Vapaus, February 28, 1967

              Viikon vaihteessa pidettiin Ca­nadan
Miesten ja naisten murto-maahiilitokilpailut
urheiluseura
Voiman järjestämänä; Toronto-laisen
Kauko Riihiahoa voittaes­sa
sunnuntaina kilpailujen kunin­kuusmatkan.
50 km. hiihdon.
Kova latumies Antero Rauhanen,
joka voitti 30 ja 15 km. kertoi
"taktikoineensa" vauhtinsa alku­matkalla
liian hitaaksi. Tässä on
seuraavia tuloksia:
Ikämiesten 15 km:
1) Pentti Thil, Soo Finnish, 1.7,1.
2) Pauli Aivo, Reipas, 1.9,41.
3) Onni Tenhuniaki, North Star
1.10,14.
Miesten yleinen 15; km:.
1) Antero Rauhanen, Estojiia, 59,32
2) Harold Uiland, Ilickory Wing,
1.2,25.
3) Terho Tikka, Soo, 1.2,32.
4x10 km. viesti:
1) Ontarion Ryhmä, Tenho Tikka.
David Rees, Kauko Riihiaho ja An­tero
Rauhanen, 2.47,1.
2) Länsi-Canadan • joukkuee, Ha-f?
riF0jd Uiland, Vaino R^spponen. Pent­ti
Väkevä Ja Nils Skulbru, 2.50,21.
3) Lake Superior joukkue, Ralph
Coldevin, Paul Arvo, Kari Ramsa
ja Martti Rautio, 2.54,31.
Naisten 3x5 km. viesti:
Mestariksi tuli Ontarion ryhmä. ,
Marja Rantala, 30.17.
Ritva Riihiaho, 28.59.
Zina Tanskanen, 32.46.
Naisten yleinen 5^ km:
1) A l l i Ruhanen, Soo Finnish, 29,39
2) Ritva Riihiaho, Sisu, 32,03,5
3) Maija Soininen, Reipas, 32,49.
Naisten yleinen 10 km:
1) A l l i Ruhanen, Soo Finnish, 55;il
2) Patricia Otto, Nickel Teen, 56,12.
3) Ritva Riihiaho, Sisu, 56,57.
Miesten yleinen 50 km:
1) Kauko Riihiaho, Sisu, 3J2,49.
2) A n t e r o Rauhanei?;" Estonia,
3.35,3,4.
3) Eric Salkeld, Voima, 3.43,18,41
4) Ralph Coldevin. Prince Albert^
3.46,49,9.
5) Harold UMand, Hickory Wing,
3.48,51,3.
6) Heikki Kinnunen, North Star,
3.52,1,9.
rt 79»
U R H E I L U P A K I N A A
Varsinkin vanhempi väki nluis-taa
ne ajat jolloin, kun puhuttiin
hiihdo.sta, tiedoitettiin, että sitä
harrastettiin kalpailumielessä vain
Skandinavian maissa, Norjassa,
Ruotsissa ja Suomessa. Oikeastaan
ne keskenään kisailivat ja. norja­laiset
olivat hiihdon lisäksi myös­kin
omaa luokkaansa mäenlaskussa
ja yhdistetyssä;
Mutta kuinka onkaan kehitys
mennyt näillä aloilla eteenpäin ku­ten
muussakin urheilussa monien
nyt itsenäistyneitlen kansojen kes­kuudessa.
Suuri Venäjä on liitty­nyt
mukaan myöskin talviurheilus­sa
ja siellä on hyviä naishiihtäjiä
, ja myöskin miehiä, mhenlaskijoita
ja ennenkaikkea jääkiekkoilijoita
jo.ssa lajissa on lyöty sen varsinai­nen
kotimaa Canada. -Nyt on mäen­laskussa
jo. mukana monet, maat
joista ei ennen kuultu mitaan. Nor­jalaisilla
ei enää ole hegemoniaa
kuten ennen, jopa suomalaiselkin
ovat olleet,, voittajia mäenlask.ussu:
Kun nvl muistetaan, etta pi.'iin hyp­py
mae.?sä saavutettiin juuri äsket­täin
norjalaisen Grinin loimesta
Obersdorllin mäessä tasan 150 met­riä
voidaan todeta mihin korkeuk­siin,
tämäkin laji on noussut.
