Vapaus, July 10, 1969

              Shru 2 Tiistai, hdnäk. 8 p. ~ Tuesday, Jiily 8, 1969
INDEPENDENT tABORORGAN
VAPAUS OF FJNNISH CANADIAN8
, . (LIBERTY) ' BstabiMiied Nov. 6, im ^
W. EKLUND . Mamager: E SUKSI
' - ' ' Teteidunm: Office aoktadli^^
Piddltaied trötoö tveeld^:. Titesdays emd TtiiuiRsdaQv by VleipviBl Addiablns
" Co. Lliölited, lOO-loa EDBH st." WeBt, eudbtiry; OOiaato; OaSttOBi.
Meidlttng addrasaf BOK 09. "
Advextlsiing iroibes upon eppItoaMoin, tRansl)aitit(n'fiiee of-ehaDB«.
Seoomd Oiasa Medl, reglstaraitdoia Nimnber 1076
- CANADIAN LANGUAGE-PRESS ^CLUH ,
OanadaaBa: 1 vk: $10.00. 6 kic. $5i5 USA:o: 1 vjc. $11.00. 6 te. g.TO
Senaattori Fulbrigh]!;:,
VIETNAMIN SOTA^TRAAGiNEN
EREHDYS YHDYSVALLOILLE
Rauhantyö nykyvaiheessa
Toisessa paikkaa lehteämme kerrotaan tänään Berliinin Dyna­mo-
urheiluhallissa juhannuksen jamassa pidetyn maailman rauhan-k9kouksen
päätöksistä ja suunnitelmista. Toisin kuin eräissä p i i ­reissä
etukäteen povailtiini maailman rauhanliike löysi,tässä koko­uksessa
yhteisen toimintaohjelman eri työryhniissä puhjenneista
erimielisyyksistä huolimatta. Erityisesti Euroopan turvallisuutta ja
lähi-idän tilannetta käsitelleissä työryhmissä oli keskustelu ollut
vilkasta ja niissä esitettiin runsaasti toisistaan poikkeavia mielipi­teitä.
Viimeisenä kokouspäivänä myös erikoisryhmät, naiset, ammatti-yhdistyshenkilöt.
parlamentaarikot, tiedemiehet, kirjailijat, nuoret
ja ylioppilaat sekä eri uskontokuntiin kuuluvat esittivät omien ta-paamisiehsa
tuloksena vetoomuksensa yhteisestä toiminnasta rau­han
turvaamiseksi. Lähes kaikkien erikoisryhmien lausunnoissa
tähdennetään isäntämaan. Saksan demokraattisen tasavallan (DD-R:
n) tunnustamisen välttämättömyyttä.
Rauhankokouksen hyväksymässä vetoomuksessa todetaan mm.
ettei Euroopan turvallisuusongelmaa ole ratkaistu. Eurooppa on
jaettu antagonistisiin poliittisiin ja militaristisiin ryhmittymiin.
Länsi-Saksan militarismi j a uusnatsismi herättää lisääntyvää huo­lestuneisuutta:
Pysyvän rauhan saavuttaminen Euroopassa _edel-lyttää
alueellisten tosiasioiden tunnustamista j a kollektiivisen tur­vallisuusjärjestelmän
luomista, mikä mahdollistaa samanaikaisen
liittoutumisen purkamisen. Edelleen vetoomuksessa pidetään par­haana
rauhantyönä joukkotoimintaa.
Euroopan turvallisuutta käsitelleessä työryhmässä oli 200 eri
maiden edustajaa. Mukana oli paljon muidenkin maanosien edus­tajia,
jotka tähdensivät, että Euroopan turvallisuuden takaaminen
merkitsee myös atomisodan uhkan pienenemistä.
Euroopan turvallisuuden perusvaatimuksena esitettiin työryh­män
yhteisessä selostuksessa erilaisen yhteiskuntajärjestyksen
omaavien maiden rauhanomainen rinnakkaiselo, olemassaolevien ra­jojen
tunnustaminen, erityisesti Oderin-Neissen-rajan j a Saksan val­tioiden
välisen rajan tunnustaminen, DDR:n tunnustaminen j a Län­si-
Saksan hallituksen luopuminen Hellstein-opista, Mynchenin sopi­muksen
lopullinen mitätöminen, kaikkien maiden riippumattomuu­den
periaatteen kunnioittaminen j a luopuminen valtioiden välisten
riitojemräkivaltaisesta ratkaisemisesta.
