1963-11-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 I 'li-' m m i i - rv»-. m m m m m .-m mm SlvirJ' • ; T | i B t ^ , mdirask. 12 p. - r - Tueädaj;*, Nov. 12, 1963 INDEPEfsrOENT LABOR OflGAN OF FINNISH CANADIANS • Esta^Ikhed Nov. 6. 1917 Manager: E. Suksi V A P A U S Editor:; W. M l u n d J'^-'::'-^---*:-:; ' ^ ,t«iphonei bfflefe 67^4264 - EdltoriaL ^ > Pub«8hed thflce weekl.v:'>ti|a»8K ^aredkj-^sf and Stttul-days ioiyMiptiuh PubllsMnff Co.- L t d . / iOO^fldä; E lm St. West,. 5udbuiy, Ontario, Canada. '•' $ , 'y • , ' '^äiling address: Box 69 . ^ Aliverti<5ing rate$;upbn'kpplicatiön. trarislatipny free of charge. ÄiitKorJzed as : ^ | i d , «'fetelffiktt'by thftjPte^ , a n d jipljjfigfat ai ftMfajge ^ ta « g ^ ^ ^ y Ottliwa. , . -TILAUSHINNAT Cijfeägssa: t vk. $'g^,Cflif, Q ^k. USA:ssa 1 vk.' $1000 . ' ^ Kk: 2.7S SUöriiessa: 1 vk. 10.50 00 6 kk. $5.25 50 6 kk. 5:75 .... J0j£ei^ |fnm nopmmmm .'"•^ Kahsalliseen itseihaSräBmifeöllteiit^feri kualUu-asiallisesti - puhuen myös oikeus tBhdä'yiMidtllf^ selittää 6'simerkiksi siti, että möh^t; Vö^ikäätt vapautuneet s^.että spsiafistinen IceHityöSöunta'^ilje möriet juitri itse- . näisfyneet kansakunnat ovat ISht^tt^fet hi aikovat lähteä — on Ä-^aVAiiri että hopein tie käÄsälliBe^n^HjKrinvoiAtiih jä kukoistukseen. '. ' ' ' „ Täniäntapaiset ajatukset tulivat, VaJfrpäanmohen "oritä-riblaläfen amihattiyhÖistysÄhfenJaj-häisfen .mtele lukies- ; s^äaft. lititlstietoja, jBttä Ontarion työväettliittci (Ontario F6de-i^ ätföftof Läb"out>:oli hyväksynyt vilme^ viikolla sessäan Niagara ikälisillä: päät^^^ antda- vain ii§ytsG Varauksellisen- hyväksynlifeeh "siiib, fetiH' liitiohalhtus alisti Suurten järvien merimi^sleh unjoriit hallituksen ni^ mittämäÄ komitean väliaikaiseen valvontaan. Tiih edustajaa; äänesti tämän 'ehdotuksen puolestQ ja; vain feourallinön' ^ti^tkjistä äänesti sitä vas^faan. Mterkillejjantavaä on, etfä ^hdotus oli laadittu mahdollisimman'la^^ apohjaiseksi^^ hai- ; Iiju^sien valvonta unioidenyii, mutta myönnetään kuitfenkin ;IiänituKselIe"kolmann6n osapuolan'' oikeus sekaantua unioi- • de»,asioihin silloinj,jos mikä tahansa unio ei voi pitää järjestystä oftiissa riveissään. .^^f-Me'liityrttme niihin edustajiin, jotka Ontarion Työväen-lir^ qh'vubsikoKouKsesäa osoittivat, e^ä on,äärettömän vaa- '• i^tljeitk antaa kannatus ja hyväksyminen hallituksen järjes- . täjnalle jonkun union valvonnalle sen vuoksi, kun se voi johtaa, siihen, että mikä tahansa muu unio voi vastaisuudessa joutua. joko todellisen tai tekaistun syyn perusteella halli- •luk^rj' valvontaan, ' ^ tapauksissa "kolmannen osakkeen'-- oimiiiatuuäessa mahdoUisuulien sekaantua ; unioiden sisäisiin asioihin, omaksut.aan historiallisesti vir-h «p^iseksi todettu 1«^^ hallitus ja valtio ovat muka \''^^q^ien yläpuoleiläV' olevia laitoksia, jotka käsittelevät • puolueettomalla tavalla spkä työläisten, että rahamiespiirien s asioita.^ . . , • . 1. / . ' 'Ken .tällaisia harhaluuloja ylläpitää hallituksen' fpuo- Itt^^ttdhiuUdesta'', häneh sietää palauttaa mieleensä vaikka • t^ii^feysministto^ miss LaMarshin^^ä lausunto, että > kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä hallitukselle saapuneissa ' kirjeinä kannatetaan kolme yhtä vastaan Canadan eläkesuun nltelma, jota; vastoin harvalukuisten yhtiöiden kirjeissä vas^ tustetaansit» kolme yhtä vastaan. Liittohallitus taipui kul-tfertkin yhtiöiden puolelle, aluksi siteny että luvattua eläke- , ötfdistusta ei esitettykään parlamentit tämän istunnon .käsi- ' teltäväksi! ' ^l^osiasia onkin —r se on nähty lukemattomien lakkotais- , telujen yhteydessä, vaikka ei otettaisi lainkaan huomioon Kapuskasingissa ammuttujen: metsätyöläisten asiain käsittelyä valtiovallan eli sen oikeuslaitoksen toimesta, että kaik-iy;-^() rvarilliset hallitukset ovat sidottuina tuhansilla napa-, i^uorilla suurpääomaan; joka niiden vaahtaistelut rahoittaa ja myös viulujen maksajina tahdin määrää. Pääasia on kuitenkin se, että niin pian kuin hallitus voi ^ ^staa jonkun union valvontansa alaiseksi, sille avautuu mahdollisuus menetellä samalla tavalla toisia unioita kohtaan -r--: «tm-TA MIKA OLI VAIHTOEHTO? j Mutta kysyä täytyy kuitenkin, mikä olisi ollut nykyti- ^^^teessa käytännöllinen vaihtoehto Canadan hallituksen jär- * jestämälle valvonnalle? • ^» Me emme puhu tässä, siitä, mikä olisi ollut oikein j a suotavaa, vaan "käytännöllisestä" vaihtoehdosta. ^ Kiin maamme työväenliike ei ollut valmiina taistele-rfia$ n Suurten;järvien merimiehille demokraattista oikeutta its(?' päättää öniista asioistaan; kun maamme edellisten hallitusten ja ammättiyhdistysljikkeen byrokraattien; omat kädet • olr tahrattu "Banksilaisyyden*' kannatuksella ja niin muo- ' doin vississä niäärinv ei ollut muuta käytännöllistä'vaihtoehtoa kiiin se, että Ganadon hallituksen valvonnan asemesta;ölisi suostuttu Yhdysvaltain uniobyro-kraattieii ja :l^Hdysvalt$in hallituksei) isäntämaaltaan ;cänada-laisten merlmtestelt yU Sittirillä järy{lia: Hallituksen vaarallisen valvonnan >vafltfleJitQna,,öUuniptiiÖ^^ tämä. valvonta, jdsää Yhteydessä AlLCtok. johtaja George nfethiien liijce vain yhi|^^n-j8^^^ yänäoUsl ollut canadalisten a« jen sisäpuolella! Tätä julkeata vaatimusta ei Canadan ammattiyhdistysliike hyväksynyt. Juuri kysymys Canadan ammattiyhdistys- Hifckeen autonomiasta Canadassa, oli sydämenä siinä keskus- • Icilu^sa, piitä käytiin, Niagara Fallsilla Ontarion työväenlii-ton vuosikokouksessa! Juuri AFL-CIO-johdori sekaantumisen ; tuomitseminen oli ytimenä siinä, miksi mainitussa kokouk- Vsessa hyväksyttiin- asiallisesti puhuen. yksimielisesti edeliä- ' mainittu päätös "canadalaisen valvonnan!' puolesta. Ontarion ' työyäenli^tto; olikin käsittääksemme TÄSSÄ PÄÄKYSY- < MYKSESS.^, Canadan ammattiyhdistysliikkeen autonomis-; jten oikeuksien puolustamisessa, tuhannesti oikeassa! Siltä' pp^h|alta tervehtii myös meidän- lehtemme tätä päätöstä' tär-" ' He^t^. askeleena oikeaan suuntaan sittenkin, vaikka meillä phjtnnat harki varauksemme' hallituksen- valvontatoimenpiteiden- ttikemiseen-nähden. Abutta,mikäli pvat oikeäsf^- ne, jotka, Vapauden lailla '.