Vapaus, May 2, 1963

              m.-
Sivu 2 Torstaina, toukök. 2 p — Thursday, May 2, 1963
IS-'-'
VAPAUS INDEPEfvlDENT L A B O R ORGÄN
OF FINNISH C A N A D I A NS
(LIBERTY) Established"Nov. 6. 1917
Edltor: W. EMund ^ ' , Manager:-E. Saksi
Telephohes: Office OS, 4 - 4 ^ — Edltorial OS 4-:4265
Published thrice weekly: Tuesd«ys. Thursäays.änd saturdays by Vapatts
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sijdbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69 •
Advertislng riBtesupon appllcaticn: traiislations free of charge.
Authorized as second d a s mail by^ the Post Office Oepartmenti Ottawa.
arid for paymmt oti pös^ • •
TILAUSHINNAT 7. ~~
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 , USArssa .1 vk..$10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suömesäa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
• CÄMAHIAN LANGUAGE PRF.SS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paamimsterin vier«fluniatl»sta
Pääministeri: Pearsonin vieraillessa nyt; Lontoossa pää^
ministeri Masniillanin luona ja myöhemmin Hyänrtis Pi)rtii5sä
priBsideiitti Kennedyn luona, ei ole keskusteluja järjestetty
minkään virallisen työjärjestyksen pohjalla ja se on, hyyä
asia, sanoi liberaalipuoluetta tukeva Montreal Daily Star
lehti äskettäisessä toimituskirjoituksessan selittäen, että me
olemme kansakuntana nyt siirtymässä Pearsonin "vanhan
diplomatian liniall^*'.
Mainittu lehti kirjoitti: "Canadan asema Amerika-Bri-tanhia
Canada kolmiossa sodanjälkeisinä vuosina (Pearsonin
ulkoministerikaudella — V) ei perustunet allekirjoitettuihin
sopimuksiin; vaan luottamukseen jä kunnioitukseen . . . Ne
hyveet ön palautettava uudelleen' voimaan ennenkuin voi­daan
syventyä yksityiskohtaisemmin Canadan-Britannian ja
Canada-Amerikan suhteisiin. Mr. Pearson puhuu (diplomaat­tisesti—
V) samaa kieltä kuin nru:. MacmiUan ja mr. Ken­nedy
. . .Yhteisymmärryksen palauttaminen Ottawan ja
Washingtohin sekä Ottawan ja Lontoon välille, on ensimmäi­senä
tehtävänä . . On paljon palautettava. On annettu jän­nityksen
kehittyä Britanniaan nähden sen suhtautumisesta
Euroopan yhteismarkkinoihin i . . ja vielä vakavamman jän­nityksen
Yhdysvaltoihin nähden ulkopoliittisten kysymysten,
kauppa-asiain ja erikoisesti maanpuolustuskysymysten tii­moilta
. . ."
Tältä pohjalta katsoen, ja me otaksumme, että Montreal
Star tietää osapuilleen mistä se puhuu tässä tapauksessa, mei­dän
hartain toivomuksemme on, että pääministeri Pearson
kuuntelisi ja katselisi ennen kohtalokkaiden hyppyjen tekoa.
Meidän on va^^ea mukautua ajatukseen, että neuvottelu­jen
"epävirallinen" luonne on muka onnistumisen takeena.
Paljon mieluimmin näkisimme, että pelattaisiin "avointa
pokkeria" niin, että canadalaiset yleensä saisivat tietää, mis­tä
kulloinkin keskustellaan, mitä ehdotuksia mahdollisesti
esitetään, mitä sopimuksia tehdään ja mitä kiistakysymyksiä
jää mahdollisesti sopimatta. Sellainen julkinen asiain käsit­tely
vastaisi käsittääksemme paremmin Canadan kansan ylei­siä
toivomuksia kuin "hush-hush" jutustelut suljettujen ovien
takana. ^
T^oiseksi voi olla hyvinkin niin, että jotkut piirit ovat etu­käteen
melko yksityiskohtaisesti tietoisia siitä mistä asioista
nässä neuvonpidoissa keskustellaan, vaikka canadalaiset
yleensä pidettäisiin pimeässä. Yhdysvaltain presidentti Ken­nedyn
neuvonantaja Christian Herter ei käynyt Ottawassa
pelkästään hyvää päivää sanoakseen.^Hänen tehtävänään oli
ilmeisesti antaa vissinlaisia tietoja päämini-steri Pearsonille
Lontoon matkaa varten,
Washingtdnista tulleissa uutistiedoissa kerrotaan toisaal­ta,"
että sikäläiset hallituspiirit ovat vihjailleet, jotta presi­dentti
Kennedyn ja pääministeri Pearsonin neuvonpitoa var­ten
öh sittenkin olemassa melko yksityiskohtainen työjärjes­tys.
Näiden tifetoj en mukaan tulee keskustelun alaiseksi Ca­nadan
jäsenyys Amerikan valtojen järjestössä (OAS) mistä
maamme on tähän mennessä pysytellyt hyvin aiheellisesti
poissa; Canadan osallistuminen Yhdysvaltain edistysohjel-maan,
mistä ei liioin olisi mitään kunniaa odotettavissa; Ca­nadan
avustuksen lisääminen Laosille jne.
Merkillepantavaa myös on, että näissä Washingtonin hu-hutiedoissa
puhutaan niistä seikoista, mitkä olivat siinä sa­laisessa
asiakirjassa, mikä joutui vahingossa entisen päämi­nisterin,
John Diefenbakei-in käsiin presidentti Kennedyn
vierailtua Ottawassal961.
