Vapaus, June 9, 1923

              V A P A U S
ISänadan suomalaisen ty$ väestön äänenkannattaja, flmes-
•vvSfadbpryssa. Ont,joTca tiistai, torstai ja lauantai
V A P A U S
(Liberty)
^ The only Olgan of F Pnb-
K i e d in Sadbury, Oat, every Tnesday, Tbrnsday and
A^vertismg rates 40c per col. inch. Minimam ciiarge
Sov ^ngle iusertion 76c. DjBOOijnt on standing advertise»
fiaent the Vapaos is the best advertisbig mediam among
Öie Finnish People in Canada..
Oanadaan yksi vk. 94.00, pnoli vk. $2.25, kolme kk.
OLSpjayksikk. 76c.
Vhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
08.00 IB'kolme kk. $1.75.
Timnktiia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämSän,
t^iitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Ilmotusbinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
patetdtuUmah^. Suurista ilmotnksista sekä ilmotuksista,
JoideA tdcstiä .el[ joka kerta muUteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotnkset |2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerfä; |1.0b'<kolihekertaa; aViöeroOhiotnkfiet $2.00 kerta,
93.0Oi'(kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto-
ja osoteUmotnkset 60c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
Tllapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
kada.
iÖ8 ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
tirje^seeniie, - kirjöttakaa uudelleen liikkeehoitajan per-oooiiällisellÄ
nimellä.
I. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehtöen tiistaina j a lauantain
Iphtee» torstaina kello 3. .
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Buildlngj
LoAie St., P^ihelin lOSS.^'-Postiosote:
Bo» «9, Sndbury. Ont.
JJ^eeistered at the P^st; Office Department, Ottawa, as
Karjalan pakolaisten armahtaminen
Koko maailman porvarillinen sanomalehdistö pu*'
huu sangen paljon bolshevikien julmuudesta. Hil­jattain
niimä sanomalelhdet täyttivät ilman suuttumuk­sen
i huudoilla «pyhän» Budkieviczin tuomitsemisen
johdosta. Samat sanomalehdet ovat sen sijaan miltei
jkokonaan vaienneet siitä, että näinä päivinä on neu­vostovalta
valmistanut amnestiaa tuhansille ihmisille,
jotka vuosi sitten tulivat meidän porvaristomme apu­rien
tolm^sts saatetuiksi ottamaan osaa häpeällise^
rikokseen.
Y /Vapunpäivänä, kansainvälisen köyhälistön juhlapäi­vänä,
kapitalismin 'kahleista vapautuneen Neuvosto-
Venäjän ju'hlapäivänä Yleisvenäläinen Toimeenpaneva
Keskuskomitea antoi amnestian Karjalan pakolaisille.
Tämä ei ole ensimmäinen amnestia, joka ulottuu
niihin syviin riveihin, joiden tietämättömyyttä valko­kaartilaiset
käyttivät hyväkseen fieikkailuissaan saat­taen
siten nämä kansanjoukot kurjuuteen, samaan ai­kaan
kun he itse jos jonkinlbisterikomiteain ja liity
tojen vaTJolla eilävät hyvin Europan pääkaupun^^sa
m.m. meidänkiri' Helsingissämme. NeuvostoValtft', jol­le
työläls-talonpoikaisjoukkojen ' edut ovat' läheisiä,
on armahtanut ja palauttanut kotimaahansa satojatu­hansia
sotilaita Koltshakin, DenJliinin, Wrangelin,
Millerin, Judenitshin y.m. armeijoisila. ,
Niin on tehnyt Neuvosto:Venäjä, mutta miten on
'sivistysmaat? y . •
|<> Karjalan kysymys, ^ai<jalan kansan kohtalo on
miika sangen kallis n][eidäh nykyisille vallanpitäjillem­me
niin puhuvat^le, entäs, kuinka on asianlaita to­dellisuudessa?
Neuvostovalta on jo aikoja sitten eh--
dottanut|hallituk8;'ilIenMne neuvotteluja amnestiasta,
toisella puolen Kitjalan pakolaisille ja toiselta mei­dän
punaisillemrj. ' Suoinen- haillitus ylpeästi työnsi
luolaan oijennet'yi käden. Siitä ei näet ole sanottu
mitään rauhansopimuksessa.!
