Vapaus, May 18, 1967

              Öivu 2 Torstai, toukokuun 18 p. — Thursday, May 18, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANASER: E. S U K S I
TELEPHONE: O F F I C E AND £ D l f O R I A l . 6 7 4 - 4 2 ' 64
' Publlshed thrlöe weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
' Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. Wesb, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adicirtising rates upOn application,,translation free of oharg«.
Authorized as second class mail by the Post Office DepMirtment, Ottawa,
and for payment of postage In* cash.
Mptnbcr at th 'CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk::$10.00, 6kk.$5.25 _ USA;n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk: $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Mr. Gordonin puheesta
Näitä rivejä kirjoitettaessa, (tiistaina) ei ole tietoa siitä,
minkälaiseen asemaan joutuu sailanieuvcston puheenjohtaja,
entinen räha-asiain ministeri Walter Gordon siitä turmi&tusta
puheesta, jonka yhteydessä hän s^amoi; että Yhdysvairioilla "ei
ole moraalista eikä strategista oikeutusta" Vietnamiin sodan
jatkamiseen ja kiehoitti caYiadalaisia. erikoisesti pääministeri
Pearsonin ja ulkoministeri Paul Martinin, vaalivan;, eitä
Wäshingtonin pitää lopettaa Pohjois-Vietnamin pommituksen
Varmaa on vain se, että amerikkalaisia solahaukkojaame-rikkälaiisempama
sellaisena esiintyvä konservatiivipuoluen
johtaja John Diefenbaker on: hengenheimolaisineen vaaliiinut
mr Gordonin päätä, eli haHituksesla erottamista, muka sen
Vuoksi, että mr. Gordon on Vietnam-puheellaan loukaTinut
Washingtonia? V
iToisaalta on ilolla todettava, että mr Gordonin puhe vai­kutti
sähköiskun lailla koko kansakuntaan. Sen saama myötää-,
-vaikutus on lisätodistuksena sntä, mikäli tässä asiassa.lisäto-
•distuksia kaivattiin, että Canadan kansan suuri enemmistö .
tuomitsee Yhdysvaltain hyökkäyssodan pi-entä Vietnamin
kansaa vastaan ja haluaa, että4'jotakin olisi tehtävä" tämän,
verenvuoda<tuksen lopettamiseksi ja oikeudenmukaisen rau­han
palauttamiseksi Vietnamiin.
; Äiha tulee näyttämään kuinka lähellä totuutta tässä asi­assa
oli tcrontolainen aamulehti Globe and Mail .siinä kun se
tiistaisessa toimituskirjoiluksessaan ilmaisi käsityskannan,
että jopa pääministeri Pearson ja ulkoministeri Martin voivat
ehkä yksityii-skeskusteluissa antaa kannatuksensa mr Gordon­in
esittämälle, tuomiolle Yhdysvaltain sotaohjelmasla' Viet­namin
kansaa vastaan.
Kysymys ei ole kuitenkaan siitä,, mitä mr Pearson ja mr
Martin •'yksityiskansalaisina" ajalitelevat, vaan siiiilä, mitä he
vastuunlaisina hallitusministereinä nykyisessä vaaratilan-tessa
tekevät. Ja valitettava tosiasia-on, että heidän tähän
asti seuraamansa ohjelma cn antanut sivustatukea Yhdysval-:
tain hyökkäyspolitiikalle ja että niin sanottu "hiljainen diplo­matia",
mitä sivumennen, sanoen sovelletaan ainoastaan Yh-dysvaltoihim
nähden, ei ole pienemmälläkään tavalla estänyt
Washingtonia solatoimiensa eskaloinnisita. Juojri tämä "hiljai­sen
diplomatian", epäonnistuminen oikeuttaa ja vaatii sanou­tumista
irti Yhdysvaltain hyökkäysohjelman taktillisesta kan­natuksesta
ja päättävää julkista esiintymistä Pohjois-Vietna­min
pommituksen lopeltamisvaatimuksen puolesta,-kuten mr
Gordon ehdotti.
. Huohmatla lainkaan siitä, saavatko Yhdysvaltain sola-haukkoja
liehittelevät ja niiden edessä matelevat piirit mr
Gordonin erotetuksi hallituksen jäsenyydestä, tai eivätkö saa,
salaneuvoston puheenjohtajan Vietnam-puhe oli sekä ajan­kohtainen
että tuloksia tuettanut. Se sai entistä laajemmat
kansalaispiirit ajattelemaan tätä asiaa ja keskustelemaan siitä
Toivottavaa vain on, että se johtaisi Vietnam-ongelman peru.s- ,
teelliseen käsittelyyn alahuoneen istunnossa.