Ilman muuta on selvää* että yhdysvaltalaiset nostattavat,
vaikka pääministeri Pearson ei sitä haluaisikaan, keskustel­tavaksi
sellaisia kysymyksiä kuin Columbia-joen kurjan sopi­muksen
ratifioiminen sekä varusteiukysymys ydinkärkineen.
Kysymys on siis ilmeisesti hyvin tärkeistä ja kauaskan­toisista
asioista ja siksi me liitymme niihin canadalaisiin, jot­ka
toivovat, että pääministerimme "vanhan diplomatian" ta-voiteena
olisi maallemme vahingolliseksi osoittautunut inte­graatio-
ohjelma, joka on liian usein tuottanut "50-50 tulok­sen"
niin, että yhdysvaltalaiset ovat saaneet hevosta vastaa­van
tuloksen ja me canadalaiset hädintuskin vain jäniksen.
Anselm KiHriSin6ii, Whitefish
Ont., täyttää sunnuntaina, touko­kuun
5 pnä 70 vuotta.
Älrs.; F i i a WMW». Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina, toukokuuri &
päivänä 79 vuotta.
RITS. V i l m a Niskanen, SaultSte.
Marie, Ont.; täyttää maanarttaina.
toukokuun 6 päivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-valri
onnentoivotuksiin.
Adenauerin ''kniuminperiUinen"
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Länsi-Saksan vanhan
liittokanslerin, Konrad Adenauerin "perintöprinssiksi" ön
lopultakin nimitetty Länsi-Saksan talousm:nisteri Ludwig
Erhard, jonka pitäisi nousta hallituspukille ensi syksynä, to­dennäköisesti
lokakuussarPäätöksen teki kansleri Adenaurin
vastarinnasta huolimatta Länsi-Saksan nykyinen hallitus­puolue,
siis Adenauerin johtama kristillisdemokraattinen,
puolue.
Täten näyttää päättyneen mainitun puolueen valtatais­telu
ainakin tältä kohdalta. Jo kevättalvella 1959, jolloin nir.
Adenauer suostui siihen, että hän jää pois liittokanslerin vi­rasta,
mutta sitten peruutti lupauksensa, oli tästä asiasta
Adenauerin puolueessa yhtä kovaa ristivetoa kuin ennen van­haan
hampparin housuissa. Hänen puolueessaan on siitä läh- .
tien ollut huomattava ja yhä kasvava ryhmä, joka pitää
Adenauria liian vanhana liittokanslerin tehtävään. Tällainen
käsityskanta on ilmeisesti vielä voimakkaampi länsisaksaläis-ten
keskuudessa kristillisdemokraattisen puolueen ulkopuo­lella.
• , '
Ilmeistä on myös, että lii|tokansleri Adenauer on tehnyt
kaiken voitavansa itselleen mieleisen perintöprinssin löytä­miseksi,
mutta ErhaVdin valinta osoittaa, ettei hän siinä o i ir
nistunut. Tosiasia onkin, että Erhardin valinta oli melko kat-kefä'
pala vanhan liittokanslerin/purtavaksi tai hyväksyttä-i
i S V ^ ^ mielestään Erhalxl on aivan "liian peh-
, . f-p^B" kanslerik.sj.
^ ^( Adenauerin epäonnistumi.«5en yksi perussyy lienee löydet-
T I E P U L M A - K Y S Y M Y S \
Olisiko laajassa lukijapiirissä ker
tään lakiasiain tuntijaa? Tärfiä on
tiekysymys, eikä tällä aikakaudella
ilman tietäkään tule toimeen, ni­mittäin
farmillakaan. Juttu olisi
s6mmoinen että meiltä kiellettiin
, vuoäi sitten kulku ja lukitettiin tie­oikeus
meidän farmillemme joka
meillä ön ollut jo 18 vuotta. Sanottu
tie on 300 jalkaa naapurimme maan
poikki ja tämä tie on ollut siinä jo
vuodfesta 1914 jä sitä on vakituises­ti
kuljettu, ensin tietysti apostolin
kyydillä, sitten hevosilla ja nyt
vuosia autoilla. Tätä tietä pääsee
kahdelle eri järvelle ja se on ainoa
tie meidän farmillemme, johon meil­lä
on omistus ja josta suoritamme
jokavuotisen veronmaksun sekä
tieveron. Nämä ko. naapurimme
ovat asuneet vasta paikassa vajaat
10 vuotta. Se oli "homesead" vielä
kolmisen vuotta- sitteih mutta he
ovat'saaneet sen omakseen joku a i
ka sitten. Sen perusteella he lait­toivat
munalukon tieporttiin ja piik­kilankoja
ristin rastiin tielle, joten
olemme j p vuosi sitten joutuneet
jättämään farmimme pahantekijöi­den
käsiin.
Olemmeko me lain ulkopuolella;
tässä tieasiassa? Olemme tästä kir­joittaneet
j a kysyneet Land and Fo-i-
ests Department, Statute Labour
Board j a District Municipal Engin-eer
Department of Highways toi­mistolta,
mutta tulos on ollut nolla.
Olemme käyneet asianajajienkin pu­heilla,
mutta he eivät ole päässeet
mihinkään tuloksiin, sanovat vain,
että lakia on muutettu. Voiko niin
olla, että laki muuttuu näin .pian.
Ja jos asia niin on, n i in eivätkö
lakia lukevat herrat voisi antaa tie­toa
aikaisemmin ihmisille joita asia
koskee, että he voisivat asiansa jär­jestää?