Sen liääksi tämä työryhmä kiinnitti huomiota ydinaseettomien
vyÖhylikjBiden muodostamiseen, fasististen hallitusten erottamiseen
kansainvälisistä järjestöistä sekä uusnatsismin housun vastustami-
Washin«ton, — Yhdysvallat on
tehnyt traagjuen virheen puuttua;
maila Vietnainin kansalaissot^ian,;
sanoi USA :h senaatin ulkoasiain­valiokunnan
-puheenjohtaja jWiU^
liam Fulbright esiintyessään tele-
.visiossa, Kysymyksiä, j a vastauk­sia
ohjelmassa. USA:n tulee mah­dollisimman
pian poistua Vietna-,
raista, sanoi Fulbright.
' Hän kannatti puolustufllifiinlste-r
i Cliffordin esitystä 100,000 ame-rikkalaissotilaan
kotiuttainisesta
täml^n vuoden aikana sekä. kaik-kten
USÄ :n' joukkojen poistamis{
ta Etelä-Vietnamista vuonna
1970. . ""^
Fulbright. sanoi, ettei ole Y h ­dysvaltain
asia päättää, kuka hal­litsee
Vietnamissa. USA :n on lo­petettava
STaigonin nykyisen hal­linnon
tukerhinen j a supistettava
taisteluoperaatioita. Tämä edis-;
täisi Pariisin Vietnam-neuvottelu-;
jä. Kaikesta päätellen nykyinen
hallitus ei aio kuitenkaan muut­taa
presidentti Johnsonin Viet­nam-
politiikkaa.
USA :n sisäistä tilaa kosketel­lessaan
Fulbright sanoi, että
maan taloudellinen ja sosiaalinen
elämä on sellaisessa sekasorrossa.
jokaista ei ole nähty kansalais­sodan
aikojen jälkeen.
USA JATKAA
VANHAA LINJAA
New York. — USA: n - imperia­listiset,
piirit isivät aio luopua pyri
kimyJuiistään saavuttaa ratkaisii^
Vietnamiii ongelmaan sotilaallisin
'keinoin Tämän bn jojLjtunut myös
;am6jpiWcälaineh porprillinen leh­distö
toteamaan lc9ihmentoides
saan ilmoitusta, että USA,:n hal-litfiis
^valmistelisi ' suurii^itelma^^
amerikkalaistenjoiikkojen ppista-nriiseksi
Etelä-Vietnamista.'
New York^ Timesin huomioitsija
James :Reston toteaa, että USA :n
hallituksessa-on vaikutusvaltaisia
voimia, jotka vastustavat amerik­kalaisten
joukkojen poistamista
Vietnamista. Jopa puolustusmi­nisteri
Clark Cliffordin tekemä
vaisu ehdotus USA.:n jalkaväki­joukkojen
poistamisesta Etelä-
Vietnamista vuoden 1970 loppuun
mennessä herätti ankaraa arvos­telua
eräiden Washingtonissa kor­keissa
asemissa olevien henkilöi­den
keskuudessa.
s e e n .
Kaikki;iBerliinin kokouksesta saapuneet uutistiedot viittaavat
maaihnan - rauhanliikkeen tulevaan kasvuun j a vaikutusvallan l i ­sääntymiseen
kaikille tärkeän rauhanasian hyväksi. •,
Farmarien oikea ratkaisu
Todeten omien katkerien kokemustensa perusteella, että "kaikki
ei ole kultaa mikä kiiltää", kuten suomalaiset asiat selittäisivät,
Ontarion farmarit käänsivät äskettäisen järjestöäänestyksen yh­teydessä
selkänsä tory-holhoukselle ja omaksuivat entistä päättä- •
vämmin itsenäisen asenteen omien etujensa puolustamisessa. Tätä
juhannuspäivän (kesäk. 24) tapahtumaa tullaan kauan muistamaan
Ontarion farmarien järjestötoiminnasta puhuttaessa.
Ontarion toryhallituksen j a sen tukena oleyan lehdistön puo­lesta
maalattiin kaunis kuva farmarien"yhtenäisyyden" j a voimak­kaan
järjestön tarpeellisuudesta, Joukkolevikin omaavissa lehdissä
julkaistiin suuria ilmoituksia tämän saman "hyvyyden" puolesta.
Asian hyväksi puhuttiin pitkästi j a leveästi television ja radion
välityksellä. Varsinaisena asiana Ontarion farmarien ratkaista­vaksi
esitettiin seuraava kysymys:
"Kannatatteko te yleistä farmi järjestöä pakollisine jäsenmak-suineen?"
