Vapaus, October 4, 1928

              Torstaina, lokakaan 4 p;na-~Thar., Oct 4 No; 216 —>
••iAiU,--'-
m. »s
m.
1"
i
vii
T H E Y O U T H S E G T I ON
I
Or^ranize the Unorgan-ized
Young Workers
The most important task conlront-ing
the youth movement at^ the pre-sent
moment Is the organizatlon of the
Amorganized young workers. Especial-ly
in the Sudbury District this musl
be taken undcr the most energetie
consideration and action.
In its essentials the Sudbury Dis*
trict Is industriaL There are a con-äderable
mmaber of young vrorkers
that are employed in agricultural
work, but the basic, essential section
of the yoimg worl:ers is employed in
Industry. The farms in the district
are smaM. no extensive agriculture is
carrisd on, and therefore the farm
vforkers do not account to much- Large
number of young vrorkers are em­ployed
on the surface worklngs oi
the mines, malnly in the so-called
rock-houses, where the ore Is separated
from the rock aftcr being run through
the crusher. Here we have young
Ts-orkers, of as low age as 13, mere
children, whose place would be far
from the roaring, death deallng at-mosphcre
on a nickel mine, working
at picklng ore from a conveyor trans-porting
crushed rock. Long days, ex-ceeding
the hours the. men "»ork
underground, bending over moving
machlnery, in an atmcsphere laden
v/lth rock dust. the cause of slUcosIs.
is the lot of these young vorkers that
y are driven into tlie service of the
nickel lords. Even expc-rteneedJmln-i
ers assert that they cannot concelve
of any ocupation as deadly as this
•work In the "rock-housc". The air is
laden with more dust than even the
underground workings on account of
ali the rock that Is llfted from the
mine being crushed in there for se-
' paration- When we realize that this
Is where boys of 13 and over must
work, we can fully realize how vlle
the existeniv systcm Is. Besldes. ali
this is happening side by side with
the fact that the existent child la­bour
laws prohlbit the employment
on any mine of workers under 16
years of age. The law recelves no
respect ^hen. higher profits for the
nickel operators are In qucstion. • The
'young workers are a profltable In­vestment,
their wages being below the
standards of the adult workers. The
mlnlng Industry being In the stage of
development, the young Avorkers will
/be ever Increasing In • importance
as an industhal factor. There are
other Industries In the districi iSt^el
plants. paper mllls; lumbering^ äsborb
large numbers of young vorkers. In
Stault Ste. Marie at the steel plant 20
percent of the entb-e number pf vork-,
ers are young workers, working unred
ing 10 cents a single basket of cher-ries
this year." But If a picker Is
fired, he \rill receive 1^ cents per
single basket. bcause he has not work-ed
the whole season- (It doesnt take
much to get fired either.) Most of
the children make about $1.20 a day.
if they get 10 cents per basket, which
is quite small even for a child- The
momettt the farmer paid the pickers
off at the end of the day he orderäd
his hired man to put them off his
farm. Going home each night Is jus)^
as bad as going there, and the pIckers
soon become accustomed to a late
supper.
Then we go back to school to hear
about our "prosperous country, Can­ada."
Lenin^s Banner Bearer
—A Story
Prepare for Winter
Work
His name Is Eoba Pogovsky. He Is
only 12 years Old. But Roba Pogov­sky
is Lenin's y oldest "underground"
f rlend. Roba' «ras. only 4 years old
tben, and a bundle of mischief. Roba
remembers that the rain fell very
qulckly. . He vas standing at the
window *and noticed that Uncle
Ilyitch's vratch was lying on the table.
"What if I were to throw it out of
the wlndow? Would It fly very qtiick-ly?"
He took the vatch and flung it
out. Lenin asked him:
"Roba, did you thrbw out the
watch?"
"Yes, Uncle Hyitch."
"That was naughty of you. What
iiS 1 were to throw you out the win-dow.
as you dld the watch?" Roba
was frightened. Lenin burst out
laughing.'
Roba also remembers that thejr fel-smm
noonsomtojeD jasomäara on padoD-not
250,e80:sta 125,000:teen
Moskovassa, syysk. 1- p:nä. CPosti-tleto)
—. Äskettäin avattiin Moskovas­sa
kommimisrisen nborisointematiana-len
V maailmankongressL Kongressin
juhlalliset avajaiset olivat Moskovan
suuressa teatterissa. Avajaistilaisuu­dessa
esiintyivät, paitsi eri maiden
nuorisoedustajat, myös nun. Buchariri
ja Krupskaja.
. Nuorisolnternationalen - maailman­kongressi
aloittaa säännöllisen työs­kentelynsä
vasta Kominternin kong­ressin
päätyttyä. Kuitenkin on jo
kaksf täysistuntoa ehditty tähän men­nessä
pitää. Sen lisäksi ovat eri ko-
Agaln we are confronted with the
Winter time, which ought to be more
favourable to general activity than
•the hot simuncr months. This does , ...
not mean that any YCLer should 1 ^ S ^ ' " - cans,id. er t^h. e cl,a ss st' ruggl,e as hi -a l,t1e dj i' vlev and Radek.
for any period, but at any rate the
fiCneral interest is directed more in
other channels, as hikes, excursions,
etc. Winter usually brings about a
general briskening of activity, but to
be able successfully further the mo­vement
to the fullest extent, vie must
rlght now prepare a program of ac­tion
for the Winter months.
