Vapaus, October 25, 1951

              1
•ui
4 T-»
'.•>'J't.". ^'•i-' •.••.V< j
f1
OJDBEBTr) XndependentLabor
Organ of jpimUsb Canadians, £9-
«ablished Nov; «i i91^ Authoriz^
« « second class mail by the:Post
Telephosesr BU^toess Ctfflce «•4284.
Edltorial €>ffloe 4-42&. ACanager
E. 8ukfJu SditcT W. EUund; MaiJlisg^
address Box (9, Sudbury. Ontario.
Adrertifflng » t e s tipon appUcatiqo.
Translation free öl cbaige.
Ctfflce I)qpartizkent,^ Pub*
lidietS tbxlce «eekly: Tu«sday«^
IbUKidays andi Satunlayie» tv VatiaiiB
Publishing CoxDpany Ltd.; at KK^^lOZ
Elm S t w;., Sudbuiy. OnW Canada.
m A U S H U n i A T ;
Canadaasa: ^ 1 vlt » i » 6 kk. 3 ^
r••^::•^^-^/^•v•••^.:'•^:'^':•/^'"v
YhdysvallolsBa: t vit ioo 6 kk. « 0
^Ämessa:: - l yk. ÖJtf 6 kk.^t78
IL
Sodan ^Vastustaminen''
Puhueseaaliliala^^^
teri Pearson puolusti Atlantin paktimaiden afeistumisk^mipanjaa^^^^^^^^^^
penisteella^ että.tarkoitus
mirien. Että hänen mielessään 6 n p i t k ^^
näityy siitä, k u n mr. Pearson piihui ' ' l y h y e n " J a ' ' p i ^ ä n ' ' ajan aseis-tuiiiiskamripa^^^
1954 j a toisen vaiheen vas^^
r ;UlJw etteikö hänen ;
(mielessään d Neuyostoliiton hyökkäysyäaran torjuii^inen, mikä voi­daan
TOukat tehdä v a in siten> että "vapaat maat!' aseistautuvat k y l l in
voimaperäisesti.
Jos historiassa olisi yksikin tapaus, missä aseistumislcijpaihi oh
johtanut kanspjenyä
täisiin ehkä sanoa jotakin i h ^
t a lapsetkin tietävät, että aseistumiskilpailu-ori aina johtanut sotaan,
j a että näin tulee vastaisuudessakin tapahtumaan, elleivät sotiin k y l -
Jästyneet kanajoukot tä
K a i k e n lisäksi ulkoministeri Pearsohinörhatarguim
aseistamnisviilitystä yastaan,^^^^ joka y o i -
daari ehkä sivuuttaa lähiajan asej^uskampanjah a
mennessä. Haluaako ulkoministeri Pearson cahädalaisten omaksuvan
sellaisen mielettömäriä ^ jos sillä ker­r
a n öhfhyökkäy muita paktimaita vastaan —
odottaa n n n k a u a i i , että me saamme aseistau tumiskampanjamnie ''lä-hiajah
phjeiman'' töfeutetuksi? Tällainenhan olisi pelkkää hiielettö-inyyttä.
iös Neuvostoliitoila ja jos se
olisi Jtokonaisuudbsaanmobiiisoituhyökk^
meille selitetty, niin eikö johdonmukaisesti ajatellen olisi asia siten,
että i>J((iuvöstÖliittb o'isi j ö aikoja sitten aloittanut tämän hyökkäyk­sen,
että saisi länsimaista hyvän otteen ennen niiden asevalmiutta?
V a i n mielipuolet voivat uskoa, iettä'"hyökkäysaikeita'' hautova Neu­vostoliitto
istuii kädet ristissä neljä viisi vuotta vain sen vuoksi * että
paJcliinaat % i s i v a t asevoimansa
K o k o ajatus "asevoiman kautta Tauhaan" onkin sodanlietsojäih
humpuuHipuhetta. Joka haluaa rauhan säiiymistä M n puhiiu j a toi­m
i i aseistutnist^^
l i s i en rauhan^sÖpimusteri puolesta. Ja ollaksemme rehellisiä rauhan-publustajia
meidän itse kunkin täytyy puliuä j a toimia juuri oman
maäihme aseiiitariisumisen j a rauhanomaisen ohjelman puolestaJ
se oletettu ; ' v i -
hollinen'' j a sen aseistariisuminen?. Vastavs tähän o n selvä: Se on
Neuvostoliiton kansojen sisäinen asia. kajoamatta lainkaan siihen
tosiseiktäany että Neuvostoliitto op: ehdottari^
riisumista ja viiden vallan rauhansopimustia, ^kysymy^, on siitä, ^e
luotammeko me m turvaudummeko me pakko­toimenpiteisiin.
Meillä o n tilaisuus vasta' sitten moittia Neuvostolin.-'
toaaseistumiestä, jos me kansakuntana itse teemme ehdotuksen yleis­tä
aseistariisumista varten. Niin k a u a a kuin me puhumme äseistu-miskampanjah
puolesta; me asiallisesti omaksummi? yäkiyoimäan' pe-rustuyan
ohjelman, j o k a loppujen lopuksi tähtää oletetun t a i todellisen
"viholiisen'VvUkivöimalla aseistariisumisen^^ sotakentillä tuhoa­miseen::
V^• - V ^ , : / 'r'"".-/ V'.'
K a i k k e i n tärkeintä ori kuitenkin tämä: Sotavarustelu köyhdyt­tää
n i i n Canadaa kuin se on köyhdyttänytEuroopänkih maat. Sota­varustelu,
aiheuttaa lisää veroja j a väestöjpukkpjen yleisen JcÖyhtymi-sen^.
j a jos tätä aseistiamiskampanjaa että se
johtaa sbtaän, n i in tuhoisat seuraamukset ovat sitäkin suurempia
Tosiasiassa olisi jokaisen canadalaisen patriootin velvollisuus tehos­taa
toimintaansa rauhanomaisen ohjelman j a aseistariisumisen puo­lesta.