^^«ytlevät hallituksen valvonnan tukemisen järkevyyttä,- niiri • :(;ö!J|^|rk)n tapauksessa on syytä korostaa, että Ganadaii ammattiyhdistysliikkeellä «täytyy olla täysin itsenäiset päätös-aiilrii (Jatkoa) ; Neuvostoliiton ammattiliittojen jsemäa, toimintaa j a oikeuksia kä-iittelevän kiribrtuksemMe ensimmäinen osa päättyi keskeiseen oft-osallistuvat tuotannon johtamiseen. Itortrlteat vaiitararr avotmissa kotap uksissa vuodeksi kerrallaan ja ne töimtvät ä'mffi'^ttiräi"jiestötr köratteaiT alaisina. Jatkuvasti toimivien tuo ielmaafn lakko oikeudesta ja lakko- itantokomiteoiden työskentelyyn o-jen esiintymisöstä sosialistisessa; .jiaassa. Jatkamme ; seuraavassa,- .ul-joitiiksemme toisessa ja samalla viimeisessä osassa toimella yhtä mie- ^pkiintoisellä ^-kysymyksellä:;—r- Voiko' tuotantolaittiksen - jolitaja Neuvostoliitossa erottaa työläisen? - Ki^jaiful^Qlfthie vastaa: '' . —s, Voij mutta = vain tehtaan am- Dattiliittdkomitean suostumuksella. Erottamista pidetään äärimmäisenä ,iankai6utoimenpi teenä; Sitä sövel-letaai^ henkilöiliin jotka rikkovat järjestelmällisesti tuotantokuria ei vätkä ota huomioon typntekijäkun-naCnrnfifielipidettä; Työläisiä ei uhkaa erottaminen koneellistamisen tai automatisoin-nih soveltamisen; johdosfa: Tällaisissa tapauksissa hänet joko siirretään toiseen työliön palkkaa alenta-nlatta, tai jos hän suostuu; hänet lä-hiBlfefäati täyöenriyskurssille. Oppi-ajalta hänelle maksetaan keskipalkkia. — Voivatko työläiset erottaa joh ^ajan? Voivat; niutta* tällaista • tapahtuu melko harvoin. E l l e i johtaja ole hjfnelje osoitetun luottamuksen arvoinen, ei kuuntele työläisten mielipiteitä tai on byrokraattinen, työn-tekijäkunta arvostelee häntä koko. uksissa ja lehdistössä. Usein tällainen arvostelu auttaa^ johtajaa korjaamaan virheensä: Mutta ellei tä^ mä aula; nostetaan esille kysymys fällaiscn johtajan erottamisesta. Y - leriimät ' talouselimet noudattavat työläisten vaatimuksia. — Miten työläiset osallistuvat .'.uolannon johtamiseen? — Ammattiliittojen, työläisten kokousten j a jatkuvasti pidettävien luotantokomiteoiden välityksellä. Viimeksi mainitut ovat k a i k k e i n tärkeimpiä muotoja, . j o i l l a työläiset USAn sotilasko- Ipnna ei noudatta-iiui sopimuksia - (Jatkpa .fiivulta: 1)'' tavalla moottoritiellä, "sanoivat asi oista perillä olevat lähteet Lontoossa. Yhdysvaltain Neuvostoliitonsuur-lähettiläs Foy Kohler, joka keskeytti keskiviikkona lomansa Englannissa lentääkseen takaisin Moskovaan, osallistunee amerikkalaisen kolonnan vapauttamista seuraaviin länsimaiden diplomattitoimenpiteisiin.: Washingtonissa. Lontoossa ja Bonnissa jatketaan huipputason neuvotteluja kysymyksestä viranomaiset sanoivat Lontoossa. MIKSI A M E R I K K A L A I S E T ISTUIV A T TIELLÄ 2 PÄIVÄÄ? ; Moskova; — Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshev sanoi Moskovassa viime viikon keskiviik-kona, että Länsi-Saksan ja Länsi- B e r l i i n i n välillä kolonnien olisi p i tänyt "kulkea ruumiittemme ylitse^*, elleivät amerikkalaiset olisi suostuneet noudattamaan neuvosto- Viranomaisten tarkastuskäytäntöä. Hrushtshev vastasi Moskovassa vierailulla olevien amerikkalaisten teollisuus- ja liikemiesten kysymyk-siin. Hrushtshev sanoi: " M i k s i amerikkalaiset halusivat muuttaa niin monta vuotta käytännössä olleen menettelyn? - Me emme halunneet muuttaa sitä, emmekä voisi hyväk- .syä muutosta. Siitä syystä me pysäytimme kolonnat emmekä sallineet niiden jdtkaa matkaansa en nen kuin he olivat suostuneet tekemään sen mitä he olivat tehneet jo lÄonicn vuosien ajan." Hrushtshev korosti sitä, että neuvostoviranomaiset olivat vakiinnuttaneet moottoritiellä tapahtuvan tarkastuskäytännön. Hän lisäsi: ' J o k a kerta kun sitä suostutaan noudattamaan, läpikulku sallitaan vaikeuksitta, mutta joka kerta kun tätä käytäntöä kieltäyty-dytään noudattamasta, pysäytämme kolonnat myös tulevaisuudessa." "Näin'f, Hrushtshev sanoi, "heti kun amerikkalaisen kolonnan johtajat suostuivat noudattamaan Käytäntöä, he • salvat luvan jatkaa matkaansa. Amerikkalaisilla ei ollut mitään syytä istua siellä kahta päivää . . . itse asiassa o l in hämmästynyt; että he pystyivät olemaan ajoneuvoissaan niin. kauan. Ileilla täytyy olla varavarastoja. Sehän on kuitenkin heidän onia a-siansa, eikä mlmin liene syytä siihen puuttua." oikeudet kaikista Canadaa ja canadalaisia koskevista asioista sijnäkin tapauksessa vaikka nämä päätökset eivät olisi aina viimeistä piirtoa myöten oi- ,keita. • isallistuti 37 - m i l j i ihmisti^v c^f i y l i ipuolet keskusliiton jäsenistä. Komi- 1 ratkaisevat täijkeltä .tuotantö-elmia^ Niillä loiL b i kW kuällä ooliS*o|a % e s i t r ä ä -Ä työoloja yms. koskemissa kysj^^yk-' siss&^-j^^j^^,' (^ -i"*"Miten -ammatiiliilotjValvoce^t työoloja? ' '-^ — V a l v o n t a alkaa Jietkehä, jolloin tulevien telidasosastojen piirustukset valmistuvat piirtäjän pöydällä. Ammattiliittojen edustajat tutkivat ne yksityiskohtaisesti ja jos puutfei^ ta havaitaan, piirustuksia muutetaan. Yhtäkään tehdasosastoa:. ei voida ottaa käyttöön ilman ammattiliittojen suostumusta. . Välittömästi tehdasosastoilla öri työolojen tarkastajia, jotka ammatti järjestön ^ryhmien jäsenet valitsevat. Ammattiliittojen tehdasosasto-ja tehdaskomiteoiden yhteyteen perustettu työnsuojelukömiteoita. Tämänkaltainen valvonta on erittäin tehokasta ja käsittää kaikki lelitaan osastot. Jokainen työtapaturma tutkitaan yksityiskohtaisesti ja käsitelläärt työläisten kokouksissa. " S y y l l i s i l le annetaan muistutus tai sitäkin ankarampi rangaistus. Ammattiliitot eivät valvo vain työoloja. Ne suorittavat myös monitahoisia tieteellisiä tutkimuksia tällä alalla. Niillä on kuusi erityistä tieteellistä tutkimuslaitosta. . — Mitä oikeuksia työsuojelun ja turvalaitteiden tarkastajilla on? — Ennen kaikkea on sanottava, ?ttä he ovat ammattiliittojen neuvostojen palveluksessa eivätkä ole riippuvaisia tehtaan johdosta. He ovat insinöörikoulutuksen saaneita lienkilöitä, jotka tuntevat hyvin tuotannon ja siinä suoritettavan työn. rcknillisen valvojan oikeudet on laissa määritelty. Seuraavassa inuu- -amia niistä: — tarkastajat voivat käydä tuotantolaitoksissa mihin vuorokauden aikaan tahansa. — jos he huomaavat, että tehdas-osastossa tai tuotantolaitoksessa r i : kotaan työoloja tai työturvallisuus-määräyksiä, he voivat määrätä teh-^ dasosaston tai jopa koko tehtaan suljettavaksi. • — uusi tehdasosasto voidaan ottaa käyttöön vain teknillisen tarkastajan antaman luvan jälkeen. ^ — • j o s tehtaan johtaja on rikkonut työlainsäädäntöä (esim. teettänyt ylitöitä ilman ammattiliiton l u paa) tai työturvallisuusmääräyksiä, teknillisellä tarkastajalla on oikeus määrätä hänelle sakkoa 50 ruplaan asti ja jos tämä ei auta, esittää am-, mattiliittoneuvostolle tällaisen joh-ajan erottamista. — Mikä on ammattiliittojen osuus sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutus-ioiminnassa? — Sosiaalivakuutus- ja