Vapaus, September 25, 1928

              l i : W
(m
f.
8*
6 l«t. w
r .
rl
Tiistaina, syyskmm 25 p;iiä—Tues., Sept 25 No. 208 -> \^
n - K O T U S H L V X A T V A P A t T D E S S A:
I f a i a u O a f i t o ^ f l Ä ) tet». Jtti«i fccrtu. — ArioIXittoon^fr.oiTiaotBfc»*» SOc i > » I » t t t « « » » . —
I G s c s a s s n « n a o t c ^ SOe. k e n » . » I J » » k m s « . — S r o J r s i i i a a i i k * " « J O k « t * . »2X-0 S V « t * « . —
&Tio««i:aM«Juet C J M k e r u . t^'in k»k«i k « i u « - — laitc^launkMrt IIJ» tet». — g u n U i M n n a o t m l c -
« t » A keft». SOe. t i u s i b a kiiJMlto«»«h« u i azUuxtinjhi. — HilaU*ati«4ot r*o:^iaotokttt
M e ^ ^ k c a . (IJOO L O I M k c n u . — 1tl^4u«ilmattaiicii / • U a a o t u a c c s t i a a r i c a oa, « u d u u c H * . O A e t c t O ji
OaefifciTTt» «CTfcitrm. — TiUsluä*. joit» «i » r r rM m i » . - »«•—
TIUltriELS-XAT-.
J Tk. 6 kk. 12.50. S kk. K . 7 5 i* 1 kk. VM. — r k d y i r a i o a u a }• S c » B e « » »«ki « « « I >
c f t e s ^ U e : 1 >k. | 6 i n 6 kk. t 3 J 0 . 3 kk. S2.00 > I U c f l . 0 0.
V A P A U S aii* r t y)
t ^ t e » «iorat ilÄotuk«rt pitii olla k«ittorU»» l e B o 4 i p . U=ie.tTi=»?«i»«o e<5*'Ji*esi «kipiniai.
Vapäaiea t s i a u n » : L a e r t y B s l M i s c S3 L4aa* Street. Pekclio SSfiV.
Vapasdcs k « i t t . * i : UbertT B c a i c * . 15 L o r e a S t . PaJi«iia ! « « - Po»tloaot»; BOT 69. Sadbary. <to.
C e s t n l a<!»ettUie« » t » . TSe. p t r e c l . Iceh. «inimaia e l i « t . for aäi>«5« i e . « t i « > 7Se.
• t&« bcat «ircrUaisc merfieoä «sMtf tke F i s s U b PecT>]« l » Carrnlt
T i » Vapaoa
Jaa «ne o U l o i a u ! i » u « a r « u » * ! j eMimaiaetn kine««eia>e. kirjoltaka» nuicl\tta Uikkeeahoiuja»
IHarH* i i ! « - U i ; J . V . K A V N A S T O . lilkkaenfcoiui». ^
Britannian työväen ammatillinen
vähemmistöliike
että kapitalisleilla ja työläisillä oli­si
joko yhlei.siä, samansuuntaisia e-konventsioninsa:
ja viikkoa aikai-j luja teollisuudessa, tai että työläi-semmin
piti Britannian ammatilli- set ovat ryhtyneet toteuttamaan k
Muutama viikko sitten piti Bri-lanniafl
ammattijärjestö vuotuisen
n°n vähemmistöliike konferenssinsa.
Kummassakin näissä kokouksissa
käsiteltiin teollisuuden ratsionali-
Eölnlia (järkiperäist\ltämistä) ja
työläisten suhdetta siihen, mutta
tykkänään eri näkökannalta.
Tuossa ammatillisen vähemmistö-liikkeen
konferenssissa oli keskus­telun
pohjana huolellisesti valmiste­tut
raportit, joissa esitettiin Britan­nian
teollisuuden nykyisiä tilannet­ta,
kapitalistisen ratsionalisoimlsen
tarketusta, ja niiden ratsionalisoi-rnissuunnitelmain
vaikutusta työläis­ten
olosuhteisiin, joita suunnitelmia
on jo saatettu voimaan "Britannias­sa.
Tämmöisille raporteille pohjus-luvain
analyysien perusteella saat­toi
luo ammatillisen vähemmistö-liikkeen
konferenssi osottaa, että
kapitalistinen järkiperäistyltäminen
suuntautuu työläisten olosuhteiden
huonontamiseen. Tämän seikan ta­kia
tuo konferenssi ryhtyi laati­maan
yhtenäistä, vakavaa ohjelmaa
ammatillisen liikkeen uudelleen jär­jestämiseksi
ja kehittämiseksi, että-ammattiliitot
pystyisivät käymään
kamppailua ratsionalisoinnin seura­uksia-
vastaan ja asteiltaan muunta­maan
tuon kamppailun taisteluksi
Itseään kapitalismia vastaan.
Ammattijärjestön vuosikonvenlsio-nissa
sitävastoin ai jettiin ralsiona-lisointia
käsittelemään Geneven ta­loudellisen
konferenssin päätöslau-selmon
perusteella (minkä päätös­lauselman
Britannian ammattijärjes­tö
on, yhdessä Mond-ryhmään kuu-lu\-
ain työnantajain kera, hyväksy­nyt,
vieläpä laajentanutkin sitä),
julistaen että ratsiohalisoimisen
päämääränä on (tai saatetaan siksi
asettaa) työläisten palkkain korot­taminen
ja tavarain hintain alenta­minen
kuluttajille. (Tämmöisiä
saatelliin lörpötellä juuri samalla
hetkellä, jolloin Leipart Saksan am­mattijärjestön
konvenlsionissa va­litti,
että ratsionalisoiminen ei ol­lut
lainkaan aiheuttanut hintain a-lentumista.)