Neuvostovalta ei tästä kumminkaan hämraentynyl,|
vaan julkaisi itse puolestaan amnestian. Se ei aja ta­kaa
mitään, hämäräperäisiä valtiollisia larikoituksia,
vaan .onyjo valmis antamaan anteeksi petetyille kapi-noitsijcjiile,
vaikka vasta' vuosi sitten taisteltiin Kar-jalas^^
»^
<J iMlilta meidän ihmisrakas porvaristomme, joka
loiuiuu iKmisystävällisen kansainliiton uskollisimpien
«aniiattajain•joukkoon, yhä vielä kostaa niille, jotka
viisi vuolla siltin yrittivät Vapautua kahleistaan; Täl­läkin
tavalla se lisää myötätuntoa Neuvosto-Venäjää
j^ohtaan, joka johdonmukaisesti parantaa kansalaisso­dan
ja intervenlsioonien iskemiä haavoja anteeksianta-maila
ja palauttaa kotimaahansa tuhansia onnettomia
ihmisiä, jotka nyt epäilemättä tulevat asettamaan teh­täväkseen
työskentelyn neuvostovallan vahvistamisek­si.
Niinpä uskottavasti Karjalan pakolaisetkin, jotka
ovat sa&neel paljon kärsiä täällä Suomessa, tulevat
nyt palattuaan kotia kunnollisiksi ja ahkeribi suu­ren
neuvostoliiton kansalaisiksi.
Kaukainen' Itä herää
Niin sanotun Kaukaisen Idän väki- ja luonnonrik-kaät
maat ovat näihin asti olleet europalaisiin oloihin
verraten kaikessa edistyksessä takapajulla. Ifespoot-tinen
'hallitusijärjeslelmä, alkuperäiset yhteiskunnalli­set
olot ja fatalistiset uskonnot ovat yhdcssa^europa-laisen
siirtomaaimperialismin kanssa pitäneet Kaukai-sen
Idän kansoja ja varsinkin niiden satamiljoonaisia
työtätekeviä joukkoja mitä synkimmässä kenkistesä
pimeydessä ja raskaassa taloudellisessa orjuudessa.
Mutta nyt alkavat olot noilla kaukaisilla idän mailla­kin
muuttua. Yhteiskunnallisen kehityksen prosessi
«n sielläkin pääsemässä sille asteelle, että opjalaumat
alkavat herätä ja järjestäytyä taisteluun riistäjiänsä
/VastaOB;";
Japanissa, Kaipaisen Idän kapitalistisesti kehitty-heimmässä,
valtiollisesli \^'fm itsenäisessä ja kaikin
puolin' europalaistuneessa ^rvallateSa käy tällä haa­vaa
kiihkeä poliittinen taistelu itsevaltiaista Mikadöa
Vastaan äänioikeuden y.m. demokratian vaatimusten
puolesta. On tietenkin selvää, että vastatusten ovat,
rutimusla ja vähän kirkkaamman näköinen porvari,
mutta samalla on pantava merkille, miten taistelussa
mukana oleva vallankumoi^dlinen työväestö kokoaa
voimiaan ja luo järjestöjensä perustaa. -Ja lukuisat
lakot ja mielenosoitukset todistavat työväen herää­vän
ja liikehtivän, mille virkavallan sokeat pakkotoi­menpiteet
antavat vain jatkuvaa virikettä.
Kiina on Japaniin nähden kaikin puolin alkupe-räisemmällä
asteella. Sen 40 milj. asukkaasta har­joittaa
valtavan suuri enemmistö mitättömän pientä
ja keliittymätöntä maanviljelystä. Paitsi maan puut­teesta,
kärsivät talonpojat huikeista viljelysvuokrista
ja tappavista veroista. Näin ollen on laaja talonpoi-kaisväestö
tulevaisuudessa yhteiskunnallisen taistelun
kärjistyessä mitä alltiinta kumouksellisten liikehti^
misten vaikutukselle. Jatkuva keskeytymätön kansa­laissota
on ollut käynnissä Kiinassa, mutta se on vie­lä
miltei pelkkää maakuntapäälliköiden taistelua jota
kutakin tukevat eri imperialistiset ryhmät. Mutta että
taistelu on y h i n erin saamassa vissin luokkien väli-:
sen taistelun luonteen, siitä on todisteena se, että nyt
jo muutaman Sun-Jat-Sen'in johtama ryhmä vaatii ta­lonpoikain
julistamista tasa-arvoisiksi tilanherrain
kanssa.
