1963-05-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m.- Sivu 2 Torstaina, toukök. 2 p — Thursday, May 2, 1963 IS-'-' VAPAUS INDEPEfvlDENT L A B O R ORGÄN OF FINNISH C A N A D I A NS (LIBERTY) Established"Nov. 6. 1917 Edltor: W. EMund ^ ' , Manager:-E. Saksi Telephohes: Office OS, 4 - 4 ^ — Edltorial OS 4-:4265 Published thrice weekly: Tuesd«ys. Thursäays.änd saturdays by Vapatts Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sijdbury. Ontario. Canada. Mailing address: Box 69 • Advertislng riBtesupon appllcaticn: traiislations free of charge. Authorized as second d a s mail by^ the Post Office Oepartmenti Ottawa. arid for paymmt oti pös^ • • TILAUSHINNAT 7. ~~ Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 , USArssa .1 vk..$10.00 6 kk. $5.25 3 kk. 2.75 Suömesäa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75 • CÄMAHIAN LANGUAGE PRF.SS SYNTYMÄPÄIVIÄ Paamimsterin vier«fluniatl»sta Pääministeri: Pearsonin vieraillessa nyt; Lontoossa pää^ ministeri Masniillanin luona ja myöhemmin Hyänrtis Pi)rtii5sä priBsideiitti Kennedyn luona, ei ole keskusteluja järjestetty minkään virallisen työjärjestyksen pohjalla ja se on, hyyä asia, sanoi liberaalipuoluetta tukeva Montreal Daily Star lehti äskettäisessä toimituskirjoituksessan selittäen, että me olemme kansakuntana nyt siirtymässä Pearsonin "vanhan diplomatian liniall^*'. Mainittu lehti kirjoitti: "Canadan asema Amerika-Bri-tanhia Canada kolmiossa sodanjälkeisinä vuosina (Pearsonin ulkoministerikaudella — V) ei perustunet allekirjoitettuihin sopimuksiin; vaan luottamukseen jä kunnioitukseen . . . Ne hyveet ön palautettava uudelleen' voimaan ennenkuin voidaan syventyä yksityiskohtaisemmin Canadan-Britannian ja Canada-Amerikan suhteisiin. Mr. Pearson puhuu (diplomaattisesti— V) samaa kieltä kuin nru:. MacmiUan ja mr. Kennedy . . .Yhteisymmärryksen palauttaminen Ottawan ja Washingtohin sekä Ottawan ja Lontoon välille, on ensimmäisenä tehtävänä . . On paljon palautettava. On annettu jännityksen kehittyä Britanniaan nähden sen suhtautumisesta Euroopan yhteismarkkinoihin i . . ja vielä vakavamman jännityksen Yhdysvaltoihin nähden ulkopoliittisten kysymysten, kauppa-asiain ja erikoisesti maanpuolustuskysymysten tiimoilta . . ." Tältä pohjalta katsoen, ja me otaksumme, että Montreal Star tietää osapuilleen mistä se puhuu tässä tapauksessa, meidän hartain toivomuksemme on, että pääministeri Pearson kuuntelisi ja katselisi ennen kohtalokkaiden hyppyjen tekoa. Meidän on va^^ea mukautua ajatukseen, että neuvottelujen "epävirallinen" luonne on muka onnistumisen takeena. Paljon mieluimmin näkisimme, että pelattaisiin "avointa pokkeria" niin, että canadalaiset yleensä saisivat tietää, mistä kulloinkin keskustellaan, mitä ehdotuksia mahdollisesti esitetään, mitä sopimuksia tehdään ja mitä kiistakysymyksiä jää mahdollisesti sopimatta. Sellainen julkinen asiain käsittely vastaisi käsittääksemme paremmin Canadan kansan yleisiä toivomuksia kuin "hush-hush" jutustelut suljettujen ovien takana. ^ T^oiseksi voi olla hyvinkin niin, että jotkut piirit ovat etukäteen melko yksityiskohtaisesti tietoisia siitä mistä asioista nässä neuvonpidoissa keskustellaan, vaikka canadalaiset yleensä pidettäisiin pimeässä. Yhdysvaltain presidentti Kennedyn neuvonantaja Christian Herter ei käynyt Ottawassa pelkästään hyvää päivää sanoakseen.^Hänen tehtävänään oli ilmeisesti antaa vissinlaisia tietoja päämini-steri Pearsonille Lontoon matkaa varten, Washingtdnista tulleissa uutistiedoissa kerrotaan toisaalta," että sikäläiset hallituspiirit ovat vihjailleet, jotta presidentti Kennedyn ja pääministeri Pearsonin neuvonpitoa varten öh sittenkin olemassa melko yksityiskohtainen työjärjestys. Näiden tifetoj en mukaan tulee keskustelun alaiseksi Canadan jäsenyys Amerikan valtojen järjestössä (OAS) mistä maamme on tähän mennessä pysytellyt hyvin aiheellisesti poissa; Canadan osallistuminen Yhdysvaltain edistysohjel-maan, mistä ei liioin olisi mitään kunniaa odotettavissa; Canadan avustuksen lisääminen Laosille jne. Merkillepantavaa myös on, että näissä Washingtonin hu-hutiedoissa puhutaan niistä seikoista, mitkä olivat siinä salaisessa asiakirjassa, mikä joutui vahingossa entisen pääministerin, John Diefenbakei-in käsiin presidentti Kennedyn vierailtua Ottawassal961. Ilman muuta on selvää* että yhdysvaltalaiset nostattavat, vaikka pääministeri Pearson ei sitä haluaisikaan, keskusteltavaksi sellaisia kysymyksiä kuin Columbia-joen kurjan sopimuksen ratifioiminen sekä varusteiukysymys ydinkärkineen. Kysymys on siis ilmeisesti hyvin tärkeistä ja kauaskantoisista asioista ja siksi me liitymme niihin canadalaisiin, jotka toivovat, että pääministerimme "vanhan diplomatian" ta-voiteena olisi maallemme vahingolliseksi osoittautunut integraatio- ohjelma, joka on liian usein tuottanut "50-50 tuloksen" niin, että yhdysvaltalaiset ovat saaneet hevosta vastaavan tuloksen ja me canadalaiset hädintuskin vain jäniksen. Anselm KiHriSin6ii, Whitefish Ont., täyttää sunnuntaina, toukokuun 5 pnä 70 vuotta. Älrs.; F i i a WMW». Sudbury, Ont., täyttää sunnuntaina, toukokuuri & päivänä 79 vuotta. RITS. V