Kun Britannian ammattijärjestö-kerran
oli hv-väksynyt kapitalistisen
katsantokannan ralsionalispintiin
nähden, niin ryhtyi se sen jälkeen
korostamaan, että työläisten etuja
voidaan parhaiten tur\'ata siten, et­tä
perustetaan työnantajain kera
erikoinen yhteistyö-koneisto (eikä
mikään neuvottelukoneislo, joitjmoi-sia
on entuudeltaan olemassa ai­van
riittävästi). Lausultiinpa am­mattijärjestön
laholta vidlä sellai­siakin
olettamuksia, eitä tämmöinen
yhteistyö-koneisto olisi askel kohti
työläisten kontrollia ie<jllisuuksien
yiiise.
Työnantajain ja työläisten
huomian kuin sille kuuluu. Eri­koisia
muistojuHlatilaisuuksia on
vietetty ifoskovan, Leningradia ja
Petroskoin suomalaisten työläisten
toimesta- Noissa tilaisuuksissa on
selitetty Suomen kommunistisen
puolueen syntyjä sy\iä ja h)väksyt-ty
päätöslauselmia, joissa lausutaan.
lustusliittoon naisliittona. Velvoitettiin semmeldn ennenkuin onnistumme re- ralmistetaan_ bet^kista. ollea «E
S S ^ S m a a n selvää, onko se hellisesti tumiustaen hyvin ens. k ^ k , ^ ^ ^ ^000 -5^^ £
ottamatonta ly^ffrkalamT^aTla jossa kenttäkilpailuissa- Me emme rfe n u - teyteen talee km^tokka. ja k o r j^
Elkein jokainenkin kuuluu ykä-i tään ^ t i u r h e i l i j o i t a . eikä meidän ur- paja. Rakennustöiden pitäisi ^
heUuliikkeemme pyrikään porvarillisen heti ja tulevat jatkumaan läpi tah^
sien kuluessa on S J L P . sekä aat­teellisesti
että organisatoorisesti
vahvistunut niin, että me voimme melkein jokai
raianlan v i i huomata sen johdon- tyisenä jäsenenä putolustusliittoon. ^-o^o^ n n nn
rajaman yn nuomaia " j kesäkämpjäys. urheiluliikkeen tavalla ATKAISTA I ^ A U I K E K T r v v ,
mukaisen ja voimakkaan ^ ^ J " ! ' - 1 L a u ^ S ^ ^ S u m i s l a u s e kaupungin jäsenistään "tähtiä." vaan pyrkn kas- UK.
Joihin työläL=joukkoihin kes- ä S ^ S T^SSl välinpitämät-1 vattamaan työläisiin joukkohenkea. K A U T T A M I S T A EHDOTETAÄS
" ' tömyydestä kesäkämppäyksen järjestä- j koöektiivisuutta. Jokaisen sus on Liittohallituksen
misessä. Osastot ja naisliitot joka pai- tävtävä urheilemaan m voimiste.e-
»en laa
keliä ankarinta
lainen vaikutus on mahdollista vain
öhranavainoa. Sel-että
Neuvostoliiton alueella asu%-a jsjlioin, kun puolueen alatteellinen
suomalainen työväestö on valmis jj^hto on selvä leniniläinen ja or-tilaisuuden
tullen, työläisten uuden ganisatio luja ja joustava- Sen
nousun tapahtuessa, uhraamaan kaik­kensa
Suomen proletariaatin voiton
hyväksL Se saatetaan huomata e-
=im- Suomen kommunistisen puo­lueen
kvTnmenvuotisjuhlassa Petros­koissa
h^-väksvlvstä päätöslauselmas-ta,
— joka kuuluu:
".Me Petroskoin suomen- ja kar-jalankieliset
työläiset ja puna-ar-i,,,^^
j„ . ^ käytävä ja
kassa ovat kaikella innolla ja uhrautu- maan, katsomatta J^^f^
vaisuudella tehneet työtä varojen ko­koamiseksi
kesäkämppäystä varten ja
sita s ai
se, että
on S.K.P. saavuttanut 10 vuoden an­karan
työn ja taisteluiden kautta-
Se hillitön raivo, jota Suomen
porvaristo ja sen apurit eri vivah-teiset
^sosialidemokraattiset johtajat
ovat purkaneet alusta alkaen S.K-P:
tta vastaan on vain vuosi vuo­delta
lujittanut Puolueen ja työ­väenluokan
välistä luottamusta. Por-utetaan,
silmä määränä vain
saamme laajat joukot mu-sitten
sen toimeenpanijat osottautu- kaamme. Työläisurheilijome kuuluu
vat kokonaan välinpitämättömiksi j myöskin kohdaltaan koettaa kasvat-hankkimsten
sinne kykeneviä opetta-ltaa tj-öväenluokkaan taisteluhenkea
jia. Opettajien puutteen poistamiseksi ja sitä osaltaan edistää, eika aivan
• • pienessä määrin edistäkään, laajojen
joukkojen vetäminen koUektiiviseen
työskentelyyn urheiluseurojen riveissä.
