Vapaus, December 11, 1924

              Torstaina, JouUL tl P ^ H M I R , Dee IMi, 1024
l W. W. IGII koiHlestoista kon-venlsiooni
Industrial Workers of the World
(I. W. W.) liiton kuudestoista vuo­tuinen
konventsiooni, joka alkoi
Chicagossa viime lokakuun 13 p. oli
kuin Espanjan kysymys. Se alkoi
kysymysmerkissä ja päättyi kysy-anysmerkkiin.
Kestettyään 26 päi­vää,
ei konventsiooni voinut rat-kais
ainoatakaan niistä kysymyksis­tä,
joita ratkaisemaan se oli kokoon
kutsuttu, mutta jotka täytyy päte
västi ratkaista ennenkuin I, W. W.
liitto voi täyttää tehtävänsä ty5-
väenliikkeessä.
Tänä vuonna ei yleistä konvent-sioonia
olisi pidetty laisinkaan ellei
liitossa olisi kehittynyt vakavia eri-mielisjrykfliä,
jotka päättyivät siten
että osa liiton toimeenpanevan ko­mitean
jäsenistä turvautui kapitalis­tiseen
oikeuslaitokseen, yrittäen sen
avulla vallata itselleen liiton johdon
samoin kuin rahavarat j a konttorin­kin
sen jälkeen kun liiton sihteeri
j a yleisorganiseeraaja varsinaisen
jäsenistön tukemana oli tilapäisesti
l€roittanut mainitut tpk:n jäsenet
toimestaan.
Estetaomio, joka vieläkin on lo­pullisesti
selvittämättä ja jolla kyllä­kin
kyettiin sulkemaan järjestön
ikonttori ja pidättämään rahat, ei
•kuitenkaan ole erimielisyyksien
pohjimmainen syy. Se on vain seu­raus
it^e syystä. Pohjimmainen syy
erimielisyyksiin I. VV. W. liitossa on
se. syndikalistinen tnaailmankatso-
>mus, minkä liiton 'johtajat ovat
«manneet vuosikausia' ja -jonka mu-
3caan liiton tulisi toimia? sekä val­tiollisena
puolueena että talqudelli-sena
Järjestönä j a josta myöäkin on
ollut seurauksena se, että liitto on
varsinkin viimeaikoina*" kallistunut
- Stiokkarauhan- kannalle luokkataiste­lun
asemaasta j ^ yliolkaisesti suh-taiutunut
kaikkiin muihin työväen­järjestöihin.
^ M ei edes • estetuomion otta-
' aninen saanut aluksi vakuutetuksi
L W. W.'liiton virkailijoita yleisen
'könventsioonin pitämisen- välttämät-tömyydeal^.
Uiton toimeenpaneva
ikemitea on, muodostettu n .s. f^de-
' maaliselle pohjalle, siten että kaikis­t
a teoUisuiiBunioista on siinä edus­tajia,
jotka kukin ajavat etupäässä
oman järjestönsä asioita yläpuolella
yleisen järjestön asioita. Kun puu-tavaratyöläisten
edustaja James
*;Rowan, metallityöläisten edustaja
•^IFred Bowerman, kaivostyöläisten
edustaja Oiarles Anderson, rauta-tietyöläisten
edustaja Harry Trot-ter
ja rakennustyöläisten edustaja
P. T. Ryan eroitettiin pois toimeen-
V- panevasta komiteasta ajattelivat he
yleisen 'konventsioonin koolle kutsu-omista
kaikkein vähemmän vaan sen
sij&an turvautuivat kapitalistiseen
oikeuteen.
j M^^ liiton sihteeri Tom
•:jyayle enempää kuin liiton yleisorr
i ganiseeraaja Joe Fisherkään, jotka
; olivat toimeensa valittu yleisinä l i i ­ton
.edustoina, pitäneet aluksi kon-
. ventsioonin koollekutsumista väittä^
^3^^ määrään on I.