Intian luonnonrikkauksista se sen 320 miljoonaises­ta
kansasta on Englannin imperialismi vuosisatoja
imenyt ja yhä imee suunnattomia rikkauksia. Riis­täjän
ies on kuitenkin jo herättänyt Intian. Satoja ja
tuhansia veriuhrej a vaatii Englannin riistoherruus
Intialta vuosittain. Mutta kytö ei sammu. Palaisi jo
ilmiroihunakin kai, ellei kansallisia vapautta tavoitte­leva
porvaristo pelkäisi työläisiä ja talonpoikia, joi­den
vapaustaistelu voi jonakin hetkenä suuntautua
yhtä hyvin koti- kuin ulkomaalaisiakin riistäjiä vas­taan.
Joka tapauksessa järkyttää Intian vapaustais
telu, niin kansallisporvarillista kuin se liekin, maail­man
vahvimman imperialismin (kaikkein herkintä her­moa.'."
. j-
Puolet maapallon asujamistoa käsilj/avä ja luon
nonrikkauksista loppumaton Kaukai,^n Itä on siis
heräämässä. Maailman kapitalismin riislorauha yh­dellä
sen tärkeimmistä saalistusalueista alkaa rikkoon­tua.
ToV. Leninin jo vuosia sitten lausuma kauaskan
toinen väite, että Idän miljoonaiset riistetyt kansat
ratkaisevat kansainvälisen luokkataistelun lopullisen
voiton, rupeaa saamaan ftosipohjan tueksensa.
—r.
Poi^pesemätön häpeä
Suomen'"Työmiehessä kirjoitetaan:
Pojspesemälön häpeä tälle maalle ja sen asukkaille
on.s^/ettei tähän mennessä ole voimakkaampaa kan-r^
anliikettä syntynyt niiden onnettomien ihmisyyden
esitaistelijoiden, poliittisten vankien, puolesta, jotka
viruvat vankiluolissa eri puolilla maata. Vuosi vuo
den jälkeen on kulunut, mutta vankiluolien portit ovat
yhä pysyneet suljettuna, mikäli ne eivät ole avautu­neet
uusia ulireja sisälle vietäessä, Sdj^tuhannet
ihmiset vankiloiden ulkopuolella — voidaanpa sanoa
kansan enemmistö r - on tuntenut poliittisten vankien
kohtalon taivaaseen asti huutavaksi vääryydöksi, joka
olisi korjattava, mutta näillä, sadoiltaluliansilla on
puuttunut voimaa saada tditonsa kuulluksi.
Paitsi niitä, jotka haluavat poliittisten vankien va-paultamista
ja niitä,, jotka sitä vastustavat, on suuri
joukko ihmisiä, joilla ei. tässä suhteessa ole mitään
mielipidettä. Tällaiset ihmiset ovat kuHjan, itseekkäan
väliripitämältömyydert vallassa. He eivät välitä mis­tään,
mikä suoranaisesti ei koske heihin. Tehtäköön
vääryyttä kernaasti, lape/lakoon ihmisiä, piinattakoon
ja kiusattakoon niitä miten vain joko omassa tai muis­sa
maissa, nämä välinpitämättömät siitä viis veisaavat,
kunhan ^itse vain saavat olla rauhassa. Tällaisista ih
misislä on kaikki ihmisyys >ollut tai se ainakin nuk
kuui Surkea häpeä on sanoa, että Suomen sivisty
neistö melkein kokonaan kuuluu tähän lajiin ihmisiä.
Niitä, jotka tahloVat poliittisia vankeja pitää ja
jotka hekurhoiden nauttivat jalojen ihmisten kärsimyk­sistä,
niitä on välhäinen, mutta häikäilemätön ja pe­tomainen
ryhmä. Tähän lagiin kuuluvat ne samat tar­peettomat
ja vahinatoUiset loiseläjät, jotka imevät kair
ken tuloksen työtätekevien työstä ja hiestä ja ne, jot­ka
lakkaamatta suunnittelevat sotia ja meteleitä joko
omossa maassa tai naapurimaita vastaan. Tämä ri­kollinen
ryhmäkunta se aina vaahtosuussa ja irvisle^
levin ikenin huutaa poliittisten vankien vapauttamista
vastaan ja vaalii laumoittain uusia uhreja.
