Vapaus, July 5, 1960

              i i » mmi m mm mmm mmm.
lIllilÄliiiiÄ^ i
> . Mikojani^l?ohjoismaiiie;
MLIBERITL'—^Independent Labor
Organ', of Finnish iCanadians.' Es-
^tabllshed 'Nov>'^6;>1917.^ Authorteed.
aa second'*class;^niail'by .the Post^
Office Department/ Ottawa:" Pub-lished'
thrlce ^.'Weekly: Tuesdays,
:i.l*ursdays?and vSaturdays by^Vapaus;
Publijshing Company Ltd., at 100-102
Ehn'St. W., Sudbury, Ont, Canada.
Telepliones: Bus. Office OS. 4-4264;
Kditorial Office OS. 4-4265. Manager
E. S.uksi. Editor W. Eklund.-Mailing-
addre^: Box 69, Sudbyry, Ontario.
Advertismg' rates, upo&^ applipation.
'Translation;*freeof ivchprge.,K' sf
' ' " TILAUSHINNAT: ' „ '
Canadassa:^' ' l vk. 8.00 6''kk. 4.25'
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: ' 1-vk.^9.50 6 kk.'5.25
•s
.;;\Mr. Pearkes saanee lelunsa
-\'^äyttää! siltä, että puolustusministeri George Pearkes
saaijoppujen lopuksi lelunsa — Bomarc-ohjuksensa, jonka '
Ilmaan nousu toteutuu vain aniharvoin eikä silloinkaan voi­da,
sanoa,' mihin suuntaan se lentää. ' —
'•Washingtonista tiedoitettiin iviime_viikolla, että Yhdys­valtain'senaatin
j^a-edustajahuoneen yhteinen valiokunta on
hyväksynyt "sovittelupäätöksen", jonka mukaan Bomarc-oh-
. justen tuotantoa ei vielä lopeTetakaan, vaan niiden raken­tamiseen
haaskataan vielä $244,000,000. ^Siten saadaan Cana-daan
kaksi Bomarc-tukiasemaa ja muutama sellainen Yhdys-,
valtoihinkin. Yhdysvaltain kohdalta näiäen vekottimien ra-
^ - k
teri'Pearkes saa niitä kuulema täyden määrän sijoitettavaksi-;
North Bayhin Ontariossa, ja Mont Laurieriin, Quebecissa. '
Mitä näillä mihinkään kelpaamattomilla ohjuksilla teh­dään,
siitä ei ole annettu pätevämpää selitystä kuin se, että
^ -yhdysvaltalaiset kenraalit toivovat Canadaan sijoitettavien
>Bomarcien avulla saavansa sodan syttyessä sen verran aikaa
sillä ajalla kun Canadaa tuhotaan ensiksi — että saavat
amerikkalaiset lentokoneet ilmaan ja pääsevät itse pommi­suojiinsa.
Mutta Globe and Mailin kirjeenvaihtaja tiedoitti
keskiviikkona-t9pa)
ituman johdosta iloissaan, ja että Ottawassa tervehdit­tiin
'"innokkaasti" sitä kun Yhdysvaltain senaatin ja edus­tajahuoneen
valiokunta päätti luovuttaa 'neljännesmiljaardia
dollaria Bomarc-ohjusten valmistamiseen.
Sotilaspiirit tykkäävät luultavasti leikkiä sellaisilla Bo-marc-
ohjuksilla jotenkin samaan tapaan kuin pikkupojat
leikkivät tinasotaipfiiehillä. mutta se on kallista leikkiä, sillä
välittömät maksut siitä lankeavat heti veronmaksajain suo­ritettavaksi
ja pitkän tähtäimen o
vtimien sijoittaminen tännfe: tekee maastamme':!^
mamaalin" siinä tapauksessa jos amerikkalaiset kenraalit
pfofttbsoivat uuden sodan, tai aloittavat sen vahingossa. Tämä
on todella vaarallista leikkiä Canadan kannalta katsoen.
Samalla kun Yhdysvaltain eräät muut liittolaismaat —
I^orja, Tanska ja Pakistan, ovat julkisesti sanoneet, että Yh­dysvallat
ei söa enempää järjestää U-2-koneiden provokaat-
• tqrisia lentoja niiden alueilta, Otta\va käy neuvotteluja siitä,
* miten Canada tulisi sidotuksi entistä tiukemmm Yhdysval­tain'
sotakoneistoon.
' Viikko sitten Ottawasta'tulleissa uutistiedoissa kerrot­tiin'puolustusministeri
Pearkesin sanoneen, etta yhdysvalta­laisille'
hävittäjäkoneille annettanee oikeus käyttää hyväk-sem
canadalaisia.l^
• kirjoitetaan, niin se tarkoittaa, että yhdysvaltalaiset hävittää
jäkoneet voisivat lentää täysin aseistettuna Canadan aluei­den
yli niin pitkälle kuin voivat ja laskea sitten jollekin ca-
;;;nadalaiselle;lentokentälle; missä:s
käytettävissä olisi sekä varaosia korjaustöitä varten että
: p^^
,Mikäli tällainen sopimus tulee allekirjoitetuksi, se saat­taa
Qänadan itsenäisyyden entistä kyseenalaisempaan ase­maani
maailman turuilla ja vaarantaa entistä enemmän maa-tamirie
ja kansaamme siinä tapauksessa, jos amerikkalaiset
kenraalit jotenkin sodan aloittavat. Tuhannesti parempi
olisi että maamme sanoutuisi ehdottomasti irti kaikista ame­rikkalaisista
sotilasluontoisista sopimuksista, mukaanlukien
Bomärc-ohjus- ja amerikkalaisten hävittäjäkoneiden Cana-r.