Tätä tuiki tärkeätä asiaa voidaan nyt parhaiten auttaa siten,
"että tuietaah Canadan rauhanjpuolustajain yleistä kampanjaa V i i d en
Suurvallan rauhansopimuksen puolesta sekä Ontarion vaaleissa kaik­k
i a niitä ehdpkkaita; jotka sanoin j a teoin toimivat tällaisen r
ohjelman puolesta. ;/.vvr^^/v
Hilja Tdmulä Bcaver Lakelta täyt­tää
^»erjahtaiiia lokakuun 26 pnä 60
vuotta.
; :i«lda HänniiMn Potsvillesta; Önt.,
täyttää tänään lokakuun 25 pnä 761
vuotta.
% sukulaisten j a tuttavien
ohnentoivbtukisiin. ; : : :
Mita millit sanovat
KYLI/ÄSTyNYT JSECBAAMAAN
YifOYSVALTAJUf P O U T I I I E K AA
"Minä miiistah
ylnen puolue pii koko poliittisen suku­polven
ajan pi^yt^^^^
tukemista ulkopom^
venä; \. Sitten; sanoi konseryatll vinen
pääministeri loprdi, felisbury — sivu­mennen
puheessaan — heille, että
konservatiivinen puolue on kaiken ai­kaa
veikannut raftansa väärän hevp-
•sen. .puolesta. ;
"Minä toivon, että el kestä kauan
ennenkuin Joku suuri Labor-piiplueen
johtaja 'havaitsee Ja myöntää, että nie
veikkaamme rahamme myöskin vää­rän
hevosen puolesta kun aina seu­raamme
uskollisesti Amerikan Yhd>'8.
vaitain Johtoa.
"Englantilaisena olen kyllästynyt
siihen. Sosialistina valitan sen Joh­dosta
valtavasti." — Kahdessa Britan-
; nian ensimniäisessä työväenhallituk­sessa
ppetuisminlsterinä toiminut sir
Charles: Trevelyan. puhuessaan, La-bor-
puolueen kokouksessa 'Newcastles-
"DOLLABIDiBMQKBATiAA''
AUSTRAAIilASSÄKIN
Menziesin hallitus Austraaliassa on
ilmoittanut, että se peruuttaa kir­jailija
Frank Hardyn j a hänen vai­monsa
passit.'
. (Hardy on "Power WIthmout Glory"
kirjan kirjoittaja ja tämä kirja bn jo
käännetty kahdeUetoista kielelle. Eu­roopan
matkallaan hän osallistui
Maailman >NuorIsofestivaallln, vieraili
Tshekkoslovakiassa Ja on nyt Neuvos­toliitossa,
— Pacific TVIbune.
"SITÄ KUUSTA KUULEMINEN
"Labor-puölueen • vaäliinanitestissa
korostetaan rauhantahtoa". — WInni-pegPree
Press Weeklyn otsikko uutis-tledossa,
missä selitettiin Britannian
laborpUolueen vaaliohjelmaa, .
• '.• .
•iy, JONKA JUUEELIA ASUN
' "Toryjbhtaja kieltää sodanlietsoja-syytöksen"
— Globe and Mail-lefhden
otsikko uutiseissa jos^ kerrotaan mr,
Churchillin tärkeästä, vaalipuheesta
toryjen rauhanrakkauden suhteen.:
Hi Ifyvää päivää kirvesvartta"
Mahdollisesti meille sanotaan, ettei ylläoleva lainaus sovi min­kään
kirjoituksen j a vidä vähemmän tolmituskirjoituksen otsikoksi.
' M e ijuolestamme olemme Valmiit myöntämään, että oudolta se tun­tuu,
paitsi tavallisessa kansankie^ssä.
Toiselta puolen bn myönnettävä sekin, että on oikeastaan synti
» käyttää hyviä suomalaisia sananparsia samassa yhteydessä k u n puhii-
< taan Yhdysvaltain nykyisen hallituksen ulkopolitiikasta;
>: Kuten aikaansa seuraava lukija jo arvaakin, ylFäPlevilla huo-,
mautuksilla viitataan siihen tosiseikkaan k u n Yhdysvaltain president­ti
Truman nimitti johtaVassa asemassa olevan kenraalinsa (Mark
W . Q a r k i n ) Yhdysvaltain ensimmäiseksi Vatikaanin lähettilääksi
vuonna 1868 päättyneiden diplPmäattisten suhteiden uusimiseksi pää­o
v i n ^kanssa.- ••:,':^-;." - ^ ^ ^
Merkillepantavaa on, että katolisen maailman henkiseen pää­majaan,
joka o n välittömästi Jumalan edustaja täällä matoisessa maa­ilmassa,
ei riimitetty Yhdysvaltain lähettilääksi mitään hengenmiestä,
vaan korkea-arvoinen upseeri. J a täällä julkaistut "selitykset" ovat
yhtä eriskummallisia. Hämmästyneelle maailmalle, joka on tottunut
pitämään Yhdysvaltoja maana, missä periaatteellisista syistä o n k i r k ­ko
ja v a l t io erotettu toisistaan, annettiin nyt ymmärtää ensinnäkin seu­raavaa:
Presidentti Truman teki tämän nimityksenpä Mustajahuoneen
lomalla ollessa siinä mielessä. että siten voitiin välttää vissejä vai­keuksia,
ts. Yhdysvaltain kongressi pantiin tapahtuneen tosiasian,
eteen, kuten tapahtui esim. Korean sotaan lähtemisen yhteydessä.