A very prominent piace in our wint
er work, especlally in the rural imits,
is occupled by general edu«iational
vyork. Tliis can be furthered in many
different ways, dependlng on the
mcans of the different localitles,
Educational meettngs with approprl-ate
programs are an Important^ phase
of this vork. To these meetings, If
properly arrangcd, may be attracted
some of the youth outsidie of ttie
League, and they serve as an Ideal
possibiUty for. comrades to gp into
actual training for general propa­ganda
WOTk, as publlc speaking etc.
Study circles, wherever within the
means, are. very important, because
seif-educatlon and study on the part
of the membership should not be
omitted..
Another möans whlch would prove
to be an important factor In malntaln-ing
the general Interest In the YCL
work, Is the arranging of visits, to
other, nearby locaUties wlth appro-prlate
programs, These stimulate a
feellhg of co-operation between diffe­rent
unlts. and would tend to relieve
the monqtony of work.
Wallpaper5 represent a very im­portant
phaseof our YCaL work but
still have been neglected by far too
the most atrocious condltlohs. The
average working day . ranges as
hlgh as 12 and 13 hours per day. wlth
mlserablewages. Large numbers of
farm youth have to go out Into the
woods Into the lumbering Induötary to
get . thelr exlstence in the Winter
tIme, öften to help keep the farm
going and to 'pay the Interests on
the morteage, to prcserve a haven
for the ^ Old folks. vho bardly could
be consldered In many cases to be
able to entbely go into Industry,
:W -virlth little scrutiny that the
coäditions jmder \?hich the young
workers In this district, as yrell as
elsewhere, are * compelled to work,
more than vrarrant our entry Into the
i trade imlon organlzational field, to pr-^-
ganlze these young workers into flght-ing
organlzatlons to defend their exls­tence.
We jiow have in existence ih the
Sudbury district oi^anizations among
the mine vrorkers aiid the iumber
; vvorkers, namely the Mine Workers
-Union of Canada^ and the Limiber
Workers* Industrial tJnion of Canada.
These two organizations are the only
; ones in the Industrial field striylng
;to organize the -»orkers agalnst the
terrlfic exploitatlon which is prevalent
at the present time. It is the duty of the
class conscious young workers to
f urther the organizatlon of the young
.workers In the different Industries in­to
these organizations.' Only by or-ganizing
the now unorganized youth in
Industry, by exposing to them unveil-ed
the conditlons they are workihg
under« showing to them the actuality
cf their position, can we expect any
Improvement In the present situation.
Therefore our alm' must be: ihcessant
work among the workIng youth to put
reallty before them as it is, and to
organizc into the milltant organlza-tlons.
great an extent. A well arranged
waUpaper Is such that It does not
escape the : notlce. öf any one com-
Ing Into the hali pr jroom housing It.
Its glaring slogans, sMklhg pictures
and^ cartoons miist ali convey some
Idea of poUtical sigmflcance. A wall-paper
Is a weapoh which reaches eve-ryöne
comes within its range. Even a
casual glance must convey something,
and aröuse Interest to make a wall-paper
a success.
Always the question of aidihg our
press must be kept in mind. Our pro­gram
of action must include the sup-port
of the organ of the League. the
Young Worker, not only through
ralsing fuhds and obtainhig subscrlp-
'tions, ali pf whlcK is very Important,
but j also by having correspondents
who regularly Inform the paper of
<the local matters vhich may be of
Uiterest to the large numbers ,of
readers. Only through this means can
the Young Worker become ä paper of
the masses of the youth.
Mass meetings and demonstrations.
preparation for next swnmer's tram-
Ing school, participatlon In Party
campaigns. seUing of Uterature, etc.
must ali be Incorporated in the pian
pf worfc, which has to be immediately
drafted by the our Y C L branches.^
Ali together into real activityi t
ChUd Labour
One of the • commonest forms of
child labour existing in Canada is
picking fruit. The pjckers get up
about six o'clock and after eating a
^hasty breakfast make for some main
Street of the city, where they "biun"
rides out to the farm where they are
picking. The pickers often do not
fget out to the farm vhere they are
working until 9 or 10 o*clock, vrhere
theyare reprimanded for coming late.
Most of them are bet-vreen the ages
Of 10 to 14 years. are very poor, äna
Solidarity Forever
The workers leamed their lesson now
As eviery one can see
The workers know the bosses are their
greatest enemy
"VfeTl fight and' fight untU we gain
OUT final victory
And organize our Union.
Chorus
Solidarity forever
Solidarity forever .
Solidarity forever
The Union makes us strong
Tlie men wlll stick together.
And the boys are dolng fine
The women and the children are alj
on the picket line
No scabs no threats can stop us when
we ali marcÄ out on time
With one big Textile Union.
' (Chorus)
He remembers how
they were met at ali the stations
with bazmers and music, how they
were searched on the Russian frontier,
how they arrived In Petrograd m the
mlddle of the night. Lenin was again
met with banners and music. He
was carried shoulder high to the plat-form
and made a very long speech.
Roba has much to telL He also
remembers a bit of ribbon—A R^D
RIBBGN". This ribbon was given to
Roba by Lenin, viho sald to him:
"Take this red ribbon, make a ban­ner
of It and be a good Communist."