daansijoittamissopijp^ ohjelmakseen sei- •
.vän puolueettomuuden. Vain se takaisi sen, ettei Canada
joutuisi sodan jalkoihin siinä tapauksessa jos amerikkalaiset
kenraalit sodan aloittavat — ja muuta sodan syttymisen
vaaraa ei nyt ole. Sitäpaitsi, sanoutumalla irti Pentagonin '
sotasuunnitelmista ja omaksumalla ehdottomasti puolueetto-
. 'man ulkopoliittisen^il
kohtaista ja tervettä' ajattelun aihetta siitä, että Canada ei
halua antautua amerikkalaisten sotasankarien tykinruoaksi
— ja sillä teollamme voisi hyvinkin olla terve ja pidättävä
.vaikutus joidenkin kuumapäisten kenraalien keskuudessa ra-
'jan eteläpuolella.
; -'-^r- ^^^44
Oslo. ^ Nikita Hrushtshev.vie-£
railee Skandinaviassa,' kun ilma­piiri
on siellä suotuisa, lausui
Neuvostoliiton'
rapääministerjMikojan Jehdtstö-konferenssissa
:Oslossa viimeK kes-:
kiviikkona, Norjan-vierailunsa
viimeisenä päivänä.
i^Mikojan' kertoi' edelleen vierai­lunsa
aikana:: käyneensätiavomie-,
lisiä keskusteluja pääministeri
Gerhardsenin; > ja;;:Ulkoministeri
Langen kanssa monista:^ kysymyk^
sistä^:: Aseriisuntakysymykselle o-:
soitettiin luonnollisesti suurta
ITuomiota. ^ —
i":-V:V :::^':::^v-d^^D.^^^k^''';';x^: ••••v;i^ä;:^:r-:-i'^-^^ -^::v",v;^'^:^; ••:•>
Esitettyään lehtimiehille yleis­katsauksen
.Neuvostoliiton: ponnis­teluista
aseriisunnan hyväksi ja a
scriisuntaehdotuksistaMVlikojan' lau­sui
toivovansa,'4että Norjan hallitus
tukisi aktiivisesti Neuvostolhttoa
tällä alalla.
' — Käsitellessäni nyt ydinaseky-symystä
en voi olla muistuttamatta
siitä, että Yhdysvallat yrit^tää in­nokkaasti:
;vetääy vähäisempiä vNAT-
0-liittolaisiaan -—_ m.m. Skandina­vian
maita sille hetteikölle, min:,
kä kilpavarustelu ydinaseiden : alal­la
muodostaa. Tunnemme Yhdys-va"
tain painostuskeinot, joita se
käyttää t e i t ä - v a s t a a n tässä kysy­myksessä,
Mikojan sanoi.
: Jokaiselle, ajattelevalle ihmisel­le
ön; kuitenkin selvää, että vält-.:
tämätön' ehto. rauhan säilyttämi-selle
.Pohjols-Euroopassa on, et-teivätpohjoismaat
anra.^sijottaar
ydinaseita alueelleen, Mikojan
jatkoi. Jos joku pohjoismaista
i loukkaa sitä atomivapaata .vyöhy-
/ o o o o ö ö ö ö ö ö Tfö o 0:0 0 JTö O ö ö ö o
l SYNTYMÄ- i
i PÄIVIÄ i
rp p g p Q o o Q Q o p_ff qAP ° ° ° ^ Q ^
Säm Alanen, Bingley Alta, täyt­tää
perjantaina, heinäkuun .8 pnä
80 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tulla-vain
onnenlovotuksiin.
kettä, mikä käytännöllisesti kat­soen
..on"^ Pobjois-Euroopassa, ot­taa
se ' itselleen suuren ""vastuun t
seurauksista. ' \
Varoituksena Tanskalle ja Nor­jalle
Mikojan lausui edelleen, että
ydinaseiden sijoittamisesta näihin
kahteen maahan olisi seurauksesna;
e t t ä nämä maat voisivat joutua :ato-:
mihyökkäyksen kohteeksi j o alusta
pitäen, mikäli joku hyökkääjä aloit
taisi sotatoimet. Tämä voidaan
välttää, jos^Skandinavian maat py­syttelevät
atomivarustelun ulko­puolella.
- —
— Vaihtaessamme mielipiteitä
Norjan hallituksen johtomiesten
kanssa emme luonnollisestikaan
ole voineet vaitiollen sivuuttaa Si- :
tä, että Norja — hallituksen i l ­moituksen
mukaan: tahtomattaan
— osallistui amerikkalaisen soti­l
a s k l i k i n :;.cnnenkuulumattomaan
pvokatioon Neuvostoliitoa vas­otaan
^toukokuun 1 päivänä tänä
vuonna, vMikojan' lausui. i.^^Hyvinä^-
naapureina haluamme neuvoa
Norjaa pysymään niin kaukana
.kuin mahdollistu amerikkalaisen-:,
sotilasklikin sotaseikkailusuun-vnitclmista.
Norjan-vierailun aikar
na olemme katsoneet vclvollisuu;
dcksenime Norjan, hallitukselle
j a Norjan kansalle lau.sua micli-ipiteemmc
avoimesti niistä vaa­roista,
jotka uhkaavat kaikkia
kansoja. tällaisten tekojen perus­teella.
