Vapaus, December 1, 1964

              I
I
m
lp;
m h
I
h
Sivu 2 Tiistaina, jouluk. l p . — Tuesday, Dee. 1, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
f LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
E(lltor:W; Eklund Manager; E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaut
Publishing Go. Ltd., 100-102 Elm St. .We5t, Sudbuiy. Ontario. Canada
Mallhjg address: Box 69
Adrertlsing rates upon appllcatlon; translations free of charge.
AutriÄilized as seoond class mall by th« Post Office Department. Ottawa'
- and for payment of postage in cadi^/^
M , . . „ o,, h e CANADIANlLÄNGUAGE-PRESS
V.T TILAUSHINNAT
Caöadassa: l vk. $9.00, 6. kk. $4.75 USA:ssa
S kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.20
1 vk, 10.50 6 kk. 6.75
';YKh yleiskokouksen alkaessa
_ ^ Vk:n Yleiskokous aloittaa istuntonsa tänään, joulukuun 1 päivä­n
ä , ' E r ä ä n l a i s e n pakkotilan mielialassa jolloin eräissä valtapiireissä
sanotaan, e t t ä "joko tai ei"; mutta tavallisten-kanssaihmisten keskuu­dessa,
toivotaan tuhoisan yhteentörmäyksen välttämistä. Mahdollista
kuitenkin on, jos järki ei lopultakaan voita, että kansainvälisen-rau­hanasian
tämän hetken yksi paras turva räjäytetään palasiksi. Toi­vokaamme
sentään toisin tapahtuvaksi!
Yleiskokouksen käsiteltäväksi tulevan "aikapommin" ytimenä on
ns. Kongon "rauhanvoimien" laskujep maksukysymys. Jos huomioi­daan
se tilanne, missä näitä rivejä kirjoitettaessa (perjantaina) Kon­gossa.
pUaan. silloin on oikeastaan irvokasta puhua Y K : n "rauhanvoi-mien"
työstä Kongossa, sillä ovathan siellä jälleen ulkomaalaiset ase­voimat
Kongon kansan niskan päällä. Mitään pysyviä tuloksia ei siis
Y K : n rauhanvoimien avulla siellä saatu — ja se sellaisenaan puhuu
paljon enemmän kuin mitkään propagandapitoi.set puheet ja kirjoi­tukset.
Eroa nykyisen ja silloisen tilanteen välillä on vain sikäli,
e t t ä nyt lukevat ' l a k i a ja oikeutta" belgialaiset ja yhdy.svaltalaiset
imperialistit yhteisvoimin, jotavastoin Lumumban päivinä oli tai
pyrki olemaan yksinoikeutettuna herrana Belgian imperialismi.
Kuviaavaa muuten on, että Belgian ja Yhdysvaltain imperiali-stien
välillä on käyty ja käydään edelleenkin kovaa kilpajuoksua "Kongon
hedelmien" korjaamisesta. Tosiasiassa Wall Street on jo .saanut siellä
belgialaisten rahamiesten kustannuksella melkoisen jalansijan. Mutta
belgialaiset ja yhdysvaltalaiset imperialistit löytävät ilmeisesti yhtei­sen
vihollisen ja yhteisen kielen silloin kun tulee kysymys Kongon
itsemääräämisoikeudesta — ne ovat yhtä poikaa siitä, että tärkeintä
on Kongon sorron ja riiston jatkaminen — jotta sitten myöhemmin
voidaan sopia, kenelle loppukädessä nämä siirtomaariiston voitto-osingot
kuuluvat.
MISTÄ ON YKrssa KYSYMYS?
Pinnallisesti katsoen Y K : n yleiskokouksen suurimmaksi kiista­kysymykseksi
on nyt esitetty eräitä raha-asioita.
Tosiasia onkin, että Kongon tilikirjoissa on suun summa mer­kattuna
punaisella tappion puolelle, ja että suuri osa tästä tappiosta
johtuu Y K : n "rauhanjoukkojen' 'aiheuttamista menoista Lähi-Idä.ssä
j a Kongossa.
Tässä tilanteessa Yhdysvallat vaatii ja käyttää taloudellista mah­tiaan
saadakseen heikommat jäsenmaat kannattamaan vaatimustaan,
e t t ä Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia maita sekä Ranskaa vastaan
käytettäisiin Y K : n peruskirjan 19 artiklan rankaisumenetelmiä "jä-senverojensa''
maksamatta jättämisestä.
Mainittu artikla säätää, että miltä tahansa jäsenmaalta, jonka
"jäsenmaksut" ovat y l i 2 vuotta maksamatta, voidaan kieltää ääni­oikeus
Y K : n Yleiskokouksessa. Ja kun Neuvostoliitto on .selittänyt,-
e t t ä Lähi^dän ja Kongon "rauhanvoimat" muodostettiin laittoma.sti
elivYK:n peruskirjan sääntöjä rikkoen ja kiertäen, se (ja eräät toi.set
m^ät) on kieltäytynyt maksamasta noin $60 milj. "kuotaa" näiden
raijihanvoimien kulujen maksuksi. Tällainen on N L i n velka Y K : l l e.
{ Neuvostoliitto ja muut näistä maksuista kieltäytyneet vallat ovat
settttäneet, että ne ieivät periaatesyistä maksa senttiäkään sellaisia
m ^ o j a , joiden maksuvelvollisuus on tullut sääntövastaisten, siis lait­tomien
päätösten perusteella.
