Vapaus, October 22, 1970

              Sivu 2
VAPAUS
Torstai, lokak. 22 p. — Thursday, Oct. 22, 1970 Neuovsitolitto ehdotta.'
INDEPENDENT LABOR ORGAN NELJÄN
OF FINNISH CANADIANS :
<LIBERTY) Bst-abUshed Nov. 6,1917
BcUtor: W. E K L U m D Miaoiageir: E. SUKSI
Tetepbooe: Olflce aoMl Bdltorlal 674-4264
PutoUsHed tvrtoe w«eldy: Tuesdays and Thuredays by VapauB Pufblishlng
\Oo. Llmdited, 100-102 Eton St. West, Sudbury, Onibaxio, Canada.
Maölng BddresE»: BOK 69, ^
Admtla)x« xvutea upon äppilicatkm, txteot chaigttr
Seoond Olass MaU reglstratdon Numbcr 1076 ,
, V , M , . CANADIAN II^ANGUAGE-B^R^
TILAUSHINNAT:
Oaamdassa: 1 vk. $10.00, 6 kk, $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $1150, 6 kk. $6.25
i i i :
Eläkkeitä pitäisi korottaa
.- Piixi viikkaa slilan Ottamista .saapuneitlen tietojen niu-kaan
pääjninisferi Pierre Trudeau on antanut vihijem, että
varattomiuiiden perusteella annettavaa lisäeläkettä voidaan
hieman korottaia lähitulevaisuudessa.
:; Käytämmössä se tarkoilitaisi kaiketi sitäi että eläkettä to-,
rotettaisiin vaiin kaikkein köyhimmiille,' niille, joilla ei ole. ker­rassaan
m'iitään;m'Ur;ta tuloja kuin peruseläke ja siiih.erj liitetty
varatitomuiuseläke, joista yhteenlaskien muodostuu todella vaa^
timaton.$lili kuiikaiusitulo. Riippuen korotuksen määirästä,
josla ei liioin ole suuria toiveita, tämä' korjaus huoijentaisi
vain vähän noiiin 800,000 eläkeläisen aseraaai. Hyvä niinl-im!
Mutta entäs muut eläkeläiset? Sanokaamme sellaiset hon*-
kilot joilla on elinkaiutisista säästöistä, '.'yihtiön eläkkeistä" tai
joistakin mölistä lähteistä 6(>--70 dollari'n tulo kuuikaudessa?
He elivät saa lisäeläkettä lainkaan, eivätkä tulisi saamaan niin-kääin!
laislakc'rjau.sta hädänalaiseen asemaamsa, jos korotus am-nettaisiin
valin varattomuudon perusteolla lisäeläkettä naut­tiville.
Vaikka Mytettävissämme ei olelcaan a«iaa koskevia tilas­toja,
nitin varmaa on kuitenkin, otläGanadas.sa on tuhansia ja-tuihansfia
sellaisia kädestä suuihim eläviä eläkeläisiä, jotka ei­vät
ole niin köyhiä, että valtio joutuisi myöntämään heille
eläkelisäin m. taatun vuosjitulon hyväksi. Pitääkö näiden vähä-,
varaisten eläkeläisten menettää kaikki säästönsä, ja niistä saa­mansa
tulot, ennen kuin hekin saisivat vähän korjausta olo­suhteisiinsa?
Ilmeistä on, vaikka miljonäärinä syntynyt ja miljonääriin
: elämäntapoihin tottunut pääministeri Trudeau ei .sitä ehkä
ymmärräkään, että sellaisilla eläkeläisillä, joilla: on 50—100
dollarin lisätulot — ja heitä on koko joukko — on $80 perus­eläkkeen
varassa eläen miltei ylipääsemättömiä 'talousvaike­uksia.
Yleistä korotusta kaipaavat siis peruseläkkeet yhtä hy­vin
kuin lisäelätikeetkiin.'
Jotkut viisaätvalittaval tietenkin, että jos eläkkeitä ko­rotetaan
rajoituksitta kaikille, niin siitä hyötyvät myös^rik-kaat.
