Vapaus, November 12, 1963

              1
I
'li-'
m
m i i -
rv»-.
m
m
m
m
m
.-m
mm
SlvirJ' • ; T | i B t ^ , mdirask. 12 p. - r - Tueädaj;*, Nov. 12, 1963
INDEPEfsrOENT LABOR OflGAN
OF FINNISH CANADIANS •
Esta^Ikhed Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
V A P A U S
Editor:; W. M l u n d J'^-'::'-^---*:-:;
' ^ ,t«iphonei bfflefe 67^4264 - EdltoriaL ^ >
Pub«8hed thflce weekl.v:'>ti|a»8K ^aredkj-^sf and Stttul-days ioiyMiptiuh
PubllsMnff Co.- L t d . / iOO^fldä; E lm St. West,. 5udbuiy, Ontario, Canada.
'•' $ , 'y • , ' '^äiling address: Box 69
. ^ Aliverti<5ing rate$;upbn'kpplicatiön. trarislatipny free of charge.
ÄiitKorJzed as : ^ | i d , «'fetelffiktt'by thftjPte^
, a n d jipljjfigfat ai ftMfajge ^ ta « g ^ ^ ^ y
Ottliwa.
, . -TILAUSHINNAT
Cijfeägssa: t vk. $'g^,Cflif, Q ^k. USA:ssa 1 vk.' $1000
. ' ^ Kk: 2.7S SUöriiessa: 1 vk. 10.50
00 6 kk. $5.25
50 6 kk. 5:75
.... J0j£ei^ |fnm nopmmmm
.'"•^ Kahsalliseen itseihaSräBmifeöllteiit^feri kualUu-asiallisesti
- puhuen myös oikeus tBhdä'yiMidtllf^
selittää 6'simerkiksi siti, että möh^t; Vö^ikäätt vapautuneet
s^.että spsiafistinen IceHityöSöunta'^ilje möriet juitri itse-
. näisfyneet kansakunnat ovat ISht^tt^fet hi aikovat lähteä —
on Ä-^aVAiiri että hopein tie käÄsälliBe^n^HjKrinvoiAtiih jä
kukoistukseen. '. ' ' '
„ Täniäntapaiset ajatukset tulivat, VaJfrpäanmohen "oritä-riblaläfen
amihattiyhÖistysÄhfenJaj-häisfen .mtele lukies-
; s^äaft. lititlstietoja, jBttä Ontarion työväettliittci (Ontario F6de-i^
ätföftof Läb"out>:oli hyväksynyt vilme^ viikolla
sessäan Niagara ikälisillä: päät^^^ antda- vain
ii§ytsG Varauksellisen- hyväksynlifeeh "siiib, fetiH' liitiohalhtus
alisti Suurten järvien merimi^sleh unjoriit hallituksen ni^
mittämäÄ komitean väliaikaiseen valvontaan. Tiih edusta­jaa;
äänesti tämän 'ehdotuksen puolestQ ja; vain feourallinön'
^ti^tkjistä äänesti sitä vas^faan.
Mterkillejjantavaä on, etfä ^hdotus oli laadittu mahdolli­simman'la^^
apohjaiseksi^^ hai-
; Iiju^sien valvonta unioidenyii, mutta myönnetään kuitfenkin
;IiänituKselIe"kolmann6n osapuolan'' oikeus sekaantua unioi-
• de»,asioihin silloinj,jos mikä tahansa unio ei voi pitää jär­jestystä
oftiissa riveissään.
.^^f-Me'liityrttme niihin edustajiin, jotka Ontarion Työväen-lir^
qh'vubsikoKouKsesäa osoittivat, e^ä on,äärettömän vaa-
'• i^tljeitk antaa kannatus ja hyväksyminen hallituksen järjes-
. täjnalle jonkun union valvonnalle sen vuoksi, kun se voi joh­taa,
siihen, että mikä tahansa muu unio voi vastaisuudessa
joutua. joko todellisen tai tekaistun syyn perusteella halli-
•luk^rj' valvontaan,
' ^ tapauksissa "kolman­nen
osakkeen'-- oimiiiatuuäessa mahdoUisuulien sekaantua
; unioiden sisäisiin asioihin, omaksut.aan historiallisesti vir-h
«p^iseksi todettu 1«^^ hallitus ja valtio ovat muka
\''^^q^ien yläpuoleiläV' olevia laitoksia, jotka käsittelevät
• puolueettomalla tavalla spkä työläisten, että rahamiespiirien
s asioita.^ . . , • . 1. / . '
'Ken .tällaisia harhaluuloja ylläpitää hallituksen' fpuo-
Itt^^ttdhiuUdesta'', häneh sietää palauttaa mieleensä vaikka
• t^ii^feysministto^ miss LaMarshin^^ä lausunto, että >
kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä hallitukselle saapuneissa '
kirjeinä kannatetaan kolme yhtä vastaan Canadan eläkesuun
nltelma, jota; vastoin harvalukuisten yhtiöiden kirjeissä vas^
tustetaansit» kolme yhtä vastaan. Liittohallitus taipui kul-tfertkin
yhtiöiden puolelle, aluksi siteny että luvattua eläke-
, ötfdistusta ei esitettykään parlamentit tämän istunnon .käsi-
' teltäväksi!
' ^l^osiasia onkin —r se on nähty lukemattomien lakkotais-
, telujen yhteydessä, vaikka ei otettaisi lainkaan huomioon
Kapuskasingissa ammuttujen: metsätyöläisten asiain käsit­telyä
valtiovallan eli sen oikeuslaitoksen toimesta, että kaik-iy;-^()
rvarilliset hallitukset ovat sidottuina tuhansilla napa-,
i^uorilla suurpääomaan; joka niiden vaahtaistelut rahoittaa
ja myös viulujen maksajina tahdin määrää.
