Vapaus, October 16, 1962

              Sivu 2
VAPAUS
Tiistaina, lokak. 16 p. — Tuesday, Oct. 16, 1962 Pg^|j||||g||||jyjg|j|
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstablUhed Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund , : ' .. . Manager: E. Suksi
Telephones: Office'ÖS 4-4264 — Editorlal OS 4-4265
Publlshed thrice weckl.v: Tucsdays, Thursdays and Saturdays by.Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
: Advertislng rates upon application tränslallons free of c^arge.
Authorized as second c ass mall by the Post Office Department. Ottawa,
and for paymcnt of postagc in cash..
" TILAIISHINNÄT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9 50 6 kk. 6.25
; . M i * m b o r o f t h n CANADIAN LANGUAGEPRESS
Rva Eatonin tervetullut lausunto
Canadalaisten yleiseksi puolustukseksi voidaan sanoa, e t t ä he e i ­vät
ole kertajcaikkiaan tietäneet^ miten mielivaltaisesti ja tuomitta-vasti
on esim. tuhansilta Canadan rehellisiltä asukkailta kielletty kan­salaisoikeudet.
Toisaalla on kuitenkin myös sellaisia canadalaisia, jotka ovat tie­toisia
tästä tuomittavasta syrjinnästä, mutta ovat katselleet tätä pa­hetta
sormiensa läpi joko välinpitämättömyyden tylsistyttäminä tai
asiaa sen paremmin harkitsematta. Hyvin vähän löytyy kuitenkin sel­laisia
canadalaisia, jotka moisen menettelyn hy\'äksyvät.
Mutta tosiasia kuitenkin on, että tämän poliisivaltion menettely­muodoilla
lepäävä kielteinen suhtautuminen 'väärin ajattelusta"
epäiltyihin kansalaispaperien hakijoihin on Canadassa jatkunut vuo­desta
toiseen juuri kenenkään asiaan puuttumatta..
Viimeaikoina on kuitenkin tapahtunut melkoinen muutos, kiitos
siitä Canadan kansallisuusryhmien neuvoston (CCNG) aktiiviselle
toiminnalle. Mainittakoon vain, että UDP:n parlamenttiryhmän joh­taja
m r . Herridge teki kerrassaan mainion palvelun, ei ainoastaan
näille väärinpeluun uhreiksi joutuneille ihmisille, vaan koko Cana­dan
kansalle ja valtiolle, kun hän kiinnitti joitakin kuukausia sitten
parlamentin ja koko kansakunnan huomiota asiaan.
; Yhtä suurella tyydytyksellä on tervehdittävä canadalaissyntyisen
yhdysvaltalaisen suurteoUisuusmiehen Cyrus Eatonin aviovaimon pu:-
hetta, jonka hän piti syyskuun loppupuolella Montrealissa "Naisten
Ääni"-nimisen canadalaisen rauhanliikkeen kutsumassa 17 maan nais­edustajan
rauhankonferenssissa. "Fasistit", sanoi rouva Eaton puhees­saan,
"poistuivat aatteensa romahdettua; maistaan (toisen maailman­sodan
jälkeen), ja muodostavat nyt poliittisen voiman Canadassa ja
Yhdysvalloissa", ja hän jatkoi:
"Minä haluan osoittaa myös, kuten olen kaikissa tilaisuuksis.vt
osoittanut sosialistisista j a kommunistisista maista tulleille ystävilleni,
e t t ä meidän täytyy Yhdysvalloissa puhua ei vain kotikasvuiselle ääri-oikeistille
. . . vaan myös niille fasisteille, jotka jättivät teidän
maanne sen jälkeen kun heidän aatteensa hävisi. Ne muodostavat
nyt poliittisen voiman Yhdysvalloissa . . .
"Canadalla on myös ongelmansa: Yksi erikoisongelma niin ame­rikkalaisille
kuin canadalaisillekin on se, että heidän tulisi ottaa yh^
teys eri kansallisuusryhmiin: tukea niitä, jotka vastustavat fasistista
sisältäporausta ja heidän painostustaan valittuja edustajia kohtaan.
Sen poliittinen tulos maksaisi hyvin ponnistelut."
Toisin sanoen, rouva Eatonin eri kansallisuusryhmien demokraat­t
i s i l le voimille pyytämättä j a vississä määrin odottamatta antama
julkinen kannatus ja tuki on vain osoitus siitä, mitä demokraattisesti
ajattelevat canadalaisot (ja yhdysvaltalaiset) yleensä näistä asioista
ajattelevat.
Olemme palauttaneet tämän puheen harkittavaksi tarkoitukselli­sesti:
i-ohkaisuksi ja innostukseksi niille meistä, joita epäilyttää, eUä
onko mahdollisuutta hiiutaviin epäkohtiin saada parannuksia. Meidän
käsittääksemme sellainen mahdollisuus on olemassa. Juuri tällaisten
mahdollisuuksien ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi työväenliike toi­mii
ja taistelee.
Ja kun tällainen mahdollisuus valitusten kuulluksi ja korjatuksi
saamiseksi on olemassa, meidän kaikkien tulisi käyttää sitä hyväk­semme.
Tässä tapauksessa se tarkoittaa ennenkaikkea sitä, että an­namme
kaiken moraalisen ja aineellisen kannatuksen Ottavvassa lo­kak.