M ^ Ä SÄÄNNÖT SANOVAT?
{ K u k a a n ei'oje yrittänytkään väittää, etteikö "rauhanasiain val-vohta"
kuulu Y K : n peruskirjan mukaan yksinomaan Turvallisuusneu­voston
käsittelypiiriin.
Mutta kun vissit länsivallat, ennenkaikkea Yhdysvallat, katsoivat
Suezin kanavakriisin ja Kongon k r i i s i n aikana edullisemmaksi "kier­t
ä ä " kontrolloimansa äänestyskoneiston avulla Turvallisuusneuvostoa
j a } t e h d ä rauhan ylläpitoasioista mieleisiään päätöksiä Ylei-skokouk-se|
sa, niin Neuvostoliitolla, Ranskalla ja muilla mailla ei todellakaan
o l ^ t muuta mahdollisuutta kuin sanoa, että maksakaa myös päätös-teÄne
aiheuttamat laskut
« Tosiasia nimittäin on, että Neuvostoliitto ja toiset sosialistiset
raaat, sekä Ranska ovat maksaneet YK:lIe normaalit jäsenmaksunsa.
Kiikaan ei ole edes väittänyt, etteikö asia näin ole.
; Kysymys ei siis ole "jäsenmaksuista" vaan Suezin kanavalla ja
Kgngos.sa olleiden "rauhanvoimien" rahoittamisesta, josta Y K : n pe­runkirjan
sääntöjen mukaan olisi pitänyt päättää Turvallisuusneuvos-top
kokouksessa, mutta josta päätettiin kuitenkin Yleiskokouksessa.
} Selvää siis on, että Neuvostoliitto on tässä asiassa oikeassa ja
Yhdysvallat auttamattomasti väärässä.
» Mitä hyötyä on silloin sääntöjen ja päätösten teosta, jos niitä ei
noudateta, eikä edes yritetä noudattaa?
! Vaatiessaan nyt jäsenmaita hyväksymään .sellaisen päätöksen
e t l ä Neuvostoliitolta ja muilta so'sialistisilta mailta .sekä vähän myö-h
^ m i n Ranskalta otettaisiin kontrolloidun äänestyskoneiston avulla
äShestysoikeus pois tämän kysymyksen pohjalla, Yhdy.svallat vaatii
asiallisesti puhuen Y K : n perussääntöjen muuttamista niin, että rau­han
ylläpitoa koskevista a.sioista ei tarvitsisi enää päättää Turvalli­suusneuvostossa
- - että tähän asti Turvallisuusneuvoston toimi- ja pää­tösvallan
alaisista rauhan ylläpitoasioista voidaan, jos se katsotaan
edulliseksi, päättää Yleiskokouksen istunnossa!
Y K : n SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA
Emme tietenkään lukeudu niihin, jotka sanovat, että Y K : n perus­kirjan
sääntöihin ei voida eikä .saa tehdä mitään muutoksia. Käy­t
ä n t ö ja itse elävä elämä on käsittääksemme osoittanut, e t t ä Y K : n pe­ruskirjan
säännöt kaipaavat e r ä i t ä muutoksia ja korjauksia. Esimerk­kinä
mainittakoon — vaikka ei huomioitaisikaan nyt sitä kurjaa ti­lannetta,
että Tshiang Kai-shek pitää hallussaan 700-miljoonaisen K i i ­nan
jäsenpaikkaa YK:^sa — että Afrikan ja Aasian maiden edustus
'Turvallisuu8neuvostos.4) ja Y K : n johtoelimessä yleensä on suhteelli­sesti
puhuen aivan liian pieni.
Mutta mitä tahansa sääntömuutok.sia tehdään YK:ssa — tai missä
tahansa järjestössä ja laitoksessa — ne on tehtävä sääntömääräisellä
tavalla ja niin, e t t ä jäsenistön enemmistö muutok.set hyväksyy.
Oh vallan eri asia se, jos ehdotetaan Y K : n sääntöjen muutosta
joko sillä tai tällä perusteella, tai jos pyritään, kuten nyt, kierto-,
teitse höyryjyräysmentelmää käyttäen pelkän äänestysvoiman avulla
tekemään sellaisia päätöksiä, jotka asiallisesti puhuen tarkoittavat
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anselm Kuusisto, Long Lake,
Oat., täyt.i lauantaina, marraskuun
J3 päivänä 70 vuotta.
Yhdymme /sukulaisten ja tutta-
\ a i n onnentoivotuksiin.,
Kommunisteja
P'3liI'.^isaarrossa
Buenos Aires. — Argentiinan
pääkaupungin poliisi piti 24 tuntia
kommunistisen puolueen kokouk-
>cen saapunutta 225 henkilöä huo
.leistoon suljettuna. Kokous .oli jär­jestetty
sen jälkeen kun laki koni
munistisen puolueen kieltämisestä
kumottiin. Poliisi lopet.i huoneiston
saarron vasta oikeuselinten asiaan
sekaantumisen jälkeen. '
Täällä ollaan sitä mieltä, että po
liisi toimi äärioikeiston painostuk
•;esta. • :
K.-A. Fagerholm:
SDP mukiaaii SNSsn ja
^aufidihiärjestöjeA työhön
Sosialidemokraattien tulisi ottaa
osaa Suomi—NeuvostoliiUo-seuran
ja rauhanjärjestöjen toimintaan. Tii'
tä koskevan kehotuksen antoi pää
johtaja K.-A. Fagerholm puhues-
.^aan viikko sitten Tampereella. Pu­huja
varoitti kangistumista vanhoi
Hin kaavoihin jii sanoi, et:ä väärä»
näkökannat on korvattava' uusilla
.isentoilla eikä pidettävä "uppinis
kaisesti kiinni sellaisesta, jonkt s5
simmässämme tiedämme vääräksi."
