herra Thomasin käynti Amerikassa ei siis mennyt
aivan hukkaan. Hän sai riistäjät 'ja heidän ta^ntu
mukselliset ' renkinsä vakuutetuiksi kansainvälisyyden
tärkeydestä työläisten kurissa pitämisessä. Mutta työ
Iäisille paljasti herra Thomas entistä räikeämmin pet
turuutensa.
PunaiBen par-porvariIli<
en kuvaama.
äuurvailat ja Venäjä
Miten suhtautuvat suuVvallat Venäjään?
On läysiir ilmeistä, eitä Neuvosto-Venäjän kansainväliset
suhteet oVat viime vuosina suuresti lujittuneet.
Sen tunnustavat nyi kaikki suureksi ja voimakkaaksi
vallaksi, jonka tahtoa ja toivoa on, kuunioitet
tavu. Neuvostohallitus on Europan vanhin ja pn epäilemättä
myös varmin. Maalla on täydet vakuudet siitä,
ettei mitalin sisällissotaa taikka kapinoita puhkea,
sts. että se on vapautettu siitä näkörannasta, mikä pO'
raikua on Europan kansain edessä, ja niistä kysymyksistä,
jotka ovat päiväjärjestyksessä siellä. Sillä ei ole
mitään sellaisia sotaisia laikka sotaan johtavia tapauksia,
joita nyt havaitaan Reinillä, Memelissä j a Balkanilla.
Jokaiselle puolueettomalle tarkkaajalle on i l man
muula selvää, että NeuVosto-Venäjän talouselämä
elpyy ilman pienintäkään apua vierailta valloilta, jotka
päinvastoin ovat tehneet kaikkensa estääkseen mikä
on kiertämätön: Neuvosto-Venäjän taloudellinen lujittuminen.
Ja, mikä onkin luonnollista, kansainvälisillä
diplomaattisilla markkinoilla arvostetaan tätä toisasiaa
varsin suuresti.
Venäjän suhteissa ulkomaihin ei viime aikoina ole
tapahtunut mitään suurempia muutoksia. Voidaan kuitenkin
todeta lujempia ystävyyssiteitä Saksan kanssa ja
yhä lisäänt>Tää taloudellista lähentymistä tämän vallien
kanssa. Merkillisenä seikkana voidaan myös mainita
"lähentyminen, mikä Mussolinin hallituka^n muodosta^
misen jälkeen on tapahtunut Italian suhteen, ^illä tässäkin
ovat rahalliset suhteet mäaräämäsfiä. ja Italia,
joka pyrkii pääsemään suurvaltain • painostuksesta, on
pakotettu solmiamaan lujemmat suhteet Neuvosto-Venäjän
kanssa. Ja yksinpä Ranskmikin suhteen on havait
tavissa eräänlaista lähentymistä.
Kershenlsev tuo myös esiin, että Venäjällä tänä
vuonna on vissi viljaylijäämä, jonka suhteen kuiten-i
kin noudatetaan mitä suurinta varovaisuutta. Siitä viedään
ulkomaille vain mitätön murto-osa, tehden se 3-5
pros. koko ylijäämästä. Tämä viljanvienti on välttämätön
sen vuoksi, että talonpojat tarvitsevat muita kulutustavaroita,
ennenkaikkea työvälineitä, joita vailla
heitä uhkaa uusi näläilhätä ja joila he hankkivat viljaa
vastaan.
Sosialidemokraattista Mussolini
Tanskassa
Tanskassa muodostetaan paraikaa kaikessa kiirees
sä fascistiliiketlä entisen valliopäivämies Marottin joh
dolla. Sosialidemokraattinen pUolue oli vuonna 1920
joukkojen painostuksesta pakotettu erottamaan Marot
iin puolueesta tämän kiihkoisänmaallisuuden takia
Flensburgin kysymyksessä. Marott on samainen sosialidemokraatti,
joka yhdessä erään «Sociäldemokrate-nin
» toimitlajan ja otaksuttavasti liiiyös muiden sosialidemokraattisten
johtajain kanssa avusti suursodan
aikaisia gulasflieja näiden huijausafaareissa saaden
tästä hyvästä työstä ruhtinaallisia korvauksia. Marptt
selittää sanpmalehdessään «Folket», joka on fascisti-liikkeen
pää-äänenkannattaja, että monet tunnetut persoonallisuudet
pvat ilmoittautuneet osanottajiksi liikkeeseen,
joka tullaan organisoimaan, Mussolinin mallin
mukaan sovellutettuna Tanskan oloihin. Lähitulevaisuudessa
odotetaan tiedoksiantoa näistä suunnitelmista
ja liikkeen johtavista henkilöistä.
Marott on yksi niitä tyypillisiä sosialidemokraattisia
luopureita, jotka parlamenteissa pi^huvat «tämän
yhteiskvntalailoksen» suojelemisesta, jotka eivät karta
mitään keinoja luokkatieloislen työläisjoukkojen
vainoamisessa ja jotka samalla ovat valmiit maksua
vastaan suprittamaan riistäjille mitä palveluksia tahansa.