Toverit niin Timminsissä samoin
kuin South Porcupinessä ja jTnpä-ristössä,
kun nyt täällä tämän syksyn
aikana järjestetään voimistelujohtaja-meijalaiset
kokoontuneina juhlati-1 variston järjestämät ja provokaatto­rien
suorittamat murhat, ohranan
ajojahdit, provokaattorien inhoitta-
[*ilaliätjen päämäärää. Mutta tässä
suhteessa ei kapitalistiteilla ja työ-
Iäisillä saata olla mitään yhteistä
päämäärää. Ratsionalisoimisen a-vulla
pyrkivät näet kapitalisti: hank­kimaan
mahdollisimman suuria lii­kevoittoja
teollisuudesta. Työläiset
taasen tappelevat olosuhteidensa
huonontamista vastaan sekä korke-ampain
palkkain ja lyhemmän työ-päiyän
puolesta. Mitä paremmin
kapitalistit onnistuvat päämäärään­sä
toteuttamaan, sitä pahempi työ­läisille;
ja päinvastoin.
Uatsionalisoimisessa ei saata löy­tyä
minkäänlaista yhteistä päämää­rää
työnantajille ja työläisille. Sii­nä
ilmenee, vain perus toisilleen
vastakkaisten vihamielisten voimain
kamppailulle, minkä käynti riippuu
kummankin puolen tukena olevan
järjestömahdin suuruudesta. Työ­läisiltä
ei puutu neuvottelukoneisto-ja,
vaan heiltä puuttuu hyvin jär­jestettyä
ammatillista liikettä, mi­kä
olisi halukas käyttämään voi­maansa
taisteluun.
Lähenl)'vään ratsionalisointiin
nähden asettaa Britannian ammatti­järjestö
etutilalle politiikassaan yh­teistyön
työnantajain kanssa, .se on,
antautuu täydelleen työnantajain po­litiikalle.
Britannian ammatillisen
liikkeen väheinmistöliike sitar
vastoin asettaa politiikkansa
keskeisimmäksi kysymykseksi am­matillisen
liikkeen voirnislulta-misen
ja ylösrakehtamisen it­senäisenä,
työnaritajista riippumat­tomana
taisteluvoimana, minkä a-vulla
työläiset saattavat vallata it­selleen
mahdollisimman hyvät olo­suhteet
jo kapitalismin vallitessa
aina kuitenkin pyrkibn kapitalismin
täydellistä hävittämistä kohti.
Aktiivisten työläisten pitäisi vält­tämättä
tehdä kaikkensa ammatilli­sen
vähemmistöliikkeen rakentavan
taistelupoliliikan tunnetuksi tekemi­seksi,
vaihtoehtona ammattijärjestön
häviöpolitiikalle, huomauttaa lopuk­si
fForkers' Life minkä mukaan o-lenime
asiasta kertonut.
Canadan työläiset saattavat hy­vällä
syyllä ottaa osviittaa Britan­nian
työväen aktiivisesta ammatilli­sesta
vähemmistö! iikkeestä. Cana­dan
ammattijärjestö ajaa näet ai­van
samanlaista antautumispolitiik-kaa
simpsoneineen, mooreineen,
kuin mitä Britannian ammattijärjes­tö
tekee. Mutta työväen ammatilli­nen
vähemmistöliike on täällä Ca-nadassa
vasta propaganda-asteella,
eikä ole vielä kiteytynyt organisa­toriseen
muotoon. Ammatillinen vä­hemmistöliike
on Canadassakin saa^
tava aktiiviseen, organisatoriseen
toimintaan. Mutta se edellyttää
väli- kansallisen eheyttämiskonferenssin
laisuuteen merkitsemme kohdaltam­me
Suomen Kommunistisen Puo­lueen
kymmenvuotisesta toiminnas­ta:
Vallankumousvuoteen 1918 saak­ka
kulki Suomen työväenliike kan­sainvälisen
kehityksen harhakuvitte-lun
lumoissa. Kansalaissodan kuo-
J^^'_ hut ja siinä kärsitty tappio vasta
pirstoivat nuo epätodelliset uniku­vat.
V^erisen taistelun ja tappion
kokemuksien jaikeen selvisi vallan­kumouksessa
mukanaolleille ' ja
sille loppuunasti ~ uskollisille, että
voittoisaa vallankumousta varten
tarvitaan päämäärästä tietoinen kes­kitetty
johto, kommunistinen puolue,
joka kansanvallan -havittelun ase­mesta
asettaa tietoiseksi päämääräk­seen
johtaa työväenluokka ja kaik­ki
työtätekevät taisteluun työväen-vallan
puolesta. Näissä nierkeissä
perustettiin, verisen lahtariterrorin
vielä raivotessa Suomessa, elokuun
29 p:nä 1918 Suomen Kommunisti­nen
Puolue.
Heti, kun tästä merkkitapauksesta
levisi tieto Suomen työväenluokan
riveihin, vaikutti se rohkaisevasti,
Viesti Suomen Kommunistisen Puo­lueen
perustamisesta kulki kuin pe­lastuksen
sanoma halki Suomen työ­paikalta
työpaikalle, ja kaikki, mi­kä
Suomen työväenluokassa oli val­lankumouksellista
ja rohkeaa, ryh­mittyi
aatteellisesti sen ympärille.
Eletyn kymmenen vuoden kulues­sa
on S.K.P. suorittanut suuren työn
maansa työväenluokan valistamises­sa
ja järjestämisessä vallankumouk­selliseen
toimintaan ja taisteluun.
Onpa sen vaikutus ulottunut oman
maan rajojen ulkopuolellekirt. Vuo-vaadittiin'
opettajakurssien pitoa tai-,
vella tai keväällä, mutta ennen kesä­kämppäyksen
alkamista, ja että tähän
ottaisi osaa molemman kielen taitoisia.
