Vapaus, April 4, 1967

              Urheilua
Italian Franco Nonesin juhlat
Puijon ja Ounasvaaran laduilla
Suomalaishiihtäjät saivat tyytyä
vähään I*uijori ja Ounasvaaran ki­soissa.
Italian Franco Nones nöy-r
y t t i perusteellisesti Pohjolan mie-
I het ja vei molemmissa kisoissa pi-
I kamatkan voitot. Ounasvaaralla
Ruotsin Assar Rönnlund kesti par-
1 haiten raskaan 50 kilometrin taival­luksen.
Puijon_ 30 kilometrillä Man­ne
Liimatainen onnistui parhaiten.
PARHAAT PUIJOLLA .
15 km: 1) Franco Nones Italia
44,21, 2) Manne Liimatainen 44,42,
3) Pentti Pesonen 44,43, 4) Hannu
Taipale 44,54, 5) Alpo Hintsala T UL
45,08.
30 km: 1) Manne Liimatainen
1.30,12, 2) Raimo Hämäläinen 1.30,-
18, 3) Franco Nones, Italia 1.31,22.
Naisten 10 km: 1) Inkeri Koho­nen
35,46, 2) Marjatta Kajosmaa
T U L 36,06, 3) Krastan Stoewa Bul­garia
36.16, 4) Liisa Suihkonen
36.35.
Erikoismäenlasku: 1) Hiekki Väi­sänen
227,4, 2) Dieter Neuendorf
DDR 218,6, 3) Topi Mattila 208,1.
OUNASVAARALLA PALKITUT
Yhdistetty:
1) Franz Keller, Länsi-Saksa.
485,95, 2) Gynther Nauman Länsi-saksa
461,60, 3) Edi Lengg Länsi-
Saksa 445,33.
15 km: 1) Franco Nones Italia
53.13, 2) Odd Martinsen Norja 33.52
3) Teuvo Hatunen 53.53,
50 km: 1) Assar Rönnlund Ruotsi
3,17,59, 2) Ole Ellefsäter Norja
3.20,41, 3) Kalevi Laurila 3.22,23..
Naisten 10 k m : 1) Irma Peltola
40.34, 2) Saara Saarinen 40,-^, 3)
Helena Kivioja 41.07.
Erikoismäenlasku: 1) Björn Wir-kola
Norja; 198,9 2) Dieter Neuen­dorf
DDR 196,4, 3) Wolfgang Stöhr
DDR 196,3. _
S.C.A. Urheiluliilto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake HunnakJco
90 Neville Park Bvld,
Puhelin O X 1-5195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
48 Hiavvatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhe'in HO 6-8815
Liiton rahastonhoitaja ja
naLstoimikonnan jäsen:
Martha Turkia
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 8. Ont.
Puhelin 691-3477
Suomen nyrkkeily-mestaruuskilpailut
Helsinki. — Suomen nyrkkeily-mestaruuskilpailut
maaliskuun 11-^
13. päivänä A-Messuhallissa eivät
tuoneet muassaan suurempia yllä­tyksiä.
Suosikit, jotka suurimmalta
osalta kuuluvat liittojen olympia-valmennettaviin
ja ovat siten saa­neet
leireillä asiaankuuluvaa oh­jausta
toisia enemmän, pitivät
yleensä selvästi pintansa. Tuomari­toiminnassa
ei suurempia oikeus­murhia
tapahtunut, vaikka, muuta
mat ratkaisut jättivätkin keskuste­lun
varaa. Vaikean tiedotustilan:
teen takia oli loppuotteluja seu­raamassa
vain 2.789 maksanutia
katsojaa.
Suomen mestareiksi selviytyivät
seuraavat miehet: 51 kg Jouko
Lindbergh, 54 kg Börje Karvonen,
Lasse Laine ainoa neuvostorintanian
rikkoja voimistelun EM-kilpailuissa
Tampere. — Tampereen Sisun
voimistelukoulun kasvatti Lasse
Liune nousi ainoaksi suuryllätta-jäksi
Tampereelia pääsiäispyhinä
pidetyissä voimistelun EM-kisoissa
viemällä kultamitalin permantovöi-mistelussa.
Hän oli samalla ainoa,
joka kultamitalitaistelussa rikkoi
koyan . neuvostoliittölaisrintaman^
jota ediistivat Mihail Voronin ja
Viktor Lisitski. _
Kokonaiskilpailun, erottelun Eu-rooparimestariksi
kruunattiin viime
viioden maailmanmestari Mihail
Voronin. joka otti kultamitalit
myös heypsella, renkailla ja noja­puilla.