This ribbon, his banner, Roba has
been keeping already seven years. It
is a ribbon like any other, but it Is
dear to him. ^
When Lenin died, Roba was ahready
a big boy. twelve years,old. He went
about looking glum and cried 'when
he thought that n o one was looking
At Lenin's funeral, Roba took out
of his box the red ribbon which Le­nin
gllve him seven years ago. He
made a black border around the rib­bon
and' decided to place it on Le­niniä
coffhx Instead of a wreath,—
and he did so.
• *• •
it wa8 sald In the papers that when
Lenin'fl coffta was lowered into the
mauspleum, It was \vrapped In two big
mouming banners, one from the Cen­tral
Committee of the Conmiimist
Party of the Sovlet Union and the
other from the Commimist interna­tional.
Only two? No, there were' three!
The third banner was so tiny that
It cbuld be hardiy seen, it was the
bamier made by RObä Put pf the r^
rtbbpn which he had surrpunded with
a black bprder.
On this little banner, Rpbä had
written with his o\m hand: " T l ^
Is the banner you gave me seven
years ago. I have ^äde a black
bprdefr to it as a isign Pf mpumlhg*
This banner I ivlll hold In honPur to
the end of my days. Roba.'
Senven years Roba held high this
batmer and held It In honour.
Roba Is growIng up, Roba is a
Young Communist Leaguer.
Roba Is growlng up—he Is a Com­munist.
And with him milllons of Robas
•are growihg Tip. :
They are Lenin's banner bearers.
mlssionit suorittaneet valmistavaa työ­tänsä.
Tähänastiset täysistunnot ovat kulu-i
neet Nuorisolnternationalen toimeen­panevan
komitean toimintakertomus­ten
esittämiseen. Vain yhdessä istun-jncssa
on kesktistelua sen johdosta
käjrty. Sanotun toimintakertomuksen
ensimmäisen osan. Joka käsitteli nuor­ten
työläisten poliittista Ja taloudel­lista
asemaa ja KNI:n tehtäviä, edtti
venäläinen toveri Cliitarov. \ Puhuja
toi esiin mjn. seuraavaa: Taistelu
nuorisosta on nykyisin kiihkeämpää
Class Propaganda
Po!icemen's dubs can't frighten us
Of bullets we're not scared
are out Jhere because thev could not! " ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ dowri the women
; get a job in the city. x n - pici^ers show. these Textile masters
are provided \rfth ladders to läck the
cherries, of -«rhich there is always a
«hortage, and - rows are the result,
Hvite often.
' A sign Tras put up: "We are pay-that
their slaves can strike them
here
i Thru ohe big Textile Union.
(Chorus)
Duiing the Great war the capi-tallsts
wanted to get ali the great
masses of people in the world to go
to war. ^They did this in many..ways.
In the newspapers they vrote that
the wai- vhich was being fought would
be the last one and that the people
would be benefited by it. In reallty
the capitalists only wanted to get intp
Germany which was a very wealthy
country at the time.
In the Picture shows they also show
us iall the good that the wars are sup-posed
to do.
In schools we are taught that when
we grow up we should-fight for our
country. This Is shown by ali the
bourgeois chlldren's organizations such
as the C. G. I. T.. Boy Scouts and
Girl Guldes. These children then
grow up wlth get-rich-quick Ideas and
xvhen they get a car, a house and a
small bank account they think that
soon they will become members of the
gourgeoisie. Soon they b«come con-tented
witli what they have and they
no longer woriy about the position of
the masses and the conditions giving
rise to unemployment and poverty.
Really if people should happen to
lose their Job for a few months their
money would soon be ali gone and
then they would realize that they
could never become part_of the bour-geoisie.
Also in the churches they teli us
that in the Tirar we become heroes and
they teU us that some people are.
bom rich while others are börn poor.
The poor people should do ali the
hard work in the worId and that
they should be satisfied vfith their lot.
Oiir chief: aim in life shoud be to
leam what is capitalist propaganda
and what is working class propagandaa
and which of these we should carry
on. ' • *
kuin koskaan ennen. Porvarilliset nuo­risojärjestöt,
joita on kaikissa mais­sa
useammanlaatuisia (fascistisia, kris-tUlislä,
katoUlaisia, kansallisia j.n.e.)
Ja joista useilla on kansainväliset yh­dyssiteet;
ovat jäsenmäärältään usein
sangen . valtavia Järjestöjä. Niiden
jäsenistöön kuuluu huomattavasti nuo­ria
työläisiä, talonpoikia, intellektual-leja
Ja pikkuporvarillista ainesta. Näi­den
järjestöjen ^kautta porvaristo tu­kee
valta-asemaansa, niiden kautta
se valmistautuu myös tällä hetkellä
Idlhkeästi uuteen maailmansotaan.*
Näiden lisäksi taistelevat nuorisosta
ennenlcalldcea työläis- Ja talonpoikais-nuorisosta,
sosialidemokraattiset nuo­risojärjestöt.'
Mitä sosialistiseen (lue noskelaiseen)
nuorlsointematlonaleen tulee, on se
parhaillaan vaikean krlisip pyörteissä.
Kriisi saa' ilmalsimsa jatkuvassa Jä­senluvun
pienentymisessä ja alituisesti
lisääntyvässä öppositionissa, joka rie­huu
eri maiden sosdem nuorisoliitois­sa.
Seuraavat luvut osoittavat, kuinka
komm. nuorslojärjestöjä nun. seu­raavista
siirto- ja puolisiirtomaista:
Kiinasta, Koreasta, Pohjois-Afrikasta,
Palestiinasta, Kanadasta, Etelä-Afn-kasta,
Australiasta ja Intiasta. Mon­goliassa
.on myös KNI:n kanssa suh­teissa
oleva järjestö! Etelä-Amerikas­sa.