28 j a 29 pnä kokoontuvalle CCNG:n konferenssille, jonka työ­järjestyksessä
on tärkeimpänä asiana kysymys diskrimination lopetr
taAisesta kansalaisoikeuksien myöntämisen tiimoilta.
Uganda itsenäistyi
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Keski-Afrikassa, tunnetun Vic-t
o r i a - j ä r v e n länsipäässä sijaitseva;brittiläinen protektoraatti Uganda
sai itsenäisyytensä viime tiistaina, jolloin laskettiin alas Britannian
lippu j a salkoihin nousi maan oma lippu. Uganda jäi kuitenkin edel­leen
Britannian kansainyhteisön jäsenmaaksi;
Y l i 60 vuotta Britannian protektoraattialueena ollut Uganda on
jaettu useisiin kuningaskuntiin, joista tärkeimmät ovat Bugandan ja
Bunyoron kuningaskunnat vastaavineheimokuntineen. Juuri tämä
sisäinen hajaannus, mitä ugandalaisten poliitikkojen selostusten mu­kaan
on ylläpidetty ja lietsottu vieraitten isäntien toimesta 'hajoita
ja hallitse" periaatteen mukaisesti, aiheuttaa Ugandalle itsenäisyys-kautensa
alussa melkoisia vaikeuksia. Vaikka Ugandan väkiluku on
suhteellisen pieni, vajaa 7,000,000, niin siellä olevat eri heimokunnat
on kuitenkin pidetty niin loitolla toisistaan, että maassa ei ole varsi­naisesti
edes omaa kansallista kieltä — paitsi ulkoa tuotettu vierait­ten
hallitsijain kieli, englanninkieli. _
Yleisesti tiedetäänVettä brittiläiset hallitsijat suosivat koko val­takautensa
ajan Bugandan hallitsijahuonetta, jonka valtapiiriin kuu­luu
Ugandan keskeisin osa, minkä asukasluku on noin 2,000,000.
Kuvaavaa muuten on, .että käytyjen itsenäisyysneuvottelujen ai­kana
Ugandan eri'kuningaskunnat j a heimot vaativat itselleen mah­dollisimman
suurta itsenäisyyttä keskushallituksesta. Esimerkiksi Bu­nyoron
taholta esitettiin vaatimus kuuden menetetyn alueen palaut­tamisesta
sen hallintaan, mutta näihin vaatimuksiin ei suostuttu ja
sen vuoksi Bumyoron taholta boikotoitiin neuvottelujen viime vaiheita.
Ylläoleva osoittaa, että tämä uusi valtio — josta tuli heti y K :n
109. jäsenmaa — syntyi kriisin merkeissä, mikä voi johtaa rajuihinkin
yhteenottoihin eri kuningaskuntien ja etupiirien sekä myös Ugandc«n
j a sen resursseja vielä huomattavasti kontrolloivien ulkomaalaisten
piirien välillä.
Mutta vaikka pessimistisimmät piirit ennustelivat, että Ugandasta
t u l e e " t o i n e n Kongo" omine"katangoineen", tilanne on siellä kui­tenkin
hieman, toisenlainen, ja mään itsenäisyyskausi näyttää saaneen
ainakin alussa rauhallisemman muodon ja suunnan mitä joissakin pii­reissä
ennusteltiin.
Ylläesitettyjen seikkojen lisäksi vasta itsenäistyneellä Ugandalla
on edessään kaikki ne pulmat ja vaikeudet, mitkä ovat muidenkin
siirtomaaorjuudcsta (rapautuneiden tai vapautuvien maiden ratkaista-marräskiiussa
Pari-'si. — .. Ranskan hallituksen
keskiviikkona tekemän päätöksen
mt'J(aan maassa r i d e t ä ä n ylcisvaalit
mairaskuun^lS. a 25. pnä.
Virallinen ilmoitus vaalitoimitus,
päivistä annettiin presidentti d r
Gaullen johtaman hallituksen istun­non
jälkeen.' De Gaulle oli hajoL-tanut
kansalliskokouksen sen j ä l ­teen
kun pä"ministeri Pompidoun
johtama hallitus oli kärsinyt tap-
•lion kansalliskokouksessa viime
perjantaina toimitetussa luottamus­lauseäänestyksessä.
-
Päätös merkitsee sitä. että Rans­kan
26,000,000 äänioikeutettua jou­tuvat
kolme kertaa kuukauden aika-:
na vaaliuurnille. ~
Lokakuun 28. pnä äänestetään ni­mittäin
presidentti de Gaullen pc-rustuslakimuutosehdotuksesta,
jon­ka
mukaan Ranskan kansa eikä
80,000 käsittävä valitsijamieskunta
valitsee välittömillä vaaleilla Rans­kan
seuraavan presidentin.
Ensimmäisellä vaalikierroksella
marraskuun 18: pnä valitaan suo­raan
vain ne ehdokkaat, jotka saa­vat
ehdottoman enemmistön vaali­piireissään.
Muissa tapauksissa toi­mitetaan
uusi äänestys viikon kulut­tua.
Ranskan hallitus kaatui oppositi­on
epäluottamuslause-esitykseen,
jossa hallitusta syytettiin perustus -
lain rikkomisesta de Gaullen presi­dentin
valitsemista koskevan kan-sanääne^
tyssuunnitelman yhteydes­sä.