Mikojan epäili, eitä Norja ja
muul pienet NATO-maat, jotka o
vat Ncu\ostoliiton naapureita ja
sidotliija sotilaallisiuv. velvoituksiin
ajanpitkaau: voisivat vastustaa kehi-:
tysta, mika vahingoittaa suhteita
Neuvostoliittoon lian vakuutti
Neuvostoliiton haluavan saiJyili.ä
hyvät suhteet-kaikkiin valtioihin;ja
etenkin naitpuriinaihuisa.Ncuvo.ST
tolirtolla ja Noijalla ei ohi vastak­kaisia
intressejä cika alueellisia
v a a t mi u ks 1 a t o I s 11 n .s a . n a h cl e n. • N11 -.
dcn vdlilla ci ole minkäänlaisia l a l
kaiscniattoinia ongelmia, . .Mikojan
sanoi.
Mikojan kosketteli myös Gene­ven
aseistariisuntakonferenssin lur
histumista sanoen, < Neuvostoliiton
ilmaisseen,' että ke haluaa jatk'aa
neuvotteluja valvqnnan;:;alaiseslaä|
seistariisunnasta.
— Meidän mielestämme piisi ol-
^lut petos neuvostokansaa kohtaan,
jos olisimme vielä osallistuneet
Genevqn neuvotteluihin; M
lausui. \ Vaikka Neuvostoliitto on-
M ! :
k i n länsivaltoja edellä; ydinaseso-danxvälikappaleiden.^
alaila,;rolemme.
«odottaneet^yleisen ja täydellisen
aseistariisunnan aloitettavaksi näi­den
välineiden kieltämisellä ja n i i ­den
hävittämisellä.. Neuvostoliiton
ehdotus!^; ()sbi^ttaav:maailmälle;:^ii^
perusteettomia ovat lännen' aseista^
riisunnan^ vihollisten "väitteet, ettei
Neuvostoliitto suostu tehokkaaseen
kansainväliseen ''.valvontaan. Neu-vostolutto
haluaa mitä suuremmas­sa
;määririv päästä .sopimukseen' ase­riisunnasta-
Lännen militaristisilla
piireillä, etupäässä Yhdysvalloissa
j a ' Länsi Saksassa, ori suuri vaiku­tusvalta
maittemme politiikkaan.
Ne torpedoivat terveesti ajattele­vien
ihmisten yritykset kehityksen
jouduttamiseksi.
Moskovan kokouksen tilannearvio
on-"osoittautunut
mm
kun aika on;kyps^ siihen^ J
' ,Nikita Hurshtshey^saapuu Skan-Ir's'M
inaviaaiiinini^ianMHMn^^
f Oslo.
Suomi kannattaa NLn
asei$tariisuntaohjelmaa
Hallituspuuha rähmälleen
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Suomen uu-
^ «s
^kampauksen johdosta rähmälleen.
I ..Ilmeinen tarkoitus oli "leventää'^Jialli,tuspohjaa siten,
:;että maan virallinen p
^hallitukseen piti'saataman maalaisliittolaisten lisäksi'vah
kokoomuksen edustajisto^.j^ sekä
•niiden kaunistukseksi vielä muutamia n.s. skogilaisia sosiali-
' demokraatteja.
l . .JHallituspuuhan epäonnistumisen syyksi ilmoitettiin se,
:'.;;>5ettS?kokoömufeen:;•miehet:•5eivät•.•••haIua^•mennä^•hallitukseen 11-
-^tianjeskisläisiä sosialidemokraatteja. Kaikki merkit-viit­taavatkin
siihen, että leskiläisten' sivuuttaminen oli karvas
pate 'kokoomukselle — muttei kuitenkaan niin' kafvas,-ettei
sitä olisi Voitu hyVäksyä jos^olisi hallitusohjelmasta miHiten
sdvittun-.-Näyttää nimittäin siltä, että kokoomuksen äärioi-
^ keitto ei saanut tahtoaan läpi EFTAan liittymiseen koske-~
vissa asioissa °ja se oli liikaa, sillä kokoomuksen ja sen liitto­laisten
perustarkoituksena on hallitusremontin avulla huo­nontaa
.Suomen ja Neuvostoliiton kauppasuhteita ja päästä
lähempiin .talouspoliittisiin suhteisiin Suomelle epäedullis­ten-
liittojen kahssa.-i - ^ - ummsM
Mutta tällainen'hallituskaavailu on, siksi vahingoUinen*
"Siiomen" valtiolle ja-kansallej-että maalaisliitto- ja skogilaisets
sosialidemokraatit eivät ilmeisestikään voineet sitä hyväksyä*;
* -^^ja niin teki äärioikeisto odottamattoman kampausliikkeen,
minkä^ohdosta valmistuniaisillaan ollut uusi hallitus rhenli
• räHMälleen maahan.
-»'-'-Kukaan ei-kiellä sitä, etteikö Suomen hallitustilanteessa
i?" \ \olö'"parantamisen Varaa. .Maalaisliiton vähimmistöhallitus
lp" 'i \'onweräistä, myönteisistä puolista huolimatta,^ liian kapealla''
',\ ' pöl)jalla;eikä„kykerie"maan' asioita järjestämään RäiTsanjouk-
J^^„ ^Nkojeri'>enemni{stönNtoivomusten miikaisella tavalla. Mutt|
•"h'ailitukseh''ui»siminen niin; että se,tulisi vielä" nykyistäkH
i
i
Helsinki. — Suomen hallitus
: yhtyy: Neuvostoliiton haliituksen
käsitykseen, että on käynyt en­tistäkin
välttämättömämmäksi
päästä tuloksiin aseriisunnan a-lalla,.
ja antaa suuren arvon • NLn ..
hallituksen ponnistuksille tässä
suhteessa, sanotaam pääministeri
V. J. Sukselaisen 20. 6. lähettä­mässä
vastauskirjeessä pääminis­teri
N. S. Ilrushtshevin 2, 6, 1960
• kirjeeseen Neuvostoliiton ascis-tariisuntaohjelmasta.