Velvoitettiin sihteeristö vaatimaan t i -
liraportti keskuskomitealta kuluneelta
vuodelta ja edelleen joka kolmen kuu­kauden
iJäästä
tosta on ehdotettu laivojen omistaiiiia
että eivät lähettäisi viljalla kuonnä^
tuja laivoja ulos Port Arthurista ja
Fort .Williamista jälkeen joulukumj^
päivän. Ehdotus on tehty siksi, että
voitaisiin estää ne lukuisat haaisiii.
kot, jotka isoilla järvillä ovat niin ta­vallisia
joka syksyt
On ilmoitettu, että liittohallitufael.
la ei ole mitään suoranaisia valtuii!
sia sekaantua tähän kysymykseen,
ten tämän ehdotuksen toteuttaminen
riippuu kokonaan laivaliikentten har.
joittajista. J a nämä taasen vuorostaan
toimivat sen mukaan mitenkä vabnj.
arvostelu suotava kokouksissa — kum- ja, tov. Ahtio Suomesta — . n i i n koe^
pi on edullisempi menettelytapa — "
vat ilmiannot sekä luokkaoikeuksien
sorto ovat osoittautuneet tehottomik­si
aseiksi'S.K.P:tta vastaan ja ovat Jäi kysymykselle vastaukseksi,
loppukädessä vain liittäneet työväen
ankara tai sovinnollinen? Tästä käy-joukot
entistä lujemmin ja laajen­tunein
rivein sen ympärille sekä sen
riveihin.
Toteamme, että S.K.P. on toimin­nallaan
vakauttanut vallankumouk­sen,
asiaa Suomessa ja että voimak­kain
askelin lähenee aika, jolloin
Suomen työväenluokka nyt jo tais­teluissa
kokeneen ja lujittuneen
Kommunistisen Puolueen johdolla
ja liitossa työtätekeväin talonpoi­kain
kanssa tulee kumoamaan Val-koisCxT
Suomen porvariston varisen
diktatuurin ja pystyltämään tilalle
työväen vallan, sosialismin raken­nustyön
perusedellytyksen! Sen hy­väksi
tehdyt mitkään uhraukset,
vaikka kuinka raskaat, eivät ole
lilan kalliita.
Me tähän tilaisuuteen kokoontu­neet
suomen- ja karjalankieliset työ­läiset
ja puna-armeijalaiset vakuu­tamme,
että silloin, kun tuo nousu
, kursseja — joiUe muuten johtajaksi on tusyhtiöt suhtaantuvat kysymyks^
Arvostelu. Kysymys: onko julkinen onnistuttu saamaan kykenevä Johta- j^g vakuutusyhtiöt kieltäänty\it va-
"'^^^ ^ ^' ^ kuuttamasta laivoja ja niiden lasteja
myöhään syksyllä, niin on selvää, että
montakaaiTTaivaa ei silloin lähde ulot
Mutta jos vakuutusyhtiöt menevät
vastuuseen laivoista ja niiden kuor.
mistä, niin kyllä laivat menevät ulos
niin kauan kuin vähänkin liikkeeDe
pääsevät. Merimiesten hengenvaara ei
siinä tule kysymykseen, vaan liike,
voiton saanti. — S.
tettiin vilkkaasti puheenvuoroja puo­leen
ja toiseen. Lopullista vastausta
ei kuitenkaan tullut, vaan keskustelu
takaamme saada mahdollisimman suu­rilukuinen
joukko näille kurseille, op­pimaan
voimistelun jaloa taitoa ja sa­malla
myöskin johtajiksi. Sillä johta­jia
me todella täällä Canadassa tar­vitsemme,
että he sitten voisivat opet-
Kokouksen päättäjäisiltamasta ker-ltaa voimistelun aakosia suuremmille
tyneet tulot luovutetaan edustajain; työläisjoukoille ja tällä tavalla vetää,
matkakuluihin ja piirirahastoon.
Kokouksen puolesta
Katri Skytte.
Kilpailukutsu
Kutsumme täten kaikkia Canadan
suomalaisen TULrn seuroja jäsentensä
kautta osallistumaan Sudburyssa, L i -
berty-haalilla lokakuun 19 ja 20 p:nä,
alkaen kello 3^9 ip. asianomaisella l u ­valla
toimeenpantaviin
K A N S A L L I S I I N PAINIKILPAI-L
U I H IX
Kilpailut suoritetaan alle 130,140,155,
170 ja yli 170 Ibs sarjoissa. Kussakin
sarjassa jaetaan 3 palkintoa. Voimassa­olevia
liittomme painisääntöjä nouda­tetaan.
Punnitus tapahtuu 2 tuntia
ennen kilpailuja. Vieraspaikkakimta-laisille-
varataan vapaa asunto. Umoi-nykyään
toimettomina olevat joukot
aktiivisiksi urheiluliikkeemme' riveihin.
Varsinkin pn nuorten kasvattamiselle
tässä, kuten puissakin luokkaamme
koskevissa kysymyksissä, pantava
mahdollisimman suuri huomio, sillä
mikä on sen kauniimpi kuin, että
nuorisomme elämänhalua uhkuen pyr­kii
urheilun ja voimistelun kautta yh-teistj-
öhön toisten työläisten kanssa
ja sitä tietä myöskin kauniimpaan
tulevaisuuteen. "Luokkamme terveeksi
ja voimakkaaksi!" — N. L.