sosiaali-tuiTatoiminnasta aiheutuvat kustannukset on valtio ottanut kantaakseen; Työtätekevät eivät maksa so- .siaalJvakuutusrahastoihin kopeekkaakaan. Sosiaalivakuutustoimintaan kuuluu koko joukko aineellista avustustoimintaa —/ avustuksia, joita maksetaan vanhuuden, väliaikaisen tai pysyvän työkyvyttömyyden, raskauden ja synnytyksen vuoksi tai huoltajan menetyksen johdosta. Siihen kuuluvat myös hoito ja lepo sanatorioissa j a lepokodeissa sekä kulttuuri- ja arkielämään liittyvät palvelumuo-flot. Sosiaalivakuutusvaroja, jotka nousevat miljardeihin rupliin, hoitavat ammattiliitot. Ne ovat vetäneet tähän työhön mukaan laajoja aktiivi-jäsenjoukkoja — y l i 1,6 miljoonaa henkilöä. Ammattiliitot antavat apua sosi-aaliturvaelimille erilaisten eläkkeiden maksuun ja määräämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemisessa. Millaisia hoito- ja ehkäisyhoi-tolaitoksia ammattiliitoilla on? — Y l i viisi miljoonaa työtätekevää vietti vuohna 1962 lomansa sanatoriossa täi' iepökodiSsa. Joitakin vuosia si^tt^n terveydenhoitoministe-viö luovutti ne tuberkuloosisanatori-oita lukuun ottamatta ammattiliittojen hallintaan ilman minkäänlaista maksua. . Ammattiliittojen tervey-denhoitolaitosten ylläpitokustannukset/ luovuttaa valtio sosiaaliva-kuutu^ varoistaan. Ammattiliittojen keskusneuvoston yhteyteen on perustettu kylpylöiden hallinnon kes-kusneuvosto. ' Melkein QtK) tuotantolaitoksensa' on ammattiliitoilIa\ehkäiseviä ter-veydenhoitolaitoksia. Ne rahoitetaan valti(^ sösiaalivdkuutiisvaröista. Kaikissa suurissa tuotantolaitoksissa on klinikoita, joissa seurataan työntekijöiden terveydentilaa. Niissä on inyös erikoislääkäreiden vastaanottoja. Ne ovat terveydenhoito-ministeriön alaisia, mutta ammatti- .liitot valvovat niiden työtä ja anta-vat niille tarpeen vaatiessa apua. AnimnrtttmttDRöititteir vot tehdtt-esim.' tehtaan johdolle esityksen va' ta lääketieteellisten lisävarusteiden hankkimis|ai varten. s- .j-— Miimälaisia kulttuurilaitol^sia ammattiliitoilla on?;. Yli^ iOO,obo vakihaista j a j s i i f - rettlTvä^^ lajistoa seka ^.Öfe? ''kei< Uvjm!' AiiOTfffiittojerffOTttu palatsit ja k e r h ' ^ oh rakennettu kustaiihukfeK^^artmattiliit-ole taVvinftut'a^!^ta n i i h in Varojaan. Ammattiliittojen taiteellisissa har^ rastelijapiireissä ja -ryhmissä oii mukana 12 miljoonaa ihmistä. Ne antavat vuosittain y l i miljoona konserttia ja näytäntöä. Mfelkein k a i k i l l a maan tehtailla ja virastoilla on lisäksi urheilusaleja; ja -kenttiä. Suurilla tehtailla on o-: mia stadioneja. Urheilulaitokset o-vat ammattiliittojen täydessä hallinnassa. Ammattiliittojeri urheiluseuroihin kuuluu y l i 13 miljoohaa jäsentä. Niitä on maassa kaikkiaan 21. Suurimmat ovat Trud(Venäjän fede raatio), ylioppilaiden Burevestnik sekä rautatieläisten Lokohiotiv. Urheiluseuran jäseneksi pääsee jokainen ammattiliiton jäsen. Kolmenkymmenen kopeekan — noin 1 nykymarkan — vuoSimaksiVsta jäsenet saavat käyttää urheilulaitoksia i a -välineitä, osallistua kilpailuihin j a spartakiadeihin sekä harjoittaa mitä tahansa urheilun lajia kokeneiden valmentajien johdolla. U r heilutoiminnan jkrjestäniinsn vaal i i runsaasti varoja, jotka saadaan ammattiliittojen kassoista. Ammattiliittojen ehdotuksesta on tehtaissa j a virastoissa oteltu käy-läntöön työajan keskeyttävä ns. tuo-lantovoimistelu. Siihen osallistuu melkein yhdeksän miljoonaa ihmistä. — Millaiset ovat ammattiliitlojen kansainväliset, yhteydet? — "Neuvostoliiton ammattiliitot ovat maailman ammattiyhdistysliikkeen, erottamaton osa ', lausui vuonna 1961 Moskovassa pidetyssä maailman ammattiliittojen kongiessissa ammattiliittojen keskusneuvoston puheenjohtaja Viktor Grishin. — "Emme ole. milloinkaan irrottaneet toimintaamme emmekä erota sitä kansainvälisen työväenliikkeen taistelusta, me tuemme tätä taistelua, samoin kuin myös muiden maiden työläiset antavat varman tukensa Neuvostoliiton työtätekeville." Neuvostoliiton ammattiliitot ovat jäsenenä Mailman ammattiyhdistysten liitossa. Monissa kysymyksissä ne esiintyvät yhdessä muiden ammatillisten keskusliittojen kanssa ja tekevät kaiken voitavansa kansainvälisten yhteyksien kehittämi seksi, sillä niiden avulla voidaan op pia tuntemaan paremmin ne ongelmat, joita työväenluokalla ia ammattiliitoilla on tällä hetkellä, sekä pääsemään parempaan keskinäiseen yhteisymmärrykseen. Neuvostoliitossa käy vuosittain 300 ulkomaalaista työläis- ja am-mattiyhdistysvaltliuskuntaa. Neuvostoliiton ammattiliitot ylläpitävät yhteyksiä lähes 90 maahan. — ( A P N ) .— Eräs amerikkalainen, lintutic-tilijä halusi nähdä, miten linnut reagoivat väreihin ja aseti 98 en väristä pesimispönttöä. Linnut valitsivat asunnokseen mieluummin punaisen tai vihreän "tuvan", mutta karttoivat valkoista, jollainen sai harvassa tapauksessa asukit. ^ llÄiith PorcÄi^^ — Terveisiäf* tMlii ylämaista, Mitään erikoista' tapahtumaa ei täällä ole kansalais-; temmei keskuudessa ollut. Jokainen koettaa vain ahertaa' sen jokapäiväisen leivän hankinnan kimpussa ja tällaista se näyttää olevan kaikkien kansallisuuksien elämä; Pääasiallisesti toimeentulo hankitaan täällä/näistä valtion avulla toimivista kultakaivannoista. Ja palkat kun öVat pfeAet; n i i n rahaa näyttää väin 01'evari ihmisillä maksupäivien aikana. AJTutta ei^iniiH^än osan aikaa ollaan "poikkinaisina". , OäuUsliikkeemme syyskökpus pidettiin Timminsin haalilla kuluneen viikon tiistaina. Tällä:; kertaa o li osakkeenomfstajia hiukan enemmän saapuvilla. Näitä osuuskaupan pe-i- ustajia on viime vuosina liian pal-jöh saatettu; haudan lepoon. Toiset ovat hajaantunut y l i laajan maamme, ! rahnasta rantaan". Mitään suurkokousta" ei enää saada pys: tyyn. ^Jokapäiväinen kovapairieinen mainostus viepi mukanaan suuret Osat ihmisistämme suurliikkeiden ja ketjukauppojen ostajapiiriin ja tässä elämän kilpailussa on meidänkin pitänyt osuusliikkeenä mennä eteenpäin ^ja voimme sanoakin, että sen jälkeen kun tämä liike, Work-crs Co-öp. kärsi suuret menetykset, joutuen sulkemaan liikkeensä Kirk-lartd Lakella j a myöhemmin T i m - iriinsissa," olemme keskittäneet toimintamme tähän South Porcupincn I<auppaan ja tästä päin koettanut huoltaa sitä jälelle jäänyttä omaisuutta, niitä noiden suurhäviöiden jälkeen jäi. Totta puhuen olemme Iässä homma.ssa onnistuneetkin melko hyvin, vaikka'paljon on ollut päänvaivaa ja vastuksia kaiken järjestämisessä. Tämän vuoden alkupuolisko oli meille hiukan haitallinen, koska Timminsissa sijaitseva liikehuoneisto j o i