Vapaus, March 16, 1954

              Siv^2 Tiistaina, maalisk. 16 p, — Tuesday, March 16, 1954:
i
m:,
•IS®
Mm
m
T A P A U S
l U B e B T I ) — Ziodependeat Labor
Organ of PiimiSb Canadian». E»-
tiiU}8bed Nov. CL 1917, AutUorized
M tecond clatsa maU by tbe Post
.Otthce Department, Ottawa. Pub-
Ilidied thrice «»'eekiy: Tuesdays
flliundays and Saturday» by Vapaiu
Publiabing Company Ltd;, at 100>1Q2
JQta:8ti;;W.;Sudbuty, Ont, Canada.
ri.U-i)i.or.(;F BijrincM Office i'42&t
r:<ii'o::&: OU>ce 4-4205. Manager
S Saksi. EditoT W. Ekitmd. MaiUng
addresfl: Sox 69. Sudbuty, Ontario.
Advertising rates upon appUcstion.
Translatlon-free of charge.
lU^AUSHlNNAT:
CasadaM»; 1 vk. 7JOO 6 kk. 8.75
3 kk. 2.25
ThdysvaUoimi 1 vk. Si» 6 kk. 4.30
Suomeasa ;i vk. 8A> 6 kk. 4.75
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
' Voiko Canada päättää rauhasta?
Joitakin päiviä sitten iimoitettiin Oltavvasta, että liiftohalJituk-f
siitä, että Canada voi joutua
sotaan saamatta itse kansakuntana sanoa asiasta mitään.
Viitaten siihen tosiasiaan, että Yhdysvaltain hallitus (presidentti
Trymanin arkana) lähetti sota joukko jaan Etelä-Koreaan ja hankki
^^^^ siunauksen vasta jälestä{win, sekä
/ pitäen tätä yhtenä esimertfkinä siitä, että Yhdysvaltain hallitus voi
lähteä sotaan kenenkään mielipidettä «ky-symättä, Toronto.ssa ilmes­tyvä
Globe and'Mail kirjoitti maaliskuun 13 toimituspalstallaan;
- - . , 'Nykyiset sitoumukset alleviivaavat tätä seikkaa (että pre­sidentti
tai pääministeri voivat ryhtyä sotatoimenpiteisiin kongressin
• ia! paralamentin lupaa kysymättä -^Vapaus) .Pohjois-Atlantin so-:
•• ;.p sen yhtä
allekirjoittajaa vastaan on liyökkäys kaikkia vastaan. Tämä voi tar­koittaa
vain sitä, että jos esimerkiksi Venäjän atomipommi putoaa
• Lontooseen, Yhdysvallat jantyös Canada, ovat sodas^ Neuvostoliit­toa
vastaan . .
] Toisin sanoen^ Atlantin pakti on sitonut Canadan kansan käsistä
ja. jaloista niin, että me voimme joutua "automaattisesti" sotaan. To-
>: s
tuskaan «i voi tehdä muu^ kuin todeta; että sotaan on jouduttu, pu-
: : k a n s a voisi päättää sotaan
liittymisestä tai sitä vastaan.
/ < Olobe and 'Mail esittää ylläolevassa lainauksessa Msityskannan,
K että Atlantin paktinvi^
osapuolta vastaan on 'hyökkäys kaikkia allekirjoitiismaita, vastaati.
^Mutta Globe ei halunnut esittää käytännöllistä esimerkkiä siitä, mitä
voi todellisuudessa tapahtua.
! Me tiedämme, että Yhdysvallat on pakottamalla vaatinut Rans-
.kaa jatkamaan likaista sotaansa IndoJKiinassa. !Me tiedämme, että
yhdj^allat on lähettänyt sinne Ranskan avuksi suuret määrät rahaa
j[a sotatarpeita. "Myös tiedetään, että kongressin lupaa kys}miättä
:>Eisenhowerin; hallitus lähete
asiallisesti puhuen Yhdysvaltain ilmavoimien miehiä. Vasta viime
viikolla"ilmoitettiin, että Eisenhovverin hallitus on lähettänyt Indo-
H Kiin
' van tavaran ihmisten kuljetus.
' Asiallisesti puhuen Yhdj^valtain halKtus on askel askeleelta
sekaantunut IndojKiinan sotaan. Ori myös olemassa suuri vaara,
että jonaliin päivänä yoi jDut|ia osa näistä amerikkalaisista sodan jal­koihin.,
Niitä vastaan voidaan hyvinkin töhda ''hyökkäys"-,
i Atlantin paktin><hengen ja kirjaimen mukaan tämä kaiketi iaf- »
koittaa sitä^..etta."Jiyök'käys" yhdysvaltalaisia "tekniikkoja", ja Ien- i
täjiä vastaati Jndp-!^iinassa olisi "hyökkäys" myösCanadaa vastaan
"1— ja me^ olisimme automaattisesti sodassa VietmlnTiiä vasiaan?
Tilantie tm vieläkin tvkarallisempi,'*jos muistiimme erään ä^eisen ,
tositapauksen,* josta.\oli',Ttehrtiyä -maailmansota. >16 tarkoitamme '
<:enräali^McArthurm--0'oiil"''si kotiin" hyöfikäystä Kiinan rajalle.
Kuten muistetaan, Yhdysvaltain liittolaiset .vastustivat hyökkäystä
38:ntiien.leveyspiirin yli.^ Y''hdysvallat pani "kuitenkin "liittolaisensa"
tapaihtuneen tosiasian eteen antamalla 'MacArthurille luvaa järjestää
'''jouluksi jkbtiin" hyökkäyksen, mikä veti Kiinan .osalliseksi sotaan.
i " Mitä tapalituisi jos Yihdysvaltalaisetsotapolitiikot tekevät jonkbn
lamanlaisen mestarityhmyyden Joko Indo-Kiinassa, Euroopassa tai
• ;|ossaltin muualla?^^v;N^
. kansakuntana sotaan ilman että hallituskaan voisi sanoa mitään
asiasta!