Toiseksi ilmoitettiin, ettei kenraali C l a r k i a mmitetty Vatikaanin
lähettilääksi siinä mielessä, että presidentti Truman voisi tehokkaam-
< mini taistella sitä vanhaa vihtahousug vastaan, jolca "käy ympäri kuia
k i l j u v a jalopeura etsien kenet hän saisi niellä" vaan siksi, että tällai­sen
toimenpiteen kautta autetaan, "taistelun ko-ordinointia kommu-nistivaaraa
vastaan". Sielunvihollinen ei s i is ole enää sarvipää Saa­tana,
vaan kommunismi, jonka Aiar.x ja Engels sanoivat jo sata vuot­ta
sitten kummitelleen Euroopassa!
K u n otetaan huomioon Yhdysvaltain rahamiesten j a heidän p o l i -
tiikkojensa nykyinen mielettömyyttä lähentelevä mentaliteetti, niin
ylläoleva on täysin johdonmukaista toimintaa j a sananselitystä.
M u t t a sitten tuli Vatikaanin ^iioro — ja Euroopassa c i enää voi­da
olla huomioimatta rauhanpuolustajain mielipiteitä. Niinpä sitten
- saimmekin Roomasta lokakuun 22 pnä liihetetystä N ew Y o r k Timesin
uutistiedosta lukea T O I S E N L A I S T A sananselitystä.
Tämän tiedonannon mukaan Vatikaani on tervehtinyt hyvin
.Imnpimästisitä kun Yhdysvaltain hallitus o n antanut palttua vanhoille
"perinteilleen j a nimittänyt lähettilään Vatikaaniin. M u t t a sananseli-
Ontarion jutoja
olisi vaihdetiava
Toronto,,— ifLN) —;,' Lokakuun 19
pnä lähetti LPP:n kansallinen joh­taja
Tim Buck liittohallitukselle jyrk-käsanaissn
protestin natsikenraiali
Kurt Meyerin yapauttamiseeh tähtää­vien
toimenpiteiden Johdosta.
. Pääministeri, St. Laurentille osoite­tussa
sähkesssä TIni Buck vaati puo­lueensa
nintsssä. että Kurt Meyer on
tuotava takaisin Cahadaan palvele­maan
elinkautista Vankeuslrangaistuis-taari.
. Hän myöskin huomautti, että
tällaisesta röyhkeästä tbirrieripitesstä
tulee ke.?kust€na: parlainnitissa. Säh­keessä^
sanotaan: ' /
:V'LPP:n kansallinen keskoskonpl-tea
vaatii, että teidän hallituksen-
. ne viipymättä ryhtyy toinienpitci-siin
natsikenraali Kurt M^
palaoitamiseksi Saksasta takaisin
: paivelemaahrangafstastaan Cana­dan
karitnishuoneessa. Me yhdym­me
kaikkien demokraattisten cana-dalaisteti
kanssa protesteenaamaan
teidän halutuksenne hämmästyttä­vän
toimenpiteen, Kurt Meyerin
Dorchestel^in kuritushuoneesta va-pauttamlseh
Johdosta. :
"Tästä Julkeasta toinrienplteestä tu­lee
keskustella parlamentissa. Täihän
hitleriläisen Meyerin kädet ovat tah­rattu
hänen määräyksestään ammut­tujen
aseettomien canadalaisteri isotä-vanicien
yeMlu; satojentuhansien
Juutalaisten ja slaavilaisten lasten ve-reilä,
naisten jä vanhojen miesten,
joita murhattiin joUköttain kaasu­kammioissa.
Hänen siirtämisensä ]
Saksaan vapauttamista varfcsn, on osa!
Yhdysvaltain, imperialistien johtamas­ta
Atlantin paktih sotasuunnitelmas­ta
uudelleen aseistaa; Sakgän natsit,
"Teidän hallituksenne pettää ; he
400,000 canadalaista, • jotka antoivat
elämänsä natsismin pysäyttämiseksi,
osallistumalla Pohjois-Atlantin pak-tiln
ja tähäii Kurt ]\Äeyerin yapaut-tamiseeri.
Kurt Meyei* on tuotan^a ta­kaisin
Canadaan palyelemaan
kautista tuoimibtaan."r
elin-raoi^
snMYRSKir
Torqintö Daily Starin pttäwan kir­jeenvaihtaja
Robert T^
seenalal^ksl IqkakuUn 19 ;priäj^ viral­listen
raporttien w^
siirto ;el merkitä.mUuttt h|lnen tub-mlconsa".
Hän kirjoitti: .
': ^ ^ .
mutta isepnniin'S«^
voröllis^ että Meyerin vankeiispäi-
: vät voidaan / lakea; koriuilntaan
;'':'kuukaiuiicsL".
Niin pian kuiii Kurt Meyerin salai­nen
sjirtäniirien'tulli tunnetuksi, alkoi
myöskin kUidua uutisia laajasta pro^
testinlyrfekystä;'. SeiH-aavassa muuta­mia
ensimmäisiä esimerkkejä :': :
Canadian L«gionah Quebecin alueen
presidentti A. G.; Munich • sanoi, että
Meyerin -siirto on "ensimmäinen askel
hänen vapauttamistaan kohti".
:"Ottaen huomiobri, että hänet on
tuomittu syyllisenä cariadalalsttn so­tavankien
animuttamiseen . . . on.to-dennäköisiiä,
että cariadalaiset: sota-yeteraanit
kaitsövat hallituksen käsi­tyksen;
olevan, ettei sotavankien am­puminen
ole vakava rikos."