Port Arthurin uutisia
Rajakanpnnfcien uutisia
AUTOTYÖLÄISTEN tJNIO
Union kokouksessa 20 p. sj^sk. i].
moitti union järjestäjä, että kesäkii­reet
useimmissa tehtaissa on jo ohit­se
ja siitä syystä tulee olemaan seu-rauksena
työläisten vähentämisii
Siihen ei kuitenkaan vielä ole suu­remmassa
määrin ryhd3rtty, jos ei 0-
teta huomioon työviikon lyhentämis­tä
eräillä osastoilla Fordin tehtaissa.
Toivoen mahdollisimman runsasta
osanottoa valmiina vastapalvelukseen,
piirrämme
Työläisurheilutervehdyksin:
V.- ja n--seura Sudbnryn Kisa
tapahtuu, mekin olemme valmiit S. j osanotosta on tehtävä viimeis-:
K. f j n kutsua ja sen johtoa seuraten tään 12 p:ään lokakuuta,
uhraamaan kaikkemme voiton hy­väksi!
Eteenpäin, toverit, voittoon S. K.
P:n johdolla!
Eläköön Suomen työväenluokan
taistelu ja sen voittoisa vallanku­mous!
Eläköön Suomen Kommunistinen
Puolue ja sen Keskuskomitea!
Eläköön Kommunistinen Interna­tionale!"
NAISTEN OSASTO
Selostus
non yhteistyö kuitenkin edellyttää, koolle kutsumista.
Suomen kommunistisen puolueen 10-
vuotisjuhlat
Työläisnaisten Uiton osastojen 9:-
nnen piirin ryhmäneiivottelukokouk-sesta,
joka pidettiin Websters Corner­issä,
B. C , 2 p. syysk.
Kokouksen avasi piirin sihteeri Vap­pu
Järyi, lausuen edustajat sekä~^ o-sanottajat
tervetulleiksi.
Puheenjohtajaksi valittiin Hilja
Toikka, pöytäkirjuriksi Katri Skjtte,
pöytäkirjan tarkastajiksi Anni Pus­ka
ja Armi Skytte, Toverittareen ja
Vapauteen raporteeraamaan Helmi
Saari.
Edustajia oli Vancouverista Lempi
Myrtle ja Lempi Walton, sihteeristön
puolesta Vappu Jär\1. Webster's Cor­neristä
Hilja Toikka j a Jenny Rau­nio.
Osanottajia oli toistakyinmentä,
joista kaksi Port Moodysta.
Luettiin Vancouverin ja selostettiin
W. C:n alustukset, ollen ne samoja,
käsiteltiin ne yhdessä.
Kesän aikana jonkun verran laimen­neen
toiminnan tehostamiseksi ehdo­tettiin
perustettavaksi kirjoituskerho-ja
yhdessä miestoverien kanssa, mah­dollisesti
siten saaden ne vilkkaimmik-si
ja mielenkiintoisemmiksi. Voidaan
ne perustaa myöskin yksinäisinä tai
yhteydessä naisliiton kanssa, jokainen
paikkakunta järjestäen miten heille
parhaiten sopii.
Tj-ötapa seuraava: 1) 3-henkisenko­mitean
va,Titseminen: 2) Komitean teh­tävät:
njTkkilehti, seinälehti paikka-kuntauutiset,
harjoitella kertomuksia
ja artikkelien kirjoitusta. 3) Komitea
j-hteistähjT^ä silmällä pitäen tarkastaa
ulos lähetettävät osastoa jä toimintaa
koskevat kirjeet. 4) Komitea valittai­siin
kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan
tiin toimia valistusviikko syyskuun a-jalla,
järjestää iltamia j a esittää voi­makasta
sota vastaista ohjelmaa.
Osuustoiminta. Vancouverin tove­rittaret
näkivät mahdottomaksi min­käänlaisen
osuustoiminnan aikaansaa­misen
vielä, mutta kuitenkin pää­tettiin
pitää vireillä ajatusta, muoka­ta
sille maaperää tulevaisuuteen, jär­jestää
osuustoimintaa koskevia i l ­tamia
ja tilaisuuksia. Palvelijatarko-dih
perustamisesta keskusteltiin päi­vän
tärkeimpänä kysymyksenä, ollen
se vaikea toteuttaa juuri tällä het­kellä,
mutta velvoitettiin naisliittoa
etumaisena yhdessä palvelijatarten
kanssa toimimaan tämän asian eteen­päin
viemiseksi.
Puolustusliitto. Toveritar V. Järvi
toi esille kysymyksen: onko tarpeellista
yhtyä Labor Partyyn kaupunkikomite­an
kautta tai ei. Tähän ei tullut var-msia
vastausta, vaan päätettiin kysyä
sitä asiaatuntevilta henkilöiltä. Pai­nostettiin
naisliittoa yhtymään puo-
Jack Seppälä
Puheenj.
Aune Ritari
Sihteeri
Osanotto-ilmotukset tehtävä osot-teella:
Aime Ritari, Bo»f69. Sudbury,
Ont. •
Hiukan turinaa Tim-minsistä
Suoritetuissa Timminsin Ilon jäsen­ten
välisissä 10-ottelukilpailuissa tuli
järjestys seuraavaksi: 1> Vallenius
646,34 pist.. 2) Kuusisto 634.90 p., 3)
Bask 625,91 p., 4) Saloranta 619,52
p., 5) Sillanpää 606,66 p., 6) Salminen
590.13 p-., 7) Jaakkola 578,38 ja 8) Oja­nen
559,52 pist. — Ilolla on merkittnvä
se seikka, että osanotto on ollut nm-sas
ja eikä tulostasokaan ole ollut
juuri kaikkein huonoimpia, katsoen
täkäläisiin oloihin, jotka eivät aina­kaan
ole aivan yhtä hyvät kuin ehkä
muilla paikkakunnilla.
