Vapaus, October 27, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, lokäk. 27 p. Saturday, Oct. 27, 1962
VAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
^ Established Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund , Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264— Editoria! OS 4-4265
• Publlshed thrice weekly: TueSdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St.. West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translatlons free of charge.
Authorized as second c'ass mall by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment. of postage in cash;
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 ' USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.iD0 6\k. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
•-•CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS
Maan ja känsän väai-aih hetkellä
Vaikka Yhdysvaltain ntiaanantaina provosoima välitön
sodan vaara tuntuu hieman-(torstaina) lauhtuneen — kiitos
siitä sekä maailmanlaajuisen yleisen mielipiteen painostuk­selle
että Neuvostoliiton hallituksen harkinnalliselle valtio-miestaidolle
— niin siitä huolimatta meidän maamme ja kan­sakuntamme
on vielä tälläkin hetkellä suuressa atomisodan
vaarassa. Emme halua osallistua hysterian lietsontaan emme­kä
pelon ilmapiirin laajentamiseen, Ne, eiyät asiaa auta vä­hääkään.
Sen sijaan haluamme korostaa, että nyt on pidet­tävä
päät kylminä ja toimittava mahdollisimman peräänanta-mattomasti,
jotta järki voittaisi ,ja mielettömät sodanlietsojat
saataisiin suitsitetuksi ennen kuin onnettomuus tapahtuu.
Atomisodan vaara on todella suuri ja välitön. Maan ja
kansakunnan yhteiset edut vaativat kaikkia rauhanpuolusta­jia'
rotuun, uskontoon, poliittisiin yhteyksiin ja vieläpä yh­teiskunnalliseen
asemaankin katsomatta, kaikkia hyvää .tar­koittavia
canadalaisia, ponnistelemaan kymmenkertaisin Voi­min
rauhan säilyttämisen hyväksi! Ennenkaikkea on vaadit­tava
omalta hallitukseltamme, että Yhdysvaltain hyökkäys-politiikalle
ei saa antaa ''nimellistäkään" tukea, sillä Canadan
kansan suuri enemmistö haluaa rauhaa ja sotaseikkailujen
lopettamista. ^
Parantumattomana optimistina me luonnollisesti liitym­me
niihin jotka toivovat viimeiseen rauhan säilyttämistä.
Mutta jos sota kuitenkin'syttyy, canadalaiset yleensä tulevat
atomihelvetin liekkien keskellä muistamaan, että se oli suu­ren
ja voimakkaan Yhdysvaltain hallitus, mikä muka pientä
Kuubaa "peläten" aiheutti provokaattorisella hyökkäysohjel-mallaan
tämän hirveän onnettomuuden ihmiskunnalle yleen­sä
ja samalla myös Ganadalle. Tehkäämme yksilöinä.ja kan­sakuntana
kaikkemme tämän onnettomuuden välttämiseksi.
Meille on puhuttu paljon Jonnin joutavia siitä, että USA
"pelkää" Kuubaan sijoitettuja "hyökkäysaseita". On.siis tultu
aikaan: jolloin elefantti "pelkää" niin kovin kirpun puremis­ta,
että se on valmis tuhoamaan itsensä ja kaiken ympäril­lään
olevan sen takia!
Yhdessä muiden rauhanpuolustajain kanssa, meidän leh­temme
on vuosikausia todella pelännyt, että estoton ja kuu­meinen
varustelukilpailu sekä ohjus- ja ydinaseiden kehittä-,
rhineri johtaa lopulta sotaan. Me toivoisimme, että kaikkien,
maiden ohjukset ja j-dinaseet upotettaisiin yhteisten sopi­musten
perusteella meren syvyyteen niin, että voitaisiin Raa­matun
hengen mukaisesti "takoa miekat auroiksi".
Mutta millä oikeudella, millä valtuuksilla Washington
julistaa, ettei toinen osapuoli, Neuvostoliitto, saisi muka an­taa
Kuuballe, joka ei ole mitään maata uhannut, aseita itse­puolustusta
varten silloin kun Yhdysvallat sijoittaa ohjuk­siaan
atomikärkineen ja "strategisia" ilmavoimiaan kaikkial­le
Neuvostoliiton rajamaihin?
Mikä on hyvää ja sallittua Yhdysvalloille, sen luulisi ole­van
hyvää ja sallittua Neuvostoliitollekin, mikäli halutaan
asioita punnita vähänkin tasapuolisesti." Ja tosiasia on, että
Yhdysvaltain toimesta on varustettu lukemattomia sotatuki-asemia
ohjuksilla ja strategisilla pommittajille aivan Neu­vostoliiton
rajoilla (Turkki, Kreikka, erinäiset Länsi-Euroo-pan
maat, Britannia, Okinawa ja monet muut). Yhdysvaltain
.hallitus on julkisesti ilmoittanut; että tämä. Neuvostoliiton
rajoille järjestetty sotatukikohtien rengas on sitä varten,
että sieltä voidaan "tuhota" ydinaseita hyväksikäyttäen Neu­vostoliiton
kaupungit ja kylät maan tasalle.
Neuvostoliitolla ei ole minkäänlaista tukikohtaa Kuu­bassa,
eikä muuallakaan ulkomailla. Ainoastaan Yhdysval­loilla
on. Kuubankin maan kamaralla sotatukiasema. Selvää
myös on, että Kuuba ei ole uhannut mitään maata asevoimil­laan
— puhumattakaan nyt siitä, että se olisi suorittanut
hyökkäyksiä jonkun toisien maiden alueille. Vain Yhdysval­tain
hallitus uhkailee ohjuksillaan ja atomipommeillaan Kuu­baa,
Neuvostoliittoa ja muita maita. Vain Yhdysvallat on
ryhtynyt yksipuoliseeni hyökkäyssotaan aseellisen kauppa­saarron
muodossa.