Pääasia on kuitenkin se, että niin pian kuin hallitus voi
^ ^staa jonkun union valvontansa alaiseksi, sille avautuu mah­dollisuus
menetellä samalla tavalla toisia unioita kohtaan -r--:
«tm-TA MIKA OLI VAIHTOEHTO?
j Mutta kysyä täytyy kuitenkin, mikä olisi ollut nykyti-
^^^teessa käytännöllinen vaihtoehto Canadan hallituksen jär-
* jestämälle valvonnalle?
• ^» Me emme puhu tässä, siitä, mikä olisi ollut oikein j a suo­tavaa,
vaan "käytännöllisestä" vaihtoehdosta.
^ Kiin maamme työväenliike ei ollut valmiina taistele-rfia$
n Suurten;järvien merimiehille demokraattista oikeutta
its(?' päättää öniista asioistaan; kun maamme edellisten halli­tusten
ja ammättiyhdistysljikkeen byrokraattien; omat kädet
• olr tahrattu "Banksilaisyyden*' kannatuksella ja niin muo-
' doin vississä niäärinv ei ollut muuta
käytännöllistä'vaihtoehtoa kiiin se, että Ganadon hallituksen
valvonnan asemesta;ölisi suostuttu Yhdysvaltain uniobyro-kraattieii
ja :l^Hdysvalt$in hallituksei) isäntämaaltaan ;cänada-laisten
merlmtestelt yU Sittirillä järy{lia: Hallituksen vaaral­lisen
valvonnan >vafltfleJitQna,,öUuniptiiÖ^^
tämä. valvonta, jdsää Yhteydessä AlLCtok. johtaja George
nfethiien liijce vain yhi|^^n-j8^^^
yänäoUsl ollut canadalisten a«
jen sisäpuolella!
Tätä julkeata vaatimusta ei Canadan ammattiyhdistys­liike
hyväksynyt. Juuri kysymys Canadan ammattiyhdistys-
Hifckeen autonomiasta Canadassa, oli sydämenä siinä keskus-
• Icilu^sa, piitä käytiin, Niagara Fallsilla Ontarion työväenlii-ton
vuosikokouksessa! Juuri AFL-CIO-johdori sekaantumisen
; tuomitseminen oli ytimenä siinä, miksi mainitussa kokouk-
Vsessa hyväksyttiin- asiallisesti puhuen. yksimielisesti edeliä-
' mainittu päätös "canadalaisen valvonnan!' puolesta. Ontarion
' työyäenli^tto; olikin käsittääksemme TÄSSÄ PÄÄKYSY-
< MYKSESS.^, Canadan ammattiyhdistysliikkeen autonomis-;
jten oikeuksien puolustamisessa, tuhannesti oikeassa! Siltä'
pp^h|alta tervehtii myös meidän- lehtemme tätä päätöstä' tär-"
' He^t^. askeleena oikeaan suuntaan sittenkin, vaikka meillä
phjtnnat harki varauksemme' hallituksen- valvontatoimen­piteiden-
ttikemiseen-nähden.
Abutta,mikäli pvat oikeäsf^- ne, jotka, Vapauden lailla
'.^^«ytlevät hallituksen valvonnan tukemisen järkevyyttä,- niiri
• :(;ö!J|^|rk)n tapauksessa on syytä korostaa, että Ganadaii am­mattiyhdistysliikkeellä
«täytyy olla täysin itsenäiset päätös-aiilrii
(Jatkoa)
; Neuvostoliiton ammattiliittojen
jsemäa, toimintaa j a oikeuksia kä-iittelevän
kiribrtuksemMe ensim­mäinen
osa päättyi keskeiseen oft-osallistuvat
tuotannon johtamiseen.
Itortrlteat vaiitararr avotmissa kotap
uksissa vuodeksi kerrallaan ja ne
töimtvät ä'mffi'^ttiräi"jiestötr köratteaiT
alaisina. Jatkuvasti toimivien tuo
ielmaafn lakko oikeudesta ja lakko- itantokomiteoiden työskentelyyn o-jen
esiintymisöstä sosialistisessa;
.jiaassa. Jatkamme ; seuraavassa,-
.ul-joitiiksemme toisessa ja samalla
viimeisessä osassa toimella yhtä mie-
^pkiintoisellä ^-kysymyksellä:;—r-
Voiko' tuotantolaittiksen - jolitaja
Neuvostoliitossa erottaa työläisen?
- Ki^jaiful^Qlfthie vastaa: '' .
—s, Voij mutta = vain tehtaan am-
Dattiliittdkomitean suostumuksella.
Erottamista pidetään äärimmäisenä
,iankai6utoimenpi teenä; Sitä sövel-letaai^
henkilöiliin jotka rikkovat
järjestelmällisesti tuotantokuria ei
vätkä ota huomioon typntekijäkun-naCnrnfifielipidettä;
Työläisiä ei uhkaa erottaminen
koneellistamisen tai automatisoin-nih
soveltamisen; johdosfa: Tällai­sissa
tapauksissa hänet joko siirre­tään
toiseen työliön palkkaa alenta-nlatta,
tai jos hän suostuu; hänet lä-hiBlfefäati
täyöenriyskurssille. Oppi-ajalta
hänelle maksetaan keskipalk­kia.
— Voivatko työläiset erottaa joh
^ajan?