. Y h d i s t e t y s s ä olivat norjalaiset
aikaisemmin, pistämättömiä ja. tä­mä
laji JOS mikään oli. pohjoismai­den
laji. Kehitys on kulkenut sii­hen
suuntaan ettei enää ole. asian
laita näin. vaan saksalainen Thoma
on. ollut etupaän mies ja monet
muut samalla kertaa.
Mutta kun katsomme naisten
hiihtoa kansainväliseltä tasolta,
niin muistamme kuinka suomalai­set,
norjalaiset ja ruotsalaiset sel­vittelivät
välejään ja muista ei pu­huttu
eikä tiedetty mitään. Kuin­kas
on nyt? Nyt on ollut parhaat
naishiihtäjät Neuvostoliitosta ja
muut ovat saaneet mita on sattunut
jäämään. Näin on ollut, multa kuin­kas
nyt? Nyt on esim. Bulgariasta
tullut huippuluokan naishiihtäjiä
samoin Puolasta ja molemmista
Saksoista, Kun nyt katselee naisten
aikoja hiihdossa niin jopa laittaa
ihmettelemään. Bulgarian Krastana
Stoeva pistelee Grenoblen alppira-dalla,
jossa suomalaiset mieshiih*
t ä j ä t kertoivat ilman loppuneen ja
meinasivat tukehtua, penikulman
aikaan 34.37. Neuvostoliiton Klau-ciia
Bojarski 35.20.3. ja Puolan
Stefania Biegum 35.22.3. Se laittaa
ajattelemaan onko meillä täällä Ca-nadassa
miestä joka voLSl alppira-dalla
ia olosuhteissa hiihtää kym­pin
tähän aikaan? Kun ajattelee
tässä omia hiihtojamme, silloin kun
olimme olevinamme miehiä ja nuo­ruuden
kunnossa, niin laittaapa hä­vettämään
että onko meitä kannat­tanut
sanoa miehiksi kun nyt ver­tailemme
naisten hiihtoaikoja ai­kaisempiin
omiimme.
Mutta, onpa kuitenkin kehityk­sessäkin
tapahtunut valtava harp-pau.
s. Ei nyt enää hiihdetä ras­kailla
koivusuksilla. Pois on ti­pahtanut
suksista letkuval nahka-mäyslimel
ja lilalla on kevyet ja
käytännölliset kiintosileel. Kengät
ovat kehittyneet mataliksi kun sun­nuntai
ja tanssikengät, ei e n ä ä o le
kippurakärkisiä kuten meillä oli.
Ei ole kuusenkarahkasta sauvoja
vaan keveät hamburuokosauvat ja
niin edelleen kehittyneet suksivoi­teet.
Ei meillä myöskään ollut sel­laista
keskitettyä ja tarkasti suun­niteltua
hiihtoharjoitusla, hiihdim­me
vain sydämmen halusta ja hiih­don
antamasta ilosta ja riemusta.
Ladulla on suomalainen siirto-laishuhtäjä
tänäkin päivänä vielä
etupäässä. Me olemme olleet alku-raivaajia
silloin kun muut eivät
juuri tienneet hiihdosta mitään
täällä Canadassa. E i ollut Suomes­sakaan
silloin hiihto sillä tasolla
kuin se on nyt. Kehitys on kulke­nut
eteenpäin ja tulee jatkuvasti
aina kulkemaan ja valtaamaan uu­sia
asemia. Niin pitääkin olla sillä
muuten poljemme paikallamme em-.
mekä ainoastaan paikallamme vaan
menemme kehityksessä taaksepäin.
Tiistai, helmik. 28 p. — Tuesday, Feb. 28 1967 Sivu 3
pmi mmm KUULUMISIA
Jääkiekkokuuluisuudetsilmäilevät palkintoa: GordieHovve vasemmalla ja
Maurice Richard seisovat Lester Patrick Memorialpalkintopalsaan vieressä
sen jälkeen kuin se oli annettu hiljattain New Yorkessa Hov^relle pitkästä ja
mainehikkaasta jääkiekkourasta Yhdysvalloissa. Howe on kansallisessa jää­kiekkoliitossa
21. pelikautta. Richard joka on "Hall of Fame'n" j ä s e n oli ruo-kavieraitten
joukossa.