Hallitus ja parlamentti ovat olleet liian kauan vaiti täs^ä
verisestä hyökkäyksestä pikkumaata vastaan mikä muistuttaa
jOj kuten YKn pääsihteeri U Thanl sanoi muutama päivä sit­ten,
"kolmannen: maailmansodan ensimmäisiä vaihetta". Jos
•koskaan, niin nyt olisi keko kansakuntamme voimalla vaadit­tava,
että Washingtonin. pitää lopettaa Pohjois-Vietnamin
pommituksen ja suostua rauhanneuvotteluun myös Etelä-
Vietnamin kansallisen vapautusrintaman kan.ssa, jota vas­taan
se tämän verisen sotaretken aloitti.
. Uuden demokraattisen puolueen johtaja, T. C. Douglas
ilmaisi varmasti canadalaisten enemmistön toivomuk.sen. vaa­tiessaan,
että hallituksen pitäisi varata alahuoneen jäsenille
tilaisuuden perusteellisen keskustelun käyntiin Vietnamin
kysymyksestä. ' . •
Kuten monet muutkin canadalaispiirit, meistä tuntuu, et­tä
mr Gordonin Vietnam-puheeEsaan esittämät ajatuk.set an­taisivat
hyvän lähtökohdan tällaiselle parlamenttikeskuste-lulle.
Tässä yhteydessä on tyydytyksellä pantava merkille, että.
niin "yksityismielipiiteen" huin sanoikin ilmai.s.seensa,mr Gor­don
esitti perusolemukseltaan toisenlaisen katsantokannan,
mitä liittohallitus on tässä'asiassa ainakin käytännössä seu-rannut.
. •
Pääministeri Pearson ja ulkoministeri Martin ovat kyllä
ilmaisseet "huolestuneisuutensa" Vietnamin sodan jatkumi­sesta
ja tuominneet sen joitakin räikeimpiä puolia, kuten me­netteli
esim. pääministeri Pearson ilmaistessaan kerran toivo­muksen,
että USA lopettaisi Pohjois-Vietnamin pommituksen.
Mutta tämän pitemmälle he, ja liittohallitus eivät ole tähän
mennessä menneet. Taisin sanoen Canadan hallitus on anta­nut
toiminnallaan epävirallisen tai taktillisen siunauksen Yh­dysvaltain
suurelle valheelle, että Vietnamin sodan aiheutta­jana
ja. syynä pn muka Pohjois-Vietnamin "hyökkäys",
Mr Gordon piti kuitenkin lähtökohtanaan sitä, .etta Viet­namin
taistelu on perusolemukseltaan sisäilissotaa.rniitä on
suuresti, pahennettu Yhdysvaltain sekantumisella. Tämä sel­laisenaan
on reälinen ja todenperäine;n katsantokanta, n\ikä
saamaailmanlaaijuisesti yhä suurempaa kannatusta.
Tältä pohjalta katsoen mr Gordon on oikeassa — ja ca-nadalaiset
tietävät sen, jos ei muuten niin vaistonvaraisesti —
vaatiessaan, että Canadan tulisi julkisesti sanoutua irti Yh­dysvaltain
hyökkäyssodasta pientä Vietnamin kansaa vastaan.
Mahdollisesti on totta, kuten vissit amerikkaläispiirit ovat
sanoneet, että se ei lopeta amerikkalaisten suorittamia Poh­jois-
Vietnamin kaupunkien, kylien, sairaalain, koulujen ja
asuntojen pommittamiista, vaikka Canada lähettäiisii asiaa
koskevia virallisia vaatimuksia Washingtoniin. Onhan, Wash-ingtonista
sanottu, että "helvettiin yleinen mielipide-^voit­takaamme
tämä sota." ;
Mutta totta on myös se, että julkinen esiimrtymineh Yhdy.-^-
bupmen
"juoksevassa tilassa" Kun tutustuu Suomen itsenäisyyden alkuvaiheita Itäsittelevään his­toriaan,
ihmettelee oikeastaan sitä liyvää onnea, joka kaikista töhellyk-sistä
huolinnatta esti itsenäisyyden menetyksen, giitä huolimatta, että
itsenäisyyden ratkaiseva vahvistus saatiin varsin vaivattomasti veren-pisarankaan
vuotamatta Leninin kynänpiirrolla, oli tämä uljas uusi val­tio
jo puolen vuoden kuluttua kesällä 1918 valloitusretkillä Petsamossa
ja lähetti 1919 aikana useita retkikuntia Aunukseen ja Karjalaan tarkoi­tuksella
liittää Suomeen toinen niokoma maa alaa, jonka väestön valta-enemmistö
aina on ollut niuita' kuin suomalaisia tai edes suomen­sukuisia.;
• •
. Tämä cr tapahtunut "virallises'
t i E s i k u n t a p ä ä l l i k k ö Hannes
Ignatius selitti Englannin lähet'
tilääUe 30. 5. 1919, ettei Suöihen
hallitus ole tosin virallisesti tun­nustanut
Karjalarretkeläisiä, rtiut-
Ta että "Suomen "pääesikunta joh­taa
ja ohjaa vapaaehtoisia Suo­men
rajalla käsin". Helsingissä
olevien Enf^lannin edustajien ra­porttien
perusteella kiteytyi Eng.