l u i tyhjäksi juu» i uudelta vuodelta; Emme saaneet tätä huones toa vuokratuksi ennen kuin vasta tänä kesänä Tämän tyhjänä oleminen teki meille noin puolentoistatuhannen dollarin kulungit, ottaen huomioon sen lämmityskulut, verot ia vakuutukset, joita vastaan ei saatu tuloja. Tästä johtuen liikkeemme kärsi vuoden alkupuoliskolla $16.45 tappion. Tämä nyt e i ole mikään hirmuinen. numero, mutta kuitenkin se on esimerkki siitä -kuinka meidän p i tää taistella olemassaolostamme nykyaikana tapahtuvan suurkilpailun ollessa ympärillämme, mä Eteläpään 'liike on pystynyt olemaan täi^leluk.vkyiixen. Olemme koettaneet pitää hinnat niin alhaisi; na' kuin suinkin, , Tätä menetelmää käyttäen olemme saaneet suuren kannatuksen, ei yksin jäseniltämme vaan« kuluttajilta yleensä. . Viimevuoden toiminta osoitti, että ei-jäsenet olivat r suurempina os- 'ajina liikkeessämme. Viime vuoden liiketoiminnasta jaettavan .osto-palautusten summa on suurempi ei-jäsenille vaikka nämä - .saavatkin pienemmän prosentin kuin jäsenet eli osakkeenomistajat. . . Viime vuoden liiketoiminnasta os-topalautuksia jaetaan seuraavasti: osakekorko osakkeenomistajille 2Vi %, ostoksien perusteella jaetaan 2 % ei-jäsenille ja 4% jäsenille. Nain ollen osuusliikkeemme kannattajat tulevat saamaan vuoden loppupäässä, ikäänkuin kuin joululahjan, joka suuriperheiselle kuluttajalle tietää siinä $60—$70 ostopalautuksia. Täs tä näette että liikkeemme toimii ja koettaa olJa kansan liike, jolle tietenkin kuuluu koko kansan kannatus. Kansan liikkeestä kun on kerran puhe, niin Canadan suomalainen järjestökin on sitä. Sen ovethan Övät kaikille avbihiiä.Ja' sekin koettaa aina katsoSf llitöisteh paremmaii elämän puolesta. Siksi sen toimintaan pitäisi osallistua. Ensi sunnUntai-iltana kello 7 p i - petään tämän Eteläpään osaston ylöinen kokous. Tervetuloaykaikki jäsenet ja jäseniksi aikovat. Vierailijana tulee kokouksessamme olemaan mrs. Jenny Leinonen, T i m - niinsistä. Hän antaa raportin laajennetun toimeenpanevan kbkouk-. 5esta ja Vapausyhtion vuosikokouksesta joihin Jenny osallistui viime kuun, loppupäivinä. Tei-vetuloa ko .iouksCen! — H . Port Artbrm kuuJuRiisia Port Arthur — Tärkeä joukkoko kous on' täällä Public Libraryn juhlasalissa marraskuun 15 p., alkaen kello 8 i l l . Canadan rauhankongres-sin johtaja tri J . G. Endicott saapuu tänne perjantaina, t.k. 15 p.,. j o l l o i n on järjestetty hänelle puhetilaisuus kaupungin kirjaston audi-töriumissa. Marrask. 16 j a 17 päivinä on tilaisuuksia järjestetty Fort VVilliamissa; Hän on suorittamassa yl^ismaallistapuhematkaa ja saapuu tänne länneltä päin. Hänen puheensa aihe on ydinase-kokeilukiellon kehittäminen yleiseksi aseistarii-sumiseksi.* Hän on juuri äsken palannut Wienistä, missä hän osallistui maailman rauhanneuvoston kokouks^cen. Suomalaiset toivottavasti osallistuvat sankoin joukoin. • » • ff. Port Arthurin vesi. on puhdasta, julkaistiin viime keskiviikkona ter-vey. svirkailijain taholta. Tri W. C. McPherson selosti, että kaikki kokeet täällä osoittavat ettei ole i l mennyt minkäänlaista saastutusta. Kloori-happo-suolaa on käytetty_vä-hän sen vuoksi, että toisin paikoin on vedessä ollut koppakuoriaisia. Mutta mitään saastutusta ei vedessä ole. - , ..• •••„ Täällä tulee tavanmukaiset har-vestijuhlat marraskuun 20, 21 22 ja .23 päivinä Finnish-haalilla; Tällä kertaa on 'bazaari' neljänä iltana entisen kolmen asemesta. Lippuja myydään kuumeisella kiireellä 25 senttiä ^ kappale - tai 5 dollärill^a. Jokainen ilta on,omistettu seurapeleil- Muuten tä- le,;jolloin saadaan kaikenlaisia haiv vestituotteita voittoina. Viimeisenä; siis 23 päivän iltana, jaetaan; lippujen ostajille 8 lahjapalkintoa ensi mainen on 50 dollarin tavaraostoku-ponki » toinen transistoriradio; seuraavat ovat arvokkaita käyttötarpeina ja viimeisin laatikollinen ruoka- 'arpeita. ; Viimeisen illan lipuilla voittojen saamiseksi ei tarvitse olla saapuvilla. Terve näkemiin! Koska Fort AVilliamin kaupunginvaltuuston neuvottelukomitea hyvin hitaasti haluaa ymmärtää kaupungin työläisten esityksiä ja varsinkin 10. prosentin palkankorotusvaatimusta, niin ovat työläiset joutuneet unio-osastonsa no. 87 kautta ilmaisemaan että heidän kärsivällisyytensä lähenee loppuaan, selitti osaston sihteeri James Pearce, ja lisäsi " M e valmi-staudumme lakkoäänestyk-seen." — A TH Mrs Olga I^oskela Burks Fallsiita käväisi Sarniassa mr ja mrs Iivari Kitusen kultabäissä. Hän kertoi lehtemme edustajalle; että häät olivatkin erittäin sievät. Samalla kerr aä Olga kävi myös' Torontossa tapaamassa entisiä tuttaviaan ja hyvä-., ia oh kuulema pidetty. Kaministiquia!; -— - A l l e k i r j o i t t a nutta pyydettiin kirjoittamaan Ieh-_ teen hiukan täifnän paikallisen myy-, läälän puölivubsikbkoöföfesta; joka ' iidettiin Dog Kiverin (Pohjolan) Haalilla lolcak. 24 pnä. Osanotto kok'öukseen oli heikbn-piioleinen. Olisi suotavaa, että jäsenistö suuriliikuisempana osallistuisi kokouksiin, sillä sehän on kaikkien jäsenten omistama liike. Kokous aloitettiin J . Lehdon luke-' maila edelliseh kokouksen pöytäkir- >• ja. Samoin luettiin kaikkien liikkeiden' tiliräpoVtii jotka hyväksyttiin. Toisilla liikkeillä oli ollut ai* - ^ ka hyvä liikevoitto, mutta o l i tappi-ofta kärsineitäkin, meidänkin haara-liikkeemroe mukaanluettuna. ;. Kö"Kouksen välillä juotiin kaupan ' tarjoamat pullakahvit. Sen jälkeen « kesttustcluak'äytiin vielä vilkkaasti • kunnes katsottiin olevan aika lopet- » :aa kokous. ^ L :Korpela. >. — Jääkauden ollessa laajimmil- .laän peittivät jäätiköt mantereitten pinta-alasta n. 30 pros. ja sulaminen lapahtui niin' hitaasti, että Suomenkin lasketaan vapautuneen jää-kahleistaan vasta 3000 vuoden kuluessa. kuisu t^Saksassa Bcrliini;-i-^ Frankfurt am Mainin Paulin kirkossa on pidetty kokous, jossa Länsi-Saksan atomiaseiden vastustajat esittivät kaikille liittotasavallan kansalaisille kutsun osallisj tua ensi vuoden pääsiäismarssiinV Y l i 1200 hdrikilöä oli kuulemaSSä* Nuorison luonnonystävät järjestön edustajan Herbert F a l l e r i n lukemaa pääsiäismarssikutsua. Puhuja mai-litsi samalla, että 990 liittotasavallan persoonallisuutta ja tunnettua julkisen elämän edustajaa on jo a l - ekirjoittanut sen. Kutsun hyväksyneiden joukossa on. professoreita, kirjailijoita, ja k i r - . kollisen elämän edustajia kuten-- kansainvälisestikin tunnettu kirkko-presidentti Martin NiemöUer. Julistuksessa sanotaan, eitä Moskovan osittainen ydinasekokeiden kieltoa koskeva sopimus on 'ensimmäinen askel täydelliseen ja valvottuun.iä-seistariisuntaan." Yhtyen Y K n pääsihteeri U Thantin rauhansuunnitelmaan vaativat Länsi-Saksan atoniia-seiden vastustajat mm. ydinkokoi den kieltämistä myös maan alla, toimenpiteita yllätyshyökkäyksen välttämiseksi ja sopimuksia ydinaseettomista vyöhykkeistä. Bonnin hallitukselta vaativat a-tomiaseistautumisen vastustajat omakohaisia aloitteita aseistariisunnasta ehdottaen luovuttavaksi Bun-deswehrin varustamisesta atomiaseilla ja kaikkien sellaisten sopimusten > hyväksymistä, jotka tähfää-vät luopumiseen väkivaltatoimenpi-teistä. Liittotasavallan aseistarii-suntakomitean. edustaja, opettaja Hans-Konrad Tempel arvosteli E r - hardin hallitusjulistusta sanoen, ettei se sisältänyt minkäänlaista osoitusta liittohallituksen pyrkimyksistä aseistariisuntaan ja jännityksen lieventämiseen. Puhuja valitti sitä, ettei liittotasavallan väestölle ole annettu minkäänlaista mahdollisuutta ottaa joukkomitassa kantaansa varustelukysymykseen. . . 