. Käsitellessään. sosialidemokraiU
tisen puolueen ulkopoliittisia kan­nanottoja
sekä tekojen ja sanojen
ristiriitaisuutta pääjohtaja F:v{:er-liolm
lausui mm: "Tässä yhtey^iPs
jä on oteltava huomioon muuta­mia
nä'.<ökohtia. joihin meidän
kaikkien lienee ^yylä kiinnittää
huomiota. Ajaltelen sitä suhlceHi
sen vähäistä mielenkiintoa, jota
puclueem:ne~ jäsenet ovat osoitta
"TAPAUS OLAH" - ITÄVALLi
?oimwm smsENSAATio
Wien. — Itävallan entisen sisä­ministeri
Franz Olahin tapaus, jo­ta
Itävallassa on käsitelty kuu­kausimääriä,
on nyt saatettu muo-
• doHisesti päätökseen siten, että
Itävallan sosialistinen puolue on
erottanut entisen ministerin ri­veistään
Oh kuitenkin selvää, et­tä
niin puolueen jäsenet kuin leh­distökin
vielä kauan viipyvät
Olahin tapauksessa tähän liitty­vien
poliittisten kysymysten en­nen
kaikkea Itävallan sosiali-sti-sen
puolueen kriisi-ilmiöiden
vuoksi;
Franz Olah. joka palasi Itävaltaan
vuonna 1945 jouduttuaan olemaan
pitkän aikaa Dachaun keskity.sleiris-sä,
löysi pian merkittävän aseman
politiikassa. Aluksi hänestä tuli
puolitoistamiljoonaisen Itävallan
ammattijärjestön puheenjohtaja ja
Itävallan parlamentin toinen puhe-; ajheen pakottaa Olah jättämään s:-
mies. Vuonna 1963 hänelle uskot- i.s;;ministtMinpaikk:msa. Hänen asi-liin
sisäministerin salkku. raaii.sa käsiteltiin puolueen Johtoeli-
Tuskin nimitya oli tapahtunut, iinissii ja Juttu moni niin pitkälle.
Kun Olah jo ilmoitti aloittavansa j että eräät hänen kannattajansa jhr-uuden
aikaka^iden sisäpolitiikassa, j jestivät mieleno.soituksen puolueen
Hän esitteli televisiossa valtiollisen j päämajan (idcssä \Vienissä jutun
poliisin salaista toimintaa ja hyök-! i<ä!<ittelvn aikana.
kään halua esiintyä uusnatsilaisia
toimenpiteitä vastaan. Poliisien ja
santarmien mitenkään asiaan puut­tumatta
.saattoivat sotila.sjärjestöt
pitää kokouksiaan melkein jokaise­na
viikonloppuna milloin niilläkin
paikkakunnalla aivan kuten aikai­semminkin.
Olahilia, joka mielellään esitti
vahvan miehen" roolia, ei itse asi:
i assa ollut mielessään nuuita kuin
I oman henkilökohtaisen asemansa
i lujittaminen. Omassa puoluee,s,sailn
} hän.ymmärrettävästi kohtasi tällöin
1 kiivasta vastarintaa. Sosialistien ää­nenkannattaja
'Zukunff.s.vylti Ola-hia
pyrkimyksistä kohota •fuhrcrik-
Kun Olah vihdoin antoi porva­rilliselle
• Prc'ssc''-Iehdelle haastat­telun,
jo.ssa hän hyökkäsi sosialide­mokraattista
varakansleria tri Bru­no
Pitlermannia vastaan, sai sosia­lidemokraattinen
puolue kiitollisen
käsi terävin sanoin kansalaisten sa­laista
varjostusta vastaan. Hän i l ­moitti
myös tekevänsä lopun sota-henkisistä
kokoontumisista. Olah
antoikin eräitä tähän liittyviä mää­räyksiä,
mutta varsin pian osoittau­tui,
että hänellä ei ole pienintä-
Länsi^Saltsa ostaa
aljon sotakalustoa
Washington. — Yhdysvallat ja
Länsi-Saksa ilmoittivat äskettäin et­tä
niiden välillä on tehty laajakan-,
toisia sotilaallisia .sopimuksia ja sa­malla
korostettiin "Saksan-Yhdys-valtain
jatkuvia ja läheisiä sotilaal­l
i s i a suhteita."
Sopimukset, joiden sisältö annel­tiin
julkisuuteen tavallista yksityis­kohtaisemmin
edellyttävät että Län­si-
Saksa ostaa suuria määriä Yhdys­valtalaisia
aseita ja muita sotatar-peitä,
lähes 700 miljoonaan dollariin
asti vuosittain.
Huomattavana uutena yksikkönä
on sopimukse.ssa Bonnin hallituk­sen
amerikkalaisille laivatelakoille
antama kolmen nykyisilla ohjuksilla
varu.stetun hävitlälaivan rakentami­nen.