Suunnitelman toteuttamisen ehtona oli, että vähintään 60
prosenttia farmareista antaisi äänellään myönteisen vastauksen
edellämairiituUe kysymykselle. Tulos oli kuitenkin vallan päinvas­tainen.
Lähes 60 prosenttia farmareista äänesti vastaan. Julkais- •
tujen tietojen mukaan esityksen puolesta annettiin 39,707 ääntä
j a sitä vastaan 50,622 ääntä. Hyljättyjä ääniä oli 1,323. Suun­nitelman
puolesta annettiin siis vain 43.1 kaikista äänistä.
MISTÄ OLI KYSYMYS?
Tavoitteena oli Yleisen farmi järjestön (General Farm Organi-zation)
perustaminen, mikä olisi asiallisesti puhuen antanut kuo­liniskun
Ontario farmarien nykyiselle järjestölle _(Ontario F t o n -
TÄMÄN MAAILMAN
"MENOSTA"
Mitä ajattelevat lukijat ? On­ko
meidän elämämme rauhallista
ja turvallista?
Minusta näyttää siltä, että tur­vallisuus
on kaukana ja elämäm­me
vaakalaudalla. Ihmiset elävät
nykyään kovan painostuksen alai­sena.
Emme tiedä mitä huomenna
tulee tapahtumaan, sillä sodan
pilvet leijailevat päittemme ylä­puolella
alinomaan.
Meitä pieniä ihmisiä ei kuun­nella,
eikä meidän vaatimuksiani-me
oteta huomioon, sillä isot pu­huvat
ja päättävät siitä mitä teh-;
dään. Missä on järki ja ihmisyys?
Sitä ei näytä ainakaan olevan
läntisellä maailmalla. Täällä pu­hutaan
aina sodista j a paremr
mistä tuhovälineistä sekä myrk­kykaasuista,
joilla voitaisiin no­peasti
tuhota kaikki tämä maa­pallolta.
Todellakin, missä on län­simainen
sivistys? Sitä ei näytä
olevan olemassakaan;
Silloinkin kun puhutaan rau­hasta,
valmistaudutaankin uufiiin
hyökkäyksiin ja tehdään uhkauk­sia
pieniä maita vastaan. Se on
suiiren lännen politiikkaa.
Ellei maailmassa olisi sosialisti­sia
maita, niin tämä maailma olisi
mahdollisesti voitu tuhota aikoja
sitten. Neuvostoliitto on johtava
maa maailmassa, joka todellisuu-dessia
puolustaa rauhaa. Se on
työläisten rauhanlinnake, joka
puoltaa pienten kansojen itsenäi­syyttä
ja vapautta määrätä omis­ta
asioistaan.
Meillä on täällä "rautakorko"-
hallitus, joka nostaa veroja ja l i ­sää
työläisten kantamaa kuormaa.
N i i l l e / j o i l l a on paljon, annetaan
lisää. Niiltä, joilla on vähän, ote­taan
loputkin pois. Meidän järjes-
KOTIUTIISUIITISIA RIITTÄÄ
New Y o r k .— Valkoisen talon
määräyksestä laaditaan parhail­laan
suunnitelmia ainakin SSO.OOO
amerikkalaisen sotila^kn kotiutta
maiseksi • Vietnamista' §nsi vuoden
loppuun 'mennessä; ilmoitti aika­kauslehti
Newsweek maanantai­na.
Lehtii toteaa uusimmassa nume-
=ro3saaa, että' jos täjsnä toteutuu
ensi vuoden jouluun mennessä,
.kuten puolustusministeriö' suun­nittelee,
se merkitsee käytännöl­lisesti
katsoen Yhdysvaltojen täy
dellistä irrottautumista maataisr
telutoiminnasta Vietnamissa.
- Presidentti Richard Nixon on
jo ilmoittanut, että 25,000 ame­rikkalaissotilasta
poistetaan Viet­namista
elokuun loppuun, mennes­sä.
Amerikkalaisten joukkojen
vahvuuden arvellaan nykyisin ole­van
538,500 miestä. ,
' Newsweek varoitti kuitenkin
lukijoitaan liiallisesta optimismis­ta
tässä asiassa. Lehti viittasi
varsinkin kongressivaaleihin, jot­ka
on määrä pitää Yhdysvalloissa
ensi vuonna.
Lehti luonnehti presidentti N i ­xonia
ensiluokkaiseksi poliitikok­si
j a totesi, etteivät liikkeellä ole­vat
huhut välttämättä merkitse,
että tämä suunnitelma toteute­taan.