1- I^eheitteievä potiitlinen kääpiö Vaikka sanotaankin, että jumalat lyövät sokeudella sen. jonka ne haluavat hävittä, niin siitäkin huolimatta on kovin vaikea uskoa, että Yhdysvalloissä^hallitusvastuusta nyt "jäähyllä" oleva valtapuolue, republikaanien puolue, olisi kaiken harkintakykynsä menet-tänyt' ja nimittäisi ensi'-vuonna' suoriteltaviin vaaleihin presidenttiehdokkaakseen uuden McCarthyn, arizonalaisen senaattori Barry Goldwaterin.' Sellainenkin mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Tämä patamusta senaattori esiintyykin jo niin mahtipontisesti että hänen puheistaan päättäen luulisi häntä vähintään republikaanien vi ralliseki presidenttiehdokkaaksi, ell e i hän ole peräti jo vihkimälön presidentti. Senaattori Goldwater -edustaa Y h dysvaltain äärioikeiston kaikkein kurjinta ja hurjinta siipeä. Hän on suurpääoman taantumuksellisim-man siiven uusin lempipoika. Jos kukaan; niin hän on yksi niistä "mielipuolisuuden r a j o i l l a " olevista yhdysvaltalaisista okeistopoliitikois-ta, joiden päätä el palele - puhua edes ydinasesodasta ja sen kaikki-siunaavasta voimasta. Senaattori Goldvvater sanoo pahaa- aavistamattomia 'kuulijoita jy-mäyttääkseen, että hän ei kuulu Yhdysvaltain fösistimieliseen "John Birch Society"-järjestöön,j-nutta sa- : majsa hengenvedossa häij,puolustaa kiven kovaan "birchiläisten" tulennielijäin "perustuslaillisia oikeuksia", heidän propagoidessaan fasististen aatteittensa j a tavoitteittensa puolesta. —- Senaattori Goldvvater, kuten äärioikeiston johtomiehet yleensä, on suuri demagogi muissakin asioissa. Hän sanoo vastustavansa rotii.- erottelua Yhdysvalloissa, mutta samalla kertaa hän vastustaa kynsin ja hampain Yhdysvaltain liittohallituksen monessa suhteessa kovin heikkoa lakiehdotusta,: joka lopettaisi pahimman rotusyrjinnän yleisissä puistoissa, hotelleissa, ravintoloissa jne. Sanoen vastustavansa sellaista lainlaadintaa loppuun saakka, senaattori Goldvvater)julistaa, että siinä asiassa hän e i halua " m i tään sovittelua". /Senaattori Goldwater sanoo vastustavansa "oikeus työhön" henges. 5ä laadittavia lakiehdotuksia työläisten järjestymisoikeuksien rajoittamiseksi, mutta siitä huolimatta hän on itse ensimmäisenä. tukemassa ja suosittelemassa työväen-vastaisia lakiehdotuksia. Kansainvälisissä kysymyksissä senaattori Goldvvater ei enää tekeydy^ kään miksikään muuksi kuin "mielipuolisuuden r a j o i l l a " olevan kop-lakunnan puhemieheksi. Sumeilematta tämä hierrä poliit tinen kääpiö esittääkin, että Yhdys valtain tulisi ilman muuta katkaista diplomaattiset suhteensa Neuvostoliittoon. Kuuban "ongelman" ratkaisemiseksi hänellä on valmis patenttilääke. Hän on sanonut: : "Olen jatkuvasti suositellut kauppasaartoa, kuubalaispakolaisten harjoittamista (sotilaiksi), Kuuban pakolaisten aseistamista. "Minä tulisin (presidentiksi tultuaan!) ehdottamaan Kuuban pakolaishallituksen muodostamista, se tulisi olemaan ensimmäinen 'välttämättömyys'. "Sitten me lukisimme ilmasta tarvikkeilla ja varusteilla mitä tahansa edesottamista jonka tavoitteen na olisi Castron hallituksen kukistaminen." Toisaalta hän vastusti ehdottomasti Moskovassa allekirjoitettua ydinasekokeiden osittaista kieltoa.-;; Jälellejääneiden maiden misesta''' puhuessaan Goldwateh sarioo-nlj^t< "Jos meidän täytyy jatkaa ulkomaiden avustamista", hän sanoo, " m i r ; nun mielestäni sitä olisi käytettävä kuten käytetään 'kivääriä-, tähdäten erikoispaikkoihin, missä voimme saada etuotteen Venäjästä." Ilman muuta on tietenkm selvää; että senaattori Goldvvater kannattaa loppuun saakka '"tykkejä voin ase- . mesta", ohjelmaa, vaatien vallitsevien sosiaalisten huoltojärjestelmien hjionontamista väittäen, että ' suuret voittoja- tavoittelevat yhtiöt - voisivat huoltotyön suorittaa muka ; paremmin.—— Voidaan ehkä sanoa, että tällai- . sella "poliittisella kääpiöllä" ei ole ^ minkäänlaisia mahdollisuuksia her- - ran vuonna 1964. Mutta kuka luuli • toisen maailmansodan edellä, ennen i Hitlerin valtaannousua, että sillä j mielipuolisuuden rajoilla olleella v miehellä oli.mitään mahdollisuuk- ' sia? Selvää on, että senaattori Gold- ,* waterin Vaalitaistelu on jo täydes- ' sä käynnissä j a , hänen takanaan na- , kyy olevan rahaa kuin roskaa. Toi- ! voisimme' olevamme -väärässä, mut- ' ta meistä tuntuu, että senaattori ; Gold^aterin presidenttiehdokkaaksi ' nithittämiöajatukseen on syytä suK-i tautua vakavasti. Totta tietenkih.V on, ett^i hän ole vielS; Uetkc^ti^ ai- >l k&aW i'ep]ä1^iiki'^nleii viWnen^ i>re. f. di^mHehmai: Mitä mmn si- " m f.;.:, .il;. 1 1 • • • ::i::'.':3^'fi;, ['kM'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 12, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-11-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus631112 |
Description
Title | 1963-11-12-02 |
OCR text |
1
I
'li-'
m
m i i -
rv»-.
m
m
m
m
m
.-m
mm
SlvirJ' • ; T | i B t ^ , mdirask. 12 p. - r - Tueädaj;*, Nov. 12, 1963
INDEPEfsrOENT LABOR OflGAN
OF FINNISH CANADIANS •
Esta^Ikhed Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
V A P A U S
Editor:; W. M l u n d J'^-'::'-^---*:-:;
' ^ ,t«iphonei bfflefe 67^4264 - EdltoriaL ^ >
Pub«8hed thflce weekl.v:'>ti|a»8K ^aredkj-^sf and Stttul-days ioiyMiptiuh
PubllsMnff Co.- L t d . / iOO^fldä; E lm St. West,. 5udbuiy, Ontario, Canada.
'•' $ , 'y • , ' '^äiling address: Box 69
. ^ Aliverti<5ing rate$;upbn'kpplicatiön. trarislatipny free of charge.
ÄiitKorJzed as : ^ | i d , «'fetelffiktt'by thftjPte^
, a n d jipljjfigfat ai ftMfajge ^ ta « g ^ ^ ^ y
Ottliwa.