Tällainen sosialidemokratia ei luonnollisesti voi
johtaa mihinkään muuhun kuin avoimeen lahtaris-miin.
,
Ranskan proletariaatin vastarinta
Vainoista ja vangitsemisista huolimalta jalkaa Ranskan
kommunistipuolue ja punainen ammattiyhdistysliike
taisteluaan Ruhrin rosvorelkeä vastaan. Kaikissa
suuremmissa kaupungeissa on järjestetty taikka järjestetään
joukkomielenosoituksia Essenin valtausta vastaan.
Porvarilliset lehdet ovat raiokkaan hysterian vallassa
ja pelkäävät yleislakkoa sekä suosittelevat yhä
drakoonisempia väkivaltaisuuksia prpletariaallia vastaan.
^
xVoss. Zeitungin» kirjeenvaihtaja,
jonka äskeisen Leninin esiin-tymiskuvauksen
joku aika sitten
julkaisimme, selostaa viime neuvps-tokongressia
seuraavaan tapaan:
Suuri oopperatalo on tupaten
täynnä: permanto, aitiot, kuusi parveketta,
kaikki ovat täynnä, missään
ei tyhjää paikkaa, itsepä lavalla
ja orkesterisyvennyksessä on
pää kiinni toisessaan. Ja niin, alkaa
Kälininin juhlallisesti avaama
ky-Tjmenes yleisvenäläinen neuvos-tokongressi,
jolle valtiosäännön mukaan
kuuluu ylin sananvalta Venäjällä.
Lavaa vastapäätä olevassa
entisessä keisarillisessa aitiossa, joka
on loistavasti sisustettu ja varsin
avara, istuvat ulkomaiset diplo-maattiedustajat
omaisineen, koti-ja
ulkomaisille sanomalehtimiehille
on varattti toinen orkesterisyvennyksistä.
Tämä Pn ihan erikoislaatuinen,
vastauskohtaa vailla oleva parlamentti.
Jo kongressivaltuutettujen
lukumäärä on tavallisten mittapuiden
mukaan suunnaton, ja sen
vuoksi arveluttava: kongressin is-tunnorhin
ottaa osaa yli kaksituhatta
äänioikeutettua valtuutettua liittotasavallan
kaikilta kolkilta. Olettaisi
helposti, ettei noin monilukuinen
lakiasäätävä kokous lainkaan
voisi suorittaa positiivista työtä.
Mutta tässä OH asianlaita aivan
päinvastoinen: viitenä kokouspäivänä
suorittaa neuvostokongressi työmäärän,
joka muissa parlamenteissa
vaatisi viikkoja, niin, jopa kuukausiakin.
Tämä ihme on helposti selitettävissä.
Vähintäin 95% osanottajista
lukeutuu kommunistipuolueeseen,
loput 5% ovat cpuolueet-tomia,
» mutta naamakin ovat ku
vernementtineuvostojen valtuuttamia,
ja näidenkin neuvostojen suuri
enemmistö on kommunisteja.
Kongressi-istuntojen kestäessä i l moittaa
,4-5 edustajaa, tavallisesti
työläiJsiä taikka talonpoikia, vallit-sijainsa
mielipiteen. Koristelemattomin
mutta vakuuttavin sanoin korostavat
he useimmiten tehtyjen ehdotuksien
hyötyä maalle ja kansal-e.
Päiväjärjestyksen mukaan on
ilmoituksen tekijällä käytettävänään
45 minuuttia, keskustelupuhu-illa
10^ minuuttia. Siten tulee jo-cainen
ehdotus käydyksi .läpi, loppusanat
mukaan, otettuna, noin - 2
tunnissa. i
Yhtä ripeästi suoritetaan eri ko-miteäin
ja töii^iitsijain vaalit. Ehdokaslista
on ajoissa esillä ja hyväksytään
se vilkkain suosionosoituksin.
Kommunistipuolueessa vallitseva
ankaira kuri saa aikaan, että kongressin
työ sujuu mitä suurimmassa
rauhassa ja järjestyksessä. Enna-colta
määrättyä työjärjestystä noudatetaan
joka kohdassa: mitään
poikkeusta siitä ei hyväksytä. Täy-een
ahdetussa salissa vallitsee juh-allinen
hiljaisuus. Mitään ajeleh-imista
sinne ja tänne, jutustelua,
ehtien'' lukemista ja yksityisasioissa
häärimistä ei saateta agätella-taan.
Näitä europpalaisten parlamenttien
todellisia maanvöivoja ei
neuvostokongressi tutine.
suhteiden täydellisen järkytyksen,
mikä ilmenee myös poliittisesti' alituisina
hallitusvaihdoksina. Luonnollisesti
on tämä rahäkannan rappio
vain sen taloudellisen ja poliittisen
kriisin tulos, mihin porvarillinen
Europa sodan jälkeen on joutunut.
Mutta Europan vaipuva paperi-valuutta
saattoi jonkun aikaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-02-01-02