280 kansalliskokouksen 480 jä­senestä
äänesti epäluottamuslauseen
puolesta, jota kannattivat konserva­tiivisen,
sosialisti-, kommunisti^,
radikaali ja kansantasavaltalaispuu-lueen
edustajat' ja muutamat de
Gaullen oman puolueen UNR:n jä­senet.
Hajotetussa ; kansalliskoko­uksessa
gaullisteilla oli 173 edusta­jaa.-
-^4
Moni cänadlainenkin urheilumetsästäjä on jo päässyt ja tulee pääsemään "parem­mille"
metsästysmaille metsästysmatkoilla tapahtuneiden onnettomuksien kautta.
Kuuba vapautti
amerikkalaisen
Miami. — Amerikkalainen liike­mies
vapautettiin sunnuntaina Kuu­bassa
vankilasta, jossa hän suoritti
13 vuoden tuomiotaan vastavallan­kumouksellisen
toiminnan johdosta
ja saapui odottamatta Miamiin sa­mana
päivänä.
John Martino. jonka eräs kuubalai­nen
tuomioistuin määräsi vankeu­teen
vuonna 1959, sanoi vapautuk­sensa
tulleen täydellisenä yllätyk­senä.
Havannassa oleva Cabanan
vankilan johtaja oli kutsunut hänet
lauantaina luokseen ja ilmoittanut
hänelle Kuuban presidentin Osval-
NATOn pysyvän neuvoston yh­teyteen
muodostettiin vuonna 1980
erityinen Afrikan asioiden komi­tea,
jonka tehtävänä on yhdenmu­kaistaa
länsivaltain Afrikan-politiik­ka.
Itse asiassa se on imperialistis­ten
suurvaltojen kollektiivisen ko-lonialismin
(siirtomaajärjestelmän)
elin.
NATO-MAIDEN
RAAKA-AINELÄIIDE
Kansallisen vapautusliikkeen
kasvun luomissa olosuhteissa siir­tomaavallat
eivät, kuten aikaisem­min,
pysty yksinään orjuuttamaim
.'\frikan kansoja. Tästä johtuu yri­tys
luoda erityinen kollektiivinen
siirtomaavaltioiden järjestö.
N.'\TOon kuuluu siirtomaavaltioi-ta,
joilla on merkittävä asema. Af­rikassa.
Entjlanti pitää vallassa;ui
yhä vieläkin 23 miljoonaa afrikka­laistu,
11 m i l j o o n a a on Portugalin
alaisena. Huomattavia alueita on
Afrikassa niin ikään Ranskalla .ia
Belgialla. Tämän lisiiksi ovat ame­rikkalaiset
ja länsi-saksalai.sct ini^.
perialistit lujittaneet asemiaan Af-1
i rikassa.
NATOon kuuluvat maat suav;i( i
Afrikasta 96 ';<. koko kapitalistiseni
ilmavoimien omaisuutta". Angolaan
heitettiin runsaasti näitä pommeja.
NATO varustaa Portugalia tankeil­la,
tykeillä, lentokoneilla, pommeil­la-
j a konekivääreillä. Suurin osa
näistä^ salazarilaisille tulevista sota­materiaaleista
toimitetaan Englan­nista,'
USAsta j a Länsi-Saksast-!.
Washington on toimittanut Portu-.
1,'alille aseita ja sotatarvikkeita
miltei 300 miljoonan dollarin ar­vosta.
Kesällä v; 1961 Englanti an­toi
Portugalille kaksi sota-alusta,
Länsi-Saksa varusti sitä Israelista
ostetuilla "Stan" automaattiaseilla.
NATOn esikunnan luvalla Lissabon
lähetti Angolaan portugalilaisia
joukko-osastoja, jotka kuiiluiv;it
N/\TOn armeijakuntaan. Salazar i l ­moitti
marraskuu.ssa v. 1960, että
•yhteistyö USAn kanssa ja sen ter
liokas johto ovat Portugalille elin­ehto
. . .'•
Vielä avoimemmin toimi NATC*
Algeriassa. NATOn Euroopassa ole­vien
sotavoimien ylimmän johdon,
amerikkalaisen kenraali Norstadin
A F R I K K A SOTA-SOPIMUSTEN
K A H L E I S SA
Pohjois-Atlantin liittoon kuulu­vat
imperialistiset suurvallat pyrki­vät
yhä kiihkeämmin vetämään Af­rikkaa
sodan valmisteluihin. Yhden
ja toisen siirtomaan poliittisen itse­määräämisoikeuden
ehdoksi asete­taan
näiden valtojen taholta sitou­tuminen
orjuuttaviin sotasopimuk-siin.
Niinpä Lontoon onnistui sitoa
Nige: ia yhteiseen "puolustus''-sopi-mukseen.
Samantapaisia sopimuksia
valmisteltiin Lontoon ja Sierra Leo­nen
välillä jo kauan" ennen viimek­simainitun
maan it.senäiseksi julis­tamista.
Siellä Englanti säilytti i t ­selleen
suuren sotalaivastotukikoh-dan
Freetovvnissa.