i l m a Niskanen, SaultSte. Marie, Ont.; täyttää maanarttaina. toukokuun 6 päivänä 65 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-valri onnentoivotuksiin. Adenauerin ''kniuminperiUinen" Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Länsi-Saksan vanhan liittokanslerin, Konrad Adenauerin "perintöprinssiksi" ön lopultakin nimitetty Länsi-Saksan talousm:nisteri Ludwig Erhard, jonka pitäisi nousta hallituspukille ensi syksynä, todennäköisesti lokakuussarPäätöksen teki kansleri Adenaurin vastarinnasta huolimatta Länsi-Saksan nykyinen hallituspuolue, siis Adenauerin johtama kristillisdemokraattinen, puolue. Täten näyttää päättyneen mainitun puolueen valtataistelu ainakin tältä kohdalta. Jo kevättalvella 1959, jolloin nir. Adenauer suostui siihen, että hän jää pois liittokanslerin virasta, mutta sitten peruutti lupauksensa, oli tästä asiasta Adenauerin puolueessa yhtä kovaa ristivetoa kuin ennen vanhaan hampparin housuissa. Hänen puolueessaan on siitä läh- . tien ollut huomattava ja yhä kasvava ryhmä, joka pitää Adenauria liian vanhana liittokanslerin tehtävään. Tällainen käsityskanta on ilmeisesti vielä voimakkaampi länsisaksaläis-ten keskuudessa kristillisdemokraattisen puolueen ulkopuolella. • , ' Ilmeistä on myös, että lii|tokansleri Adenauer on tehnyt kaiken voitavansa itselleen mieleisen perintöprinssin löytämiseksi, mutta ErhaVdin valinta osoittaa, ettei hän siinä o i ir nistunut. Tosiasia onkin, että Erhardin valinta oli melko kat-kefä' pala vanhan liittokanslerin/purtavaksi tai hyväksyttä-i i S V ^ ^ mielestään Erhalxl on aivan "liian peh- , . f-p^B" kanslerik.sj. ^ ^( Adenauerin epäonnistumi.«5en yksi perussyy lienee löydet- T I E P U L M A - K Y S Y M Y S \ Olisiko laajassa lukijapiirissä ker tään lakiasiain tuntijaa? Tärfiä on tiekysymys, eikä tällä aikakaudella ilman tietäkään tule toimeen, nimittäin farmillakaan. Juttu olisi s6mmoinen että meiltä kiellettiin , vuoäi sitten kulku ja lukitettiin tieoikeus meidän farmillemme joka meillä ön ollut jo 18 vuotta. Sanottu tie on 300 jalkaa naapurimme maan poikki ja tämä tie on ollut siinä jo vuodfesta 1914 jä sitä on vakituisesti kuljettu, ensin tietysti apostolin kyydillä, sitten hevosilla ja nyt vuosia autoilla. Tätä tietä pääsee kahdelle eri järvelle ja se on ainoa tie meidän farmillemme, johon meillä on omistus ja josta suoritamme jokavuotisen veronmaksun sekä tieveron. Nämä ko. naapurimme ovat asuneet vasta paikassa vajaat 10 vuotta. Se oli "homesead" vielä kolmisen vuotta- sitteih mutta he ovat'saaneet sen omakseen joku a i ka sitten. Sen perusteella he laittoivat munalukon tieporttiin ja piikkilankoja ristin rastiin tielle, joten olemme j p vuosi sitten joutuneet jättämään farmimme pahantekijöiden käsiin. Olemmeko me lain ulkopuolella; tässä tieasiassa? Olemme tästä kirjoittaneet j a kysyneet Land and Fo-i- ests Department, Statute Labour Board j a District Municipal Engin-eer Department of Highways toimistolta, mutta tulos on ollut nolla. Olemme käyneet asianajajienkin puheilla, mutta he eivät ole päässeet mihinkään tuloksiin, sanovat vain, että lakia on muutettu. Voiko niin olla, että laki muuttuu näin .pian. Ja jos asia niin on, n i in eivätkö lakia lukevat herrat voisi antaa tietoa aikaisemmin ihmisille joita asia koskee, että he voisivat asiansa järjestää? Olisimme kiitollisia jos joku voisi meille neuvoa kenen puoleen olisi tämmöisessä asiassa käännyttävä että saisimme luvan kulkea Iätä tie tä ja onko tietä oikeus n i in vain sulkea? Mrs. Anni Skehar. 269 Cedar St. North. Timmins, Ont. . N. S. Hrushtshev: Emme hyväksy l<ompromlssid ideologisella alalta Lännessä ei mitenkään voida ymmärtää tai ainakin osoitetaan halutV tomuutta ymmärtää, että yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden rauhanomainen rinnakkainolo ei merkitse rauhanomaista rinnak-kaiholoa ideologisella alalla, lausui Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev vastauksessaan, jonka hän antoi italialaisen II Giorno-lehden Kirjeenvaihtajan hänelle tekemään NLssa äskettäin käytyä taidekeskustelua" koskevaan kysymykseen. , Mainittu haastattelu, joka koski monia ajankohtaisia kaiisainvälisen politiikan kysymyksiä ja josta Kansan Uutiset 6n jo aikaisemmin j u l - lisen panoksen rikastuttamiseksi. Me .vastustamme absfraktioiiismla, vastustamme naturalismia ja harmaata, prifnitiivistä ja imelää taidetta. Jos lännen porvarilliset piirit ovat nyt huolissaan ja kohuavat tämän johdosta ja puhuvat kuvitellusta 'venäläisen neljännen polven kriisistä", n i in se jälleen osoittaaa, että siellä joko ei ymmärretä Neuvostoliiton todellista elämää tai sUten ne ovat vakuuttuneet, ettei kannata enää yrittää kalastusta sameassa vedessä. Joten teidän sijassanne en hautoisi "huolestuttavia tulkinnan mahdollisuuksia", vaan pyrkisin kaissut eräitä''- kohtia, julkaistiin laajemmin tutustumaan meidän k i r - I*ravdassa huhtikuun 24 päivänä. Nyt julkaisemme pääministeri Hru-shtshevin vastaukset kysymyksiin, joita italialainen lehtimies teki taidekeskustelusta. NLssa ja sen vaikutuksia lännessä. jallisuuteemme ja taiteeseemme; Kysymys: — Mitä mieltä olette