Vr, W. Kitto jo -rappeutunut että
sen ykmmät virkailijat ovat mel­kein
• kokonaan kykenemättömät,
horjuvaisia ja tietämättömiä, että
ne eivät toimi mitään paitsi vasta
jfiitten Jkun jäsenistön taholta siihen
pakoitetaan.
' Vain ne liiton jäsenet, jotka kuu-t
luvat Punaiseen Taloudelliseen Kan-v:^'
SainväIiseen liittymiskomiteaan, kä-attivät
että: konventsioonin kooUe-
> Scatsoininen oli välttämätöntä, jos
% liitto ; tnielitään pelastaa hajaantu-
Elok. 13 p. mainittu komi-
A:it^ä jnjkaisi^ s^^ missä pai­nostettiin
jkonventsioonin pitämisen
tatikeyttS, mutta varotettiin erikoi­sesti
r että konventsiooni joka paik-
'^kailee Tain perustuslakia ei ole mis*
tään merldtyksestS tässä tilantees-
6a.
Kun iraokautta miyöhempään kum-piMnjriitapuoli
vihdoin suostui kon-
^venteioonin pitoon . j a julkaisi oman
jconventaöoidkotsunsa, edellämai-nittn
liibon jäsenistä kokoonpantu
icomitea'Jälleen varoitti «dustajia,
. että >,heidän on anneltava palttua
Jcammalle&in TiiU^noIeUe^ j a pidet-tSvS
iyimiäkokoäksensa ennen yar-siniusta
^IconventsioQnia järjestäSk-eeen'
jotikkonsa j a laatiakseen oh-
°jäbnaaBa,_ionka .mokaan konvent-
' Bioonissa toimivat.. • <
Nyt fcon konventsiooni on pidet-ty,
selvällä luokkataistelun kannal­la
olevat edustajatkin myöntävät,
että se ei saanut mitään aikaan.
Epäonnistumisen syynä oli se että
konventsiooni yritti kiertää itse
kysymystä, joka olisi pitänyt ja jo­ka
voidaan ratkaista vain selvillä
luokkataisteluperiaatteilla, Kon-ventsioonin
vasemmisto, vaikkakin
siihen kuului innokkaita luokkatais-telijoita,
pelkäsi järjestyneen oi­keiston
syytöksiä "kommunistisuu-desta"
siihen määrään ettei se muo­dostanut
itselleen selvää ohjelmaa
ja taistellut kurin omaavana jouk­kona
periaatteitensa puolesta,
Estetuömiokysymystä samoin ku)n
Rowanin ryhmän uhkauksia liiton
hajoittamisesta käsitteli konvent­siooni
mitä suurimmalla vastenmie­lisyydellä.
Vaikkakin se nimellises­ti
tuomitsi estetuomiopukarit jätti
se kuitenkin oven avoimeksi kom­promissille
niiden kanssa, Konvent­siooni
suorastaan ryömi Rowanin
edessä, kuitenkin yrittäen näytellä
ei tekevänsä sitä. Ja' vielä sitten­kin
kun Rowan ilmotti ryhtyvänsä
perustamaan kilpailevaa järjestöä
ja tekevänsä kaikkensa L W. 'W.
liiton hajöittamiseksi, konventsiooni
osotti selkärangattomuutta alista­malla
hänen eroittamiskysymyksen-sä
yleisäänestyksellä märehdittä­väksi."