lännin kanta, se vaati sitovaa lu­pausta
.siitä, ettei Itä-Karjalan
joukoilla ole tarkoitus asettua
pysyvästi Venäjän alueelle, "eri­tyisesti
Karjalaan". Sama Eng­lannin
asenne toistui sitten toi­sen
maailmansodan aikana, pie­nen
Suomen mammutti imperia-
Kirieita
VIERAILIJAIN KIITOS
Rakkaat Ystävät
On kulunut jo puolitoista kuu­kautta
siifä, kun unohtumattoman
vierailumme jälkeen kohosimme il­maan
Kennedyn lentokentältä Suo­mi
päämääränämme. Kotimatkakin
muodostui jatkuvak.si juhlaksi- len-to.
sää oli erinomainen, mieli iloi­nen
ja reipas-ja kotikenttä Kmu-nupyysEä
vastaanottajia mustanaan.
Suomen Televisio tiedoitti iltauuti­sissa
onnistuneesta konsorttimat-kasla.
Lehlilakosta johtuen koko
kansa kuuli uuli.sen ja ajatfeli läm­möllä
teitä ja jälleen kerran tois­tunutta,
uhrraituvaisuultanne suoma­laisen
vierailijaryhmän parhaaksi.
Paluun jälkeen kuoromme on ko­koontunut
kolmasti. Työnämme on
ollut koko malkaohjelmiston nau­hoittaminen
Suomen Yleisradiota
varten.. Äänilevyn valmistaminen
näistä on myös ohjelma.ssa.
Taukosen aikana olemme tutus­tuneet
laulajien matkalla ottamiin
valokuviin ja elokuviin näin eläen
vierailumme hetket uudelleen. Sa^
ma. tulee loi.slumaan vielä vuosien
!'uluttiiakin.
Kun siis nyt esilämme sydämel­lisen
kiitoksemme teille jokaiselle
kaikesta siitä ystävälli.syydestä ja
avuliaisuude-star mitä luonanne
koimme, ja teillä sainmie,. voitte
olla vakuuttuneita siitä, että kii­toksemme
kohoaa suoi-aa sydämes­tä
ja tiiloe kauan mielessämme
säilymään.
Kokkojassa; toukokuun !) päivänä
1967.
Ko.vki-Pohjanmaan
M;i,.kuntakuoron. laulajat
AILI PURTOSELLE
Ki\RAJAN KIINNITYS
-Kapcllime.';taii Herbert von Ka­rajan
on kiinnittänyt suomalaisen
alttolaulajattaren Aili. Purtosen
Salzburgissa ensi vuonna järjestet­täviin
pääsiäi.sjuhlanäytäntöihin.
Ky.symykse.ssä ovat Wagner-osat
Schvvertleite Valkyria.ssa ja Erda
Reininkulla.ssa. •
A i l i Purtonen on kuulunut vuo­den
verran DiLsseldoi-fin Deutsche
Oper am Rheinin soli.stikuntaan.
Herbert von Karajan kiinnitti hä­net
Salzburfjin pääsiäisjuhlille, heti
kuultuaan, koelaulutilai.suuden Miin^
chenissä.
Kai:ajan järjesti ensimmäiset
Salzburgin , pääsiäismusiikkijuhlat
tänä vuonna, jolloin nii.ssä esiin­tyi
suurella menestyksellä muun
mua.ssa Martti Talvela, suomalainen
nouseva bassokomcetta.