, . -TILAUSHINNAT
Cijfeägssa: t vk. $'g^,Cflif, Q ^k. USA:ssa 1 vk.' $1000
. ' ^ Kk: 2.7S SUöriiessa: 1 vk. 10.50
00 6 kk. $5.25
50 6 kk. 5:75
.... J0j£ei^ |fnm nopmmmm
.'"•^ Kahsalliseen itseihaSräBmifeöllteiit^feri kualUu-asiallisesti
- puhuen myös oikeus tBhdä'yiMidtllf^
selittää 6'simerkiksi siti, että möh^t; Vö^ikäätt vapautuneet
s^.että spsiafistinen IceHityöSöunta'^ilje möriet juitri itse-
. näisfyneet kansakunnat ovat ISht^tt^fet hi aikovat lähteä —
on Ä-^aVAiiri että hopein tie käÄsälliBe^n^HjKrinvoiAtiih jä
kukoistukseen. '. ' ' '
„ Täniäntapaiset ajatukset tulivat, VaJfrpäanmohen "oritä-riblaläfen
amihattiyhÖistysÄhfenJaj-häisfen .mtele lukies-
; s^äaft. lititlstietoja, jBttä Ontarion työväettliittci (Ontario F6de-i^
ätföftof Läb"out>:oli hyväksynyt vilme^ viikolla
sessäan Niagara ikälisillä: päät^^^ antda- vain
ii§ytsG Varauksellisen- hyväksynlifeeh "siiib, fetiH' liitiohalhtus
alisti Suurten järvien merimi^sleh unjoriit hallituksen ni^
mittämäÄ komitean väliaikaiseen valvontaan. Tiih edustajaa;
äänesti tämän 'ehdotuksen puolestQ ja; vain feourallinön'
^ti^tkjistä äänesti sitä vas^faan.
Mterkillejjantavaä on, etfä ^hdotus oli laadittu mahdollisimman'la^^
apohjaiseksi^^ hai-
; Iiju^sien valvonta unioidenyii, mutta myönnetään kuitfenkin
;IiänituKselIe"kolmann6n osapuolan'' oikeus sekaantua unioi-
• de»,asioihin silloinj,jos mikä tahansa unio ei voi pitää järjestystä
oftiissa riveissään.
.^^f-Me'liityrttme niihin edustajiin, jotka Ontarion Työväen-lir^
qh'vubsikoKouKsesäa osoittivat, e^ä on,äärettömän vaa-
'• i^tljeitk antaa kannatus ja hyväksyminen hallituksen järjes-
. täjnalle jonkun union valvonnalle sen vuoksi, kun se voi johtaa,
siihen, että mikä tahansa muu unio voi vastaisuudessa
joutua. joko todellisen tai tekaistun syyn perusteella halli-
•luk^rj' valvontaan,
' ^ tapauksissa "kolmannen
osakkeen'-- oimiiiatuuäessa mahdoUisuulien sekaantua
; unioiden sisäisiin asioihin, omaksut.aan historiallisesti vir-h
«p^iseksi todettu 1«^^ hallitus ja valtio ovat muka
\''^^q^ien yläpuoleiläV' olevia laitoksia, jotka käsittelevät
• puolueettomalla tavalla spkä työläisten, että rahamiespiirien
s asioita.^ . . , • . 1. / . '
'Ken .tällaisia harhaluuloja ylläpitää hallituksen' fpuo-
Itt^^ttdhiuUdesta'', häneh sietää palauttaa mieleensä vaikka
• t^ii^feysministto^ miss LaMarshin^^ä lausunto, että >
kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä hallitukselle saapuneissa '
kirjeinä kannatetaan kolme yhtä vastaan Canadan eläkesuun
nltelma, jota; vastoin harvalukuisten yhtiöiden kirjeissä vas^
tustetaansit» kolme yhtä vastaan. Liittohallitus taipui kul-tfertkin
yhtiöiden puolelle, aluksi siteny että luvattua eläke-
, ötfdistusta ei esitettykään parlamentit tämän istunnon .käsi-
' teltäväksi!
' ^l^osiasia onkin —r se on nähty lukemattomien lakkotais-
, telujen yhteydessä, vaikka ei otettaisi lainkaan huomioon
Kapuskasingissa ammuttujen: metsätyöläisten asiain käsittelyä
valtiovallan eli sen oikeuslaitoksen toimesta, että kaik-iy;-^()
rvarilliset hallitukset ovat sidottuina tuhansilla napa-,
i^uorilla suurpääomaan; joka niiden vaahtaistelut rahoittaa
ja myös viulujen maksajina tahdin määrää.
Pääasia on kuitenkin se, että niin pian kuin hallitus voi
^ ^staa jonkun union valvontansa alaiseksi, sille avautuu mahdollisuus
menetellä samalla tavalla toisia unioita kohtaan -r--:
«tm-TA MIKA OLI VAIHTOEHTO?
j Mutta kysyä täytyy kuitenkin, mikä olisi ollut nykyti-
^^^teessa käytännöllinen vaihtoehto Canadan hallituksen jär-
* jestämälle valvonnalle?
• ^» Me emme puhu tässä, siitä, mikä olisi ollut oikein j a suotavaa,
vaan "käytännöllisestä" vaihtoehdosta.
^ Kiin maamme työväenliike ei ollut valmiina taistele-rfia$
n Suurten;järvien merimiehille demokraattista oikeutta
its(?' päättää öniista asioistaan; kun maamme edellisten hallitusten
ja ammättiyhdistysljikkeen byrokraattien; omat kädet
• olr tahrattu "Banksilaisyyden*' kannatuksella ja niin muo-
' doin vississä niäärinv ei ollut muuta
käytännöllistä'vaihtoehtoa kiiin se, että Ganadon hallituksen
valvonnan asemesta;ölisi suostuttu Yhdysvaltain uniobyro-kraattieii
ja :l^Hdysvalt$in hallituksei) isäntämaaltaan ;cänada-laisten
merlmtestelt yU Sittirillä järy{lia: Hallituksen vaarallisen
valvonnan >vafltfleJitQna,,öUuniptiiÖ^^
tämä. valvonta, jdsää Yhteydessä AlLCtok. johtaja George
nfethiien liijce vain yhi|^^n-j8^^^
yänäoUsl ollut canadalisten a«
jen sisäpuolella!
Tätä julkeata vaatimusta ei Canadan ammattiyhdistysliike
hyväksynyt. Juuri kysymys Canadan ammattiyhdistys-
Hifckeen autonomiasta Canadassa, oli sydämenä siinä keskus-
• Icilu^sa, piitä käytiin, Niagara Fallsilla Ontarion työväenlii-ton
vuosikokouksessa! Juuri AFL-CIO-johdori sekaantumisen
; tuomitseminen oli ytimenä siinä, miksi mainitussa kokouk-
Vsessa hyväksyttiin- asiallisesti puhuen. yksimielisesti edeliä-
' mainittu päätös "canadalaisen valvonnan!' puolesta. Ontarion
' työyäenli^tto; olikin käsittääksemme TÄSSÄ PÄÄKYSY-
< MYKSESS.^, Canadan ammattiyhdistysliikkeen autonomis-;
jten oikeuksien puolustamisessa, tuhannesti oikeassa! Siltä'
pp^h|alta tervehtii myös meidän- lehtemme tätä päätöstä' tär-"
' He^t^. askeleena oikeaan suuntaan sittenkin, vaikka meillä
phjtnnat harki varauksemme' hallituksen- valvontatoimenpiteiden-
ttikemiseen-nähden.
Abutta,mikäli pvat oikeäsf^- ne, jotka, Vapauden lailla
'.^^«ytlevät hallituksen valvonnan tukemisen järkevyyttä,- niiri
• :(;ö!J|^|rk)n tapauksessa on syytä korostaa, että Ganadaii ammattiyhdistysliikkeellä
«täytyy olla täysin itsenäiset päätös-aiilrii
(Jatkoa)
; Neuvostoliiton ammattiliittojen
jsemäa, toimintaa j a oikeuksia kä-iittelevän
kiribrtuksemMe ensimmäinen
osa päättyi keskeiseen oft-osallistuvat
tuotannon johtamiseen.
Itortrlteat vaiitararr avotmissa kotap
uksissa vuodeksi kerrallaan ja ne
töimtvät ä'mffi'^ttiräi"jiestötr köratteaiT
alaisina. Jatkuvasti toimivien tuo
ielmaafn lakko oikeudesta ja lakko- itantokomiteoiden työskentelyyn o-jen
esiintymisöstä sosialistisessa;
.jiaassa. Jatkamme ; seuraavassa,-
.ul-joitiiksemme toisessa ja samalla
viimeisessä osassa toimella yhtä mie-
^pkiintoisellä ^-kysymyksellä:;—r-
Voiko' tuotantolaittiksen - jolitaja
Neuvostoliitossa erottaa työläisen?