Ensimmäisen niistä pitäisi val­mistautua
tilaajalle lähetettäväksi
V. 1969,
joko .sääntöjen rikkomista tai nii­den
käytännö.s.sä muuttamisia eli
molempia. Mitkään sääntöya.staiset
päätökset eivät kuitenkaan auta
YK:ta vaan heikentävät sitä ja uh­kaavat
koko rauhana.siaa puolusta­vaa
järje.stöä hajoamisella.
Tällä pohjalla on Vapaus mieli­hyvällä
pannut merkille, että mei­dän
hallituksemme on tämän "rau­hanvoimien"
aiheuttaman" velkaKv-symyksen"
käsittelyn yhteyde.ssä
edustanut sellaista kantaa, että se
kiista ei saa viedä, johtavia suurval­toja
yhteenottoon sillä tavalla, et­tä
se vaarantaa koko Y K : n olema.s-saölon.
Toivomuksemme on, että
maamme hallitus jatkaisi tätä oh­jelmaansa
ja tekisi kaikkensa Y K :n
eheyden ja toimintakykyisyyden
jatkamisen hyväksi.
Maanantaiset uutistiedot kertoi­vat
pääsihteeri U Thantin ehdotta­neen,
että "velka- ja äänioikeusky-symyksestä"
päätetään vasta Yleis­istunnon
'joululoman" alkamisen
edellä. Hänen ehdotuk.sensa antaa
tietenkin, jos se tulee hyväksytyksi,
lisää aikaa asian harkitsemiselle ja
muiden tärkeiden ky.symysten kä­sittelylle,
mitä sellaisenaan on ter­vehdittävä
lämpimästi. Mutta pe­ruskysymystä
se ei sittenkään muu­ta
ja niin muodoin ylläesitetyt sei­kat
ovat käsittääksemme edelleen
ajankohtaisia.
Puolueen johdon' päiitöksen mu­kaan
Franz Olah erotettiin puolu­eesta
eliniäkscen. Puolueen pää-äänenkannattnja
••Arbeitcr-Zeitun«'
perusteli päätöstä mm, sillä, että
Olah oli asianomaisten puoluetoi-mitsijain
tietämättä ottanut erään
bulevardilehti 'Fxprcssin" takaisin-niak.
saman 4,.'5 miljoonan shillingin
lainan omaan henkilökohtaiseen
käyttöönsä. Edelleen oli Olah puo­luejohdon
tietämättä antanut ääri­oikeistolaiselle
ns. vapaamieliselle
puolueelle miljoonan shillingiä puo­lueen
parlamenttiryhmän varoista.
Lisäksi oli hän pidättänyt itselleen
1,8 miljoonaa shillinkiä ammattijär­jestön
korkotuloja.
On selvää, että tämänkaltaiset .sei­kat
herättivät julkisuudessa valta­vaa
huomiota varsinkin, kun ne
esitti itse ,sosialidemokraatti.sen
ouolucen johto. Kaikki puolueet ot-
Mvat kantaa Olahin tapaukse.ssa ja
huomattavaa on, että porvarilliset
lehdet, kuten esim, 'Presse" aset­tuivat
silminnähtävästi Olahin puo­lelle.
M.vös kirkollisen Itävallan
kansanpuolueen sihteeri VVidhalm
käytti hyvin säälitteleviä sanoja en­t
i s e l tä sisäministeristä puhue.ssaan;
Itävallan kommunistisen puolueen
pää-äänenkannattaja "Volk.sstimme"
huomautti pääkirjoitukse.ssaan, että
tällaiset tapaukset voivat mene.styä
vain suotuisassa maaperässä. "Ja
tällaisen maaperän on luonut Itä­vallan
sosialistisen puolueen, johdon
leväperäinen ja periaatteeton poli­tiikka",
sanoo 'Volkssfimme".
neet Suomi—Neuvostoliitto-Seuran
toimintaa kohtaan... Tässä suh
teessä pi'.äisi tapahtua muutos..
Toinen toiminta, jota kohtaan niin
ikään olemme osoittaneet l i i a n vä-häi.>
tä kiinnostusta, on rauhanlii­k
e . . . Tiedän varsin hyvin, et*ä
vähäisen mielenkiinnon syynä f-fn-ne
sotien jälkeen perusteUua rau­hanjärjestöä
kohtaan on se seikka,
attä meillä sosialidemokraateilla on
ollut tunne, että kansandemokraa­tit
ovat jotenkin pitäneet, tätä lii
kettä yksinoikeutenaan eivätkä ole
halunneet meitä mukaan. Tuo kä
sitys on varmasti väärä. Rauhan
kysymyksessä voimme-hyvin toimia
yhdessä, ko.ska .soi-ialidemokraatt'
sen puolueen-pyrkimyksenä aina on_
o l l u r rauhan turvaaminen'. lauKui
pääjohtaja Fagerholm.
Puhuja varoitti eräitä SDPn joh
tavia henkilöitä ja toimii taji:'
leikkimästä vakavilla asioilla. Hän
.•:anoi. että "enempää puolueen
pää-äänenkannattajaa kuin puo
lueen aikakauslehteäkään ei .s-:(,i
päästää kaikenmoisten aatosten
temmellyskentäksi. Puolueen julkai
sujen on kuvasteltava puolueen lin­jaa
. , ." .