Quebecin työväen linitanialta:
ä ja kuuma k^si
UUSIA VOIMIA MUKAAN
M-RAUHANNEUVOSTOON
telmämme perustuu riistoon ja se
pysyy vielä pystyssä aseiden ja
armeijan turvin, mutta tämänkin
järjestelmän perustukset ovat a l ­kaneet
horjua. Sosialismia kohti
ollaan menossa hyvää vauhtia.
Näin ajattelee. — Justiina.
tehtiin kuukausikaupalla, ehkä
vuosikausiakin työtä."
Nyt suoritetun äänestyksen pe­rusteella
on ilman muuta selvää,
että Ontarion farmarien valtava
enemmistö tukee "farmarien
uiiioa". Samalla kertaa tämän ää­nestyksen
tulos oli kova poliitti­nen
isku Ontarion konservatiivi­hallitukselle,
jolla oli monta kuu
maa rautaa tässä äänestyatules-
Berliini. — Maailman Rau­hanneuvoston
20-vuotiHJuhlai8-
tunnossa valittiin äskettäin rau
hanneuvoston uusia kokoonpa­no,
johon tuli runsaasti uusia
edustajia erilaisista sodanvas­taisista
liikkeistä. Lisäksi va­littiin
Rauhanneuvo.ston puhe­miehistö,
johon niin iKiiän usei- -
den kansainvälisen rauhanpuo­lustajien
liikkeen veteraanien
ohella valittiin myöhemmin rau­hanliikkeeseen
liittyneiden ryh­mien
edustajia.
Maailman rauhanneuvoston
pääsihteeriksi valittiin yksimieli-,
sesti edelleen Romesh Ghandra;
Maailman rauhanneuvoston
kunniapresidenteiksi valittiin prof
J . Bernal (Englanti), Lazaro Car-denas
(Meksiko), Pablo Picasso
(Ranska) ja Kristina Menon (In­tia).
Joliot Curien kunniamerkit luo­vutettiin
Etelä-Vietnamin ja Viet­namin
demokraattisen tasavallan
rauhanpuolustajien komiteoille
sekä Saksan,demokraattisen tasa­vallan
rauhanneuvostolle. Palkit-,
tujen rauhantaistelijoiden joukos­sa
olivat mm. Isabella Blume
(Belgia), K. Damantang (Qui-nea),
G. Pirinski (Bulgaria) ja
A. Komeitshuk (NL).
Maailman Rauhanneuvoston
juhlaistunnon osanottajat hyväk­syivät
rauhanneuvoston kansain­välisen
rauhanliikkeen 20-vuosi-päivän
johdosta antaman julistuk­sen.
Maailman Rauhanneuvosto to­teaa
julistuksessa tyydytyksellä,
että viime vuosina on syntynyt
useita uusia järjestöjä,' ryhmiä ja
liikkeitä, jotka puoltaVat rauhaa.
Rauhanvoimien menestymisestä
huolimatta ei rauhan puolesta ja
imperialismin hyökkäystä vas­taan
harjoitettavan yhteistoimin
kaikkia niitä järjestöjä kohtaan,
jotka kannattavat Yhdysvaltain
Vietnam-hyökkäyksen lopettamis
ta, Yhdysvaltain ja sen liittolais­ten;
joukkojen poistamista Etelii-
Vietnamista ja mahdoUisuuksip-n
antamista Vietnamin kansalle
ratkaista itse asiansa ilman ulko­puolisten
asioihin puuttumista
todetaan julistuksessa.
Me kannatamme kaikkia
niitä, jotka ilmaisevat solidaari­suutensa
arabikans^oja kohtaan ja
vaativat Israel hyökkäyksen
seurausten poistamista. Me py­rimme
yhteistyöhön kaikkien E u ­roopan
demokraattisten ja rau­hantahtoisten
voimien kanssa fa­sismin
elpymisen pysähdyttämi-seksi,
L-Saksan revanshismin
ja militarismin tukahduttamisek­si
sekä Euroopan kollektiivi.sen
turvallisuusjärjestelmän ;. luomi­seksi,
sanotaan julistuksessa.
Kansat voivat lopettaa in:pe-rialismin
ja sodan voimien ag-ressiiviset
teot vain yh teenliit ty-neinä
kampapilussa rauhan puo­lesta.
Tämän yhtenäisyyden muo-dostamiskeinona
on mitä erilai­sempien
järjestöjen ja ryhmien
yhteistoiminta ja yhteiset teot,
todetaan julistuksessa.
B d L .