lännen ja kolmannen maailman va-semmistosivistyneistön mielialoista äskettäin Neuvostoliitossa käydyn taidetta koskevan väittelyn johdos- • Kysymys: Äskettäin tapahtu- ^^^^ Eropassit natsille Wien. — Grazin apulaispoliisi-päällikkö Johann Kunz,:joka_viime veikolla oli todistajana Länsi-Saksassa K9blenzissa kahtatoista entistä SS-upseeria vastaan nostetussa oikeudenkäynnissä, on erotettu. Oikeusviranomaiset ovat i-yhtyneet tutkimaan Kunzin sodanaikaista toimintaa, tavissa siitä kun hänentyyppisensä 'kovanaamainen poliitikko", sotaministeri Strauss joutui vetäytymään syrjään sellaisten seikkojen kuin esim. Der Spiegel-lehden jutun vuoksi. Täkäläiset sanomalehdet ja poliittiset huomioitsijat ovat suorittaneet melkoisen määrän» kannunvalantaa siitä, mitä Erhardin nimitys loppukädessä merkitsee? Toisin kuin eräissä piireissä ollaan näkevinään, Erhardin nimitys ei voi oikein suuria muutoksia-tarkoittaa sillä onhan hän saman puolueen jäsen kuin liittokansleri Ade-nauerkin, eikä vain saman puolueen vaan vielä saman puoluepop-poon Ja myös Adenauerin hallituksen jäsen. Toisaalta Länsi-Saksa on sidottu siksi lujasti nykyiseen poliittiseen suuntaansa,^jettä mikään yksi ^ i e s ei voi sitä horjuttaa-r- Siinä tarvitaan suurempia voimia, jotka voivat sen tehdä suotuisten olosuhteiden auetessa joko Erhardin avulla tai hänestä huolimatta. Myönteisenä piirteenä voitanee kuitenkin panna merkille se, että Erhard on ennenkaikkea talousmies, joka pitää tärkeinä taloudellisia asioita, kauppasopimuksia ja sen sellaisia. . Mitä lulee itse Länsi-Saksan kristillisdemokraattiseen puolueeseen, jonka kansansuosio on selvästi heikentynyt viimevuosien aikana, se panee, suuria toiveita tähän uuteen johtajaan vuonna 1965 pidettävien vaalien kannalta katsoen. Miten Erhard tulee nämä puolue-toiveet toteuttainaan, sekään ei r i i pu yksinomaan hänestä, eikä edes vielä hänen puolueestaankaan, vaan niistä kansallisista ja kansainvälisistä olosiihteista, missä vuoden 1965 vaalit toimitetaan. neen taidekeskustelun yhteydessä sekä eräiden uusien Stalinia koske-v> 1 virallisten lausuntojen johdosta on länsimaissa alettu puhua todellisesta taka-askeleesta eli ns. de-stalinisaation muodossa. Mikä on teidän kantanne, miten te selvitätte nämä äskettäin ilmenneet uudet seikat, jotka helposti voidaan tulkita näin huolestuttavalla tavalla? Vastaus: — Jo Teidän kysymyksenne muodosta näkyy, että olette joutunut sen elämäämme tahallisesti vääristelevän kuvan vaikutuspiiriin, minkä porvarillinen propaganda lännessä siitä antaa. Puhukaam- ^ne avoimesti. Teitä huolestuttaa puolueemme periaatteellinen ja järkkymätön asenne taistelussa porvarillista ideologiaa vastaan. Lännessä ei mitenkään voida ymmärtää tai ainakin osoitet^ian haluttomuutta ymmärtää, että yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden rauhanomainen rinnakkainolo ei merkitse rauhanomaista rinnak-kainoloa ideologisella alalla. Olemme aina puolustaneet ja puolustamme edelleenkin sitä kantaa, että sodat poistetaan ikuisiksi ajoiksi ihmiskunnan elämästä, että valtiot, riippumatta niiden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta järjes-telmäsfä, kehittäisivät kauppaa keskenään, vaihtaisivat tietoja tieteen ja kulttuurin aloilla,; jotta kansat saisivat tutustua paremmin toisiinsa. Mutta samalla me kommunistit emme koskaan ole hyväksyneet emmekä koskaan hyväksy ajatusta rauhanomaisesta rinnnkkainolosta ideologisella alalla. Tässä ei voida tehdä kompromisseja. Porvaristo haaveilee, että me jättäisimme aatteellisen taistelun barrikadin, mikä antaisi tuoda meidän uuteen maailmaamme oman henkisen köyhyytensä, rappeutuneisuutensa ja mädännäisyytensä. Taide ja kirjallisuus kuuluvat ideologian p i i r i i n. Siksi porvaristo onkin ottanut omikseen sellaiset lahonneet ja henkisesti saastaiset aseet kuin formalismin, abstraktionismin, dekadenssin ym. virtaukset. J a kun me sitten sanomme, että meidän puolueemme taistelee ja tulee taistelemaan näitä vääristel.vjä vastaan taiteessa, lännessä nostetaan kohu ja puhutaan jostakin "taka-askeleesta", oletetaan iuovan työn vapauden" joutuvan kahleisiin jne. Lännen porv a r i l l i s i l l e piireille olisi hyvin mieluisaa, jos me panisimme kädet ristiin ja antaisimme kaiken sen ideologisen rikkaruohon rehottaa yhteiskunnassamme, jonka siemenet ovat peräisin kapitalismin aatteellisista kasvitarhoista. Me haluamme, että meidän peltomme on puhdas ja se tulee olemaan puhdas. Sosialistisen ja porvarillisen — näiden kahden tiukasti vastakkaisen ^ ideologian kärkevässä. taistelussa, jota käydään maailmassa ja jota tekään ette voi kieltää, me esiinnymme j a tulemme esiintymään kommunististen aatteiden puolustajina. Meidän puolueemme luottaa neuvostokirjallisuuden ja taiteen nuor i in voiniiin, uskoo vanhemman polven kirjailijoihin ja taiteilijoihin. Enkä epäile, etteivätkö lännessä miljoonat ihmiset tule osoittamaan suosiotaan meidän sosialistisen kulttuurimme saavutuksille, jotka heijastavat eiäman totuutta ja • ovat marxismin-leninismin vallankumouksellisten aatteiden kyllästämiä. Kun osa nuoren polvemme kirjailijoista ja taiteilijoista