Tämä suuricapilalistien ja seikkailijoiden ryhmä­kunta
on tässäkin asiassa saanut tahtonsa lävitse. Kaik­k
i sanomalehdet osteltuine toimltlajineenja koko pros­tituoitu
valkoinen kirjallisuus ovat toimineet ryhmä­kunnan
käskyläisinä. Talonpojat ja pikkuporvaris­to
on sokaistu. Hallitukset, ovatpa ne sitten olleet
edislysmieUsiä tai siiomettareilaisiai ovat aina yhta
kiltisti totelleet tämän kapitalisliryhman pienintäkin
viittausta.
Poliittiset yanffit naänlvväl kuritu^uoneissa. Omai­set
ia ystävät karsivat ulkopuolella. Koko työväen­luokka
kärsii ja odottaa valkoisen vihan uhreina ole­vien
toverien vapauttamista, jota \ain ei Icuulu.
Eikö nyt olisi aika lopultakin aloittaa suuri pro-pagandtfliike
poTiittisten vanlrieft vapaultamiseti puo-iestä?
Eiko larpeelcsi morjta yuötta ole jo porvaris­ton
luölckakosto mielinmäärin raivonnut? Ön, on!
Nyt on aika ottaa vankitoverien asia pääasiaksi. Hei­dän
puolestaan puhumaan on saatava koJco tvöväen-luokka
ja kaikki muut ariniseliiset ihmiset. On ve­dottava
kaikkiin,'joiden mielistä ei hyvä ja oikeamie-,
Hsyys vielä die tyystin kuollut. Ön koetettava herät­tää
itsekkäät välinpitämättömätkin huomaamaan lä­himmäistään
vastaan kohdistuvan vääryyden ja toi­mimaan
sen poistamiseksi.
Ääni oli Jaakobin ääni,
mutta kädet - hyi!
Industrialistissa on näinä päivinä
julaistu cTaistelu kahdeksan tun­nin
työpäiväatä» nimistä artikkeli­sarjaa,
jonka mainittu leMi on sak-sittanut
palstoilleen Suomen Sosia-lidemo&
raatista; se tahtoo sanoa
Suomen -: oikeistososialistien poliitti­sesta
äänenii^nnattajasta. Industria-listi
tyytyy tämän artikkelisarjan
kipjottajaksi mainitsemaan vain
Hertzin nimen, kun sen sijaan Suo­men
Sosialidemokratissa sanotaan,
että tämän kirjotuksea on Paul
Hertz, Saksan parlamentin jäsen,
nimenomaan kirjottanut S. Sosiali­demokraatille.
Niin että kun siis
tätä artikkelisarjaa nyt Industria-listista
luetaan, niin ei pidä unhot­taa,
että se. on oHkein ammattipoli-tiikon
puhetta, jonlka haastelu on
ollut niin ^lekottelevaa, että In-dustrialistin
toimituskin unohti lai­naamaan
hänelle useita sivuja kaik­kia
politiikuksia ja varsinkin paria-menitin
jäsenten toimia vastustavan
lehtensä palstoja.
•Kyseessä oll^va artikkelisarja
päättyy ponteen, että kahdeksan
tunnin työlpäivä «on vHlttämäton eh­to
Saksan kantantalouden ylläpitä-miielle
i,. «ainoin kuin myo» (ota-konrauftvelvoitusten
t ä y 11 ä m i sen
edellytys.» Vallankumouksellisia työ­läisiä
ei tähän asti eikä tästä eteen­päin
ole huoQestuttanut erikoisem­min
sotakorvausmaksujen suorituOc-set,
eikä vieiä missään maassa kun­non
työläisten keskuudessa ole panp
tu kahdeksantunnin työpäivävaati-musta
sotaikorvausmaksujen suori­tuksen
vipusimeksi, mutta kuten nä­kyy
Industrialistin ajamasta kah­deksan,
tunmin .työpäivästä löyitävät
militaristitkin pelastulcsensa. Ja
Saiksan «kansantalous» myöskin.
Tämä huomautus nyt älköön kui­tenkaan
järkyttäkö maaperää In­dustrialistin
ajalman 8-tuntisen työ-päiväliikkeen
alita. Eikä pidä häm­mästyä,
vaikkapa Jaalkobin suloisen
äänen takaa paljastuivatkin Esaun
karvaiset kädet.
lutaan Suomessa äännettävän. Mistä
tämä sana johtuu? •
— Kuinka kauan ottaa junalla
matkustaa New Yorkista San Fran­ciscoon?