Se on 1iolcnk:n lolta. Mutta mikäpä tässä epätäydelli­syyksien
maailmassa olisi täydellistä? Tosiasia on kuitenkin
kaksiosainen: Jos eläklneiden korotuksessa tehdään rajoituk­sia,
n ilin seurauksena on, että tuihannet ja tuhannet eläkeko-rotusta
tarvitsevat jäävät ilman:. Jos rtiitään rajoituksia ei
tehdä, niin kourallinen upporikkaita saa aiheettoman koro­tuksen,
mutta osa heidän eläketuloistaan saadaan kuitenkin
tuloverojen muodossa perityksi takaisin valtiolle. Eikä valticm
. menot nousisi tällaisesta yleisestä cläklieidon korotuksesta lä­heskään
nifin paljoa kuin pinnallisesti katsoen luulisi; sillä jos
eläkeläi!.-;tcn tulot lisääntyvät, se nostaa heidän, ostovoimaansa
ja eläkeläisten suorittamien ostosten perusteella haili il us saisi
entistä enemmän tuloja myyntiverosta — puhumattakaan nyt
siitä, että itällainen. o<5tovoiman kohoaminen vaikuttaisi osal-,
taan kotiimaisen talouselämän elpymiseen yleensä.
TAKEET
Moskova. — Isfacliti ja arabimaiden viralliset ilmoitukset val­miudestaan
toteuttaa YKin liihi-itöä koskevan pUUtÖkaen kaikki
kohdat, osapuolien Gunnar Jarringin välityksellä tekemä sitova
sojjiihuslsraelih jdiikkojen Vetii^
latoiAiönpiteisfti, jollfa liihf-itäilÄ luodaan kestävä rauhantila sekä
neljän suurvallan tai YK:n turvallisuusneuvoston takeet rajojen
pysyvyydelle sekä dcmiHtaris6itu.ieii vyöhykkeiden luominen ovat
Neuvostoliiton yksityiskohtaisen lähi-idän rauhanehdotuksen päär
kohdat. .
Lähi-idäh kriisin oikeudenmu­kainen
ratkaisu edellyttää Israe­lin
joukkojen vetäytymistä valla­tuilta
arabialueilta ja rauhantilaa
joka takaa ahieen kaikkien valti­oiden
oikeuden turvalliseen ja it­senäiseen
kansalliseen olemassa­oloon
sekä turvaa Palestiinan
arabien oikeudet. Näitä seikkoja
korostettii n Pravdan julkaisemas­sa
kirjoituksessa "Tie oikeuden­mukaiseen
rauhaan".
Neuvostoliiton yksityiskohtain
nen rauhanohjelma julkaistiin
Moskovassa tammikuun 25 pnä
1969 Se oli jo sitä ennen jaettu
muille hälUtuksille. Tähän ehdo-.
tukseen, jota myöhemmin on täy­dennetty,
perustuvat Neuvostolii­ton
ehdotukset YK: n puitteissa
ja muuten käydyissä lähi-idän
keskusteluissa.
Neuvostoliiton ehdotus tarjoaa
mahdollisuuden ratkaista kriisi
rauhanomaisesti. Näin olisi jo ta­pahtunut,
ellei USA :n tukema Is­rael
olisi tehnyt sitä tähän men­nessä
tyhjäksi, totesi Pravda. Sa­malla
Neuvostoliitto huomautti
painokkaasti, ettei Israelin ja
USA :n kannata odottaa arabien
antautumista eikä Neuvostoliiton
tuen lopettamista arabeilta.
Neuvostoliitto, joka haluaa rau
han palautuvan rajojensa lähei­syyteen,
auttaa Israelin hyökkäyk
sen uhriksi joutuneita arabeja.
Neuvostoliiton kantaa ei voi muut
taa myöskään painostuksella, huo
ma,uttl Neuvostoliitto US A: lie sa­massa
yhteydessä.
Neuvostoliiton esityksen pää­kohdat
ovat:
1) Gu nnar Ja rrI ngi n välitysteh-'
tävän aloittami-sen; edellytyksenä
on osapuolten antamat Ilmoituk­set,
että ne ovat valmiit toteutta­maan
YK:n turvallisuusneuvos­ton
päätöksen marraskuulta 1967
YAT on tämän tehnyt. Israelin
ilmoitus sen sijaan on muodoUI-Suomessa
tiedustellaan
Ve-samäki. käyttänyt mahdollisesti
nimeä Kiiskilä, synt. 4. 10. 1887 Ou­lun
läänin Pyhäjärvellä, muuttanut
Amerikkaan-1909.
Yllämainittua licnkilöä tai henki­löitä,
jotka hänestä jotain tietävät,
pyydetään ottamaan yhteys Suomi-
Seuraan osoitteella Mariankatu. 8,
Helsinki 17, Finland.
Helsingissä 16 pnä lokakuuta 1970.
SUOMI-SEURA r.y.