Suomen hallituksen kanta ase-riisuntaongelmaan
on selvä ja täy­sin
myönteinen, sanotaan vastauk­sessa.
Y K . n 14 yleiskokouksen yleis
keskustelussa' esitettiin Suomen ta:
asia nimittäin on, että pari
vuotta sitten heinäkuussa pi­detyissä
vaaleissa Suomen
kansa valitsi eduskuntaan
enemmistön työväenmiehiä ja
-naisia. K a n s a n demokraatit,
mukaanlukien kommunistit ja
sosialidemokraatitj' mukaanlu­kien
sen oppositio, muodosta­vat
enemmistön eduskunnasta
ja se kuvaa todella sitä, mi.ssä
mielessä Suomen kansa toivoo
mataan hallittavan. Mutta kai­kista
demokraattisista peli­säännöistä
huolimatta on.maan;
suurin eduskuntarhymä, kan­sandemokraatit,
s y r j ä y tetty
hallitusvastuusta ja leskisläi-
S£t,sosialidemokraatit ovat kai­ken
lisäksi julistaneet, että-he
ovat yhteistoiminnassa mie­luimmin
suurkapitalistien^ ja
h ei d^ n - kokoomuspuolueensa
kanssa kilin kansandemokraat­tien,
sosdem-opposition ja maa­laisliiton
kanssa.
Todella Suomen kansan
enemmistöä edustava^ hallitus
voidaan ilmeisesti muodostaa
vain kansandemokraattien ja
sosialidemokraattien sekä", maa-laisväestöä
suurin piirtein
edustavan maalaisliiton yh­teisvoimin.
Mikäli " tällaisesta?
demokraattisesta ratkaisusta
kieltäydytään, puheet hallitus-^
pohjan "leventämisestä" ' on
tarkoitettu vain verhjoksf taan-,
Tumuksen yntyksille, jöiHön
hoUa a*ciiisunlaky!5ymykscstä mi
m , e t t ä '•kansakuntien välisten ys­tävällisten
ja: rauhanomaisien suh­teiden
tulevan kehityksen mittana
on suuressa määrin oleva se, edis-lytaanko
aseriisunnan, alalla.- Suo­men
hallitus 011 juonessa.", yhteydes­sä
niin taalla kuin muuallakin i l -
nioittantil olevansa valmis kannatr
lamaan ja mikali mahdollista hel-pottamaan,:
kaikkra sellaisia toimeh-pileita,
jotka ovat omiaan edistä­mään
todellista ja asianmukaisen
valvonnan alaista aseriisuntaa. Tar-,
koitamme tiilla yhta hyvin pääta­voitteena
olevaa yleistä aseriisun­taa
kuin myös sellaisia osittaisia
t a i ' asteittaisia . t o i m c n p i l e i l a v j^
voidaan pilaa askeleina kohti lo­pullisia
paamaäiaa Suomen vai-,
luuskunta kannattaa kaikkia toi-menpileild,
jotka aseistariisuntaa
cdisthmr.llir lisäävät: kansojenvälis­tä
luollamusla ja kaikkien kanso­jen
lui vallisuulla "
Suomen suhlauluminen asgiii-suntaan
on käynyt myös ilmi poh­joismaiden
ulkominislerien^ilelsin-gi-
Ssa pitämän neiivoUclukokouk-sen:
j ä l k e e n 26 päivänä huhtikuuta
1960 julkaistusta :ticdonannosta: Sii­nä
viitattiin Yhdistyneiden Kansa
kuntien 14 yleiskokouksessa yksi­mielisesti;
^hyväksyttyyn aseriisun
laa koskevaan päätöslauselmaan la
todettiin tyydytyksellä, että neuvot­telut
tästä ky.symyksestä on saatu
kay n tl i n 10-val 1 a n • k o m i lean pu 11-
leissa. Tiedonannossa esiteltiin .se
käsitys, että samalla kun pidetään
tähtäimessä päämääränä olevaa' ko­konaisratkaisua,
oHsi näissä neu-votlclui.
ssa pyrittävä. , konkreetlis--
ten ongelmien, kä'ylännölliseen sel­vittämiseen.
—" _ '
—Pyydän saada vakuutlaa~Teille,
I l en a P ä ä m i n i s t e r i , - e t t ä Suomen
hallitus Oh rauhantahtoisen ja puo­lueettoman
ulkopolitiikkansa mu^
kaisesli valmis osallaan tukemaan
kaikkia pyrkimyksiä, jolka ovat o-miaan:
johtamaan todelliseen edis­tymiseen
aseriifiunnan alalla. Tä­hän
tähtäävät- tasapainoiset -ja-to-tcutetlavi.
ssa olevat .suunnitelmat
ja elidoluk.set-saavat Suomen halli-;
luksen. tiiydcn kannatuksen. Suo­men
hallitus on tällöin tietoinen
.siitä,',että käytännöllisten tulosten
saavuttaminen tässä .kysymyksessä
riippuu lähinnä suurvalloista, mi­hin
aseriisunta asiakirjassanne ^vii­tataankin.