Kaikki merkit viittaavat myös
ers Union) j a samalla pelastanut kuoleman kouristuksista farma- pjjgg^ että"7armarit, eritoten kes-rien
keskuudessa vaikutusvaltansa j a arvonsa menettäneen Ontario:
Federation of Agriculture (OFA) järjestön. '
Jos ehdotus olisi hyväksytty, silloin olisi asianmukaisessa jär­jestyksessä
valmisteltu uuden farmijärjtistön perustava, kokous.
Tämä Yleinen farmijärjestö olisi i^ahoittanut toimintansa pakollis­ten
jäsenmaksujen muodossa siten, että jäseniltä olisi peritty $2.00
jokaista $1,000 arvoista myyntierää kohti. Etukäteen tehtyjen las­kelmien
mukaan järjestö olisi saanut näiden pakollisten jäsenmak­sujen
muodossa $2,500,000 vuositulon.
Tällaisen hallituksetl johtaman j a kontrolloiman järjestön vai­kutus
farmareihin olisi ollut samanlainen kuin on yhtiön union
vaikutus työläisiin. Kun Suomen silloiset mähtiiniehet yrittivät a i ­kanaan
estää työläistensä itsenäisen, järjestymisen, he ryhtyivät
perustamaan omia "työväenyhdistyksiä" työläisille. Työläiset ovat
yleismaailmallisesti hyljänneet yhtiöiden uniot, j a niin hylkäsivät
myös Ontarion farmarit tämän yleisen farmijärjestön siksi kun
siitä olisi heidän käsityskantansa mukaan tullut varakas ja vaiku­tusvaltainen
poliittinen aise eli välikappale Ontarion hallitukselle.
F ^ a r i t eivät halunneet eivätkä, pyytäneet tämän äänestyk­sen,
j^jestiimistä", sanoi Ontario Farraora Unionin presidentti
Walte^. Miller. "Öen järjesti hallitus yhdessä joidenkin johtajain
h a t m ^ . Be oU erittäin nokkela suqnnitelma — sen toteuttamiseksi'
ki- ja , pienikokoisten farmien
omistajat, omaksuvat yhä päättä-vämmän
j a itsenäisemmän a^n-
-^teen eri hallitusportaidemme omak
sumaa kantaa vastaan — "meillä
on liian paljon farmareita,"
minkä johdosta farmeja autioituu
kaikkialla, niin Ontariossa kuin
muuallakin Canadasäa. Farmarien
järjestöllinen itsenäistyminen (vai
tapiirien vaijcutusvallasta) on pa­ras
tae siitä, että farmarit voivat
tehokkaammin puolustaa omia etu
jaan niitä vastaan jotka "farmaa-vat"
sekä farmareita että ei^far-mareita.
]^e uskomme myös, että
Ontaripn farmarien äänestyksellä
tulee^ olemaan suuri vaikutus Win-nijpegissa
heinäkuun 30-^1 pnä
kokoontuvan kansallisen, farma­rien
unionin perustavan kokouk­sen
työhön j a päätöksiin,
nan tarve ole ollut koskaan niin
suuri kuin meidän päivinämme,
todetaan julistuksessa.
— Tällä hetkellä on liikkeemr
me ennen kaikkea solidaarinen
Quel^cin rautamalmin johdos­ta
, rakennettiin Scheffervillen
kauppala, noin 800 njailia koillir
öeen Montrealista. Scheffervilfe
on kauppala^ josta USA:n omis­tuksessa
oleva Iroa^;Ore Company
pf Canada .tuottaa pois kuljetusta
varten nolii T'niiyöönaa tonnia
taiitamflfmia vuosittain.
' United Steel Workers of Ame­rica
unioon kuUluvfit Iron Ore-yhtiön
työläiset' • lakkoutuivat
täällä toukokuun 12 päivänä, ai­noastaan
kaksi päivää sen jäi
keen kun satamatyöläiset käveli­vät
ulos työmaaltaan Sept liesis­sä,
Que. Rautamalmikaivostyö-:
Iäisten j a satamatyöläisten lakko
levisi nopeassa tahdissa Quebe­cissa
sekä Newföundlandissav
(Newfoundlandissa sijaitsevasta
Labradorin kaupungista laivataan
vuosittain 11 miljoonaa tonnia
rautamalmia) seisauttaen Cana­dan
rautamalmiteollisuiiden noin
65 prosenttisesti.
Tänää on kuitenkin vain osa
Quebecin taistelumielipestä työ-väenliikehdinnästä.
Y l i 6,000, Con­federation
' of National trade
UniOns (CNTU) jäsentä on la­kossa.
Terästyöläiset ovat lakossa
Murdochvillessa. Vähintään 18,-
000 työläistä on tällä hetkellä
lakossa Ouebecin maakunnassa.