Vain nämä seikai selittävät esimerkiksi sen, miksi Yh­dysvallat
ei vedonnut Kuuban asiassa ensin YKn, vaian me­netteli
"kylän häjyn" tavoin; saattoi maailman tapahtuneen
tosiasian, eli asiallisesti puhuen sotatilanteen eteen ja "ve­tosi"
sitten, kun tiesi, että siitä olisi kuitenkin vastapuolelta
vedottu, YKn "välitykseen"?
Uuden demokraattisen puolueen kansallinen johtaja T.
G. Douglas oli käsittääksemme tuhannesti oikeassa kun hän
Vancouverissa tiistaina julkaisemassaan lausunnossa sanoi:
"Minun käsittääkseni meidän tulisi palauttaa mieleem­me
. . . ennenkuin innostumme liian paljoa (yhdysvaltalais­ten
puolesta — V) myös se, että länsivallat ovat rakentaneet
Neuvostoliiton ympärille sotalukiasemien ketjun, mjstä stra­tegisten
ilmavoimien päällystö voi tuhota miltei minkä ta­hansa
venäläisen kaupungin."
Lyhyesti sanoen, me liitymme niihin patrioottisiin cana-dalaisiin,
joilla on maamme ja kansamme olemassaolo kallis
ja. rakas, ja jotka sen takia vaativat sodan ehkäisemistä ja
neuvottelujen aloittamista ennen kuin se on liian myöhäistä!
Oikein sanottu, Terry Nugent
• Konservatiivipuolueen eräs takapenkin mies, 41-vuotias edmontc-nilainen
lakimies, Terry Nugent antoi tiistai-iltana uuden havainnol­lisen
esimerkin siitä, että rauhanpuolustajia löytyy kaikista piireistä
— pääministeri Diefenbakerin johtamasta hallituspuolueestakin.
Tuomiten Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikan mr. Nugent korosti
alahuoneen i.slunnossa. että Canadan velvollisuus on sanoa Yhdys­valloille,
että kansakuntana, kansakunnallisine ominetuntoineen, Ca­nada
ei voi liittyä mihinkään sellaiseen toimintaan, mikq edustaa
provosoimatonta hyökkäystä.
• Torontolaisen aamulehden kertoman mukaan hän esitti, että Kuu-
Hassan on tuomittu
kuolemaan
Jemenissä
Aiden. — Jemenin vallasta
syöstyn kuningasperheen kahdek-,
san jäsentä — mm. kruununta-voittelija
prinssi Seif el Islam ai
Hassan — on tuomittu kuolemaan
erityisessä sotatuomioistuimessa
maanpetoksesta, sanottiin Adenr
issa kuullussa Sanaan radion lä­hetyksessä.
Kairo. — Suuj-ehko egyptiläinen
joukko-osasto oli matkalla Jemen­iin
viime kuussa^heti Jemenissä ta­pahtuneen
vallankaappauksen jäl­keen,
kertoi lehden AI Ahramin
toimittaja perjantaina.
Tämä oli ensimmäinen julkinen
tieto, että egyptiläisiä joukkoja oli
lähetetty auttamaan Jemenin pää­ministeriä,
evereti Abduhhai, Sal­lalla,
vaikka asioista perillä olevat
lähteet vakuuttivatkin tuohon ai­kaan,
että joukkoja, joihin kuului
myös laskuvarjojääkäreitä. oli
mennyt Jemeniin.
Joukkojen lukumäärä arvioitiin i
3000—5000.
Hrushtshey:
Moskova. — (K. U.) —- Neu-vostoliitto
on valmis tutkimaan
huolellisesti mahdollisuuksiaan
lisätä Suonien puunjalostiistuotr
teiden ostoja, edellyttäen kuiten­kin,
että suomalaiset kaupalliset
järjestöt puolestaan lisäävät han­kintojaan
Neuvostoliitosta, il­moitti
pääministeri- Hrushtshev
lounaalla, jonka presidentti Kek-^
konen jäi'jestl viikko sitten tiis­taina
hänen kunniakseen. Päämi
nisteri. sanoi presidentin esittä­neen
tätä 1<oskevan toivomuksen
keskusteluissa, joita he kahden
ke.sken kävivät maanantaina. Niis­sä
kosketeltiin pääministerin il­moituksen
mukaan kansainvälis­tä
politiikkaa ja maittemme vä­lisiin
puhteisiin liittyviä kysymyk­siä.
Sekä pääministeri että presi­dentti
antavat kumpikin suuren
merkityksen sopimukselle, jonka
Suomi ja Neuvostoliitto tekivät
Saimaan kanavasta.
Presidentti Kekkosen Neuvosto-
Aden. — Jemenin tasavaltainen
hallitus kieltäytyi torstaina anli-masta
Englannin Jemenin lähetti-1 Hiton vierailun tiistain ohi.elman
läälle Christopher Candyile lupaa piti alkaa vierailukäynnillä Neuvos-siirtää
Englanin lähetystö Taizi.sta[toliiton korkeimman neuvoston pu-,
Sanaan, koska Lontoo ei ole hyväk.
synyt Jemenin uutta hallitusta, il­moitti
Sanaan radio.