"Kun eräässä puhee.ssani viime
kesänä esitin, että puolueen nii
heenjohtajan olisi pian osoitettava
missä kaappi seisoo, ajattelin juu­r
i noita ilmiöitä, F3n halua kiellr.ä
Simppaa tai muita kirjoittamasta
mutta puoluetta hyödyttäisi enem­män
jos eräät hänen artikkelinsa
pantaisiin yleisön osastoon muiden
enemmän tai vähemmän kuminil
listen lähetett.vjen kirjoilu.-^fcn
joukkoon." lausui Fagerholm.
Ilallitu.sk.v.sym.vstä käsitcllei-tääR
pääjohtaja F'a}.^;holm katsoi a'
heelliscksi lausua tunnustuksen sa
noja tri Virolai.sen hallituksesta
sekä toistaa vanhan linjan.sa, elt:r
"luonnollisin hallituskokoomus on
maalaisliittolaiset ja .sosialidomo
kraatit". Ja edelleen: . 'Sellai.=ist-'
kokoonpanoista ei voi tulla kestäviä
ja tuloksellisia, mi.ssä maalaisliitto
laiset . ja .sosialidemokraatit eivät
olo mukana'.Puhuja ei sen sija:tn
maininnut sanaakaan hallitus- ym.
yhteistoiminna.sta kansandemc
kiaattien kan.»;sa. , .
Maatalouden ou.^elmista puhMjn
tote.si mm: että "meillä on paljon
pienviljelijöitä, joiden taloudelli­nen
asema ei ole parempi kuin
palkkatyöläisen, että muu elinkei
noelämä ei py.sty ottamaan vastam
suurin joukoin niitä, joiden ' on
pakkoluopua viljelemästä maat:!
ellei :naataloutta lueta valtion va
roin. Puoliieomihehan tahtoo auttaa
ja tukea kaikkia heikoissa oloissa
c\äv\i\ — DLP.
MLF-hankkeesta
ei lule mitaan
Wa8liington. — Ranskan entinen
puolustusministeri Pierre Billottee
on ennustanut, ettei NATO:n mo-irehkeskisiä
ydinjoukkoja koskaan
muodosteta.
Suunnitelma NATO:n ydinjoukko­jen
perustamisesta kuolee niin kuin
Ranskan vastustama Euroopan puo­lustusliiton
koskeva suunnitelma­kin
kuoli muutamia vuosia sitten,
hän sanoi.
Billottee,'. joka johti Ranskan val­tuuskuntaa
äskettäise.s.sä NATO-n
parlamentaarikkojen kokouksessa,
esitti lausuntonsa' VVestinghouse
Broadcasting Companyn. Pariisissa
äänittämässä haastattelus.sa.
Entinen puolustusministeri sanoi,
ettei hän usko presidentti de Gaul­len
eroavan Atlantin liito,^ta siksi,
e t t ä hän vastustaa ydinjoukkosuun-nitelmaa.
Milä muut sanovs^t
iiiiijuiiittniu»
V A U N N A N V A R AA
Yhdysvaltain ja Belgian Stanl(öfville-operaatio>^Uieutti aasialaisteii
j a afrikkalaisten opiskelUain vihaisen ^mielenosoitul^n Moskovassa tä­nään.
Huutava, kiviä heittelevä väkijoukko särki YJiäysvaltäin lähetys-,
tön ensimmäisen kerroksen ikkunat ja tahrasi rakennuksen musteella.'
Senjälkeen se marssi Kongon ja Belgian lähetystöjen edustalle. Venä­läiset
ratsupoliisit hajoittivat mielenosoituksen . . .
Poliisi käsitteli joitakin opiskelijoita sangen ankarasti Yhdysvaltain
iähet.ystön edustalla ja heitti Konjgon lähetystössä er^än opiskelijan alas,
toisen kerroksen parvekkeelta . . ;
Mielenosoituksen uhatessa päästä pois kontrollista poliisi ryhtyi an-y:
kariin toimenpiteisiin . . . — GP uutistieto, Sudbury Star marraskuun
28 pnä, 1964.
Moskovan poliisit käänsivät katseensa toisaalle aasialaisten j a afril;c-,
kalaisten opiskelijain sekä~*joidenkin neuvostoliittolaisten .mielenosoitta­jien
kivittäessä lauantaina USA:n ja Belgian lähetystöjä sekä sytyttäessä,,
tuleen erään ^autpn USA J t s l ä h e t y s t ö n edustalla. .Harvoin on Moskovan -
poliisi ollut niin lempeä (lenient) mielenosoittajia kohtaan. — Uutist
kommentti CKSO-televisiossa 30 pnä marraskuuta 1964, klö~6:45 ip. . .
(
t •
f '
t
. ?
.'t y
Loppu kilpavarusteiutle tai yltä peloitavampia aseita
Oslo. —.los kilpavarustelua ei saa­da
valvonnan alaiseksi joutuvat ih­miset
näkemään vielä nykyistä kau­histuttavampia
aseita, .sanoi Neu­vostoliiton
Geneven aseidenriisun­takonferenssin
päävaltuutettu Sem-jon
Tsarapkin keskiviikkoiltana jär-jestety.
ssä avoimessa kesku.stelutilai-suude.
s.sa.