astuessaan luovan lyön tielle vasta sodan jälkeisinä vuosina, osoitti jonkinlaista harhaantumista, niin me kokoonnuimme yhteen ja keskustelimme heidän kanssaan. luottamuksellisesti. Teimme näin nimen omaan auttaaksemme näitä kirjallisuuden ja taiteen edustajia ja annoimme heille mahdollisuuden asettaa lahjansa täysin mitoin kansan palvelemiseen.. Puolueemme kannustaa neuvostotaiteilijoita heidän todellisessa luovassa työssään, huolehtii taiteen mo^ nipuolisuudesta, sen aihepiirin, tyv-lin, laadun j a omakohtaisen taiteel- Vastaus: — Minulle ei ole täysin selvää, mitä te tarkoitatte kolmannella maailmalla, mutta voin sanoa, että me pidämme suuressa arvossa edistysmielisen, kansaan yhteyksiä ylläpitävän sivistyneistön henkeä sekä lännessä että muissa maissa, sijaitsivatpa ne missäi maanosassa hyvänsä. Täniä sivistyneistö on saanut osakseen kansamme hyvän kunnioituksen ennen kaikkea siksi, että se on rehellisesti j a rohkeasti vastustanut taantumusta ja puolustanut vapautta, demokratiaa ja rauhaa. Emme koskaan unohda niiden sivistyneistön edustajien sankaritekoja, jotka fasismia vastaan käydyn taistelun vuosina taistelivat vastarintaliikkeen riveissä yhdessä työ- Iäisten ja talonpoikien kanssa. Olemme aina tunteneet ja tunnemme edelleenkin saavamme kannatusta ulkomaiselta edistysmieliseltä sivistyneistöltä. Ulkomaanmatkoillani olen usein keskustellut edistysmielisten tiedemiesten ja kulttuurihenkilöiden kanssa ja olen omakohtaisesti todennut, millaisella kunni9ituksella ja ymmärtämyksellä he suhtautuvat kommunistisen : yhteiskunnan rakentamiseen maassamme sekä Neuvostoliiton, laisteluun kansainvälisen jännityksen laukeamisen ja rauhan puolesta. Jos puhutaan ystäviemme — ulkomaisen sivistyneistön 'mielialoista", niin ne ovat pelkästään ilahduttavia. Ne ovat hyviä, taiste-luintoisia, sodanlietsojia kohtaan leppymättömiä mielialoja! Olemme luonnollisesti tietoisia siitä, että sivistyneistö joutuu länsimaissa elämään j a toimimaan olosuhteissa, jotka ovat hyvin erilaiset kuin sosialistisissa maissa vallitsevat olot. Eiilaiset olosuhteet, erilaiset kulttuuriperinteet^ erilaiset koulunkäyntimahdollisuudet, elämän erilaiset aineelliset edellytykset — emme olisi marxilaisia leninistejä, ellemme ottaisi kaikkea tätä huomioon. On luonnollista, etteivät kaikki lännen sivistyneistön edustajat kyenneet heti ymmärtämään oikein elämämme erikoispiirteitä ja mm. hiljattain käytyä puoluekeskusteluamme neuvostoliittolaisen kirjallisuuden ja taiteen kysymyksistä. Olisi lapsellista odottaa sellaista, sillä lännessä porvariston käsissä ön mahtava propagandakoneisto. Ja porvaristo faas valvoo önfla etujaan eikä suinkaan aio auttaa länsimaiden sivistyneistöä ymmärtämään.oikein maamme aatteellista elämää. Luulenpa tuskin paljastavani teille mitään salaisuutta kertoessani, että lännen hollituspiirit~ yrittävät johdattaa sivistyneistönsä harhaan ja vieläpä- yllyttää sen vastustamaan sosialismin ja kommunismjn: aatteita. Venäläinen sananparsi sanoo^ "Jos jänistä pieksee riittävästi, niin se oppii sytyttämään tulitikkuja". Porvaristo on jo monen vuosikymmenen ajan piessyt sivistyneistöään yrittäen opettaa sitä sytyttämään tulitikkuja isäntiään varten. Ja on syytä olla iloisia, että porvariston valtavasta painostuksesta^ huolimatta lännen sivistyneistön joukossa kasvaa jatkuvasti sellaisten ihmisten, lukumäärä, jotka eivät alistu tähän painostukseen, vaan taistelevat urhoollisesti edistysmielisten ihanteidensa puolesta. Tämän ei tietenkään tarvitse merkitä, etteikö näiden ihmisten keskuudessa esiintyisi horjumisia, har-haantumisia ja puolueemme politiikan väärin ymmärtämistä kysymyksen koskiessa kirjallisuutta ja taidetta. Siinä ei ole mitään ihmeeK Iistä. Eräässä kysymyksessänne te muistitte mm. tunnetun englantilaisen kirjailijan Herbert Wallacen. Hän kuului aikansa edistysmielisiin ihmisiin. Ja siitä huolimatta, kuten tietänette, hän ei ymmärtänyt Lokakuun vallankumousta, nimitti Leniniä "Kremlin haaveilijaksi" VAPAUS OH NYT SAANUT 42 UUTTA TILAUiTA Vapaus '.sai jSUeeii 12 uutta <ti- tilaus ja osu^S^taytt lausta, mikä nosti huhtikuun alussa alkän#eä leVifysltäiiil^anjan täbätf-astisen:. uusien, tilausten, määrän 42:een. Suurkiitos tilausten hankkijat ja tei-vetuloa uudet lukijat. .Neljä paikkakuntaa, Port Arthur, Tarmola, North Surrey ja Kaminis-ttquta täyttivät nyt osuutensa. Onneksi olkoon ja paljon "rapioita" tulkoon. ' .vkyntäyskomitea 2 ja A . T . H i l l 1, yhteensä Port Artliarista 3 uatta tilausta. Osaus täyttyi j a ^ l tilaus tuli "rapioiksikin". . Senja Salminen^ Tarmola, 1 uusi soi • velvollisuudekseen sanoa suoraan ja peittelemättä, että se kannattaa sellaisia'taiteilijoita ja k i ir jailijoita, jotka puolustavat touuden-mukaisuutta ja 'sosialistista humanismia taiteessa, taistelevat -dekadenssin, formalismin, abstraktionismin ilmentymiä vastaan ja puolustavat suurta kansantaidetta; Luovan taiteen valtatie uuden elämän rakentamisessa on kiinteä yhteys kansaan, maassamme tapahtuviin valtaviin historiallisiin prosesseihin, yhteys niihin ongelmiin, jotka askarruttavat kaikkia neuvostoihmisiä, eikä suinkaan näiden