Voivat; niutta* tällaista • tapah­tuu
melko harvoin. E l l e i johtaja ole
hjfnelje osoitetun luottamuksen ar­voinen,
ei kuuntele työläisten mieli­piteitä
tai on byrokraattinen, työn-tekijäkunta
arvostelee häntä koko.
uksissa ja lehdistössä. Usein tällai­nen
arvostelu auttaa^ johtajaa kor­jaamaan
virheensä: Mutta ellei tä^
mä aula; nostetaan esille kysymys
fällaiscn johtajan erottamisesta. Y -
leriimät ' talouselimet noudattavat
työläisten vaatimuksia.
— Miten työläiset osallistuvat
.'.uolannon johtamiseen?
— Ammattiliittojen, työläisten
kokousten j a jatkuvasti pidettävien
luotantokomiteoiden välityksellä.
Viimeksi mainitut ovat k a i k k e i n tär­keimpiä
muotoja, . j o i l l a työläiset
USAn sotilasko-
Ipnna ei noudatta-iiui
sopimuksia -
(Jatkpa .fiivulta: 1)''
tavalla moottoritiellä, "sanoivat asi
oista perillä olevat lähteet Lontoos­sa.
Yhdysvaltain Neuvostoliitonsuur-lähettiläs
Foy Kohler, joka keskeyt­ti
keskiviikkona lomansa Englannis­sa
lentääkseen takaisin Moskovaan,
osallistunee amerikkalaisen kolon­nan
vapauttamista seuraaviin länsi­maiden
diplomattitoimenpiteisiin.:
Washingtonissa. Lontoossa ja
Bonnissa jatketaan huipputason
neuvotteluja kysymyksestä virano­maiset
sanoivat Lontoossa.
MIKSI A M E R I K K A L A I S E T ISTUI­V
A T TIELLÄ 2 PÄIVÄÄ?
; Moskova; — Neuvostoliiton pää­ministeri
Nikita Hrushtshev sanoi
Moskovassa viime viikon keskiviik-kona,
että Länsi-Saksan ja Länsi-
B e r l i i n i n välillä kolonnien olisi p i ­tänyt
"kulkea ruumiittemme ylit­se^*,
elleivät amerikkalaiset olisi
suostuneet noudattamaan neuvosto-
Viranomaisten tarkastuskäytäntöä.
Hrushtshev vastasi Moskovassa
vierailulla olevien amerikkalaisten
teollisuus- ja liikemiesten kysymyk-siin.
Hrushtshev sanoi: " M i k s i amerik­kalaiset
halusivat muuttaa niin
monta vuotta käytännössä olleen
menettelyn? - Me emme halunneet
muuttaa sitä, emmekä voisi hyväk-
.syä muutosta. Siitä syystä me py­säytimme
kolonnat emmekä salli­neet
niiden jdtkaa matkaansa en
nen kuin he olivat suostuneet teke­mään
sen mitä he olivat tehneet jo
lÄonicn vuosien ajan."
Hrushtshev korosti sitä, että neu­vostoviranomaiset
olivat vakiinnut­taneet
moottoritiellä tapahtuvan
tarkastuskäytännön.
Hän lisäsi: ' J o k a kerta kun sitä
suostutaan noudattamaan, läpikulku
sallitaan vaikeuksitta, mutta joka
kerta kun tätä käytäntöä kieltäyty-dytään
noudattamasta, pysäytämme
kolonnat myös tulevaisuudessa."
"Näin'f, Hrushtshev sanoi, "he­ti
kun amerikkalaisen kolonnan
johtajat suostuivat noudattamaan
Käytäntöä, he • salvat luvan jatkaa
matkaansa. Amerikkalaisilla ei ol­lut
mitään syytä istua siellä kahta
päivää . . . itse asiassa o l in häm­mästynyt;
että he pystyivät ole­maan
ajoneuvoissaan niin. kauan.
Ileilla täytyy olla varavarastoja.
Sehän on kuitenkin heidän onia a-siansa,
eikä mlmin liene syytä sii­hen
puuttua."
oikeudet kaikista Canadaa ja
canadalaisia koskevista asioista
sijnäkin tapauksessa vaikka
nämä päätökset eivät olisi aina
viimeistä piirtoa myöten oi-
,keita. •
isallistuti 37 - m i l j i ihmisti^v c^f i y l i
ipuolet keskusliiton jäsenistä. Komi-
1 ratkaisevat täijkeltä .tuotantö-elmia^
Niillä loiL b i kW kuällä
ooliS*o|a % e s i t r ä ä -Ä
työoloja yms. koskemissa kysj^^yk-'
siss&^-j^^j^^,' (^
-i"*"Miten -ammatiiliilotjValvoce^t
työoloja? ' '-^
— V a l v o n t a alkaa Jietkehä, jolloin
tulevien telidasosastojen piirustuk­set
valmistuvat piirtäjän pöydällä.
Ammattiliittojen edustajat tutkivat
ne yksityiskohtaisesti ja jos puutfei^
ta havaitaan, piirustuksia muute­taan.
Yhtäkään tehdasosastoa:. ei
voida ottaa käyttöön ilman ammatti­liittojen
suostumusta. .
Välittömästi tehdasosastoilla öri
työolojen tarkastajia, jotka ammat­ti
järjestön ^ryhmien jäsenet valitse­vat.
Ammattiliittojen tehdasosasto-ja
tehdaskomiteoiden yhteyteen
perustettu työnsuojelukömiteoita.
Tämänkaltainen valvonta on erit­täin
tehokasta ja käsittää kaikki
lelitaan osastot.
Jokainen työtapaturma tutkitaan
yksityiskohtaisesti ja käsitelläärt
työläisten kokouksissa. " S y y l l i s i l le
annetaan muistutus tai sitäkin an­karampi
rangaistus.