' E i siis ole ihme, vaikka jotkut liittohallituksen virkailijatkin
$llei sanouduta irti Yhdysvaltain "kylmän sodan" ohjelmasta.
Kiinan tunnustaminen
. /Pääministeri 'St. - Laurent teki mielestämme 'hyvän palveluksen
vCanadalle sanoessaan Seoulissa, 'Etelä-Koreassa julkaisemassaan lau-
!$unnossa;;rettä:>Kiinan Kansanlaulu
!koska on 'tunnustettava, että "Kiinan kansa haluaa nykyisen" halli-iuksen".
\ (Kuinka oikeassa pääministeri St. Laurent tässä asiassa on, se
Aäkyysoäanlietsojain Ja yleensä amerikkalaispoikien vihaisista hyök-ikäyksistä
hänen lausuntoaan vastaan;^^;^^
: ^ttai Hitlerin-Saksaa aikoinaan i
puolueen ulkoasiain -fekspertti" piti alahuoneen istunnossa kiulkkuiscn
puheen pääministeri St. iLaurcntin lausuntoa vastaan ja Syngman
'Riian hallitiiksen äänenkannattaja Seoulissa julisti pääministeri St.^
Laurentin langenneen "punaisten innoittamaan virheeseen".
• i . -Tämän kysymyksen: yhteydessä on- ilme isesti puhu t tu paljon pö-^
,Hyä siitä/että ''haluaako Kiinan kansa" nyky^
eikö halua.
jinäinenkertaauktoriteettinen hallitus, joka todella kontrolli
Kiinan suurta maata. Toinen yhtä hyvin tunnettu tosiasia on, että
JKiinan :5(X)-miljoonaista^
: tettu klikkikunta, jota y ja
avulla pitää väkisin hallituspukilla.^^'^^^^:K
MtäCliiang (Kai-shekin hallitus muka edustaa -Kiinaa, sillä kuten sa-i
^ottu, se on virkaheittona heitetty pois koko maasta. 'Mutta kukaan
pääministeri St. Laurentin lausunnon arvostelijoista ei: ole ainakaan
jmeidän tietääksemme esittänyt yhtään ainoata^^^"k
miten voidaan selittää Chiang Kai-shekin edustus " Y K : s s a ".
5^^^ 'McCärthylaista noitäjahtiohjel-
-inaaUeuraten selitetty, että Canada ei voL tunnustaa iKiinan "kom­munistihallitusta".
Tosiasia Jcuitenkin on, että Kiinan 'Kansantasa-
^'fyaBftSnrhalltituSj: jossa Kiinan' komrnunistinen • puolue onredustettuna;;;
|"<8l^okoomushallitusy missä on edustettuna myös porva puo^
" lueita'ja ryhmiä.
;^ f - Sitäpaitsi on muistettavaV että jos kerran 'kapitalistinen Canada
:3Jiitto voi tunnustaa kapitalistisen Canadan, niin miksi ei sitten voida
h: l^rjestäa samanlaisia diplomaattisia suhteita myös Canadan ja Kii-i^
IKansantasavallan välille? Selvää siis on, että Kiinan tunnusta-ir^
W«vastustavat voimat ovat lä[3eensäkestämättöniällä
- M e liskomme, että kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset, puo-
'3ueväriin katsomatta, kannattavat yksimielisesti pääministeri St.
^Xaurentin^esittämää ajatusta Kiinan K a
.«'f«estä, jos lie sajavat tilaisuudeti fiuolueettomasti tutustua tähän kysy-fl^
tv';v/u.'^Tosiasiassakaikki canadalaiset, jotka panevat Canadan kansalHs-
JEino Katila, Sudfai:ry.^ta, täyttää
60 vuotta maaliskuun 16 pnä,
Christian Pesola. KaminLsttquiafta
täyttää tänään* maaliskuun 16 pnä
73 vuotta.
SandraMäki. Lockerbysta; täyttää
tänään, jriaaliskuun IG pna. 72 vuotta.
lYhdyinnie sukulaisten Ja tuttavien
cnnittelu-hin.
Mitä muut sanovat
SAAPUVILLA 37 JA
HEKIN TOISTEN ASIALLA
Mlriä viittaan Patrick Nicholsonin
uuttitietoon minkä 'Vancouver News
Herald julkaisi: Kun 10, prosenttia
Canadan keko työvoimasta (324,003)
on työttömänä ja tämän valitettavan
tilanteen-ollessa keskusteltavana Par--
lamentisja, oli saapuvilla vain 37 kan­sanedustajaa
Ja ainoastaan yhdeksän
heistä kiinnitti missään määrin fhuo-mlota
asiaan; 27 jäsentä luki, kirjoit-;
ti. keskusteli tai nukkui! iMlksi-mak­setaan
261 :lle edustajalle jos kouralr
linen .heistä voi suorittaa työn?... *
Kaikki, kansanedustajat nostavat
maksun rokulipäivistä; j a k a eivät y-litä
21 p:n määrää.. 'Miksi maksetaan
palkkaa toimettomuudesta. (Alikaan
yksitylstyönantaja ei sitä tekisi...
Vaikka'se: (istunnosta poissa^ olo) bn
laillista, minä sanon «itä petkutuksek­si.