Monopolia palveleva Quebecin
n^aakuntahallitus on yhä useam­min
ruvennut palaamaan edes­menneen
Maurice Duplessisin
käjrttämiin "kädenvääntö-ohjel­miin".
"Lain j a oikeuden" nimis­sä
on käytetty kyynelkaasua, ka­puloita
j a ammuttu varoituslau­kauksia
vastustettaessa järjestäy­tyneiden
ja järjestäytymättömien
työläisten vaatimuksia parempien
palkkojen j a inhimillisten työolor
suhteiden puolesta.
Rautamalmityöläiset sanovat,
että heidän palkkansa ovat jää­neet
niin pahasti jälkeen, että he
eivät voi selvitä elinkustannuksis­taan.
Vuosien aikana heidän
palkkansa ovat nousseet vähäises­sä
määrässä, mutta samanaikai­sesti
ovat verot nousseet valta­vasti
j a elinkustannukset kolmin­kertaistuneet
Quebecin näillä alu­eilla.
Työläiset sanovat, että hei­dän
nyt kotiinsa saama palkkansa
on pienempi kuin vuonna 1958.
Quebecin lakien mukaan teräs-työläisten
union jäsenyyteen kuu­luvaa
2,800 rautamalmikaivostyö-läistä
j a satamatyöliästä ovat l a -
Praliia ratifioi
ydinisulkiiisopiinulksen
Praha. — Tshekkoslovakian
presidentti Ludvik Svoboda rati­fioi
hiljattain ydinsulkusopimuk­sen,
joka hyväksyttiin Y K : n yleis­kokouksen
22. istunnossa^ ilmoit­ti
uutistoimisto CTK. .
P A A V I N R A K K A A T L A P S ET
eivät millään näytä yfhtyvän pyhäin
Isänsä käsiitykseen ehkäisyvälinei­den
synnilLisyydestä. Ehikäisypille-rit
ovat tuilleet suosittiimmaksi mus-tanpörs&
in kauppatavaraiksi Italias­sa,
salakuljetetut savukkeetkin ovat'
jäänet toiselle sijalle. Viime vii­konvaihteessa
varastettiin eräästä
roomalaisesta laboratoriosta 15,000
rasiaa ehkäisypiliereitä.
Komitesi vaslfcuisttaa
biologisten asdden
kehittäinistä USA :ssa
Wa8hington. — Yhdysvaltain
senaatin asevoimien palvelusko-raitea
ehdottaa Pentagonille ke­miallisen
ja biologisten aseiden
kehittämisen lopettamista. Komi­tea
tiedoltti torstaina, että se on
poistanut sotilaspiirien pyytämis­tä
varoista kaiken senmitä aio^
taan käyttää hyökkäystarkoituk-seen
sopivien kemiallisten ja bio­logisten
aseiden kehittämiseen.
Jos kongressi tämän esityksen
hyväksyy, se lopettaa uusien ke­miallisten
ja biologisten ohjelmien
kehittämisen. Pentagon voi silti
kehittää puolustussotatarkoitusta
varten kemiallisia j a biologisia
aseita.
Asiallisesti tämä tarkoittaa, et­tä
$350 miljoonaa vuosittain mak­savasta
ohjelmasta suositellaan
nyt vähennettäväksi vain $16
miljoonaa hyökkäystarkoitukseen
aiottujen uusien kemiallisten ja
biologisten ohjelmien kehittämi­sen
kohdalta.
kossa. Noia 1^500 Quebecin Nojrthv
Shoren työläistä ja Labrad^"
rautatietyöläistä' ovat liittqhs,
tuksen lakien mukaan "ko^i^a
kossa"; samanaikaisesti kun m y ^ ;
terästyöläisten unioon kuuluvat
2,300 rautamalmityöläistä odotta­vat
'sovlttelulautekunnan -r^^^mr;'
tia ryhtyäkseen lakkotbimierijiitei-aiin
Newfoundlandissa. ' f
.Ottaessaan solidaarisen kannoin
nbin kuukausi sitten, kansaihyä-linen
merimiesunio (SIU) lakka­utti
kaiken rautamalmin meriteitä
se .USA :han j a Eurooppaan; kul­jettamisen.
Tämä kannanotto hy­väksyttiin
yksimielisesti union
edustajien keskuudessa St. Läy^r
rencen alueella.
Viimeisimpien tietojen mukaan
on 34 rautamalmin kuljetuksessa
käytettyä laivaa toimettomana ja'
11 muuta laivaa tulee jäämään
toimettomiksi tyhjennettyääl^ lais-tinsa.