Radio kertoi lisäksi., että Jemen­in
pääministeri, kenraali .\bdulLih
Sallal oli näyttänyt ulkomaisille :3a-nomalehtimiehille
rahakasaa, jossa |
oli puoli miljoonaa Saudi-Arabian |
rialia, jotka hän väitti makselu•!
Jemenin sheikeille, jotta nämä nou­sisivat
kapinaan. Kenraali Sallalin
etujen kanssa. Tämän seikan vah-yistaminen
viime syksynä, .kansain­välisen
jännityksen vallitessa oli
meille suomalaisille erityisen arvo­kas
asia. Mutta uskoisin sillä ole­van
laajempaakin merkitystä osoi­tuksena
siitä, että idei)logisten eroa.
vaisuuksien valitioideri välillä ei
tarvitse muodostaa estettä kansain-^
välisten suhteiden perimmäisen ky­symyksen
turvallisuuskysymyksen
ratkaisulle,
SUOMI HALUAA OLLA LUOTTA-MUKSEN
ARVOINEN
Presidentti sanoi Novosibirskis­sa
käytyjen neuvottelujen jälkei­sen
kehityksen vahvistaneen va­kaumustaan
siitä, etlä maittemT
me välisen keskinäisen luotta­muksen
pohjalta voidaan edei-leenkin
ratkaista kaikki suhteis­samme
esiintyvät ongelmat mo­lempien
maiden etii ja vastaavalla
tavalla. Sopimus Saimaan kana.
van Neuvastoliiton puolci-scn 0-
san vuokraamisesta Suomelle on
siitä havainnollisena esimerkkinä
hemistön puheenjohtajan Leonid l ' Saimaan kanavan sulkujen avaii-
Brezhnevin luona, mutta prcsident- ! tuminen\ensi kerran sotiemme puh­ti
Brezhnevin sairastuminen muut-j Jcttua .symbolisoi samalla maitten-ti
tilanteen. Rouva Kekkonen sen i me välisten suhteiden kehitystä y-sijaan
kävi tapaamassa kulttuurimi-i teensä", lausui presidentti,
nisteri rouva Jekaterina Kiirtsh«- j Piesidentti Kekkonen lisä.si kos-va;
i. - j kustelujen, joita hän kävi päänii-
. . . . . . . . . . . , i nisteri Hrushtshevin kan.ssa, olleoji
Paivan merk.ttavm tapahtuma oi. .mielenkiintoisia. "Kun me yhtei-on
sopusoin^ssa Neuvostoliiton vunannosta on maittemme välisten
kokonaista neljä ja puoli tuntia
kestänyt harvinaisen välittömiis.sa
ilmapiirissä nautittu lounas, jonku
ilmoituksen mukaan sheikit olivat [presidentti ja rouva Kekkonen tar-luovuttaneet
rahat halliluksclle. jo- j josivat .38 vieraalle Suomen Mo.skn.
kai aikoo käyttää ne sotakorkea- j van suu: lähety.stössä.
koulun rakentamiseen.
hyvien suhteiden pohja. Tämän so­pimuksen
pohjalta suhteemme ovat
tulleet vilpittömiksi. Tämän sopi­muksen
pohjalta on edelleen voitu
ratkaista sellaisia kysymyksiä, kuin
kysymys Saimaan kanavan Neuvos­toliiton
puoleisen osan vuokraami­sesta
Suomelle. Olemme iloisia, li­säsi
Hrustshev, jos Saimaan kana­vaa
koskevalla sopimuksella voi­daan
auttaa Suomen talouselämän
kehitystä. EnsimmäLsen kerran on
kansainvälisessä~^käytännössä' su~ur-valta
luovuttanut osan alueestaan
vuokraa vastaan pienelle valtiolle,
hän lisäsi. Meillä on kaikki perus­teet
pitää Saimaan kanavan vuok:v.
sopimusta esimerkkinä rauhan­omaisen
rinnakkai-selon tuloksista.
NEUVOSTOLIITTO ARVOSTAA
SUOMEN ULKOPOLIITTISTA
LINJAA
Todettuaan maittemme välisten
suhteiden muillakin aloilla kehit­tyvän
pääministeri. sanoi presi­dentti
Kekkosen toivoneen, että
Neuvo-stoliitto laajentaisi! Suomen
puunjalostusteollisuuden tuottei.
den o.stoja. Neuvostoliiton halli­tus
tutkii tarkasti tämän esityk­sen
ottaen huomioon, että tämä
teollisuus ci työskentele Suomes­sa
täydellä kapasiteetillään. Hän
sanoi kuitenkin Neuvostoliiton e.
clellyttävän, että Suomen kaupal­liset
järje.stöt puolestaan tutkisi­vat
mahdollisuuksiaan lisätä os­toja
Neuvo.stoliitosta. Maittemme
taloudellisten ja kulttuurisuhtei­den
laajentuminen auttaa kanso­jamme
lähentymään cn:istä
enemmän toisiaan.
TOIMITTANUT EEVA
Esiraivaajille
Tuskin löytyy Canadassa sellais­ta
suomalaista jolle Beaver Laken
nimi ei olisi tuttu. ' TämäA nimen
ovat tehneet kuuluisaksi ennen
kaikkea ne urheilijat, jotka' vuosi­kymmenien
aikana ovat kilpailuista
kantaneet koteihin voittomerk-kejä.