Kokonaiskilpailussa noiisi
hopealle tiukan taistelun jälkeen
Viktor Lisitski, joka jakoi, kullan
Voroni n iii-~rl:anssa renkailla ja ; oli
paras vielä hypyi.ssä ja rekillä^
. Euroopanmestaruuden puolustaja,
vuoden li965 niestari, Italian Fran­co
Menichelli ja nyt ö-ottelussa
IvOlmannek.si ja sai johdutuksekseen
kaksi telinekohtaista hopeamitalia,
vaikka olikin loppukilvassa muka­na
• viidellä telineellä., Koviniman
taistelun tämä Tokion olympiakiso­jen
permantovoiriiistelun kultämitä-limies
joutui käymään juuri Lasse
Laineen kanssa. Ensimmäisen suo-iituskerran
jälkeen oli italialaisel­la
6,05 pisteen johto, mutta Laine
ohitti hähc; loppukilvassa saatuaan
liikesarjastaan 0.10 pistettä enem­män
kuin Menichelli.
VORÖNiN YLiVÖIMAINEN
Pää.siäislauanfaina Tampereen
jäähallissa alkanecs.sa EM-kuusiot-telussä
oli Mihail Voronin alusta
alkaen johdossa muodostaen kil
vassa pmaii kasiinsa. ,Jo kolmen
telineen jälkeen hänellä oli koos­sa
29 pistettä tässä vaiheessa tois-
57 kg Kari Meronen, 60 kg Paavo j t;i tilaa hal!u.s.«;aan pitävien Mcni-
Aho, 63,5 kg Mauri Ruonala, 67 kg chellin ja Ceiarin 28,45 vastaan.
Pertti Purhonen, 71 kg Ilmo Lind-:[ Loppiui kohden ero vain kasvoi,
qvist, 75 kg Kalevi Takala, 81 kg .MuLsta mitalisijoista sen sijaiin
Urho Harjula ja yli 81 kg E t i o ! kehkeytyi tiukka taistelu. Kilpai-
Ruokomäki. hin puoliviili.ssä neljäntenä ollut
SM-KEHÄN P A L K I T UT
51 kg: 1) Jouko Lindbergh. 2)
Niilo Sliden (TUL), 3) Hannu
Hautakangas.
54 kg: 1) Börne Karvonen, 2)
Jouko Kalliomaa, 3) Taunu Loh-!
tander (TUL). j
57 kg: 1) Kari Meronen, 2) |
Erkki Koskinen.
60. kg: 1) Paavo Aho (TUL).
2) Risto Meronen, 3) Kalevi. Ko­sunen
(TUL).
63,5 kg: 1) Mauri Ruonala (TUL)
Jugoslavian Cerärin kanssa. Vii­meisenä
oli rekki, jolla Lisitski
siioritti todella häikäisevän Äike-sarjan,
joka vei hänet sekä Cera-r
l n että. myös Menichellin. ohi
hopeatilalle.
KIERREMIES LISITSKI
Vaikka Voronin oli kokonaisku­van
ehdottomasti paras voimisteli­ja,
muodostui toisen neuvostoliitto­laisen,
Lisitskin kamppailusta eräs
EM-kisojen loisteliaimpia ^ nähtä­vyyksiä:
Viktor Lisitski osoittautui
todelliseksi kierre-spesialistiksi ja
huimapäiseksi yleisönsuosikiksi, jo­ka
esitteli kisayleisölle hämmästyt-tävimmät
suoritukset. Näihin kuu­luivat
mm. alastulot sekä renkail­ta
että rekiltä ja kokokierteinen
kalahyppy.
EPÄONNEN MENICHELLI
Mestaruuden puolustajan Franco
Menichelli oli todellinen epäonnen
mies, vaikka saikin kaksi hopea­mitalia.
Epäonneksi tosin ei voi sa­noa
hänen häviötään permannolla
Lasse Laineelle, sillä mies teki kyl­lä
jäähallin joustolattialla taitonsa
mukai.sen sarjan, mutta sen sijaan
sekä hypyissä että renkailla tuli
paha kömmähdys, joka vei ainakin
mitalisijan. Hypyissä Menichelli
juoksi läpi toisen hyppynsä tullen
maahan kontalleen ja myös ren­kailla
hänelle tapahtui paha kat­ko,
josta syystä hän sai vain 8,7.5
pistettä, vaikka ensimmäisen päi­vän
numerot tältä telineeltä olivat
9,65.