A i l i Purtoseen saimme tutustua
.syk.syllä 1962 Ke.ski-Pohjanmaan
Maakuntakuoron ensimmäisen kon-
.'^erttimatkan yhteydessä. Hän lau­loi
kuoron ensitaltossa ja esiintyi
.solistina laulussa Kap-j-alan kunnail­la
sellai-selliK taidolla, että yleisö
mykistyi. Turhaan ei silloin sanot­tu,
että Aili Purtonen omisti Suo­men
kauneimman a l t t o ä ä n e n ."
(Eino Isohanni)
omäntunnoJr: vaivoja nyt ja tu­levaisuudessa.;
Se. palauttaisi
kansakuntana meille omanar­vontunnon
ja toisi paljon uusia
ystäviä kansainvälisesti. . Se
voimistuttaisi osaltaan rauhan
voimia ja heikentäisi USAn
hyökkäysohjelmaa.
Esittäkäämme yk.si'tyisesti ja
yhteisesti entistä voimakkaam­min
tahtomme, kuten mr Gor­don
suositteli, että Canada ii
tulee virallisesti luopua aidalla
istumisesta ja ruvettava vaati­maan
Pohjois-Viötniaimin pom-rhituksen
lopettamista sdkä
r a u hanneuvottelujen aloittä-
Genoven
lismi ci saanut suurvaltojen tu­kea,
ei edes Saksan.
Tässä sopii itsekasvatukseksi yrit­tää
katsella asioita vasta pemste-
(un Neuvoitoliiton kannalta. Kai­kista
vanhan Venäjän puolueryh­mittymistä
ja valtatekijöistä olivat
bolshevikit ainoat, jotka etukäteen
monis.sa lausunnoissaan olivat aset­tuneet
varauksetta — toisinaan jo­pa
intohimoisen kiihkeästi — Suo­men
itsenäisyyden kannalle. Kun
lictki koitti, itsenäisyys allekirjoi­tettiin
ja vahvistettiin. Kiitollisuu­den
sijasta Suomi lähetti Venäjäl­le
valloittajapartioita koko pitkän
rajansa milalta >ja olisi sallinut sak­salaisten
käyttää aluettaan hyök­käyksiin.
Suomen valtion päämies
juonitteli Koltshakin ja Judenits^
l i i n kanssa. Pietarin valloittami.sek-
-si ja sen vallan kukistamiseksi,
jonka kädestä itsenäi.syys oli saa­tu.
Eivätkä 1918 ja 1919 retket jää­neet
ainoiksi. Vielä 1921 ja 1922
vaihteessa lehtiin Kaijalanretki,
joka edellisten lailla sai nolon lOr
pun.
Itsenäistynyt S u o m i katkaisi
kaikki yhteydet entiseen emämaa­han.
Suomen ja Venäjän välinen
kauppa, joka ennen itsenäLsyytlä
oli edustanut liki 30 % kauppavaih­dosta,
lakkasi kokonaan. Junalii­kenne
Pietariin lopetettiin ja kau­punkia
pidettiin suomalaisten las­kemalla
uiiinoituksella kauppasaar-ro.
ssa aina Tarton, sopimukseen
saakka. Neuvostoliiton .syk.syllä 1919
tekemä ehdotus suhteiden norma-
Ji.soimisest:i sai kylmän vastaan­oton.
Eduskunta katsoi yhtyen pää­ministerin
lausuntoon, ettei, esitys,
anna aiheda tomienpiteisiin. Vain
"pakkotilanteessa" oli hallitus val­mis
.suhteiden nonnali.soimi.scen —
.«".iitä huolimatta että se niin auliis­ti
. tunnusti kasakkapäällikkö Pet^
ljuran int'jrveritiohallituk.sen kesä
iuiu.ssa 1920.
TARTON RAUHANSOPIMUS
Vasta Neuvostoliiton uudistettu
ehdotus 1920 johti tulokseen. Tar-to.
ssa solmittuun rauhansopimuk-yrittäneet
väellä ja voimalla saada
Suomelle Aunusta ja Karjalaa tai
osaa niistä. Neuvostoliitto oli puo­lestaan
ollut kiinno.stunut Lenin­gradin
vastaisen^ rajan siirtämises­tä
etäämmälle, seikka Jonka tur-vallisuusmerkilystä
Neuvostoliitolle
toisen maailmansodan kokemusten
jälkeen sotilasstrateglt ovat koros­taneet
jä josta Paasikivi myöhem­min
sanoi, että Suomi sai liian hy­vät
ehdot. Suomalaisvaatimuksena
Tarton rauhansopimukseen fi^li
määräykset Itä-Karjalan ja Inkerin
itsehallinnosta, jota myöhemmin
käytettiin kiihkosuomalaisen propa­gandan
keinona.