Tsarapkin sanoi että tällöin .so-danvaara
lisääntyy merkittävästi
Kilpavarustelun ongelmiin ei ole o-lema.
ssa muuta ratkaisua kuin täy­dellinen
ja yleinen aseidenriisunta.
Länsimaiden täytyy muuttaa perus­teellisesti
kantaan.sa a.seidenriisun-taky.
symyksissä.
Tsarapkin Jatkoi, että amerikka­laisten
pelko voimatasapainon muut­tumisesta
on johtanut aseidenriisun-laheuvottelut
umpikujaan.
Tsarapkin, joka esitelmöi "Asei-1 Puhue.ssaan ydinaseiden leviämi-dennisuntaneuvotteluistf"
neuvosto- i sen estämisestä Tsarapkin tähdensi
liittolaisten näkökannalta", sanoi j suunniteltujen NATOin monenkes-iVeuvostoliiton
h.vväk.syvän täydelli- kisten ydinvoimien vaarallisuutta
sen aseidenriisunnan ja lisäsi, eitä idän ja lännen suhteille. Hän sanoi
maa haluaa kaikki ydinaseet elimi- .suunnitelman merkitsevän mm. si-noitaviksi
aseidenriisuntaprosessin tä, että kostonhaluisel saksalaiset
aikaisessa v:iihec.s.sa. Kun tämä eh- pääsevät käsiksi ydinaseisiin Länsi-dotus
herätti v a s t u s t a - l ä n s i m a i d e n ' m a i s e t poliitikot ovat yrittäneet
laholla, esitti Neuvostoliitto uuden ! väittää, että jos monenkeskisiä ydin-ehdotuksen.
Länsimaat ovat kui- i voimia ei perusteta, hankkii Länsi-lenkin
suhtautuneet tähänkin nega- Saksa itselleen ydinaseita muulla
tiivisesti. Ne haluavat säilyttää y-dinaseet
kaikissa aseidenriisuntavai-heissa;
Myöskään yleisen jännityksen vä­hentämisen
alalla ei ole päästy al­kua
pitemmälle^ sanoi Tsarapkin:
Neuvostoliitto on esittänyt joukon
! ehdotuksia, kuten sotilasbudjettien
supistamista 10—L5 prosenttia, ul­komailla
olevien joukkojen poista­mista,
asevoimien vähentämistä, y-dinaseiden
leviämisen estämistä, y-dinascista
vapaiden vyöhykkeiden
luomista, kaikkien pommikoneiden
tuhoamisia. Varsovan ja Pohjois-
Atlantin^ liittojen välistä hyökkää-mättömyyssopimusta.
maanalaisten
ydinkokeiden kieltämisiä ja ylläty.s-hyökkäyk.
SQU estävän valvontajär-
I jestelmän perustamista.
tavoin. Jotka näin väittävät, unphv,
tavat, että Länsi-Saksa on sitoutunut
olemaan hankkimatta, ydinaseita.,
hän .sanoi.
Tsarapkin .sanoi Neuvostoliiton .
yhtyneen kannattamaan,, useiden
liittoutumattomien maiden tekemää
ehdotusta kansainvälisen konfereqs. ,
.sin koollekutfiumiseksi, jossa keij;^
kusteltaisiin ydinaseiden kieltämi­sestä.
' •'''
Maailmankaikkeu
den laajeneminen
on liidastunut
Natsirikokset eivät voi vanlientua
B e r l i i n i . — Yksinomaan Länsi- Saksan liittotasavalta, mikäli rikos
Saksan oikcuspalvcIukse.ss;i on tällii
hetkellä 120 kirjavan natsimennei.
syyden omaavaa juristin, todetaai)
•asiakirjassa, joka esiteltiin ODRn
kan.>allisen rintaman järjestämässä
ka n.sai n välisessä lelulistökonfercn.s
i3erliinKs.sä., Länsi-Saksan hai i P'^'" ''»i"'^'" mahdollista, to
ten v:uihcnemispäälöstä ei siirretä
tuonnemmaksi.
Bonnin hallituksen: maailmalle
D.soiltainan vetoomuksen kaikkier I
natsirikosten paljastamisesa niin
si?sa
liluksen päätös julistaa
kauden ' rikokset vanhentuneiksi P
kuukauden kuluttua merkitsee mm^
sitä, ettei yksikään näistä fas'S'i
.sissa tuomioistuimi.ssa toiminc'i,';i:i
henkilöistä joudu vastaamaan loot-taan.
,•
Lehdistökonlorcn.ssissa, johon
osallistui asianajajia Koomasta, P;:
riisistä, Prahasta, Lontoosta, Vai;
sovasta ja Kööpenhaminasta tote.si
Moskova. — On .syylä olettaa, otlä vat puhujat yksimielisesti ettei nai-galaksit,
linnunradat loittonevat .slHkoksia voida .sitoa kan.salliseen
meidän aikanamme hitaammin kuin
muutama vuosi sitten. Tämä ei vielä
morkit.'-e, että maailmankaikkeus
olisi rajallinen, vaan sen eri osis
s;i voivat vallita erilaiset materian
kehityksen olosuhteet.
Näin totesivat nuoret neuvosto­liittolaiset
tiedemiehet Kazjutinslci
ja Za.sov .sclostae.s.saan Yleislifttolti^
sen astronomian ja geofysiikan icu
r;in kokouksessa uusimpia niaai)-
mankaikkeiiden äärettömyyttä kos
kevia kriisityksiä ja viimoisimpiii
Iällä alalla suoritettuja tutkitnuk
si:i..."/.'