;
Huvittavin puoli tässä yleisäänes-tysjutussa
on se, että liiton jäsenis­tölle
ei ole annettu minkäänlaista
tietoa tästä sisäisestä rettelöstä, sil­lä
liiton lehdet kiellettiin puhumas­ta
Äitä mitään, koska 'sisäisten eri­mielisyyksien
käsitteleminen ei kuu­lu
sanomalehdistölle," Ne bulle­tinit,
joita jäsenistölle lähetetään ja
joissa kysymystä selitetään, ' eivät
taasen joudu kymmehhen osan­kaan
liiton jäsenistön käsiin. Luok­kataistelun
kannalla olevien liiton
jäsenien taholta - on kerta toisensa
'jälkeen bsoitettui mitenkä tur^iioUi-nen;
vaikutus' on sillä että liiton
^•arsihaisten lehtien suuhun pan­naan
kapula» että > niissä ei. sallita
vapaata keskustelua liiton sisäisis­tä
kysymyksistä. Ilman vapaata
keskustelua ei jäsenistö voi mis­sään
päättää asioita järjestön par-,
haimpien etujen mukaan, v
Tässäkin. kysymyksessä edustajis­ton
vasemmistoryhmä pelkäsi "kom­munisti"
nimitystä eikä, sen vuoksi
tuonut julki sitä minkä tiesi olevan
oikein.-:'.; •
Liiton asiat jäivät jokseenkin jo­kaisessa
kysymyksessa ennalleen.
Federaalinenl hallintomuoto jäi en­nalleen.
Mistään liiton johdon kes
kfttämisestä ei nostettu ; kysymystä­kään.
Ainoa muutos mikä tehtiin
oli se että pääjärjestö saa jäsen
maksuista 7% senttiä jäsientä koh­den
kuussa, jotavastoin se ennem­min
sai 15 senttiä; Kaikissa tär­keimmissä
ja liiton tulevaisuutta
koskevissa kysymyksissä otettiin
kielteinen kanta. Mutta työväen­järjestöjä
kohtaan jäätiin 'edelleen
samalle vihamielisellä kannalle mV
kä on ollut ominaista L W. W. l i i ­tolle
jo vuosikausia ja josta liiton
toiminta on hyvässä määrässä kär­sinyt
ja tulee kärsimään edelleen^
kin, sillä kukapa luokkataistelulle
rehellinen työläinen luottaa järjes­tään,
joka asettaa itsensä i:3'kkien
muideir^ yläpuolelle, eikä halua olla
minkäänlaisessa \ kanssakäymisessä
muiden työläisryhtnien kanssa. Min­kään
poliittisen puolueen enempää
kuin ammattiunionkaan toimitsijaa
ei viimeisessä konyentsioonissa j teh­dyn
päätöksen mukaan voida ottaa
L W. Wi liiton jäseneksi.
Ottaen huomioon nykyisen tilan­teen,
jolloin työläisiä ja heidän jär-jestöjään
uhataan joka puolelta,
jolloin kapitalistit valmistautuvat
uuteen maulmansotaan, jolloin työ­läisiltä
yritetään riistää yksi saa-vntus
toisensa jälkeen, tuntui to­della
surkuteltavalta nähdä I._JkV.
W.: liiton konventsdoonin tuhraile-yan
viikkokausia joissakin vähäpä­töisissä
kysymyksissä, mutta sitä
suuremmalla huolella karttavan
kaikkia luokkataistelukysymyksia:
KaikUle niille jotka rohkenivat kon-ventsioonia
muistuttaa tärkeistä
luokkataistelokysymyksistä, osoitet-tnn;
liiton erfpuhetta josta luvattiin
tehdä tarkempi selostus, mutta jota
ei Icnitenkaan tehty.
Workers Partyn esitys yhteisen
rintaman mood ostamiseksi luokka'
sotavankien puolostamisekri jätet­tiin
huomioonottamatta, koska kon­ventsiooni
ei halunnut olla min-käänlaiäiisa
tekemisissä "politikuk-sien"
kanssa- Punaisen Taloudelli­sen
Kansainvälisen edustajille ei
annettu edes oikeutta esittää asi­aansa.