T E K N I N E N "JÄÄRAUHA"
Tarton rauhansopimusta seurasi­vat
sitten sopimukset rajavartiois­ta
Ja rajavaltuutetuista ja rautatie­liikenne
Rapajoen yli pääsi alka­maan.
Suhteiden normalLsoitumiisen
tekni.set edellytykset oli. siten vä­hitellen
luoto. Suomen asenne ei
kuitenkaan muuttunut. Huolimatta
likeisistä suhteista Saksaan ei Suo:
mi ollut halukas seuraamaan sitä
sen kulkiessa nyt rauhan tiellä. Le­ninin
aloitteesta Saksan ja Neuvos-:
loliiton kesken solmittu Brest-Li-towskin
rauha oli muodostunut al-ku.
sysäykseksi tasavallaksi muuttu­neen
Saksan uudelle asennoitumi­selle,
joka johti Rapallossa 1922
solmittuun Neuvostoliiton ja Sak­san
välLseen sopimukseen, ystä,vyy-leen
ja yhteistyöhön, jonka käy-:
tännöUinen merkitys sodan Iiäyit-tämän
Saksan inflaatiotaloudelle oli
huomattava..
Rapallon politiikka koettiin ^\]0-
messa ilmeisesti entLsen iilftdiaisfen
petturuutena j a omaa kurspi^ suun­nattiin
Ranskan ja Englahhir»''in-tei-
venlionistiseen vanaveteen. Ul­kopolitiikkamme
johtotähdeksi oli
omaksuttu .sekä virallisella että jul­kisen
elämän tasolla Neuvostoliiton
vastustaminen. Rapallon aikaan
Suomesta lähti viimeiseksi jäänyt
Karjalan-retkikunta rajan yli 'hei­moveljiä
vapauttamaan" — viimei­seksi
kun lukuun ei oteta II maail­mansodan
tapahtumia.
"JUOKSEVASSA TILASSA"
Marsalkka .Mannerheim sanoo
halveksien, ellei Suomella ollut 20-
luvujla Ulkopolitiikkaa lainkaan.
Lausunto on ymmärrettävi.ssä' sillä
peiiisteella, että presidenttinä ulko­politiikan
johdossa oli .Mannerhei­min
silmin kat.soen halveksitlava
liberaali Ja ulkomini-sterinä Rudolf
Holsli, joka edusti porvarillisem-
ERIKOISTARJOUS Va{»aud^n koko vuoden liusille tilaajille:
Canadfassa: uiisl' koftö' vuoden tilaus . . . . $8.00 — S'ÄÄä>'t(i $ Z M
Yhdysvaltoihin: uusi koko vuoden tilaus .. 8.8Q — SÄXSTtf 2.20
Suomeen: uusi koko vuoden tilaus . . . . . . . . 9.20 — SXÄSTO 2.30
Tämä örtkolBtarJotXB on voimassa toukok. 31 päivään 1987
Arvoisa' kansailaisemme, jos et ole vielä Vapauden tilaaja, niin
kä,ytä hyväksesi tätä, erikoi.starjousta ja tubu.stu lehteemme!
- - - - - - - L E I K K A A I R T I - ~ - -
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD:
P. O. BOX 69,
SUDBURY, ÖNTAIllO
Tilaan Väpaus-iehden yhden vuoden ajaksi erikoishinnalla $.......
allaolevalla o.soitteeHa:
Nimi..;
O s o i t e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : ,
'Vietnam-takaisku'' NL:n
suhteissa Yhdysvaltoihin
Wa.shington. — Amerikkalaiset
viranomaiset odottavat parhaillaan
Neuvostoliiton Wäshingtonin-suur-lähetlilään
Anatoli .Dobryninin pa­luuta
Mo.9kovasla voidakseen ar­vioida,
missä määrin Neuvostoliit­to
on kiristänyt asennettaan Yhdys­valtoihin
Vietnamin kysymyk.sen
vuoksi.
Virkailijat Washingtonis.sa ai-ve-levat,
että suurlähettiläs yoi vas­tata
kysymyksiin Neuvostoliiton
uudesta^asenteesta ja sen mahdol­lisista
vaikutuksista muihin kysy­myksiin.
Yhdysvaltain hallitus ei tällä het­kellä
näytä, olevan aivan varma
siitä, onko Yhdy-svaltain ja Neu­vostoliiton
välisissä, suhteissa syn­tynyt
uusi vaikea vaihe.