ongelmien pakoileminen mädännäisyyden viidakoissa. Te voittte tietenkin sanoa, kuten monet porvarilliset ideologit ovatkin tehneet, että me kommunistit muka "vastustamme uudistuksia" taiteessa, mutta-^ tällainen puhe on tahallista totuuden vääristelemistä. Kommunistit nimenomaan kannattavat kaikkea uutta kirjallisuuden ja taiteen kehityksessä, sillä he kannattavat sosialistista realismia. J a se taas merkitsee kansaa lähellä olet van taiteen rikkautta ja monipuoli-suutta. A i n a k i n Italiassa pitäisi elo- . Vapauden j^i^kka 1: ja Juho Nissinen 2, yhf^i§hsit tof Ahtosta 3 uutta tilausta. Yksi enää viidestä puuttuu. ^ Annie Tapio, North Surrey, 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi, Eino Siren 1 ja E i n o Lehtola 2, yhte«n%ä 3 uutta tilausta "rapioiks i " Sudbnr/sta. Anna Lehto, Kaministiquiai 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi. : Lehden kotipaikkakunta, Sudbury, tavoittelee nyt osuutensa kaksinkertaista täyttämistä,.sillä täältä on saatu nyt jo 11 tilausta osuuden ollessa 6. « Muitakin hyViä tuloksia on saatu uusien tilati^tdn hanhiniiarissa. Samalla kertaa on kiinnitetty hyvää huomiota katkeamassa, olevien, tilausten uusimiseen. Mutta kun le-vityskampanja jatkuu toukokuun 15 päivään asti, n i in se antaa mah' dollisuuden parantaa vauhtia kautta linjan,, j a jos koskaan, niin juuri nykyoloissa pitäisi saada työväen-lehdlUe, kuten Vapaudelle, jatkuvasti uusia tilaajia. naki Venäjän tulevaisuuden usyai- kuviemme, taiteilijavierailujemme sena. "En halua sanoa pahaa sanaa kirjailijoittemme käännettyjen Wallacesta. Mutta nyt koko maail- teosten perusteella tietää, miten ma on saanut todeta, ettei hänen en- monipuolisia ovat kirjallisuutemme nustuksensa toteutunut. Leninin ja taiteeemme - musiikki, teatteri. l i p pu liehuu nykyisin maitten yllä, joissa asuu y l i kolmannes ihmiskunnasta. Venäjä ei loista yksinomaan maailman . suurjjnpien sähkövoimalaitosten valoin, vaan se loistaa myös tieteensä, tekniikkansa ja kulttuurinsa saavutuksilla. Eikä Herbert Wallacen Moskovan käynnistä ole kulunut ehempää kuin neljä vuosikymmentä. Ymmärrän, luonnollisesti, mitä te tarkoitatte puhumalla kirjallisuutta ja taidetta koskevista kysymyksistä käydyn äskeisen väittelyn vaikutuksesta länsimaiden sivistyneistöön. Porvarillinen lehdistö on pitänyt ta rpeeksi su u rta ääntä 'puolueen kovasta linjasta" j a . muista seikoista. Mutta yksikään länsimainen lehti ei kertonut lukijoilleen sitä, että se o l i tovereiden kesken käyty ystävällinen keskustelu. Se oli suuri keskustelu taidemaa-lareiden ja kirjailijoiden tehtävistä kommunistisen yhteiskunnan rakentamista maassamme edellyttävän suunnitelman valossa, suunnitelman, jonka NLn kommunistinen puolue on laatinut. Kun kansamme pääsee uusiin saavutuksiin kommunistisen yhteiskunnan rakentamisessa, se ha luaa^ et tej kirjailijoiden ja taiteilijoiden joukossa olisi sellaisia, jotka tallustelevat epätahdis-sa joukon jatkona. Siksi puolue kat-runous ja proosa. Tämä on todellista uudistusten kannattamista. . Ulkomailla on ihmisiä, jotka ymmärtävät "uudistuksilla" todellisuuden pakoilemista, yritystä piilottautua siltä turhien j a hedelmättömien kiemuroiden taakse. Mahdollisesti tällaiset vääntelyt auttavat porva^ rillistä ideologiaa johdattamaan joitakin ihmisiä haaveiden maailmaan ja täten lamaannuttaa heidän tahtonsa taistella vanhan yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia vastaan. Mutta miksi tällaisesta pitäisi ottaa esimerkkiä?. Mehän rakennamme uutta yhteiskuntaa, pysyttelemme maan kamaralla, emme halua pakoilla todellisuutta, vaan pyrimme tetkemään sen sellaiseksi, että työtätekevän - ihmisen elämä olisi huomenna parempi kuin tänään ja y l i huomenna vieläkin parempi; Olen. jo sanonut, ettei aatteiden taistelussa voi olla rauhaa. Meidän aatteemme — marxismin-leninismin aatteet ^ v a l l o i t t a v a t yhä uusien miljoonien ihmisten mielet. Niistä on todella tullut edistysmielisen ihmiskunnan osan ajatusmaailman Valtiaat. Olen varma, että myös lännessä edistyksellinen ^sivistyneistö ymmärtää tämän ja jos tänään joku sen edustajista elää vielä harhaluuloissa, niin huomenna hänkin ymmärtää asian. Miljonäärien yhteinen hotelli L o n t o o .— The Hilton Hotel Lontoon uusin; suurin ja hienoin ho-^ teili, avattiin keskiviikkona kuninkaallisen kaartin trumpetistien fanfaarin j a ' K u k a haluaisi olla mil-jönääri"- laulun sävelten kajahtaessa. • , Park Lanen varrella Hyde Parkin luona sijaitseva 30-kerroksinen Hilton Hotel on englantilaisen miljonäärin Gharles Cloren ja amerikkalaisen hotellimagnaatin Conrad Hiltonin yhteinen yritys. Hotellin rakennuskustannusten ilmoitetaan nou.ssecn kahdeksaan miljoonaan puntaan. Hotelliin mahtuu 800 vierasta. Loisteliaimpien huoneistojen hinta on 50 puntaa päivässä. Tämä cn suurin Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen rakennettu hotelli. Sen 100 metrin korkuisesta tornista on hyvä näköala lähellä sijaitsevan Buckingham Pa-lacen puutarhaan. TN tuomitsi Portugalin New Ybrk. — Y K : n turvallisuils-neuyosto hyväksyi keskiviikkona yksimielisesti päätöslauselman jossa