Icen sama — maailman rauhan
Kesäkuiin viimeisenä päivänä julkaisemassa Canada-päi- säilyttäminen.
vän sanomassaan päämiinistori Trudeau kiimiitti huomiota-myös
vielä vallitseviin "epäkohtiin". Tässä yhteydessä 'hän sa­noi
olevan "kiistaa omaavien ja omaamattomien (haves and
tihe have-nots) väliilä . . ; vääninymmärryksiä vanhempien ja
nuorempien sukupolvien välillä".
Ja hän jatkoi: "Tällaisten ongelmien käsittelemisel-isi me
voimme voimistuttaa ja parantaa itseämme. Niiden vdiItämi­seksi
meidän itäytyy rakentaa yhteiskunta missä veljeys on
noussut epäilysten tilalle, tasapuolisuus on voittanut köyhyyr
den . . ."
Nämä kauniit sanat ja ajatinkscl olii.si pidettävä niiele.ssä
Vaikka onkin totta, että YKn
toiminnassa on kuluneen, 25
vuoden aikana ollut heikkouk­sia
ja puutteellisuuktsia, niin
juhlaistunnoissa pidettävissä
valtioiden päämiesten puheissa
tullaan kuitenkin oikeutetusti
korostamaan sitä seikkaa, niin
otaksumme, että YK:n kautta
ja avulla on monta vaaratilan­netta
ralkjiristu ja ohitettu, ja
van'huudeneläkkeiden korotussmm-nitelmien. yhteydessä. Tämä ^^f^ f. edeHeen paras kan­sitakin
suuremmalla syyllä kun liittohallituksen ja parlamen-tiin
jäsenet päättivät äskettäin varallisuuteen katsom.atta an-,
taa itselleen (olkoot he keskiludhkalaisia tai miljonäärejä, ku­ten
ovatkin) 25-pro.sentti.sen elinkautisen eläkkeen ($18,000
vuotuisesta peruspalkasta) ö-ivuotiscn palvelun jälkeen niin,
että. eiäke tulee voimaan heti "palvelukauden" päätyttyä, eli*
eräissä tapauksessa jo ennen .'iO-vuotista syntymäpälivää!
Huolimatta siitä, sopiiko parlamentin jäsenten eläkepää­tös
(mihin sisältyy .$13,000 vuosieläke 25-<vuotisen palvelun pe­rusteella)
yleensä "oikeutetun yhteiskunnan" pulitteisiin tai
eikö sovi — canadalaisilla on siitä omat mielipiteensä— oi­keus
ja kiohtuus olisi,, että peruseläke korotetaan 150 dollariin
kuukaudessa,ja varattomuuden perusteella annettava Jjisäelä-ke
sen lisäksi ainakin 50 dollariin kuuikaudessa. ^
Gainadan yleilnen, mielipide vaatii voimakkaafiti.,:-Ti/:anhuu-i
deneläkkeiden; yleistä' korottamlista. Ja jos mielitään "lakoa
silloin kun rauta on kuumana" — aikana jolloin hallitus har­kitsee
eläkkieiden kbrottamiskysymystä. ---nyt olisi lisättävä
paino.stusla eläkkeiden,yleiskorotuksen puolesta.
YK:n 25-vuotis juhlasta
sainväli/nen foorumi sodanvaa-ran
torjumiseksi ja kansojen­välisen
turvallisuuden vakiin­nuttamiseksi.
Ju'hlaistunnon aiikana hyväk­sytään
alustavien tietojen mu­kaan
useita tärkeitä asiakirjo-*
ja.' YK:n päivänä julkaistava
julkilausuma . on eräänlainen
"uskontunnustus". Tarkoitus
on myös vahvistaa valtioiden
ystävällisjiä suhteita koskeva
juridisten periaatteiden mää­rittely.
Esille tulee 70-luvun ke­hitysstrategiaa
koskeva tärkeä
asiakirja.
Kysymys kansainvälisen tur­vallisuuden
; vahvistamisesta',
joka Gromykon aloitteesta o-tettiin
esille, ja jonka. Suomi
ositti otettavaksi juhlaistunto-kauden
asialuetteloon, on ollut
1. komitean käsiiteltävä-nä. Saa­tujen
tietojen mukaan on esi-j
tetty 4 päätö.slauselmachdotus-tai
joiden pohj.ailla pyritään
: Ylidistyneet Kansalkunnat järjestö viettää nyt 25^vuotis-juhlaansa,
minkä onnistumison ihyväksi on tehty paljon val-mistoluaj
sisältyen 'rtiihin myös 'turvallisuustoiminnian kiris- laatimaan yleisesti hyväVsyttä-lyminon.
vissä oleva teksti.