Ammattiliitot eivät valvo vain
työoloja. Ne suorittavat myös mo­nitahoisia
tieteellisiä tutkimuksia
tällä alalla. Niillä on kuusi erityis­tä
tieteellistä tutkimuslaitosta. .
— Mitä oikeuksia työsuojelun ja
turvalaitteiden tarkastajilla on?
— Ennen kaikkea on sanottava,
?ttä he ovat ammattiliittojen neu­vostojen
palveluksessa eivätkä ole
riippuvaisia tehtaan johdosta. He
ovat insinöörikoulutuksen saaneita
lienkilöitä, jotka tuntevat hyvin tuo­tannon
ja siinä suoritettavan työn.
rcknillisen valvojan oikeudet on
laissa määritelty. Seuraavassa inuu-
-amia niistä:
— tarkastajat voivat käydä tuo­tantolaitoksissa
mihin vuorokauden
aikaan tahansa.
— jos he huomaavat, että tehdas-osastossa
tai tuotantolaitoksessa r i :
kotaan työoloja tai työturvallisuus-määräyksiä,
he voivat määrätä teh-^
dasosaston tai jopa koko tehtaan
suljettavaksi.
• — uusi tehdasosasto voidaan ottaa
käyttöön vain teknillisen tarkasta­jan
antaman luvan jälkeen. ^
— • j o s tehtaan johtaja on rikko­nut
työlainsäädäntöä (esim. teettä­nyt
ylitöitä ilman ammattiliiton l u ­paa)
tai työturvallisuusmääräyksiä,
teknillisellä tarkastajalla on oikeus
määrätä hänelle sakkoa 50 ruplaan
asti ja jos tämä ei auta, esittää am-,
mattiliittoneuvostolle tällaisen joh-ajan
erottamista.
— Mikä on ammattiliittojen osuus
sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutus-ioiminnassa?
— Sosiaalivakuutus- ja sosiaali-tuiTatoiminnasta
aiheutuvat kus­tannukset
on valtio ottanut kantaak­seen;
Työtätekevät eivät maksa so-
.siaalJvakuutusrahastoihin kopeek­kaakaan.
Sosiaalivakuutustoimintaan kuuluu
koko joukko aineellista avustustoi­mintaa
—/ avustuksia, joita makse­taan
vanhuuden, väliaikaisen tai py­syvän
työkyvyttömyyden, raskauden
ja synnytyksen vuoksi tai huoltajan
menetyksen johdosta. Siihen kuu­luvat
myös hoito ja lepo sanatoriois­sa
j a lepokodeissa sekä kulttuuri- ja
arkielämään liittyvät palvelumuo-flot.
Sosiaalivakuutusvaroja, jotka nou­sevat
miljardeihin rupliin, hoitavat
ammattiliitot. Ne ovat vetäneet tä­hän
työhön mukaan laajoja aktiivi-jäsenjoukkoja
— y l i 1,6 miljoonaa
henkilöä.
Ammattiliitot antavat apua sosi-aaliturvaelimille
erilaisten eläkkei­den
maksuun ja määräämiseen liit­tyvien
kysymysten ratkaisemisessa.
Millaisia hoito- ja ehkäisyhoi-tolaitoksia
ammattiliitoilla on?
— Y l i viisi miljoonaa työtäteke­vää
vietti vuohna 1962 lomansa sa­natoriossa
täi' iepökodiSsa. Joitakin
vuosia si^tt^n terveydenhoitoministe-viö
luovutti ne tuberkuloosisanatori-oita
lukuun ottamatta ammattiliitto­jen
hallintaan ilman minkäänlaista
maksua. . Ammattiliittojen tervey-denhoitolaitosten
ylläpitokustan­nukset/
luovuttaa valtio sosiaaliva-kuutu^
varoistaan. Ammattiliittojen
keskusneuvoston yhteyteen on pe­rustettu
kylpylöiden hallinnon kes-kusneuvosto.
'
Melkein QtK) tuotantolaitoksensa'
on ammattiliitoilIa\ehkäiseviä ter-veydenhoitolaitoksia.
Ne rahoitetaan
valti(^ sösiaalivdkuutiisvaröista.
Kaikissa suurissa tuotantolaitok­sissa
on klinikoita, joissa seurataan
työntekijöiden terveydentilaa. Niis­sä
on inyös erikoislääkäreiden vas­taanottoja.
Ne ovat terveydenhoito-ministeriön
alaisia, mutta ammatti-
.liitot valvovat niiden työtä ja anta-vat
niille tarpeen vaatiessa apua.
AnimnrtttmttDRöititteir vot tehdtt-esim.'
tehtaan johdolle esityksen va'
ta lääketieteellisten lisävarusteiden
hankkimis|ai varten. s-
.j-— Miimälaisia kulttuurilaitol^sia
ammattiliitoilla on?;.
Yli^ iOO,obo vakihaista j a j s i i f -
rettlTvä^^ lajistoa seka ^.Öfe? ''kei<
Uvjm!' AiiOTfffiittojerffOTttu
palatsit ja k e r h ' ^ oh rakennettu
kustaiihukfeK^^artmattiliit-ole
taVvinftut'a^!^ta n i i h in
Varojaan.
Ammattiliittojen taiteellisissa har^
rastelijapiireissä ja -ryhmissä oii
mukana 12 miljoonaa ihmistä. Ne
antavat vuosittain y l i miljoona kon­serttia
ja näytäntöä.
Mfelkein k a i k i l l a maan tehtailla ja
virastoilla on lisäksi urheilusaleja;
ja -kenttiä. Suurilla tehtailla on o-:
mia stadioneja. Urheilulaitokset o-vat
ammattiliittojen täydessä hal­linnassa.