— Ted (Dahlin,- Chilliwack, B. C. >
Suomeji vaaleissa murskattiin
kokoomuksen turhat toiveet
Kanisandemokraatit löivät kaUdu entiset .;
saavutuiksensa; paluu:'^kolmen suiiren" V .
hallitukseen olisi edistyksen takeena • > -
Helsinki. — .Korostaen crilralsesti. Kokpomiis' 24 (.,[.. ^ 2g)
sitä, että "vaalit murskasivat>kokoo-1 Kansanpuolue . . . . . . . 13 ( „ ' '10>
muksen t::iveet'V SKDLtn äänenkan-; Ruot, kaiuänp-/^^^^ , 15>
nattaja Vapaa-Sanasto ; Oikeiston' ja ;'.vasemmiston vo\ma-.
jälkeen (keskiviikkona maallsk/i-slO. suhteet övat'slis,j{ö—97.^
pnä. jolloin lopulliset tiedot eisät,ol-! KnunmriiFV T A I » P IO
leet vielä käytettävissä) vaahtuloksia 1 K O K O M B K S E N - T A P P I O - -
seuraavasti: , ^ . - l KordstaeA ^edeUcen-kokoomuksen
, ' tappion merkitystä ja-'kolmen suu-
; Eduskuntavaalien tulokset ösoit- j ren". yhteistyön tarpeellisuutta, SKD-tavat
amerJkkaIaislinjaanoadatta-iL:n äänenkannattaja. Vapaa : Sana
"USKO, TOIVO JA . . . "
; Niin;iSuomen kansa: tallustelee siis
^nä^ maaliskuun; lumisina pa^kasri
päivinä väalluurcalle,/; , .i
' lEsitämme omat arvionumeromme:
scsdemit 56 paikkaa, maalaisliitto 51,
kansanpuolue '18, ruotsalaiset 15, ko­koomus
31 ja kommunistit 29.
: Jäämme siis nyt kaikin jännityksel­lä
odottamaan... siihen mennessä p i ­detään
peukaloa pystyssä, että ryssän
rjlimä eduskunnassa saisi (hyvästi
kuokkaansa. — Kiviperän Pekka, To­ronton
Vapaa Sana, maalisk. 6 p.
...MUTTA TOIVEET OVAT
^SITTENKIN TOIVEITA
(Kuten tiedetään, •"talvivaalien" t a -
loksena on Suomen edasknnnan'ko-
< koonpano seuraava: ' sostfemit':f 54;
maalalfiliiU» > 53, i kansandemokraatit
43,' kokoomus 24;'tkansanpuoIue 13: ja
:ruot. kamanpnoiue • 13.,ifkei8ton' ja va­semmiston
voimasuhde on^Is 103—97;
etkä lie—84-kuten Vapaa Sana und^
moi ja toivoi.)^ ' ' - '< ' '
' ' O h i ovat Sucmen^ v a a l i t . . o -
lemme.kuuneefcfhyvin:u8eän uuden.et-;
/tä-vanhan suomalaisen lausuvan julki-pettymyksensa...
,
i"Osoittautuimimittäin niin, että;me
sen.vetoa tarjonneen'luk-ijammel!cans-:
sa 'Värtteerasimme ruotsalaisten,, ko­koomuksen
ja-kansanpuolueen'voimat
aivan lilan suiirlksl;'; Eivät, nähkääs
päässeet lähellekään arvioltamme. ,
"Vaalien tulokset Sucmessa muu-;
•ten'osoittavat, että.siellä pitäisi tehdä
jotakin Ja melko pian kaikkien kom­munistien
ulkopuolella olevien puo­lueiden
keskuudessa sovinnollisuuden
aikaan saamiseksi, taikka muuten...
.— Kiviperän Pekka, maalisk."IS pnä
1954.
' van kokoomuspuolueen rv johtaman
: halUtusrintaman kärsineen: selvän
'tappion. Kokoomuspuolue::menetti
neljä ja sen kanssa Iiallituspouäi-.
kassa :^ liittoutunut .motsalalneh
kansanpuolue 2 paikliaa/^ltäkölr
mas kokoomuksen :; haliitudnpip-;
: pani, :p!eni ,^nsanpuolue?vvpysty-
X - nyt: pelastamaan näistä -meniete-tyistä
paikoista itselleen kuin kolr^
me. Sitävastoin kansandemokrakt-
: tien vaalilutto, jota vastaan ^s^^
> nättiin :taantumu5puoIneiden.,pä
hyökkäys : ^ kymmeniä : miljoonia
markkoja maksavan; vaBiepropa-igandan:
ja lukemattomien o provor
kaatioiden avulla, säilytti ednsta-
« japaikkansa lukumäärän ; ennal^.
laan ja lisäsi äänimääräänsä yli 6
< prosentilla. Maalaisliitto, joka oli
ottanut vaaliohjemaansa - rauhan-
V: tunnuksen ja leimattu kokoomus­puolueen
ja sen liittolaisten pr<qia-,
:gandassa, ; liian . nenvostoystävälli-seksi
ja puolittain kommunistisek­si,
sai huomattavan vaalivoitonjUT
. : säten edustajamääräänsä kahdella.
Sosialidemokraatit saivat yhden,:e-dustajapaikan
lisää', vaikka heii^n
äänimääränsä prosenttiluku .(kaikT
klin ääniin verraten) laski hiukan.