Materian tiheys saattaa olla jo.s
sakin maailmankaikkeuden osassa
e r i t t ä in suuri Tiede ei loistaisckf.i
p.vsty kokeellisesti osoittamaan
maailmankaikkeuden äärellisyyttä
tai ääretlömyyttä. Tämä ei kuilen-lainsäädäntöön
eikä niitä voida kan
sainoikeudellisosti koskaan julistaa
vanhentuneiksi, Prof, Kaganski sa
noi mm. Ranskan valtiovallan ole
van tätä mieltä,. Useat esiintyjät pi­tivät
välttämättömänä muodostaa
uud.elleen kansaivälinen nalsirikok
sia tufKiva elin, kuten oli aikoinaan
Tokiossa ja NurnbeiKissä. mutta sii
hen ei ennätä mukaan ainaka:in
kaan merkitse, etteikö tätä voitaisi
tehtä huomenna.
Kokouksessa esitettiin uusim;va
dia«rainmeja, jotka 'luonnehtivat
galaksien liikettä. Nuorten tiede
mieston e.sitykset ailieultivat kiih­keän
väittelyn, jos.sa ajoin törmäsi­vät
toisiinsa täysin vastakkaiset
mielipiteet.
H i l l e r i n ' olevan pelkkää sanahelinää.
' iVlL^sään tapauksessa ei kaikkia nm
kaiseinaltomia lekoja ehdittäisi kä
-sitellä ainakaan puolen vuoden si
.säilä, kun teon tekijöitä lasketaan
olevan Länsi Saksassakin kymme
niätuhansia. Yksinomaan vuo.sien
19.56—62 välisenä aikana ori DDR:
-ssa saatettu julkisuuteen 1188 H il
i c r in erikoistuomioistuimissa loimi:
nineen juristin nimet, mutta yhtä­kään
heisiä ei ole .saatettu oikeu­delliseen
edesvastuuseen Länsi
Saksassa. 714 näistä paljastetuista
henkilöistä toimii liittotasavallas.^^a
edelleenkin hoitaen tehtäviään l i i -
kimiehinä. Jotkut asianajajat ovat
esittäneet jopa puolustuksen osaa
fasistista menneisyyttä vastaan käy­dyissä
oikeudenkäynneissä puokis-laen
siten omia tekojaan. Esimerk­kinä
paljastusaineistossa mainitaan
mm. tri Wolfgang Munstermanh,
joka oli aikoinaan natsien korkeim­man
oikeuden, kansantuomioistui­men,
tuomari. Hän langetti 15 puo­lalaista,
tshekkiä ja ranskalaista
koskenutta kuolemantuomiota ja
toimitulti sellaisia ulkomaalaisia
pakkotyöhön Saksaan, jotka sanoi­vat
taistelevansa Hitler-Saksaa
vastaan. Mm. Miinstermann toimii
tällä hetkellä Cellen kaupungissa
Länsi-Saksassa.
Nkomo karkoitettu
taas syrjäiseudullo
Lontoo. — Etelä-Rhodesian kan-^
sallisen vapautusliikkeen johtaja
Joshua Nkoino on jälleen karkoj- ,
etlu. Viime huhtikuussa Nkomo ja
16 hänen työtoveriaan karkoitettiin
2nsi kerran syrjäiseen kylään, mut-^
ta m.vöhemmin Smithin valkoinen.,
Iiallitus märäsi vapausliikkeen joh-
:.?jal pantavaksi vankilaan. Nkomon
3siltämä protesti, jonka ELelä-Rho
desian korkein oikeus tutki, tuotti
tuloksia ja Nkomolle ja hänen to­vereilleen
vaadittiin vapausta: Va- "
paudesta ei muodostunut kuiten- •
kaan pitkäaikaista, sillä jo kaksi
päivää vapautumisen jälkeen Nko­mo
tovereineen" karkoitettiin ja nyt
neljäksi vuodeksi.
Englantilaisen lehden Daily Mir-rorin
kirjeenvaihtajan on onnistu-'
nut tavata Nkomoa tämän karkoi-tuspaikassa.
Etelä-Rhodesian kan­sallinen
jolilaja on ilmoittanut pi­tävänsä
välttämättömänä Etelä-
Rhodesian perustuslakia käsittele­vän
konferenssin koollekutsumista-!
Englannin johdolla. Hän on vaati­nut
perustuslakiin yleistä ja yhtä­läistä
äänioikeutta, jota Etelä-Rho­desian-
valkoihoiset vastustavat, se­kä
lausunut uskovansa, etlä Englan­nin
hallitus tukee tätä vaatimusta.::
Löytävätköhän
etsimänsä?
Amerikan kauppakamari on ii
moittanul, että sen toimesta tul,.
laan toimeenpanemaan "akateemi
nen ja objektiivinen " tutkimus köy
hyydeslä Amerikassa.
Tutkimuksen suorittaa 100 johta
vaa kauppa- ja teollisuusjohtajaa.
Toivottavasti he löytävät sen mitä
he etsivät. ^ National Guardian.