Olisimme kiitollisia jos joku voisi
meille neuvoa kenen puoleen olisi
tämmöisessä asiassa käännyttävä
että saisimme luvan kulkea Iätä tie
tä ja onko tietä oikeus n i in vain sul­kea?
Mrs. Anni Skehar.
269 Cedar St. North.
Timmins, Ont. .
N. S. Hrushtshev:
Emme hyväksy l<ompromlssid
ideologisella alalta
Lännessä ei mitenkään voida ym­märtää
tai ainakin osoitetaan halutV
tomuutta ymmärtää, että yhteiskun­tajärjestelmiltään
erilaisten valtioi­den
rauhanomainen rinnakkainolo
ei merkitse rauhanomaista rinnak-kaiholoa
ideologisella alalla, lausui
Neuvostoliiton pääministeri Hru­shtshev
vastauksessaan, jonka hän
antoi italialaisen II Giorno-lehden
Kirjeenvaihtajan hänelle tekemään
NLssa äskettäin käytyä taidekeskus­telua"
koskevaan kysymykseen. ,
Mainittu haastattelu, joka koski
monia ajankohtaisia kaiisainvälisen
politiikan kysymyksiä ja josta Kan­san
Uutiset 6n jo aikaisemmin j u l -
lisen panoksen rikastuttamiseksi.
Me .vastustamme absfraktioiiismla,
vastustamme naturalismia ja har­maata,
prifnitiivistä ja imelää tai­detta.
Jos lännen porvarilliset piirit ovat
nyt huolissaan ja kohuavat tämän
johdosta ja puhuvat kuvitellusta
'venäläisen neljännen polven krii­sistä",
n i in se jälleen osoittaaa, että
siellä joko ei ymmärretä Neuvosto­liiton
todellista elämää tai sUten ne
ovat vakuuttuneet, ettei kannata
enää yrittää kalastusta sameassa ve­dessä.
Joten teidän sijassanne en
hautoisi "huolestuttavia tulkinnan
mahdollisuuksia", vaan pyrkisin
kaissut eräitä''- kohtia, julkaistiin laajemmin tutustumaan meidän k i r -
I*ravdassa huhtikuun 24 päivänä.
Nyt julkaisemme pääministeri Hru-shtshevin
vastaukset kysymyksiin,
joita italialainen lehtimies teki tai­dekeskustelusta.
NLssa ja sen vai­kutuksia
lännessä.
jallisuuteemme ja taiteeseemme;
Kysymys: — Mitä mieltä olette
lännen ja kolmannen maailman va-semmistosivistyneistön
mielialoista
äskettäin Neuvostoliitossa käydyn
taidetta koskevan väittelyn johdos-
• Kysymys: Äskettäin tapahtu- ^^^^
Eropassit natsille
Wien. — Grazin apulaispoliisi-päällikkö
Johann Kunz,:joka_viime
veikolla oli todistajana Länsi-Saksas­sa
K9blenzissa kahtatoista entistä
SS-upseeria vastaan nostetussa oi­keudenkäynnissä,
on erotettu.
Oikeusviranomaiset ovat i-yhtyneet
tutkimaan Kunzin sodanaikaista toi­mintaa,
tavissa siitä kun hänentyyppisensä
'kovanaamainen poliitikko", sota­ministeri
Strauss joutui vetäyty­mään
syrjään sellaisten seikkojen
kuin esim. Der Spiegel-lehden ju­tun
vuoksi.
Täkäläiset sanomalehdet ja poliit­tiset
huomioitsijat ovat suoritta­neet
melkoisen määrän» kannunva­lantaa
siitä, mitä Erhardin nimitys
loppukädessä merkitsee?
Toisin kuin eräissä piireissä ol­laan
näkevinään, Erhardin nimitys
ei voi oikein suuria muutoksia-tar­koittaa
sillä onhan hän saman puo­lueen
jäsen kuin liittokansleri Ade-nauerkin,
eikä vain saman puo­lueen
vaan vielä saman puoluepop-poon
Ja myös Adenauerin hallituk­sen
jäsen. Toisaalta Länsi-Saksa on
sidottu siksi lujasti nykyiseen po­liittiseen
suuntaansa,^jettä mikään
yksi ^ i e s ei voi sitä horjuttaa-r-
Siinä tarvitaan suurempia voimia,
jotka voivat sen tehdä suotuisten
olosuhteiden auetessa joko Erhard­in
avulla tai hänestä huolimatta.
Myönteisenä piirteenä voitanee kui­tenkin
panna merkille se, että Er­hard
on ennenkaikkea talousmies,
joka pitää tärkeinä taloudellisia
asioita, kauppasopimuksia ja sen
sellaisia. .
Mitä lulee itse Länsi-Saksan kris­tillisdemokraattiseen
puolueeseen,
jonka kansansuosio on selvästi hei­kentynyt
viimevuosien aikana, se
panee, suuria toiveita tähän uuteen
johtajaan vuonna 1965 pidettävien
vaalien kannalta katsoen.
Miten Erhard tulee nämä puolue-toiveet
toteuttainaan, sekään ei r i i ­pu
yksinomaan hänestä, eikä edes
vielä hänen puolueestaankaan, vaan
niistä kansallisista ja kansainväli­sistä
olosiihteista, missä vuoden
1965 vaalit toimitetaan.
neen taidekeskustelun yhteydessä
sekä eräiden uusien Stalinia koske-v>
1 virallisten lausuntojen johdos­ta
on länsimaissa alettu puhua to­dellisesta
taka-askeleesta eli ns. de-stalinisaation
muodossa. Mikä on
teidän kantanne, miten te selvitätte
nämä äskettäin ilmenneet uudet sei­kat,
jotka helposti voidaan tulkita
näin huolestuttavalla tavalla?