P a r i i s i l l a on sotasopimuksia
useimpien ranskalais-afrikkalaisen
yhteisön jäsenmaissa. Nämä sopi­mukset
takaavat ranskahiisten so-
(atiikikohtien koskemattomuuden
Afrika.ssa ja antavat mahdollisuu­den
sijoittaa ranskalaisia sotilas­joukkoja
Afrikan maihin; Ranskan
avoimen tunnu.stuksen mukaan sota i ja Kamerunin välisen sopimuk.scn
.Algeriassa oli NATOn sotaa. Algc-
! .ia.ssa toimineet Ranskan 7. l i i k k u ­va
mekanisoitu divisioona ja .4. mo-:
torisoitii jalkaväkidivisioona muo-mukai.
sesti on Ranskan sotavoimil­la
esikuntansa Kamerunissa, johon
on sijoitettu ranskalainen panssari-tankki-
prikaati, tarkka-ampujapa-maailman
tuottamis a timanteista, , , . . . i u. • i i • t
o/, r- 1 1 u - . - . r.., . , (losteltun ja varustettiin Euroop;is- taijoona, yhteysjoiikkojen alaosas-
80 kolumbiitista. 67 M koboltis-1 v•AVrr^ . • . • i - u . . . • • ' i • • t • r. •
f RO.'- i, II 4 - d- f' • •'•a N.Al On toime.sta ja lähetettiin I (oja ja kuljetu.sjoukkoja. .
ta. 04 ,0 kullasta ja 4D kromi- sojgnäyttämölle Atlantin valtojen i Donn-rariisi-llcoma "varustelu-malmista.:
Uraanin tuotannossa on
.\frikka jo sivuuttanut Pohjois-
Amerikati. .-\frikka on NATO-mji-iyttämölle
.Mlantin valtoj
hyväksyessä nämä toimenpiteet: ] kolmikon'' muodostairiirieh ori aVan-
I Solatoimiaan varten .Mfteriassa i nul liin.si-saksalai&ille sodansuiin-
, , . . . • ,. ., jlianska sai NATOlta,Sikorsky-lieli-initteiijoille suuret mahdollisuudet
den stratej^isia tarpeita tvydyttarl, ,. •. . . ' \ r - . i. i •• i - • i i - •
..: . . i.koptereila. .'\l''eri;>n: sotaa varten i AfriKas.sa. Kvhma lansisaksalaisia
van raaka-ainc iiotannon paaahdo.i, , , .. i i .. i • , .•• i—' .
i I tuotettiin ma myo.s ainenkk;i-|sotilasasiantuntijoita on käynyt
Amerikan sotateoiJ:-; .11-21 helikoptereita. USAJ iiim. iJinskaiiiisella kokcilualiieella
Esimerkiksi
iuudcn tarvitsema niobi- j;i.lantala j
metalli tuodaan kokonaisuiuiesjaan i
suostui . myymään Ranskalle rajoit-do
Dorticosin ja pääministeri Fidell Afrikasta, timanteista ja mangaani-i
Coloinb-Rccharissa al«erialaise.s.sa
ELVI JA LASSE PENTTINEN, Toronto, Ont, yästaavat $5.00
Nuriinfen seliä Ilifma j a Ensio Wuoretn:h^aäei9ifn'ja velvälitaväl
SCAUL:n Liittotoimikuhnan Jäsenef leKluiään samoin Ja jai
haastetta. , , .^v'
; EDITH JA W M JOKELA, Toronto, Ont.vasUavat $5.00^^1^^^
Iljorthin haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. ''-^^-yS^.
S Y L V I A NIEMELX, Toronto, Oint.,, vastaa $3.00 Eino W
haasleeseen Vapauden j a L i e k i n hyväksi'.,. vi.;
SIRKKA M A E N S I V U , Markstay, Onti; lahjoittaa $1,00 V^itaii((rf{^''
j a Liekille. . . '
OLGA P I R S K A N E N , Markstay,Ont, vastaa $2.00 Elina SandhöltnJiofl
haasteeseen Vapauden hyväksi. " »'i*
L I L J A JA KUSTI TIENSUU, Wawa, Önt., vastaavat $5.00 Jalinari;^'
Salmisen haasteeseen ja haastavat V/m. Kallelany Sault Ste. itt^tic^^j'
Ont. .' .
THEODOR REPO, R.R 3, St. CalharinVs, Ont., JahJ9i«aä $2.00 Y^t!
pauden hyväksi. _ .. ; .
L. J A E. T U O M A A L A , IVIiitc^sh, Oint., vpSfaavat $3iI0 Ida ja Ofr/!*
car Männistön haasteeseen ja haastavat seuraavat: Anoi Setälä, WbUi;^|,>v
fish, Ont., .ia OUa ja Toivo Taipale,ficdv^rLdke, Ont.. •,*.'.
T Y Y N E J A K A A R L O HARJU, Wahnapitae, Oht, vastaavat $5Sfi^^
Hilja j a Anton Kaislan haasteeseen j a haastavat kaikki Be»v^r .jMkgg^i^
tarkka-an:t.)ujat. - ^ . i . , " -.