Tulkoon kuitenkin muistoon
merkityksi että konventsioonissä oh
kuusi edustajaa, jotka puolustiyit
Punaisen Taloudellisen KansainväJi-sen
edustajille esitysoikeuden ahta­mista
kuudentoista edustajan sitl
vastustaessa. ^
Konventsioonin lopulla tapahtui
huvittava kohtaus, joka kaikesta
huolimatta osoitti, etteivät edusta­jat
ainakaan virallisesti halunneet
tulla leimatuksi reformisteiksi, vaik­ka
he eivät voineetkaan vapautua
syndikalistisista harhaluuloista. In
dustrial Soljdaryn toimittaja, Vem
Smith asetettiin erään Claude Er-winin
toimesta kuulusteltavaksi
konventsioonin edessä sen vuoksi
että hän oli toimittamassaan- leh
dessä suositellut "kapitalistisen jär­jestelmän
kukistamista." Ajatelkaa
mikä rikos ysellaisen järjestön joka
sanoo olevansa luokkataistelujärjes-tö,
lehden toimittajalta! Että täl­lainen
kysymys ilettiin ottaa laisin­kaan
käsiteltäväksi, se vain osoitti
edustajien reformistisia talpumuK-sia.
Loppujen lopuksi Icävi kuiten­kin
niin, että Erwinin syytökset ku­mottiin.
Keskustelussa mikä t.'istä
kysymyksestä käytiin, osoitti Smith
että reformismi on päässyt pesi­mään
L W. W. liitossa niin pit­källe,
että jäsenistöönkin on jo kas­vanut
käsitys, että on parempi olla
marttyyri kuin voittaja. Reformis­tit
joutuivat umpikujaan ja pääs­täkseen
sieltä kunnialla pois, äänes­tivät
^ 3 äänellä 3 vastaan Envinin
syytökset kumoon.
Smithiii raportin yhteydessä nou­si
myöskin kysymys vallankumouk­sellisista
periaatteista, mutta kun
konventsiooni, ei kyennyt päät­tämään
sitä eikä tätä jätti se ky­symyksen
menettelytapavaliokun-nalle.
Komitea laati kysymyksestä
kolmekin r^^porttia, mutta konvent­siooni
tuli piiden johdosta niin ym­mälle
ettei se Kyennyt hyväksymään
niistä ainoatakaan, vaan jätti koko
periaatekysymyksen, ikäänkuin se
olisi' ollut joku viidennen luokan
kysymys, tulevalle toimeenpanevalle
komitealle.
Kuten edellä ori kerrottu, este-tuomiopukarit
ryhtyivät jo ennen
konventsioonin päättymistä avonai­seen'
taisteluun liiton hajöittamisek­si.
Tässä tarkoituksessa julkaisivat
liiton jäsenistölle kehoituksen, jos­sa
ilmoittivat perustavansa kilpai­levan
järjestön I, W . W , liitolle.
Kuinka suurta kannatusta tämä tu­lee
jäsenistön keskuudessa saäniaan,
on kyseenalaista, mutta vannaa on
että estetuömiopukareillakin on vie­lä
jonkun verran kannattajia. Lii­ton
jäsenmäärä, jonka: ilmoitettiin
alenneen tämän vuoden aikana
38:sta tuhannesta 31 :teen tuhan­teen
tulee tämän hajaantumisen
seurauksena vieläkin laskemaan.
Mutta vaikka näinkin julkea yritys
tehtiin estetuomiopukareiden tahol­ta
liiton hajöittamiseksi ei konvent-sioonilla
ollut selkärankaa asettua
sitä jyrkästi tuomitsemaan edes si­ten
että olisi suoranaisesti ilman
minkäänlaisia verukkeita eroittanut
harjoittajat järjestöstä, mikä olisi
pitänyt olla konventsioonin ensimäi-siä
yelvollisuuksia.
Viiirieirien konventsiooni osoitti
että syndikalistiset aatteet ovat jo
rappeuttaneet I.W.W. liittoa siihen
määrään, että se luokkataistelujär-jestönä
on menettänyt ihelkein ko­konaan
. merkityksensä. Voiko liit­to
enää selvitä syndikalistisesta hu­malastaan,
sen näyttää tulevaisuus.