- Ki^jaiful^Qlfthie vastaa: '' .
—s, Voij mutta = vain tehtaan am-
Dattiliittdkomitean suostumuksella.
Erottamista pidetään äärimmäisenä
,iankai6utoimenpi teenä; Sitä sövel-letaai^
henkilöiliin jotka rikkovat
järjestelmällisesti tuotantokuria ei
vätkä ota huomioon typntekijäkun-naCnrnfifielipidettä;
Työläisiä ei uhkaa erottaminen
koneellistamisen tai automatisoin-nih
soveltamisen; johdosfa: Tällaisissa
tapauksissa hänet joko siirretään
toiseen työliön palkkaa alenta-nlatta,
tai jos hän suostuu; hänet lä-hiBlfefäati
täyöenriyskurssille. Oppi-ajalta
hänelle maksetaan keskipalkkia.
— Voivatko työläiset erottaa joh
^ajan?
Voivat; niutta* tällaista • tapahtuu
melko harvoin. E l l e i johtaja ole
hjfnelje osoitetun luottamuksen arvoinen,
ei kuuntele työläisten mielipiteitä
tai on byrokraattinen, työn-tekijäkunta
arvostelee häntä koko.
uksissa ja lehdistössä. Usein tällainen
arvostelu auttaa^ johtajaa korjaamaan
virheensä: Mutta ellei tä^
mä aula; nostetaan esille kysymys
fällaiscn johtajan erottamisesta. Y -
leriimät ' talouselimet noudattavat
työläisten vaatimuksia.
— Miten työläiset osallistuvat
.'.uolannon johtamiseen?
— Ammattiliittojen, työläisten
kokousten j a jatkuvasti pidettävien
luotantokomiteoiden välityksellä.
Viimeksi mainitut ovat k a i k k e i n tärkeimpiä
muotoja, . j o i l l a työläiset
USAn sotilasko-
Ipnna ei noudatta-iiui
sopimuksia -
(Jatkpa .fiivulta: 1)''
tavalla moottoritiellä, "sanoivat asi
oista perillä olevat lähteet Lontoossa.
Yhdysvaltain Neuvostoliitonsuur-lähettiläs
Foy Kohler, joka keskeytti
keskiviikkona lomansa Englannissa
lentääkseen takaisin Moskovaan,
osallistunee amerikkalaisen kolonnan
vapauttamista seuraaviin länsimaiden
diplomattitoimenpiteisiin.:
Washingtonissa. Lontoossa ja
Bonnissa jatketaan huipputason
neuvotteluja kysymyksestä viranomaiset
sanoivat Lontoossa.
MIKSI A M E R I K K A L A I S E T ISTUIV
A T TIELLÄ 2 PÄIVÄÄ?
; Moskova; — Neuvostoliiton pääministeri
Nikita Hrushtshev sanoi
Moskovassa viime viikon keskiviik-kona,
että Länsi-Saksan ja Länsi-
B e r l i i n i n välillä kolonnien olisi p i tänyt
"kulkea ruumiittemme ylitse^*,
elleivät amerikkalaiset olisi
suostuneet noudattamaan neuvosto-
Viranomaisten tarkastuskäytäntöä.
Hrushtshev vastasi Moskovassa
vierailulla olevien amerikkalaisten
teollisuus- ja liikemiesten kysymyk-siin.
Hrushtshev sanoi: " M i k s i amerikkalaiset
halusivat muuttaa niin
monta vuotta käytännössä olleen
menettelyn? - Me emme halunneet
muuttaa sitä, emmekä voisi hyväk-
.syä muutosta. Siitä syystä me pysäytimme
kolonnat emmekä sallineet
niiden jdtkaa matkaansa en
nen kuin he olivat suostuneet tekemään
sen mitä he olivat tehneet jo
lÄonicn vuosien ajan."
Hrushtshev korosti sitä, että neuvostoviranomaiset
olivat vakiinnuttaneet
moottoritiellä tapahtuvan
tarkastuskäytännön.
Hän lisäsi: ' J o k a kerta kun sitä
suostutaan noudattamaan, läpikulku
sallitaan vaikeuksitta, mutta joka
kerta kun tätä käytäntöä kieltäyty-dytään
noudattamasta, pysäytämme
kolonnat myös tulevaisuudessa."
"Näin'f, Hrushtshev sanoi, "heti
kun amerikkalaisen kolonnan
johtajat suostuivat noudattamaan
Käytäntöä, he • salvat luvan jatkaa
matkaansa. Amerikkalaisilla ei ollut
mitään syytä istua siellä kahta
päivää . . . itse asiassa o l in hämmästynyt;
että he pystyivät olemaan
ajoneuvoissaan niin. kauan.
Ileilla täytyy olla varavarastoja.
Sehän on kuitenkin heidän onia a-siansa,
eikä mlmin liene syytä siihen
puuttua."
oikeudet kaikista Canadaa ja
canadalaisia koskevista asioista
sijnäkin tapauksessa vaikka
nämä päätökset eivät olisi aina
viimeistä piirtoa myöten oi-
,keita. •
isallistuti 37 - m i l j i ihmisti^v c^f i y l i
ipuolet keskusliiton jäsenistä. Komi-
1 ratkaisevat täijkeltä .tuotantö-elmia^
Niillä loiL b i kW kuällä
ooliS*o|a % e s i t r ä ä -Ä
työoloja yms. koskemissa kysj^^yk-'
siss&^-j^^j^^,' (^
-i"*"Miten -ammatiiliilotjValvoce^t
työoloja? ' '-^
— V a l v o n t a alkaa Jietkehä, jolloin
tulevien telidasosastojen piirustukset
valmistuvat piirtäjän pöydällä.
Ammattiliittojen edustajat tutkivat
ne yksityiskohtaisesti ja jos puutfei^
ta havaitaan, piirustuksia muutetaan.
Yhtäkään tehdasosastoa:. ei
voida ottaa käyttöön ilman ammattiliittojen
suostumusta. .
Välittömästi tehdasosastoilla öri
työolojen tarkastajia, jotka ammatti
järjestön ^ryhmien jäsenet valitsevat.
Ammattiliittojen tehdasosasto-ja
tehdaskomiteoiden yhteyteen
perustettu työnsuojelukömiteoita.
Tämänkaltainen valvonta on erittäin
tehokasta ja käsittää kaikki
lelitaan osastot.
Jokainen työtapaturma tutkitaan
yksityiskohtaisesti ja käsitelläärt
työläisten kokouksissa. " S y y l l i s i l le
annetaan muistutus tai sitäkin ankarampi
rangaistus.
Ammattiliitot eivät valvo vain
työoloja. Ne suorittavat myös monitahoisia
tieteellisiä tutkimuksia
tällä alalla. Niillä on kuusi erityistä
tieteellistä tutkimuslaitosta. .
— Mitä oikeuksia työsuojelun ja
turvalaitteiden tarkastajilla on?
— Ennen kaikkea on sanottava,
?ttä he ovat ammattiliittojen neuvostojen
palveluksessa eivätkä ole
riippuvaisia tehtaan johdosta. He
ovat insinöörikoulutuksen saaneita
lienkilöitä, jotka tuntevat hyvin tuotannon
ja siinä suoritettavan työn.
rcknillisen valvojan oikeudet on
laissa määritelty. Seuraavassa inuu-
-amia niistä:
— tarkastajat voivat käydä tuotantolaitoksissa
mihin vuorokauden
aikaan tahansa.
— jos he huomaavat, että tehdas-osastossa
tai tuotantolaitoksessa r i :
kotaan työoloja tai työturvallisuus-määräyksiä,
he voivat määrätä teh-^
dasosaston tai jopa koko tehtaan
suljettavaksi.
• — uusi tehdasosasto voidaan ottaa
käyttöön vain teknillisen tarkastajan
antaman luvan jälkeen. ^
— • j o s tehtaan johtaja on rikkonut
työlainsäädäntöä (esim. teettänyt
ylitöitä ilman ammattiliiton l u paa)
tai työturvallisuusmääräyksiä,
teknillisellä tarkastajalla on oikeus
määrätä hänelle sakkoa 50 ruplaan
asti ja jos tämä ei auta, esittää am-,
mattiliittoneuvostolle tällaisen joh-ajan
erottamista.
— Mikä on ammattiliittojen osuus
sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutus-ioiminnassa?