Argentiinassa. Uruguayssa ja Chi-lesä.
AQtä tulee kommunistiseen nuori-sointemationaleen.
niin voidaan sanoa,
että se on lisännyt vaikutustaan huo-mattavastL
PoliittiseQ vai^tuksen
lisääntyminen on ollut paljon suu­rempi
kuin organisaattorinen kasvu.
Kun yleensä verrataan IV ja V kon­gressin
välistä aikaa työn kehityitä
silmälläpitäen, nim voidaan sanoa,
että varsin suuri edistys on useilla
työn aloilla tapahtunut (taloudellis-ammatillinen
' työ, antimilitaristinen
työ, toisissa maissa organisatoorisessa
hänessä oU tapahtunut? Vielä eöen.
mutta — mutta minäkin (din unohta­nut
mitä oU eilen.
— Tahdotko lähteä mukaani?
— Älä ole pahoillasi! Tenään, hö-dän
alkaessa rakentaa tuolia alhaalla,
ynuflärsin minä äkkiä, että mies ja
lapset — että ne ovat olemassa vain
siihen asti kun — Rakastan sinua,
rakast?ii sinua, jatkoi vaimoni ja tart-tm
käteeni, jota hän pusersi uudella,
vieraalla voimalla. Mutta sinähän
kuulet miten he rakentavati tuolla al­haalla.
He rakentavat — ja minusta
on kum kaikki sortuisi raunioiksi —
Ja minä tunnen itseni niin rajattoman
vapaaksL On yö, ja kuitenkin tuntuu
minusta kvän aurinko paistaisi. Olen
kolmekymmenvuotias, olen Jo vanha
työssä, joukkotyömuotojen keksimises­sä
j a sovelluttamisessa, jne.)
Toimeenpanevan komitean selonteon
toisessa osassa käsiteltiin KNI:ij or-ganisatoorista
tilaa ja tehtäviä tällä
työalalla. Sen selostaminen ei voi
tulla tässä kysymykseen-
Barrikadi
Kirj. Leonid Andrejev.
suuri jäsenluvun lasku on: Saksassa oli
noskeläisissä nuorisoliitoissa v. 1924
110,000 jäsentä, nyt 50,000. Jälkim­mäinenkin
liiku on lUoiteltu. Itävallas­sa
oli v. 1924 34,000 jäsentä, nyt liiton
ilmoituksen mukaan 24,000. JBelgiassa
on samaan aikaan pudonnut jäsenluku
24,000:sta 13,0Ö0:een. Englannissa^
on tapahtunut vieläkin suiurempl las­ku.
V. 1926 oli Siellä liiton oman U-moituksen
mukaan jäsenistö 9,()00, nyt
5,000. Todellisuudet siellä lienee nyt
n. 1,000 jäsentä. Koko sosdem huo-risointematlonaien
jäsenluku on pu­donnut
250,000 :sta. 125 tuhanteen, siis
puolella 4—5 vuoden aikana. Tämän
Päivän vaikean epävarmuuden kiu­saamana
olin minä nukahtanut vaat­teissani
vuoteelle, kun vaimoni herätti
minut. Kynttilä värisi hänen kädes­sään
Ja keskellä yötä näytti vaimoni
sädehtivältä kuin aurinko. Erbitin
valon takana hänen kalpeat kasvonsa
suurme, jäykästi tuijottavine silmineen,
Jotka tuntuivat ^minusta vierailta. ^
•— Tiedätkö, sanoi hän, tiedätkö:
meidän kadulla rakennetaan barri­kadia.
OU-äänetöntä Ja hiljaista. Katsoim­me
toisiamme silmiin vierailla katseilla
ja minä timsin, miten kalpento. Pyör­ryin
melkein — ja palasin tajuntaani
raskaasti jyskyttävin sydämin.
Pelkäätkö? kysyin.
mnen Icalpeat kasvonsa nytkähtivät
kouristusmaisestl, mutta silniät jäivät
Ulkkumattomlksi ja katsoivat rävähtä­mättä
— nyt vasta huomasin minä tä­män
vier'ia£m^ hirvittävän katseen. Olin
tuntuu kuin olisin vasta seitsentois­tavuotias
ja rakastaisin jotakm ensi
rakkaudellani — raJattomaUa rak­kaudella.
— Minäldn olen unohtanut, kuinka
vanha olen.
— He rakentavat — Ja se on kuhj
soitantoa, kuin laulua. Jota olen unel­moinut
koko ikäni. En ole koskaan
tietänyt, ketä olen rakastanut sellai­sella
mielettömällä rakkaudella, mikä
on aiheuttanut nuorten työläiisten va-senunlstumlnen
ja kommmUstlf ten
nuorisoliittojen työ.
.Työtätekevän nuorison talJDUdelllnen
asema kapitalismin: suhteellisen va­kautumisen
aikana oh ollut saman-laisten
muutosten alainen kuin van-fiemmankm
työväestön. Palkat pvat
pienentynet, työpäivä pidentynyt,
työttömien armeija on muodostimut,
työtehoa on kiristetty, työn suojelusta
on huononnettu. Mutta kaiken tä­män
lisäksi on. kapitalistinen rat^
slonallsototl aiheuttanut' nuorlsoilt:
eräissä suhteissa aivan erikoisia seu­rauksia.
