Vapaus, April 4, 1967

              M M
Sivu 2 Tiistai, huhtik. 4 p. — Tuesday, Apr, 4, 1967
VAPAUS
a. . Of vV. EKLUND
TELEPHONE:
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
MANAGER: E SUKSI
OFFICE AND EDITORIAL e74-4264
PubHshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario,: Canada.
Mailing address: Box 69
Advcrtlsihg rates upon appllcatlon, translatlon free of oharge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for-payment of postage in cash..
- GÄNAD;AN IJANGUAGE-BRESS:
- TILAtJSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 UBA:ji:
3kk. 3.00 Suomeeri:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50; 6 kk. 6.25
Palkka-pariteetti
Kaikki merkit viittaavat siihen että lähitulevien kuu­kausien
aikana kirjoitetaan ja puhutaan ehkä hyvinkin kiih­keässä
äänensävyssä"palkka-pariteetista( wage parity) millä
tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että Canadassa pitäisi mak­saa
esimerkiksi autoteollisuuden työläisille sama palkka, mi­tä
maksetaan sen alan työläisille Yhdysvalloissakin.
Todennäköistä on myös, että juuri: autoteollisuuden työr
Iäiset ja. heidän unionsa tulevat nyt olemaan etujoukkoina
taistelussa palkkapariteetin saavuttamiseksi Canadassa.
Juuri tämän teollisuusalan tilanne antaa parhaan kuvan
siitä, kiuinka oikeutettu on Canadan työläisten vaatimus, että
, heille tulee maksaa samanlainen palkka mitä maksetaan yh­dysvaltalaisille
työläisille.
Canadassa toimivat autoyhtiöt ja tehtaat ovat sanan var­sinaisessa
merkityksessä yhdysvaltalaisten omistamia lai­toksia.
Ne tuottavat täällä samanlaisia autoja ja samalla ta­valla
mitä niitä tuotetaan Yhdysvalloissakin. Eroa on kuiten­kin
seuraavasti:
— Ganadalaisille työläisille maksetaan tuntuvasti huo­nompaa
palkkaa mitä maksetaan yhdysvaltalaisille työläi­sille.
— Canadalaiset joutuvat maksamaan monta sataa dol­laria
kalliimman hinnan halvemmistakin autoista, mitä niistä
samoista ajokeista peritään Yhdysvaltain puolella.
Ja tämä siitäkin huolimatta vaikka jokin aika sitten al-lekirjcitettiin
autoteoUisuusalan vapaakauppasopimus, min­kä
perusteella Canadassa toimivat autoyhtiöt saavat tuUihel-poituksen
muodossa noin $50,000,000 vuodessa valtion avus­tusta,
mikä peritään veroina meiltä canadalaisilta.
Juuri tämä autosopimus, minkä perusteella luvattiin ca-nadalaisile
yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, sisäl­tyen
siihen lupaus autojen hintojen laskemiseksi yhdysval-tälaishintojen
tasolle (mitä ei ole yritettykään toteuttaa) on
käsittääksemme voimistuttanut Canadan autotyöläisten kes­kuudessa
oikeutettua vaatimusta palkkapariteetin toteuttaa
misesta nyt, eikä joskus epämääräisessä tulevaisuudessa.
Finlandia kuorolla oti mainio
Centennial konsertti sunnunfaina
Toronto. — Tämän vuoden suur­juhlien
isäntäväen, Finlandia kuo­ron
Genlennial-kevätkonsertti on­nistui
sunnuntaina erinomaisen hy­vin
niin yleisökannatuksen kuin
ohjelmiensakin i>uolesta. .
Don haalin avara juhlasali täyt­tyi
kiitollisesta juhlayleisöstä kun
Finlandia kuoro esitti nuoren joh­tajansa
Paul Hietalan johdolla ke-vätkonserttinsa,
missä laulut ikään-kuin
kilpailivat toistensa kanssa
esityksen paremmuudesta. Kuoron
esityksiä täydensi muut täysipä^
noiset ohjelmanumerot; Mamien ja
Liisan hienot duettolaulut, Bob
Oravan kitaran säestyksellä esittä­mät
hyvät englanninkieliset laulut,
Gunnar Gustafsonin jo^hdolla toimi-neien
orkesterin mainiot esitykset.
Selma Grandahlin hyvin -esitetty
runo, 5-henkisen '"mikstetin" an.
taumuksella esittämät laulut ja Ai-a
a • • • « an
Kirjeitä
Nyt on siis paljastunut Yhdy.s-valtain
keskustieduslolutoimiston
(CIA:n) laajallt' levinnyt vakoilu-verkoston
toiminta.