Ja etenkin hiihtoa paikka­kunnalla
harrastettiin jo paljon en­nen
kuin siitä tuli yleinen urheilu­ja
kilpailulaji Canadassa. Hiihtoa
oli pakko harrastaa kun suomalai­set
rakensivat kotinsa tiettömien
taipaleiden taakse karhujen tem­mellyspaikoille.
Vesiväylät olivat
ainoat kulkutiet ja talvisin hiihto­ladut.
Vieläkin ensimmäiset asuk-i
kaat muistelevat kuinka kauppaan
ja postia hakemaan käveltiin tai
hiihdettiin reput selässä monia mai­leja.
Samoin kun haali perustettiin
! niin siellä kuljettiin monena iltana
i viikossa pimeitä korpipolkuja tai
1 veneteitä. Eikä kukaan valittanut,
j Innostus oli suuri rakennettaessa
j parempaa yhteistä tulevaisuutta j.'i
Itävalta pelkäsi
turistiryhmää
scsti totesimme; että maitteinme
väliset suhteet ovat e r i t t ä i n hyvät
ja 'Ke vakuutitte, eitä Neuvö.stöliit-to
luottaa Suomeen hyvänä naapu­rinaan,
voimme rauhallisin mielin
kasoa tulevaisuuteen. Me näet ha-
Se ön hyvää naapui ipolitiikka.i,
johon .sekä .Neuvostoliiton että Suo­men,
hallitukset pyrkivät. Suomen
noudiittani;: ulkopoliittinen linja on
i riiiihan ja Hyvieii naapurisuhteiden
! linja, ja Neuvostoliitto pitää si'a
I sUiircssa arvossa, päärrjinisteri sa-
V;;ijMömästi puheensa jälkeen
pääministeri luovutti presidentille
olevansa iloinen siilä, että!
inisleri Kozlov, puolustusmi- •'.'.«"'f^^ltiU^-^ mahdollisuus le-, Neuvostoliitto 19.59 ampui ku;.-
Päämlnisteri otti paikkansa presi-1 luamme olla luottamuksen arvoi-denttiä
vastapäätä rouva Kekkosen j .set", presidentti lausui pääministc-vasemmalla
puolella, kun v a r a p ä ä - j ri Hrushtshcvillc sanansa kohdis-ministeri
Kosyyin j a varapääniini.-;-; taen.
! teri Dymshits taas olivat hänen oi-puolellaan.
Satojen neili-i
nisteri sanoi. Hän huomautti pu-i
huessaan Mustan meren rannoista.
; joilla presidentti lepäsi, että Sai-
.; maan kanavalta voi myös purjehtia
' Mustallemerelle monia teitä.
Kun vieraat lounaan jälkeen
, -piirtyivät salista seurustekihuu-
': neisiin mokkakahville, luovutti
presidentti puolestaan lahjansa.
: Pääniinisleri sai suomalaisen ko­mean
nahkakotcloon sijoitetun ja
hopeisella omistuslaatalla varus­tetun
metsästyskiväärin ja rouvat
Hrushtsheva ja Brezhneva puo­lestaan
kumpikin suomalaista tai- ;
(lelasia.
lapset kasvoivat samaan henkeen,
jatkaen vanhempiensa työtä ja ai­nakin
. urheilupuolen edustuksesta
he ovat. pitäneet hyvää huolta, se­hän
nähtiin viime kesän Suurjuhlis­sa
Port Arthuri-ssa kun Beaver La­ke
kuori kerman päältä;
Toinen asia mistä Beaver Lake
on tullut kuuluisaksi on se kun tie
ovat-talkootyönä rakentaneet paik­kakunnalle
jo toisen haalin. Ensim­mäisen
palaessa hämärissä olosuh­teissa
nousi koko Canadan edisty;:-
mielinen väestö ja ehkäpä Yhdys­valloista
ja Suomesta asti, antamaan
apuaan toisen, rakentamisessa kuka
raha- tai tavaralahjoituksina kuka
taas kä'ttensä'töillä. Hauskaa on
astua tämän uljaan haalin ovesta
sisälle josta aivan kuin tuntuu ystä­vällinen
kodin henki talkootyön jäl­jiltä
kalevalaisten esi-isiemme jäl­keensä
jättämänä perintönä kau­neimmasta
naapuruussuhteesta. Hä­peään
joutuu kademieli jos aurin­koisena
päivänä silmäilee kimalte­levia
rapattuja haalin seiniä. Siinä
se seisco korkealla paikallaan yh­teistyön
tulos todistamassa maail­malle
ettei vielä^ole kuollut ihmi-
.syys ja onnellisemman tulevaisuu­den
usko niiltä henkilöiltä jotka,
ovat joukkona olleet tätä haalia ra­kentamassa.
On varmaankin hauskaa ollut nii­den
nähdä tämä uuden haalin ul­jas
nousu, jotka ensimmäisinä aset­tuivat
tämän tiettömän taipaleen
taa kotinsa pystyttämään. Nyt heil­lä
ovat kaikki nykyajan mukavuu­det
taloissaan, autot, jotka koti­ovelta
leveitä teitä pitkin kiidättä­vät
heitä haluamaansa paikkaan.