Vastaus: — Jo Teidän kysymyk­senne
muodosta näkyy, että olette
joutunut sen elämäämme tahallises­ti
vääristelevän kuvan vaikutuspii­riin,
minkä porvarillinen propagan­da
lännessä siitä antaa. Puhukaam-
^ne avoimesti. Teitä huolestuttaa
puolueemme periaatteellinen ja
järkkymätön asenne taistelussa por­varillista
ideologiaa vastaan.
Lännessä ei mitenkään voida ym­märtää
tai ainakin osoitet^ian halut­tomuutta
ymmärtää, että yhteiskun­tajärjestelmiltään
erilaisten valtioi­den
rauhanomainen rinnakkainolo
ei merkitse rauhanomaista rinnak-kainoloa
ideologisella alalla.
Olemme aina puolustaneet ja puo­lustamme
edelleenkin sitä kantaa,
että sodat poistetaan ikuisiksi ajoik­si
ihmiskunnan elämästä, että val­tiot,
riippumatta niiden yhteiskun­nallisesta
ja taloudellisesta järjes-telmäsfä,
kehittäisivät kauppaa kes­kenään,
vaihtaisivat tietoja tieteen
ja kulttuurin aloilla,; jotta kansat
saisivat tutustua paremmin toisiin­sa.
Mutta samalla me kommunistit
emme koskaan ole hyväksyneet em­mekä
koskaan hyväksy ajatusta rau­hanomaisesta
rinnnkkainolosta ideo­logisella
alalla. Tässä ei voida teh­dä
kompromisseja.
Porvaristo haaveilee, että me jät­täisimme
aatteellisen taistelun bar­rikadin,
mikä antaisi tuoda meidän
uuteen maailmaamme oman henki­sen
köyhyytensä, rappeutuneisuu­tensa
ja mädännäisyytensä. Taide
ja kirjallisuus kuuluvat ideologian
p i i r i i n.
Siksi porvaristo onkin ottanut
omikseen sellaiset lahonneet ja hen­kisesti
saastaiset aseet kuin forma­lismin,
abstraktionismin, dekadens­sin
ym. virtaukset. J a kun me sitten
sanomme, että meidän puolueemme
taistelee ja tulee taistelemaan näitä
vääristel.vjä vastaan taiteessa, län­nessä
nostetaan kohu ja puhutaan
jostakin "taka-askeleesta", olete­taan
iuovan työn vapauden" jou­tuvan
kahleisiin jne. Lännen por­v
a r i l l i s i l l e piireille olisi hyvin mie­luisaa,
jos me panisimme kädet ris­tiin
ja antaisimme kaiken sen ideo­logisen
rikkaruohon rehottaa yhteis­kunnassamme,
jonka siemenet ovat
peräisin kapitalismin aatteellisista
kasvitarhoista. Me haluamme, että
meidän peltomme on puhdas ja se
tulee olemaan puhdas. Sosialistisen
ja porvarillisen — näiden kahden
tiukasti vastakkaisen ^ ideologian
kärkevässä. taistelussa, jota käydään
maailmassa ja jota tekään ette voi
kieltää, me esiinnymme j a tulemme
esiintymään kommunististen aattei­den
puolustajina.
Meidän puolueemme luottaa neu­vostokirjallisuuden
ja taiteen nuo­r
i in voiniiin, uskoo vanhemman pol­ven
kirjailijoihin ja taiteilijoihin.
Enkä epäile, etteivätkö lännessä
miljoonat ihmiset tule osoittamaan
suosiotaan meidän sosialistisen kult­tuurimme
saavutuksille, jotka hei­jastavat
eiäman totuutta ja • ovat
marxismin-leninismin vallanku­mouksellisten
aatteiden kyllästämiä.
Kun osa nuoren polvemme kirjai­lijoista
ja taiteilijoista astuessaan
luovan lyön tielle vasta sodan jäl­keisinä
vuosina, osoitti jonkinlaista
harhaantumista, niin me kokoon­nuimme
yhteen ja keskustelimme
heidän kanssaan. luottamuksellises­ti.
Teimme näin nimen omaan aut­taaksemme
näitä kirjallisuuden ja
taiteen edustajia ja annoimme heil­le
mahdollisuuden asettaa lahjansa
täysin mitoin kansan palvelemiseen..
Puolueemme kannustaa neuvosto­taiteilijoita
heidän todellisessa luo­vassa
työssään, huolehtii taiteen mo^
nipuolisuudesta, sen aihepiirin, tyv-lin,
laadun j a omakohtaisen taiteel-
Vastaus: — Minulle ei ole täysin
selvää, mitä te tarkoitatte kolman­nella
maailmalla, mutta voin sanoa,
että me pidämme suuressa arvossa
edistysmielisen, kansaan yhteyksiä
ylläpitävän sivistyneistön henkeä
sekä lännessä että muissa maissa,
sijaitsivatpa ne missäi maanosassa
hyvänsä. Täniä sivistyneistö on saa­nut
osakseen kansamme hyvän kun­nioituksen
ennen kaikkea siksi, että
se on rehellisesti j a rohkeasti vas­tustanut
taantumusta ja puolusta­nut
vapautta, demokratiaa ja rau­haa.