Njrt kun kesäiirheilukausi on men­nyt,
niin ei kuitenkaan urheilijatoverit
saa heittää itsehän velttouteen, vaan
on alettava ottaa tarmolla kiinni
talvitoimintaan. Siten myöskin ke­rää
voimia j a kimtoa tulevan kesän
kesäurheiluille. Ja mikä on sen pa­rempi
kesäurheilijalle kuin talveUa
voimistelu, joukkovoimistelu. Se kas­vattaa
todellista joukkphenkeä kes­kuuteemme,
jota me todella tarvit-
K I E J E I TÄ
on Vapauden Port Arthurin kontto­rissa
316 Bay St. seuraaville henkilöil­le:
Anna Ahlberg, Toivo Aaltonen 3,
Eino Apuli 2, Wihtor Bergström, L.
Budas. Emil Edving (eli Mertanen)
Teodor Erickson, Henry Hanson 4,
Eemeli Hohenthal, J . Jääskeläinen 2,
Eevert Kafikka 4, Otto Kainula 2, S.
Kokko, Frans Kallio, Wilijami Koivee-la,
Leonart Kalaputtis, Kevät kesä
syksy, Yrjö Luode 6, Henri Lepo 3,
William Lindfors 2. Jaakko Lehtonen,
Niilo Mehtälä 2, MyUymäki, Sam
Mäki. Alfred Mäki, Johan Mäki, Niilo
iJiva, Santeri Ojala, August Pääkkö­nen
3, Laiuri Peltokangas 2, Anton
Pudas 2, Lauri Pehkonen, Evert Paa-salainen,
Eino Rapo. Antti Ranta, N i ­kolai
Rajala, Sulo Ruohonen, Heikki
Ronkanen. Simo Sjös 2, Lauri Salmela,
J. Salonen, Savolainen, Matti Taulu 3,
Eino Toivari, Alma Viljamaa, Sulo
Wiitanen, Väinö Virtanen, Oskari
Vinkka, Paavo Väinölä. — Jos yUä-mainitut
henkilöt lähettävät osoit­teensa
tänne niin kirjeet käännetään
heUle,
TYÖN VAAROJA
Dan Hukorak-niminen työläinen
loukkaantui pahanlaisesti syyskuun
21 päivän aamuna Provincial-paperi-tehtaalla.
Hän työskenteli puupihalla
irroittaen paperipuita isosta pinosta,
josta ne kuljetetaan edelleen sisälle
tehtaaseen koneellisen kuljetuslaitteen
avulla. Kun puut alkoivat vyörymään
pinosta, niin yritti hän paeta, mut­ta
vyör3rvät puut saivat jotenkin hä­nen
vaatteistaan kiinni kuljettaen
häntä jonkun matkaa ja ruhjoen hä­net
vaikeanlaisesti. Ensiavun pikeen
vietiin hänet Port Arthurin yleiseen
sairaalaan, josta ilmoitetaan että hä­nen
otaksutaan paranevan täydelli­sesti.
LTJSI VENESUOJA
Tänne tullaan rakentamaan uusi
suoja näillä ympärillä olevia liittohal­lituksen
aluksia varten. Rakennus
Tällä kertaa on Chrysler ainoa jolla
on tiedossaan puolen vuoden tilaukset.
Vastaisesta toiminnasta keskustelta­essa
päätettiin, että kokouksia pide­tään
niinkun tähänkin asti joka tors-tai-
ilta, mutta että joka toinen tors­tai
pidetään avonainen kokous johon
jokainen, vaikka ei ole union jäsen­kään
on tervetullut. Ensimäinen täl­lainen
avonainen kokous on ensi tors­taina,
27 p. syysk.>
Valittiin huvitoimikunta järjestä­mään
ohjelmallisia ~ ja tanssiriltamia,
joista tulevat tulot käytetään "Auto
Workerin" painatuskustarmuksiini
Lopuksi kehoitti union v.t. puheen­johtaja
jokaista union jäsentä ole­maan
union järjestäjänä työpaikal­laan.
Hän itse sanoi parin viimeisen
viikon ajalla tuoneensa unioon 11
uutta jäsentä. Jos jokainen union jä­sen
tekee samoin, kohoaa jäsenmäärä
pian kymmenkertaisestL — Joku.
Eri paikkakiiniuita
vaarin
Naapurini Jeremias Jukarainen (tä­mä
on kyllä keksitty nimi kunnon
naapurilleni, mutta ei kai hän sitä pa­hakseen
pane) tuli eilen tupaani ja
ensitöikseen keiiasi, että hän on op­pinut
viimeaikoina sangen paljon tun­temaan
Suomen työväenliikettä ja
sen taistelua mustaa taantumusta vas­taan.