Eräitten valtiioitten päämiehiä on jo tulkit tähän juihla^- Yleisöltä on kuitenkin tur-istuntoon.
Esimerkiksi Suomen presidentti Urho Kekkonen vallisuussyiistä pääsy YK:n rai
esiintyy juhlaistunnossa huomenna, Idkakuun 23 päivänä. Var-^ kennukseen juhlaistunnon ai-
. simainen juhlaistunto, mikä alkoi lokak 14 pnä, kestää 10 pää- kana kielletty,
vää. ,. ' , Toivottaen hyvää monesitystä
YK; perustettiin San Franciscossa kesäkuussa 1945 eli 25 YK:Ile yleensä ja sen 25-vuotis-vuotta
sitten. Sen jäsenyyteen liijttyi siiloin 50 maata'. Sen jäi- juhlaistumnolle erikoisesW, me
keen, on' tietenikin tapafhtiunut pailjon, mitä heijastaa mm. se, jäämme" mielcmkiinnolla odot-i
• etitä Fid!>hi-'saarten liityttyä äskottäin jasendksi, .YK:ssa on t ä / tamaan mitä eri maiden valti"-
män juhlan aikana 127 jäsenimaata! Mutta olosu'hteiden suu- onpäämiehillä on siellä pitämis-resta
muuUiimiscsta huolimatta, YK:n .perustarkoitus on edel* sään puheissa sanottavaa.
nen ja myöhemmät lausunnot sen
kanssa täysin ristiriidassa, totesi
Pravda.
2) Gunnar Jarringin välityksel­lä
osapuolet laativat sitovan sopi­muksen
Israelin joukkojen vetäy­tymisestä
ja muista samanaikai­sista
toimenpiteistä, joilla toteu*
tetaan TN:n päätöksen kohdat.
Muita kysymyksiä ovat sotatilan
lopettaminen Israelin ja arabi­maiden
välillä* niiden oikeus elää
rauhassa turvallisin ja tunnuste­tuin
rajoin, vapaa merenkulku
Suezin kanavassa ja muilla alu­een'
vesialueilla sekä Palestiinan
arabien oikeuksien turvaaminen.
3) Neuvostoliiton alkuperäisen
esityksen mukaan Israel vetäisi
joukkonsa kahdessa vaiheessa,
kahden kuukauden aikana Rau­hantilan
julistaminen Israelin ja muutkin kysymykset
arabimaiden välille tapahtuisi ve­täytymisen
ensimmäisen vaiheen
-päätyttyä; Tällöin joukot olisivat
vetäytyneet mm. Siinain niemi­maalta.
YAT puolestaan alkaisi
raivata Suezin kanavaa. Rajojen
turvallisuutta eivät nykyaikana
ratkaise muutamat mailit vaan
se, että ne yleisesti tunnustetaan,
on rajojen osalta Neuvostoliiton
esityksen lähtökohta. Esityksen
mukaan rajoille muodostettaisiin
demiUtarisoidtit vyöhykkeet ja
jblhinkitt kohtiin voitaisiin sijoit­taa
myös YK :n joukkoja; Rajojen
takaaminen on esityksen mukaan
TN: n neljän pysy vän jäsenen tai
turvallisuusneuvoston tehtävä.
4) Pysyvän rauhantilan edelly­tyksenä
on edelleen Palestiinan
arabien oikeuksien takaaminen.
Tältä osin Neuvostoliitto viittasi
jälleen YK:n päätöksiin, joissa on
ehdotettu mm. oikeutta palata en­tisille
asuinsijoilleen tai korvauk­sen
maksamista omaisuudesta.
Kokonaisuudessaan Neuvostoliit­to
korostaa kuitenkin eniten tä­män
kysymyksen ratkaisua osa­puolien
välisellä sitovalla sopi­muksella
samanaikaisesti kuin
PIISPAA SYYTETTY
KOMMUNISTIKSI
Rio de Janeiro — Erään kar­dinaalin
pidätys ja OHndan, ja Re-cifen
arkkipiispaa HelderCama-raa
koskeva kiista on kärjistänyt
uudelleen kirkon ja valtion välisiä
suhteita Brasiliassa.
Maan viisi kardinaalia ovat oi­keusministerille
lähettämässään
kirjeessä esittäneet vastalauseen
kardinaali Aloislo Lorscheiderin
viime viikolla tapahtuneen pidä­tyksen
johdosta.