— Sosiaalivakuutus- ja sosiaali-tuiTatoiminnasta
aiheutuvat kustannukset
on valtio ottanut kantaakseen;
Työtätekevät eivät maksa so-
.siaalJvakuutusrahastoihin kopeekkaakaan.
Sosiaalivakuutustoimintaan kuuluu
koko joukko aineellista avustustoimintaa
—/ avustuksia, joita maksetaan
vanhuuden, väliaikaisen tai pysyvän
työkyvyttömyyden, raskauden
ja synnytyksen vuoksi tai huoltajan
menetyksen johdosta. Siihen kuuluvat
myös hoito ja lepo sanatorioissa
j a lepokodeissa sekä kulttuuri- ja
arkielämään liittyvät palvelumuo-flot.
Sosiaalivakuutusvaroja, jotka nousevat
miljardeihin rupliin, hoitavat
ammattiliitot. Ne ovat vetäneet tähän
työhön mukaan laajoja aktiivi-jäsenjoukkoja
— y l i 1,6 miljoonaa
henkilöä.
Ammattiliitot antavat apua sosi-aaliturvaelimille
erilaisten eläkkeiden
maksuun ja määräämiseen liittyvien
kysymysten ratkaisemisessa.
Millaisia hoito- ja ehkäisyhoi-tolaitoksia
ammattiliitoilla on?
— Y l i viisi miljoonaa työtätekevää
vietti vuohna 1962 lomansa sanatoriossa
täi' iepökodiSsa. Joitakin
vuosia si^tt^n terveydenhoitoministe-viö
luovutti ne tuberkuloosisanatori-oita
lukuun ottamatta ammattiliittojen
hallintaan ilman minkäänlaista
maksua. . Ammattiliittojen tervey-denhoitolaitosten
ylläpitokustannukset/
luovuttaa valtio sosiaaliva-kuutu^
varoistaan. Ammattiliittojen
keskusneuvoston yhteyteen on perustettu
kylpylöiden hallinnon kes-kusneuvosto.
'
Melkein QtK) tuotantolaitoksensa'
on ammattiliitoilIa\ehkäiseviä ter-veydenhoitolaitoksia.
Ne rahoitetaan
valti(^ sösiaalivdkuutiisvaröista.
Kaikissa suurissa tuotantolaitoksissa
on klinikoita, joissa seurataan
työntekijöiden terveydentilaa. Niissä
on inyös erikoislääkäreiden vastaanottoja.
Ne ovat terveydenhoito-ministeriön
alaisia, mutta ammatti-
.liitot valvovat niiden työtä ja anta-vat
niille tarpeen vaatiessa apua.
AnimnrtttmttDRöititteir vot tehdtt-esim.'
tehtaan johdolle esityksen va'
ta lääketieteellisten lisävarusteiden
hankkimis|ai varten. s-
.j-— Miimälaisia kulttuurilaitol^sia
ammattiliitoilla on?;.
Yli^ iOO,obo vakihaista j a j s i i f -
rettlTvä^^ lajistoa seka ^.Öfe? ''kei<
Uvjm!' AiiOTfffiittojerffOTttu
palatsit ja k e r h ' ^ oh rakennettu
kustaiihukfeK^^artmattiliit-ole
taVvinftut'a^!^ta n i i h in
Varojaan.
Ammattiliittojen taiteellisissa har^
rastelijapiireissä ja -ryhmissä oii
mukana 12 miljoonaa ihmistä. Ne
antavat vuosittain y l i miljoona konserttia
ja näytäntöä.
Mfelkein k a i k i l l a maan tehtailla ja
virastoilla on lisäksi urheilusaleja;
ja -kenttiä. Suurilla tehtailla on o-:
mia stadioneja. Urheilulaitokset o-vat
ammattiliittojen täydessä hallinnassa.
Ammattiliittojeri urheiluseuroihin
kuuluu y l i 13 miljoohaa jäsentä.
Niitä on maassa kaikkiaan 21. Suurimmat
ovat Trud(Venäjän fede
raatio), ylioppilaiden Burevestnik
sekä rautatieläisten Lokohiotiv.
Urheiluseuran jäseneksi pääsee
jokainen ammattiliiton jäsen. Kolmenkymmenen
kopeekan — noin 1
nykymarkan — vuoSimaksiVsta jäsenet
saavat käyttää urheilulaitoksia
i a -välineitä, osallistua kilpailuihin
j a spartakiadeihin sekä harjoittaa
mitä tahansa urheilun lajia kokeneiden
valmentajien johdolla. U r heilutoiminnan
jkrjestäniinsn vaal
i i runsaasti varoja, jotka saadaan
ammattiliittojen kassoista.
Ammattiliittojen ehdotuksesta on
tehtaissa j a virastoissa oteltu käy-läntöön
työajan keskeyttävä ns. tuo-lantovoimistelu.
Siihen osallistuu
melkein yhdeksän miljoonaa ihmistä.
— Millaiset ovat ammattiliitlojen
kansainväliset, yhteydet?
— "Neuvostoliiton ammattiliitot
ovat maailman ammattiyhdistysliikkeen,
erottamaton osa ', lausui vuonna
1961 Moskovassa pidetyssä maailman
ammattiliittojen kongiessissa
ammattiliittojen keskusneuvoston
puheenjohtaja Viktor Grishin. —
"Emme ole. milloinkaan irrottaneet
toimintaamme emmekä erota sitä
kansainvälisen työväenliikkeen taistelusta,
me tuemme tätä taistelua,
samoin kuin myös muiden maiden
työläiset antavat varman tukensa
Neuvostoliiton työtätekeville."
Neuvostoliiton ammattiliitot ovat
jäsenenä Mailman ammattiyhdistysten
liitossa. Monissa kysymyksissä
ne esiintyvät yhdessä muiden ammatillisten
keskusliittojen kanssa
ja tekevät kaiken voitavansa kansainvälisten
yhteyksien kehittämi
seksi, sillä niiden avulla voidaan op
pia tuntemaan paremmin ne ongelmat,
joita työväenluokalla ia ammattiliitoilla
on tällä hetkellä, sekä
pääsemään parempaan keskinäiseen
yhteisymmärrykseen.
Neuvostoliitossa käy vuosittain
300 ulkomaalaista työläis- ja am-mattiyhdistysvaltliuskuntaa.
Neuvostoliiton
ammattiliitot ylläpitävät yhteyksiä
lähes 90 maahan. — ( A P N )
.— Eräs amerikkalainen, lintutic-tilijä
halusi nähdä, miten linnut
reagoivat väreihin ja aseti 98 en
väristä pesimispönttöä. Linnut valitsivat
asunnokseen mieluummin
punaisen tai vihreän "tuvan", mutta
karttoivat valkoista, jollainen sai
harvassa tapauksessa asukit. ^
llÄiith PorcÄi^^ — Terveisiäf*
tMlii ylämaista, Mitään erikoista'
tapahtumaa ei täällä ole kansalais-;
temmei keskuudessa ollut. Jokainen
koettaa vain ahertaa' sen jokapäiväisen
leivän hankinnan kimpussa
ja tällaista se näyttää olevan
kaikkien kansallisuuksien elämä;
Pääasiallisesti toimeentulo hankitaan
täällä/näistä valtion avulla toimivista
kultakaivannoista. Ja palkat
kun öVat pfeAet; n i i n rahaa näyttää
väin 01'evari ihmisillä maksupäivien
aikana. AJTutta ei^iniiH^än osan aikaa
ollaan "poikkinaisina". ,
OäuUsliikkeemme syyskökpus pidettiin
Timminsin haalilla kuluneen
viikon tiistaina. Tällä:; kertaa o li
osakkeenomfstajia hiukan enemmän
saapuvilla. Näitä osuuskaupan pe-i-
ustajia on viime vuosina liian pal-jöh
saatettu; haudan lepoon. Toiset
ovat hajaantunut y l i laajan maamme,
! rahnasta rantaan". Mitään
suurkokousta" ei enää saada pys:
tyyn. ^Jokapäiväinen kovapairieinen
mainostus viepi mukanaan suuret
Osat ihmisistämme suurliikkeiden ja
ketjukauppojen ostajapiiriin ja tässä
elämän kilpailussa on meidänkin
pitänyt osuusliikkeenä mennä
eteenpäin ^ja voimme sanoakin, että
sen jälkeen kun tämä liike, Work-crs
Co-öp. kärsi suuret menetykset,
joutuen sulkemaan liikkeensä Kirk-lartd
Lakella j a myöhemmin T i m -
iriinsissa," olemme keskittäneet toimintamme
tähän South Porcupincn
I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-11-12-02