Suomen.hallitus toivoo hartaasti,
että Iässä (koko' ihmhSkunnan tule­vaisuudelle
niin oleellisen lärkcä.ssä
kysymyksessä Voitaisiin päästä, yh-
Moskova. — Kansainvälisten ta­pausten;
kulku ja sosialistisen maailr:
manjarjestelmän maiden: vk
osoittavat, -etta- kommunististen ; ja
työväenpuolueiden marra.skuussa 1957;
Moskovassa :;hyvak.symassa.julistukr.
sessa ja rauhan manifestissa; esitetyt
maixilais-leninilaiset arviot tilan­teesta
ovat täysin -oikeita, sanotaan
•kommunikeassa, ; jonka ^. Romanian
Työväenpuolueen III ; edustajako­koukseen:;
osallistuneiden •sosialistis­ten
maiden; kommunististen ja tyo-väenpuolueiden
.edustajat ovat hy-vak1y,
neet Bulcarestis.sa pidetyssä
neuvottelukokouksessa.
; Neuvottelukokouksenosanottajat
ilmaisevat' .luottamuksensa,:.julistuk­sen
ja rauhan manifestin perusperi­aatteille,;
jotka ovat_tiinakinpaiväna
kommunistisen; Ja ; työväenliikkeen
ohjelmana taistelussa rauhan, demo-:;
kratian ja scsialismin puolesta, sa­notaan
Albanian. Bulgaiian, Unka­rini
Vietnamin-, Saksan ;;Demokraatti-sen
Tasavallan, Kiinan, Korean,
Mongolian, ::PuoIan,; Romanian;; Neu­vostoliiton
ja Tshekkoslovakian
kommunististen; Ja;.työväen puoluei­den
;•; keskuskomitea in ;allckirjoitta-.
massa kommunikeassa;:. "Siinä sano­taan-
puolueiden käyttäneen Roma-.;
;nia.ssa-; avautunutta .-tilaisuutta hyr
vakseen vaihtaakseenmielipiteita
ajankohtaisista .kysymyk.sista. -; ;. v •..
Sosialististen ^ maiden; -kommunis-;;
'tisten -ja.-tyovaenpuolueiden ;edusta­jat;
katsovat,: etta; julistuksen; ja. raiiT
han manifestin kaikkionakemykset-^-
,1c y s y m y s 'yhteuskuntarakentccltaan;
erilaisten. ;maiden, - rauhanomaisesta
rinnakkainolosta; ky.s'ymys. ::mahdolli-f
suudesta torjua ;sota nykyLsena. ajan.-
kohtana,' ky.symys kyvystä / yhdislaa
kansojen:; valppaus ; sodan vaaraan
'.tidhden Siina maanir- kuin .impena-lismin:,
olemassa ;olo.antaa edellytyk­set
liyokkays.sodalle — ovat täysin l
'kelvollisia . n y kyisessakni-tilanic'essa
kehittämisen -aloilla. Sosialististen
;maiden: yhtenäisyys :vkasvaa;-jatku-;
Vflsti..-, Neuvostoliiton ;ja;;kansande-mokratian
maiden - saavutukset; kun­nostavat
kapitalististen ; maiden työ­väenluokkaa,
j a kaikkia työtätekeviä:
heidän 'taistelussaan elinehtojensa,
rauhan, ja; sosialismin puolesta TUS-;
tajien .hyökkäyksiä: vastaan, sanor
taan kommunikeassa edelleen.
•-Neuvottelukokouksen ^-osanottajat
ilmaisivat,;; etta; :kommunistiset' ja
työväenpuolueet tulevat • edelleenkin
lujittamaan-^ .sosialistisen maailman
järjestelmän- .lujuutta 'Suojelemaan
yhtenai.syy tlaan • kuin;.: silmateraan.sa,
rauhan,; kaikkien - kansojen, turvalli­suuden
j.i mai.xilais-leninilaiseii
asian juhlallisen voiton puolesta.
i^'Neuvostbljitoi%;fei«^
mäiifen varapääministeri .Mikojan
;lausui' Oslossa, ilmestyvän"''Ärbeider-bladetin
mukaan viikko sitten per;
: jantaina ?Norjani; edustajien> kanssa
k a y m i e n s ä ' k e s k u s t e l u j e n :yhteydes-sä,
että Neuvostoliitto, toivoo kaik­kien;
'Skandinavian i maiden noudat.
tavan;;; puolueettomuuspolitiikkaan :;v
Mikojan kosketteli myös amerik­kalaisten
lentokoneiden oikeutta
käyttää Norjan lentokenttiä ja hän
;antoi; yksityiskohtaisen: selostuksen
neuvostohallituksen kannasta nii­hin
tapahtumiin nähden, jotka joli-tivat
Pariisin huipputason •kokouk­sen,
täydelliseen; epäonnistumiseen:
Hän^ selosti min. U-2välikohtaus-ta
ja koro.sti, että Hrushtshev oli
j ä t t ä n y t ovet auki presidentti E i -
senhowGrille, jolla oli k a i k k i mah-dollisuudet;
ySanoutuai irti, "Vastuus­ta;
välikohtaukseen nähden; Eisenr
hovver ei kuitenkaan ollut käyttä­nyt
tätä tilaisuutta hyväkseen: Jos
päinvastainen mahdollisuus olisi
toteutunut, olisi koko U2-juttu jää­nyt;
pelkäksi: episodiksi; ilman po­liittisia
seurauksia, Mikojan sanoi.
Mikojan kosketteli lehden tietä­män
mukaan ;myösNoi7an ja ^Neu­vostoliiton
välisiä suhteita ja ;sa-i
i o i : neuvostohallituksen:; toivovan,
f t t ä ; ; N o r j a noudattaisi - puolueetto^
muuspolitiikkaa: Itävallan i tapaan.