Ammattiliittojeri urheiluseuroihin
kuuluu y l i 13 miljoohaa jäsentä.
Niitä on maassa kaikkiaan 21. Suu­rimmat
ovat Trud(Venäjän fede
raatio), ylioppilaiden Burevestnik
sekä rautatieläisten Lokohiotiv.
Urheiluseuran jäseneksi pääsee
jokainen ammattiliiton jäsen. Kol­menkymmenen
kopeekan — noin 1
nykymarkan — vuoSimaksiVsta jäse­net
saavat käyttää urheilulaitoksia
i a -välineitä, osallistua kilpailuihin
j a spartakiadeihin sekä harjoittaa
mitä tahansa urheilun lajia koke­neiden
valmentajien johdolla. U r ­heilutoiminnan
jkrjestäniinsn vaa­l
i i runsaasti varoja, jotka saadaan
ammattiliittojen kassoista.
Ammattiliittojen ehdotuksesta on
tehtaissa j a virastoissa oteltu käy-läntöön
työajan keskeyttävä ns. tuo-lantovoimistelu.
Siihen osallistuu
melkein yhdeksän miljoonaa ih­mistä.
— Millaiset ovat ammattiliitlojen
kansainväliset, yhteydet?
— "Neuvostoliiton ammattiliitot
ovat maailman ammattiyhdistysliik­keen,
erottamaton osa ', lausui vuon­na
1961 Moskovassa pidetyssä maa­ilman
ammattiliittojen kongiessissa
ammattiliittojen keskusneuvoston
puheenjohtaja Viktor Grishin. —
"Emme ole. milloinkaan irrottaneet
toimintaamme emmekä erota sitä
kansainvälisen työväenliikkeen tais­telusta,
me tuemme tätä taistelua,
samoin kuin myös muiden maiden
työläiset antavat varman tukensa
Neuvostoliiton työtätekeville."
Neuvostoliiton ammattiliitot ovat
jäsenenä Mailman ammattiyhdistys­ten
liitossa. Monissa kysymyksissä
ne esiintyvät yhdessä muiden am­matillisten
keskusliittojen kanssa
ja tekevät kaiken voitavansa kan­sainvälisten
yhteyksien kehittämi
seksi, sillä niiden avulla voidaan op
pia tuntemaan paremmin ne ongel­mat,
joita työväenluokalla ia am­mattiliitoilla
on tällä hetkellä, sekä
pääsemään parempaan keskinäiseen
yhteisymmärrykseen.
Neuvostoliitossa käy vuosittain
300 ulkomaalaista työläis- ja am-mattiyhdistysvaltliuskuntaa.
Neuvos­toliiton
ammattiliitot ylläpitävät yh­teyksiä
lähes 90 maahan. — ( A P N )
.— Eräs amerikkalainen, lintutic-tilijä
halusi nähdä, miten linnut
reagoivat väreihin ja aseti 98 en
väristä pesimispönttöä. Linnut va­litsivat
asunnokseen mieluummin
punaisen tai vihreän "tuvan", mut­ta
karttoivat valkoista, jollainen sai
harvassa tapauksessa asukit. ^
llÄiith PorcÄi^^ — Terveisiäf*
tMlii ylämaista, Mitään erikoista'
tapahtumaa ei täällä ole kansalais-;
temmei keskuudessa ollut. Jokai­nen
koettaa vain ahertaa' sen joka­päiväisen
leivän hankinnan kimpus­sa
ja tällaista se näyttää olevan
kaikkien kansallisuuksien elämä;
Pääasiallisesti toimeentulo hanki­taan
täällä/näistä valtion avulla toi­mivista
kultakaivannoista. Ja palkat
kun öVat pfeAet; n i i n rahaa näyttää
väin 01'evari ihmisillä maksupäivien
aikana. AJTutta ei^iniiH^än osan aikaa
ollaan "poikkinaisina". ,
OäuUsliikkeemme syyskökpus pi­dettiin
Timminsin haalilla kuluneen
viikon tiistaina. Tällä:; kertaa o li
osakkeenomfstajia hiukan enemmän
saapuvilla. Näitä osuuskaupan pe-i-
ustajia on viime vuosina liian pal-jöh
saatettu; haudan lepoon. Toiset
ovat hajaantunut y l i laajan maam­me,
! rahnasta rantaan". Mitään
suurkokousta" ei enää saada pys:
tyyn. ^Jokapäiväinen kovapairieinen
mainostus viepi mukanaan suuret
Osat ihmisistämme suurliikkeiden ja
ketjukauppojen ostajapiiriin ja täs­sä
elämän kilpailussa on meidänkin
pitänyt osuusliikkeenä mennä
eteenpäin ^ja voimme sanoakin, että
sen jälkeen kun tämä liike, Work-crs
Co-öp. kärsi suuret menetykset,
joutuen sulkemaan liikkeensä Kirk-lartd
Lakella j a myöhemmin T i m -
iriinsissa," olemme keskittäneet toi­mintamme
tähän South Porcupincn
I<auppaan ja tästä päin koettanut
huoltaa sitä jälelle jäänyttä omai­suutta,
niitä noiden suurhäviöiden
jälkeen jäi. Totta puhuen olemme
Iässä homma.ssa onnistuneetkin
melko hyvin, vaikka'paljon on ol­lut
päänvaivaa ja vastuksia kaiken
järjestämisessä.
Tämän vuoden alkupuolisko oli
meille hiukan haitallinen, koska
Timminsissa sijaitseva liikehuoneis­to
j o i l u i tyhjäksi juu» i uudelta vuo­delta;
Emme saaneet tätä huones
toa vuokratuksi ennen kuin vasta
tänä kesänä Tämän tyhjänä olemi­nen
teki meille noin puolentoistatu­hannen
dollarin kulungit, ottaen
huomioon sen lämmityskulut, verot
ia vakuutukset, joita vastaan ei saa­tu
tuloja. Tästä johtuen liikkeem­me
kärsi vuoden alkupuoliskolla
$16.45 tappion.