VARAMIEIIENÄ MUKANA
Kun telinekilvassa tapahtui eräi­tä
loppukilpailuun pää.sseitten luo- j edustavat v;illiuisinit'hL>l Ernest
vutuksia, pääsi mukaan muutamia I White ja Stan l'.('laii.''ci-. Komitean
Kevät talee
Sbuth Porcupine. — Terveisiä
jälleen täältä ylämaista. Täällä on
oltu aivan kuin puulla päähän lyö­tynä.
Tämän pitkän ja paljon lu­misen
talven johdosta, mutta nyt
viime päivinä on luonnossa tapah­tunut
suuri muutos, ja lumet ovat
alkaneet sulaa pois. Täällä siis ele­tään
kevään kynnyksellä.
Kylässämme ei ole tapahtunut
mitään erikoista jolla olisi uutis­arvoa,
mutta sellaista jokapäiväis­tä
elämän menoa, ja tasaista "jun-nausta"
on .itsekullakih hankkies­saan
sitä tarvittavaa vellikuppia
jokapäiväiseen, ruokapöytään.
Kunnallismiehet ovat h^yvissä
toiveissa. Että tänä vuonna eivät
verot sanottava.sti nouse. Kertoivat
saaneensa lähelle satatuhatta enem­män
sitä Ontarion hallituksen avus­tusta
mitä saatiin aikaisempi:(i
vuo.sina, joten koulujen ylläpito
ym. avustus lienee tällä kertaa hy­vin
lähelle 400,000 dollaria; Mutta
koulum¬ kaiken todennäköisyy­den
mukaan tulevat nousemaan
huomattavasti lähi vuosina sillä
jatkokoulun suurentaminen on
käynnissä. Siltä - tuleekin ainakin
neljä kertaa suurempi mitä-.se oli
aikaisemmin.
Siitä maamme satavuotisjuhlan
järjestämisessä ei ole päästy ko­vinkaan
pitkälle, imutta sellaisia
pienempiä kemuja on pidetty näis­sä
merkei.s.sä; O n o k - m a s s a komi­tea
jos.'-,;i. kimijp.ihiniiiH' v:i.ItuuslO;i
Tiistai, huhtik.4'p. — Tuesday, Apr. 4, )967 Sivu 3
Ohjelma- ja fanissi-tilaisuus
15 pnä
Port Arthur. — Iskun toimes­ta
järjestetään erikoinen ohjel­ma-
ja tanssitilaisuiis, mikä on'
suomalaisella haaliUa 316; Bay
St., lauantaina, huhtikuun 15 päi­vänä.
Tilaisuudessa esitetään myös
hyvin mieleilkilhtoiiien 1-näytök-sinen
näy.telmä Intiaani^, missä
intiaanin b«aa vie Alfred Vid­gren,
poliisin osaa E. Toherty jä
farmarin osaa Oivä Padas^
Ohjelmasta mtUitittaköon voi-misteln-
ja muut esitykset kor­keakoulun
ja Iskun voimisteli­joilta,
Hekä judo-painiesitys japa­nilaisilta
jne. We8terinen ja
kumppanit huolehtivat tanssimu­siikista.
Tervetuloa läheltä ja
kaukaa. — P. V.
Tämän vuoden Nobelin rauhan­palkinto
on annettava italialaiselle
yhteiskunnan uudistajalle Danilo
Dt>IciUe, ehdottaa 86 ruotsalaista
valtiepaiiräitiiöStä N.orjöfi stilirkäi-a-jtfen
^töbei-kohiitealle fittämässSän
kirjeiiiiässl
VAPPUTERVEhDYKSlNNE
VAPAUDEN VAl»i>UNyMEftÖ6M
• TYÖVÄEN kansainvälisen juhlapäivän Vapun johdosta
ilmestyy Vapaus erikoisena jUhiahumeronä huhtikuun 25 pnä.
Vappu, toukokuun 1 päivä, on työtätekevän väestön oma juhla­päivä.
. .
Tervehtikää tovereitanne ja ystäviänne Vapauden vappur
numeron palstoilla.