Tämä on ilmennyt pääasial­lisesti
kahdessa seikassa: 1) ammatti­taitoisten
työL lukmnäärä on alentu-^
nut alimpaan määrään Ja heidän ti­lalleen
on otettu ammattitaidottomia
Ja, puoleksi ammattitaitoisia työläisiä.
Oppilaiden lukmnäärä siis rajoittuu,
vaikkakin oppilaita: vielä nimellisesti
pidetään, mllloto se oh työnantajille
edullista; 2) ratslonalisatlo on lisän­nyt
ja lisää nuorison osuutta tuotan­nossa.
Tätä todistavat monet -vihneai-kalset
numerot.! Nuoria työläisiä virtaa
enemmän tuotantoon, koska tuotanto­prosessin
yksinkerialstiunlsen vuoksi
nuoret, puoleksi ammattitaitoiset työ­läiset,
voivat tejidä saman työn kuin
ermen ammattitattoisetf
Sodanvaara-^rsymys orj valtavana
kysymyksenä työväenluokan nuorison
edessä. Useimmissa, maissa on por­varillisen
armeijan uudelleen järjestä­minen
päiväjärjestyksessä. Porvarilli­nen
seisova armeija pyritään vähen­tämään
mahdollisimman tehokkaaksi
katsonut noihin silmim jo k3Tr»menen
vuotta Ja timsln ne paremmin kuta
omani, mutta nyt luin niissä jotakin
uutta, jotakta kerrassaan, uutta. Yl­peyttä,
oUsln sanonut, mutta el —
niissä oli jotakin muuta, jbtakta ker­rassaan
muuta. Tartuin hänen käteen­sä;
se oli kylmä, mutta vastasi kuiten­kin
lujalla puristuksella. Siinäkin oli
Jotakin uutta, mitä en pllut ennen
tuntenut. Hän el pUut koskaan pu­ristanut
kättäni siten.
Onko se jo jatkunut kauan? kysyin.
— Tunnin verran. Veljesi on jo
lähtenyt. Hän pelkäg^ arvattavasti
ettet laskisi häntä ja sen vuoksi hllpl
hän pois salaa. Mutta mtaä täin
hänet joka tapauksessa.
NUnpä s U s ^ se on totta: barrika­di
on tuolla. .Nousta ja peseydyta, en
tiennyt, miksi. Häärin tässä hommas­sa
varsta kauan, aivan kuta lähteis­säni
työhön aamuista, ja vaimoni pi­teli
kynttilää: Sitten sammutimme me
tulen ja astuimme ikkunan ääreen.
Oli kevät, toukokuu. Avoimesta Ik­kunasta
tulvahti Ilmaa, minkälaista
ename ole olleet pitkään aikaan tunte-nteet
suurkaupunglssanune,v Tehtaat
olivat monta päivää olleet seisauksis­sa,
junat eivät kulkeneet, ja kivihiilen-sauhusta
vapautunut ilma oli yiheriöi-väin,
äamukasteisten kenttäta ja
puutarhata tuoksun kyllästyttämää.
Vaimoni syleili mtaua ja sanoi:
saa aikaan, että tahtoista itkeä, nau­raa
ja laulaa yhdellä kertaa. Nim
suiurl Ja vapaa on sen — älä riistä
mtaulta onneani, anna mtaun kuolla
niiden kanssa. Jotlta antavat nlta reip­paasti
käskyjään Ja jotka herättävät
menneisyyden haudastaan.
— On Jo ^ a , ^ sanoin,
— Odota, annan staulle jotakta syö­tävää.
Ethän ole syön3?t vielä-mitään
tänään. Ja näet, kuinka järkevä olen:
lähden vasta varham aamulla. Jätän
lapset muille ja seuraan staua.
— Toverini, sanoin.
— Niin, toverisi
"Avoimesta ikkunasta tulvi tuo rai­kas
ilma puistoista ja kentiltä, ja ai-
— NHn, dt^ cdltrt minun vaimoni.
— Ja tuPna on lapsemme.
Nuorin lapsemme alkoi jxyt itkeä hr
huutaa jotakin, mitä oli nähnyt unes.
sa. ' J a tämSk lapsenitka tuntui mi,
nusta nlta kummalUsdta - - täällä näll
den kummitusmaisten seinäta sisät^
samaan aikaan, kun tuolla alhaaQa
rakeimetaan katuvarustusta. Äkkiä'
kävi kaikki.hiljalseksl.
— No, lähdetkö ^yt? kysyi val-monL
— Suutelista heitä ensin.
— Pelkään, että herätät heidät.
— En herätä.
Mutta vanhta lapsista ei nukkunut,
kaan; hän oli dlut ^ v e i l l a ja kuul­ua
ajottain kuului tuo ihana väsarair.
Ja kirveiden sointu. Istun pöydän
ääressä ja kuuntelen.
— Miksi et syö? kysyi vaimoni.
Hymähdta vain: — Leipä on niin
konstikasta.
Hän katsahti Irädessänl olevaa kan­nikkaan.
Ja hänen kasvonsa salvat su­rullisen
ilmeen. Hän katseli kannik­kaa
edelleen, ja kääntyi sitten oven
puoleen, minkä takana lapset' nuk-kulviat.
—. SääUttävätkö he sinua? kysyin.