Muistan vielä hyvin kun .eräs
amerikkalainen sanoi viimeisen
maailmansodan loppuvaiiioissa, et­tä
pian alkaa "kylmäsota' Neuvos­toliittoa
vastaan. Kuten viime ai­kana
telidyf paljastukset osoittavat
käyttää Yiidysvallat suuria summia
rallaa "kylmänsodan" lietsomi­seen;..
. . • •
Eräs amerikkalainen kirjeenvaih­taja,
joka vieraili Suomessa muu •
tamia vuosia sodan Jälkeen .sanoi
että Suome.s.sa on vielä telitävä
paljon työtä saadakseen suomalai­set
mukaan tuohon "kylmään so­taan"
Neuvostoliittoa vastaan. Hän
antoi samanlaisen lau.sunnon myös: 4^,^; Puheensa yh-
Rubtsissa. . / i tevdcssä hän r-yl;'iilti mieleen mi
Nykyäänkin kun lueskelee erai- ,^,^,2 perustettiin CSJrn Toron-tä
vissejä suomenkielisiä .sanoma
lehtiä, niin- tuskimpa ilmestyy ai­noatakaan
numeroa, ettei niissä -.tvöväenliikkeen ja raittiuden asiaa
näe vihjauluja .siitä kumka ^^^^i ,„it,iusseura Taimi:
on edelleenkin .Neuvostoliiton
no Heikkisen aina miellyttävät lau­luesitykset
Eila Laineen huolehti­essa
skestykse.stä.
Kevään tuntua tälle Centehnial
konsertille antoi osaltaan näyttä-trion
eteen a.setetut kauniit kukat.
Raikuvat suosionosoitukset terveh­tivät
39-jäsenistä kuoroa ja sen joh
tajaa Paul Hietalaa heti esiripun
auettua. Kuoron riveissä laulava
Len Hjort, joka toimi ohjelman
kuuluttajana, lau.sui "O Canadan"
laulun jälkeen juhlayleisön sydä­mellisesti
tervetulleeksi tähän Fin­landia
kuoron Centennial kevät­konserttiin;
- Sävel kuoro lauloi illan kulues­sa
kahdesti, esittäen—ensimmäisel­lä
kerralla .seuraavat laulut: Ke­vätlaulu,
Keväällä, Kevätlaulu sekä
Hääpolska ja Piirilaulu.
Loppunumeroina kuoro esitti
Syntyi Sävel, Myrskylintu. Suomen
laulu, They Call It Canada, One
World ja Finlandia. Kummankin
englanninkielisen laulun säestäjänä
toimi Eila Laine;
Kuoro tuntui laulavan oikein sy­dämen
.syvyydesiä ja laulamisen
ilosta. Lainkaan liioittelematta voi­daankin
sanoa, että isäntäkuoro tu­lee,
jos tätä menoa jatkuu, esiinty­mään
hyvin edustavasti tulevissa
suurjuhli.ssa sillä Finlandia kuoio
on jo hyvässä vireessä. Parhaiten
'yleisöön menneitä"' lauluja olivat
ehkä "They Call This Canada"
(mutta minä sanon sitä kodiksi,
kuten . laulussa sanotaan) One
World, missä : iJmai.staan v o i m a k as
rauhan kaipuu, hieno Suomen lau­lu
ja luonnollisesti "ylimääräise­nä"
eli viimeisenä lauluna esitet­ty
Jean Sibeliuksen Finlandia se­kä
duetto-tyttöjen "Rakas E^lmeri".
Vanha veteraani W. Säilä antoi
elävän kuvauksen "vanhoilta hyvil­lä"
ajoilta, siltä aikakaudelta vuo­sisadan
alus.sa jolloin Toronton vä­kiluku
oli va.sta 2.50,0f)0 ja suoma
Toronton
kuulumisia
ton osaston edeltäjä Suomalainen
!,eura: miten sitten perustettiin
'Demokleen" miekan alla. .Myös!
Suomen presidentti Kekkonen-saa j
jatkuvasti moitteita Neuvostoliitos­sa
vierailujensa takia ja vieläpä sii­täkin
että hän on saanut sieltä
vastaan ottaa lahjojakin.
Joka tapauksessa presidentti
Kekkonen on yksi lahjakkaimpia
valtiomiehiä mitä Suomella on kos­kaan
ollut; Muistan vielä kun hän
puhui meille täällä I>ort Arthuris- i
sa. Kun hänelle tehtiin tilaisuudes-1
sa kysymyksiä, niin hän vastasi
erääseenkin "en ole tullut tänne
syntymämaatani eikä kansaani
haukkumaan," Hän esiintyi kan.san-sa
miehenä ja johtajana. Ei hänes­sä
ilmennyt tuota eurooppalaisen
herruutta.