Yksityiset tervehdykset 50 senttiä. Henkilökohtainen vappu­tervehdys
eriköiskehyksessä $2.00. ja $3.00. V
Tervehdysten tulee olla. lehtemme konttorissa viimeistään
huhtikuun 17 päivään mennessä.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAAN NIMIMI ENNE ÖYVtN SELVÄSTI
I .\"L:n Lisitski, joka hivenen epä­onnistui
permannolla, aloitti kovan
takaa-ajon ja i^ääsikin jo ennen
viimeistä telineitä tasapisteisiin sii;
nä vaihee.s.sa kolmantena olleen
suunnitelmana on, että tulevan elo.
kuun alkuviikolla tullaan järjestä­mään
jotakin suurempaa, johon on
kutsuttu kaikki osalli-stumaan.
.Mainittakoon, että kaupungintalon
lipputankoon on ilmestynyt toi-joitlui
jaetulle viidennelle .sijalle:"f>^enkJn lippu, joka mui.stutlaa mei-varamiehiä,
joiden joukossa oli
myös Suomen Olli Laiho perman­nolla.
Ensimmäisen päivän jälkeen
oli Laiho tuloksellaan 9,3.5 kahdek-
-santena ja saatuaan kuuden par;
haan lopputaislelussa 9,20;,M^i_^-
( T U L ) , 3)
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Wanupin osaston kuukau-slicokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimei£enä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin ..osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3. Sudbury, Gnt.
C S J : n Toronton osaston varsinal-
: nen kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä'
maanantaina klo 8 illalla Don-haalilla.
C S J : n Sanlt Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­t
ä ä n joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistama kello 8 UlaUa
omalla talolla, 321 John Street.
CSImBeaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päiväUä osaston haaliUa. Kh:-
Jeenvaihtajan osoite: N . Piisipa-nen,
R. R, 1, WorthinÄton. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuur
kausikokoukset pidetään eiin-ton-
haalissa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
Kirjsenvaihto sihteerille: Mr.
Matti Mäkelä. 2605 Ea.st Pender
St., Vancouver 6, B.C.
CSJ:n Port .Arthurin osaston kuu-kuu.
kausikokoukse pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmai.senä
perjantaina, alkaen klo 7.30 i l l.
Johtokunta kokoontuu klo 7 i l l.
Kirjaenvaihto osoitteella:. 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärssinen, Box 354,
Sudbury. Ont.
2) Mauri Saarivainio
Pertti Taivainen:
" 07 ks: 1 Pertti Purhonen, 2)
Heikki .Maijanen, 3) Pekka Aho
( T U D : ..
71 ks: 1) Ilmo Lindqvist, 2)
Yrjö Sikiö (TUL), 3 Seppo Vesa­lainen.
7.5 k(?: 1) Kalevi Takala, 2) Jor-
1 ma Väisänen, :ij Lauri Kähönen.
1 81 kii: 1) Urho Harjula (TUL),
'2) . .Ma.x Kullheru, .3), Pekka Lau­r
i l a .
! Vii 81 k^: 1) Kero Ruokomäki.
12) .Markku Han.sen, 3) Alpo Ko.s-
) kinen.
Mieienkiii^foinen elämäkerta-mui^
elma käsittäen kolme osaa
Martta Salmela-Järvinen:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Martta, Salmela-Järvinen kuvaa muLstelmi-ssaan lap.suuttaan j.a
Varhaisnuoruuttaan. Vansinais-et tapahtumat alkavat siitä päivä.silä
jolloin hän tuli Helsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen kol­manteentoista
ikävuoleenja. 1905: een. Hän ei ole arkaflut, ei pyr­kinyt
siloittelemaan kiivastessa an lap-suiitensa värikkäitä vuosia.
Niinpä tulokssna onkin harvina.Lsran rehevä, riemastuttavan huumo­r
in värittämä teo.s. joka on valloittanut sekä lukijat että arvo.steli-jat.
Runsas kuvitus lisää teoksen arvoa.
Marita Salinela-Järvinen: _
Alas lyötiin vanha maailma
187 SIVUA — HINTA SID. $3.50
Martan mui.stelmat jatkuvat. "Kun se ^ a s t a on ollut" päättyi
tytön viimeiseen koulukcvääseen. Tässä hän on kolmentoista ja^a.-r
tumassa alkuisten nrmailmäan. Ensin piiaksi _Grönlundih lesk¥'le.
sitten Sirenin verstaaseen oppitytöksi. Ja kuri kirjotetaan vuo.si 1918,
-hänellä.ori kolme lasta ja mies vankileirllfä.