— Ei, mutta ajattelta, mitä olem­me
epiietamta eläneet. Nlta Itsestään
selvää on tämäkta kalkki. — Hän
katsahti ympäriinsä, kununastellen
Ikäänkuta oMsi juuri noussut vuoteel­taan.
Täällä olemme sUs eläneet.
lut - kaiken mitä olimme puhuneet,
ja myös ynunartänyt- kaiken. Hän
oli vata 9-vuotias mutta hän oli
jrmmärtänyt kaiken ja loi mtauun sy.
vän ja ankaran katseen. -
— Otatko kiväärin mukaasi? kj-i^yi
hän vakavissaan.
— Otan.'
— Se on tuolla uunta takana.
— Kuinka tiesit sen? — No, anna­han
suutelo. Tullenetkohan muista­maan
nuhut.
Hän hypähti vuoteelta lyhyessä pai­dassaan
unisena mutta kultenkm reip­paana
ja kietoi kaulani käsivarsiin­sa...
Suutelta häntä hellästi.
— Staut ammutaan, kuiskasi hän
korvaani.
— El, tulen kyUä takaista kotim.
Mutta miksi ei hin Itkenyt? Hän
on monesti Itkenyt, kun vata oUn läh­tenyt
kaupungille — miten merkillistä
— oliko hänkin muuttunut? Kuka
tietää mitä kaikkea voi tapahtua täl­laisena
suurena päivänä?
Katsahdta seiniin, pöytään, kyntti­lään
Ja tartuta sitten vaimoni kä­teen.
— Näkemita siis.
— Nita, näkemita.
Siinä kaikki, ja mtaä lähdin ulos.
Hapuilin pimeyden ympäröimänä alas
portaita. Uusi, vieras riemunrunsas
tunne valtasi mtaut. Mtone menin-kään,
tuns^' itsessäni tavattoman
kaikkitäyttävän omien.
Alma Aarnio,
Luontainen sairaanhoitaja ja hieroja,
ottaa vastaan sairaita (Tr
52 DUNCAN AVE.
Box 332, Kirkland Lake, Ont.
EriiK&ten työväenjärjestöjen osotteita
kaaderijoukoksi, samialla kun tätä kaa­deria
tahdotaan vahvistaa militarisol-maUa
koko väestö. Väestön militari­soimisessa
kiinnittää porvaristo erit­täin
suurta huomiota nuorisoon. Tov.
Bucharta osoitti selonteossaan, kuta-ka
ovelasti min.^ urheilun nimessä
tätä miUtarisotatia suoritetaan. Jo­kainen
koululapsi, Jokataen nuori työ-lätaen
tehtaassa, oppilaat ja muu nuo­riso
ammattikouluissa, lapsetkta mu­kaan
luettuna, ovat pakotetut sotilas-opetukseen
koulu> ja oppiaikahaan..
Porvaristo ei tyydy nuorisoa mlli-tarisöldessaan
ataoastaan fyysilUs-töc-nilliseen
sotilasopetukseen. vaaa se val­mistaa
m5'ös monella tavalla nuorisoa
ideologisesti. Porvaristo käyfta.1 tässä
useaimnanlaisia aseita, m.m. fascis-mia
ja pasifismia.
Sodanvaäraa vastaan on taistelfara.
Se on keskemen kysymys nuorisolle­kin.
Eikä ole ataoastaan jatkettava
taistelua fascismia vastaan, vaan on
myös taistelt^ava tiukasti pasifismia
vastaan. Useissa maissa, enhenmuuta
Ranskassa, onkta työläishuoriso k^im.
nuorisoliittojen johdolla suorittanut
tulosrikasfa taistelua sotaa vastaan.
Komm. Nuorisotatematlonale on
maailmianjärjestö, johon kuuluu
Tuolla tulevat he, tuolla kulmas­sa.,
: •;
Kallistuimme, ulos ikkunasta Ja
näimme puolihämärässä sarastuksessa
määrätyn liikunnon — ei mitään Ih­misiä,
vaan aiiaoastaan liikunnon.
Jotakta särettita, jotakta rakennettiin.
Yhtäkkiä helähti jokin tuolla alhaalla,
ja Iski kovaa kuta vasara tai kirves.
Se kaikui selvästi ja Iloisesti kuta
kirvesmies olisi hakannut metsässä tai
uittotyölätaen lautalla. Rattoisan työn
esimakua, tuntien sylellta minä jäl­leen
rajusti vaimoam. Seisoimme sit­ten
pitkän tuokion katsahtamatta toi­siimme
mutta,pohdimme lakkaamatta
yhtä ja samaa. Ja kun aiota puhua,
tuntui mtausÄ — en ollut peloissani
mutta ääneni oU käheä kuta Ihmisen,
joka kärsU janoa.
— Entä sitten..,.?
— Ja lapset?
— • Sinä, jäät heidän luoks^n, heille
on kylliksi äidistään. Mtaä en voi
jäädä.
— Saattaistako menetellä nlta?
Tiesta ettei vaimoni liikkunut pai­kaltaan
mutta minä tunsta sen selväs­t
i : hän liikkui luotani, oli jo kaukana
poissa.... Tuntui yhtäkkiä nim jäätä­vältä,
ojensta käteni, mutta hän työn-se
pois ne.
— Vata kerran sadassa vuodessa on
ihmisillä tällataen juhla, ja sen mie-
Ut sinä estää mtaulta. Mitä pahaa o-len
sitten tehnyt? kysyi vaimoni
— Voit tulla smmatuksi, ja lap­semme
menehtyvät.