valitettiin portugalilaisen koneen hyökkäystä Senegalin rajalla sijaitsevaa kylää vastaan huhtikuun 8 pnä ja kehotettiin Portugalin hallitusta ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin Senegalin alueelle suunnattujen . estämiseksi. Päätösbuseimassa' kehotettiin myös U Thanfia pitämään silinällä sj'ntynyttä tilannetta. Päätöslauselma, josta Marokko ja Ghana olivat tehneet esityksen, hyväksyttiin kuusi päivää kestäneen käsittelyn jälkeen. Portugali kiisti keskiviikkona hyökkäyksen tapahtumisen ja sanoi sen käsittelyn olleen "ajan ja rahan hukkaamista". — - Sanomalehti on ikkuna ulkomaailmaan. PÄIVÄN PAKINA Viinakuninkaan vaivoja parantamaan Siltä varalta jos Vapauden lukij a in joukossa sattuu olemaan muitakin sellaisia pölvästejä kuiri alle-; kirjoittanut, joka ei ole koskaan saanut mahansa täydeltä amerikkalaista bourbonia, me kiiruhdamme esittämään, että nyt on jo korkea aika tehdä parannus ja kääntyä bourbonin uskoon. Ylläolevan jalon ajatuksen saimme amerikkalaiselta vara-amiraalilta, eläkkeelle jääneeltä sellaiselta, W i l l i am Marshall nimeltään, joka käväisi viime" viikolla puhumassa Montrealin junjor-kauppakamarin illalliskokouksessa. Väärin arvattu, ei arvon amiraali puhunut mitään Bomarc-ohjuksista, ei ydinlatauksista eikä mistään muistakaan tappoaseista. Mänen puheensa aihe oli ^ v a r a - a m i r a a li kun on — vallan toinen asia, jonka hän oman lausuntonsa perusteella tuntee "paremmin kuin muut" ky-symykset._. , Nyt olemmekin jö o i k e i l l a jäljillä. Eläkkeelle jääneet kenraalit, amiraalit ja muut sotaviskaalif tun" tevat tavallisesti sotavekottimia paremmin ainoastaan rahan — ja viinan. ,), ,. ••. V-., , Tässä tapauksessa on kysymys liemestä, sillä vara-amiraali Marshall on. tätä nykyä US Bourbon Instituten presidentti; Hänen sydämenasianaan oli se surkeus ja kurjuus kun kehnoa ca-nadalaista whiskyä virtaa kuulema rajan yli;enemmän mitä me canadalaiset latkimme täällä sellaista jalojuomaa kuin on yhdysvaltalainen bourbon! Arvon amiraalin o l i ilmeisesti vaikea pidättää itkuaan -— ja se tapahtui huhtikuun 5 pnä Montrealissa — siitä surkeudesta kun "canadalaiset lähettivät viime vuonna Yhdysvaltoihin y l i 14 miljoonaa gallonaa whiskyä", vaikka emme ostaneet bourbonia muuta k u i n 2,000 gallonaa. Tässä yhteydessä meidän sallittane tehdä pieni sivuhyppy. Vaikka amiraali- Marshall sanoo meidän olevan hukuttamaisillaan yhdysvaltalaiset canadalaiseen whis-kyyn, niin oikeat punaveriset amerikkalaiset eivät tiukan tullen tuo-, nusta koko canadalaisen vvhiskyn olemassaoloa, sen paremmin kuin he tunnustavat Kiinankaan olemassaolon. Tämä on -kyllä vähän ristiriitainen juttu. Mutta ristiriitaa on kaiketi siinäkin kun lähes 700-miljoo-naista Kiinan kansaa ei tunnusteta? No niin. Eräs toinen asiaan kiintynyt amerikkalainen silmänteke-vä, Leo Vernon nimeltään, sanoi viime helmikuun loppupuolella, että canadalaista whiskyä myydään Yhdysvalloissa vuosittain n. $80.6 miljoonan arvosta j a se on "työntänyt amerikkalaiset viinatehtailijat seinää vasten": Hän vaati suojelusta amerikkalaisille viinatehtailijoille siten, että canadalaiselle — sille olemattomalle virhiskylle mätkäistäisiin korkeanipi tulli Yhdysvalloissa. ^ Mr. Vernon syytti myös, että ca-nadalaisten paheellisena päämäärä-den rajoitusten poistamista." nä on olemattoman "halvalla" whis-kyllään madaltaa bourbonin arvoa. "Mikään ei tuhoa hyvän bourbonin kuvaa niin perusteellisesti kuin se, että sitä myydään halvalla", selitti mr. Vernon perustellessaan sitä, että canadalaiselle whiskylle pitäisi Yhdysvalloissa korottaa tullia $1.25 gallonasta $5.00 gallona. Yllämainittujen esitystensä jälkeen mr. Vernon viittasi presidentti Taftiin( joka antoi kuulema lausuntonsa eri whiskylajeista vuosisatamme vaihteessa) osoittaakseen, että ' Canadan whiskyä" ei sellaisenaan, ole olemassakaan. Hän selitti, että samanlaista tuotetta kuin Canadan vvhiskyä valmistettiin Yhdysvalloissa kieltolain aikana. Kysymys on siis "korpikuusen kyyneleistä"* mikäli mr. Vernon canadalaista whiskyä käsittelee. Nyt sitten voimmekin taas palata takaisin— vara-amiraali Marshallin puheeseen. "Valitettavasti, herrat", hän sanoi, "me olemme olleet hieman välinpitämättömiä tämän erikoison-gclman suhteen . .Meidän välillämme on vielä monia rajaesteitä. Yksi tästä tilanteesta eniten kärsivistä, voin mainita, on se tuote, jota minä edustan — mainio yhdysvaltalainen bourbon-whisky. . . Valitettuaan edelleen, ettei ca-nadalaisetla whiskyllä ole k y l l in korkeita tullimuureja Yhdysvalloissa, amiraali Marshall jatkoi: "Ontariossa meidän (bourbon) whiskyä myydään vähän alle $8.00 pullo samalla kun teidän canadalaista whis-kyänne myydään alle $5.00 pullo." Ja siunatuksi lopuksi: "Meistä tuntuu, että kunhan te tulette käsittämään mitä merkitsevät vapaan kaupankäynnin rajoitukset maittemme välillä, te tulette vaatimaan näK Kuten, yllä on jo viitattu, arvon amiraali sanoi puhuvansa näistä asioista siksi kun hän 'ymmärtää niitä paremmihin kuin muita". Me puolestamme sanomme "Amen ja hallelujaa", sillä totta totisesti me tunnemme myötätuntoa amiraali Marshallin ajatuksista. Me