Jouko Jokinen
500 metriä 41,t
Sverdlovsk. — Jouko Jokinen
saavutti Sverdlovskissa uuden hen­kilökohtaisen
ennätyksen 50O met­rillä
luistellen matkan aikaan 41,1.
Tämä aika oikeutti hänet kv. kil­vassa
toiselle sijalle. Matkan voitti
Neuvostoliiton Vladimir Gvosdetski
joka sai ajakseen 40,5. Kolmannek-
VALTAVAT AUTOTEttDASKAUPAT
NL:n J A ENGLANNIN KESKEN
Neuvostoliitosta saapui korkean I Automotive Product, Ruberry Own
tason autavaltuuskunta Lontooseen I ja Keen and Nettlefolds.
viime viikon tiistaina. Valtuuskun­ta,
jota johtaa Neuvostoliiton vara
autoteollisuusmini.sti^ri N. 1. Siro-
KAKSI MIELENKIINTOtSTA TEOSTA
Elvi Sinervo:
PALAVANKYLÄN SEPPÄ
267 SIVUA HINTA NID. $3.95
Elvi Sinervon omaelamakenallisiin aineksiin pohjautuva e.slkoi.sro-maam
jai ilme.itye.s.saan vuonna 1939 lähestyvän sodan varjoon. .Kulu­neiden
vuosien penspektiivista kal-sottuna tämä .teo3 luo yllättävän
tasapuolusta, sclk-cäa ja .syvälle ulottuvaa, valoa ensimmäisten itsenäi-syy-
svuo-siemine .so.siaalisiin ky.symyksiin, ja valloittaa ansiokkaa.sti
paik!:ansa naita a-sjoita pohtivassa sodanjalkcises.sa 'kirjallisuudes­samme.
. • .
Teos kuvaa hel.sinkilai.sta tyolai.sperhettä, jonka kan.salaLssodan
tapahtumat heittivät Pohjanmrian lakcuk.si'.le. Isä Hermanni Rinta-luoma
irtaantuessaan kohtalotovereistaan pakenee pieneen yksilölli­seen
unelmaan oma.stapaja.sta, joasa han voisi työskennellä riippu­mattomana,
kenenkään utelematta hänen aikaisempia vaiheitaan.
Koruton kertomus-miehen unelmasta ja .sen haaksiriko.staolo.siih-tciden
painee.s.sa on heijiistu.sta tekijän omasta maailmankatsomuksen
ja taiteilijantien etsinnä.s,ta, samalla. kun .se on hienoa ja nilkemyk-
. sellistä kan.salai.%oclan jalkiajan tilitystä. Teok.seen Uitctty novelli
"Näköala vuorelta" tuo toiselta suunnalta valotetun iLsansä kuvatun
perheen kohtaloihin.
Maurice Solotovy:
MARILYN MONROEN ELÄMÄ
422 SIVUA - HINTA SID. $3.50
Mitä yhteistä on arkipäiväisclä ja hiljaisella tytöllä, joka syntyi
aviottomana, varttui lastenkodissa .snkä monl-ssa kasvatuskodeissa, Jou­tui
lapsena väkivalan uhriksi,, joka ,oli arka, änkytti ja cli naiivien
unelmien maalimassa sekä kauniilla.; maailmankuululla elokuvatäh-dcllä,
joka oli oman alan.sa kenties tehokkain kaupallinen vetonaula?
Tyttö ja kaunotar ovat yksi ja sama henkilö — Marilyn Monroe,
jo.<-.tii ninorikkaliilivin kirjailija Maurice Zolotovv kertoo yksltyiskoh-tal.
saiui ja .sujuvatyyliKe.s.sä took.se.s.saan. , :
Kirjailija; hunma.si, että todellinen MarMyn Monroe oli pjiljon kiin­nostavampi
kilin mielikuvituksen ja mainoksen luoma filmivamppi.