Hän arvosteli sitä seikkaa, että a-merikkalaiset.;:
lentokoneet;. saavat
käyttää ;Noi-jassa olevia, tukikohtia.
dinaviäah-/niin'.,'pian>kmri" aika''on'h;
kypsä tällaisen- vieräilun/suoritta.
miseksi, sanoi. Neii^ostoliitoh ren-' i
simmäinen'''Varapääministeri Miko-jan
lehdistökonferenssissa, joka pi­dettiin
Neuvostoliiton "Oslon 'suur­lähetystössä
lauantaina.
~ Kohua herättäneestä oleskeliis- ^
taan äskettäin Mustan meren 'ran­nikolla
Mikojan sanoi, että kysees-'
sä oli ollut vain loma eikä mitään^''
muuta ' "'J^'
Ennenkuin Mikojan lähti Jauah-tai-
iltana kiertomatkalle Länsi-Nor- '
jaan hän avasi mm. kuningas"oia-vin
ja ulkoministeri Langen läsnä­ollessa
Neuvostoliiton teollisuus-
^näyttelyn Oslossa. ' *
Neuvostoliiton suurlähettiläs Grit.j
banov piti tervehdyspuheen nor­jaksi
ja luovutti sitten puheenvuo-"
ron ulkoministeri Langolle, joka
korosti sen seikan merkitystä, että
Neuvostoliiton ensimmäisen Nor­jassa
järjestämän teollisuusnäytte--
lyn avulla norjalaisilla on mahdol­lisuus
todeta, kuinka pitkälle Neu- '
vostoliiton teollisuus on kehittynyt.
Neuvostoliittolaisen näyttelyn
järjestäminen Helsinkiin ja vastaa­vasti
suomalaisen näyttelyn järejs-täminen
Moskovaan on vakuutta­vasti
todistanut, että tämänkaltaiset
näyttelyt myötävaikuttavat yhä lä-heisempien
yhteyksien muodosta­miseen
maiden liikepiiirien edusta­jien
välillä, todettiin neuvostoliit­tolaisten
taholta.
. I
^1
Asuntokysymys on viejäkin
k irea en puoiiiia maailmaa
; Kansainväliscn Rakennus-, Ra­kennusaine
j a Puutyöväcn Liiton •••
ticdoituslchti No, .5:ssä oli äsket­täin;'
äärettömän; mielenkiintoista
ainehisloa:- maailman nykyhetken,
asuntokysymyksistä. Julkaisemme
ohecllisena mainitun ' lehden:
oman artikkelin . n i i s t ä seikoista;;
mistä on tässä yhteydessä kysy­mys
kun Kansainvälinen Tydjär-;
vjesto taman vuoden :konferenssis­saan
pohtii työväcst«>n asuntoky-;
sjmystä:
Kansainvälisen Työjärjestön ; lä-iman
vuoden konferenssin tybjär-l
o s . E r i i , p u o l i l l a maailmaa toimivat
ja - eri kansainvälisiin,: järjestöihin
kuuluvat lukuisat suuret-ja arvovaL
(aiset, rakennus-; :• rakennusaine-:-ja
puutyöläisten ammatilliset järjestöt
ovat ;;laatineet;;omia '.asunioraken-nusnusohjelnviaan,
vaatineet 'hallir
luksilta ja viranomaisilla niiden to­teuttamista
ja pyrkineet niiden
pohjalla yhleisloiminlaan .muiden
työ'äisryhmien kanssa; Taistelu pa­remmista;
-työläisasunnoisla!: onkin
e r ä s ; ' kiiikkia jäi\je^t(^^
tu niius.; Niin; eri l a voi 11a tkuin.efi
järjestöt / asennoiluVatkin; muihin
kysymyksiin; ovat- asuntorakennus-je>,
lykseen sisältyy^ myös lyovaes- ohjelmat yleensä sellaisia, ,että
, , , , ton as i inlok\ s \niys Pulma ei ole muulkm jär jes töt voivajt- ne hyvak- Kommunikea lainaa sitten mair.is-f , . , •-•
> , , , , , , , i suinkaan uusi I\ilkkdtyonlekijain sya. .Esim. Amerikan AFL-GIOhon
kuussa 1957 hivaksMyn iuhstuksen ^^^^^^^^ ^e.Ia(tavlen väestöryh- kuuluvien lakennus- ja puulyolais-sanoja
siita. etta kommunistiset puo- ' . , i
lueet kat.sovat taisfelun rauhan puo-! ly>dy lavien asuntojen saan-lesta
ensKsijniscksi tehiauikseen seka ' ollut kautta vuosikymmenien
muis.tu.te. taan, etta jul,is•t.u<ks„es. s„a „ „e..s i- M- 'v-o^ asta , V' 'a"ik7k' a; a''sSia ntojen vuok-tetty
näkemys erilaisten maiden siir-i''=t hankintakustannukset ovat
tymismuodoista kapitali.smista «osia-j "^odostancet kohtuuttoman suuren
I os.in ansiosta, on asunlolaso ns
•; kehittyneissäkin ,k a p i l a lislisissa
lismun on eiittain taikea Kommu­nikea-
lainaa sitten-julistuksen koh­taa.
Jossa sanotaan, etta nykyisissa
-olcsuhteissa.;-useiden kapitalististen
maiden työväenluokalla .on mahdolli­suus
etujoukkonsa: johdolla;:ja .laan^
tumusvoimien .;vastustuk.set ;kukistaen
•luoda; tarvitluvat-:.ehdot -sosialistisen
vallankumouksen; r a u h a n omaiselle
suorittamiselle.; Tassa yhteydessä on
kuitenkin välttämätöntä ;nahdtt. myös
se-mahdollisuus,. ;etta;vtyovaenluokaiT
on.;saavutettava; sosialismin voitto ei
rauhanomaisella; tiellä, korostaa; kom-;
munikea
Kokouksen o.sanottajat toteavat
suurella mielihyvällä kaikkien - sosia­listisen.
maailmanjarje.stelman: mai­den
^Jättiläismäiset .saavutukset ta­louden,
kulttuurin, yhteiskunnalli.sen
•Ja;; valtiollisen-rakenteen-lujittamisen
j a söginllstiscn-demokratian edelleen.