olemme siis puolestamme valmiina kannattamaan hänen esitystään ,tOsin yhdellä pienellä lisäyksellä — että .whiskykaupan lisäksi huomioidaan .kaikki muukin kaupankäynti maittemme välillä. ' Jos yhdysvaltalaisille tulee vaikeuksia siitä, että canadalaista,. tai oikeammin "olematonta" whiskyä myydään muutaman kymmenen miljoonan dollarin edestä enemmän Yhdysvaltoihin, mitä me ostamme amerikkalaista bourbon.vvhiskyä — n i in lisättäköön täällä Canadassa oikean bourbonin" käyttöä niin, että pääsemme kummallakin puolen rajaa tasoihin "— tosin sillä pikkueh-dolla, että Yhdysvallat suostuu puolestaan ostamaan meiltä canadalai-i i l t a muuta tavaraa täsmälleen saman verran mitä me ostamme Yhdysvalloista: Canadan kauppatappio Yhdysvaltain kanssa vielä senkin jälkeen vaikka siellä kuulema aiheutetaan suurta kärsiiÄystä canadalaisen whisky n myynnillä, on tasaluvuin kymmenen kertaa 80 miljoonaa, eli peräti $80D,O0Ö;OOO. Mikäli Yhdysvallat.on siis valmis lisäämään ostoksiaan Canadassa siinä määr^.;että. tämä suuri <^U{^;(| patappiommeahäviää,^ me^ pui)l!|tj|(^^ nrie oleihWe'v^'i^is i^yöntSiäHSi tä bourbone-amiraalellJ|l|§]p| ta i^valittamisenriiiheiiilliSli iiii m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 2, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-05-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630502 |
Description
Title | 1963-05-02-02 |
OCR text |
m.-
Sivu 2 Torstaina, toukök. 2 p — Thursday, May 2, 1963
IS-'-'
VAPAUS INDEPEfvlDENT L A B O R ORGÄN
OF FINNISH C A N A D I A NS
(LIBERTY) Established"Nov. 6. 1917
Edltor: W. EMund ^ ' , Manager:-E. Saksi
Telephohes: Office OS, 4 - 4 ^ — Edltorial OS 4-:4265
Published thrice weekly: Tuesd«ys. Thursäays.änd saturdays by Vapatts
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sijdbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69 •
Advertislng riBtesupon appllcaticn: traiislations free of charge.
Authorized as second d a s mail by^ the Post Office Oepartmenti Ottawa.
arid for paymmt oti pös^ • •
TILAUSHINNAT 7. ~~
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 , USArssa .1 vk..$10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suömesäa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
• CÄMAHIAN LANGUAGE PRF.SS
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Paamimsterin vier«fluniatl»sta
Pääministeri: Pearsonin vieraillessa nyt; Lontoossa pää^
ministeri Masniillanin luona ja myöhemmin Hyänrtis Pi)rtii5sä
priBsideiitti Kennedyn luona, ei ole keskusteluja järjestetty
minkään virallisen työjärjestyksen pohjalla ja se on, hyyä
asia, sanoi liberaalipuoluetta tukeva Montreal Daily Star
lehti äskettäisessä toimituskirjoituksessan selittäen, että me
olemme kansakuntana nyt siirtymässä Pearsonin "vanhan
diplomatian liniall^*'.
Mainittu lehti kirjoitti: "Canadan asema Amerika-Bri-tanhia
Canada kolmiossa sodanjälkeisinä vuosina (Pearsonin
ulkoministerikaudella — V) ei perustunet allekirjoitettuihin
sopimuksiin; vaan luottamukseen jä kunnioitukseen . . . Ne
hyveet ön palautettava uudelleen' voimaan ennenkuin voidaan
syventyä yksityiskohtaisemmin Canadan-Britannian ja
Canada-Amerikan suhteisiin. Mr. Pearson puhuu (diplomaattisesti—
V) samaa kieltä kuin nru:. MacmiUan ja mr. Kennedy
. . .Yhteisymmärryksen palauttaminen Ottawan ja
Washingtohin sekä Ottawan ja Lontoon välille, on ensimmäisenä
tehtävänä . . On paljon palautettava. On annettu jännityksen
kehittyä Britanniaan nähden sen suhtautumisesta
Euroopan yhteismarkkinoihin i . . ja vielä vakavamman jännityksen
Yhdysvaltoihin nähden ulkopoliittisten kysymysten,
kauppa-asiain ja erikoisesti maanpuolustuskysymysten tiimoilta
. . ."
Tältä pohjalta katsoen, ja me otaksumme, että Montreal
Star tietää osapuilleen mistä se puhuu tässä tapauksessa, meidän
hartain toivomuksemme on, että pääministeri Pearson
kuuntelisi ja katselisi ennen kohtalokkaiden hyppyjen tekoa.
Meidän on va^^ea mukautua ajatukseen, että neuvottelujen
"epävirallinen" luonne on muka onnistumisen takeena.
Paljon mieluimmin näkisimme, että pelattaisiin "avointa
pokkeria" niin, että canadalaiset yleensä saisivat tietää, mistä
kulloinkin keskustellaan, mitä ehdotuksia mahdollisesti
esitetään, mitä sopimuksia tehdään ja mitä kiistakysymyksiä
jää mahdollisesti sopimatta. Sellainen julkinen asiain käsittely
vastaisi käsittääksemme paremmin Canadan kansan yleisiä
toivomuksia kuin "hush-hush" jutustelut suljettujen ovien
takana. ^
T^oiseksi voi olla hyvinkin niin, että jotkut piirit ovat etukäteen
melko yksityiskohtaisesti tietoisia siitä mistä asioista
nässä neuvonpidoissa keskustellaan, vaikka canadalaiset
yleensä pidettäisiin pimeässä. Yhdysvaltain presidentti Kennedyn
neuvonantaja Christian Herter ei käynyt Ottawassa
pelkästään hyvää päivää sanoakseen.^Hänen tehtävänään oli
ilmeisesti antaa vissinlaisia tietoja päämini-steri Pearsonille
Lontoon matkaa varten,
Washingtdnista tulleissa uutistiedoissa kerrotaan toisaalta,"
että sikäläiset hallituspiirit ovat vihjailleet, jotta presidentti
Kennedyn ja pääministeri Pearsonin neuvonpitoa varten
öh sittenkin olemassa melko yksityiskohtainen työjärjestys.