—- Itse eläniä tulee säälimään heitä.
Ja^ vaikkapa he menehtyisivätkm....
Ja: tätä sanoi mtaun vaimoni. Jon­ka
kanssa olta elänyt Iqnnmenen vuot­ta!
Vielä eilen ei hän tuntenut mi­tään
muuta kuta lapset, ja oU vata
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEERIN
OSOTE
KomraanUtipnolaoeUa lätetetUTi UrJcTaiiito on
otoletu** «Uaoltralla oiotUelU: Mr. J. McDonald,
Room IS, 163% Chorch Sl., Toronto 2. Ont.
L. W. I. TJ. of CANADAN. Pohjois.Ontarion «luo.
komitea, Porcapine. Ont.
BEAVER' LAKEN •. oMtton koluniluet Joka knnn
enii (onnnotai kello 1 päirSUi onaton talpIU.
Otaitoa oKkta: Box 87, WortIitngtoB, Ont.—
Volmittelnaenra lebnn oaots on aama.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. kilUat».
tan. «Uiteerin oiota on: A. T. ffiU, 9S7 Broad-rleir
Aro., Toronto. Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN PIIRI rto.
Soinen (K.-Oa) tolmeenpanaran pUrikoi^teaa
}a kp a Sadborrn kaapnnk]järjett3a oaotteet ovat:
Box 754, Sadbarr, Pnt. — Konunoaiatiptfolaeen
SudborTn järjettön alhteerirabaatoolioUaJa, S. G.
Neil, ; on tavattaTltta . Vapaaden toimttntiataa,
Liberty-rakennnktcn», Lome.kadnlla.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR
HEILULirfrO. Liitlotoimlknnnan kotipaikka on
Sadbarr, Ont. Liiton tibteeri on P. RnoIiaBen,
ot. Box 261, Creighton Mine, Ont.
COBALTIN a. a. oiarton oiote on: Box 810 Co-balt.
Ont.
CONMEEN S. . j . öaaaton t;ökokookaet Jokalaen
kaan toinen (onnontai; kirieenTaihto.oaotat
A. Janatninen, Mokomon P.O.., Ont.
5. J. CQTEAU mLUN osuton trSkokookaet pi.
detään Jokaiten knakanden enaimäiaen Ja koi*
mas aannontai kello. 2 ^StTäUS. Kirjaraibto^iota
on: J. E. Kotki. Oinimbre. P. P.. Saak.
S. J. CKEICHTPN. ouiton kokona on Joka kon*
kaadea 4 » aannontai keUo 2 J.pp. P. P. Box92.
S. J. COLEMANIN oaaaton kokoukset pldetSin
joka loinen ja Tiimeinen lonnnnta! klo 1 i.p.
KirjeeoTaJbto-oaote: S. J. Piaito, Box 31, Co>
lenian. Alla.
S. J. FINLANDIN oaaiton kokonkaet pldetUn
joka en*imäinen aannontai knoiu, kello U pU.
Tiiliä. Paots: Finland, via Banrick, Pnt.
S. J. FORT WIT.LIAMTN otaaton työkokoakart
orat Jokaiien knnn eniimäineo Ja kolif-^ • • n .
nnntai kello 8 illalla. Johtoknnnan kokonkaet
edelUsenS tiiataina, omalla bnonenatolla 211 Bo.
bertion St., Fort William, Ont.
S. I. NORTH BRANCHIN oaaston oaota oat
Sanna Kannaato, Box 430. Port Arthoi, Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NUMMOLAN
osaaton trökokonktet pidetään kerran kooasa.
Box 29, Shaonaron, Saik., Cnnnda.
Tiimeinen aannontai, kello 1 j.p.p. Oaoite:
S. J. NIPIGO.V oaaatom- tyskokonkaet pidetiio
ka koon 2m ja 4u (onnnntai. Kirjeraibtemkita
on: S. J . Otatto, J. Nerala, B o x ^ , J&piipa,
, Out.
S. J. LAKE COTEAU oaaaton No. 41 kokonkaet
pidetään oaaaton h «alilla joka Iraan toinen aan.
nnntai kello 1 päivällS. Poatioaote': Box 87.:
DrinhUne. Saak.
S. J. LADYSMFTHIN oaaaton kokonkaet pidetSSn
joka koon neljää aannontai. alkaen klo 7 iDalla.
huolissajui näistä; vielä eilen koetti
hän paeta uhkaavaa tulevaisiratta.
joka oli vyöryinässä yUemme — mitä
Kirjeearaibto-oaote: Box 153, Lad]amitlt, B. C.
s. J. LOSC LAKEN oaaaton kiijeesTaihto-oaote:
Victor Hänninen. Rbeaolt, Tja. Sodbory, Pnt.
Kokonkaet on jokainen Imen aannontai ksnaaa
keilfl 2 l.p.
s. J. LARDEE LAKEN osaston oaote on: Urho
Ailto, Box 16. Larder Lake, Ont.
LCMBER VORKERS, INDUSTRIAL tmiON Pf
CANADAN itäinen puri. KirjeTaibto.ofote on:
AU. Hautamäki, 223 Secord St, Port Äitljpi,
Ont. Rahalähetykael oo tebläti yHädtfCOla
ototteelZa.
B. J . LEVACKIN oaaaton No. 33 kokonkaet »Ida.
< täin Joka knnkanden toinen aannontai.. SOtte*.
rin oaote: Box 41. LeTaolc. Ont.