, Miss MaiyJennison, Canadan Rau-hankongressih
sihteeri, sanot asian
johdosta: "18 canadalaisen sotavan­gin
ampumiseen syylliseksi todistetun
Kurt Meyerin siirtäminen Saksiaan
Britannian miehitysalueelle, ori sellal-risn
toimenpide jota canadalaiset ei-väfe^
voi ymmärtää eikä anteeksi antaa, (teri poikien vanhe^^
Saksan-Lännen sotaan Venäjää vas­taan,
sopii hyvin hallituksen ohjel­maan
Saksan uudelleen aseistamisek­si
ja canadalaisten joukkojen asetta­miseksi
palvelemaan kenraali Elsen-,
liovireriri natsiupseerien alaisuudessa,
; ' "Canadaih EaoBankoi^^ ^rö-t<
»ioIdessaati; päättävästi tämän
natsimorhaajan y a p a n t taml»en
. Johdosta,V pintana kai&klen: ,oikear
iniellsten ^lai^daiaisten pnöiesia^
sekä. keiiölttaa Jkalkkla Jotka kuta-nlcittavat
viime sodassa; kaatunei-
, den mulst<mv osallistuinaan tähän
^ \toiniintaah/*^/;:.:'-^/Z;,^ " ' : : . " : • ' : • : ' • ' • . ' " >
Torontplairiehf John Smith, jonka
19-vuotiäs''.:i^ika Dtck oli yksi Kurt
MeyeriH"'iiliJefetai lausui: "Se on pää-asias^
d';^'slläiy^npesua, että luvataan
Meyerljitää edelleen vangittuna. Per-soonakohtai^
ti minä jyrkästi vas­tustan
. haiu^ksen toimenpidettä.
Mlssä^^l^ät|fsessa häntä ei saa v a ­pauttaa,
Hänet olisi pitänyt pitää ris-tikoiden
»takana Canadassa. Antaa
hänen tehdä itsemurhan, kutsri on
kerrottu häneh uhanneen tehdä, mut­ta
häntä ei saa päästää (vapiaaksi, sil­loin
ei hänestä olisi enempää harmia.
"Tuntuu ivalliselta, kun haUitus lä­hettää
canadalaisia joukkoja Saksaan,
niin se lähefcti sinne myös kenraali
Meyerin. Joka saattaa tarkoittaa, että
hänen halutaan komentavan Canada­laisia
niitä vastaan, joilla hän am­mutti
meidän nuoria poikiamme, ku­ten
minunkin poikani."
Meyerin ammuttämien canädalais-
Hänen surunsa vaimostaan ja lap­sistaan
eristettynä olemisen taiia ei
herätä myötätuntoa vaimoissa, lap­sissa
ja puolisoissa jotka häneri mää­räyksestään
on iäksi eroitettu puoli­soistaan,
vanhemmistaan ja . lapsis­taan.
; •'•••::/.:':•••:•[•/'/• '',
"Meyerin oma mielipide, että hänet
tulisi vapauttaa, voidakseen yhtyä
vaatiniasten
Torontossa kokoontuneet kolmen union edustajat
esittivät työväen yhteisen taistelun ohjelman
a
IVindsor, Ont. — Puhuessaan useissa
vaalikokouksissa: Windsorin-Walker-villen
valitsijaplir^sä on l.PP:n eh­dokas
Cyril Prince keholttanut auto-työllisiä
äänestämään tulevissa maa­kuntavaaleissa
rauhan ja töiden puo­lesta.
iHän on kehoittanut "autotyö-läisten
riyljäsenistöä keskustelemaan
Ontarion kauppavaltuuskunnan lähet­tämisestä
Kiinaan tarkoituksella saa­da
aikaan sopimus 50 miljoonan dol­larin
vaihtokaupasta kun trokeja ja
autoja vaihdettaisiin Kiinan puuvil­laan."
^
Hän sanoi tämän ajatuksen toteut­tamisen
merkitsevän työn takaamista
kaikille autotyöläisllle ja esitti sa­malla
vaatimuksen, että Ontarion
maakuntahallituksen pitäisi suojella
nyt työssä olevia sellaisella lainsää­dännöllä,
mikä määräisi yhtiöt lyhen­tämään
työviikon > pituuden 40 tun­nista
30 ttmtiin ennenkuin ketään
pantaisiin pois työstä työn vähyyden
takia. Sitoa tapauksessa olisi 30 tun­nin
viikon työstä maksettava 40 tun­nin
palkka. Edelleen hän esitti vaa­timuksen,
että maakunnan pitäisi
maksaa työttömille yhtä «uuren lisä­avun
kuin he saavat työttömyysva-kuutuicsesta.
Toronto. . _ Mine-MiU, United
Electrical Ja Fur and Leäther-uni-oiden
edustajat kokoontuivat viime
maanantaina täällä Ja sopivat lä-heisemmästä
yhteistoiminnasta
näiden järjeestöjen kesken, käy­däkseen
taistelua jäsentensä elin­tason
ja turvatSSuuden paranta­misen
puolesta.
Edustajat vahvistivat tarkoitulcserisa
olevan työskennellä kaikkien ryhmien
kanssa yhtenäisen työväenliikkeen
hyväksi, Canadari työläisten elintason
kohottamiseksi ja työväen sortolain-säädännön
poistamiseksi.
Kokouksessa valitettiin niiden kaa­osmaisten
tapahtumien johdosta, joita
on tapahtunut CCL:n keskuudessa.
Ne käsitettiin kiertämättömiksi seu­rauksiksi
CCL:n johdon noudatta­masta
valtapolitiikasta ja poliittisesta
puolueellisuudesta ja siitä yleisestä
ohjelmasta, joka vieroo työväen vaa­timuksia,
.