Kysäsimme, että mistäs veli on
sellaisen tietolähteen löytänyt, josta
niin vain suoralta kädeltä voi ammen­taa
tietoja. Jeremias äkämystyi ja sa­noi
aikalailla kiukkuisessa äänilajissa,
että tokko minä luen ollenkaan Va­pautta,
sillä siinä sitä sellaista his-
Suomen kommunistisen puolueen
perustamisesta tuli kuluneeksi kym­menen
vuotta tämän kuun alussa.
pivimpia, parhaita osotuksia Suo­men
koinmunistisen puolueen kym-
:;2envuotisniuistoIle, sillä niissä niin
toriikkia on oUut. Myönsin, että olen
ja edelleen, että kaksi uutta ja yksi] sitä toisinaan lukaissutkin, mutta ei
entinen, joten kaikilla olisi tilaisuus j ole tullut kaikkia seAtään läpikäytyä,
opiskeluun. j Jeremias koveni. Sanoi, että sellaisel-
Väkijuomapahe. Voimakkailla kei-jle lehden tilaajalle pitäisi antaa sa­noilla
taistella juoppoutta vastaan' kin hivutusta, joka ei lue lehteään l a i -
kuluu kaikille ja etupäässä T . N i . nai-| dasta laitaan. Puolustelin, että kun
sille. Siksipä päätettiin järjestää rait-(siinä orf toisinaan niin pitkiä kirjotuk-tiusviikko
marraskuun ajalla, jolloin'sia, ettei ole ehtivinään niitä lukea,
toimeenpantaisiin iltamia, esitettäisiin! Mutta Jeremias suutahti. Jyristi, että
raittiusohjelmaa: jokainen paikkakim-j enkö minä käsitä sitä tosiasiaa, että
lyo- ta velvoitettiin ottarnaan osaa raitti- i »yhyessä nakkimakkaran pituisessa
Suo.messa vallitsevan suojeluskunta- kouraantuntuvalla tavalla asetetaan
lais-fascistisen terrorin takia eivät | Suonien valkoinen komento syytel-
Suonien työläiset ole saattaneet juh-? tyjen penkille, pääsyvlliseksi
lia puolueensa kymmenvuotismuis-Maisten kärsimyksiin ja kurjuuteen j ^s\-iikkoon heille sopivalla tavalla. j pätkässä ei mitään liistorioita voida
loa, ellei siksi lueta Suomen työ-1 sekä niistä johtuviin suurempiin j a i . Sodan vaara. Sydäntäsärkevänä kuu-1 kertoa, vaan ne kerrotaan juuri pi-väenluokan
eturivin tovereiden Tu-j pienempiin liikehtimisiin.
jota tekisi tällaisen tavallisen kuokka-miehen
kutsua ihan hengen jättiläisen
työksi. Sitä lukee ahmien j a siitä löy­tää
sella.ista Suomen työväenliikkeen
nykypäivien historiaa, jota ei mistään
muualta voi saada. Varsinkaan meikä­läiset,
jotka olemme täällä "kultalas-sa"
oleskelleet useampia vuosia, toiset
vuosik3Tnmeniäkin. Tuomisen puolus­tuspuheesta
käy selville kouraantimtu-valla
tavalla se terrori, minh-H alaise­na
Suomen työväenluokka tällä haa­vaa
elää, kärsii ja taistelee.
Jeremias sylkäsi pitkän tupakkasyl-jen
uuninloukkoon ja lisäsi, että lue
nyt ensiksi kaikki nuo suurta kommu-nistijuttua
käsittelevät kirjoij;ukset ja
sitten vasta puhelemme uudestaan
Suomen asioista. Sanoi ja läksi. Tun-ja
katsomaan kuinka me takamaan
asukkaat täällä pärjäämme. Njrt äijon
muutamalla kuivalla lauseella vain
mainita niistä vierailijoista, joita on
tullut täime Canadaan "emämaastam­me",
Englannista. Sieltä on käynyt
vieraisilla täällä herroja ja "työväen-miehiä",
kuuluisin näistä viimeksimai-nituista
ollen luonnollisesti entinen
Englannin "proletaarihallituksen" pää­mies
MacDonald. Tämä "työväenmies"
kuljeskeli pitkin Canadaa ja paasasi
herrojen järjestämissä kekkereissä ja
kehui Canadaa tulevaisuuden maaksi.
Sanoi, että täällä sitä yritteliäs mies
pääsee kiipeämään oimensa kukku­loille,
sUlä niin suuret kuuluvat ole­van
"mahdollisuudet".
Itsepuolestani ei minulla olisi tä­män
herran puheisiin paljoakaan pu­humista,
sillä minullia, on ollut san­gen
vahvat ennakkoluulot sellaisiin
"työväenmiehiin" nähden aina synty­mästäni
saakka, jotka ovat pokkuroi­neet
ja pyllistelleet
Pottsville, Ont.
Tervehdyksen kaikille luokkatove­reille
lausun Pottsvillen naisosaston
puolesta. Koska tuUn valituksi tähän
tehtävään, niin kaipa sitä pitää yrit­tää,
ettei tulisi kovin paljon sitä "mo-kenssia".
saamaan.