Marilyn Monroen eläniäkcrLa antaa näyttelijättärestä psykologisesti
osuvan-kuvan ja li.säkstfjjn sivuilla tutustumme nollywodoln kulissien
takaiseen elämään.. ' ..
• Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69 SUDBURY* ONT.
si tuli Neuvo.stoliiton Valeri Bas-1 tutustuu 17 päivää ke.stävän
hanov ajalla 41,4 Raimo "'etala . ^.jj.,..,!,^^^.^ ^ j , , . , , , . , yhteensä :iO
sai ajan 43,7. i englantilaiseen auto- ja moottori-
Naisten 500 metrillä vei voiton ^^„„j,„yj^.„ luolantolailoksecn.
Neuvostoliiton Valentina Stenina,, ^y^^^ p^,.
jonka aika oli 48,8. Toiseksi no
Nyt saapunut Neuvostoliiton tek­nistä
autovalluuskuntaa seuraa
myöhemmin varsinainen kauppa-valluuskunla.
Kaupat, jotka, liitty­vät
JO aikaisemmin Leyland-yhty-män
Moskovassa esittämään tar-loukseen
.')5.0()0 bussia
Port' Airhun - ^ C S J i n osaston
johtokunnan. Kaiku-kuoron johto­kunnan
ja. v.- ja.u.-seura Iskun joh­tokunnan
yhteisessä kokouksessa
päätettiin järjestää yhteinen toi­minta
haalin ylläpitämiseksi talvi:
ja kevätkaudella. Yhteisenä yrityk­senä
toimeenpannaan .suuret myy­jäiset
ia. ke,vät-tan.ssit toukokuussa.
Myyjäisiä varten hankitaan kau­pungin
liikelailojisilla hyvät ovj-palkinnot.
Kabarettitilaisuuksia jär­jestävät
kukin vuorollaan joka toi­nen
lauantai-ilta ja. seurapelitilai-v
suuksia samoin perjantaisin.
• - « • -» • . . • • » , , , -
Järvienpään urheilijoiden juhla­tilaisuudessa
valittiin parhaaksi v.
1966 urheilijaksi Den Demansky.
Hänellä oli se arvonimi edellisenä­kin
vuonna, joten nyt tapahtui se
jo toisen kerran.
Vuoden parhaak.si naisurheilijak­si
valittiin Terttu Vuorinen yleis­urheilun
perusteella.
• •» ... » . -»
Emma Haapanen kuoli Port Art­hurin
sairaalassa sunnuntaina, hel­mikuun
19. päivä Hän oli syntynyt
Suomessa ja oli kuollessaan 87-vuo-tias.
Tähän maahan hän oli saapu­nut
v- 1911. Häntä suremaan jäi­vät
miehensä John, kaksi, tytärtä,
S i i r i ja Helvi, ja 3 lastenlasta, yksi
serkku täällä sekä muita sukulaisia
Suomessa ja Yhdysvalloissa.
• • ,•»•.•,*...
Kabaretti-illan järjestää Kaiku-kuoro
Finnish haalilla, lauantaina,
maaliskuun 4 p., alkaen kello 7,30
illalla. Kaikki tervetuloa!
ti National Ener.t?y Hoardin suorit­taman
kuulustelun Tran.s-Ganada
Pipeline yhtiön alkuperäisen anöf
muksen yhteydessä, sen anoessa -oj-kfiutta
liioniionkaasun putkitukseeni
Yhdysval.vun kantta. . .^1
Lainlaafiiakunnan edustaja Freö-man
.syytti RÖbartsin hallitusta.
eoUisuusloiminnan ja verotulqjen
.iienotvkscsta, ja seuraamisesta ^.-li­beraalisen
Hit.1ohallitiik.son jälesBä
Canadan, itsenäisyyden loukkaanli-sen
sallimisessa. ,
— ATH
Kuubaan lannoite­tehtaita
huolimatta
USA:n vastalauseista
Kuubassa on laadittu auupr
ma kolmen suuren lannoltetehta
rakentamiseksi. Niiden yhteisfei
kapasiteetiksi tulee 200.000 töhfi^t
ammoniakkia vuodessa. Us^at"-'eljh
rooppalaiset tehtaat ovat kii""
tuneita tehtaiden tilauksista;
lantilainen Simon Carvfis^^
neuvottelee parhaillaan kuUbalaii^
ten kanssa 14 miljoonaa pUnjta^
maksavan lannoitetehtaan koneide]^
toimittamisesta.