Kokous sopi siitä, että mainittujen
kolmen union CCLrn kokouksille esit­tämä
työväen yhtenäiseen toimintaan
ja työväen perusvaatiriiulcsiin perustu­va
ohjelma edustaa edelleenkin työtä-,
tekevän väestön parhaita etuja. Tä­män
ovat täydellisesti todistaneet ne
korkeammat palkat . ja paremmat
työskentelysuhteet, jotka on voitettu
työläisille kaivanto- ja sulattotöissä.
sähkö sekä turkis- ja nahkateollisuuk­sissa.
^Edelleen sen vahvistavat ne
CCLrn kokoukselle unioiden sopusoto-nussa
sen ohjelman kanssa. Jota nä­mä
kolme uniota ovat noudattaneet
toiminnassaan kuluneiden vuosien a i ­kana.
V':
CCL:n kaikille osastoille päätettito
lähettää kehöitus, jossa pyydetään
toiminnan ohjelman seuraaviin kysy-myksito
nähden:
1. Palkkojen korottaminen Ja pa-
; rempi elintaso.
*'nen..' .: f. K '^J:^ ^ " i ••' '^.f '
3. Demokratian Ja autonomian
palauttaminen CCL:n.
4. Työyäenvastaisen sortolaln-
. säädännön ja oikeuslaitosten tai
• hallituksen työsopimusasiolhin Ja
lakkb-oikenteen sekaantumisen
• vastustaminen. •
5. Ilallitostanune on vaadittava
.noudattamaan itsenäistä raqhano.
maista, eikä sotapoUtiikkaa.
Mainittujen kolmen union edustajat
olivat varmat siitä, että rlvljäsenistö
kannattaa sellaista , ohjehriaa ja saa
kerran jälleen aikaan yhtenäisen, työ­läisten
vaatimuksiin perustuvan työ­väenliikkeen.
Mainitut uniot jatkavat
Ja tehostavat toimintaansa yhdessä
minkä !työväen ryhmän kanssa tahan­sa
edellämatoittujen kysymysten puo­lesta
joko paikallisessa tai maanlaa­juisessa
mittakaavassa, sanotaan ko­kouksen
lacsiinnossa.
jj'rkästi hallituksen toimenpidettä.
Mrs. Wallace Pindlay Torontosta alkoi
itkeä häntä haastatellessa. Hänen 19
vuotias poikansa Robert kuului 'Winni-peg
Rifles-joukkoihin, Hän sanoi
hallituksen kohtelevan sydämettömäs-t
i niitä äitejä, joiden pojat murhattiin.
Hän myöskin kertoi, että ensimmäi.^
sen uutisen poikansa niurhasta hän
sai sanomalehtien • kautta, joka sekin
osoittaa; 'fettei hallitus välitä, vähää­kään
meidän tunteistamme". "Meye-rlä
ei olisi koskaan ipitänyt tuodakaan
Canadaan, eikä häneri kuolemantuo­miotansa
muuttaa", sanoi mrs. Find-
"Mitä luulette minun tunteneen,
kun sain tietää kuinka raakamaisen
toimenpiteen • kautta poikani joutui
ahtamaan .elämänsä Canadan hyväk-
:sl?".;kys$f itkl^ ^: f j-jl i-Qfi'
"Minun poikani Bob murhattiin
niin selyästi kuin; kukaan koskaan
voidaan murliata. Meyer sanoo, et­tä
hän haluaa taistella demokra­tian
puolesta Venäjää vastaan. M i ­nä
en koskaan usko sitä. Hänen
mielipiteensä on kuten raa'an sota­koneen
ja; minä en voi uskoa ränen
halunneen ; takaisin Saksaan siksi
että kaipasi vaimoaan Ja lapsiaan.
Se mies "ei voi rakastaa ketään.
Hän rakastaa vain tappamista",
sanoi mrs. Findlay.
: Toinen torontolainen äiti, mrs. A.
Hollnes, sanoi uskovansa, että riatsin
palauttaminen hänen kotimaahansa
oierkitsee sitä, että -jonakin päivänä
hän on vapaa taistelemaan demokra­tiaa
vastaan ja uusimaan raakalais-tekonsa
toisia Canadan poikia vas­taan.
.*.....
Eversti Bruce Macdonald Winnipe-gistä.
joka toimi yhtenä Meyerin syyt­täjänä,
sanoi hallituks3n toimenpidet­tä
"hyvto vaaralliseksi', mai jaUcoi;
'Meyerin sjryllisyyden todistamisessa
ei Jäänyt mitään epäilyksen alaiseksi
ja minä eri- hyyäksynyt sotaoikeuden
langettaman kuolEmantuozhlbn Kerren-
:tämlstä; ,.^/yf'' /.^^f• •;:-;-:::^\'
"Meyer ei ole luopunut milloinkaan
;rakkaudestaan natsismiin, mikä 'yie-
• Iäisin on hucoiiconotettava voima
Saksassa ja minä olen hj-vtii- kiihty­nyt
näkemään josko tämä siirto on
•yksi käytänribliinen toimenpide hänen
vapauttariiisekseen rangaistuksen kär­simisestä."
.: • ••, ;,;• - ;;.':•, ;;. • ;^\,
VALITSEE FASISMIN 'v':
Toronto. — David CroU (Lib.-To-rantori
Spadinan alueelta) ottaa mie­luummin
riskin natsien kanssa kuin
elää kommunismin "uhkaamana", mi­käli
hänen •; antamansa vastaukset
Dnited Garment Workers Union lä­hetystölle
ovat vedenpitäviä.
Häntä pyydettiin puhumaan Saksan
uudelleen aseistamista vastaan parla­mentissa
ja puolustariiaah viiden yal--
Iän rauhansopimusta sekä hyvinvoin-tiohjelmaa.