Kardinaali pidätettiin hänen
astuessaan ulos autostaan Brasi­lian
kehitysinstituutin edustalla
turvallisuuspoliisin ollessa paikal-
PuolItoLsta vuotta sen Jälkeen
kun kulkulaitosministeri Paul
Ilellyer erosi virastaan liän
sjryttää byrokraatUsta epäjär­jestystä
valtavasta "asantose-kamelskasta*^
joka vallitsee
Canadassa tänä päivänä. Enti­nen
apalabpäämlnisteri sanoo
hallituksen suunnittelun syrji­vän
köyhiä canadalaisia.
la tutkimassa kumouksellista toi­mintaa,
kuten ilmoitettiin.
Kardinaali saapui instituuttiin
saatuaan tiedon useiden ihmisten
pidätyksestä tutkimusten yhtey­dessä.
Erään kirkon edustajan
mukaan kardinaalia, joka oli pidä­tettynä
neljä tuntia ja muita pap­peja
sekä maallikoita kohdeltiin
julmasti kuulusteluissa.
Poliisi ilmoittr tutkimusten liit­tyneen
katolisen nuorlsotyöntekl^
jäin hiton toimintaan. Niiden yh'
teydessä pidätettiin neljä pappia
ja seitsemän maaUikkoa.
Kirkko on vaatinut Sao Paulon
osavaltion kuvernööriä Roberto
Abreu Sodrea todistamaan kardi­naali
Camaraa vastaan äskettäin
esittämänsä syytteet. Äskettäin
pitämällään lehdistöyastaanotol-laari
kuvernööri nimitti Camaraa
"papinpukuun pukeutuneeksi Fi-del
Castroksi" ja vältti hänen
kuuluvan ' kommunistipuolueen
propagandakoneistoon ja saavan
rahallista tukea toiminnalleen, jo­ka
tähtää Brasilian mustamaalaa­miseen
ulkomailla.
Camara on mainittu yhtenä eh­dokkaana
arvalltacss5a
myönnetään tänä vuonna Nobe­lin
rauhanpalkinto.
Helsinki (ätM^Seore) -^^
Suomen ja NeuvostolUton kauppa
Suomen ja NeuvostoliitonlS.tdka-kuttt
» t^eklTjoitettu ensi vuottaa kos­keva
taVamitivaBttoMiäimis iim
see molemminpuolista kauppaa yh­teensä
runsaan 2,3 ihlljardin markan
edestä. Se' on vähemmän kuin viisi-vuotissopimi&
sen viidelle vuodelle
jaettu keskiarvo. Nyt alkavan viisi-vuoitifikauden
katq;>an painopiste on
eräiden yhteensattumien vuoksi kul-^
tenliin selvästi painottunut vuosille
1972—73,
Suomesta tohnitetaan Neuvosto­liittoon
ensi vuonna min. 21 erilaista
laivaa, selluloosa-, piaperi- ja puun­jalostusteollisuuden
kdueita, katqpe*
leita, kadcaita sekä valmiita tekstii­lejä.
Neuvostoliitto taas puolestaan
toimittaa meille aikaisen^aa run-saammm
öljytuotteita sekä lisäksi
puutavaraa, metalleja, autoja ja
sähköenergiaa. (SS)
Kirkko ja poUtiikka
Kirkon poliittisen roolin tiedosta­misen
meridtystä myös kristityissä
piireissä korosti arkkipiispa Martti
Simojc^i avatessaan 14. k)kakuuta
kaksipäiväisen piispain -kokouksen
Järvenpäässä. Arkkipiispa. katsoi,
ettei kirkko ole kyennyt riittävässä
määrin harjoittamaan sitä poliittis­ten
pyridmysten kriittistä tarkkailua,
joka kuuluu kristityille ja kiricolUe.
Tämä taridcailu edellyttää arkki^Us-pan
mukaan ylimalkaisten dijebnien
sijasta konkreettisten. kysymysten
asiantuntemukseen perustuvaa käsit­telyä.
Kirk<Hi käyttäminen puohie-
Ni?con haluaa
yhteyksiä Kiinaan
Wa«hlnifton. — Valkoisen talon
viikonlopulla antamassa lausun^
nossa kerrotaan presidentti Ri­chard
Nixonin sanoneen, että hän
toivoo, jotta USA: n ja Kiinan kes
ken päästäisiin asteittain yhteyk­siin.
Hänen sanotaan esittäneen tä­män
lausuntonsa sinä aikana kun
äskettäin vapautettu roomalais­katolinen
piispa James Walsh, jo­ka
oli 12 vuotta vankeudessa Kii­nassa,
suoritti 30 minuuttia kes­täneen
ystävyysvierailun presi­dentin
luona, sanoi puhemies Ro­nald
Ziegler.