Nyt kun paljastuu noita CI.-V:n
vehkeilyjä, niin voi hyvinkin ky­syä
että kenelle kaikille on., niitä
"avustusrahoja" jaettu?
Se näkee joka elää.
IS.
Port Arthur Ont;
Niin oikeutetulta ja ajankohtaiselta kuin tämä autotyö­läisten
palkkapariteetin vaatimus tuntuukin, se ei kuiten­kaan-
tarkoita sitä, että heidän edessään olisi huvipurjeh-dusmatka
vienossa myötätuulessa. Kaukana siitä! Palautet­takoon
mieleemme, että ei sen pienempi tekijä kuin liitto­hallituksen
teollisuusministeri C. M. Drury riensi amerik­kalaisyhtiöiden
tueksi tuomitsemalla julkisesti palkkapari­teetin
eli samapalkkaisuuden vaatimuksen!
Canadan laajimmin leviävä päivälehti, Toronto Daily
Star kirjoitti jokin aika sitten toimituspalstallaan mm. seu­raavaa;
"Saaden amerikkalaisten emäunioiden täyden tuen, Ca­nadan
autotyöläisten unio (United Automobile Workers of
Canada) vaatii 'pariteettia' :—samaa palkkaa mitä makse­taan.
yhdysvaltalaisillekin työläisille.
"Jos autotyöläisten unio voi todistaa, että autoteollisuus
on täällä (Canadassa) yhtä tehokas mitä se on Yhdysval­loissakin,
laskettaessa se tuotantomäärän perusteella kuta­kin
työläistä kohti, heillä on silloin ehkä voimakkain argu­mentti
kuin minkään muun tehdastuotantoalan työläisillä Ca­nadassa
palkkapariteetin toteuttamisen puolesta. ; Saksan autoteollisuudessa. GM
"He eivät ole vain samojen yhtiöiden palveluksessa, sijoittaa ensi vuonna 1..5mil-vaan,
USA—Canadan autosopimuksen allekirjoittamisesta .jardia dollaria ulkomaisiin yri-lähtien,
he tuottavat lisääntyvässä määrässä samoja mark- tyksiin, Ford vähän vaille mil-kinoita
varten. • jardin ja Chry.sler puoli mil-
"Mutta onko kamppailu palkkapariteetin puolesta ta- jardia dollaria. Tämä .sellaise-loudellisesti
ja sosiaalisesti vastuunalaisuutta edustava oh^ naan vait^utlaa.jo.ssakin mää­rin
sekä Yhdysvaltain että Ca­nadan
autoteollisuuteen
mutta ei näiden jättiläiskö-koisten.
yhtiöiden . voittoihin,
jotka tulevat kaikista täkäläi­sistä
"vaikeuksista" huolimal­ta
lisäämään suunnattoman
siiuria voitto-osinköjaan.
Loppujen lopiiksi kysymys
on kuitenkin tästä; Mitä var­ten
me teollisuuslaitoksia ra­kennamme?
Siksikö että rneis-tä
tulisi koneiden ja suurmp-nöpolien
tahdottomia orjia?
Vaiko sjksi, että nykyaikais­ten
tuotantolaitosten avulla
saataisiin parannetuksi kan­sanjoukkojen,
kansojen ja ko­ko
ihmiskunnan taloudellista
ja henkistä asemaa?
Selvästikään meitä ei ole
miten ne päättivät yhdistää voi­mansa
ja kehittyivät nykyi.seksi
C.SJ:n osastoksi. Säilä luetteli Jaak
ko Lindalasta (Toronton vanhim^
j masta suomalaisesta) alkaen koko-j
naisen sarjan laulajien, soittajien,
näytelmäjohtajier .sekä kuoron ja
soittokunnan johtajien nimiä. He
ovat kaikki tehneet paljon Cana­dan
suomalaisten hyväksi, mutta
1 eniten kuitenkin musikaalisen toi­minnan
edi-stämiseksi on tehnyt
työtä (;unnj.r(jiistafson. sanoi Säi­lä
suosionosoitusten raikuessa.