Taipi
Martta Salmela-Järvinen:
mi vaan ei taittunut
185 SIVUA — HINTA SID; $4.25
Vuodesta 1918 eteenpäin aina talvisotaan a.sti; Muisteimien.^a
kölmann-essa osassa Martta -Salmela-Järvinen kertoo jälleen omasta
elämästään: tapaamme hänet töLs5ä Elannon leip3mo.s.sa, halko.^ou-v
l s s n .satama.ssa, äitinä, joka yk.sin huoltaa pe.suettaan, vasta alka­vana
poUittLsena agitaattorina.
Oman'elämäntarinan rinnalla muistelija antaa aslaPLsestikiinno.'!-
tavan ja värikkääri raportin työväenliikkeen vaiheista, poliittisista
ristiriidoista, joi.ssa hän julistautuu maltiili.scn. linjan kannatlajaksi.
Tilatkaa osoitteella: -
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Eero Tapio
iPM-matolIe
I SPL:n johtokunta on nimennyt
i Vaasan katsastusten perusteella
1 PM-kilpailiiihin ö2 ka sarjaan Jor-
I ma Kujanneen. .'>7 k« Histo Hjör-j
linin. 63 k'.j Martti Laakson, 70 ka
E c v o Tapion, 78 k^' .Matti LaaksOn,
87 kj,' Pentti Punkarin. 97 kg Aimo
Mäenpään ja yli 97 k« sarjaan Os­mo
Mekkalan.
TUL:n painijaosto puolestaan on
nimennyt Bulf^ariaan 12. 4. Ivan
Pelrovin muistopaineihin matkaa-ivat.
Joukkueen johtajana tulee toi-
1 mimnan Ju.'si Toivokainen ja ma-i
tollo a-stuv.it 52 kii otteluihin Arto
: Kyllönen. .57 kt; Rainio Taskinen,
j 79 kt; Eero Tapio ja ra.skaas.sa sar-
I ja.ssa Osmo Hekkala. Ivan Petro-
; vin muistokisoi.ssa nähdään muka­na
Euroopan painiparhaimmisto.
MypyLssä pääsivät luovutuksen ta­k
i a loppukilpaan Bulgarian Ada-mov
ja Dl)R:ri Dietrich. Nämä
varamiehet menestyivät yllättävän
hyvin ja sijoittuivatkin sitten ho­pealle
ja pron.ssille. Adamovin eri­koisuutena
oli tällä telineellä tyy­likäs
kokokierteinen urhonhyppy,
joka sitten palkittiin mitalisijalla.
{ä Centennial vuoden olemas.sa
oloa.-
Jaa, muutapa tä.ssä ei sitten ole­kaan
kun menemme ensi sunnun­taina
sinne Timminsiin ja voitam­me
sen radion sieltä Elsan ja
Arvon järjestämästä "paartista".
Siellä näemme toisemme pitkän
talven perästä: —^ H.
SCAU-LIITON
Kutsu liittokokoukseen
Kutsumme täten Kaikkia urheilu­liittomme
seuroja osallistumaan
ensi kesän liittokokoukseen, joka
pidetään tulevan elokuun 7 päivä­nä,
Toronton Tarmolassa, kello 10
aamulla 1967.
Samalla huomautamme, että
liittokokoukselle aiotut uudet asiat
tulee sääntömääräisesti oll;i liit-!
totoimikunnalla VIIMEISTAA.V '
kuuttakymmentä (60) päivää on-j
nen yllämainittua kokousta ehtiäk­seen
liittokokouksen esitys ja alus-ttisiistoille.
Toivon parhainta' osanottoa seu-j
rojon puolesta tähän tärkeään ko­koukseemme,
merkitsemme.
Työläisurheiluterveisin
Liittotoimikunta.
Ake .{lunnakko. I'aavo Vaurio,
presidentti. Sihteeri.