•.
CroU halveksui ajatusta, että työ
Iäiset joutuvat eniten kärsimään so­dasta
sanomalla, että ministeri Gar­diner
myöskin meneti poikansa viime
sodassa. Kuitenkin, hän sanoi, työ­läisten
täytyy olla. valmiit uhrauksiin
ja syyttL lähetystöä patriotisaiih puut-tessta.
Kun häneltä kysyttiin josko
toiminta rauhan puolesta ei ole pat­rioottista,
niin hän sanoi Vähetystön.
esiintymisen rauhan puolesta olevan
Canada-vastaistä.
Hän sanoi työläisten täytyvän työs­kennellä
kovemmin ja kauemmin ja
uhrata enemmän. Asuntopulan ja ityö-läisten
pmien asuntojen kysymykseen
hän vastasi Joutuneensa odottamaan
20 vuotta ennenkuin sai oman talon
ja että työläiset voivat myöskin odot­taa
niin kauan. , .
Edelleen hän sanoi vastustavansa
viiden ivallan rauhansopimusta, esit­täen
syyksi USA:n valtiodepartmen-tin
tempun, että kaikki voitaisiin jär­jestää
Y K : n kautta, mutta Venäjä el
halua rauhaa. Hän myöskin Ilmaisi
kannattavansa täydellisesti Pohjbis-
Atlantin paktia Ja kaikkia sen toimen­piteitä,
kuuluen niihin natsien uudel­leen
aseistaminen kolmatta maail-
•mansotaa.varten- •> . ' . V ; . ' •
Robert Kajanus joutui jäh
Joiden Isäntäväkeä hän ei ti
Pöytään. Istuuntuessaan vieres!
herrasmies kysäisi:
"Mitä pidätte vaimoni laui,
-Anteeksi; kuinka nii^gj
,kaan? En kuullut mitä sanoit
tuo akka kiljuu niin vietävä*
kuille mitään."
»IMPCTTAJA • V
SibeUuksesta kerrotaan, että
läluoklllav ollessaan soitteli oa
yeUyksiään koulun keskeisissä
sa..
•Koulussa oli myöskin toinen <
joka tavaUlsestl soitteU tanssin
kia.
Sibeliuksen mu^ikki oli ya
tanssijoille liian syvähenkistä;
eräs heistä sanoi:
"Mitäs sinä Janne siinä rimp
ettiäri sinä osaa soittaa, anna
Grönlund pudottelee valssia."
VASTASI NOPEASTI
Nuori mies hiipi tytön taakse
kätensä tytön sihnien eteen ja j
:/ "Jos et kolmella kerraUa ana
ka olen, niin suutelen sinua."
"George Washington. .Thomai
ferson, Abraham Lincoln-, supau
tö viivyttelemättä.
Kysymyksiä ja
Leipä varras kohosi
Suomessa edelleen
HelslnkL — Lokak. 19 pnä ilmoitet­tiin
täällä, että virallinen elinkustan­nusindeksi
on Icohorinut syyskuun ai­kana
18 pisteellä — erilaatuisista ruk­kauksista
huolimatta. • Elokuussa ta­pahtui
17 pisteen kohoaminen. Sitten
viime vuoden syyskuun ovat elinkus­tannukset
kohonneet 163 pisteellä.
Rukkitehdas paloi
Helsinki. — Lokak. 17 pnä paloi Arvi
Kaukosen omistama kehruurukkiteh-das
poroksi, aiheuttaen noin 10 mil­joonan
markan vahingot. iNäitä käsl-työväUneltä
pitänee -valmistaa käsi­työnä,
eikä tehdasmaisesti, siihen
saakka kunnes tehdas rakennetaan
uudelleen. Sammutustyöhön osallis­tui
kaikkiaan viisi palokunta.
Kysymys: Mitä tarkoitetaan
sanotaan näytelmän olevan alle<
sen fantasian?— Tietoa haluava.'
Vastaus: Allegorinen tarkoittaa
vannoUlsta ja fantasia mlelikuv
riiaa. Allegorinen fantasia on
kuvannoUinen mielikuvitelma.
Kysymys: Onko papin hautaja
paikkaamlrien pakollinen toimen
hautajaisten laillisuuden kann
katsoen? — Tietoa haluava, •
Vastaus: Koska Canadassa valli
uskonvapaus ei se ole millään tav
minkäänlainen hautajaisten "la
suuden- edellytys. Tämä kysymp
kuitenkin yhteydessä hautausmaa
sioihin. Sillä visseillä seurakuns
ja uskonlahkoilla on omia hauta
maitaan, joihin ei saa haudata mi
ta kuin Icysymyksessä olevaan kirkl
kuhtaäri kuuluneita henkilöitä tai i
tä henkilöitä, jotka haudataan ky,
myksessä olevan kirkon menojen n
kaisesti. : Useimmilla paikkakunni
on kuitenkin sellainen yleinen la
tausmaa. johon haudataan kaikem
koisia ja uskomattomiakin, joko ki
kollisella tai ei-ku-kollisella taval
Näistä: asioista oh paras keskiiste!
mahdollisimman avomielisesti ja se
västi hautaustoimiston kanssa &
hautaantoimittajien velvollisuus «
haudatuttaa ihmiset vainajan tai iii
nen jälkeläistensä haluamalla tavaB
Jos ette halua pappia hautajaisiin, il
moittakaa asiasta selvästi. OnoÄ
tapauksia, että muodollisesti lutbsi
laiseen kirkkoon kuuluneille on hait
taustolmiston puolesta pyydetty lutiej
rilatoen pappi hautajaisiin ikäänte
itsestään selvänä asiana, vaikkaatii
olisi haluttukaan. Hautaantoimitta
Jan velvollisuus on huolehtia siitä, et
tä kaikki tapahtuu laillisella Uval
kuin myöskin sillä tavalla kuin vaia
ja tai hänen jälkeläisensä haluavat
Mitäs sanotte, heri^^^^^
— • ' ' • — ' : — — — ' — «
tys on sittenkin kokonaan toisenlainen. Jostakin syystä Vatikaanin
lausunnossa puhutaan " M r . C l a r k i n " lähettilääksi nimittämisestä.