— Mitä jrmärretään «voltilla»,
sähiköstä puhuttaessa?
Rahaa on kuin roskaa
— muutamilla
New Yoric Timesin artikkelin mu­kaan
ovat seuraavat miehet alla-merkittjine
omaisuuksineen maail­man
rikkaimmat:
Henry Ford, $550,000,060.
John D. Rockefeller, |500,ÖOO,-
000.
Westministerin herttua, ?200,-
000,000.
Sir Basil Zaharoff (näihin asti
aivan kuulumaiton suuruus) $125,-
000,000.
Hugo Stinnes, $100,000,000.
Percy Rochefeller, $100,000,000.
Baron H.'Mitsui, $100,000,000.
.Baron K. ,Iwasaki, $100,000,000.
J. B. Duke, $100,000,000.
George F. Baker, $100,000,000.
Paroni Gaekwar, $125,000,000.
T. B. Wal[ker, noin $300,000,-
000.
Kipjotuksessa esitetään vielä seu­raava
luettelo maailman rikkaim­mista
perheistä ja esitetään niiden
omaisuuksien arvoksi seuraavia nu­meroita:
Riotshildin perhe Omistaa $250:-
stä 500 miljoonaan.
Guggenheimin perfhe $200,000,-
000.
Vanderbildin perhe $75:9tä 100
milj.
Weyerhauserin perhe $100,000,-
OOOrstä ylöspäin.
Astorin perhe $100:sta 700 mil­joonaan.
Melloninf peilie $75,000,000,
Henry Ford lasketaan ei ainoas­taan
Amerikan rikkaimmaksi mut­ta
kaikkien aikojen varakkaimmalk-si
henkilöksi. , ,-
IHMISKUNTA UUDEN AJAN VALOSSA
Uudenaikainen historiankäsitys, tai oikeammin sanoen, mat i-käyttäminen
yhteiskunnallisten ilmiöiden alalla, on poistanut^"t~*^
tisen historian tporian kaksi pääpuutetta. Ensinnäkin tärkit I * ^
parhaimmassja tapauksessa vain aatteellisia 'iiikeperusteita i h l'
i
li
s;
vat tähänastiset teoriat kokonaan laajojen kansanjoukkojen toimbn"'
kun sitä vastoin historiallinen materialismi on meille ensimmäisen ^
ran antanut malidollisuuden tutkia luonnontieteellisellä tarkkuud l[
joukkojen elämän yhteiskunnallisia edellytyksiä ja näiden edellvt ^
muuttumisia. Esimarxilainen «yhteiskuntatiede» ja historian k '
ovat pariiaimraassa tapauksessa pohnineet läjään pelkkiä tosiasioita''-*
esittäneet yksipuolisia kohtia historian kehityskulusta. Marx on
tanut tien yhteiskuntamuotojen synnyn, kehityksen ja häviön pros^if
kaikki käsittävään jokapuoliseen tutkimiseen, samalla kun hän taricaster
kokonaisuutta ristiriitarsten virtausten valossa ja johti tutkimukset yh'
leiskunnan eri luokkien tarkasti määrättäviin elämän ja tuotannon 4 .
Kysymyksiä ja vasta­uksia
- i - ' Mount MeKinley Alaskassa,
joka on 20,300 jalkaa korkea, on
korkein vuori Pohjois-Amerikassa.
Lontpo Englannissa ja Kal­kutta
Intiassa ovat väkiluvultaan
suurimmat kaupungit Englannin ku­ningaskunnassa.
Viimeksimainitussa
on vuonna 1921 toimitetun väen-laskun
mukaan 1,263,292 asukasta.
— Liikanimellä «nikkarilintu»
englanninkielessä tarkotetaan tik­kaa.
— Canadan ammattiunioiden jä­senmäärä
v. 1911 oli vähän yli 150
tuhannen ja kasvoi tästä vuoteen
1919 m e n n e s s ä 380,000:teen.
Nykyään On ammattiunioiden
jäsenmäärä työviraston julkaiseman
Labor Gazetten mukaan Canadassa
280,000 vaiheilla. .
— Yhdysvaltain motto «E pluri-bus
unum» tarkoittaa «Monta yh­dessä
», i
Uusia kysymyksiä
— Mikä on syvin kaivanto maa­ilmassa?