K E S K U S T E L U J A V S T ; \ V I E\
K E S K E N
Pääministeri Hrushtshev, joku
esitti maljapuheensa parikymmen­tä
m i n u u t t i a piesidenlin jälkeen
Wien. — Itävallan rauhanneuvos-1 , . , , •
. , . ; .. , . . . : köiden muodostaman punaison m;.-
toku'sui askettam Wieniin v i e - : , , , . . . .' ,,
, . . . . . . . . . ston takana istui presidentti Kekko-raakseen
unkarilaisia turisteja. . . ,, , »r-
„ . • , , ., . nen loi.sella puolellaan rouva Nina
Rauhanneuvoston kyselyyn ilmoitti ^ „ , . , . . ,, ,
: .. . . \: \ : / , ,. , i Hrushtsheva, toisella rouva Brezli-
It^vallan sisäministeriö lokakuun' - . ,- .
,„ ... . . . . . — . . . . . . ! neva. Muina vicrama olivat mm.
12. paivana. ettei se nae minkaan-: .
laisia esteitä viisumien ."^.yöntämi-j xätä Neuvost^oliitossa.
seen unkarilaisille, kirjoittaa a-; . tervevdenhoilomi-, /'i*^^'"'-^^
naan Volksstimme. Luottaen ta-; ^^^^^^. j.^^,.^,^,^^,^ kauppaministeri! """"-"^"»'^"J'-"" o"*^^"
' Patolitshev. varai)residnUli BairavM''^!'^'^''''.
hän Itävallan sisäministeriöin lau­suntoon
lähti .öO-henkinen unkari. •
lainen turistiryhmä matkustajalai­valla
Tonavaa pitkin Itävaltaan.
Mutta kun laiva saapui \Vieniin. •
oli poliisijoukko piirittänyt koko :
sataman. He eivät antaneet rau-!
hanneuvoston v.eraiden astua pois;
laivasta, vaan kehottivat heitä pa-:
laamaan takaisin Unkariin. j
Kun- Itävallan rauhanneuvos'.'}
pyysi selvitystä tähän epämiellyt-}
tävään tapaukseen, sisäministeriä 1
Vastasi, että Itävallan kansallissn 1
neuvoston vaalien kynnyksellä ei.:
näin suuren ulkomaalaisen turisti-ryhniän^
A-ierailu ole suotava.
Hän tote-ji I
.Neuvosto-aina
työn-
Venul(sen iusvulii-suuden
salaisuus
Astrobiologi .'\nnaKutyreva väit­tää,
että Venuksessa on kasvillisuut­ta
ja että lämpö tällä planeetalla
todennäköisesti heilahtelee 60—J)0
asteen välillä. Venuksen kasvilli­suus
on väriltään oranssinkeltaista
ja mahdollisesti kasveja on monta
eri lajeja.
Anna Kutyreva työskenteli yli 20
vuotta astrobiologian uranuurtajan
Gavriil Tihovin kanssa. Hän on
saanut uutta vahvistusta teoriaan,
että elämä maailmankaikkeuden eri
puolilla kehittyy yhteisten luonnon­lakien
nojalla, mutta sen muolo
riippuu vallitsevista olosuhteista.
Anna Kutyrevan mukaan radioasV-ronomien
olettamus, että Venuksen
ilmakehän lämpö .kohoaa jopa 300
asteeseen Celsiusta pitää paikkan­sa,
mutta koskee ainoa.staan tämän
planeetan ilmakehän ylimpiä ker­roksia,
mutta lähellä Venuksen pin­taa
lämpötila vaihtelee.
Anna Kutyreva on tutkinut Pa-mirilla
kellertäviä tulikukkia, jotka
kestävät hyvin kuumien lähteiden
partaalla vallitsevien 80 asteen läm­mön.
Hän oli löytänyt myös orans­sinkeltaisia
kuumuutta^ sietäviä kas­veja
Uzvekistanislä. Samantapaisia
kasveja on ilmeisesti myös Venuk-scssav.
sanoo Anna KutyiHJva. —
Kun Alma-Ataan .saatiin tehokas.
Tihovin piirustusten mukaan ra­kennettu
teleskooppi, olemme pääs­seet
huomattavasti lähemmäksi
Venuksen ja Marsin kätkemän sa­laisuuden
ratkaisua huomauttaa
Anna Kutyreva. (APN)
mov; ynnä .muita. Suurlähettiläät i
Wuori Ja Zaharov puolisoineen oli- i
vat niin ikään mukana lounaalla, i
jolla nähtiin edelleen mm: Mosko-^ 1
van Ylioi)iston vararehtori Vovieu- {
ko. Neuvostoliitto—Suomi-Seur:.'!;
puheenjohtaja, prof. Markushevits.;
joka nuiuton lahjoitti presidentille •
vasla ilmestyneen . venäjänkieliseni
kirjan Suomalaisia sananlaskuja J . i;
sananparsia. Lounaan komento (»li i
Helsingistä varta vasten saapuneen '
presidentin hovimestarin Pahlste-nin
käsissä ja ruokalistan aloitti ka­lakukko.
Ennen kuin vieraat sitä t
maistoivat selitti pie.sidenlti sen '
Mutta, lisäsi hän, vaikka kysy.
niyksessä olikin virkis!ysniatka,
ei poliittisia kysymyksiäkään si­vuutettu.
Lienee parasta tunnus­taa,
että keskustelimme presi^
dentti Kekkosen kanssa pniiitti.
sista kysymyksistä, kuten. vai io-miesten
tavatessa aina loppujen
lopuksi tapahtuu, pääministeri li­säsi
huomauttaen, että käydyt
keskustelut koskivat kansainväli­siä
kysymyksiä ja maitleinme vä­lisiä
suhteita. Jos me kicltäisiin.-
mc puhuneemme politiikkaa, ei
ineitii kukaan, uskoisi, lisäsi hän.