Juhlapuheen piti Vapauden liik-l<
eenhoitaja Eduin Suksi, Sudbu-
I rysta, vedoten erittäin voimakkaas­ti
täkäläisten kansalaistemme yh­teistoiminnan
laajentamisen ja lu-i
jittamisen puolesta. Vain yhteistoi­minnan
kehittämisen ja lujittami­sen
avulla voimme parhaalla mah-.
dollisella tavalla arvokkaita kultr
tuuriperinteitämme täällä vaalia ja
antaa parhaan mahdollisen panok­semme
Canadan kehittyvälle kan­salliselle
kulttuurille, sanoi puhuja
juhlayleisön ilmaiste.s.';a hyväksymi-
.sensä suosionosoituksia antaen.
Selostettuaan Sudburyn suoma­laisten
yhteistoiminnan; lämpimästi
tervehdittävää alkua puhuja sanoi,
että CSJ kannattaa samanlaisen yh-
Toronto. — Don haalilla esite­tään
''Savon Sydämessä" surinuntai
na huhtikuun 9 päivänä kello 4
ip. Se on 3-osainen huvinäytelmä ja
sen ohjaa Sylvia Sundvall. Kyllä
silloin on haalilla varmaankin
naurua ja lystiä kerrakseen.
Pohjoisesta oh tullut Westöii-sal-raalaan
Westoniin Matson ja Nät­tinen.
Paavo Seppänen pääsee siel­tä
pois kuukauden lopussa.
Finlandia-kuoro järjestää Cen­tennial
kabaretti-tanssit Don haa­lilla
lauantaina huhtikuun 22:na
päivän iltana. /
Yrityksen 61-vuotisjuhIa on sun­nuntaina
16 päivänä, varmaankin
menemme sinne taas suurin jou­koin
seuraamaan nuorten esityksiä.
« • » .•• , • •
Yli .30 vanhusta on joutunut
ryöstön kohteeksi viime aikoina
Queen- ja Bathurst katujen lähis­töllä.
Monet vanhuudeneläkeläiset ovat
olleet hyvillään aikaisemmin luva­tuista
eläkemaksujen korotuksista,
mutta ovat nykyään kiusaantuneet/
kun joka taholta vyöryy suunnatto­mat
hintojen korotukset, tehden
elämän entistäkin kurjemmaksi.
Workmen's Compensalion Boa^-
din. vuonna 1957 rakennetun sairaa
lan tulipalossa- varhain perjantai
aamuna maaliskuun 31. päivänä sai
surmansa yksi mies ja 37 henkilöä
loukkaantui.
Lauantaina huhtikuun ensimmäi­senä
päivänä saimme täällä vuoden
ennätyksen lämpöasteissa — 69 as­tetta
nollan yläpuolella.
. •* • •. • • * .-
Kauneimmat kiitoksen Finlan­dia
-kuoron puolesta säestäjällem^
me. Eila Laineelle sekä pitkän­matkan
vieraillemme, sudburylai-selle
Edwin Sukselle ja myös Säi­lälle
puheesta, samoin kaikille niil­le
jotka auttoivat tavalla tai toisel­la
kon.sertin onnistumista. — N;
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
jelma vaikutusvaltaiselle canadalaisuniolle? _
" 1 . . J 0 S autotyöläisten unio voittaa palkkapariteetin, sil­lä
on voimakkaasti painostava vaikutus palkkojen korotta­miseksi
Canadan muissakin tehdaslaitoksissa..
Toisin sanoen, Toronto Star-lehti on sitä mieltä, että
vaikka Canadan autotyöläiset tuottaisivat yhtä paljon tai
enemmänkin kutakin miestä kohti, mitä tuotetaan Yhdys­valtain
puolella, niin sittenkin heidän pariteettivaatimuk-sensa
on tuomittava toimenpide sen takia kun se pakot­taisi
nostamaan toistenkin työläisten palkkoja- Tässä on
vanha veruke hieman toisin päin käännettynä; Lamakau­tena
ei- voida työläisten palkkoja nostaa esimerkiksi auto­jen
kysynnän vähyyden takia. Mutta kun tulee hyvä aika
ja autoille kova kysyntä, silloinkaan ei voida p'alkkoja ko­rottaa,
sillä se aiheuttaa, ei vain"inflaatiota", vaan-myös
palkankorotusvaatimuksia muillakin aloilla! V
. Palkkojen periteettia vastustavat piirit, amerikalaisten
rahamiesten omistamat autoyhtiöt ja niiden palkkaamat pro­pagandistit,
tulevat luonnollisesti esittämään mitä ihmeelli-semmiltä
tuntuvia väitöksiä saadakseen suuren, yleisön us- "tehty" muttereiksi ja rattaik-^'
komaan, että palkapariteetti on itse pahasta, si teollisuuslaitosten hyväksi.