— Mitä kansallisuutta on em"ten
Canadassa? :
— Nykyään ^utoajoh yhteydessä
puhutaan paljon «sauff eristä» eli
säfööristä, kuten tätä sanaa kuu-
Eräs monarkistien
pannukakku
Äskettäin alkoi Unkarissa liik­kua
huhuja suurista tapahtumista.
Puhuttiin hankkeissa olevasta oi-keistokeikauksesta,
minkä takana
tietysti oli «Heräävä Unkari» ja
jota suunniteltiin Bethlemin halli­tusta
vastaan. Budapestin pörssi
otti nämä huhut vastaan suurella
hermostuneisuudella tja kaikki puo­lueet
huomasivat selvästi olevan­sa
maanalaisen vakoilun kontrollis­sa.
Nyt on saatu lähempiä tietoja
«herääväin» myyränhommista.
Ei ollut. kysymyksessä enempi
eikä vähempi kuin Horthyn huu­dattaminen
Unkarin kuninkaaksi.
Hän itse suhtautui hankkeeseen
varsin suopeasti. Sotaministeri Ve-litaka
oli tarkoitusta varten asetta­nut
kansallisärmeijan hänen käy-tettäväteeen.
Oli jo jopa painettu
asissitkin, joissa ilmoitettiin, että
Horthy oli ottanut vastaan kunin­kuuden.
Julistus alkoi seuraavilla
sanoilla: Tiedonanto Unkarin ^kan­salle!
Me. Nikolai I jumalan''Jar­mosta,.
Uinlkarin kuningas....
Ministeripresidentti sai tiedon
näis"tä suunnitelmista. Hän kiiruhti
heti Gödöllöhön suostutellakseen
Horfchyä luopumaan näistä suunni­telmista.
Hän neuvotteli tämän
kanssa kokonaisen päivän, ilman et­tä'olisi
saanut muutetuksi hänen
mieltään. Tällöin sai myös Eng­lannin
Budapestissa oleva, lähetti­läs
tiedon suunnitelmista. Hänkin
saapui Horthyn luokse ja protestee-rasi,
jyrkästi hanketta vastaan. H^n
selitti, että entente suhtautuisi Hor­thyn
kuninkaaksi julistamiseen sa­malla
avoin kuin jos joku Habsburg
huudatettaisiin kuninkaaksi.
Englannin lähettiläs on tunnettu
Habsburg-suvun ystävänä. Hänen
painostuksestaan Horthy sitten vih­doin
luopui toteuttamasta suunnitel­miaan.
X
töihin. Tällä tavoin hän poisti subjektiivisuuden ja eräiden «johtavi
aatteiden:^ mielivaltaisen käyttämisen ja paljasti poikkeuksetta kaildcien
aatteiden ja yhteiskunnallisten tuotantovoimien eri virtausten juuret, Jh
miset luovat, oman historiansa, mutta vasta Marx osoitti, miten mää
rätään ihmisten ja juuri ihmisjoukkojen liikeperustfeet, mistä johtuu selfey
kaukset aatteiden ja virtausten välillä, mikä on kaikkien näiden i n h ii
lisen yhteiskiinnan selkkausten kokonaisuus, mitkä ovat aineellisen eli.
män tuotannon yleiset edellytykset, jotka luovat pohjan ihmisen kaikella
yhteiskunnalliselle toiminnalle, mikä, sen hän vielä osoitti, on niiden
edellytysten kehittymisen laki; Tällä lavoin ön Marx osoittanut tien
historian tieteelliselle tutkimiselle,'historian, joka suunnattomassa moni-puolisuudessaan
ja v^stakohtaisuubissaan omaa yhtenäisen ja lainalai-sen
kehityskulun. •
Se, että jokaisessa yhteiskunnassa toisten tämän yhteiskunnan jä­senten
pyrknnykset ovat toisten jäsenten pyrkimysten kanssa vastatkai-sia,
se, että yhteiskunnallinen elämä on täynnä ristiriitaisuuksia, se. että
historia osoittautuu meille kansojen ja yhteiskuntien'väliseksi ja näideit
sisällä käydyiksi taisteluiksi, se, että historiassa vaihtelevat rauhan ja
sodan ajat, vallankumouksen ja taantumuksen ajat, seisahduksen ja no­pean
kehityksen ajat^ se kaikki on meille tunnettua. Marx on antanut
meille johtotähden, joka tekee meille mahdolliseksi löytää lainmukaisuus
tässä näennäisessä labyrintissa ja kaaoksessa. Tämä johtotähti on luok-kataisteluteoria.