Kun sosialidemokraatit ennen -vaa­leja
julkisuudcHsa kielsivät, jrnteis-työnsä
kokoomuksen kanssa, cvai.liö-;
'dänkm. ^^annattajansa ^ epailemaitji
• uskoneet äänestä vänsä; ^
"sen seikkailupolitiikllfaa y^^^
• väaUtulostf . i. 1 itimnusomaisimpana
piirteenä o^kokoc^uspupluee^:jä;
•hario^ttaman:£'ei^ailunQmaisen/|iV^^
politiikan ' j a ' kansan ^ eliTi ^ son alen­tamiseen,,
.tähtäävän-v.talousp
'roipah^amineh.,, Kansan
krrjoitti toimituspalstallaan:
Eräät sanomalehdet ovat jo k i i -
. rustaneet seUttämään;: etiä:;:,T^
: leissa ei.tapahtunut sanottavia^pp-liittisia
muutoksia. Tämä on.kui-
V tenfcin varsin pinnallistavasioitten
selvitystä. < Todellisuudessar-poUit-tinen
tilanne vaaleissa keliittyi
huomattavalla tavalla; jopa erään-,
laiseen solmukohtaan, lvaild(abaan
.vaalit eivät tuoneet mitään:väli­töntä
ratkaisua. ^ •
Vaalien pääiapabtiuna oli epäile­mättä
kansallisen - kokoomuspuolueen
musertava tappio, sekä^ ääi|ten ^että
na luottamustaan kckoomuksen joh­tamalle-
ihalUtuskoahtiolleii.: Samalla
sai'myös päätöksensä irvokas näytel­mä
kokoomuksen "kansallisesta" roo-;
lista". Tämä puolue on röjtokeästi e-siintynyt'ainoana
s ^kansallisena?', a i ­noana'
-"Isänmaallisena", ainoana
'suomalaisena" puolueena ja:;julista-nut^^
cansändemokraattien v'.'rvierautta'?
tässä^mäassa:. Tosiasiat eivät osoitta­neet
ainoastaan, että suunnattomas­ti
pienempi määrä" suomalaisia'; antaa
kannatuksensa kokoomukselle kuin
kansföclemofcraateilleV. vaan. vieläpä
'senkin, että kun kokoomuksen :ääni:-.
maäVä'ofti'ätkuVastI*^la;äfeinassä, nUri
kaiife'ÄHä6tn6foäättieriV^:fe^^
nouiein^siä-- •lCckocHni^en'>asevfelii/
3>
Ai
Siirtymistä kolmfen^rhnirimm^^^
kuntapyhmäp jtukeen rio jäavaari halii-!
tuspolltilkkäan/ Sen. mukaT^^^^
slalidemokraattien, maalaisliiton ; ja
rkansflndemokraattien .pitäisi. muodos-
'taa Tiusi-'halUtUB,i'joka vedustaisii.de­mokraattista
rauhanpolitiikkaa > n
UUDEN EDUSKUNNAN
EDUSTAJAPAIKAT
SosialidemokraatitV... 54 (ennen ."jSV
Maalaisliitto 53 ( ,. 51)
Kansandemokraatit ;•. 43 ( •., 43)
Farmarien ja uudisasukkaiden kokous
Keskustellaan (kaikista farmarien ja uudisasuk-kaiden
pulmista ja valitaan yhteinen komitea
Port Arthur, Ont. — Parmers Co-operatlve
Marketing Association on
julkaissut täällä kaikille tämän seu­dun
farmareille osoitetun kutsun o-sallistua
siihen farmarien ja uudis-^
asukkaiden konferenssiin mikä'pide­tään
täällä lauantaina tk. 27 pnä, a l ­kaen
klo 2 lp. (Port Arthurin kaupun-kln
kirjastossa. Kutsussa koroste­taan
erikoisesti, että kokous on avoin
kalkille farmareille ja uudisasukkail­le.
.
• VMe toivomme tässä konferenssissa
keskusteltavan kalkista vnillstä pulr
mistä,' Jotka.koskevat meidän farmi-väestöämme
— ja niitä on paljon.
"Sellaisina asioina mainitaan kutsu-
Toronto on Canadan
kallein kaupunki
Ottawa. — Montreal oli pitkän a l ­kaa
Canadan kallein kaupunki clin-kustanukslln
nähden mutiia- Toronto
on nyt anastanut' tämän fkimnia-paikan",
sillä tUastollisen"^ toimiston
: Iskelmät osoittivat clinkuscannusin-
: ddks^n bileen helmik., 1 pnä Toron-itossa
117.6 pistettä, Montrealin 116.8
pisteettä vastaan. Tammikuun aikana
kohosivat: elinkustannukset-Montrea-
Itssa: l/lö pisteellä Ja laskivat saman
verran Torontossa. "
Ruakatap<rikkelden IndeksilukiT^ll
Montrealissa helmiksi pnä llc'.5 mut­ta
JTorontossa ainoistaan 110,. mutta
ka'kkl. muut' elinkustannukset .olivat
Torontossa kalliimmat kuin Montrea­lissa
Ja johtivat sitten siihen että To­ronto
on nyt Canadan kallein • kaur
puhki. '
:Kol.T3annella tilalla on Vancouver,
116.4 pistettä.'
\B:oko maan keskimääräinen indek-
"sUuku oU 115.7 pistettä. ' " '
kirjeessä mm,' säbkövoiman: hinnat;
enemmän 'ja papermpia teiden- kun­nossa
pitolaittei ta, erikoisestlkin l u ­men
auraamiseen nähden ja korvauk­sen
maksaminen . niille ; farmareille
jptfo-joutuvat ajamaan paperipuita;'
erikolsen.pltkien matkojen takaa, jne;;
Kaikkia farmareita ja uudisasuk­kaita,
olivatpa ihe (tai el minkään ryh­män
jäseniä., kehoitetaan osallistu­maan
tähän, kokoukseen. ''Me toi­vomme
kalkkien ryhmien ja järjestö­jen
l^sallistuvan sillä kaikkien jär­jestöjen
periaatteita . ja autonomiaa
kunmoitetaan tässä kokouksessa, jon­ka
tarkoituksena on: muodostaa kaik-
••kla edustava' yhteinen komitea, mikä
työskentelee . kaikkien farmarien Ja
uudisasukkaiden yhteiseksi (hyödyksi.