Yksi' tällainen väitös on epäilemättä se^ että äiitojen ' Asian nain ollen on siis ilman
kysyntä on jo laskenut, eittä yhdysvaltalaisilla atltoyhtiöil- muuta selvää, että teoUisuus-lä
on nyt jö pari miljoonaa myymätöntä autoa, ja ^ttä ti­lanne
voi palkkavaatimusten perusteella pahentua sikäli,
että ulkorhailta tuotetut ajokit tulevat saarnaan entista suu­remman
jalansijan täkäläisillä automarkkinoilla.
Tosiasia ön tietehkin tarua kummempi tässäkin asiassa.
Yhdysvaltalaiset jättiläiskpkoiset autoyhtiöt työntävät lon-keroitaari
porvarillisen maailman kaikille kolkille.
Amerikkalaiset suuryhtiöt omistavat Canadan autoteolv
lisutiden kokonaisuudessaan. General Motors, Ford ja Chrys­ler
kontrolloivat nyt 50-prosenttisesti Britannian autoteolli­suuden,
lisäten jatkuvasti vaikutusvaltaansa Ranskan ja
laitosten pitää palvella ihmi­siä,
ja mikäli on puhe auto­teollisuudesta,
niin se voi teh­dä
sen kahdella tavalla; mak­samalla
työläisilleen parcm-^
man palkan ja myymällä ku­luttajille
halvemmalla parem­pia
auloja, koska yhtiöt voi­vat
sen ennätysmäisten voitto-osinkojen
perusteella helposti
ja vaivattonrlasti tehdä. ,
teistoiminnan aloittamista ja kehit­tämistä
kautta maan.
Huolimatta lainftaan siitä, mitä
mahdollisia erimielisyyksiä meillä
esim. yhteiskunnallisista asioista
on, ja tällaisia rehellisiä erimieli-
.«yyksiä on. .se ei saisi olla yhteis­toiminnan
esteenä nii.ssä monissa
asioissa missä olemme yksimielisiä
tai hyvin lähellä toisiamme sanoi
mr. Suksi ja kehoitti kaikkia kan-salai.
siamme toimimaan tällaisen yh­teistoiminnan
edistämiseksi. .
Järkevästi ajatellen meidän tuli­si
ryhtyä pohtimaan esim. suurjuh-liemme
järje.stämistä sanoi juhla­puheen
pitäjä suosionosoitusten rai­kuessa.
Se antaisi avaimen uudelle
edistykselle, hän. lisäsi.
Puhuja kiitti kuorolaisia tämän
mainion kevätkonsertin järjestämi­sestä
Canadan Centennial juhlan
merkei.ssä. Hän tervehti lämpimäs­ti
Suomen itsenäisyyden 50-vuotis-juhlicn
järjestämistä ja vetosi voi­makkaasti
nyt ."iO-vuotisjuhlaansa
viettävän Vapaus-lehden puolesta.
Säätieteilijä Morris Neihurger
varoitti Los Angelesissa, että . il­man
saastuminen tuhoaa ihmis­kunnan
vuoteen ;2064 mennessä.
Hän tehosti tällä vaatimustaan,
että on saatava aikaan kan.sain-välisiä
sopimuk.sia saastumisen tor­jumiseksi.
Port Arthur. — Thunder Bay
Municipal Leaguei kokoontui täällä
viime viikon keskiviikkona kolme
päivää käsittävään vuosikokouk^
seen, johon rekisteerattiin 62 edus-tajaa.
Puheita ovat pitäneet kaupun­gin
edustajat, tervehtien ympäris­tön
kauppaloista ja kylistä saapu­neita
vieraita.
Port Arthurin pormestari S.
Laskin korosti erikoisesti opetus-toiminnan
kriisiä, jossa katsoi
välttämättömäksi korkeimman por­taan
hallituksien (maakunnan ja
liittohallituksen) vastuunalaisuut­ta
rahoittamiseen nähden.
Järvienpään kauppakamarin pu­heenjohtaja
CM. Johnson korosti
(aikaisemniin kommunistien esit­tämää)
Fort WilUamin ja Port Art­hurin
sekä läheisten kuntien yh­distämistä
siinä mielessä, että
Lakehead Industrial komissionin
kautta tulisi yhdistää kaupunkien
kanssa Shuniah, Neebing ja Pai-poonge
kunnallisliitot, sillä kau­punkien
alueelta loppuu maa alu­eet,
joten laajentuminen täytyy
tapahtua ympäristön, kuntien alu­eella.
Tämä tapahtuisi helposti jos
ne olisivat yhden hallinnon alaise­na...