USA on esittänyt vastalause^n^^
Englannille Simon Carves-yhtyinSJti
neuvottelujen johdosta kuubalaijl-ten
kanssa. Niin ikfiSn tiedetaan^
että USA:n hallitus- on paino^t^
nut ankarasti Italian hallltustSi
italialaisia firmoja lannoiteteliftai-cien
toimituksia koskevien n^uvpt-telujen
johdosta. •;
Näiden omien lannoitetehtäidjea
peimman aian 47,7 saivat Norjan
Lisbeth Berg ja Neuvostoliiton
Ljudmila Lashukova.
Jouko Jokinen ei osallistunut
ministeri Kosyginin äskeisestä Eng­lannin
matkasta.
Neuvostoliittolainen valtuuskun­ta,
joka on luonteeltaan tekninen.
. v u « u c- « . . . m . - , . u . u . käytännölli.se.sti kaikkiin ,.„.^,„,,...,„ ,'.om.if.v.in
Sverdlovskin pikaluKstelukisojen „, .„ j., ' " v p U^id" huomattaviin
_„ ' „ . ... Englannin tärkeimpiin auto- ja .,i, , . , n „ t - ^ i - c n . . . . t n i , . , , ., 5.000 metril e, mutta Raimo le-J „!lf.„,.:,„„,n;.„,,H„v, f „ n r n n f n i ^ ainakin 1: latinautokau] . 1 .. , . . . . „ , „ „ | moottoriteollisuuden tuolanlolaitoK- ...nn,,.,* n n . , i . . n t i i . >; tn n nli nmlcinn fphr tala ol i mukana tehd epnn a:ijia:mn R8. 3{n0 ,Bn . : -. ; Kaan — sanovat eiiglaniiiai
Matkan voitti Aleksander Kerts-henko
uudella ralaennätyksellä
7.50,1. Aleksander. Legotkin ja Juri
Jumashev olivat .seuraavina ajoin
7.59,0 ja 7.59.5.
Naisten 1,500 m. voitti Lashukova
jonka aika oh 2.27,7. Lisbeth Berg
oli toisena ja hänen aikansa tällä
matkalla oli 2.29,2.
Chuvalo tyrmäsi
Akron, Ohio. — Canadalainen
George ChuvaJo voitti amerikka­laisen
Dick Wippermanin teknisel­lä
tyrmäyksellä kolmannessa eräs­ija
Akronissa Ohiossa käydyssä am­mattinyrkkeilyn
raskaansarjan otte-lu.
ssa, jonka oli määrä kestää 10
erää.
VVipperman kävi lattiassa kerran
toisessa erässä ja kolmesti seuraa­vassa
erässä, kunnes kehäluomari
katsoi parhaaksi keskeyttää epäta-
.saisen kamppailun. Vuosi sitten
Chuvalo tyrmäsi Wlppermannin
viidennessä erässä.
sun. Näiden vierailukohteiden jou­kosta
mainittakoon mm. Englanti^
lainen F^ord Motor Company,
Smilhs Industries, Rootes Motors, !
Duple Motor Bodies, Tecalemit. i
Lucas and Gniing BMC. Leyland i
Motor Corporation, Massey-Fergu-1
son and Perkins, David Brown, I
Dawry group, Heenan and Faude, 1
seen .sekä l5MC:n myös aikaisem­min
tekemään tarjoukseen. osallis:
tua Neuvostoliiton henkilöautoteol-iisuuden
laajentamiseen, nousevat
summiin
tokaupan luok-laiset
asian-j
tuntijat; ;
vuodes.sa j vastaavaa
tuottavan bussitehtaan rakentami- | Fort. AVilIiamin kaupunyin finanssi-koniiiea
ehdottaa, otta pidaltaydvt-täi.
siin i^ihallisan iiiääi;äi'ahan ; suo-i-
it uksesta^
' ' • ' • ' • ..