Se että. suurlähettiläs Dobrynin
on ilmeisesti viivyttänyt paluu­taan
— eräät virkailijat arveli­vat
hänen saapuvan AVashington-iin
jo tällä viikolla — saattaa joh­tua
äkillisestä diplomaattisesta kiis-tiLsta,
johon ovat .syynä, neuvosto­liittolaisten
Ja amerikkalaisien so­talaivojen
väliset äskettäiset väli-kohlaukacl
Japaninmerellä.
scen. Suomi oli viimeisenä Häme- paa diplomaattityyppiä kuin mars­kin
suosimat siniveriset sukuhier-arkiaih
'edustajat. Oikeampaäri kuin
Mannerheim osunee Ruotsin silloi­nen
pääministeri Hjalmar Bratiting,
joka oh sanonut Suomen..alkuvupr
.sien ulkopolitiikan olleen "juökse-va,
ssa lilassa". Tosiasia nimittäin
on, että Suomi: oli 20-luvun alussa
varsin aktiivinen ulkopolitiikassaan,
bijaksi puuhakkaan ulkoministerin
Ja osa I;si ulkoisten tekijä in vai k u-tuksesta.
Holsli, joka kalii.stui erittäin sel­västi
Englantiin päin, oli kouliin-turiul
tehtäviinsä vaikei.ssa neuvot-telui.
ssa. länsivaltojen kanss^ vuo­sien
1918 ja 1919 aikana; {/Hänen
tehtävänään silloin oli Siiomen nä­kökantojen
selvittäminen R^^
le, Englannille ja USArlle ja sitä
t i e t ä tunnustuksen saaminen itse­näisyydelle.
Entenle-mielineh Hots-
(Jatkuu sivulla 3)
ien -sarjas.^^a. Viro. Liettua ja Lat­via
olivat solmineet suhteet sitä ai­kaisemmin.
Tarton rauhansopimus
antoi Suomelle yllättäen Petsamon
alueen, saman, jota asein oli yri­tetty
vallat; kesällä 1918. Toisaal­ta
jouduttiin luopumaan eräästä
sotasaaliista, niin ikään omin lu­vin
.1918 .-:iiehitetystä Repolan Ja
Porajärven kunnista llyr.sylän mut­kassa.
Täs>ä luovutuksesta ja sen
yhteydessä tapahtuneesta Repolan
"nimismiehen" Bobi Sivenin teke­mästä
itsemurhasta oli Akateemi­nen
Karja!:iSeura myöhemmin ha­keva
itselleen innoitusta taistelus-
.sa "Tarton häpeärauhaa" vastaan.
Tarton rauha antoi kuitenkin Suo­melle
sen tähäna-stisen historian
laajimman alueen. . .
Tarton neuvottelijat. Joiden jou-kos.
sa olivat I'.aasikivi ja Tanner,
olivat hallituksen vaatimuksesta
Kreikan lehti-miesvainot
Amsterdam. — Toukokuun 6.
päivänä Kreikan viranomaisten pi­dättämä
hollantilainen lehtimies
van, Hassell on nyt palannut
.Amsterdamiin.
Saapumisensa jälkeen van Has-
£elt kertoi Kreikan suojelupoliisin
edustajien "uhanneen repiä hänel­t
ä kynnet Ja parran". Hänelle sa­nottiin
myös, että hänen mmensä
on Jo kauan ollut Kreikaif^tsalai-sen
palvelun mustalla listalla..
Brys.sel. — Kansainvälinen lehti­miesliitto
IFJ, jonka päämaja on
Bry.sselissä, lähetti Kreikan sisä­ministerille
Styliamos Palakosille
sähkeen, jossa se vaatii lehdistön
vapauden nopeaa palauttamista
Kreikliaan.
Sähkee.ssä ilmaistiin liiton syvä
huolestuneisuus Kreikan viimeai­kaisista
tapahtumista, jotka ovat
johtanee!» sensuurin määräämiseen,
sanomalehtien ilmestymisen py­säyttämiseen,
kreikkalaisten lehti­miesten
pidätyksiin Ja ulkomaisten
lehtimiesten karkottamiseen.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on
harkitusti yrittänyt tyynnyttää
amerikkalaisten ja neuvostoliitto­laisten
sotalaivojen "kolhaisujen"
Johdosta kiihtyneitä mielialoja,
iAjmerikkalaisten alusten sotahar­joitukset
välikohtausalueella noin
320 kilometrin päässä Vladivosto­kista
ovat päättyneet, ja ulkomi­nisteriö
on esittänyt toivomuksen,
että 'laivastokiistakin", lopeteltai­siin..