Lakon sopimista voidaan
joutua odottamaan kauemmankin
aikaa, sillä union ja yhtiön väli­set
neuvottelut katkesivat vähän
toista viikkoa sitten, eikä neuvot­telujen
uudestaan alkamiselle ole
määritelty uutta päivää.
CNTU :n jäsenyyteen kuuluva:t
rakennustyöläiset ovat lakossa
parempien palkkojen ja työpaik-katurvan
puolesta. Nämä lakko­laiset
yrittävät ehkäistä rikkureil­la
heidän ammattiinsa kuulu-vien
töiden teettämisen. Mikä on maa­kuntahallituksen
vastaus tähän
työläisten työmaittensä puolusta­miseen?
Ouebecin "turvallisuus­poliisi"
(jona se tunnettiin Dup-lessisin
aikana ja myöhemmin
Quebecin maakuntapoliisina) On
lähettänyt vähintään 20 aseiste­tuin
poliisein lastattua poliisi­autoa
Bromen ja Missisquöih
countiin.
Työpaikkaturvan menettäminen
on tämän päivän Quebecin työ­läisten
pelko. Vickersin laivatela-kan
hiljattain tapahtunut sulke­minen
aiheutti 500 työläiselle työ­paikan
menetyksen ja tämä on
osaltaan lisännyt Quebecin' työ­läisten
taistelumieltä oikeuksien­sa
puolesta.
Näihin nyt lakossa oleviin tu­hansiin
työläisiin lisätään noin
70,000 Quet>ecin opettajaa,, jotka
ovat päätyneet-umpikujaa^ halli­tuksen
ja kouluHomissipid9n,ki^s
sa kaksi vuotta käymisspn pal^;
ka- ja työehtosopimuaneuvotte-luissa.
Näistä opettajista .on..jo.
16,000 esittänyt allekirjoittaman- "
aa eroanomuksen. Opettajien.tou­kokuussa
järjestämän historialli­sen
20,000 henkilöä käsittäneen
Ouebecin lainlaatijakunriaÄ*'6du8-
talle suorittaman protestimarssin
seurauksena voidaan odottaa, et­tä
opettajat tulevat kiristämään
taistelu jaan oikeuksiensa puoles­ta
ennen tänä syksynä alkavaa
kouluvuotta.
Taistelumieliseen asenteeseen
ovat myös siirtymässä maakun­nan
sairaaloiden 46,000 työläistä,
jotka ovat C N T U : n jäsenyydessä
j a vaativat 42 prosentin palkan­korotusta
kolmen vuoden sopimus
ajalla. Nämä työläiset ovat pyy­täneet
sovitteluvirkailijaa palkka-neuvotteluihinsa.
Noin 12,000
muuta sairaalatyöläistä, jotka
kuuluvat kahteen muuhun uniöon
ön yhdistäneet rivinsä. Näiden
työläisten pääneuvottelijana .vtoir
miva Roger Laramee sanoi. hei­dän
olevan valmiina yhteistoimin­taan
CNTU:n jäsenyyteen kuulu­vien
sairaalatyöläisten kanssa.
Quebecin työläiset kokoavat
voimiaan päättävään yhteenot­toon
monopolien kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
P E I T E T T Y EPÄLUOTTAMUSLAUSE
Herroilla porvareilla on sellai-
Aen maailmankatsomus tai pa­remminkin
olettamus, että
"oman maan" virheitä ei saa
missään tapauksessa julkisesti
tunnustaa, mikäli halutaan yllär
pitää hallituksen arvovaltaa.
Tähän pölvästelyyn liittyy vie
Taustana on Vietnamin sota,
vaikka kukaan ei siitä puhunut
eikä pukahtanut juuri mitään.
Tosiasia nimittäin on, että maan
perustuslain mukaah vain kon­gressilla
on oikeus sodan ju­listamiseen
Yhdysvalloissa.
Mutta' Yhdysvallat on painu-senaatin
'perustuslaillista osaa
maan ulkopolitiikan muovaile-misessa
ja estää uusien Vietnam
sotien kehittymisen.
Kansalliseksi, sitoumukseksi
määriteltiin päätöslaiiselmassa
"aseellisten joukkojen käyttö
vieraalla maaperällä tai lupaus
avustaa jotakin ulkomaata, sen
hallitusta' tai kansaa sevoimien
nut suostumustaan 40,000 ame­rikkalaissotilaan
oleskelulle
Thaimaassa,' mutta tästä huoli­matta
he ovat siellä. •
USAn senaatti ei ole myös­kään
milloinkaan vahvistanut
entisen ulkoministerin Dean
Ruskin j a Thaimaan ulkominis­terin
Thanat Thomanin yhteis­julistusta
avun antamisesta
Thaimaalle.