Tämä nyt e i ole mikään hirmui­nen.
numero, mutta kuitenkin se on
esimerkki siitä -kuinka meidän p i ­tää
taistella olemassaolostamme ny­kyaikana
tapahtuvan suurkilpailun
ollessa ympärillämme,
mä Eteläpään 'liike on pystynyt ole­maan
täi^leluk.vkyiixen. Olemme
koettaneet pitää hinnat niin alhaisi;
na' kuin suinkin, , Tätä menetelmää
käyttäen olemme saaneet suuren
kannatuksen, ei yksin jäseniltämme
vaan« kuluttajilta yleensä. .
Viimevuoden toiminta osoitti, et­tä
ei-jäsenet olivat r suurempina os-
'ajina liikkeessämme. Viime vuo­den
liiketoiminnasta jaettavan .osto-palautusten
summa on suurempi ei-jäsenille
vaikka nämä - .saavatkin
pienemmän prosentin kuin jäsenet
eli osakkeenomistajat. . .
Viime vuoden liiketoiminnasta os-topalautuksia
jaetaan seuraavasti:
osakekorko osakkeenomistajille 2Vi
%, ostoksien perusteella jaetaan 2
% ei-jäsenille ja 4% jäsenille. Nain
ollen osuusliikkeemme kannattajat
tulevat saamaan vuoden loppupääs­sä,
ikäänkuin kuin joululahjan, joka
suuriperheiselle kuluttajalle tietää
siinä $60—$70 ostopalautuksia. Täs
tä näette että liikkeemme toimii ja
koettaa olJa kansan liike, jolle tie­tenkin
kuuluu koko kansan kanna­tus.
Kansan liikkeestä kun on kerran
puhe, niin Canadan suomalainen
järjestökin on sitä. Sen ovethan
Övät kaikille avbihiiä.Ja' sekin koet­taa
aina katsoSf llitöisteh paremmaii
elämän puolesta. Siksi sen toimin­taan
pitäisi osallistua.
Ensi sunnUntai-iltana kello 7 p i -
petään tämän Eteläpään osaston
ylöinen kokous. Tervetuloaykaikki
jäsenet ja jäseniksi aikovat. Vie­railijana
tulee kokouksessamme ole­maan
mrs. Jenny Leinonen, T i m -
niinsistä. Hän antaa raportin laa­jennetun
toimeenpanevan kbkouk-.
5esta ja Vapausyhtion vuosikokouk­sesta
joihin Jenny osallistui viime
kuun, loppupäivinä. Tei-vetuloa ko
.iouksCen! — H .
Port Artbrm
kuuJuRiisia
Port Arthur — Tärkeä joukkoko
kous on' täällä Public Libraryn juh­lasalissa
marraskuun 15 p., alkaen
kello 8 i l l . Canadan rauhankongres-sin
johtaja tri J . G. Endicott saa­puu
tänne perjantaina, t.k. 15 p.,.
j o l l o i n on järjestetty hänelle puhe­tilaisuus
kaupungin kirjaston audi-töriumissa.
Marrask. 16 j a 17 päi­vinä
on tilaisuuksia järjestetty Fort
VVilliamissa; Hän on suorittamas­sa
yl^ismaallistapuhematkaa ja
saapuu tänne länneltä päin.
Hänen puheensa aihe on ydinase-kokeilukiellon
kehittäminen ylei­seksi
aseistarii-sumiseksi.* Hän on
juuri äsken palannut Wienistä, mis­sä
hän osallistui maailman rauhan­neuvoston
kokouks^cen. Suomalaiset
toivottavasti osallistuvat sankoin
joukoin.
• » • ff.
Port Arthurin vesi. on puhdasta,
julkaistiin viime keskiviikkona ter-vey.
svirkailijain taholta. Tri W. C.
McPherson selosti, että kaikki ko­keet
täällä osoittavat ettei ole i l ­mennyt
minkäänlaista saastutusta.
Kloori-happo-suolaa on käytetty_vä-hän
sen vuoksi, että toisin paikoin
on vedessä ollut koppakuoriaisia.
Mutta mitään saastutusta ei vedessä
ole. - , ..• •••„
Täällä tulee tavanmukaiset har-vestijuhlat
marraskuun 20, 21 22 ja
.23 päivinä Finnish-haalilla; Tällä
kertaa on 'bazaari' neljänä iltana
entisen kolmen asemesta. Lippuja
myydään kuumeisella kiireellä 25
senttiä ^ kappale - tai 5 dollärill^a. Jo­kainen
ilta on,omistettu seurapeleil-
Muuten tä- le,;jolloin saadaan kaikenlaisia haiv
vestituotteita voittoina. Viimeisenä;
siis 23 päivän iltana, jaetaan; lippu­jen
ostajille 8 lahjapalkintoa ensi
mainen on 50 dollarin tavaraostoku-ponki
» toinen transistoriradio; seu­raavat
ovat arvokkaita käyttötarpei­na
ja viimeisin laatikollinen ruoka-
'arpeita.
; Viimeisen illan lipuilla voittojen
saamiseksi ei tarvitse olla saapuvil­la.
Terve näkemiin!