•maissa ollut luioinatlavalla osallaan
Ien. liittojen asuntorakennusohjel-nia
missa m m. vaaditaan slummi­kortteleiden
poisraivaamisia ja
asuntojen rakentamista ns. keskitän
sonpalkansaajillc, on sellainen, et­ta
sen voivat allekirjoittaa myöis
muut ammatilliset järjestöt.
Esiintyessään Kansainvälisessä
— Kvantumi, tietty määiä, pal­jous.
— Kombinaatio, yhdistäminen,
yhdistelmä, yhdistymä.
kaikkea muuta kuin tyydyttävä Ke-i Työjärjestössä on pyöreasli 100
hityksessa jälkeenjääneiden maiden,j; miljoonaa työläistä yhdistävä Maa-entisten
ja -nykyisten siirtomaiden
asuntokurjiiusonyleisesli tunnettu.
; N i i n paljon kuin kapitalismia mair,
nostetaankin ;;hyvinvoinlia;vluovana
järjestelmänä, litlyy siihen erotla-maUomasli-
lanäk-inpaivana-työläis­ten
sliiminiasunnot ja uusien pa­rempien
asuntojen huippukorkea
vuokiataso Samanaikaisesti kun
•Yhdistyneet Kansakunnat järjestön
tilastot: osoittavat että Neuvostolii-.
tossa valmistui- V. -1959; 14,5.:-uutta
asuntoa jokaista tuhatta kansalaista
kohli. on vastaava luku esim. Bri­tanniasta
vain 5,-5 Voittoisa sosia­lismi
on SIIS luonut edellytykset
asuntotuotannon .•kehittämiselle; sei:
laisekai, että ihmisillä varallisuu­teen
katsomatta on 'mahdollisuus
tyydyllavan asunnon saantiin.
Se, että asuntokysymys on nyt
KansainvalLsen Työjärjestön käsi-tellhvänäv;
on ;;työlaisten, parempia
asunloja vkoskGvaii; kanippailun ;;tu-ilman
.ammattiyhdistysten Liitto
alleviivannut yhteiskunnan — val­tioiden,
kuntien ja muiden hallin
loyhleisöjen velvollisuuksia: javvas­tuuta
;;asuntorakennustoiminnassa;
Sam»in.T: se on ,kuitenkin -korosta­nut
että myös ammatillisten jär-jestoien
on toimittava yhdessä
kaikkien asiasta kiinnostuneiden
elinten ja väestöryhmien kanssa
asunlorakennustoiminnan: puolesta.
Ammatilliset j ä r j e s t ö t ovatolemuk-scltaan
sellaisia joukkojärjeslöjä,
e t t ä asuntokysymys liittyy saumat­tomasti
niiden ohjelmaan.
"Meidän kansainvälinen liitlom-me
ja sen jäsenjärjestöt ovat jat­kuvasti;
esittäneet; muille: kansain­välisille
l i i t o i l l e yhteistoimintaa 40
tunnin työviikon ; aikaansaamiseksi,
tehokkaan lyotlömyysvakuutusjär-jestelmän
luomiseksi kaikkiin ka­pitalistisiin
maihin jne. Myös; asun-,
lokysymys,:. tyydyttävien: :asiinlojen
rakentaminen palkannauttijaväes-;
tölle, on edellämainittuihin; rinnas--
lettava kaikkia järjestöjä yhdistä­vä
tunnus. Tällä hetkellä se liittyy
erityisesti kamppailuun yleisen
aseistariisunnan ;• ja- sotilasmäärära-;:
hojen. supistamisen: ^puolesta.; Jos
esim. vaikka:20 ;pros,USA:n-välit-;;
tömistä sotilasmenoista; k ä y t e t t ä i -;
sun asuntojen rakentamiseen, voi­taisiin
vuosittain rakentaa 500,000
uutta kolia ja suoda työtilaisuuksia
800,000:lie;rakennus-;,ja rakennus-;
ainetyöläiselle.
• S i k s i kun nyt asuntokysymys Von:
esillä Kansainvälisessä Työjärjes­tössä,
toimikaamme kaikkialla
mahdollisimman 'laajan joukkor
liikkeen ;: nostattamiseksi asuntora-;;
kennustbiminnan tehostaijjiseksi >ja ;
laajentamiseksi sekä sotavarusteluir;;
hm käytettyjen määrärahojen si­joittamiseksi/'
rauhanomaiseen ara-^^^^
kennustomintaan.: Tehkäämme;: en­nakkoluulottomasti
-yhteistoiminta'
esityksiä kaikille järjestöille. Ke­hittäkäämme
monissa :;maissa; kari:
sallisissa puitteissa hyvällä alulla
oleva yhteistyö kansainväliseksi
joukkoliikkeeksi tunnuksella: ,
Vähemmän sotilasmäärärahoja —
enemmän asuntoja!
SITÄ III
JA
TÄTÄ
PERNA
Muuan professori kysyi lääketie­teen
kandidaatilta, miten perna
toimii.
— Pernako? ällisteli kuulustelta­va,
— Minun täytyy ikäväkseni sa­noa,
etten muista sitä tällä hetkellä
millään . . . mutta minä tiedän sen o
kyllä . . . Se bn kauheata!