Emme koskaan unohda niiden
sivistyneistön edustajien sankarite­koja,
jotka fasismia vastaan käydyn
taistelun vuosina taistelivat vasta­rintaliikkeen
riveissä yhdessä työ-
Iäisten ja talonpoikien kanssa.
Olemme aina tunteneet ja tunnem­me
edelleenkin saavamme kanna­tusta
ulkomaiselta edistysmieliseltä
sivistyneistöltä.
Ulkomaanmatkoillani olen usein
keskustellut edistysmielisten tiede­miesten
ja kulttuurihenkilöiden
kanssa ja olen omakohtaisesti to­dennut,
millaisella kunni9ituksella
ja ymmärtämyksellä he suhtautuvat
kommunistisen : yhteiskunnan ra­kentamiseen
maassamme sekä Neu­vostoliiton,
laisteluun kansainvälisen
jännityksen laukeamisen ja rauhan
puolesta. Jos puhutaan ystäviemme
— ulkomaisen sivistyneistön 'mie­lialoista",
niin ne ovat pelkästään
ilahduttavia. Ne ovat hyviä, taiste-luintoisia,
sodanlietsojia kohtaan
leppymättömiä mielialoja!
Olemme luonnollisesti tietoisia
siitä, että sivistyneistö joutuu länsi­maissa
elämään j a toimimaan olo­suhteissa,
jotka ovat hyvin erilaiset
kuin sosialistisissa maissa vallitse­vat
olot. Eiilaiset olosuhteet, erilai­set
kulttuuriperinteet^ erilaiset kou­lunkäyntimahdollisuudet,
elämän
erilaiset aineelliset edellytykset —
emme olisi marxilaisia leninistejä,
ellemme ottaisi kaikkea tätä huo­mioon.
On luonnollista, etteivät
kaikki lännen sivistyneistön edusta­jat
kyenneet heti ymmärtämään oi­kein
elämämme erikoispiirteitä ja
mm. hiljattain käytyä puoluekeskus­teluamme
neuvostoliittolaisen kir­jallisuuden
ja taiteen kysymyksistä.
Olisi lapsellista odottaa sellaista,
sillä lännessä porvariston käsissä ön
mahtava propagandakoneisto. Ja
porvaristo faas valvoo önfla etujaan
eikä suinkaan aio auttaa länsimai­den
sivistyneistöä ymmärtämään.oi­kein
maamme aatteellista elämää.
Luulenpa tuskin paljastavani teille
mitään salaisuutta kertoessani, että
lännen hollituspiirit~ yrittävät joh­dattaa
sivistyneistönsä harhaan ja
vieläpä- yllyttää sen vastustamaan
sosialismin ja kommunismjn: aat­teita.
Venäläinen sananparsi sanoo^
"Jos jänistä pieksee riittävästi, niin
se oppii sytyttämään tulitikkuja".
Porvaristo on jo monen vuosikym­menen
ajan piessyt sivistyneistöään
yrittäen opettaa sitä sytyttämään
tulitikkuja isäntiään varten. Ja on
syytä olla iloisia, että porvariston
valtavasta painostuksesta^ huolimat­ta
lännen sivistyneistön joukossa
kasvaa jatkuvasti sellaisten ihmis­ten,
lukumäärä, jotka eivät alistu
tähän painostukseen, vaan taistele­vat
urhoollisesti edistysmielisten
ihanteidensa puolesta.
Tämän ei tietenkään tarvitse mer­kitä,
etteikö näiden ihmisten kes­kuudessa
esiintyisi horjumisia, har-haantumisia
ja puolueemme poli­tiikan
väärin ymmärtämistä kysy­myksen
koskiessa kirjallisuutta ja
taidetta. Siinä ei ole mitään ihmeeK
Iistä. Eräässä kysymyksessänne te
muistitte mm. tunnetun englantilai­sen
kirjailijan Herbert Wallacen.
Hän kuului aikansa edistysmielisiin
ihmisiin. Ja siitä huolimatta, kuten
tietänette, hän ei ymmärtänyt Loka­kuun
vallankumousta, nimitti Le­niniä
"Kremlin haaveilijaksi"
VAPAUS OH NYT SAANUT
42 UUTTA TILAUiTA
Vapaus '.sai jSUeeii 12 uutta <ti- tilaus ja osu^S^taytt
lausta, mikä nosti huhtikuun alussa
alkän#eä leVifysltäiiil^anjan täbätf-astisen:.
uusien, tilausten, määrän
42:een. Suurkiitos tilausten hankki­jat
ja tei-vetuloa uudet lukijat.
.Neljä paikkakuntaa, Port Arthur,
Tarmola, North Surrey ja Kaminis-ttquta
täyttivät nyt osuutensa. On­neksi
olkoon ja paljon "rapioita"
tulkoon. '
.vkyntäyskomitea 2 ja A . T . H i l l
1, yhteensä Port Artliarista 3 uatta
tilausta. Osaus täyttyi j a ^ l tilaus
tuli "rapioiksikin". .
Senja Salminen^ Tarmola, 1 uusi
soi • velvollisuudekseen sanoa suo­raan
ja peittelemättä, että se kan­nattaa
sellaisia'taiteilijoita ja k i ir
jailijoita, jotka puolustavat touuden-mukaisuutta
ja 'sosialistista huma­nismia
taiteessa, taistelevat -deka­denssin,
formalismin, abstraktionis­min
ilmentymiä vastaan ja puolus­tavat
suurta kansantaidetta;
Luovan taiteen valtatie uuden
elämän rakentamisessa on kiinteä
yhteys kansaan, maassamme tapah­tuviin
valtaviin historiallisiin pro­sesseihin,
yhteys niihin ongelmiin,
jotka askarruttavat kaikkia neuvos­toihmisiä,
eikä suinkaan näiden on­gelmien
pakoileminen mädännäi­syyden
viidakoissa.