H E L E N T .A R V A I N EN
Canadan historiaa
Eero Tapio esilti
hienoa painia
Vaasa. — Eero Tapio esitti mai­niota
kuntoa PM- ja EM-katsastuk-sissa
yaasa.ssa; Tapio selätti ylivoi­maisen
esityksen jälkeen mm. 70
kg sarjan SM-miehen Erkki Ala­järven
sekä TUL:n mestaruuden
tä.ssä sarjas.sa voittaneen Pentti
Jakosen. Tapion kunto enteilee
menestystä myö.s PM- ja EM-ma-toifa:
,;•„;
Vaasan katsastuksissa pääsiäis­pyhinä
oli inukana 44 miestä. Si­joitukset::
S A R J O J E N P S R H A AT
52 kg: 1) Jorma Kujanne, 2)
Arto Kyllönen, .'{) Reino Salimäki.
57.kg: 1) Risto Björlin, .2) Rai-:
mo Taskinen, [i) Sauli Heinonen.
63 kg: 1) Martti Laakso, 2) Pek­ka
Alanen, 3) Heino Jämsä.
70 kg: 1) Eero Tapio, 2) Kari
Savolainen, 3) Pentti .lakonen.
78 kg: 1) IVlalti Laak.so, 2) Erk­ki
Hämäläinen, 3) Pentti Salo ja
Arto Savolainen.
87 kg: 1) Pentti Punkari, 2) Ola-,
vi Niemi, ;<) Martti Miettunen.
97 kg: 1) Aimo Mäenpää, 2) Jou­ko
Arffman, 3) Teuvo Säililä.
Y l i 97 l<g: 1) OsmoHekkala, 2)
Hannu Hämäläinen, 3) Arjc Nad-hornik.
Tehkää Suomi-matkanne
Baltic Steamship
Lines
u t i d e l l a m a t k u s t a j a l a i v a l la
'Alexandr Pushkin'
Montrealista Helsinkiin
ilman mitään vaihtoja
Kulkuvuorol Montrealista:
IIITIITIKIJI'N 28
K E S ^ K U r N 1
IlEIN^iKlIUN 4
ELOKUUN 18
SYYSKUUN 19
LOKAKUUN 23
Kulkuyjiipicot IIel.sin«:lstä:
TOUKOKUUN 17
• KESÄKUUN 17 -
ELOKUUN 1
SYYSKUUN 4
LOKAKUUN S
'•- ' • . -"^ '
Kaikilla matkoilla laiva poik­keaa
Hel.singi.s.sa. SiLs matknlia ei
ole mltäiin vaihtoja, vnan .*jnma.s-sa
laiva-':sa matkan j:uämäiiräan
.asti.',..
Halvin turistiluokan liesäkau-den
. lipun hinta MonlrealLsla
Helsinkiin U.S. $mM.
Tehkää paikka tilauk.senne heti
osoitteella:
VAPAUS
TRAVEL AGENCY
P.O. Bojt 69 Sudbury, Ont;
(Jatkoa)
. . . .49 OSA
Taistelle.ssaan Amerikan, valloitusaikeita vastaan
Canadan ranskalaiset näyttivät rakkauttaan ja us­kollisuuttaan
uudelle kotimaalleen. He eivät enää
olleet vain tilapäisiä siirtolaisia, heidän juurensa oli­vat
jo kasvaneet syvälle St. Lawrence-laakson viljaviin
maihin, joita he puolustivat yhdessä brittiläisten
siirtolaisten kanssa. Sodan aikana kaikki kansalli­suus
erimielisyydet unhoitettiin, ja jos Britannian
siirtola-hallituksen virkailijat olisivatkin olleet niin
kaukonäköisiä, että olisivat käyttäneet hyväkseen
tätä yhtenäisyyttä, oli.si varmasti .säästytty monelta
ristiriitai-suudelta, joita kehittyi näiden kahden maa­kunnan
välille seuraavina vuosina.
Suurin erehdys oli siirtola hallituksen toimenpide
ranskalaisia vastaan kun Lower Canadaan nimitet­t
i in englantilainen lainlaatijakunla, vaikka uiaakun-nassa
brittiläinen väe.stö oli pienenä vähemmistönä.
Vuonna 1822 Britannian ilahuoneessa ehdoteltiin
uutta Canadaa koskevaa lakisäädöstä, jonka mukaan
Upper ja Lowor Canada yhdistetään yhdeksi maa-kuiinaksi,
kirjoittamalla uusi perustu.slaki jonka mvi-kaan
Britannian .saarilla tulleet siirtolaiset olLsiväT
etuoiköutetu.ssa ,asema.ssa kaiitta koko' Canadan,
Suunniteltu laki; johKä^mukaan katRki hallituksen
virkailijat valitaan omaisuuksien mukaan, ei olisi an­tanut
Ranskan siirtokansalle minkääiTIaJsta sanan­valtaa;
kaikki haliituksen virkakirjat kirjoitetaah ai­noastaan
Englannin kielellä ja viidentoista vuoden
aikana poistetaan Ranskan kieli myöskin kouluista.