— Tietenkin se on kauheata, huo­mautti
professori, kun ainoa ihmi­nen,
joka on sen tiennyt, on sen
tcias unohtanut. Todella kauhea
juttu.
PÄIVÄH PAKINA
"Laulut' peloitfavat T
Anve kummittelee" Lansi-Saksas=—keen tulee Bormannin vuoro, j i i i n se
sa. Ja^erikoLsesll Bonnissa.
Painajaisunen lavoin siellä pela­taan,
etta Israelin kasiin Joutunut
miljoonien juutalaisten tappaja
Adolf Elchmann "Inulaa" oikeuskuu-lustelussa,
etta hän kertoo joUikln
kotoisia "totuuksia^ eraistä—Adenaue-rin
korkei.stn 'virkailijoista Jn ehkä
sellaisista sotarikolllsistnkmr-Joila on
Joko tieten tai välinpitämättömyy­dellä
suojeltu.
' Yksi tällainen MiUcrin aikainen
suuruus on apulaisfyhrerl Martin
Bormann.i Jota on pidetty virallisesti
kuolleena, mutta Jonkn kuolemasta
ei ole ollut mithän todisteita.
Kun Elchniannin kunnioittamiseen
osallistunut professori Tuyiah Fried­man
,ilmoitti^ mielipiteenään, ^ että,
"Martin,Bormann eUlll ja asuu ohka
sai liikettä aikaan Bonnissa,
Adenaueiin hallituk.sen sanotaan
antaneen vakoilulaitokselleen mää­räyksen
• ottaa selvillei; onko. Bormann
todella vicla elävien kirjoiSSa ja jos
on, missa han maleksii ja mita mah-dollisuuksia-
on hänen kiinni-saami-scstaan.
'—Viimeaikoina on tästä Hitlerin s i ­jaisesta
kuultu monenlaisia arvioita.
On .sanottu,'ctla han ei kuollutkaan
johtajansairinnalltt Berliinin raunioir;
tuassa, vaan vasta pari vuotta sitten
Argcntinassa, On myös sanottu, etta
Joku Juutalainen, Ihakiirl. myrkytti
Bormannln kuin lotan Argcntinassa.
Toisaalta on selitetty, etta Boimann
oleskelee jossakin ,Keski-Idän mans-
Bonnin heruit pqlkälivut, että Eich-mannln
san
;jalleen; koko--ihmiskunnan :;huomron
kohteck-i. Ja että jos Eichmann
-''laulaa''i-oikeuskuulusteluissa: kurjan
elaman pelastamiseksi;!paljastamalla;
Adenauerin hallituksen virkailijain,
kenraalienija;-tuomarien osuutta;Juu-
'.talalstenjoukkohavltykseen,,nlln;tas•-
ta "laulusta" voi kehittyä todella,
kohtalokas juttu Lansi-Saksalle. Ta-ma
sitäkin suuiemmalla syyllä jös
kaiken Iisaksi paljastuu, etta Ilich-mannm
Iisaksi on, elävien, kirjoissa
viehi sellainenkin hirvio kum Martin
Bormann.
Tasstt on syy, miksi Bonnissa pu­hutaan
nyt uusista päättävistä ot­teista
Bormannln jutun selvittämi­seksi.
Aika, luonnollisesti ndyttaii, jjnko
Martin Bormnnn viela elävien kir­joessa.
Aika hayttaa myös senkin,
missa määrin Elchmonri oikeudessa
"laulaa" vanhoja, rjkoskumppanei-taan
vastaan.
' 'Mutta varmaa kuitenkin on, että
Bonnissa on talla kertaa monta kor­kea-
arvoista' heppua,, joka . .näkee
painajaisunia yölUrja rukoilee päivi­sin'jumolaansä
amerikkalaisten ken­raalien
tavpln,, että Elchmann tulisi
valtimonsa poikki, ellei muutta itse-murhamahdollisuutta
ole.
Me emme luonnollisestikaan tunne
Eichmannia muuten kuin sikäli, e t t ä \
hänen sanotaan olleen juuri sen mie­hen,
Joka Hitlerille esitti ohjelman , %
juutalaisten joukkomittaista" hävittä- j
-mistä varten, jä" joka sai — vatkka ^
on itsekin puoliksi -juutalainen "^ja'
puhuu sujuvasti juutalaisten kieltä,
-— Hitlerlltä eriJ:oistehtävän juuta- ^.-
laisten tuhoamiseksi. ' Eichmannia
on sanottu "hymyileväksi" pyöveliksi _ j
siksi, kun han kuulema hymyili aina 7 , '
antaessaan määräyksen juutalals-joukkojen
tappamisesta. Toiset nat- '
siu^seerit karaisivat kuulema tällai- • '\Ä
sissa tapauksissa mieltään khroamal-la
^kovasti,^ja äänekkäästi juutalais- „ *
sikoja. Mutta "sivistynyt" ja kova-hermpinen
Eichmann antoi .teuras- ^
tamlsmääräyksiä&n hymy suussa J a i
lainkaan kiroilematta. ' -..iis.
Mutta näyttää kuitenkin siltä,'että ' ' <!
Bonnin'herrat eivät pidä mahdotto- ^ ,;.V,
mana sitä, etta oman nahkansa pe- >
Instamiseksl. Elchman voi 'loppujen,'.' \ ;
lopuksi osoittautua vain heikoksi i h - ' | ii
mispedoksi, j o k a b n v a l m l i n a ilmi-'
antamaan ;muita • rikoskumppanel-