Huomioitsijat ovat maininneet
kolme seikkaa, jotka tulevat olet­tamusta
Yhdysvaltain Ja Neuvosto­liiton
välisten suhteiden huonone­mista.
Neuvostoliitto ei ole pitänyt mi­tään
kiirettä Yhdysvaltain senaatin
äskettäin vahvistaman maiden vä­lisen
konsulaattisopimuksen suh­teen,
jonka nojalla maat perustai­sivat
konsulaatteja toistensa tär­keimpiin
kaupunkeihin. Toiseksi
se ei ole ratifioinut .sopimusta, joka
kieltää avaruuden, käytön sotilaal­lisiin
tarkoituk-siin. Sopimus New
Yorkin ja Moskovan välisten mal-kustajalentojen
aloittamisesta täs­sä
kuussa on samoin viivästynyt,
koska neuvostoliittolaiset koneet
-eivät ole vielä saaneet niitä radio­laitteita,
jotka ne tarvitsevat voi­dakseen
laskeutua Kennedyn len­tokentälle.
Kun vielä otetaan huomioon,
että Neuvostoliitto on viime aikoi­na
käyttänyt yhä ankarampia sa^
noja Yhdysvaltain Vietnamin poli­tiikasta,
voi huomioitsijoiden mu­kaan
olla mahdollista, että maiden
välisissä suhteissa on tapahtunut
käänne huonompaan.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anna Savola, Vancouver, B . C ,
täyttää tiistaina, toukokuun 23 päi­vänä
90 vuotta.
Albert Ruuska, Port Arthur,
Ont., täyttää maanantaina, touko­kuun
22 pnä 75 vuotta.
Lauri Kauhala, Malartic, Que.,
täyttää keskiviikkona, toukokuun
24 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
mi.s ta Geneven sopimuksen
.yaltain hyökkäyssotaa vastaan/ huojentaisi canadalaisten pohjalla.
M A A I L M A A , EIKÄ K A A L I M A A TA
Maailman toljauksia seuratessa
tulee toisinaan mieleen jo lapse­na
kuultu, hyvä neuvo, että " i l ­ku
ei. aula markkinoilla".
Viikonvaihteen aikana kiintyi
huomiomme seuraavanlaisiin, ta­vallaan
epätavallisiin,; mutta silti
tulunmallisiin asioihin.
"Maailma.ssa on vain kaksi aate-suuntaa",
kirjoitti.. Toronto Daily
Star toimituspalslallaaan ja se­l
i t t i . "Yhtä niistä (aatesuunni.s-ta)
edustaa Jeesus Kristus. Tois­ta
vasara ja sirppi. Kumman niis­tä
valitsette?
Yhdy.svallain edustajahuoneen
vaikutu,svaltaiseen asepalveluko-milean
puheenjohtaja L. Mendel
Rivers tarjosi ylläesitetyn valin­nan
mahdollisuuden tunnetuille
mötodislimaallikoille, jotka kan­nattavat
. vapaaehtoisuuteen pe­rustuvaa
asepalvelua. .
Kristinuskon aatteeseen, sel­laisena
kuin mr. Rivers sitä edus­taa
kongresj^i.ssa, on kuulunut s^u
raavanlaisia asioita: '
Neekeiien kansalai.svapaiikHien
hoi'jumaton vastustaminen. .
Pi'esidenUi Trumahin esittämä
uhkaus atomipommin käytöstä
Pohjois-Korcaa vastsian. •
Preisidenlti Ei.Senhövverin ehdo-kaamme
tämä sota (Vielnamis-
.sa)."
Mikä valinnan mahdollisuus.
SähkötyöläLslen (UE) unionin
lehti kertoo omalaatuise.sta "cen-tennial
juhlinnasta".
Elobieokesta päivätyssä tiedon­annossaan
mainittu lehti kertoo
Coleman-yhtiön sikäläisen cana-dalaisyhtiön
Järjestäneen "kaapat­kaa
rikkuri" cenlennial projektin
suuren lakonrikkurikampanjan
edistämiseksi.
Maimtun yhtiön väitetään lait­taneen
ilmoitustaululleen tiedon­annon,
jonka mukaan yhtiö lupaa
mille tahansa rikkurille $20 uu­den
rikkujjn väryäämisestä niin,
: että työvoimamäärä ^'lulee täy­teen
tasoonsa". '.
k ä y t t ä e n "voittakaa centennial
ylimaksun" (bonus), ja "Autta­kaa
yhtiöänne ^kasvamaan", tie­donannossa
luetellaan 6 ammatti­alaa,
niihin yhtiö. ei ole rikkU'.
reila saanut.