Kaikki tulot, veroiista ja muista maksuista, uuden
lakisäädöksen mukaan kuuluisi kuninkaalliselle hal­litukselle
Ja siirtolalle myönnettäisiin varoja ano­musten
mukaisesti, kouluihin, teihin ja muihin ylQi-siin
laitoksiin, katoliselle kirkolle jäisi uskonnolli­nen
valta ranskalaisilla seuduilla, mutta Englannin
kirkolle pitäisi jokaisen maksaa veroja. Meren ta­kainen
hallitus yritti tehdä suuria muuttoksia siir­tolaisten
elämään ajattelem.nttakaan, että ei sita niin
vain kan-soja paineta alas muutamien lakipykälien
avulla. Ennenkuin laki IdpuUisesti vahvistettiin, teh­tiin
siitä ehdotus molempien eduskunnille. Heti nou­si
Quebecis.sa vastarinta, koska uusi säädös selvästi
oli pääasia.ssa Ranskan kansallisuutta vastaan.
Tunnetuin niini tämiin ajankauden historiassa on
Louis Joseph Papineau. Hänen isänsä oli taistellut
Quebecin valloituksensa 1773 ja hän itse oli ollut
kansankaartin majurina sodassa Yhdysvaltoja vas­taan
ja vuonna 1814 hänet valittiin Lower Canadan
lainlaatijakuntaan. Hän dli uskollinen Britannian
hallitukselle niin kauan kun hänen kansalaisiaan
kohdeltiin tasa-arvoisina maan kansalaisina, mutta
kun hän sai kuulla uudesta lakisäädöksestä, nousi
hän heti hallitusta. vastaan. Monia suuria joukko­kokouksia
pidettiin Papineaun johdolla, yli kuusi-kymmentätuhatta
nimikirjoitusta kerättiin odotet­tua
lakia vastaan j a Papineau meni Englantiin esit­tämään
ranskalaisteii vastalauseen.
Myöskin Upper Canadassa oli erimielisyyttä uutta
lakisäädöstä kohtaan, ja niin joutuikin Britannian
hallitus perumaan toistaiseksi maakuntien yhdistä­misen
ehdottamissaan puitteis.sa. N i i n säästyttiin sillä
kerralla suuremmilta rettelöiltä, mutta ei ole väärin
sanoa, e t t ä juuri tuon liuden lakisäädöksen ehdotus
oli pohjana vuoden 1867 kapinalle.
Ranskalaiset alkoivat rohkeammin vaatia itselleen
etuja, edustusta hallituksessa, verovapautta Englan­nin
kirkosta, äänioikeutta kaikille maakunnan asuk­kaille,
joita kuitenkaan ei hallitu.s^alta hyväksynyt.
Papineäulla- kuitenkin o l L j i i i n valtava kannatus
maakunnan äänioikeutettujenkin joukossa, että hä­net
jatkuvasti valittiin eduskuntaan, jossa hän, vai­kuttavana
puhujana fiai puolelleen airia eriemnrls-t
ö n , - Vuonna 1834 Lower Canadassa hyväksyttiin
ranskalais-canadalainen julistus, jossa oli 92 kohtaa,
jotka melkein kaikki olivat. Britannian hallitustd
vastaan. Suurin vaatimus oli saada maaljie itsenfii-n6n
demokraattinen hftllituä, oikeus k^ehrttääit^eiiti-sesti
maamme luonnon rikkauksia, kansoille itse­määräämisoikeus
uskonnossa, työssä ja kulituUrin
kehityksessä.
On merkille pantavaa, että samoina vuosina sai
alkunsa Vhdysyalloissa demokraattinen hallitus. Eng­lannissa
oli säädetty uusi re^ormilakj, ja, useissia
Euroopan maissa oli kansa noussut vaatimaan it­selleen
parehlpia oikeuksia.
Kaikki nämä virtaukset vaikuttivat myöskin Ca­nadassa
Ja johti kapinaan, Jonica niortfet histoi-ian
kirjoittajat haluavat j ä t t ä ä pois maamme historian
.kirjoista-'.'-. ' """ ' •
(Jatkuu)
uiaiuM