Päämini.steri sanoi käytyjen kes-
Inin. • .Mkuperäinen on Kuussa, ja
Teillä on nyt jäljennös"'; pääminis­teri
sanoi. Presidentti sanoi otta­vansa
lahjansa vastaan yhdellä toi­vomuksella;
"Kun l ä h e t ä t t e miehen
Kuuluin, antakaa hänestäkin mi­nulle
jäljennös", hän nauroi.
. Beaver Lakella on selvästi nähtä-
Illalla presidenttipari seurasi: vissä kehityksen tulos noina viite-
Tshaikovskin "öopjJe.i^aa Jevgeni U-! näkymmenenä vuotena ja on haus-negin
Suuren Teatterin Suomen j ; ' ; kaa että siellä on vielä kaksikym-
.\euvos'oliiton lipuin koristetuss.ii mentä alkuajan raivaajaa, jotka
.^alissa .seurassaan Neuvostoliiton saavat lyödä rintoihinsa sanomalla
korkeinta valtiojohto.a , 'Me olemme kaiken tämän aikaan-
I saaneet sitkeällä työllä ja käsivar-
: siemme voimalla". /••^i:
Jo kaksi vuotta önpaikkakun-
Kcskiviikkona presidenttiparin j
ohjelmaan kuuluu ainakin iltapäi­vällä
Borodinon taistelua kuvaavan!
panoraamamaalaukseen tutustumi-l "«"a suunniteltu tätä esiraivaajien
Uu-
(Jlessa haalissäan he saiyat olla tas-nen
sekä illalla pääministeri Hrush- Juhlaa ja nyt siitä tuli tosi.
SUOMALAINEN VIILARI
HRUSHTSHEVIN •OPETTA­JANA"-:
•
t.shevin tarjoama päivällinen. Aa-iiiupäivällä
rouva Kekkonen vierai- 1 sä heidän kunniakseen järjestetyssä
lee todennäköisesti Neuvostoliiton | arvokkaassa juhlassa ottamassa
kirjailijaliitossa, ellei hän katso rvastaan suuren yleisön kiitokset ja
Trctjakovin taidekokoelmia. Illalla • cryonannpn tekemästään elämäu:
presidenttipari lähtee kotimatkalle; työstään.
i .Mieliala lounaalla kävi puheide:; ' junalla, joka lähtee Moskovasta e r i - i sön kiitokset ja ai^onahnon teke;
! jälkeen yhä vapautuneemmaksi, ja I koisjunana. jmästäiin elämäntyöstään. ;
p i a n oli käynni.s.sä varsin huumori- iii'OMIOT\ ' ^^""'^^^ eloniltaa toivottaen ha-
! kylläinen keskustelu. Tässä yhte.v- '...^^^^^^^ j luamme tälläkin palstalla kunnioit-
1 dessä pääministeri kertoi ensimmäi- " ' ! taa näitä uranuurtajia julkaisemal-j
.-jestä ko.sketuksGStaan suomalaisiin : Huolimatta presidentti Kekkosen la lopuksi kaikkien elossa olevien
1 ja heidän poliittiseen valveutunci- vierailun epävirallisesta luonleesia j Beaver Laken alki^-aivaajien ni-valmistustapaa
y.m. asiaan kuulu­via
seikkoja. Muina i-uokalajeinatK»istehijen sujuneen hengessä, jolla
olivat paistettu l.immas vihannesten' ^ " i " y^^'^^''^^ ^"'^"'^ keskustella. Hän
kera sekä mansikkatorttu jälkiruo-:: totesi niin ikään Novosibirskissa
met: Kalle Jalonen, Olga Johnson,
Anna Jäntti. Martta Kinnunen. Jo-kana.
JOTKUT EIVÄT HALUA USKOA
Vaikka vierailuni Neuvostoliitos­sa
on tällä kerralla ollut yksityis-;
luontoinen virkistys- ja lomamatka
pidän sitä kuitenkin uutena o.soi-;
tuksena niistä hyvistä ja luotlamuk-l
.scllisista naapurisuhteista, jotka^
maittemme välillä vallitsevat j : i
joille jatkuvasti kehittävä kan.ssa- \
käyminen kaikilla elämän aloilla !
antaa leiman.sa. .sanoi pi-e.sidenili i
Kekkonen maljapuheessaan.' i
käytyjen keskustelujen, puhuvatp 1
.suutcensa. Se tai:ahtui 1912 Har-;on siihen Neuvostoliitossa kiinni-kovLssa.
jossa nuori Hrushtshev j tetty suurta huomiota. Uutiset ja
lyöskentoli erliässä tehtaassa. Tääl- valokuvat Hrushtshevin ja Kekko- > sefiina Kolari. Helmi Kolari. Ellen
ä hän tiitustui Pietarista karkoi- sen tapaamisesta ovat esimerkiksi i Ja Tom Kopra. Matti Koski, Stefa-tettuun
suomalaiseen viilariinl' jon-i Pravdassa tärkeimmällä tilalla.! nus Kuisma. Maija Kuula. Soffi
ka vaikutuksen itseensä Hrushthsev ? Tiistai-illan Jzvestijassa niin ikään I Laakso. Lisi Laine Ida Luhta. Lem-sanoi
olleen suuren. Suomalaint^n julkaistaan valokuva Kekkosen tar-i pi ja John Luopa. Williani Peter-palial
ihmiset niistä mitä tahansa, oli .selostanut hänelle poliittista ti- joamasta lounaasta sekä presidenf-1 son,. Onni ja Fanni' Rossi, Soffi
olleen suuiinierkitykscllisiä. Pää- j lannetta ja opastanut miten oli sun-.ti Urho Kekkosen ja pääministeri [Rönkä, Matti ja Anna Tuomi, sekä
ministeri sanoi oikeaksi presidenttil tauduttava edessä olleisiin valta-; Hrushtshevin puheet: kokonaisuu-• Horn ja Fenssa.