Vain kaikkien yhteiskunnan jäsenten tahi sen r)'hmieii
pyrkimysten kokonaisuuden tutkiminen voi johtaa'näiden pyrkimysten
tieteelliseen määrittelemiseen. Mutta vastalMtaisten pyrkimysten iälide
on luokkien asemassa ja elämänehdoissa.,
tiirintiunia^ . *
italian Sös. Puolueien
^ kbrigr0ssi
• ----- —
Italian Sosialistisen: Puoltieeh
äsken Milanossa pidetyn ylimääräi­sen
kongressin ' ol» ^päätettävä So­sialistisen
Puolueen liittymisestä
Kommunistiseen Internationaleen ja
yhtymisestä Italian Kommunisti­seen
Puolueeseen neljännen maail-man£
kongressin hyväksymän paätös-auselman
mukaisesti. ^
Tämän kongressin säännölBnen
valmisteleminen oli vallitsevassa ti-anteessa
mahdotonta^ On tunnet­tua,
kuinka, osa puoluetoimitsijoita
albtti tai^luri neljännessä maail-
•mankoigressissa hyväksyttyä päätös-ausemaa
vastaan, odottamatta Mos-i
o ^ a n -lähetetyn «dastajiston. ko­tiinpaluuta.
Tätä taistelua helpot­ti
4e, että osa Sosialistista Puo­luetta
"vastusti, eikä -aivan «yyttä,
fascistiseii terrorin vallitessa nimeä
«Kommunistinen puolue» ja oU van­han
-nimen säilyttämisen kannalla,
k<j^a he toivoivat voivansa sosia­listisen
lipun alla välttää tie vai­not,
jotka kommunisteja olivat
kohdanneet. Aatteellisesta ei Sosia­listinen
Puolue ollut valmistunut
yhdistymään kommunisteihin. Tä-mäin
lisäScsi tuli vielä se, että puo­lueen
johtajat , !ja kommunistien
kanssa yhdistymistä kannattavan
rylanän johtaja Serrati oli vangit­tu
ja muita N fusiönistien johtajia
vastaan oli olemassa . vangitsemis­määräykset.
Näinollen voivat fusio-nistit
työskennellä vähemmän me­nestyksellisesti.
Ja myöskin fascis-tien,
vainot kohdistuivat heitä' vas­taan
suuremmassa määrässä kuin
antifusionisteja vastaan. Viimemai­nituilla
oli puoluebyrokratian, toi­mittajien,
kansanedustajien ja puo­luetoimitsijoiden
ylivoimainen e-nemmistö
puolellaan ja lisäksi oli­vat
he pitäneet käsissään puolueen
tärkeimmät paikat. Heille kävi siis
mahdolliseksi saada huomio asioit­ten
poliittisesta puolesta kiinnite­tyksi
asioitten järjestölliseen puo­leen.
Kun Sosialistisen Puolueen
joukot ovat Kommunistisen Inter-nationalen.
kannalla, niin kätkevät
kommunistiseri Internatidnalen vas­tustajat
todelliset tarkoitusperänsä
nimi- ja y^hteenJiittymis- (fusion)
kysymysten taakse.
Kongressissa oli edustettuna 9,r
329 ääntä. Tästä äänimäärästä oli­vat
antifusionistit saaneet 4,364 ja
fusionistit yhdessä Lazzarin kanssa
(joka äänesti f usiönistien mukana,
mutta joka 300 äänellä oli «vanhan
nimen säilyttämisen kannalla) oli­vat
saaneet 3,96& ääntä. Nuoriso­järjestöissä
saivat fusionistit pi\o-lelleen
80 ja antifusionistit 20
prosenttia.
Antifusiönistien ryhmä ei ole yh­denlaisista
aineksista kokoonpantu.