Nuorisotoiminnan eh­käiseminen
Suo-^
messa
_ Marrask. 12 p:nä piti Vlaajakos-icen"
Sosialistisen Nuoriso-osaston
r.y. pitää tavanmukainen ohjelmal­linen
viikkokokouksensa Vaajakos­ken
Ty:n talolla. Oli juuri aluksi
yhteisesti laulettu ja piti ryhtyä
valitsemaan kokoukselle virkailijoi­ta,
kun tilaisuuteen tunkeutuivat
paikalliset poliisit, ilmoittaen hajoit-tavansa
kokouksen Jyväskylän pitä­jän
nimismiehen käskystä, Turun
hovioikeuden tunnetussa "kommu^
nistijutussa" antaman' päätöksen
perusteella (!) Poliiseille selitettiin
kyllä, että osasto ön rekisteröity
yhdistys ja oikeutettu vaipaasti toi­mimaan,
mutta siihen vastasivat
poliisit vain, että valittakaa, jos
tahdotte!
•Valittakaa jos tahdotte!" > -
Tuollainen ylimielinen vastaus näyt­tää
herroille laittömuudenharjoitta-jiile
tulleen muotiin laittomuuste-koja
tehdessään, kuväaitellen se si?
tä, että he ovat varmasti vakuutet­tuja
saavansa "sii\joille" teoilleen
ylempiensä siunauksen. Etteivät he
uskossaan osu harhaan, sen kyllä­kin
olemme ennättäneet nähdäj
knuBa ja kokea. Mutta kantein
tuoIUusista teoista sittenkin aina on
tehtävä. Vaikkei olekaan suuria
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen ma1l(ustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
Lahti Krittiaoiaita. Nopeilla, oykyaikaisiUa höyrylaivoilla:
BERGENSFJORO Bfarrask 7, Joolak. 9.
STAVANGERFJÖRD Lokak. 18. Marra«k. 2t
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy­västä
hoidosta matkalla ja muutenfkin tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin. tai New Yorkiin: Cabin-luok-ka
$155. ja ylöspäin, III luokka «109.30. Täältä Suomeen III
luokka «110.50. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan j a Yhdys­valtoihin,
perille astL ^ "
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WlutebaU Su
New York
REIDAR GJÖLME CO
9 1 ^ 2 Ave.
SeaUle, Wasb.
Hobe & Co.
319—2 Ave. So.
MinneapoU*, Mian.
J. V. KANNASTO
Liberty Bld^.
Sudbary, Ont.
109 No. Dearbom St
CUeaco. iU.
ERICK J . KORTE
Fort Arthur,
Ontario.
toiveita «iitä, että ylerapääkään 'oi­keutta
löytyisi, niin saammehan
kuitenkin näyttäneeksi, kuinka täs­sä
maassa valvotaan lakeja silloin,
kun on kyseessä köyhän kansan oi­keus.
Lappeenrannan Sosialistisen Nnorf-soyhdistyksen
järjestämä Valis­tustilaisuus
Hytissä estetty
viranomaisten toimesta.
Marrask, 9 p:ksi oli järjestetty
yllämainitun osaston toimesta nuo-rijovalistustilaisuus
Hytin ty:n ta­lolle.
. .
Mutta ennen tilaisuuden alkua
saapuivat poliisikonstaapelit Juvo­nen
ja Vickström sekä ilmoittivat
saaneensa Lappeen nimismieheltä
määräyksen estää tilaisuuden pi'J.
sHIä perusteella, että nimismies ei
tiennyt, onko osasto rekisteröityi ja
että ei, lole pyydetty lupaa nimis­mieheltä.
Kun poliisit kaikista selostuksista
huolimatta pysyivät saamansa mää­räyksen
takana, niin jäi tilaisuus pi­tämättä.
Kyseellinen järjestö on rekiste­röity
(siis laillinen) j a tallaan nun»
ollen tapahtuman johdosta käänty­mään
nimismiehen puoleen.