Kekkosen u.sein toistamaa totea-jkunnanduuman vaaleihin. Myöhe:n- dessaan. Sylvi Kekkosta essitellään ! —• .. • . • . .
musta siitä, että vuoden 1948 sopi-1 min tiemme valitettavasti erosivat ; saman lehden kirjallisuussivullai TIL-\TKA\ VAPAUS!
inus ystävyydestä yhteistyöstä ja a-i jomman kumman lähtiessä, päämi-.-Vinalian kirjoittajana.
PÄIVÄN PAKINA lähettilään esittämä
balla on oikeus aseistaa itsensä
millä tahansa aseilla se saa, ja että
sillä: on oikeus tehdä haluamiaan
liittosopimuksia oman maansa puo­lustamiseksi
huolimatta lainkaan
siitä kuinka paljon se loukkaa toi.
sia maita.
Hyvin, ja mikä tärkeintä, ajan­kohtaisesti
sanottu, mr. Nugent!
Hän sanoi antavan.sa myös suu­ren
arvon sille, että on matkan­sa
yhteydessä saanut tilaisuuden
tavata päämini.steri Hrushtshevin
ja muita Neuvostoliiton johtavia
edu.stajia ja vaihtaa heidän kans
.saan ajatuksia ajankohtaisista ky-
.symyksistä. ^
Henkilökohtaisia tapaamisia
kahden.naapurimaan valtiollisten
johtomiesten välillä ei voi olla
liian usein. Ne ovat aina omiaan
edistämään sitä keskinäistä ym­märtämistä
ja tuntemusta, joka
on välttämätön hyvien- ja luolta-mukscIILsten
suhteiden vadlimi.
sellc, presidentti sanoi.
— Viime tapaamisestamme herra
ministerineuvoston puheenjohtaja
on kohta kulunut vuosi. Muistan hy­vin
se spekulaatioiden tulvan, joka
silloin saattoi minut matkallani No­vosibirskiin.
Sen alkulähteenä oli
nähdäkseni se että sivullisten on
vaikea oikealla tavalla käsittää Suo­men
ja Neuvostoliiton välisiä suh­teita.
Nii.ssä eivät ole vallalla sa-nelupolitiikan
metodit, mutta eräät
eivät tosiasioista huolimatta nähtä­västi
usko sittenkään aidon rau­hanomaisen
rinnakkaiselon mahdol­lisuuteen
pienen puolueettoman
Suomen ja sen mahtavan naapurin
välillä.
Novosibirskissa käymämme kes­kustelut
osoittivat jälleen kerran
että Suomen noudattama rauhan­tahtoinen
puolueettomuuspolitiikka
ostotarjous Kuubasta ja siihen liit­tyvä
••Mariifesti' jossa sanotaan,
että jos Espanja hylkää ostotar­jouksen,
silloin on Yhdysvaltain
pakko • harkita "Aiheuttaako Kuu­ba
Espanjan alaisuudessa vakavan
vaaran meidän sisäiselle /rauhal-
Yrittäessään joten kuten oikeut. FJdel Castron "moraalittomuus" jlemme, ja meidän rakastamamme
i taa ihmiskunnan edessä pientä. I Mutta asiallisesti puhuen mr. j liittovaltion olemassaolollemme."
j asukasluvultaan ehkä Suomen ko- Stevenson kertasi näitä juttuja ! Kas vain, "vaara" oli silloinkin,
'koista Kuubaa vastaan aloittaman- ladelles.saan. vanhoja Verukkeita, i Kuuba ja Espanja saivat silloin
sa avoimet hyökkäystoimenpiteen- joiden peru.steella Yhdysvallat on hengitystauon Yhdysvaltain sisällis-
USAn "moraali" ja "pellto"
sa. Yhdysvaltain Stevenson ve­tosi
tiistaina turvallisuusneuvoston
kokoukse,ssa Yhdysvaltain "pel­koon",
että Washingtonin .sotais­ten
kenraalien korkeisiin "moraali-käsitlcisiin":
^ -
vuosikymmeniä mukiloinut, sorta­nut
ja riistänyt Kuubaa. Ilmeisesti sitten räjähti salaperäisissä olosuh-sodan
puhkeamisen vuoksi, mutta
on tarkoitus samojen verukkeiden
perusteella suorittaa uudelleen
"Kuuban" valtaus, jotta .saataisiin
Kuuba, "turvalliseksi" eli yhdys-
Mr. Stevenson, joka viime huh-j valtain pääoman hallintaan.
teissä yhdysvaltalainen taistelulai-va
Maine Havanan satamassa 1898.
Huutaen tunnuslauseita "Muistakaa
Mainea;_ lähti Yhdysvallat sotaan
I Espanjaa vastaan ja "valtasi siltä
likiiussa joutui miltei naurunalai-
.seksi, kun hän vakavalla naamalla
vakuutti YK:n istunnos.sa, ettei hä­nen
maallaan oje osaa eikä arpaa
vastavallarikumouk.sellisten palkka­soturien
Kuubaan lähettämisen
kanssa joutuen muutaman lunnin
kuluttua omiin korviinsa kuule­maan.