Meidän tunnuksemme oii: Loukkaus
yhtä vastaan on loukkaus kaikkia
vastaan!" .sanotaan kutsukirjeessä",
jonka ovat allekirjoittaneet Fanriears
Go-opjeratlve Marketing. lAssociaUon^^
presidentti Vilho vAlanen Nclaiusta*:aa
sihteeri Ivar Larson Pirunarkista; OntS
ptihUmäitak^fa^'*Tfiaah^'sUOTimm
\aatJvoliosi^" • o7ät' sä^eefc • museHäJ'
iKun
^jirAosib-kÄk^kdoaeR^^^^
puoluetta ovat edesvastuuttcmalla<por
litiikall(ÄftWeetJ^slhVe^
• • 'Paitsi' kokooHauspuolneen • väli-
^:töntä vaalimenestystä. Johon Les-
; : kisTryhmän tukeen nojaantoneella
Tnomiojan hallituksella luultiin
V r; päästävän, oli taantumuksella Icakr
' si päätavoitetta. Toinen oli kan­sandemokraattien
- hajoittaminen
': ja murskaaminen^ Kaikesta valr
ihepropagandasta huolimatta han-
; sandemokraatit jälleen: saavuttivat
V suuremman äänimäärän kuin mil­loinkaan
ja prosentuaalis^stikin
suuremman osan :kuin ennen. / Sir
sitävastoin esimerkit
raatit' pnhnääränsä. lisääntymi-
; .se^^^hnoiimatto ^saJ.ra
aalises^i väiianmän,, ääniä nyt.
Tohfen^ taantumuksen ^'tavoite .oU
i v^aalijUpprö^
•^la^uijgU^jsen^^^
si. , Tässäkin sqhteessa*^taantumus
^|asJd,täy^ jäärin).,Banhanomai-sella
ja järkevällä ulkopoliittisella
.V esiintymisellään maalaisliitto päin->
vahoin sekä lisäsi äänimääräänsä
että edustajapaOdtojansa. Samalla.'
-;maalaisläton vaalivoitto ja sen uu-
••• den eduskuntaryhmän kokoonpano
; vahvistivat tri Kekkosen johdolla
. harjoitettua' maalaisliittolaista u l -
kopoUtUkkaa.'
: Xaajapohjainen hallltusongelma on
nainoll.en; osoittautunut entista vai-
' keammaksi. :':'Kerro'taan' Leskis-ryh-män:
haaveilevan' edelleen 'hallitusta;
j :.ihon kuuluisi maalaishittokin ilman
Kekkosta, toisin sanoen ilman Kek­kosen
Ulkopolitiikkaa, mutta tähäii
tuskin lienee tällä hetkellä.poliittisia
mahdollisuuksia. - Tuomiojan eroavan
hallitukssn piirissä ^taas valettaneen
kannuja esimerkiksi uudesta Tuomi-
: ojan hallituksesta, jcssa ulkoministe--
rinä olisi tri 'Kekkonen Itse asiassa
vaaleissa on kärsinyt tappion kansan­demokraattien
eristäminen; ja talvi-vaalien
1954 jälkeen on c - i stä vai­keampaa
muodostaa ihall;tu:-ta, jossa
kansandemokraatit eivät; casi -mukar
na. Voidaan öhudetl;ennustaa, että
Suomenpolitiikän vaikeudet jatkuvat
ja: kasvavat, mikäli: yritetään luoda
joko '^aäjapöhjäisiä'.'tai vähemmistö-
.hallitukiia ilman kansandemokraatr
iteja." \ ' ,
Suomalaiset osailis-tuvat
canadaiaisen
kodin kilpailuun
Montreal... Kalkluaan 624 arkki-:
tehtlä on tähän mennessä ilmoittau­tunut
osalliseksi siihen' canadaiaisen:
kodin , suunnittelukilpailuun, minkä
:tä;kä!äisen:McGillin-yliopiston arkki-:
tehtuurlopisto julisti: useita kuukau­sia
;si(;ten ja mikä päättyy huhtik.
15 pfiäu!: 'Eras:canadalainen viinapolt-timo
.'on luvannut 12,000 dollaria pai-:
ikinnqQssi^^lpäiluiin! ^ ' . ':
^ j i ^ o i t V oi>:;jo''Äkiaan 17
:ina.ast^^:j.a> n i l s ^ .oh;jl4a C
••ja 9,Suomesiä.,, ; . \ '
'J KUjjaiUjoita. i^n jpyydettyy- suunni-
.W^'ai'a^;'ja;;^piis'^maan
ihEnkjstav,"cana^ala^'spKhettä^^^'^^
SITÄ
BSTATÄ
^'afstlkastä,"' yksinkertaista, 'Väi-iltääri'
•miellyttävä^* rakennusta, jota -oh
,-hfilp];»"libltaa-'ja;'^
''tänniäcsel ovat koli':uuiiisfetr-'-'- ' '
:v NlfiipallUÖn"- osäilik 'pitää; olla
'i;uhnxistetitfjerrat^tehtijärj
'jäiaaiä^täi aiikkÄeh-fifnn opiskelijoita.'
' Vcirfiajalle^' 'annetaan' • 5,000 • dollarin
:palktotö,'joiikä Usäksl pa'räs:^'^
-'la'ne'n ehdotus saa'2^500 dollarin eri­koispalkinnon,
samoin myöskin paras
eurooppalainen ehdotus^: Niiden Ii­saksi
annataan kymmenen 200 dolla­rin
kelioituspalkintoa."
Tämä • kilpailu pantiin.: virejlle
•Masseyn t:eteitä ja taiteita käsitel­leen
kuninkaallisen komission selosr
tukseh johdosta. Mamitussa selostuk-..
sessa sanottiin, että vaikka arkklteh-i
tuurilla on suurin vaikutus elämisen
taitoon: niin :s3 siitä huolimatta jää­nyt
suurhi-piirtein hyljättyyn ase­maan.