Koska Fort AVilliamin kaupungin­valtuuston
neuvottelukomitea hyvin
hitaasti haluaa ymmärtää kaupun­gin
työläisten esityksiä ja varsinkin
10. prosentin palkankorotusvaati­musta,
niin ovat työläiset joutuneet
unio-osastonsa no. 87 kautta ilmai­semaan
että heidän kärsivällisyyten­sä
lähenee loppuaan, selitti osaston
sihteeri James Pearce, ja lisäsi " M e
valmi-staudumme lakkoäänestyk-seen."
— A TH
Mrs Olga I^oskela Burks Fallsiita
käväisi Sarniassa mr ja mrs Iivari
Kitusen kultabäissä. Hän kertoi
lehtemme edustajalle; että häät oli­vatkin
erittäin sievät. Samalla kerr
aä Olga kävi myös' Torontossa ta­paamassa
entisiä tuttaviaan ja hyvä-.,
ia oh kuulema pidetty.
Kaministiquia!; -— - A l l e k i r j o i t t a ­nutta
pyydettiin kirjoittamaan Ieh-_
teen hiukan täifnän paikallisen myy-,
läälän puölivubsikbkoöföfesta; joka '
iidettiin Dog Kiverin (Pohjolan)
Haalilla lolcak. 24 pnä.
Osanotto kok'öukseen oli heikbn-piioleinen.
Olisi suotavaa, että jä­senistö
suuriliikuisempana osallis­tuisi
kokouksiin, sillä sehän on
kaikkien jäsenten omistama liike.
Kokous aloitettiin J . Lehdon luke-'
maila edelliseh kokouksen pöytäkir- >•
ja. Samoin luettiin kaikkien liik­keiden'
tiliräpoVtii jotka hyväksyt­tiin.
Toisilla liikkeillä oli ollut ai* - ^
ka hyvä liikevoitto, mutta o l i tappi-ofta
kärsineitäkin, meidänkin haara-liikkeemroe
mukaanluettuna. ;.
Kö"Kouksen välillä juotiin kaupan '
tarjoamat pullakahvit. Sen jälkeen «
kesttustcluak'äytiin vielä vilkkaasti •
kunnes katsottiin olevan aika lopet- »
:aa kokous. ^ L :Korpela. >.
— Jääkauden ollessa laajimmil-
.laän peittivät jäätiköt mantereitten
pinta-alasta n. 30 pros. ja sulami­nen
lapahtui niin' hitaasti, että Suo­menkin
lasketaan vapautuneen jää-kahleistaan
vasta 3000 vuoden ku­luessa.
kuisu t^Saksassa
Bcrliini;-i-^ Frankfurt am Mainin
Paulin kirkossa on pidetty kokous,
jossa Länsi-Saksan atomiaseiden
vastustajat esittivät kaikille liittota­savallan
kansalaisille kutsun osallisj
tua ensi vuoden pääsiäismarssiinV
Y l i 1200 hdrikilöä oli kuulemaSSä*
Nuorison luonnonystävät järjestön
edustajan Herbert F a l l e r i n lukemaa
pääsiäismarssikutsua. Puhuja mai-litsi
samalla, että 990 liittotasaval­lan
persoonallisuutta ja tunnettua
julkisen elämän edustajaa on jo a l -
ekirjoittanut sen.
Kutsun hyväksyneiden joukossa
on. professoreita, kirjailijoita, ja k i r - .
kollisen elämän edustajia kuten--
kansainvälisestikin tunnettu kirkko-presidentti
Martin NiemöUer. Julis­tuksessa
sanotaan, eitä Moskovan
osittainen ydinasekokeiden kieltoa
koskeva sopimus on 'ensimmäinen
askel täydelliseen ja valvottuun.iä-seistariisuntaan."
Yhtyen Y K n pää­sihteeri
U Thantin rauhansuunnitel­maan
vaativat Länsi-Saksan atoniia-seiden
vastustajat mm. ydinkokoi
den kieltämistä myös maan alla, toi­menpiteita
yllätyshyökkäyksen vält­tämiseksi
ja sopimuksia ydinaseet­tomista
vyöhykkeistä.
Bonnin hallitukselta vaativat a-tomiaseistautumisen
vastustajat
omakohaisia aloitteita aseistariisun­nasta
ehdottaen luovuttavaksi Bun-deswehrin
varustamisesta atomia­seilla
ja kaikkien sellaisten sopi­musten
> hyväksymistä, jotka tähfää-vät
luopumiseen väkivaltatoimenpi-teistä.
Liittotasavallan aseistarii-suntakomitean.
edustaja, opettaja
Hans-Konrad Tempel arvosteli E r -
hardin hallitusjulistusta sanoen, et­tei
se sisältänyt minkäänlaista osoi­tusta
liittohallituksen pyrkimyksis­tä
aseistariisuntaan ja jännityksen
lieventämiseen. Puhuja valitti sitä,
ettei liittotasavallan väestölle ole
annettu minkäänlaista mahdollisuut­ta
ottaa joukkomitassa kantaansa
varustelukysymykseen. . .
1-
I^eheitteievä potiitlinen kääpiö
Vaikka sanotaankin, että jumalat
lyövät sokeudella sen. jonka ne ha­luavat
hävittä, niin siitäkin huoli­matta
on kovin vaikea uskoa, että
Yhdysvalloissä^hallitusvastuusta nyt
"jäähyllä" oleva valtapuolue, repub­likaanien
puolue, olisi kaiken har­kintakykynsä
menet-tänyt' ja nimit­täisi
ensi'-vuonna' suoriteltaviin vaa­leihin
presidenttiehdokkaakseen uu­den
McCarthyn, arizonalaisen se­naattori
Barry Goldwaterin.' Sellai­nenkin
mahdollisuus on kuitenkin
olemassa.