USA:n aseita
Jordanialle
Sähköistä haavahoitoa
Haavat, jotka johtuvat tai pahene­vat
huonosta verenkierrosta^ ovat
usein vaikeasti parannettavissa.
Yteensä näitä haavoja tavataan ala­raajoissa.
Eräässä amerikkalaisessa
yliopistossa on näitä haavoja alettu
hoitaa heikolla sähkövirralla, suo-,
raan ja yhtäjaksoisesti. Paranemi­nen
lisääntyi 27 prosenttia viikossa
— vertailumateriaaUn 5 prosenttia
vastaan.
Washington. — Yhdysvallat on
alkanut toimittaa Jordanialle asei
ta ja ammuksia armeijan joukko­jen
ja palestiinalaississien välisis­sä
taisteluissa viime kuussa me­netetty
ien varusteiden korvaaml-kenclle
l^*^*^^'- ilmoitti puolustusministeri
Mclvin Laird
Mr. LaIrd sen paremmin kuin
muutkaan amerikkalaiset virka­miehet
eivät suostuneet paljasta­maan
asetoimituksia koskevia yk­sityiskohtia.
Virallisista amerikkalaispiirels-fä
kerrottiin, että Yhdysvaltojen
Jordanialle myöntämä sotilaalli­nen
apu on tähän mennessä ra joit
tunut yksinomaan koulutusohjel­mien
tukemiseen.
Vuosina 1952—67 Yhdysvalto­jen
myöntämän avustuksen mää­rä
oli yhteensä lähes 61 miljoonaa
dollaria, mutta sen jälkeeii yksi­tyiskohdat
on pidetty salassa.
;|)öliitti6lji)n, pyrkimysten palvelulc-seen
oh arkkipii^an mukaan kuiten-^
Idn päättävästi torjuttava.
Ai4äci{>lispa katsoi, että poliiUisten
puohieiden ensi kuussa toimitettavia
seurdcunnallisia vaaleja kohtaan
osoittama Jdmnostus on t ^ y t tärr
keäksi etsiä selvyyttä kysymykseen \
kiriHHi poliittisesta roolista. Hän sa^
noi, että kaikki kirkon pihrissä toimi­vat
ovat nyt pakotettuja tiedosta­maan
kiriion poliittista roolia koske­van
kysyniyl^n olemassaolmi. Ne
väestöpiirit, jotka ovat kiinnostuneet
poliittisen vallan käytöstä maassam­me,
pitävät kurkikoa huomionarvoise­na
välineenä tässä vallankäytössä,;
huomautti Simojoki. (SS)
•
Suomen pelloista paketoitu 5,4 pros.
Vuosuia 1969—70 «1 koko Suo­messa
pjdcetoitu peltoja noin 150,000
hehtaaria eli 5,4 prosenttia koko
maamme peltoalasta, toteaa agr.
Kalervo Törmänen Maataloustuotta-
Jata ke^usliitosta. Hänen mukaansa
on Pohjois-Suomessa peltoja pake­toitu
tuntuvasti enemmän kum
nniualla maassa. Pohjoisimmassa
Suomessa peltojen paketointi on yli
10 prosenttia, eräissä pitäjissä Lapin
läänissä jopa 20 prosenttia pelto­alasta.
Pellonvarauksen pihissä olevien
peltojen lopuUinen käyttö olisi pikai­sesti
ratkaistava, sanoo Törmänen.
Pohjoisimmassa Suomessa ei ole hä­nen
mukaansa syytä pyrkiä siihen,
että kaikki jäisivät tulevaisuudessa­kin
pois tuotannosta, vaan huomat­tava
osa niistä pitäisi saada kihreesti
toisten tilojen lisäpelloiksi. (HS)
•
Lounais-Snomessa suuria puita
Lounais-Suomen paksuimman puun
ymi»rysmitta on 520 senttiä. Puu on
tammi jä- se kasvaa Taivassalon
kunnan ahieella. Puun latvusto ko­hoaa
22 metrin korkeuteen.
Lounais-Suomen piirunetsälauta-kunta
on järjestänyt luonnonsuojelu-vuoden
merkeissä kilpailun Lounais-
Suomen paksuimman puun löytämi­seksi.
Kilpailuun ilmoitettim lähes
1,000 puuta eri puolilta Lounais-
Suomea. Suurin mänty löytyi Suo­musjärveltä.