: Kilpailmi'^ palkintotuomayeina toi-
:mi!Vat:pfof.iEric Arthur
Humphrey ;Carver:Ottawasta: ja Gio
Pontt Milanosta;; Italiasta'. ; Heidän
asiantuntija-avustajinaan toimii kak­si
montrealilaista arkkitehtuurin pro-;
sessoria,-: JofhnBland: ja Pierre' Mo-rency,
~ ^ _
Aiiioa selkeä johtopäätös, mikä
vaaleista voidaan telidä on, että
kolme suurta puoluetta edelleen
nauttivat kansan kannatusta, ja
että hailitusk>-symys voidaan; ptt-
• nellisesti* ja kestävästi ratkaista
' va!h niiden yhteistoiminnalla koko
kansan hyväksi.
arämä on myös vaalien jälkeen niin­kuin
ennenkin vaaleja kansandemok­raattien;
linja. Tämän' pyrkimyksen
pääesteenä on se kunnianhimoinen,
vieraita ulkopiliittisia; ja henkilokoh-.
tai£la tavoitteita sisältävä ulkcpoli-
•tiikka, jota Leskinen; kumppaneineen
sosialidemokraattisessa puolueessa a-jaa:
Itse asiassa edustajapaikkojen
jakautumisen tarkan tutkimsen p i ­täisi
"iantaa varoittavan mietiskelyn
aihiBttä myös tälle ryhmälle. Voidaan
sanoa, että sosialidemokraattien pro-sentuaalmeit
taksepäinmeno näissä
vaaleissa on varoitusmerkki. : Ellei
puolue tajtla etsikkoaikaansa ja. velr
voUisuuttansa : yhtyä kansandemok­raattien
jämaalaLshiton kanssa j ' h -
•teistyöhön sitä varmasti'myöhemmin
on odottamassa sama vaalitappio, jo-kanyt
kohtasi taantumuksen keula^
kuvaa, kokoomuspuoluetta. -
Kansandemokraatit: astuvat uuteen
eduskuntaan tietoisina poliittisen voi­mania
ja kannatuksensa jatkuvasta,
kasvamisesta: ja lujittumisesta. Sa­malla
taantumuksen aiheuttama par­lamentaarinen
umpikuja: asettaa työ­tätekeville
joukcille entistä suurem­mat
vaatimukset. Näyttää epailemät-
PULLO OLI TSniA
Vaimo heräsi yön aikana siihen faja
l;än;n miehensä liikkui keittiössä.
r - Mitä sinä etsit, sieltä;: kysyi Vai-'
mo.
— En kErras£aan.mitään!
- s inä tapauksessa: sinä löydät sen
s itä tyhjästä pullosta,: jossa oli aikai-:
semmm wskiä. ;
OLIKIN HUVITTAVAA
cvaks' sinä Ville itket
— Isa pudotti moukarm jalkansa
päälle.
— Mutta eihän sinun tarvitse s«
tähden itkeä. * /
— E.1 minä it&ekään sillä olen hai-jeta
naurusta.
» • »
TYKKÄSI VÄKEVÄSTÄ
Kylän: sairaanhoitajatar oli sairaa­na
olevan .vanhan Maljan luona ja
jfi.tisaada Maijan nauttimaan jota­kin
nestemäistä ravintoa. -•
:, — Ettekö ottaisi hiukan lihalientä?
— El se kelpaa. Se tuntuu nyt jo
vastenmieliseltä. *-*
— Entä JOS minä kelriäisin vähän
maitoa?
— Minä en voi nauttia sitä.
.:.— -Mutta j cs minä: valmistaisin teille
pienen totn.
: On.-parasta :tyttöseni, että- teet
s=n vakcjvaksi: ja pakotat minut ot^
ta.naan;ssn:keinolla millä: tahansa.
tömältä. että tarvitaan ilaajojenkan-r
salaispiir:en ; poliittisesti' ; aktiivista
myötävaikutusta, .työväen. .taIonpöl-:i
'ka'stcn ia sivistyneistön .joukkojen"'
tarmokasta esiintymistä .ennenkuin-:
-parlamentaarinen työskentely saa- :
daan etenemään .siltä kuolleesta pis­teestä,:
jossa taantumus vaalitappion-;
sa jälkeen koettaa epätoivon vimmal­la
poliittista elämäämme pitaa.
Jalmar Lehto ja Pohj.-
Ontario johtoasemissa
le vitysry ntäy ksessä
Kahdeksan paikkakuntaa on täyttänyt hankinta­osuutensa
heti; ensimmäisenLä ryritäyspäivänä
Viim^vuq^isen^ Vapauden levitysryntäyfcse^
Lehto ^ok Ärthiiifsla totäti e^en alkaneessa, leViiypynftäykses^ heti'altista
johdon': käsiinsä — sn]ä'hänen'%he't^
:tyilhanen tililleen kaikkiaan 45 pistettä eli miltei puolta: enemmän kuin sear;
raaviila henkilökhotii^ella'kilpäiUjöillä; jotka
toäMlnelfa ja Joel Niemi Cöbaltista.Heidäh;iimiäänoU^^
tcttä. kammallakin. " t , i
:; ~. Kaikkein parhaiten tekivät kuitenkin ne seitsemän -paikkakuntaa ja nii- ^
den asiamiehet; jotka^saivat kpotansä täyteep:hetLensimmäisenä:kiIpailDpäi.<:
vänä ja-joilIa~ on nytvtilaispus: ryhtyä Idlvoittelemaan ^rapioiden hankkimi-:
sesta sillä / niistähän kilpailun .voittaminen ^riippuu.: Nämä kunnialistalle,
joutuneet paikkakunnat oGvat: *- •
• Creighton Mine (Veiä. Lindh'oIm), Mattavrä :(rda Hakanen); Swastika
(U. Savolainen), Intolafa Alppila' (S. Siren)yCoM (tUaaja),
Cohalt (Joel Niemi) ja Silver TJountain Xfcylvia Kallio).