Riikkurivärväys-palkkion ehtona
on kuitenkin se, että rikkuri täyt­tää
yhtiön lyöyaatimuksel ja on
liikkeen palveliikse.ssa vähintään
2 kuukautta, selittää union lehti '
ja selittää.
väi-väämisestä on 50 prosenttia
alhaisempi maksu kuin se, mikä
maksettiin Judas Iskariolille, eli
kolmestakymmenestä hopearahas­ta;
Ja tämä palkkapoljenla tapah­tuu
v. 1967 jolloin inflaatio on
valloillaan!
Tämä palauttaa mieleen Jack
Londonin mainion imäärilelmän
siitä, minkälainen olio lakonrik-kuri
on:
"Sen jälkeen kun Jumala oli
saanut valmiiksi kalkkarokäär­meen,
rupisammakon ja vampyy­rin
(verenimijän), hänelle jäi jo­takin
kamalaa ainetta mistä hän
teki rikkurin", toteaa" London.
"Lakonrikkuri on kaksijalkainen
eläin, jolla on korkkiruuvi-sielu.
Eesau myi esikoisoikeutensä
hernerokasta. Juudas Iskariot
myi pelastajansa 30 hopearahasta.
Benedict Arnold myi maansa
Britannian armeijan upseerinva-kanssista.
Nykyaikainen lakom'ik-kuri
myy: synny inoikeutensa,
maansa, vaimonsa, lapsensa ja hä­nen
kanssaihmisensä työnantajan­sa
täyttämättä jäävistä lupauksis­ta
. . . "
Ja siunatuksi lopuksi vielä
Kreikastakin, missä äärioikeiston
sotilasjuntta on ruvennut kansa­kunnan
"moraalia vaalimaan".
Ateenasta viikon lopulla saapu­neessa
eräässä uutistiedossa ker­rottiin
parturien unionin pyytä­neen
lupaa parturinliikkeen avaa­miselle
Ateenan lentokentällä sen
vuoksiT" kun sotilasjuntta antoi
korkean omakätisen määräyksen,
että kukaan pitkätukkainen ja so­pimattomasti
pukeutuneen henki-vesitetyt
aivot sekä hyytelön ja lön, jolla ei ole vähintään $8,40
tus hyökkäyksen järjestämiseksi ja jatkaa:
Kuubaa vastaan.
Ehdotus Hanoin,(kaupungin "tu­hoamiseksi".
;
Lausunto: "Helvettiin maail­man
yleinen mielipidei , Voitta-
"Colemaniii lakkolaiset, jotka
ovat sitkeästi ylläpitäneet lakko-vahdintaansa
viime lokakuusta al­kaen,
ovat puolestaan huomioi­neet
että $20 palkkio rikkurin
liiman seoksesta tehty selkäiinv.
ka . . . " M i s s ä muilla on sydän,
hänellä mädänneitten periaattei­den
kasvannainen, .
" K u n rikkuri tulee katua alas,
niin miehet kääntävät selkänsä ja
enkelit taivaassa itkevät ja paho­lainen
sulkee helvetin portin, et­tei
hän vain pääse sisälle. Yh­delläkään
ihmisellä ei ole oikeut­ta
rikkuroida niin kauan klm on
Jossakin riittävän vahvalti vettä
ruumiinsa hukuttamisoksi tai riit­tävän
pitkä köyden pala itsensä
hirttämiseksi. Judas Iskariot Oli
herrasmies rikikuriin verrattuna.
Petetty ään herransa, hänellä oli
riittävästi älyä hirttää itsensä.
Rikkuri ei sitä tee.
vierailupäiväänsä kohti, ei lasketa
kaupunkiin.
Myös ikreikkalaiskatolisen kir^.
kon sanotaan joutuneen painos­tuksen
kohteeksi, ehkä piispojen
pitkien partojen takia, koska pää­ministeri
Konstantine koUias i l ­moitti,
että 12 opetuslasta eli
metropoliittaa (piispaa) erotetaan
loimestaan, ja että uusi synodi va­litaan
juntan nimittämistä p i i s -\
..poista.-,''.
Miten tämä auttaa kreikkalaisia
taiva.sien valtakuntaan pääsyssä
siitä isaadaan luultavasti kuulla
myöhemmin.
No, aikansa kutakin
— KäiJÄäkoura,