Fort Williamin vaalipiiriä lain-laatijakunnassa
edustava NDP:n
mies 'Ted' Freeman, korosti erikoi­sesti,
realistista metsärikkauksien
suojelu- ja kehittämisohjelmaa, mi­kä
tekisi Ontarion "arvokkaimmak-
.si kuin mikään osa maailmassa."
Meillä on luoteis-Ontariossa suuret
puutavararikkaudet, ja huolimatta
siitä kuinka julkeasti niitä on rais­kattu,
tehokkaalla uudelleen is­tutuksella
ja järkevällä ulosotto-oh­jelmalla
voidaan vielä suojella näi­den
rikkauksien: ikuistuttaminen
tulevien sukupolvien käyttöön.
"Seuraavat 20 vuotta kuluvat luo-leis-
Ontarion rikkauksien suojele­miseen,
mutta sitä ei voida tehdä
"sellaisilla säälittävillä rahaavus-luksilla"
mitä Robartsin hallitus on
myöntänyt arvosteli Freeman.
Uuden domokraattipuolueen
(NDP) Ontarion maakunta johta­ja
Donald C. MacDonald tuomitsi
puheessaan Robartsin konservatii­visen
hallituksen kykenemättömyy-
. den huomioida pohjois- ja luoteis-
Ontarion probleemien edistämisen.
Häh julisti "konikaupaksi" kaasu­putkilinjaan
suhtautumisen, jos;sa
kokonaan syrjäytetään näiden poh­joisten
alueiden edut.
"Toronton liberaalit ja konser­vatiivit
jättävät luonnonkaasuput-kilinjan
viemisen Yhdysvaltain
kautta amerikkalaisten kontrollin
alaisena tapahtuvakisi ja siten syr-jäyttävät
suurimman mahdollisuu­den
pohjoisrOntarion kehittämisel­le
luonnonkaasun palveluksen kaut­ta."
• .,
NDP:n Ontarion johtaja totesi,
että puolueen omaksuessa viime lo­kakuussa
tunnuksen 67 edustajan
valit.seiniseksi Ontarion lainlaatija-kuntaan
merkitsee haastetta NDPn
valtaenemmistön voittamiseksi nyt
Canadan lOO-vuotisjuhlavuonna.
Hän ennusti; että vaalit Ontarios­sa
kuulutetaan'neljän viikon kulu­essa
ja edessä on käytännöllinen
vaalitaistelu seuraavain viiden vii­kon
ajalla. Edelleen hän sanoi,
että kaikki tilastot toteavat, että
NDP:n kannatus on suuresti kas­vanut
pohjois- ja luoteis-Ontariossa
ja että nyt voidaan valita NDP:n
ehdokkaat.
Fort Williamin vaalipiirissä Ted
Freemannin valinta pidetään luon­nollisena.
Fort Francessin vaalipii­rissä
on nyt mahdollisuus NDP:n
ehdokkaan valituksi tulemiseen.
Samoin uudessa Thunder. Bay vaa­lipiirissä
Jack Stokes'' on suosittu..
Port Arthurin vaalipiirissä ehdok­kaan
nimityskokous pidetään huh­tikuun
8 päivänä.
Vietnamin hyväksi Järvienpään
lääkintäavun komitea kokoukses­saan
viime keskiviiGckona päätti
lähettää $250.00 lisää Vancouveris­sa
olevalle keskusjärjestölle, jonka
kautta on tähän mennessä lähetet­ty
$27,000.00 arvosta lääkintätar-peita
Pohjois- ja Etelä Vietnamiin.
Samassa yhteydessä tarkistettiin
Toronto Star Weekly- lehdessä ja
"Ramparts" julkaisussa julkaistut
kuvasarjat kauheasti raadelluista
ja revityistä sekä napalmin poltta­mista
lapsista. Päätettiin heti
hankkia 100 kappaletta viimeksi­mainittuja
julkaisuja ja vetoomis-kirjeen
kanssa postittaa ne työvä­en
unioille, kirkoille ja lääkäreil-
•le.,
» ,• » • .
Vappujuhlan järjestämässä kon­ferenssissa
päätetyn tiedustelun
tuloksena ilmoitetaan, että juhla­puhujaksi
on saatu Norman Feed,
Torontosta.
ff . « », •
Superior-järven satamassa tiedoi-tettiin
vielä viikko sitten olleen
.3^V^ tuumaa jäätä ja koko satama-alue
on jään peitossa, jonka vuoksi
arvioidaan laivaliikenteen' avaami­sen
myöhästyvän huhtikuun jälki­puoliskolle.
. . «• •
Näytelmä "ISÄ" ovilippuja on
vielä saatavissa täällä Vapauden
kirjakaupassa. Olisi hyvä hankkia
se etukäteen, sillä ensi sunnuntai­na''
voi olla ovella kiirettä, koska
sen esitys alkaa kello 1.30 iltapäi­vällä.