•Alueittain > laskien ryntäsi Poh jois-Öntarion alue johtoasemaan sillä sen
asiamiesten tiiiinlasketaan:kaikkiaan-96:pistettä ja: toisella tilalla on Länsi'
Ontario, jonka hyväksi tulee 84 pistettä.
Eilen saapui kaukaisimmasta lännestäkin: kaksi -vuoden uutta tilausta
Isoäidiitäv (Katri Biksman) Malkosaarelia.U. Ojalammi lähetti maan snn-rimmasta
kaupungista yhden tilauksen ja Keski-Ohtarioh'alueelta saapui
. edellämainitun lisäksi seuraavat tilaukset: Ida Romo, Wannp 1; Wm:Luukko,
Sarson Mine 1: ja Victor Humasti, Sudbury, 2.
. : : Edellämainittujen lisäksi: saapui: Pohjois-Ontarlon:alueelta tilauksisia
seuraavasti: I.JBentti,Cochrane 1; Helga PiesanchKirkland Lake 3; E. Han-:
kila, John Mäkikangas ja Mikkb Kainu, kaikki So. Porcupinesta lähettivät
kukin yhden tilauksen.
: 'Länsi-Ontarion alueelta saapui tilauksia ede seu­raavilta:
A. T. Hill, Port Arthur, 1; Sanni Haataja, Port Arthur, 1 ja Ilmi
Syrjä, Fort WilUam, 2.
Ensimmäinen ryntäyspäivä:saattoi ryntäyksen- hyvään alkuun:ja jos ti.
-lanksia, saapuu edelleen samaan tapaan niin saadaan kuotat täyteen ja yli­tettyäkin
aika huomattavalla tavalla.
Ensimmäisen ryntäyspäivän yhteistulos oli siten kaikkiaan 36 tilausta,
joista 20 oli. puolenvuoden ja 12 kokovuoden • ynnä neljä neljännesvnoden
tilauksia.
Hyvää alkua on nyt jatkettava kaikkialla levittämällä Vapautta mahdol­lisimman
moniin uusiin koteihin ja usille lukijoille.
Canadan avioerot
lisääntyneet 7%
mpittaa^että kuluneen: vuoden;:äif
kana Canadassa' .myönnettim ' kai^^
kiaan 6.Ö55'avioeroa eli 41 kutalän;
.maan sataatuhatta asukasta kohdini'.
Ayiasrojen, lUkiunaarä:lisääntyi vuo^
den kuluessa seitsemällä prosentilla:'
Avioerot lisääntyivät Ontaj-löss^^
Manltobassa, Prince Edward Islaniiisr^
sa ja Newfoundlandissa,:mutta :vä"^^
henlvät muissa maakunnissa.
,Ontai1ossa myönnettUn <\-iime vuoxt»
:na kaikkiaan 45 pros. niaaii kalkiisiÄ'
avioeroista.:
PÄIVÄN PÄKINÄ
Jossakin täytyy olla remmit ristissä
vj^llaän' mäkeä noustessa jotta suo-läiilainen
ei pääss:^t s i v u . . . Ja-.toisi
'Ottawa,-^TUastoUinen toimisto'il-'"^Upä tul|Ä*Oräl»Seitmautakin sanojen
'vahvistukseksi.
^kunjittmfsa^ Stl-r^
kUvässa^ieVeällä-my&^
l E ^ n sauvat, kuten yleensä kaikkien
mäkeä sysiessä, täräytti tuima mies,
että lysj^"" vielä humautti sauvalla
suomalaista selkään.; Sitäihän ei kul-:
tehkäau -rölnut selittää; kuinka se ta­pahtui;
kun "^suomalainen: oli jälessä,
enempää*kuin sitäkään mistä 'luotetr
tavasta lähteestä hän oU tietonsa
Tuima mies ei enää kunnnellut.'kun
<j> selitin; että Suomen^hlibtojouokkueen
^ liittohaUitusei ole vfelä tunnustanut 'Kiman kansantasavallan -halU-;: Ä*!^!^
«ustalja vaativat tiukasti/että pääministeri iSt.-Laurentin -Seoulissd^t^' .gt^^^f.^ .3!^.,^^3.^1
esittatnää'Wtaa. Kiinan flKansantasavan^^ r\-hdytään hfetJ^^t!*-"
eatui'vlestot:ensim'mftiseimi^^^l^
, ei tarvitse antaa latua J ä l ^ tu-sakslvat
mäkeä perä^Eäln sattui en­simmäisen:
-puolentoista kilometrin
kohdalla. EiMiän: ottanut huomioon
sitäkään, että: kummallakin oli: oma
latu." -
-•[ICsäina,.-suomen tyttö .sitten voltti 4
seki^tilla:'Neuvcstoliiton tyttären''ja
seura^W (N.-lUton,.'tyl^
~5aomalais^;^;tehden«kaulaakin 5c se-
Olidiine parin vanhan itutun kaverin
kaiiito !jtittU5iIl3 kcrtteeripaikan ala­kerrassa,
kun sisään työntyi .tuiman
ja :yih|risen näköinen mies. ^ - . ,
^Omaii pitempiä;tai lyhempiä esipu­heita
tuo tuima mies lyntäsi luok-,
sejnme; Ja räväytti: ^ , y^*
l-^JRyssaijii^Lse
mtaaiaeUs ^ vie^iöiifhi^
-Ki kuva Äiissä*yyaisän'sauv^^
^ ^ . ' - L-iTs-K—' « s v . . . K nn,i<.fir^<M>. f n f f n - e < i n - . 'lähcs^puoleea -minuuttiin^' '•'•'• '^
..^ Mutta;tuimaan mieheen eivät.sel­laiset
^ i k a t valkuttaneipl;,. koska, p^
viha oli hänen vallannut, i * ryssien
kunnotromuUden." takia.