Puun ympärysmitta oli
334 senttiä. Suurimman kuusen, joka
kasvaa Karjalan kunnassa, ympärys­mitta
oh 359 ja suurimman koivun
389 senttiä se kasvaa Yläneellä.
Vehmaalta oli löytynyt yli 2 metriä
paksu kataja ja Sauvosta jalava ja
saarni, joiden ympärys oli n. 4 met­riä.
(HS)
"K-väliset voimat"
FLQ:n takana, Sharp
Toronto. — Canadan ulkominis- •
teri Mitchell Sharp sanoi täällä
lauantaina eräälle liikealan oppi­lasryhmälle,
että nykyisten Que­becin
terroristivolmien takana on
"kansainvälistä mittakaavaa" ole­vat
voimat.
"Älkää ajautuko nuottaan ku­vittelemalla,
että se voi tapahtua
Montrealissa, mutta ei Torontossa
tai Vancouverissa. Älkää luoki­telko
nykyisiä vaikeuksia yksin­omaan
ranskälals-canadalaisiksi
tai yksinomaan separatistisiksi.
"Montrealin terroristit eivät ole
ranskalais-canadalaisia kansallis­mielisiä.
He ovat anarkisteja ja
nihilistejä. Heidän aikomuksensa
on hävittää demokraattinen yh­teiskunta",
hän sanoi.
PÄIVÄN PAKINA
76 KUNNIALLISTA EDUSTAJAA
Kuusitoista kunniallista kan­sanedustajaa,
kaikki NDP:n jä­seniä,
tuomitsi T . C . Douglasin
johdolla maanantaina sotatila­lain
(War Measures Act) toi-mcenottamiscn
Canadassa.
Nämä miehet toimivat vakau­mustensa
ja kokemustensa pe­rusteella
— ei FLQ:ta, vaan cä-nadalaisten
kansalaisvapauksia
puolustaen.
Meidän lehtemme on aina tuo­minnut
terroristiset menetelmät
FLQ:n pommitukset ja ihmis-kaappaukset
mukaanluettuna^
: sekä terroritoimiin sisältyvät ih-mlBmurhat
j ^ J t a uhriksi joutui
viime lauantaina Quebecin työ­ministeri.
Mr. Laporten murha oli todel­la
kaikin puolin tuomittava teko
— eikä se loppujen lopuksi auta
edes FLQ:n asemaa, puhumat­takaan
nyt quebecilaisten oikeu­tettujen
valitusten korjaamises­ta.
Mutta tulta ei voida sammut­taa
heittämällä bensiiniä Uek-keihin.
FLQ:n rikoksia kansan­valtaisia
menettelytapoja vas­taan
el korvata sillä, että ryhdy­tään
keskushallituksen johdolla
joukkomitassa murentamaan ja
kaventamaan kovien taistelujen
aikana saavutettuja kansalais-
• vapauksia
Saadakseen toimeen täydelli­sen
"yhteisrintaman" FLQrta
vastaan ja huomioiden samalla
ehkä senkin, että sotatilanteen
julistaminen rauhah olosuhteis­sa
oli lieväntikln sanoen äärlm-mäisteko,
liittohallitus esitti
kompromissiehdotuksena ajatuk
.sen, .että laaditaan kuukauden
kuluessa crikolRlaki, jotta halli­tus
voi käsitellä Quebecin eri­koistilanteen
vaikka sotalain
täytäntöönpanosta luovutaankin
uuden lain voimaantulosta läh-
.••••..tien. ;
Tämä ci kuitenkaan vaikutta­nut
NDP:n jäseniin — neljää
mustaa sielua lukuunottamatta,
jotka äänestivät puoluepäätök-sestä
huolimatta hallituksen puo
lesta ja omaa puoluettaan vas­taan.
Uskomme että heillä (hei­dän
nimensä on julkaistu maan
miltei kaikissa sanomalehdissä,
myös Vapaudessa) tulee ole­maan
vaikeuksia kantansa selit­tämisessä
ajan kuluttua.
Tässä yhteydessä on väitelty
siitä, että kun pääministeri
Pierre Trudeau on luvannut, et­tei
War Measures Actin erikois-valtuuksia
käytetä muualla^kTiin
Quebecissa, niin kunnian miehe­nä
häneen voidaan luottaa.
Tämä palauttaa mieleen vaur
han jutun ukosta, joka juoksi
henkensä edestä haukkuvan koi­ran
edessä ja vastasi, kun hä­neltä
kysyttiiUi etteikö hän tiedä
että "haukkuva koira ei pure",
jotta "kyllähän minäsen tiedän,
mutta en ole aivan varma tie­tääkö
koira sen."