Mitä me näemme tänään A a ­siassa
? kysyi senaattori Gore.
— Näemme 55,000 amerikkalais­sotilasta
Koreassa, 40,000 Thäi-kässä
pöhlöydessääii ;IVt»än^|[Lkaa^^^^ julistamista puhu-k^
nsansa: eslmerkikÄ^^-£^^ nyt siitä, että sellai-niin
hallftustk ötij(ehdottomasti:?! nen sotapäätös olisi tphty. - r - :
tuettava',ja i{aili|ri sotavastai-' Tällaista taustaa Vasten on
nen arvostelu oh muka. "isän- ymmärrettävissä se kun USAn
maan edun" vuoksi vahingollis- senaatti hyväksyi kesäkuun 23
ta. " .
Kaikesta tästä huolimatta .ai­nakin
järkevHmmät herrat ja
rouvat porvarit ovat tietoisia'
hallituksensa kulloinkin tekemis­tä
virheistä ,jä osittain myös
huolissaan siitä, että joku suur-kömmkhdys
voi nykyisellä ato­mivoiman
aikakaudella viedä
'paremmille ' metsästysmaille"
pnä päätöslauselman, minkä
avoimena- tarkoituksena on es­tää
valtion päämies (president­ti)
tekemästä sotilaallisia tai r a ­hataloudellisia
sitoumukiSr& mui­den
maiden kanssa ilman kon­gressin
suostumusta, •
Senaatti ei siis ollut valmiina
sanomaan, että Vietnamin so
käytöllä -tai Yhdysvaltain raha- _jnaaösa^ 35,000 Japanissa,,25,000
varoilla joko heti tai tiettyjen Filippiineillä, 40,00 Okinawalla,
tapahtumien sattuessa." puolimiljoonaisesta USAinjyiet-
Mitään ei sanottu diitä mitä nam-armeijasta puhumattakaan,
päätöslauselmien 'laatijat ter- Vietnamista puhuen^mainittu
koittivat "tietyillä tapahtumilla" senaattori totesi, ettei voi olla
mutta, sanonnan katsotaan -viit- mitään toiveita jostakin oleelli-taavan
selvästi sellaisiin kriisi- sesta U S A : n joukkojen poiäta-kohteisiin
kuin Vietnam, Domi­nikaaninen
tajsavalta ja Liba­non,
joissa aräeriklialaisla jouk­koja
on käytetty, Iinaan kongres­sin
antamia erikoisvaltuuksia.
. A/sian käsittelyn yhteydessä
esimerkiksi senaattori Albert
Gore sanoi TASS :in kertoman
misesta Vietnamista ja rauhan­omaisesta
järjestelystä niin kau­an
kuin Yhdysvallat tukee Sai­gonin
hallitusta.
Taitaisiko kukaan näitä tosi­asioita
juuri tämän paremmin
esittää?
Jokatapauksessa on ilmeisesti
taan ei olisi pitänyt lähteä, ja mukaan, että niin kauan kiiin niin, että senaatin yllämainittu
yhtä hyvin herrat j a narrit kuin että se ori lopetettava^ Mutta .Thaimaassa on 40,000, amerikka- päätös tähtää presidentin '(tai
tavallisetkin ihmiset.
Viimeksimainltunlaisista sei­koista
kaiketi johtui se peitelty
epäluottamuslause, minkä Yh­dysvaltain
senaatti muutama
päivä sitten antoi soitellen so­tahan
lähteneelle hallituksolleen.
se oli katkerista opetuksista vii­sastuneena
valriiis sanomaan
presidentille, että ei enää toista
Vietnamia.
Täniä päätöslauselma hyväk­syttiin
70 äänellä 16 vastaan.
Sen tarkoituksena on vahvistaa
laista sotilasta, on oleniassa vaa- oikeammin presidenttien) käsien
rä,' että, Yhdysvallat tulee vede­tyksi
.mukaan kansalaissotaan
kuten on tapahtunut Vietnamis­sa,
Senaattori tähdensi, että se­naatti
o^ ole milloinkaan anta-sitomiseen
koska, on osoittautu­nut,
että heidän sitoumuksensa
voivat viedä sellaiseen tilantee­seen,
mikä nyt vallitsee Aasias­sa
tai vieläkin pahempaan pät­siin,
r - . Känsäkoura.