Tämä patamusta senaattori esiin­tyykin
jo niin mahtipontisesti että
hänen puheistaan päättäen luulisi
häntä vähintään republikaanien vi
ralliseki presidenttiehdokkaaksi, el­l
e i hän ole peräti jo vihkimälön
presidentti.
Senaattori Goldwater -edustaa Y h ­dysvaltain
äärioikeiston kaikkein
kurjinta ja hurjinta siipeä. Hän on
suurpääoman taantumuksellisim-man
siiven uusin lempipoika. Jos
kukaan; niin hän on yksi niistä
"mielipuolisuuden r a j o i l l a " olevista
yhdysvaltalaisista okeistopoliitikois-ta,
joiden päätä el palele - puhua
edes ydinasesodasta ja sen kaikki-siunaavasta
voimasta.
Senaattori Goldvvater sanoo pa­haa-
aavistamattomia 'kuulijoita jy-mäyttääkseen,
että hän ei kuulu
Yhdysvaltain fösistimieliseen "John
Birch Society"-järjestöön,j-nutta sa-
: majsa hengenvedossa häij,puolustaa
kiven kovaan "birchiläisten" tulen­nielijäin
"perustuslaillisia oikeuk­sia",
heidän propagoidessaan fasis­tisten
aatteittensa j a tavoitteittensa
puolesta. —-
Senaattori Goldvvater, kuten ääri­oikeiston
johtomiehet yleensä, on
suuri demagogi muissakin asioissa.
Hän sanoo vastustavansa rotii.-
erottelua Yhdysvalloissa, mutta sa­malla
kertaa hän vastustaa kynsin
ja hampain Yhdysvaltain liittohalli­tuksen
monessa suhteessa kovin
heikkoa lakiehdotusta,: joka lopet­taisi
pahimman rotusyrjinnän ylei­sissä
puistoissa, hotelleissa, ravinto­loissa
jne. Sanoen vastustavansa
sellaista lainlaadintaa loppuun saak­ka,
senaattori Goldvvater)julistaa,
että siinä asiassa hän e i halua " m i ­tään
sovittelua".
/Senaattori Goldwater sanoo vas­tustavansa
"oikeus työhön" henges.
5ä laadittavia lakiehdotuksia työ­läisten
järjestymisoikeuksien ra­joittamiseksi,
mutta siitä huolimat­ta
hän on itse ensimmäisenä. tuke­massa
ja suosittelemassa työväen-vastaisia
lakiehdotuksia.
Kansainvälisissä kysymyksissä se­naattori
Goldvvater ei enää tekeydy^
kään miksikään muuksi kuin "mie­lipuolisuuden
r a j o i l l a " olevan kop-lakunnan
puhemieheksi.
Sumeilematta tämä hierrä poliit
tinen kääpiö esittääkin, että Yhdys
valtain tulisi ilman muuta katkais­ta
diplomaattiset suhteensa Neu­vostoliittoon.
Kuuban "ongelman"
ratkaisemiseksi hänellä on valmis
patenttilääke. Hän on sanonut: :
"Olen jatkuvasti suositellut kaup­pasaartoa,
kuubalaispakolaisten har­joittamista
(sotilaiksi), Kuuban pa­kolaisten
aseistamista.
"Minä tulisin (presidentiksi tul­tuaan!)
ehdottamaan Kuuban pako­laishallituksen
muodostamista, se
tulisi olemaan ensimmäinen 'välttä­mättömyys'.
"Sitten me lukisimme ilmasta
tarvikkeilla ja varusteilla mitä ta­hansa
edesottamista jonka tavoitteen
na olisi Castron hallituksen kukis­taminen."
Toisaalta hän vastusti ehdotto­masti
Moskovassa allekirjoitettua
ydinasekokeiden osittaista kieltoa.-;;
Jälellejääneiden maiden
misesta''' puhuessaan
Goldwateh sarioo-nlj^t<
"Jos meidän täytyy jatkaa ulkomai­den
avustamista", hän sanoo, " m i r ;
nun mielestäni sitä olisi käytettävä
kuten käytetään 'kivääriä-, tähdä­ten
erikoispaikkoihin, missä voim­me
saada etuotteen Venäjästä."
Ilman muuta on tietenkm selvää;
että senaattori Goldvvater kannattaa
loppuun saakka '"tykkejä voin ase- .
mesta", ohjelmaa, vaatien vallitse­vien
sosiaalisten huoltojärjestel­mien
hjionontamista väittäen, että '
suuret voittoja- tavoittelevat yhtiöt -
voisivat huoltotyön suorittaa muka ;
paremmin.——
Voidaan ehkä sanoa, että tällai- .
sella "poliittisella kääpiöllä" ei ole ^
minkäänlaisia mahdollisuuksia her- -
ran vuonna 1964. Mutta kuka luuli •
toisen maailmansodan edellä, ennen i
Hitlerin valtaannousua, että sillä j
mielipuolisuuden rajoilla olleella v
miehellä oli.mitään mahdollisuuk- '
sia?
Selvää on, että senaattori Gold- ,*
waterin Vaalitaistelu on jo täydes- '
sä käynnissä j a , hänen takanaan na- ,
kyy olevan rahaa kuin roskaa. Toi- !
voisimme' olevamme -väärässä, mut- '
ta meistä tuntuu, että senaattori ;
Gold^aterin presidenttiehdokkaaksi '
nithittämiöajatukseen on syytä suK-i
tautua vakavasti. Totta tietenkih.V
on, ett^i hän ole vielS; Uetkc^ti^ ai- >l
k&aW i'ep]ä1^iiki'^nleii viWnen^ i>re. f.
di^mHehmai: Mitä mmn si- " m
f.;.:, .il;. 1 1 • • •
::i::'.':3^'fi;, ['kM'