•R. • F-reemaii. Foit" Wil]i;!iiiiii
NIJP:n ediistaja Ontarion iainlaati-jakunnassa,
arvosteli aiikara.sli inaa-kuntahallitusta
siitä, että se sivuut-
'akentamista koskevien suunnitel-
CSJ:n Port Arthurin osaston ko- mien ohella Kuuba on ostanut'8UÖ-kous
pidetään perjantaina, maalis­kuun
3 p., alkaen kello 7.30 illalla.
Toivottavasti jäsenet huomioivat ja
uudet jäsenet ovat myös tervetul­leita.
ti o r,
Järvienpään 100-vuotisjuhlain mu
siikkifestivaali alkaa täällä maalis­kuun
2 p. j a kestää yhden viikon.
Tässä tilaisuudessa esittävät ohjel­maa
myös erinäiset kansalliset yh­distykset,
kuorot ja yksityiset tai­teilijat.
Suomalainen Kaiku-kuoro
laulaa maaliskuun 9 päivän iltana,
ilmoitetaan Music Festival Boardin
taholta. Viikon kestävän ohjelman
suorittajista ja osallistujista kilpai:
luun valitaan parhaat maakunnalli­seen
100-vuotismusiikkijuhlaan;
Port Arthurin ja Fort AVilIiam­in.
kaupunkien valtuustot ovat ar­vostelleet
Järvienpään teollisuus- !
komissionia yhteisenä ediisfukselli-seiia
elimenä )a arvioineet ettei ole .
hyötyä sen tukemisesta
ria määriä lannoitteita eurodppä-laisilta
yhtiöiltä. Lannoitteita tfäy-tetään
Kuuban sokeri- ja, kahVi-viljelmiin.
Eurooppalaiset ma&t
ovat tähän asti myöntäneet KUt]^
balle 5 vuoden luottoja. Uusia lan­noitetehtaita
rakennettaessa lUOttOK
la pidennetään kuitenkin 1—2 vu<>-
della.
Sisältörikas ja
hieno julkaisu
"UUSI NAINEN"
irtomimeroila saatavana , ,
. kirjakaupastamme seuraavat: •
. Touko- ja h . c i n ä k u u u .
.: numerot . , • .•
Irtonumeron liinta (lOc
T i ] a l k ; i a la tiitu.stukMn . ;
• ''Uusi N u i u c i v ^ j u l k a i i ; u n r i!
Vapaus Pufelislikig
Company U m l d
BOX &3. SUDBURY, ONT.
l;':!;K:i!l!r!l!llllliilll!i:;liliiliiliiili;il!ili(.!,i!
V K L F \ T A K V A I N EN
Arthurista
kuulumisia
Canadan historiaa
Ei meillä suomalaisilla ole enää
hiihto siinä mahtavuudessa missä
se oli 30—40 luvulla jolloin seuroja
oli kymmeniä ja kilpailuja jokai­nen
sunnuntai Ja joihin mentiin
hiihtämällä kun 30-luvun työttö-myysaikoina
ei ollut rahaa maksaa
kyytejä eikä ostaa palkintoja.
Hiihdimme hiihdon itsen.sä ja rie­mun
vuoksi. Nyt meillä on sormin-laskettava
joukko suomalaisia hiih­täjiä
ladulla ja miten käy kun nä­mä
lopettavat, sillä reservejä ei ole.
Nykyinen nuoriso ei vaivaa itse­ään
hiihdolla vaan kulkevat mie­luummin
autolla ja lumikelkpllla
j a tämän kehityksen vuoksi loppuu
meiltä hiihtäjät laduilta.
Näin on tällä hetkellä kehitys
kulkemassa, siitä on nähtäyästi
selvä merkki kaikkialla, harvoja
ipoikkeuksia lukuunottamatta/ Ai>
nöa kansainvälisellä tasolla oleva,
hiihtäjä eli pujottehLSsa ja .syök^
sylaskussa meillä on Nancy Green,
tyttö joka omalta kohdaltaan oh
tehnyt maatamme kansainvälisesti
kuuluisaksi. Mutta rahaa el tahdo
tässä rikkaassa maassa olla häncen-käfin
larviltaessa . . .