VIENO J A VÄINÖ L A I N E , Sudhury, Ontario, vastaavat Vilma.Jjj,,,"
Eino Lehtolan haa.steescen lahjoittamalla $10.00~Vapauden ja Liekit
hyväksi j a toivovatr että kaikki jotka ovat haasteen saaneet vastaisi^iiy
ensitilassa. 1 , •,:.,u^.i;i
ESTHER J A L A U R I L A H T I N E N Hearst. Ont., vastaavat $5.00 saapu­maansa
haasteeseen Vapauden j a L i e k i n hyväksi. - '«.•lij.f"*
NICK MÄKI, Hearst, Ont., lahjoittaa $4.00 Vapauden ja Liekin'ii^'<-'
mestymisen turvaamiseksi. f-J,)'-"
E D V I N T E L L I K K A , Hearst, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauden ja l9Ms»*t
kin hyväksi. *'••;
" K U L K U R I KASSU", Ladysmithin laitamilta, koska kukaan ei W ^
haastanut, niin lahjoitan $5.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja samali^"
haastan seuraavat: V i c k Leppäaho, Vananda, B.C., ja Helvi PanttUa, Vaiti''"-
cupine, Ont., antamaan roposen siamaan tarkoitukseen. iw<ii<.
GUST SALO, Vancouver, B. C , lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin,
hyväksi erikoisena Vapaus-lehden45-vuotissyntymäpäiväIahjana ja ti^;
voo, että kaikki lukijat tulevat mukaan hyvän asian puolesta.. i Mt^.
IDA JA A L B E R T H A N N U K S E L A , Port Kells, B. C i Jahjolttar^ '
$2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastavat seuraavat: Anna Heikkilii}i«
ja Irja Turunen, Shaunavon.Sask., Kalle P e r ä , Daw6on City, B. C.'-J^ -
Flora Savola, Vancouver, B. C , kukin vointinsa mukaan. ff-q./;»
R A U H A J A KOST,l NÄRHI, St/ Catharines, Ont., vastaavat JfcMi.o^
Otto Leinosen ja Eino Välkjju^haasteisiin ja haastavat seuraavat: Th*»»;'"
dor Rcio, St. Catharines, Ont., Eino Hai'ju, St. Ann, Ont. ja Frank Banr
ta, Pottsvilie, Ont. v i ...
REINO KETO, St. Catharines, Ont., lahjoittaa $10.00 VapaudeAja
Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Reino Laine, Port Arthur, Ont. , ^ ( , ,t
Emil Keto, Fort VVilliam, Otit, viemään haastetta eteenpäin. . .-"^.t;--
K A L L E K A U P P I N E N , Nairn Centre, Ont., vastaa $2.00 Kari TölV:'
mälän haasteeseen ja haastaa Toivo Palosen, K e l l y Lake, Ont.
E R K K I PENTTINEN, Beaver Lake, Ont, vastaa $2.00 Vili Hakkl-'
sen haasteeseen Vapauden j a Liekin hyväksi.
J A C K VUOHELA, F. R. 2, Kapuskasing, Ont, lahjoittaa $2.00 V a - l '
pauden j a L i e k i n hyväksi ja kehoittaa toisiakin, jotka eivät ole saanedi
haastetta tekemään lahjoituksensa ensi tilassa. 'ir-D;.;.-.
IDA ERKKILÄ, Ladysmith, B. C , vastaa $2.00 Olga Klemolan haOB-:-!
teeseen j a haastaa seuraavat: Hilma Leaf, Vilma Kangas, Aina ja Eino;.;
Alton ja Vilma ja Charles, kaikki Ladysmithista, B.C. ••'"'v
EINI JA VIC. Niemi, Ladysmithi B . C , vastaavat $4.00 Hugo Rnthin^i/i
ja Hulda Nelsonin haasteisiin ja haastavat seuraavat: Jenny ja Eii^il ^'
Raunio sekä Urho Lähde, Ladysmith, B. C , Hilja j a John Hieta, ChaMu/.
River, B. C. , '
VILMA CHARLESi Ladysmith, B . C , vastaa $1.00 Ida Erkkilän haJ»vo.
(ccscen ja haastaa seuraavat: Martha Anderson, V«icouver, B . C Siäi?.:.,
ma KoreMi ja A i n i Sivula, Port Moody, B . C , Osmo Lahti, Toronto, O n t r i"
ja Esa Kuusisto, Victoria, B. C. ' i'«>
TOIVO SALO, Night Haw'k Centre, Ont., lahjoittaa $3.00 Yapandtfb:"
ja Liekin hyväksi j a toivoo, e t t ä kaikki lukijat tekisivät pienen l a h j o i t i d B i fO
sen Ichtiemmc hyväksi. . v
HILDA KARTIO, South Porcupine, Ont. .vastaa $2.00 John M ^ e i l ' : *
haasteeseen ja haastaa puolestaan seuraavat: Helen ja Fraiik Ranti se4io.
Aino Luoma, Pottsvilie, Ont. "
LAURI HARJU, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $5 00 Vapauden >Ja
Liekin hyväksi, että niiden ilmestyminen olisi turvattu. V
SANNI JA J A L M A R L A M P A I N E N , Port Arthur, Ont., vastaavaav •
Castron suostuneen hänen vaimonsa
pyyntöön Martinon vapauttamiseksi.
Mrs. Martino on kolme kertaa pyy­tänyt
miehensä vapauttamista.
Alle 18-vuotiaat
kotiin kaduilta
Tukholma.—- Alle 18-vuotliat
nuoret, jotka Ruotsissa kuljeskele­vat
kaduilla myöhään illalla tai yöl­lä
jalkaisin tai autoilla; joutuvat
poliisin huostaan j a heidät luovute­taan
vanhemmille tai pannaan nuo-risokoteihin
sen jälkeen kun henki­löllisyys
ja ikä on saatu selville.