Koopion piirin nimismies asettanut
ennakkosensoriksi. ,
.• . . ' .
Joku aika takaperin päätti Möm-mölänlahden
pienviljelijäin ' osasto
r.y. toimeenpanna väpaaviikkoilta-mat,
johon tilaisuuteen pyydettiin
puhujaksi paikallisten pienviljelijäin
keskustoipiikunnän: puheenjohtajaa
ja Kuopion maalaiskunnan, tulevis­sa
kunjiälirsvaaleissa pienviljelijäin
y^eisehdokkaana olevaa valtuutettua
Aug.' Turusta. -Kunnallista, elämää
tuntevana henkilönä .• piti. Turusen
selostaa, puheessaan kunnallispoliit-tisia
kysymyksiä, kuten . verotusky-symjretä
j.n.e. - ,
• Iltaman toimeenpanolle haettiin
sittemmin lupaa sikäläiseltä Kuopi­on
piirin nimismieheltä Heiskaselta,
mutta kieltäytyi nimismies lupaa
antamasta sillä hämmästyttävällä
syyllä, että puhujaksi ilmoitettu Tu­runen
kuuluisi johonkin rekisteröi­mättömään,
vastaperustettuun yh­distykseen,
jota nimismies piti kom­munistisena.
•Jo yksin se seikka, että nimismies
on' mennyt asettamaan ennakolta
esteitä valtuusmies Turusen puhe­vapaudelle,
on selvä laittomuus, mi­kä
on sitä tuomittavampi, kun sii­hen
tekee itsensä syypääksi virka­mies,
. jonka toimen ominaisuuksiin
kuuluu: olla laista tietoinen. Ni­mismiehen
pitäisi tietää, että hä­nellä
ei ole oikeutta asettaa ennak-köesteitä
Suomen kansalaisten ' lau-suntpvapaudelle.
Kuvaavana piir­teenä
tässä tapauksessa mainitta­koon,
että Turunen ei kuulu mi­hinkään
muihin järjestöihin kuin
pienvilj.'^ osastoon j a Kuopion maa­laiskunnan
työväen kunnalliseu-raan,
jotka molemmat ovat rekis­teröityjä
; laillisia yhdistyksiä.
Onkohan sisäministerin ja halli­tuksen
mielestä tämäkin taas täysin
laillista? i
S ' •
Jalasjärven nimismies uhannat van­gituttaa
- kaikin nuorisoybdistyk-senjasenet,
kun yhdistys ns-kidsi
pyytää ihamalnpaa.
Nimismiesten nuelivaltaa maaseu­dulla
kutyaa taas vallan hyvin seu­raava
tapaus: Kun .Jalasjärven sos.
Nuorisoyhdistyksen taholta pyydet­tiin
iltamalupaa marrask. 8 päi­väksi,
niin nimismies käski luvan-
EiSijan. heti ulos huoneestaan ja
aikoipa vielä käydä käsiksikin. L u ­vanhakija
ollen kylmäverinen mies,
ei luvannut lähteäy jolloin nimis-^
mies uhlrasi vangituttaa kaikki nuo­risoyhdistyksen
jäsenet. Iltamalu­paa
ei nimismies myöntänyt
Tämä kylänyrkkien mielivalta
näyttää yhä vain tuSevan räikeänh^
maksi. Mutta eihän tuo ole ihme,
kun ylemmät vallanpitäjät antavat
mennä ohi korviensa katiEki valituk­set
joita näitä ndeHvallan harjoit­tajia
vastaan tehdään.
. \ • • • • •
Rnokka ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St., Sudbury.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 139&.
Jobn Reipas.
Toimittanat Y. Halonen.
Knstantannt Amerikan S. S. Kustanna» LH
Sivnja 464. lHankset täytetään beti.
iitto
lT:ri H» Quackenbushl
' Hammaslääkäri
107 Cutbbertson BIk.
}
•
•FORT WILLIAM,
t
ONTARIO)
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of, Commevee
yläkerrassa.