Näiden tifetoj en mukaan tulee keskustelun alaiseksi Canadan
jäsenyys Amerikan valtojen järjestössä (OAS) mistä
maamme on tähän mennessä pysytellyt hyvin aiheellisesti
poissa; Canadan osallistuminen Yhdysvaltain edistysohjel-maan,
mistä ei liioin olisi mitään kunniaa odotettavissa; Canadan
avustuksen lisääminen Laosille jne.
Merkillepantavaa myös on, että näissä Washingtonin hu-hutiedoissa
puhutaan niistä seikoista, mitkä olivat siinä salaisessa
asiakirjassa, mikä joutui vahingossa entisen pääministerin,
John Diefenbakei-in käsiin presidentti Kennedyn
vierailtua Ottawassal961.
Ilman muuta on selvää* että yhdysvaltalaiset nostattavat,
vaikka pääministeri Pearson ei sitä haluaisikaan, keskusteltavaksi
sellaisia kysymyksiä kuin Columbia-joen kurjan sopimuksen
ratifioiminen sekä varusteiukysymys ydinkärkineen.
Kysymys on siis ilmeisesti hyvin tärkeistä ja kauaskantoisista
asioista ja siksi me liitymme niihin canadalaisiin, jotka
toivovat, että pääministerimme "vanhan diplomatian" ta-voiteena
olisi maallemme vahingolliseksi osoittautunut integraatio-
ohjelma, joka on liian usein tuottanut "50-50 tuloksen"
niin, että yhdysvaltalaiset ovat saaneet hevosta vastaavan
tuloksen ja me canadalaiset hädintuskin vain jäniksen.
Anselm KiHriSin6ii, Whitefish
Ont., täyttää sunnuntaina, toukokuun
5 pnä 70 vuotta.
Älrs.; F i i a WMW». Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina, toukokuuri &
päivänä 79 vuotta.
RITS. V i l m a Niskanen, SaultSte.
Marie, Ont.; täyttää maanarttaina.
toukokuun 6 päivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-valri
onnentoivotuksiin.
Adenauerin ''kniuminperiUinen"
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Länsi-Saksan vanhan
liittokanslerin, Konrad Adenauerin "perintöprinssiksi" ön
lopultakin nimitetty Länsi-Saksan talousm:nisteri Ludwig
Erhard, jonka pitäisi nousta hallituspukille ensi syksynä, todennäköisesti
lokakuussarPäätöksen teki kansleri Adenaurin
vastarinnasta huolimatta Länsi-Saksan nykyinen hallituspuolue,
siis Adenauerin johtama kristillisdemokraattinen,
puolue.
Täten näyttää päättyneen mainitun puolueen valtataistelu
ainakin tältä kohdalta. Jo kevättalvella 1959, jolloin nir.
Adenauer suostui siihen, että hän jää pois liittokanslerin virasta,
mutta sitten peruutti lupauksensa, oli tästä asiasta
Adenauerin puolueessa yhtä kovaa ristivetoa kuin ennen vanhaan
hampparin housuissa. Hänen puolueessaan on siitä läh- .
tien ollut huomattava ja yhä kasvava ryhmä, joka pitää
Adenauria liian vanhana liittokanslerin tehtävään. Tällainen
käsityskanta on ilmeisesti vielä voimakkaampi länsisaksaläis-ten
keskuudessa kristillisdemokraattisen puolueen ulkopuolella.
• , '
Ilmeistä on myös, että lii|tokansleri Adenauer on tehnyt
kaiken voitavansa itselleen mieleisen perintöprinssin löytämiseksi,
mutta ErhaVdin valinta osoittaa, ettei hän siinä o i ir
nistunut. Tosiasia onkin, että Erhardin valinta oli melko kat-kefä'
pala vanhan liittokanslerin/purtavaksi tai hyväksyttä-i
i S V ^ ^ mielestään Erhalxl on aivan "liian peh-
, . f-p^B" kanslerik.sj.
^ ^( Adenauerin epäonnistumi.«5en yksi perussyy lienee löydet-
T I E P U L M A - K Y S Y M Y S \
Olisiko laajassa lukijapiirissä ker
tään lakiasiain tuntijaa? Tärfiä on
tiekysymys, eikä tällä aikakaudella
ilman tietäkään tule toimeen, nimittäin
farmillakaan. Juttu olisi
s6mmoinen että meiltä kiellettiin
, vuoäi sitten kulku ja lukitettiin tieoikeus
meidän farmillemme joka
meillä ön ollut jo 18 vuotta. Sanottu
tie on 300 jalkaa naapurimme maan
poikki ja tämä tie on ollut siinä jo
vuodfesta 1914 jä sitä on vakituisesti
kuljettu, ensin tietysti apostolin
kyydillä, sitten hevosilla ja nyt
vuosia autoilla. Tätä tietä pääsee
kahdelle eri järvelle ja se on ainoa
tie meidän farmillemme, johon meillä
on omistus ja josta suoritamme
jokavuotisen veronmaksun sekä
tieveron. Nämä ko. naapurimme
ovat asuneet vasta paikassa vajaat
10 vuotta. Se oli "homesead" vielä
kolmisen vuotta- sitteih mutta he
ovat'saaneet sen omakseen joku a i
ka sitten. Sen perusteella he laittoivat
munalukon tieporttiin ja piikkilankoja
ristin rastiin tielle, joten
olemme j p vuosi sitten joutuneet
jättämään farmimme pahantekijöiden
käsiin.
Olemmeko me lain ulkopuolella;
tässä tieasiassa? Olemme tästä kirjoittaneet
j a kysyneet Land and Fo-i-
ests Department, Statute Labour
Board j a District Municipal Engin-eer
Department of Highways toimistolta,
mutta tulos on ollut nolla.
Olemme käyneet asianajajienkin puheilla,
mutta he eivät ole päässeet
mihinkään tuloksiin, sanovat vain,
että lakia on muutettu. Voiko niin
olla, että laki muuttuu näin .pian.
Ja jos asia niin on, n i in eivätkö
lakia lukevat herrat voisi antaa tietoa
aikaisemmin ihmisille joita asia
koskee, että he voisivat asiansa järjestää?
Olisimme kiitollisia jos joku voisi
meille neuvoa kenen puoleen olisi
tämmöisessä asiassa käännyttävä
että saisimme luvan kulkea Iätä tie
tä ja onko tietä oikeus n i in vain sulkea?
Mrs. Anni Skehar.
269 Cedar St. North.
Timmins, Ont. .
N. S. Hrushtshev:
Emme hyväksy l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-05-02-02