Te voittte tietenkin sanoa, kuten
monet porvarilliset ideologit ovat­kin
tehneet, että me kommunistit
muka "vastustamme uudistuksia"
taiteessa, mutta-^ tällainen puhe on
tahallista totuuden vääristelemistä.
Kommunistit nimenomaan kannat­tavat
kaikkea uutta kirjallisuuden
ja taiteen kehityksessä, sillä he kan­nattavat
sosialistista realismia. J a
se taas merkitsee kansaa lähellä olet
van taiteen rikkautta ja monipuoli-suutta.
A i n a k i n Italiassa pitäisi elo-
. Vapauden j^i^kka 1: ja Juho Nis­sinen
2, yhf^i§hsit tof Ahtosta 3 uutta
tilausta. Yksi enää viidestä puut­tuu.
^
Annie Tapio, North Surrey, 1
uusi tilaus ja osuus täyttyi,
Eino Siren 1 ja E i n o Lehtola 2,
yhte«n%ä 3 uutta tilausta "rapioik­s
i " Sudbnr/sta.
Anna Lehto, Kaministiquiai 1 uu­si
tilaus ja osuus täyttyi. :
Lehden kotipaikkakunta, Sudbu­ry,
tavoittelee nyt osuutensa kaksin­kertaista
täyttämistä,.sillä täältä on
saatu nyt jo 11 tilausta osuuden
ollessa 6. «
Muitakin hyViä tuloksia on saatu
uusien tilati^tdn hanhiniiarissa. Sa­malla
kertaa on kiinnitetty hyvää
huomiota katkeamassa, olevien, ti­lausten
uusimiseen. Mutta kun le-vityskampanja
jatkuu toukokuun
15 päivään asti, n i in se antaa mah'
dollisuuden parantaa vauhtia kautta
linjan,, j a jos koskaan, niin juuri
nykyoloissa pitäisi saada työväen-lehdlUe,
kuten Vapaudelle, jatku­vasti
uusia tilaajia.
naki Venäjän tulevaisuuden usyai- kuviemme, taiteilijavierailujemme
sena. "En halua sanoa pahaa sanaa kirjailijoittemme käännettyjen
Wallacesta. Mutta nyt koko maail- teosten perusteella tietää, miten
ma on saanut todeta, ettei hänen en- monipuolisia ovat kirjallisuutemme
nustuksensa toteutunut. Leninin ja taiteeemme - musiikki, teatteri.
l i p pu liehuu nykyisin maitten yllä,
joissa asuu y l i kolmannes ihmiskun­nasta.
Venäjä ei loista yksinomaan
maailman . suurjjnpien sähkövoima­laitosten
valoin, vaan se loistaa
myös tieteensä, tekniikkansa ja
kulttuurinsa saavutuksilla. Eikä
Herbert Wallacen Moskovan käyn­nistä
ole kulunut ehempää kuin
neljä vuosikymmentä.
Ymmärrän, luonnollisesti, mitä te
tarkoitatte puhumalla kirjallisuut­ta
ja taidetta koskevista kysymyk­sistä
käydyn äskeisen väittelyn vai­kutuksesta
länsimaiden sivistyneis­töön.
Porvarillinen lehdistö on pitä­nyt
ta rpeeksi su u rta ääntä 'puo­lueen
kovasta linjasta" j a . muista
seikoista. Mutta yksikään länsimai­nen
lehti ei kertonut lukijoilleen
sitä, että se o l i tovereiden kesken
käyty ystävällinen keskustelu.
Se oli suuri keskustelu taidemaa-lareiden
ja kirjailijoiden tehtävistä
kommunistisen yhteiskunnan raken­tamista
maassamme edellyttävän
suunnitelman valossa, suunnitel­man,
jonka NLn kommunistinen
puolue on laatinut. Kun kansamme
pääsee uusiin saavutuksiin kommu­nistisen
yhteiskunnan rakentami­sessa,
se ha luaa^ et tej kirjailijoiden
ja taiteilijoiden joukossa olisi sel­laisia,
jotka tallustelevat epätahdis-sa
joukon jatkona. Siksi puolue kat-runous
ja proosa. Tämä on todellis­ta
uudistusten kannattamista.
. Ulkomailla on ihmisiä, jotka ym­märtävät
"uudistuksilla" todellisuu­den
pakoilemista, yritystä piilottau­tua
siltä turhien j a hedelmättömien
kiemuroiden taakse. Mahdollisesti
tällaiset vääntelyt auttavat porva^
rillistä ideologiaa johdattamaan joi­takin
ihmisiä haaveiden maailmaan
ja täten lamaannuttaa heidän tah­tonsa
taistella vanhan yhteiskunnan
epäoikeudenmukaisuuksia vastaan.