— A T H .
NLn Expo '67
paviljongista
hieno nätitävyys
Montreal. — Suurin osa Expo 67
näyttelyssä olevassa Neuvostoliiton
paviljongin mainoksista on kirjoi­tettu
venäjän.. ja italian kieliUä,
mutta yksi riiistä, juuri ulko-oven
sisäpuolella on kirjoitettu suurilla
kirjaimilla ja ainoastaan englan­nin
kielellä: "Ei vierailijoita".
Venäjän- ja italiankieliset mai­nokset
on tarkoitettu hyödyttä,
mään neuvostoliittolaisia hallinto­virkailijoita
ja teknistä henkilö­kuntaa
sekä italialaisia työmiehiä.
Englanti on ylei.söä varten.
Mutta kuitenkin, kun venäläinen
sydän pehmenee, niin se pehmenee
paljon ja niinpä eräänä iltapäivänä
Jevgeny I. Ruzhnikovin sydän peh­meni
niin pitkälle, että hän salli
vierailumatkan läni tämän pavil­jongin,
joka luultavasti vetää puo­leensa
enemmän vierailijoita kuin
mikään toinen tässä maailmannäyt­telyssä.
Suurikokoinen, vaaleahko, rau­hallisesti
puheleva mies, joka esi­teltiin
ainoastaan nimellä. Boris,
ohjasi meitä näytösalueen läpi, jos­sa
esiteltiin Neuvostoliiton saavu­tuksia
avaruusalalla.- Neuvostolii­ton
avaruustutkimuksissa käytetty­jä
metallisia kojeita ja laitteita nä­kyi
olevan näyttelyssä erinomai­sesti
edustettuna, joitakin noista
kovin kallista koneistosta aivan
yleisön kätten ulottuvilla.
PÄIVÄN PAKINA
YOI MANNERHEIM
Käydessämme joitakin vuosia
sitten noin liO-vuotisen pois.saolon
jälkeen isiemme maa.ssa Suomes­sa,
satuimme tutustumaan Hei-
.singin Tampereen välillä erääs­sä
linjuri.s.sa vähän keski-iän si­vuuttaneeseen
mieheen, jonka ta­pana
oli höystää muutenkin mu­kavia
juttujaan "kirosanoilla".
Helkutin se" tai '•helkkarin tä-"
mä" tuli ikäänkuin luonnostaan
repliikkien painoksi, vaan harvoin
jnitään sen "karkeampaa". -
Mutta eräistä "kuumista asiois­ta^
puhuessaan ia siinä yhtey­dessä
perinpohjin sydämistyes-sään,
hän sadatteli hartaasti kuin
messupappi: "VOI MANNER­HEIM''.
Sillä matkalla kuulimme myös
jutun eräästä suomalaisesta ta­lonpojasta,
joka oli sanonut, että
"Mannerheimista ei kannata pu­hua
mitään: Minä taistelin hän­tä
vastaan ja hävisin; nyt tais­teli
poikani hänen puolestaan ja
Jiänkin hävi.si."
Omasta puolestamme olemme
sitä mieltä, että parempi olisi jät­tää
Mannerheim kiiten muutkin
muinaisuuden muumiot rauhaan .
ja unholaan.
Mutta "toiveet ovat turhia",
kuten laukussakin sanotaan. Vissit .
piirit eivät voi vieläkään elää
M«rinerheimi.sta pauhaamatta.
Eräs aikaan.sa hyvin seuraava
lehtiemme lukija kiinnitti viime
viikolla huomiotamme siihen,
, miten Suomi-Seuran julkaisu.
"Suomen Silta" (No. 4. 1966)
edistää ".sillan rakentamista" ko-tisuomalaisten
ja meidän välil­lämme
ja miten julkai.su ahkeroit­see
Suomen itsenäisyyden 50-
vuotispäivän vieton edistämiseksi.
Yrittäen luultavasti auttaa
"juhlamielen nousua" ja "yhteen­kuuluvaisuuden
tunnetta" yleensä
siirtolaissuomalaisten ja vanhan
kotimaan välillä, mainittu julkai­su
trahteeraa mm. seuraavanlais­ta
tekstiä:
— Varmaan tunnetuin ja eniten
Suomen kohtaloihin vaikuttanut
takaisin palannut siirtolainen on
ollut marsalkka Mannerheim.
Hän vietti vuosikymmeniä Venä­jällä
asemassaT joka ei kyllä ollut
mikään muu kuin siirtolaisen.