Tämä on sosiaalihallituksen Ruot­sin
hallitukselle jättämän esityksen
sisältö. Toimenpide on lähinnä
suunnattu järjestyshäiriöitä aiheut­tavia
nuoria vastaan, jotka iltaisiii
ja öisin vetelehtivät kaupunkien
ympäristössä erityisesti paikoissa,
joissa oleskelee epäsosiaalisia yk­silöitä.
Nykyiset lakipykälät eivät
r i i t ä siihen, että polii-si jo varhai­sessa
vaiheessa voisi ottaa huos­taansa
nuoret, jotka ovat vaaras.sa
joutua "kaltevalle pinnalle".
metalleista miltei i)Uolet.
. . . J A SILLANPÄAASE.MA
Tämä kaikki ei ole kuitenkaan ai-tamattoman
määrän T-28 hävittäjä- Sahaia.ssa; N.^TOn stratc.uisia teh-! Helmi ja Risto Roivakscn haasteeseen lahjoittamalla $3.00 Vapauden-ja
koneita; Voimakasta apua sai tiiviä suorittamaan on varustettu j L i e k i n talousaseman tukemiseksi j a haastavat Ida ja Laurr Ristaseil,
Ranska myös Länsi-Sak.salta. Uans-kaiaisct
sotilasviranomaiset suont-
Kaminan sotilaslentokenttä Kon-1, Port Arthurista, viemään haastetta eteempäin. ^ V ^^. .
gossa ja eräät englantilaiset tuki-]• NESTOR P A A V O L A . Port Arthur.ont, lahjoittaa $3.00 Vapana«tf'|
I tivat Länsi-Saksan. alueella suuri- ! kohdat Keniassa. Pentagon sijoittaa 1 j a L i e k i n hyväksi ja haastaa Hilman, •4h:)ijelukaverinsa'^ vointinsa AV*'
noa .syy NATO-valtojen Afrikkaa • «" " "«" i s t " vapaaehtoisten värväystä mahtavia sotilastukikohtiaan Poh- ! kaan. '•
kohtaan tuntemaan mielenkiintoon • kansainväliseen legioonaan.
.Atlantin liiton strategikkojen kes­kuudessa
on laajalle levinnyt sei- : Nämä tosiasiat paljastavat ko­ko
maailmalle NATOn tadcilisen
osuuden taistelussa kansalli.stä
tärkeämmäksi tekijäksi I vapausliikettä vastaan Afrikassa,
ranskalainen professo!ii Pariisilai.scn "Monde" lehden;
lainen . kä.sitys, että Afrikka voi
muodostua tuleva.ssa sodassa Eu­rooppaa
Niinpä
vina. Siirtomaakaudella ei ole ma.T
ta pyrittykään teollistamaan ja ke­hittämään
— imperialistit pitävät
sirrtomaita "ylivoittoja'' saavuttaak­seen-
siirtomaan teölli.scn takapajui­suuden
sekä ihmistyön j a luonnon-resurssien
riistämisen ja ryöstämi­sen
avulla.
Ugandassa, kuten muissakin eili­sissä
siirtomaissa, on hyvin alkeelli-nen
tuotanto ja kova puute pää­omasta.
Maan tärkeimmät vientita­varat
ovat puuvilla ja kahvi. Mai­nittakoon
sentään,; e t t ä Ugandassa
on paljon mainostettua "nykyaikaa-kin",
Owen-putoukseUe rakenneltui
voimalaitos, joka harjoittaa sähkön
vientiliikettäkin.
Ugandan pääministeri on Milton
Obote, joka edustaa kansankongres­si-
nimistä puoluetta ja on muodos •
tanut kokoomushallituksen Bugan­dan
ruhtinashuonetta edustavan
puolineen kanssa. Hän pitää kiinni
edellämainitun Bugandan halliLsi-jahiionecn,
ylivallasta maassa.
Chardonnet arvelee, että Länsi-Ii:u-rooppa
ei voi alueensa hajanaisuu­den
ja epävarman selkäpuolensa
vuoksi toimia NATOn a.sevarastona
globaalisessa sodassa sikäli kuin
Länsi-Euroopan teollisuus voi' tulla
tuhotuksi jo sodan ensimmäisessä
vaiheessa. Tämän vuoksi on Char-donnetin
mielipiteen mukaan Afri­kasta
luotava suuri sotilas-strategi­nen
tukikohta. Amerikkalainen ai­kakauslehti
'^Vorld Affairs"' koros­ti
jo V. 19.78 ilmeslynee.ssä numeros­saan
(3) Afrikan merkitystä par­haana
sotilastukikohdan sijainti­paikkana
josta käsin 'voi suorittaa
vastahyökkäyksiä viiiollisla vastaan
siinä tapauk.sessa,: että Länsi-Eu-rooppa
o.soittautuisi neutralisoi­duksi".