Sen johtajat ovat enemmän taikka
vähemmän Kommunistista Interna-tionalea
vastaan, mutta joukkojen
mielialan tähden eivät he sinä us­kalla
avoimesti esiintyä. Mielenosoi­tuksellisesti
valitsivat he uuteen
keskuskomiteaan Bellan» jonka erot
tamisen' Sosialistisesta Puolueesta
Kommunistinen Internatsionaäle oli
asettanut itseensä liittymisen eh­doksi,
eivätkä he 42 prosenttiselle
vähemmistölle antaneet' mitään edus
ta keskuskomitean eikä «Avantin»
toimituksessa. Enemmistön johta­jalla
Nennilla lienee ml^essään riip
pumaton sosialistinen puolue, toi­nen
antifusionistinen suunta pitää
parempana yhtyä kommunisteihin
kuin reformistisen puolueen vasem­mistoon
ja. edelleen ori sellaisia ai­neksia,
jotka ta'htovai sysätä luo­taan
kommunistisen siiven ja ai­kaansaada
yhdistymisen tai — ku­ten
he itse häijyniönsesti sanovat
«yhteisrintaman» reformistien
kanssa. Mutta kaikikien näiden
suuntiten täytyi vielä luopua suun-riitelmiistaan,
koska heidän puoles­taan
äänestävät jäsenet ovat Kom­munistisen
Internatsionaalen kan­nalla
ja) käsittävät läsionistien voi­man
olevan lisääntymässä. Useissa
tärkeissä osastoissa, ^knten fioomaä-sa,
Napolissa, Triestissä, Toscanas­sa,
IMilanossa j.n.e., ovat fusionis­tit
valtavana enemmistönä tahi ai-nakhi'y1
»tä-voimakkaana kuin anti^^
fusionistit.
Tilanteen näinollen ovat fusionis-
.tit pitäneet parempana jäädä puo­lueeseen
ja lykätä ratkaisu varsi­naiselle
puoluekokouikselJe, joka pi­detään
vielä, tämän vuoden kulues­sa
ja jossa he toivovat saavutta­vansa
enemmistön itselleen. Hei- '
dän voimansa ja jäämisensä Sosia­listiseen
Puolueeseen on olennai­sesti
pienentänyt antifusionistien
voitonarvoa, mikä voidaan todeta
myöskin «Avantin» äänensävystä se-.
kä porvarillisten ja reformististen
lehtien selostuksista.
Kongressi ei saanut siis mitään
ratkaisua aikaan. Sosiailistisen Puo ,
lueen voimaa tulevat ryhmien väli­set
taistelut heikentämään seuraa-.
vaan puoluekokoukseen saakka. Ky­symys
Italian proletariaatin kaikki­en
vallankumouksellisten voimien
yhdistämisestä on edelleenkin jää­nyt
avoimeksi. Kun porvarillinen
oppositsiooni fascismia vastaan on
juuri alkamassa ja pukeutuu kiin­teisiin
muotoihin, ja kun oii huo­mattavissa
sokaistujen, proletaari-joukkojjen
syvä kuohunta fascismia
vastaan, niin iskua Italian työvä­enluokan
etuja vastaan. Italialai-set
toverimme koettavat tätä l.vkkä-ysaikaa
lyhentää taistelemalla itsel­leen
puolueen enemmistön.
Toronton uutisia
Kevättalvella saapui tänne Eng­lannista
herra Orjatsalo, Muurman­nin
legionässa vallankumouksellisen
liikkeen petturiksi osoittautunut ja
yksi yhdeksästä johtajasta petturi-tuomion
osakseen saanut luikki.
Tultuaan, hän ensin parjaili Sen-vosto-
Venäjää ja kommunistista lii­kettä-:
ja vielä yritteli parjailla jär­jestömme-
ja osastomme toimihen-kilöitäkin,
vaikka ei tuiV.enut eikä
tietänyt mitään sekä edelleen alkoi
hommailemaan jonkunlaisen kolmen
hengen kappaleen näyttämölle saa­miseksi
ja siten alkaakseen jotakin
noskelais-tupläjuulaista h o nvm a a.
Mutta huoneen puutteessa raukea
turhiin, sillä mitään teatteria vuok­raamaan
ei pystynyt, kun haallam­me
meillä ef ole tapa antaa tällai­sille
vairanknmonksellista
parjaileanaan lähteneille onkijoiljj;
Hänkin väsyf yrittämään ja koe»
vähentää parjaamistaankin, mu.
koskaan ei fiänella näytä oUeenJcaaji
pyrkimystä omia asioitaan selvitel­lä.
Nyt hänellä knuTuu olevan w_
to mielessään,» mutta mihin,
ei saane selvää^ aHä. niin taitav»