X e w York Times toteaakin, että "kenraali*' sana tarttui Vatikaanin
miesten kurkkuun.
Vatikaanin antamassa lausunnossa ei l i i o in puhuta mitään " k o m ­munistivastaisen
taistelun ko-ordinoinnista" vaan korostetaan erikoi­sesti
sitä, että " j o s " tämä nimitys menee onnelliäesti läpi, niiri se muka
auttaa "rauhan j a kansojen hyvin^-oinnin a s i a a " . _
Kuka vielä moittii meitä, jos kaikkien ylläesitettyjen tosiseik­kojen
perusteella pidättäydymme oman mielipiteemme esittämisestä
ja sen sijaan sanomme;"^Hyvää päivää, k i r v e s v a r t t a ! "
J . K . Sen jälkeen kun ylläoleva kirjoitettiin, ilmoitettiin e i xn
AVashingtonista, ettei kenraali C l a r k i l l e annetakaan n.s. kongressin
loma-ajan nimitystä Vatikaanin Fähettilääksi. Asiallisesti tämä tar­koittaa
sitä, että tämä nimitys jää odottamaan kongressin kokoontu­mista
j a se taas johtuu siitä, että yleisen imielipiteeri painostus E u ­roopassa
j a v a r s i n k in Yhdysvalloissa nousi n i in suureksi, ettei tätä rii-riiitystä
voitu tässä vaiheessa toteuttaa. Tämä kautta Yhdysval­tain
levinnyt protestimyriky osoittaa, että yhdysvaltalaisten kansan­miesten
ja -naisten sydän on vielä paikallaan, kunhan he v a in näke­vät
asian todellisen tilanteen — ja se on k u i n myrkkyä sodanlietso­jille
. :
Canadan (Rauhankongressin kansal-linen
sihteeri, miss Marp Jennison
on kiinnittänyt pääministeri St. Lau­rentin
huomion ColUer's-nlmisen jul­kaisun
lokakuun 27 pn numeroon sa­nomalla:
V ' •• - 'V
"Te olette ilmaissut Canadan kan­san
. yakaamukset lansomaila aikai­semmin
oskovanne, ettei sota ole kier­tämätön.
_ Me pyydämme teitä to­teuttamaan
tätä -uskoia kieltämällä
CoIUcr'sln sotaa provosoivan nnmeron
levittämisen Canadassa".
Tehkäämme: yksi.piskuruinra aja­tuskoe:
Olettakaamme, että Joku joh­tava
neuvostoliittolainen aikakausjul­kaisu
Julkaisisi kymmenkunnan "joh­tavan"
Idrjailijansa kuvauksen siltä
mitä tapahtuu v. 1952 alkavassa kol­mannessa
maailmansodassa, jonka
jälkeen Neuvostoliitto miehittäisi Ca­nadan,
Britannian ja Ranskan Ja
järjestäisi mlehitysjbukkojensa pää­majan
Washlngtonlin?
Vaikka "luulo el olekaan tiedon
väärtti" niin mc rohkenemme kui­tenkin
luulla, että täsbä -hävlttömästä
sotaprovokatiosta nousisi; hirmuinen
myrsky tällä puolen Atlantin. Me em­me
liloin halua vetää pois omaa pai­taamme
tästä pyykistä. Esim. kir­joittajaa
on joskus paneteltu siltä
kun hän ori tietoisesti ja tarkoituk­sellisesti
pysj-njrt pois porvarien neu-vostollittovastalsesta
hysterian lietso­misesta.
Mutta tässä yhteydessä voi­daan
sanoa: Jos Neuvostoliitossa Jul-kaistlslln
yllAkuvatunlalnen "hengen­tuote",
niin allekirjoittanut olisi en-slmntälsten
joukossa' sitä tuomitse­massa.
Mutta asia onkin-niin. että
tämäntapaista sotaprovokatlota löy-
•r;-.;.js.. . 0 . , -, , ; .
tyy.' ainoastaan 'kaikkivaltaan dolla-rint
nmastaföamallä kUn kaikenlainen
sotajtebpagaädä'.. on Neuvostoliitossa
laklviftstäista) hommaa, josta joutuu,
eikä suinkaan syyttä, tiilenpäitä l u ­kemaan,;
-> •
Täällä .Ja ivarsinkin "vapaassa Ame-riKassaJ%
Ttiiissä'ty5väenIehtlen toimit­tajia-
j^-midta raohanpnolustajia kär­rätään
"vääristä ajatuksistaan" van-kilaan
« eL' sotaprovokaattorien "va-paiiksia"
m i n vain rajoiteta ja niinpä
meillä onkin sitten tämä ColIier's-jnlkäisun
mainitta numero. Se on etn-sivnltaan.
alkaen todella "hieno" ja
"mieltäylentävä" nähtävyys. .
"Collier'sln kanslkuvann on suuri
kartta Neuvostoliitosta ja Kansande­mokratian
maista, sekä osia Turkista,
Skandinavian maista jne. Kansileh­den
oikeassa yläkulmassa on "se-litys"
tähän karttaan Ja^se kuuluu
kaikkivaltiaan dollarin nimeen seu­raavasti:
V
"Venäjän häviö Ja miehitys 1952—
1560."