NATO A F R I K AN
K A N S O J E N SANTARMINA
Jos mikä tahansa NATOn jäsen­valtioista
Afrikassa tuntee itsensä
uhatuksi, niin USA j a muut liitto­laiset
rientävät sen avuksi. Tästä
on esimerkkinä Kongo. Kuten tun­nettua
USA, Englanti ja Ranska
auttoivat Belgiaa . lähettämään sin­ne
sotilaitaan. Belgialaisia sotilai­ta
Kongoon kuljettaneiden lentoko­neiden
tukikohtana käytettiin läii-si.
saksalaisia lentokenttiä sekä ame­rikkalaista
lentotukikohtaa Libyas-
.sa. Belgialaisten hyökkääjien avu!u
si muodostettiin ulkolaisten palk­kasoturien
legioona. Kalangassa toi­miviin
a.seistettuihin ryövärijouk­koihin
virtasi "vapaaehtoisia" Bel­gian
lisäksi myös Hanskasta, Eng­lannista,
Län.si-Saksasta ja muista
imperialistisista .maista.
Toisena esimerkkinä mainilla-koon
Angola. On selvää, että talou­dellisesti
takapajuinen Portugali ei
olisi py.stynyt käymään .siirlomaa.so^
taa Angolassa ellei sen tukena olisi
ollut NATO. Niistä poinminsirpa-leista,
jotka tuhosivat Fuessc-
Luangon kylän Pohjois-Angolassa
löydettiin merkintä "USAn sota-huomioitsija
Andre Fontaine kir­joittaa
aivan oikein, että " N A ­TOsta
on tullut siirtomaaherruu­den
puolustajien liitto _ niiden
liitto, jotka huolimatta ihmisyslii-vällisistä
julistuksistaan haaveile­vat
yksinomaan etuoikeuksiensa
puolustamisesta ja niiden laajen-tami.
se.sta".
Jois-Afrikkaan (Marokko ja Libya)
sekä Länsi^Afiikkaan. (Liberia).
Presidentti Eisenho\verin vierail­lessa
Lissaboni.ssa toukokuit.s.sa v.
1960 käsiteltiin siellä .Mosambikiin
rakennettavan amerikkalaisen ra-kettitukikohdan
rakennusohjelmaa,
.lokin aika sitten ranskalainen tie­totoimisto
France Presse kertoi, et-lä
jouluk. V. 1962 mosambikiläi-sessu
Beiran kaupungissa otetaan
i käyttöön "Afrikan suurin ja mahta­vin
ilmasotavoimien tukikohta: sen
lentokenttä pystyy vastaanottamaan
kaikkein suurimpiakin reaktiolen-tokoneita
. . . ' . N A T O suunnittelee
.sotatukikohtiensa rakentamista
(Jatkuu sivulla 4)
HILMA PAAVOLA, Port Arthur, Olit., vastaa heti $3 00 "tappeli** '
verinsa" haasteeseen, että ehtii "taneetiMeV samanaikaisesti ja tolvdö.
kaikkien haastettujen kiirehtivän vastaustaan. -..^^.^V^",:
A. PERÄKYLÄ, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Lie­kin
talousaseman tukemiseksi j a haastaa kaikki "Oloneuvokset" jatka,
maan V^apauden tilauksen vuodeksi eteenpäin.
TOIVO JÄRVI, R. R. 4, Port Arthur, Ont., vastaa $2 00 NiivOan haas­teeseen
.'a haastaa seuraavat: Kaarlo Mikkola; R . R . 4, Port Arthllr, (Jnt
sekä Helmi ja Väinö Hietapakka, Port Arthur, Ont, tekemään voilitlnsi
mukaan lehtiemme hyväksi,
N. SARANPÄÄ, R R 4, Port Arthur, Ont., vastaa V. Koivurann^
haasteeseen lahjoittamalla S2.00 Vapauden' hyväksi ja haastaa seuraasnifr-j
tekemään samoin tai paremmin: Martti Kotomäki, South Porcupine, Ont., I
N i i l o Hietapakka, Tarmola, Ont. j a Väinö Mikkonen, Geraldton, Ont, v, 0
VÄINÖ PELTO, Port Arthur, Ont, vastaa $2.00 V. Anttilan haasteen •
seen ja haastaa Jussi Kankaan, Lapista, tekemään voitavansa Vapauden j
hyväksi. • ; _ •
PÄIVÄN PAKINA
Pienet määkyvät perässä
Sanotaan, että "mitä isot edellä, mukaan — jonka tavoitteena on
sitä pienet määkyen perässä — ja
se onkin monesti totinen tosi. ,
Enemmänkin, Suuren Rahan
miesten pei;ä|sä "minä myös" mää­kyvät
rengit ja juoksupojat esiin­tyvät
vieläkin suurempina viskaa­leina
kuin heidän isäntänsä ja toi­meksiantajansa.
Vai mitä arvellaan esimerkiksi
Yhdysvaltain satamatyöläisien
(Interna'ional Longshoremcn's As­sociationin)
oikeistojohdon viime
viikolla julkaisemasta määräyk­sestä,
että sen jäsenten on kieltäy­dyttävä
lastaamasta ja lossaamasta
kaikkia laivoja, .jotka tulevat tai
menevät joko Kuubaan tai Neuvos­toliittoon.
Kuten tiedetään Yhdysvaltain
hallitus antoi muutamaa päivää a i ­kaisemmin
kautta maailman pahek-;
sumista ja protesteja aiheuttaneen
ukaasinsa, että Washington sulkee
kaikki yhdysvaltalaiset satamat
kaikkien maiden (niin Canadan
k u i n . Britanniankin ja muiden
"liittolaismaiden") niiltä laivoilta,
jotka osallistuvat lailliseen Hilden,
nöiritiin eurooppalaisten maiden ja
Kuuban välillä.