Tekonimus.
Port Arthur. — Pistän tässä taa-
.sen pienen kirjeen kun on tullut
pieniä asioita, joista tulee ilmoit­taa
ajoissa, Me - meinattiin pitää
"rummage" myynnit ihan varmuu­della
maaliskuun 4 päivänä, mut­ta
sitten siihen tulikin pieni este.
Siis nyt hoksattuamme että joku muu
tilaisuus oli järjestetty maaliskuun
neljännelle päivälle. Joten nämä
myyjäiset jouduttiin siirtämään
maaliskuun 11 päivään alkavaksi
kello kymmeneltä aamulla. Siis ot­takaa
tämä kaikin huomioon. Kyllä
tästä voidaan kertoa vielä lähem-mlnkin
tuonnempana. Tavaraa on
kasaantunut hirvittävästi, joten ter­vetuloa
maaliskuun 11 päivän myy­jäisiin.
—
Huhtikuun ensimmäisenä päivänä
on sitten International CoOp liik­keessä
leivos- ja käsityömyyjälsetv
Sinne otetaan vastaan kaikenlaista
tavaraa ja toivotaan että niisiä myy­jäisistä
muodostuisi erikoisen .siiu-rct,
ja miksipäs ei jos otetaan sii­hen
oikein joukolla osaa. Puhutaan
siitäkin ntJyöhemminliBää.
Meidän näyttelijämme myös ryh­tyivät
oikein innolla ja tarmolla
harjoittelemaan erittäin arvokasta
häyteimää. Sen nimi on "Isä"; Se
ori varmaan enkoisen hyvä draa­ma.
' I s ä " on kolmiosainen näytel­mä.
Kun se saadaan esityskuntoon
toivomme saavamme haalin täyteen
innokasta ylei.söä,- koska siitä on
kulunut pitkä aika kun olemme
saaneet kappal6lta esityskuntoon.
Kerron siitä lisää liiöanempana. —
Tcrvci.sin Tyyno.
(Jatkuu)
36. OSA
Lahjottuaan Dog Rib intiaanien poppamiehen
monilla aseilla ja keittovälineillä, matkustajat sai­vat
mukaansa pan opasta. He pysähtyivät useassa
heimokylä.ssä joen rannoilla, ja mitä kauemmaksi
he pääsivät, sitä suuremman muutoksen he huoma­sivat
alkuasukkaiden kohtelussa matkustajia koh­taan.
Kun he olivat olleet matkalla neljäkymmentä
päivää, tuli kovat lumimyrskyt ja he jo pelkäsivät
että pohjoisen Jää Ja lumi heidät vangitsee, sillä
lunta tuli niin sakeasti, että ei ollut enää metsän­riistaakaan
Joen rannoilla. Joki leveni jo järven
suuruiseksi ja oli vaikea tietää minne päin mennä,
kun pohjoisen tuulet heittelivät kanoottia suuressa
aallokossa. Mackenzien toveritkin Jo halusivat pa­lata
takaisin, Ja hän lupasikin, jos ei merlfi näy
seitsemän, päivän kuluttua, he aloittavat kotimat­kan.
Kun myrskyt vaimenivat Ja auringon terä ei
laskenut, vaan oli ainainen hämärä päivä, he tiesi­vät
että olivat päässeet yli arktisen alueen rajan.
Joen virta oli nopea, matka Joutui ja heinäkuun 13
päivänä he pääsivät Jäämerelle, jonne seuraavana
päivänä pystyttivät paalun jokaj>äivättiin 14 päivä
heinäkuuta, 1780, ja Johon kaiverrettiin jokaisen
matkailijan nimi. Eskimokylästä he saivat hylkeen­lihaa
ja kaloja kotimatkalleen, joka kestikin kah­deksan
viikkoa, sillä koko matka piti meloa vasta­virtaan.
12 päivänä. syyskuuta he pääsivät takaisin
linnoitukseen, sadankahden päivän matkan jälkeen.