AVashingfonista, että toisin
oli sittenkin asia, selitti luonnolli­sesti
Yhdysvaltain ja Kuuban vä­listä
historiaa jotenkin samaan ta­paan
kuin paholaisen sanotaan se­littävän
raamattua. Toivottavasti
paholainen ei nosta tämän ver­tauksen
vuoksi meitä vastaan pai-nokannelta
maineensa pilaamissyy-töksen
perusteella.
Mr. Stevensonin maailmankatso­muksen
mukaan pikkuinen Kuuba
muodostaa kuoleman vaaran 180-
miljoonaiselle Yhdysvalloille. Ja
tämän "vaaran" perustana ja syy­nä
on Kuuban vallankumoushalli-tuksen
ja Kuuban pääministeri
Kuten kansakoulussa jo opeim-j Kuuban, mitä ei voinut aikaisem­me.
Yhdysvallat valloitti Kuuban j min rahalla ostaa eikä muillakaan
Espanjalta sodan avulla 1898. Sen j keinolla kaapata." •
jälkeen Kuubaa hallitsi avoimesti | Tällaista oli Kuuban aiheuttama
amerikkalainen _sptilaskuvernööri j "ulfka" ja "moraalittomuus" silloin,
vuoteen 1902. Tämän jälkeen Kuu- jolloin tämäiipäiväisestä "kommu-ba
oli "muodollisesti itsenäinen",
kuten Suomen tietosanakirjaa to­teaa,
"mutta Yhdysvaltain finanssi
nismivaarasta" ja
ei ollut edes harmaata, aavistusta!
Tosiasia onkin, että Yhdysvaltain
ja ulkopoliittisen valvonnan alaise-l ja Kuuban välinen historia on jat-na".
Wall Streetin rahamiesten ja kuvaa hyökkäystä ja painostusta
VVashingtonin politiikkojen viimei-1 Yhdysvaltain taholta Kuubaa vas-scnä
nukkehallitsijana oli Kuubassa
Batista-verinen, jonka Fidel Cas­tron
johtama vallankumousliike ku­kisti.
Mutta älkäämme menkö ajassa
tapahtumien edellä. Ennen sen lo­pullista
valtaamista. Yhdysvaltain
hallitus yritti ostaa Kuuban Espan­jalta,
tarjoten siitä hinnaksi $100,
000,000. Espanja hylkäsi tämän
presidentti Polkin ostamistarjouk-sen
v. 1848.
Sitten tuli Yhdysvaltain Lontoon
taan. Yhdysvallat, on hyökännyt lu­kuisia
kertoja jonku tekosyyn var­jossa
Kuubaan ja sekaantunut Kuu­ban
sisäisiin asioihin.
Ja miksi?
Yksi syy on epäilemättä Kuuban
"strateeginen sijainti". Toinen ja
tärkein syy on Yhdysvaltain impe­rialismin
laajentumispyrkimys ja
ns. doUaridiplomatia yleensä, sillä
Kuubassa on tärkeitä ja arvokkaita
luonnonresursseja sekä hyviä voit-toilun
mahdoUisuuksia. Niitä on
$120,000,000 siellä vieläkin, vaikka orjamarkki­nat
ovat "vanhanaikaistuneet — ja
takavuosina -Yhdysvaltoja veti Kuu-,
baan myös tuottoisat orjamarkki­nat.
•.
Historian,; ja tunnettujen nyky­olojen
valossa allekirjoittanut ei
voi siis yhtyä mr. Steyensonin it­kuvirteen
nyky-Kuuban "pahiiii-den"
takia.
Mutta huolimatta siitä, mitä miel­tä
me itse kukin Kuxiban asiasta
olemme ja osa cänadalaisista
uskoo mr. Stevensonin puheita --^
me kaikin olemme kuitenkin sitä
mieltä, : että sodan puhkeaminen
olisi kaikin mahdollisin keinoin
vältettävä. Yhdysvaltain selvä vel­vollisuus
on lopettaa Kuiibaa vas­taan
taas aloittamansa saarron ja
ryhdyttävä neuvottelemaan ennen
kaikkea Kuuban kanssa maailipan
rauhaa uhkaavien kiistakysymysten
ratkaisumahdollisuuksista.
Tässä yhteydessä kiintyi allekir­joittaneen
huomio erikoisesti mr.
"ohjusvaarasta" Stevensonin Kuuba-vastaisen "syn-tiluettelon"
siihen kohtaan, missä
hän jätti kokonaan mainitsematta
sen tosiasian, että Kuuban.vastaval-lankumoushallitus
on luvannut kor­vata
eli maksaa yhdysvaltalaisille
suuromistajille käyvän hinnan
niistä maista, mannuista:ja laitok^
sista, jotka on Kuubassa kansallis­tettu
ja otettu Kuuban kansan hal­tuun—
r- jos Yhdyjivallat. puolestaan
ryhtyy normaalisiin . suhteisiin
Kuuban kanssa.
Sanalla sanoen, mr.Adlei Steven­sonin
tiistainen puhe turvallisuus,
neuvoston kokouksessa ontui mo­lemmilla
jaloilla ja kuraisi ont.
touttaan kuin tyhjä tynnyri
— Känsäkoura.