Mutta miksi tällaisesta pitäisi ottaa
esimerkkiä?. Mehän rakennamme
uutta yhteiskuntaa, pysyttelemme
maan kamaralla, emme halua pa­koilla
todellisuutta, vaan pyrimme
tetkemään sen sellaiseksi, että työ­tätekevän
- ihmisen elämä olisi huo­menna
parempi kuin tänään ja y l i ­huomenna
vieläkin parempi;
Olen. jo sanonut, ettei aatteiden
taistelussa voi olla rauhaa. Meidän
aatteemme — marxismin-leninismin
aatteet ^ v a l l o i t t a v a t yhä uusien
miljoonien ihmisten mielet. Niistä
on todella tullut edistysmielisen ih­miskunnan
osan ajatusmaailman
Valtiaat. Olen varma, että myös län­nessä
edistyksellinen ^sivistyneistö
ymmärtää tämän ja jos tänään jo­ku
sen edustajista elää vielä harha­luuloissa,
niin huomenna hänkin
ymmärtää asian.
Miljonäärien yhteinen
hotelli
L o n t o o .— The Hilton Hotel Lon­toon
uusin; suurin ja hienoin ho-^
teili, avattiin keskiviikkona kunin­kaallisen
kaartin trumpetistien fan­faarin
j a ' K u k a haluaisi olla mil-jönääri"-
laulun sävelten kajahta­essa.
• ,
Park Lanen varrella Hyde Parkin
luona sijaitseva 30-kerroksinen Hil­ton
Hotel on englantilaisen miljo­näärin
Gharles Cloren ja amerikka­laisen
hotellimagnaatin Conrad Hil­tonin
yhteinen yritys. Hotellin ra­kennuskustannusten
ilmoitetaan
nou.ssecn kahdeksaan miljoonaan
puntaan.
Hotelliin mahtuu 800 vierasta.
Loisteliaimpien huoneistojen hinta
on 50 puntaa päivässä.
Tämä cn suurin Euroopassa toi­sen
maailmansodan jälkeen raken­nettu
hotelli. Sen 100 metrin kor­kuisesta
tornista on hyvä näköala
lähellä sijaitsevan Buckingham Pa-lacen
puutarhaan.
TN tuomitsi
Portugalin
New Ybrk. — Y K : n turvallisuils-neuyosto
hyväksyi keskiviikkona yk­simielisesti
päätöslauselman jossa
valitettiin portugalilaisen koneen
hyökkäystä Senegalin rajalla sijait­sevaa
kylää vastaan huhtikuun 8
pnä ja kehotettiin Portugalin halli­tusta
ryhtymään tarpeellisiin toi­menpiteisiin
Senegalin alueelle
suunnattujen . estämiseksi.
Päätösbuseimassa' kehotettiin
myös U Thanfia pitämään silinällä
sj'ntynyttä tilannetta.
Päätöslauselma, josta Marokko ja
Ghana olivat tehneet esityksen, hy­väksyttiin
kuusi päivää kestäneen
käsittelyn jälkeen.
Portugali kiisti keskiviikkona
hyökkäyksen tapahtumisen ja sanoi
sen käsittelyn olleen "ajan ja ra­han
hukkaamista".
— - Sanomalehti on ikkuna ulko­maailmaan.
PÄIVÄN PAKINA
Viinakuninkaan vaivoja parantamaan
Siltä varalta jos Vapauden luki­j
a in joukossa sattuu olemaan mui­takin
sellaisia pölvästejä kuiri alle-;
kirjoittanut, joka ei ole koskaan
saanut mahansa täydeltä amerikka­laista
bourbonia, me kiiruhdamme
esittämään, että nyt on jo korkea
aika tehdä parannus ja kääntyä
bourbonin uskoon.
Ylläolevan jalon ajatuksen saim­me
amerikkalaiselta vara-amiraalil­ta,
eläkkeelle jääneeltä sellaiselta,
W i l l i am Marshall nimeltään, joka
käväisi viime" viikolla puhumassa
Montrealin junjor-kauppakamarin
illalliskokouksessa.
Väärin arvattu, ei arvon amiraali
puhunut mitään Bomarc-ohjuksista,
ei ydinlatauksista eikä mistään
muistakaan tappoaseista. Mänen
puheensa aihe oli ^ v a r a - a m i r a a li
kun on — vallan toinen asia, jonka
hän oman lausuntonsa perusteella
tuntee "paremmin kuin muut" ky-symykset._.
, Nyt olemmekin jö o i k e i l l a jäljil­lä.
Eläkkeelle jääneet kenraalit,
amiraalit ja muut sotaviskaalif tun"
tevat tavallisesti sotavekottimia pa­remmin
ainoastaan rahan — ja vii­nan.
,), ,. ••. V-., ,
Tässä tapauksessa on kysymys
liemestä, sillä vara-amiraali Mars­hall
on. tätä nykyä US Bourbon
Instituten presidentti;
Hänen sydämenasianaan oli se
surkeus ja kurjuus kun kehnoa ca-nadalaista
whiskyä virtaa kuulema
rajan yli;enemmän mitä me cana­dalaiset
latkimme täällä sellaista
jalojuomaa kuin on yhdysvaltalai­nen
bourbon! Arvon amiraalin o l i
ilmeisesti vaikea pidättää itkuaan
-— ja se tapahtui huhtikuun 5 pnä
Montrealissa — siitä surkeudesta
kun "canadalaiset lähettivät viime
vuonna Yhdysvaltoihin y l i 14 mil­joonaa
gallonaa whiskyä", vaikka
emme ostaneet bourbonia muuta
k u i n 2,000 gallonaa.
Tässä yhteydessä meidän sallit­tane
tehdä pieni sivuhyppy.