VViishingloiiin boikoltiuhjclman
tässä vaiheessa ilkeämielinen kiu­santeko
ja yleisen mielipiteen
muokkaaminen vihamieliseksi Kuu­baa
vastaan — Yhdysvallat sulkee
kaikki satamansa kaikilta sellaisen
maan laivoilta jonktTlipun alla joku
laiva kuljettaa puolustustarvikkeita
Kuubaan. Myös kielletään Yhdys-valtaijir
satamien käyttö kaikkien
maiden niillä laivoilta, -jotka ovat
juuri vieneet sosialistisista maista
tavaralastin Kuubaan.
Toisin sanoen, AVashingtonin boi­kotti
kohdistuu Kuuban lisäksi häi­käilemättömällä
tavalla myös toisia
ulkomaita vastaan mukaanlukien
Yhdysvaltain liittolaismaat.
Ei ole ihme, että tämän boikotin
johdosta on protestoitu Lontoosta,
Kööpenhaminasta ja muistakin
maista. E i ole ihme vaikka Otta\val
kin antoi ymmärtää, että moiset
ukaasit ystävällisten maiden laiva-liikeniben
vaikeuttamiseksi eivät
sovi hyviin käytöstapoihin.
Mutta ammattiyhdistysliikkeen
korkein johto on tpttunut heilutta­maan
vesin-ia herrojen isäntiensä
puolesta siinä määrin, että "Kan­sainvälisen"
(lue. yhdy.sval(alaisen)
satamatyöläisten union johto rien-si
tässäkin."isiassa huutamaan "mi­nä
myös" ja vaatimaan vieläkin
sotaisempia toimenpiteitä Kuubaa
vastaan kuin Washingtonin kors­keat
politiikot.
Mainitun union varapresidentti
Thomas W. Gleason julisti.
"Analysoituamme hallituksen
sunnitelmia rajoitustoimenpiteitä
(Kuuban laivaliikenteen boikotin
tiimoilta K) me havaitsemme
niiden edustavan askelta oikeaan,
suuntaan, mutta pidämme niitä voi-
' makkuuden kannalta katsoen heik­koina.
Samalla kun, hallituksen eh­dotukset
voivat rajoittaa kaupan­käyntiä
Punaisen Kuuban kanssa,
satamatyöläisten union tarkoitukse­na
on lopettaa se (kaupankäynti)".
Voiko mikään työväenjohtaja
painua tämän alemmaksi suurpää­oman
rengin osalla?
Asia on s i t ä k in vakavampi jos
mainitun satamatyöläisten union
amerikkalaiset oikeistojohtajat ko­mentavat
myös cartadalaiset unio-osastonsa
boikottamaan muiden l i ­säksi
canadalaisia laivoja sen vuok-,
si kun liittohallituksemme on k i e l ­täytynyt
—-annettakoon siitä pää­ministeri
Diefenbakerille ja hänen.
vähominis'töhallitukselleen ; täysi
kymppi tunnustukseksi — noudat­tamasta
tässä asiassa Washingtonin
määräyksiä sikäli, ettei canadalai­sia
laivoja ole kielletty laillisesta
liikennöimisestä' Kuubaan j a Kuu­basta
pois.
Canadalaiset satamatyöläiset te­kevät
viisaasti ja toimivat seka
maan että omien ryhmäetujensft »
mukaisesti jos sanovat yhdysvalta *
laisille uniobyrokraateille, että kjfc, •
det irti Canadasta sekä Canadan *
kaikkien muidenkin maiden laiy.&^<|
ta. • ^ «
Kuvaavaa muuten on sekin, ja J
tämä op saman mitalin toinen puoli •
kun Kuuban presidentti Oswald,
Dorticosi puhui viikko sitten maa-»
nantafnä Y K : n yleiskokquksen^iS^ '
tunnossa, hänen puhettaan häiriU
t i in Useita kertoja mölyävän J^»^ ;
lenosoittajaryhmän toimesta.: '
; liinan muuta ori selvää,- ijttä Jol­lainen
hävyttömyys' vieraan 'maan
korkeinta valtiojohtoa kohtaan vvoi
tapahtua vain Yhdysvalloissa, mi^S
ihnTisten mieliä-kiihoitetaan jatku^.
vasti vihamielisyyteen Kuubaäi.-Ija
muita sosialistisia maita sekä 'Sa­malla
myös linjoittautumattomia.
kin maita vastaan. Tällaisen VfJ|i'al
mielisen kiihoituksen ansiosta,-^ j a
vastuu siitä lankeaa ensikäde^ä
Washinatonille, saavat edesvas­tuuttomat
hulinapiirit sellaisen <Js&.
sityksen että heidän "velvollisuu­tensa"
on mylviä, semminkin, l u in
valtalehdistö antaa siitä myönteistä
mainostusta ehkä oikein kuvilla
vahvistettuna.
Nämä "minä myös" määkyjät ja
mölisijät eivät tietenkään voi muu­ta
kuin pilata maineensa, mlkfiH
heillä mainetta on lainkaan, a\iVk
eihän "sääsken ääni taivaaseen
kuulu". Mutta sittenkin on sanot­t
a v a , ' e t t ä oi surkeutta. >n
\ _ — Känsäkoura.