Mackcnzie ei löytänyt luoteista vesitietä lännen me­relle,
mutta hän matkallaan totesi, että sellaista
tietä ei ole, Ja hän löysi kuitenkin mahtavan suu­ren
pohjoiseen virtaavan joen, kuuluisan Mackcnzie
-joen.
Pitkän talven Jälkeen hän moni yhtiön pääkont­toriin
Fort AVilliamiin ilmoittamaan löytönsä Ja mat­kansa
tulokset, saumatta kuitenkaan paljonkaan huo­miota
osakseen. Yhtiö oli olemassaolonsa puolesta
ainaisessa sodassa kilpailijansa Hudson Bayn kans­sa
joten uusien Jokien ja inaastojen löytö el sille
m i t ä ä n merkinnyt. Kuitunkin Mackenzic pyysi lupaa
Ja .saikin tutkia toista suurta Jokoa, Peacc Riveriä,
joka tuU vuoristoista, Ja sitten hän matkusti Eng­lantiin,
Jossa opiskeli vuoden tähtitiedettä Ja kar­toittamista,
valmistellen seuraavaa matkaansa. Eng­lannissa
kaikki puhuivat Tyynen meren rantojen
rikkauksista, Cookin Ja Vancouverin matkoista, ja
Venäjän ja Espanjan valtataistelusta Englantia vas-
. -taan, • ; ^ _ ;
Huhtikuussa 1793 Mackenzie palasi Chipevyaä
linnoitukseen, j o s t a ' h ä n lähti uudelle matkalle tour
kokuun 9 päivänä, yhdellä suurella kolmenkynune»
nen jalan kanootilla. Retkikuntaan kuului tolnea
yhtiön kirjanpitäjä Alexander Mackay,, kuusi cana»
dalaista kantajaa Ja kaksi intiaaniopasta, kun matk4
alkoi vastavirtaan. Viikon matkan jälkeen joki kac
peni, suuret putoukset olivat edessä, ja jyrkät rantar
kalliot tekivät mahdottomaksi ylittää kannakset. Mie­het
sitoivat kanootin nahkaremmeillä, kävelivät jyf
kanteen reunaa, ohjaten kanoottia vedessä ja joka
hetki näytti siltä että he putoavat, tai kanootti riky
koutuu kiviin. Miehet eivät olleet odottaneet cttt
matka olisi näin vaikea, Ja jokainen heistä halUsl
palata takaisin. : >,
Mackenzie kiipesi korkealle vuorelle ja niin pit­källe,
kuin hän näki, oli joki täynnä korkeita vaah­toavia
putouksia. Miehet olivat oikeassa: ei voinui
kanootilla sitä tietä kulkea. Yhdeksän, kymmene»
- m a i l i a he kulkivat kannaksella, kaataen puita pääs»-
täkseen eteenpäin. Näin matkaa karttui vain mailiv
pari päivässä. Kun he taas pääsivät joen rantaan,
oli edessä toinen suuri vuoristorivi, mutta he päät-telivät
että koska Jo oli yksi vaikea taival takana»,
päin, ci yoi edessä olla sen pahempaa. Päivästä päi­vään
i-etkeilijät kävelivät Jyrkkiä rantoja kantamuto'
set selä.ssään. Joskus oli^ tasaista- jokiuomaa, jossa
voi melomalla mennä eteenpäin. Raiinat olivat a^^
tloi, ei: ollut yhtään alkuasiikkaiden asuntoja näidett
karujen kivikkojen ja jyrkkien koskien seutuvilla
Vihdoin he saapuivat pieneen lahteen, josta .joki
erkani kahteen suuntaan. Lahden rannalla oli pieni .
intiaanikylä. Jossa heille sanottiin, että Joki virtaa
. etelään, et länteen. Matkailijat eivät tienneet, etti
ho ovat Frazcr joen rantamilla, joen. joka virtaa
etelään lukemattomia maileja, ennenkuin kääntyy
länteen ja Tyyneenmereen. i\Iitä tehdä? Takanapäin
monon viikon vaikea matka, edessä tuntei;nattomat
- koiilaloli tietämältömäl soikkaiUtt? :: ; •
, • •(Jatkoa) .: •
llllll
f