Emme aseta tässä kyseenalai­seksi
pääministeri Trudeaun ai­komuksia".
Mutta War Measures
Actin voimaansaattaminen va­pautti
kaikenlaisia taantumus-voimia.
Yhtenä hälyttävänä esi­merkkinä
voidaan tässä yhtey­dessä
todeta, että pääministeri
Trudeaun lupauksista huolimat­ta
Torontossa pidätettiin jo 18
tunnin ajaksi sotatilalain perus­teella
eräs maansa asevelvolli­suutta
välttelevä amerikkalai-
Kuinka monta samantapaista
laitonta pidätystä tapahtuukaan
ennen kuin sotatilalain käytöstä
luovutaan? Nämä ovat kysy­myksiä,
jotka pakottivat mr
Douglasin kannattajineen äänes­tämään
sotatilalakien omaksur
misen tuomitsemiseksi.
Ne ovat niitä tekoja miksi Ca­nadan
kommunistisen puolueen
kansallinen sihteeri William
Kashtan esitti voimakassanaisen
vaatimuksen War Measures Ac­tin
. voimassapidon lopettami­seksi
ja kansanvaltaisten oikeuk
sien suojelemiseksi.
Nämä ovat niitä tekijöitä
miksi Canadan johtava liberaali­nen
päivälehti, Toronto Daily
Star julkaisi tiistaina etusivun
toimituskirjoituksessaan varoi­tuksen,
että "kielteiset menetel­mät"
eivät yksinään riitä" Que­becin
tilanteen selvittämiseksi.
Mainittu Jehti pitää — panta­koon
sekin merkille — F L Q :n
tuhoamista "ensimmäisenä prio­riteettina"
selittäen kuitenkin,
että "se olisi ontto voitto, ellei
sitä seuraa keskitetyt toimenpi­teet
niiden olosuhteiden korjaa­miseksi,
missä FLQ kasvaa ja
kukoistaa"
Oikein tai väärin, meistä tun­tuu,
että liittohallitus käsittelee
tätä asiaa vieläkin, yksipuolisen
"kielteisesti". Tämä näkyy mm.
pääministeri Trudeaun sunnun­taisesta
lausunnosta, jonka yh­teydessä
hän vannoi, että terro­ristit
tuhotaan ja toisaalta yn-kuutti,
että'ihmiatappolhia syyl­listyvien
terroristien asia käsi­tellään
Canadan oikeuslaitoksen
kiihottoma.ssa ilmapiirissä.
Tämä palauttaa mieleen "vil­lin
lännen" tyyliin oikeusviran­omaisille
esitetyn neuvon: "an­takaa
miehelle rehti oikeuskuu-lustelu
— ja hirttäkää hänet!"
Tosiasia on, että quebecilaisia
yleensä ja erikoisesti Quebecin
nuorisoa on ajamalla ajettu ter­rorismin
tielle. Siitä on ensikä­dessä
vastuussa liittohaHitus. Ja
niin kauan kuin hittohallitus
kieltäytyy ryhtymästä päättä­viin
toimenpiteisiin työttömyy­den
lieventämiseksi, asuntopu­lan
korjaamiseksi, alipalkkauk­sen
lopettamiseksi Quebecissa ja
ennenkaikkea kansallisuuskysy­myksen
järjestämiseksi niin, et­tä
Quebecin ranskalaiset tunte­vat
olevansa tasa-arvoisina eng-
• lanUlalscanadalaisten: rinnalla
saman liittovaltion katon alla —
puheet terroristien toiminnan
tuhoamisesta ovat satua.
Selvää on,, että valtiovallan
toimesta voidaan FLQ:n toimin­ta
murskata, tai ainakin ajaa
maanalaisuuteen ja heikkouden
tilaan. Mutta niin kauan kun ei
poisteta niitä olosuhteita missä
terrorismia syntyy ja kasvaa,
uusi terroriaalto nousee > uudel­leen
jossakin sopivassa vaiheessa
Me lukeudumme niihin, jotka
toivovat, että Canada vapautuisi
terroristisesta toiminnasta. Mut
ta pelkät toivomukset eivät sii­hen
riitä. Siinä tarvitaan tekoja
joihin sisältyy sen tosiasian tun­nustaminen,
että Canada on
kahden kansan muodostama liit-tomaa
— jossa heikompi osa­puoli
on tähän asti ollut sorre­tussa
asemassa. Kuinka kauan?
Känsäkoura,
, ' I ^ f. 14 lii'