Vaikka amiraali- Marshall sanoo
meidän olevan hukuttamaisillaan yh­dysvaltalaiset
canadalaiseen whis-kyyn,
niin oikeat punaveriset ame­rikkalaiset
eivät tiukan tullen tuo-,
nusta koko canadalaisen vvhiskyn
olemassaoloa, sen paremmin kuin
he tunnustavat Kiinankaan olemas­saolon.
Tämä on -kyllä vähän ristiriitai­nen
juttu. Mutta ristiriitaa on kai­keti
siinäkin kun lähes 700-miljoo-naista
Kiinan kansaa ei tunnusteta?
No niin. Eräs toinen asiaan kiin­tynyt
amerikkalainen silmänteke-vä,
Leo Vernon nimeltään, sanoi
viime helmikuun loppupuolella, että
canadalaista whiskyä myydään Yh­dysvalloissa
vuosittain n. $80.6 mil­joonan
arvosta j a se on "työntänyt
amerikkalaiset viinatehtailijat sei­nää
vasten": Hän vaati suojelusta
amerikkalaisille viinatehtailijoille
siten, että canadalaiselle — sille
olemattomalle virhiskylle mätkäis­täisiin
korkeanipi tulli Yhdysval­loissa.
^
Mr. Vernon syytti myös, että ca-nadalaisten
paheellisena päämäärä-den rajoitusten poistamista."
nä on olemattoman "halvalla" whis-kyllään
madaltaa bourbonin arvoa.
"Mikään ei tuhoa hyvän bourbonin
kuvaa niin perusteellisesti kuin se,
että sitä myydään halvalla", selitti
mr. Vernon perustellessaan sitä, et­tä
canadalaiselle whiskylle pitäisi
Yhdysvalloissa korottaa tullia $1.25
gallonasta $5.00 gallona.
Yllämainittujen esitystensä jäl­keen
mr. Vernon viittasi president­ti
Taftiin( joka antoi kuulema lau­suntonsa
eri whiskylajeista vuosi­satamme
vaihteessa) osoittaakseen,
että ' Canadan whiskyä" ei sellaise­naan,
ole olemassakaan. Hän selitti,
että samanlaista tuotetta kuin Ca­nadan
vvhiskyä valmistettiin Yhdys­valloissa
kieltolain aikana. Kysymys
on siis "korpikuusen kyyneleistä"*
mikäli mr. Vernon canadalaista
whiskyä käsittelee.
Nyt sitten voimmekin taas palata
takaisin— vara-amiraali Marshallin
puheeseen.
"Valitettavasti, herrat", hän sa­noi,
"me olemme olleet hieman vä­linpitämättömiä
tämän erikoison-gclman
suhteen . .Meidän välil­lämme
on vielä monia rajaesteitä.
Yksi tästä tilanteesta eniten kärsi­vistä,
voin mainita, on se tuote, jota
minä edustan — mainio yhdysval­talainen
bourbon-whisky. . .
Valitettuaan edelleen, ettei ca-nadalaisetla
whiskyllä ole k y l l in
korkeita tullimuureja Yhdysvallois­sa,
amiraali Marshall jatkoi: "On­tariossa
meidän (bourbon) whiskyä
myydään vähän alle $8.00 pullo sa­malla
kun teidän canadalaista whis-kyänne
myydään alle $5.00 pullo."
Ja siunatuksi lopuksi: "Meistä
tuntuu, että kunhan te tulette kä­sittämään
mitä merkitsevät vapaan
kaupankäynnin rajoitukset maittem­me
välillä, te tulette vaatimaan näK
Kuten, yllä on jo viitattu, arvon
amiraali sanoi puhuvansa näistä
asioista siksi kun hän 'ymmärtää
niitä paremmihin kuin muita".
Me puolestamme sanomme "Amen
ja hallelujaa", sillä totta totisesti
me tunnemme myötätuntoa amiraa­li
Marshallin ajatuksista. Me olem­me
siis puolestamme valmiina kan­nattamaan
hänen esitystään ,tOsin
yhdellä pienellä lisäyksellä — että
.whiskykaupan lisäksi huomioidaan
.kaikki muukin kaupankäynti mait­temme
välillä. '
Jos yhdysvaltalaisille tulee vai­keuksia
siitä, että canadalaista,. tai
oikeammin "olematonta" whiskyä
myydään muutaman kymmenen mil­joonan
dollarin edestä enemmän
Yhdysvaltoihin, mitä me ostamme
amerikkalaista bourbon.vvhiskyä —
n i in lisättäköön täällä Canadassa
oikean bourbonin" käyttöä niin, että
pääsemme kummallakin puolen ra­jaa
tasoihin "— tosin sillä pikkueh-dolla,
että Yhdysvallat suostuu puo­lestaan
ostamaan meiltä canadalai-i
i l t a muuta tavaraa täsmälleen sa­man
verran mitä me ostamme Yh­dysvalloista:
Canadan kauppatappio Yhdysval­tain
kanssa vielä senkin jälkeen
vaikka siellä kuulema aiheutetaan
suurta kärsiiÄystä canadalaisen
whisky n myynnillä, on tasaluvuin
kymmenen kertaa 80 miljoonaa, eli
peräti $80D,O0Ö;OOO.
Mikäli Yhdysvallat.on siis valmis
lisäämään ostoksiaan Canadassa sii­nä
määr^.;että. tämä suuri <^U{^;(|
patappiommeahäviää,^ me^ pui)l!|tj|(^^
nrie oleihWe'v^'i^is i^yöntSiäHSi
tä bourbone-amiraalellJ|l|§]p|
ta i^valittamisenriiiheiiilliSli
iiii
m