(! -K) Hän jopa solmi avioliiton'
kin venäläisen naisen kanssa ja
miikautui sikäläiseen yhteiskun­taan
niin hyvin kuin taisi. Mutta
alunperin ulkopuolisena hän näki
.sen virheen, eikä omaksunut niitä
itselleen. Lopulta ulkonaisten te­kijäin
pakoitamanä ' Suomeen"
palattuaan hän myös siellä nyt si­vullisen
silmillä asioita katselles-
.säah oivalsi ne laajemmassa
perspektiivissä kuin -miiul. Voim­me
sanoa, että ilman tätä siirto­laista
ei Suomi olisi tänä päivänä
itsenäinen valtio . . .
Se .siitä.
Miksi tällaista puppua pitää lä­hettää
Suomesta Canadaan. Yh­dysvaltoihin
ja muihin maihin,-
missä suomalaisia siirtolaisia ja
heidän jälkeläisiään asuu? Ja mi­tä
siellä luullaan voitettavan?
Tosiasiat ovat kaikkien tiedos-
•sa.
Mannerheim ei ollut mikään
"siirtolainen" vaan Suomen kan­saa
orjuuttaneen Venäjän tsaari-vallan
uskollinen palvelija. Suo.
men pieni Tietosanakirja kertoo
meille:
(Mannerheim) "Suoritti Niko­lain
ralsuväklopiston kurssin
1887-—89, minkä jälkeen palveli
upseerina Venäjällä ja osallistui
evcl-stiluuthanttina Venäjän-
Japanin .sotaan 1904—05. Suoritti
virkatehtäviä (Tsaarinvallan hy­väksi
— K.) Keski-Aasiassa ja Kii
nassa 1906—08. määrättiin 1911
keisarin henkikaartiin- ulaaniryk-mentin
(u.skollista uskollisempien
tsaarinkannattajien — K) komen­tajaksi,
nimitettiin kenraalimaju-^
rina 1912 keisarin seurueeseen —
ja 1914 ratsuväkiprikaatin komen­tajaksi
. . ."
Mutta kiin tsaarin tyrannivalta
loppui, niin sitten vuosien 1917
•^18 vaihteessa,: eli Suomen itse­näistymisen
jälkeen, hän tuli
Svinhufvudin hallituksen kutsus­ta
luokkasodan toisen osapuolen.
Valkoisen kaartin komentajaksi.
Todettakoon sekin, että hänet kut-stittiin
valkpkaartin komentajaksi
ENNEN kansalaissodan alkua.
Tää koru ton t ö n kertomaa.
Mutta vielä kummallisefmmaksi
tulee asia jos huomioidaan veh-keilyt,
mihin tiedetään Manner­heimin
osallistuneen. Venäjän vas
ta vallankumouksellisten kenraa-
-lien ja amiraalien avustamiseksi,
mikä olisi —^ jos se olisi onnis­tunut
— lopettanut lyhyeksi kau­niisti
alkaneen laulun Suomen it­senäisyydestä.
"Sillan" toimittajat saattavat
turvautua "journalistien ^apau--
den" kilpeen selittäen, että mitis
tuosta "lähetetystä". Mutta miksi
nämä asiat tulevat aina tältä kan­tilta,
eikä koskaan toiselta suun­nalta,
ei sen paremmin "lähete­tyistä"
koin julkaisun omistakaan
artikkeleista?
Olisiko liikaa pyytää, jos esit­täisimme,
että Suomen Silta ot-.
taisi lusikan kauniiseen käteen si­käli,
että jättäisi Mannerheimin
ja kansalaissodan asiat,: jos ei
kerran niistä kestä totuutta et­siä?
Olisiko liikaan pyydetty yleen­sä,
että "Suonien Silta" rupeai­si
näkemään myös vasemmalla sil-
1' mällään puhuttaessa esim. Cana­dan
suomalaisten ns. suurjuhlis­ta
ja täkäläisten kansalaistenime
kulttuuritoiminnasta yleensä?
Suomen suurlähetystölle pyytäi­simme
esittää lopuksi julkisen
kysymyksen: Annetaanko Suomi-
Seuralle ja sen julkaisulle valtion
avustusta siinä mielessä ja toivos­sa,
että Suomen Silta voi moista
historianyäärennystä jauhaa ja
siten menetellessä tehdä kaikkea
muuta muttei edistä sitä yhteen-kiiuluvaisuuden
tunnetta?
" V o i Mjinnerheim'-, '^stt^omtne
mekin, viiikka tapamme ei ole­kaan
ainakaan julkisuudessa ki­roilla.
— Känsäkoura.