Olisimme' suoneet näkevämme tui­man
miefien nyt kim saapui.tieto C a ­nadan
jääkiekkojoukkueen "katastro-fimaisesta*"
tappiosta Tukholmassa,
josta asiasta :Canadaan kapitalistiset
päiivälehdet ovat' kirjoittaneet. hjrvää
ja pahaa ahrw: sivukaupalla:
Yllätyshän- se lienee oUut kaikille,
;varsihkin^ niine jatka- eiyät;käsitä,
minkälaisia: mahdollisuuksia: sosialis7
mi' 'antaa 'nuorisolle niin ruui^iiilisen
kuta .Oieh^^ fcehittär
inisen alaila. '
•: .TfuiSa o^ ivälttämään. iuten^
'joikiaViäyttäTät tekevän et^. meil-f%
K iMufWan Streeitrn-^sotapolifiJkanyIäpu<yielIe, pahoittelevat sitä kun (kohtaisesti toteuttamaan kaytännös^. ' " . - . ''fiVHlCTalle 'j«tettät*-tiiwii>s'JoUoin''tytötlParas oa^jnyönt^ä,:kuten.teki/e riesr äf
y/'^^/yäm/-^:-^^^ ^;':';"-lk;v^v,-;:;;:::::^r-'::r-r^
Canadan .Jääkiekkoliiton: johtomies,
että joukkue :oli; hyvä ja paras mikä
oli lähetettävissä.
Jos taas pahoitellaan sita, että Mos­kovan
Dynamon voitto oli mahtava
propaganda-ase 'Neuvostoliitolle, ku­ten,
se liberaalipuolueen parlamentti­edustaja;:
Telegramissa sanoi, niin
miksi ei meilläkin varata nuorisolle
parempia mahdollisuuksia harjoitter
luun; miksi ei luovuteta dollareita ur-i
heilutolmlntaan, kenttiin ja välinei­siin.
Onhan -Canadassa tauhkaa Tehtäi­siin
hiukan vähemmän tykkejä ja
muita hävityksen . -vehkeitä , ja i pan­taisiin
muutamia kymmeniä,miljcohlä
vuosittain nuorten urheilutoiminnan
hyväksi, niinkylia olisi joukkueita Ja.
-myöskin, tvaroja . läbettää-r-parhaat
matkoille.
Samalla olisf* ssjtä myöskin ope­tella
tosiurhellijamalnen käyttäytymi­nen,
ottaa tappio vastaan rehdisti jä
yrittämättä hakea tekosyitä sen kiel­tämiseksi.
Rumaa cn yrittää voittaa
-pakkokeinom.. kuten eurooppalaiset
siellä •vierailleista canadalaislstakin
ovat sanoneet, • jänkeistä puhumatta^»
kaan. v, , ' s '1
Allekirjoittanut puolestaan on. val­mis
myöntämään, että canadalaiset
bvai; mahiioita - jääkiekon 'pela?;ia,
mikä on lucnnollista kun huomioi­daan,
että jääkieko ori Canadan
kansallisurheilu' enemmän kuin m i ­kään
muu; sillä canadalaisethan saa-vat
melkein heti synnyttyään kiekko-tikun
käteensä.
' Mutta^ myösltih muissa maissa on
JnahdoUisuus kehittyä'j^tä Äyriä, k u -
'<i;.i;r «'.••-'.ii:.™.«w:;vlii:'i:yx':.;'^^ '••:;.i'x:y:\t^^'-n-''^.
ten Tukholman kilpailutkin osoittivat;
Sillä, että nyt ostettaisiin Neuvosto-
. liitosta 4-^5 parasta peluria, kuten e-räs
canadalainen.urheilupcmo Teleg-ramssa
esitti, ei suinkaan päästäisi
mihinkään.
Niiltä kyllä voitaisiin oppia herras­miesmäisiä
pelitapoja, hyvää luiste­lua
ja. yhteispelimenetelmia.inutta
ylivounaisuutta Jääkiekkopelissä ei
sillä saataisi; sillä sosialistisissa mais­sa
kehittyy jatkuvasti:uusia ja taas
uusia huippukykyjä, ja aivan "Por­voon
mltaUa", kuten tämän tah-iset
luistelu-, .hiihto-'' ja "jääklekkokisat
ovat os;lttaneet.
' Jossakin muualla täytyy olla rem­mit
ristissä. ^' "
_ Jos muistetaan' minkälaista esim.
Venäjällä oli tsaarin "%-allan aikana,
johon aikaan vain aniharvalla rikkair
den ihmisten tyttärellä tai pojalla
oli-mahdollisutis kehittää itseään mm,
.ruumiilliseHtf kuin ihenkisestikln, sii­l
o n aletaan käsittää mistä Johtuu sen
maan nucrison : nouseminen urheili­jain
eturiviin.
Se johtuu sosialistisesta'järjestel­mästä,
'joka antaa IhmlsUle (hyvän ja
turvatun dämän ja, nuorille kaikki
kehittymisen mahdolUsnudet.
Myöskin meillä se voitaisiin tehdä.
Ei parjaanialla Neuvostoliittoa ja
sen Ihmisiä kuten tuima mies, mutta
Tj^itymäM huoiehthnaan paljon pa­remmin
s kansan >J)yvInvolnnista ja
erikoisesti nuorison taipeista,
! Siinä.' on ^a'7&In Canadan ja kaik­kien'maitta
ihmiisfen ja erikoisesi
nuorison • kunnon kohottamiseen. —
jKulkuri. - • '- - ' t -
•I '..--."S^iVy.^v...:.,.'••'•/.^•fj.v\-.-Av,.,-;-'^•.,..v