Naisosastomme on tähän asti toimi­nut
ryhmänä, kuuluen South Porcu-pinen
naisosastoon, vaan 6 p. syysk.
pitämässämme kokouksessa päätettiin
ruveta toimimaan itsenäisesti, ja
niinollen jouduttiin valitsemaan siihen
kuuluvat virkailijat, jotka tulevat ole­maan
aina kolme kuukautta kenal-laan,
paitsi puheenjohtaja valitaan jo­ka
kokouksessa. Kokoukset päätettiin
pitää haalilla, vaan kylmän tultua on
pidettävä perheissä vuoron perään
kussakin, pUen ne joka ensimäinen ja
kolmas keskiviikko kuussa, toinen työ-ja
toinen ohjelmakokous. Kaikki muu
haalitoiminta onkin meillä rajoitettu
ainoastaan kiesän ajaksi S3?ystä, kun
meitä on täällä pieni joukko ja kau­sin
itseni loukkaantuneeksi, sillä mi- kapit^teUle, mutta kS^ l ö^^^SSä
nun arimpaan paikkaani oU J e r e m i a s - — • - "^''^
huomautuksellaan iskenyt,, nim. tiet­tävät
tuoUaisiin johtajiin kuin epäju-luu
työläisäidin kon-aan sota-aseiden' temmissä kirjoituksissa. Lyhyet ovatj
, . . . . . . . . . . , . » • I c • • 1, , kalskahtelu ja sodan kiihkeä varusta-j v-ain uutispaloja päivän tapahtumista
ruR hovissa pitamia puolustuspuhe!-1 Suomen rajam ulkopuolella, .\eu-; minen. Tj-ÖIäisnaiset, juuri meille, i Ja pitemmät sitä paLnavampaa tava­ta.:
Ne tosin — kuten esim. tässä-1 vostoliilossa olevat suomalaiset tvö- Joilta suurempi u h r i sodan käymiseksi: ra a, joissa kerrotaan asioista penis-vaaditaan,
kuuluu ulimaten kaikilla: teelliseen tapaan. Sanoi, että esimer-mahdollisilla
keinoilla vastustaa sitä:^il^ Vapaudessa julkaistu tov. Tuo-silloin
kun se on vielä sallittua, j o - i naisen puolustuspuhe Timm hovioi-topuohsuuteen
ja ei auttanut muu malaan, niin lienee paikallaan muuta-
S L f i ? " c tälläkin puolen barrikaadia
lukemalla Suomen kommunistijuttua i Canadan suurista mahdollisuSL
käsittelevä amehisto läpi. Lukiessani i Kuulkaahan: Olen i t s r - T S S ;
vannoin että iskenkin sen päähäni: myöskin tuhannet muut siiiJolaiS S
paremmin kum Jeremias ja kostan si- m..an asukkaat - j-riteU^^osr^i-ten
häneltä saamani kolauksen. den perään tuoUe M a c D V n ^ S maJ.
kin lehdessä, julkaistu toveri Arvo: Iäiset ovat antaneet tuolle merkki-
Tuomisen, Suomen ammattijärjestön tapaukselle. Suomen kommunistisen
sihteerin puolustuspuhe — ovat so- puoluecn k\-mmenvuolispaiväIle sen kainen yksilönä ja joukkoina. Päätet-1 ^sudessa on sellainen aikaansaaimos.
„ ^ \ "nitsemalLe Canadan "suurien maVirini
ehdassa on tämän kesän aika-i lisuuksien" ^-uoreUe ™koT,?£en2
na käynyt eri tavalla Vierailijoita. K u - : tietysti luoda itseUeni oiL?^ S
ten leveästi elävässä talossa ainakin, inen tulevaisuus Mutta faiTnk-S^ o»
TäUä kertaa en puhu niistä vieraili-! käynyt? S ^ e r t a S S n ^ S ^ n n t ?
joista, jotka ovat tuUeet tänne "mär-; mähdollisuuSen vSoW^riS^?t.f °,
kään" canadaan "kuivasta: - a P - i s - kanut kipuamaan T i ^ ° S J ^^
torsailemäänilevaisuuden huipulle, niin olen sa^-
nut, samoin kuin tuhannet muutkin
yritteliäät ihmiset, sellaisen potkaisun
kapitalistin paksusta anturasta, että
olen tullut lähtöpaikkaani yhtä tyh­jänä
kuin lähdinkin, mutta kaupan­tekijäisinä
yrittelijäisyydestäni muo­to
törkyisenä ja ruumis raadeltuna.
Tällaisia yrityksiä olen tehnyt kerta
toisensa jälkeen, vieläpä lukemalla^
lähtiessäni MacDonaldin isämeitääkin
sieluni vahvistukseksi^ mutta aina sa­malla
tulokseUa: olen löytänyt it­seni
tulevaisuuden vuoren juurelta
mustilla silmillä varustettuna.
Sitten, miettiessäni kiukkuista alas­tuloani,
olen tullutkin huomaamaan,
että siellä Canadan "tulevaisuuden
vuorella" asuukin itse belsepuupi, ka­pitalisti,
joka vartioitsee niin hyvin
tuota 'tulevaisuntta'V ettei siihen ai­nakaan
tavallinen työläinen * pääse
hyppystään pistämään ja osaansa ot­tamaan.
Tämän: seikan selvittyä olen
tullut siihen käsitykseen, että tässä
on ruvettava sakilla valmistelemaan
sellaista suopunkia, jolla voidaan kis­kaista
koko vartioiva konkkaronkka
alas, MacDonald siihen luettuna, ja
jakaa tulevaisuus kaiken kansan ts-sattaviksi.
Sillä kyllä Canadan kan­salla
on hyvä tulevaisuus ja olisi ko­kolailla
hyvät päivät nytkin, jos vain ,
iiämä tulevaisuuden mahdollisuudet |
olisi kaiken kansan käytettävissä. |
Mutta kun ne ei ole, huolimatta valk- |
ka "työväenmiehet" j a kaikki muntÖD |
lurjukset niistä paasaa, hämätäkseen
kansaa, niin ei muuta keinoa ole kuin
kiskaista koko lafka nurin ja antaa
tamme. Yhdysvalloista
kansan määrätä oma tulevaisuutensa.
Vai kuinka?
Töllin vaarL