Sudbary, Ontario.
Phone 18» P. O. Drawer 360
parasta saatavissa olevaa tyota soit-lakaa
S. 302 eli N .743.
THE BRILLIANT
Värjäys, ja puhdistusliike.
230 Simpson St. Fort William.
2261 Arthur St. Port Arthur.
Me olemme henkilöt palvelemaan
henkilöitä.
Tri H. KOIJONEN
Phone konttoriin 1588 '
Phone kotiin 1765
Kirjottakaa osotteella: Box 1192,
Sudbury, j Ont
PitkämatkaisUle aina tilaa sai­rashuoneessa
. leikkauksia varten.
VALUNKOSKEN OSTAMINEN
VALTIOLLE
Helsingissä on paraillaan 3 Val­linkosken
omistaman belgialaisen
yhtymän edustaja tiedustelemassa;
olisiko valtio halukas ostamaan • mai­nitut
kosket Kyseessä oleva bel-r
gialainen yhtymä osti, kuten muis­tettaneen
Vallinkosken ja suurim­man
osan siihen kuuluvista oikeuk­sista
ja oli yhtymän tankoituksena
silloin ryhtyä rakentamaan koskeen
voimalaitosta, josta. sähköä . siirret­täisiin
Pietariin. . Tämän suunni­telman
toteutumisen ehkäisi kui­tenkin
maailmansota. Kun Suomen
valtio sen jälkeen on ryhtynyt ra­kentamaan
Imatran voimalaitosta,
ei belgialaiselle yhtiöllä ole toiveita;
sähköin myymisestä edes suomalai­sille
kuluttajille.
Ulkomaalaiset yhtiöt, jotka pol­kuhinnalla
ovat ostaneet mainitun
kosken, kauppaavat sitä nyt val­tiolle,,
tietystikin korkeasta hinnas­ta.
Tämä merkitsee sitä, että ve­ronmaksajat
joutuvat maksamaan
huikeita summia ulkolaisille yhtiöil-le
kansallisoma!suudesta> joka jo
luonnostaan kuulun valtiolle.
Tämä Eni^antilais-Saomalainen Saaakirj»
on laajin varsinaiseen Sanakirjan tekstiin. hakemict«=„..
niiden selitjicseen nähden kuin yksikään t ä k ä S t e n ^ ^ «
keiden EngL-SuomaL Sanakirja. ««caiaisten fcustarniuslfifc.
Tämä Sanakirja sen Dsäksi, että se on laajin telf<!K;„o- -
den, on tarkin. Paitsi tov. Halosen perinpoSsta SÄ-^S*"
len tuntemusta, jonka hän on oppinut kouluissa ja tutus^.^^f ^
hen käytännössä tässä maas^, on häntä tämän k i r j S Stta^
sessa suuresti auttanut se kokemus jonka hän sai Nuortevan^^
kirjan toisen painoksen korjaajana ja yleensä se että ^-
voinut tätä kirjaa toimittaessa ottaa huomioon kafldd ^ M n ' ^
ilmestyneissä sanakirjoissa l^rtyvät heikkoudet ^
Kuten kaikissa :aikaisemmissafcin suurissa kirjayritvksiV^
kustanta/ien hitto, tämänkin Sanakirjan toimitta4seärp^id„'^
parha^een, mm kirjan sisällön kun myös. teknillisen työn JS^
Taman Sanakirjan ^ m i s t u s on kysynyt snurfa t a M e g
uhrauksm samoin kum Alanteen toim. Suomal,- Ensi Sanrv?,^
Wallin Keittokirja y. m, muut suuret k i r j ^ ö t j^i^tV tämä &
«»».suorittanut —. Tämä voimakas valistustyötä tekevien kn^/lT
tajien liitto ainoastaan on kykenevä saamaan kirjallisuuden a l ^ '
tämän maan suomalaisten keskuudessa jotakin^ joka on voitfam*
tonta? joka kestää arvostelun. Siksi nämä uudet kirjateot
lyövätkin laudalta pois kaikki kUpaflijat, "rjateofcset
Tämä Englantilais-Suomalainen Sanakirja
sen lisäksi että se on laajin j a tarkin sisältöönsä nähden on
jokapäiväisessä käytössä käytännöllisin, sekä konttorissa, eW iZ
tonakäyttäjille. Sen taskuun söpivaiususkin liikkuville työläis^
on parhain sen laajaan, sisältöön näT^TPTT.