Britti-omaisuudet
.-Jakarta. — Hallitus on tiedoitta-nut,
että kaikkien Indonesiassa ole­vat
brittiläisten omaisuudet on taka­varikoitu
»
Tiedonannossa ei annettu mitään
vihjettä siitä, että maksetaanko nyt
takavarikoitujen laitosten omistajil-"
le mitään korvausta. Kaikki britti­läiset
omaisuudet Indonesiassa alis­tettiin
vuoden alussa hallituksen
valvontaan boikotin välttämiseksi ja
toisaalta tuotannon jatkumisen tur­vaamiseksi.
PÄIVÄN PAKINA
VAPAUDEN TIE SUOMESSA
Ihmiset, näittekö televisiossa
-„torstai-iltana__l'yapauden tie"-oh-jelinan?
ky.syi pari viikkoa sitten
nimimerkki "Nuolta" Kan.san Uu-tiset-
lehden pakinassa jatkaen:
Ettekö todellakaan. Ripottakaa
.siis tuhkaa tukkaanne ja lyökää
päätänne ovenpieleen. Olette me-neltäneiet
paljon, paljon.
Ja edelleen:
Todella: olen harvoin nähnyt
dokumenttielokuvaa; joka samalla
tavoin .sykkisi .syvää tuskaa, joka
j u l i s t a i s i viiltävän sai"kastiscsli
ivaisi ja muutamin kuvin kertoisi
kaiken kuin "Vapauden tie". Tuo
ryhmä neekereilä, joka lauloi jos­sakin
Lontoon lelevisiostudio.ssa,
ei koostunut korkean luokan tai­teilijoista.
Musiikkikriitikko voisi
esidää painavat huomautuksensa
heidän äänistään tai heidän kuo­ronsa
.soinnista, mutta eläylymi-
.sellään he mursivat kaiken kritii­kin.
He lauloivat omasta itsestään.
neekerin o.sasla, siihen he olivat
paneutuneet sormcnpäitään m.vö-len
ja heidän vakuuttavuutensa
oli ehdoton. Ja onneksi dokument­tielokuvien
kokooja ja leikkaaja
oli näiden lontoolaisten neekerei­den
ta.salla. Tulo.s oli järkyttävä.
Kuitenkin Oli valitettavasti niin,
e t t ä paraskaan .suomennos ei py.s-ly
tekemään oikeutta "Vapauden
tie.ssä" esitettyjen neekerilaulujen
sanoille, jois.sa vaihtelee nöyr.vys,
viha, elämänusko pilkka, palava
julistus ja usko kerran "koittavaan
vapauteen.
Niinpä päätimme välittää tässä
muutaman laulun .sanat lukijoille
suomen kielellä. On syylä valit­taa,
eltci meille ole lainkaan siu-
.naantunut Pentti Saariko.sken suo­mentajan
lahjoja, joten oheiset
teelmät voivat ilmaista vain laulu­jen
viestin karkeina äärikuvina,
ilman sitä .sanan jaloa rytmiä, jo­ka
on ominaista englanninkielisel­le
alkutekstille. Mutta" silläkin
uhalla asiaan — näin kuului Por-variblues:
Nähkää tänne ihniiscl
j a minua kuulkaa
älkää y r i t t ä k ö löytää kotia
Washingtonin kaupungista.
Kerto.säe:
herra, se on porvarien kaupunki
ooh, se on porvarien kaupunki
minulla on porvarien blues
ja levitän tiedon asiasta.
Kertosäe: ,
JVIinä ja ystäväni nou.simme
portaita
ja kuulin valkoisen miehen
. .sanovan
e t t ä tänne ci värillisiä haluta.
Kertosäe:
Washingtonin valkoiset tietävät
miten heittää lantti värilliselle
nähdäkseen hänen kumartavan.
Kerto.säe:
Käske kaikkien värillisten kuulla
minua
älä yritä löytää kotia
-Washingtonin kaupungista.
"Mustaa ja valkoista" on laulu
Etelä-Afrikasta, rotuhelvetin maas­ta.
Syksyn hedelmä on kypsää
rypäle oksassaan
ne noukittiin mustin käsin
sinulle mutta ei minulle
timantti loistaa kivessä
sinisenä ja valkoisena
Kymmenen tunnin päivä
kaivoksessa
sinulle mutta ei minulle
suuri maa, vanhan ja uuden ihana
• .--maa.
luodit vinkuivat Sharpevillessä
minulle mutta ei sinulle
pelon ja vihan siemen on kylvetty
kaikkeen joka halusi olla vapaa
korjuaikana hedelmät kuuluvat
sinulle mutta ei minulle.
Ja lopuksi amerikkalainen laulu
"Mitä opit koulussa tänään?".
Kertosäe:
Mitä opit koulussa tänään
rakas tyttöni pieni.
opin, että Wa5hington ei koskaan
valehtele:
opin että sotilaat harvoin kuolevat
opin että jokainen on vapaa
sitä opin koulussa tänään
sitä opin koulussa tänään '
Kertosäe: . v
opin että poliisi on ystäväni
opin että oikeus on ikuinen
opin että murhaaja kuolee
rikoksestaan
vaikka erehdyksiä joskus sattuu
sitä opin,koulussa tänään
sitä opin koulussa tänään
Kertosäe:
opin että hallituksen tulee olla
: . vahva ,•
se on aina oikeassa,, ei koskaan
väärässä
johtajamme ovat hienoja miehiä
ja valitsemme heidät yhä
uudelleen ; "
sitä opin koulussa tänään
sitä opin koulussa tänään.
— Nuotta,-
il r