S. J . NOLALUN oaaaton kokonkaet on Jokaiaea
knokaaden 2 men aonnontai IceUo 2 i.p. Kiij*.
Tallito-oaotet Frank Normi. NoUIn. P.AJ)., Oat.
S. J . MONTREALIN OSASTON' TYÖKOKOUKSET
pidetään oaaaton hooneoatoJIa, 239 St. Antoina
St., jokaiaen koukanden enaimäiaeni aannontalna,-
kello 3 i l t a p ä i T ä l l ä . Jobtokonnan kokonkaet aa.
mana päiTinä. kello 2 ilupSitaiU. Paaaton kir-
JeTaihlo oaoite: S. J . Montrealin oaaato, 239
St. Antoine St.. Montreal. Qoebee.
S. J. KIRKLAND LAKEN oaaaton «aota oai-
Box 240. Kirkland Lake. Ont.
S. J . KENOGAMIN OSASTON kokonkaet pldetlia
joka kaokaoden toinen aannontai kello kakat
ip. KirjeenTaihto-oaote: V. Kangaa, Box 160,
Kenogami, Que.
L. W. I. U. of Canada Kenogamia oaaiton ko.
koukaet pidetään joka knokaaden enaimäinen
aannontai, kello 2 i p . oaaaton baalilla. Pottia
oaote: Box 233, Kenogami. Qnebeo.
S. J. PORT ARTHURIN maaton kakookatf Jdka
kankaaden Ime^ aonaantai; Johtokimnan tfV«w
okaet koukanden T i i m e i n e n tUatai; BijrtelmSara»
ran kokonkaet Joka toinen keatdTitkko; Skia>
Jaoato kokoontuu joka toinen tUatal. lf.lHi<«ii
kokonalen aika on klo 8 Ulalla. KirJ.eeaTdbto.
oaote: 316 Ba» St.. Port Arthar, Ont.
S. J . , POTTSVILLEN oaaato No. 14, Porcupino,
Ontario. • .
TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTTSVILLEN, OSAS.
TO.V kokoukact pidetään k a k s i kertaa k u u s s a,
ensftnäinen ja kolmas keskiviikko. Työkokouk­s
e t o l l e n ensimäinen keskiviikko k e l l o 1 p ä i v ä l lä
Ja ohjelmakokoukset j o k a k o l m a a keskiviikko klo
%8 i l l a l l a . Osoite C. Tn. Liiton Suomalainen
Osasto, Porciipine, Oat.. Can. '
S. J . R03E CROyEN oaaaton kokookaet pideUän
joka kuukauden toinen aonnuntai k l o 2 J. p p .—
Kirjcenvaihto-oaote: T. Kokkoiien. Rose Grovc.
P.O. Ontario.
S. J. SAULT STE. MARIEN No. S ^Skokodk.
aet pidetään Joka toinen atmnontal Ja ohjdma*
kokoukset toisina, alkaen klo 8 i.p. Oaote: 126
Thompson St.. Sanlt Ste. Marie, Ont.
S. J . SPUTB FORCUPINEN oaaatea tyekokoafael
pidetään Joka kaakanden kolsutaleiuk: «oainta*
taina, kello 2 Up. Oaotet Box 928.
SOINTULAN PSASTP (Canadan Saomalalacn « *•
Jestön Oaaato 56) kokoontnn omalla Bealillaaa
j6ka knnkaoden enaimglseni anmiamihu källe
1 päivällä. Oaote: Solntola, B. C.
S. J . TIMMINSIN oaaaton kokookaet pIdetSia joka
toiijen BonnuntaL Paaston UiJeraihtoKMOtat 8.
Paasto. Box 1090, TimaiBa. Ont. p«ikkakaoiwl.
U on ediatymäsa JäTJesUytyoisen ialvaato- Ja
metsätyölSisten järjestöön. ,
. J . TORONTON oaaaton työkokonkaet pidetSio
Torontoa Snonulaisen Seoran. hnonenstolla, 957
Broadvieif Ave, Jokaisen kankaaden <ma!tnäinea
ja kolmas aannuatai.ilta. alkaät kdlo 8.00.
Ohjelma- ja keskostelokokonkaet pidetiän Jokai,
aen kaokaoden toinen ja neljää annnantai-Ota.
a l k a e n keUo 8JX). Osote: K. is. Psasto. 957
Broadvie» ATB. ' " . * ~.
J . WEBSTER'S CORNERIN osaston kokonkaet
pidetään enaimäinen sunnuntai' kanssa. Kirjeen.
Taibto-osote: ti. Salmi, Webster*a C o r n e r . B .C
S. J . \yANUPIN osastoa knukansikokonkset pide­tään
joka Icnnkauden 3 a sunnuntai klo 3 J.p.p.
Postiosote: Qoartz, Ont.
S. J . VANXODVERIN OSASTON No. SS kokona
on jokaisen, kankaaden toisena keskinikkona
keUo 7.30'illalla'Clinton HaalilU, 260S Pcnder
Street East.
AMERIKAN TVORKERSPUOLUEEN Saomalaiae»
Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdiatyates Ke»-^
, kaitsea ja Näyttämöliitoa osotteet ovats Tinaldk
FedeiatJon. 1000 . Belmont' Ave., Otieaco.
o Kaikki kirjeenTathto ja rahalähetykaet M . tA-avä
yllämainitalla «sotteeRa. -