Tämä: Sainafci^a on ^ulkonaiseen kokoonsa nähden sopivamm
kun ovat aikaisemmat Ehgl.-Suomal. Sanakirjat joka sopiva koko
sen laajasta sisällöstä huolimatta, on saavutettu käyttämällä oh-kasta
paperia ja latomuksessa käytetty, sopivaa kirjasinta sekä
latomalla täyteläiiset eivnt * V
Tässä Sanakirjassa on kannet tehty joustavasta "Red Ski
pergraitt Fabrieoifsta", j^oka näöltään j a , kestävyydeltään läW
telee nahkakansia. .
Hakemisto (Index)f tya on tässä sanakirjassa toimitfettu Työ­miehen
liikkeessä keksityn erikoisen menettelytavan kautta, (sa­manlainen
hakemisto kuin Alanteen Sanakirjassa, mutta kokoon
nähden suhteellinen) jolla saadaan siisti,, käytännöllinen ja bh-tuuUisen
halpa hakemisto. Hakemisto, jollaista käytetään vaan
ensiluokkaisessa fcirjatyöissä.
Kirjan ulkoasu on aistikas kirjan nimen ja teknjän nimen
ollessa huomattavalla tavalla ftnltakii^*aintaia painetut.
Tämä Sanakirja on siis laajin, tarkin, käytännöllisin, siistein
ja laajuuteensa verraten häivin Engl.-SuomaL Sanakirja mitä Ame­rikan
suomalaiset'ovat knstaataaieet irjaonnyf^^v^
Sitä pn saatavana kaikista huomattavimmista Saomal. mrjalca
ponta' Amerikassa sekit kaikirta a<iamiebfftamme. — Voi tila
allaofevalla kaaval^elella.
VAPAUS, Box 69, Suilbury, Ont
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Box 69, SUDBURY, ONT.
Lähettäkää kpl. Halosen toimittamaa EngI.-Sno-mal.
Sanakirjaa. Mukana seuraa maksti
EBflamua «adesM parkunentissa
on: 42 kaivoatyöliuta. Aikauemmas-
M' o l i 46 maiaaria. ^
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
LAULUJA On aina valitettu kunnollisen, meikäläisen runokirjan pno.
tetta, eikä ilman svytä, sillä todellakaan ei ole ollut mitään no-dempaa
runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, lukuanot.
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen puute poU-tettu,
julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", joka la­sittaa
parhaiten tyoläisrnnoilijoiden tuotteita, niinkuin Aku Päi­viön,
Mikael RnUsen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen sepit­tämät,
parhaiksi .tunnustetut runot.
Päättäen siitä kysynnästä, mikä tääiänlaatuis^IIa runokirjalU
on ollut jo vuosia, luulisimme tämän autuuden nyt löytävän tien­sä
jokaisen tyoläismnontta'harrastavan. kotiin.
ASIAMIEHET! Heti toimeen ja levittämään tätä kirju
kaikkialla nyt kun se on nusL
Sivuja on tässä kirjassa vähän yU 200 ja maksaa se » »
$1.25 sidottuna aistikkaisunkansun.
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, ONT.
Asmlan & Seppälän S A U NA
Avolana 4 kertaa viikossa: Tilstaiaa. keskiviädEÖnt^ perjanfaisa
lanaataina kcOo 1 j.|i.p. kello 12:ta y91i. -
Spraea S t Puhelin 1107 SuOmr, <»*
LShdiä Vapanden konttoria.