Yllämainittu kartta antaa meille
seuraavanlaisen tilannekuvan:
Yhdysvaltain porvarien miehittä­mät
maat on-pahiettu vihreällä vä­rillä
ja "voittoisan" sodan jälkeen
on miehitettäväksi kuvailtu; Viro.
Latvia. Liettua. Puola, Tshekkoslova­kia.
Unkari ja Rumania. Kuten so­pii
arvatakin, "miehitysjoukkojen"
päämaja,- niissä irvistellen liehuu Y -
I^:n lippu ilman pääkallon Ja sääri­luiden
knVaa - on — Moskova, minkä
paikalla' myös komeilee vihreä mie-hitysvärli-'
• -
' Itse kartan edustalla on suhteelli­sesti
suuri amerikkalaisen sotilaan ku­va.
Tämän sotilaan täytyy tietysti
olla amerikkalaisen ja hänen kypä­rässään
on sekä Yhdysvaltain että
YK:n. merkit ja hänen voimakkaissa
käsissään on luonnollisesti amerikka­lainen
sotiläsklväärl amerlkkalaisine
pistimirieeri^ kuinkas muuten! •
Collier'sin käytettävissä on koko
liuta "kirjailijoita", sellaisia tunnet­tuja
sodanlietsojia kuin Walter V/in-chell
ja Oksana Kasenkina sekä hä­nen
ikuiseksi häpeäkseen myös sel­lainen
brittiläineh laboristlen iritellek-tuaah
kuin J. B. Prlestleyl Selvää
tietysti on, että yllämainittujen Ja
toisten sodanlietsojain • joukossa on
myös autotyöläisten union pomo Wal­ter
Reuther. _,
Osoituksena siitä, minkälaisia "en-nustuksia"
nämä herrat ja rouvat
kirjailijaprostltuutit kolmannesta
maailmansodasta antavat voidaan
mainita, että Philip Wylle-nlminen
sankari kuvailee miten Neuvostoliiton
miehiä -ja naisia käytetään Yhdys­valloissa
pakkotyöläisinä sodan jäl­keen
sillä sodan jälkeen tarvitaan
;*satöjatuhansia" työläisiä hävitetty­jen
alueiden Jälleenrakentamisessa.
New York Timesin "sota-asiaintun­tija"
Hanson W. Baldwln kuvalle^,
miten Warsovaa, Moskovaa, Vladivos­tokia
Ja multa Neuvostoliiton kaupun­keja
pommitetaan atomipommeilla
kolme kuukautta yöllä ja päivällä.
Itse Kolmamxen maailmansodan
kulku, sellaisena kun Collier's Ja sen
ostetut ja maksetut kirjeenvaihtajat
sen sielunsa silmillä näkevät, tapah­tuu
yksityiskohtaisesti Hollwoodin re­septin
mukaisella tavalla.
Erisin murhataan _ (asianomaisen
rauhoittamlselcsi taidetaan puhua vain
mUrhajTltyksestä) Jugoslavian Tito,
kuten Saksan valtiopälvätalon pOltori
jälkeen murhattiin natseja palvellut
Lubbe-niminen idiootti. Ja sota a l ­kaa
toukc&uussa 1992, sattinrasti kyllä
siitä kun Neuvostoliitto pitää kitani
ajatuksesta, että Jugoslavian kansal­la
on oikeus.ratkaista oman nuumsa
sisäiset asiat.
Sodan jälkeen Neuvostoliitto Jouto
myös sattuvasti sanoen, ';satuiato
A-pommltuksen. kohteeksi. bAa
Collier's selittää.: Ja "saturaticc
"pommituksella tarkoitetaan sotaa
lellä sitä. että pommitetaan kaiib
mikä liikkuu, käyelee. juoksee, fflai*
lee tai ui! Toisinsanoen "saturatioa*
pommitus on summittaista siviiliväe
töiis joukkomurhaa
Että: "sota" saisi dramaattisenaa:
luonteen. Neuvostoliiton arinetaä:
aluksi . voittaa — mutta '•tylfflit
ryssät ovat niin "tyhmiä" että
jois-Amerikan mantereelle hjä>
tessään "miehittävät" Alaskan jäi7
neitä koi-pia - Ja luultavasti kB*
vat sinne, nälkään, viluun ja fc»
ikävään. Mitään.mahdollisuutta
kään Järjen mukaan ei ole
kautta mitään menestykseUisiä s»
lasoperatioita tehdä puhumattako
nyt .Pohjols-Amerikan mants»
"valloittamisesta".
Sitten • alkavatkin jo Neuvostotia
"vastukset", Stalinin poika. Nf-^
tolliton ilmavoimien komentaj^
sily Stalux joutuu amerikkalaisz
vangiksi. "Saturation-" pommitts-se
suuri ihmisystävällinen toimec?»
_ voittaa venäläisten ^ ^ ^ ^
sihiä määrin maansa P^^"^^
"miehittäjäin" puoleUe. että he
sevat kaphiaan Stalinia vastaan.
glksl joutuva venäläinen kearaaU »
doittaa Stalinin "katoamisesU J
hänen tilalleen- nimitetystä u i ^
"punaisesta diktaattorista", Jai ^
on kaikki selvää: Punaiset
pakenevat joukkomitassa
vasta tulee "miehitysjoukkojoi^J»;;
majar Kaikki muut ^ ^ ^ ^
van yksityiskohtaisesti,
mitä tapahtuu Helsingin o l j m p J^
sille! rAisäif
Mlfcä siis sanotte, herra
terl. moisen «>taprovokatlon^^
Eikö olisi palkallaan. ^^^J^^^
tämä sotanumero p a n » ^^
dassa pannaan? — KansäW»*'