Vapaus, August 3, 1963

              S i v u 2 Lauantaina, elok. 3 p. — Saturday, Aug. 3, 1963
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNiSH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 19ir
Kdltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265 v
Publlahed thrice v.'?okly: Tuesdays; Thursdays and-Saturdft^s by Vftpaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St.. West. Sudbury, Ontario, Canada.
, . ' Mallitig address:-Box 69
Advertlsing rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c'ass mailby the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT "
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAissa
3 kk. 2.75 . Suomessa:
1 vk. $10.00 « k k . $5.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
Mcmbor of -H-CANADIAN LANGUAGEPRESS
Onneksi olkoon, jut^aväki
Suuri ja kauan odotettu viikonloppu on siis nyt edes­sämme.
K a i k k i on v a l m i i n a Torontoss'a nyt vietettävää C S J :n
j a S G A U L m seitsemättä yhteistä L i i t t o - , laulu- j a soittojuh
laa .varten.
Saadut ennakkotiedot kertovat vakuuttavasti, että juh­lasta
tulee — mikäli sääsuhteet antavat myöten — osanotta­jamääränsä
sekä taiteellisen j a u r h e i l u l l i s en tasonsa puolesta
entistä ehompi juhlahetki täkäläisten kansalaistemme yhtei­seksi
iloksi.
J u u r i nyt, perjantaina, jolloin lehtemme tämänpäiväi­nen
numero lähtee lukijakunnalleen» on satoja kansalaisiam­me,"
urheilijoita, voimistelijoita, laulajia, soittajia j a toimit
s i j o i ia menossa Torontoa kohti. Isäntäväen, e l i 'torontolais-ten,
toimesta on k a i k k i valmiina, sillä j o perjantai-iltana on
vastaanottotänssit, j o l l o in alkavat v a r h a i n maanantaiaamuun
a s t i ' I h i l t e i yhtä mittaa kestävät junlallifuudet.
Meidän lehtemme Vapaus toivottaa juhlan järjestäjille,
toimitsijoille j a ohjelman esittäjille sekä j u h l a v i e r a i l l e kaik­kea,
mahdollista hyvää ja samalla sytyttävää.yhteistoiminta-mieltä.
'Näiden suurjuhlien yhtenä perustarkoituksena, heti kult-tuuriperinte.
demme vaalimishalun jälkeen, on yhteishengen
j a yhteisymmärryksen kehittäminen täkäläisten kansalais­temme,
työläisten, farmarien ja muiden- pikkueläjien yhtei­seksi
hyväksi.
• Me katsomme luottamuksellisin. m i e l in kulttuuritoimin'
tamme tulevaisuuteen ja liskomme, että vaikka Torontossa
nyt pidettävästä suurjuhlasta on odotettavissa yksi kaikkein
parhain lajissaan, n i i n tulevaisuudessa on mahdollisuus jär­jestää
vieläkin antoisampia juhlia, jos puhallamme entistä
suuremmassa määrässä yhteen hiileen^ yhteisen asiamme
edistämiseksi j a Canadan kansallisen, k u l t t u u r i n kehittämi­seksi.
Parhainta onnea j a menestystä sekä hyvää purjetuulta
koko suurelle juhlaväelle!
"Sitoumusten kunnioittaminen"
"Meidän, täytyy kunnioittaa sitdumuksiamme", sanoivat,
liberaalipuolueen ehdokkaat huhtikuussa pidettyjen liitto-vaalien
edellä. ; .
"Me kunnioitamme sitoumuksiamme", sanoivat puoles­taan
konservatiivipuolueen ehdokkaat. -
"Me myös", määkivät Social Gredit puolueen kellokkaat
perässä.
Nyt ovat kaiketi nämä "sitoumukset" tulleet täytetyksi,
kun parlamentin jäsenet päättivät viime v i i k o l l a liberaali­puolueen
vähemmistöhallituksen perusteella antaa itselleen
asiallisesti y l i 80-prosenttisen palkankorotuksen.
Me kyllä muistamme muitakin vaalilupauksia. L i b e r a a l i ­puolueen
johtaja, Lester^B. Pearson julisti mahtipontisesti,
että valituksi tultuaan hänen hallituksensa " e i k u l u t a nikke'
liäkään mihinkään tuottamattomaan tarkoitukseen" jne.
K a i k e n tämän jälkeen on tietenkin .pidettävä miltei i t ­sestään
selvänä asiana, että parlamentin jäsenet antoivat l i ­beraalien
ehdotuksen mukaan itselleen, tämän melkoisen p a i - '
kanlcbrotuksen. Se pätee sittenkin, vaikka kukaan heistä ei
. vaalien aikana esittänyt "työnantajilleen" eli valitsijoilleen
sejlaista vaatimusta, että heidän täytyy saada 80-prosentti-nen
palkankorotus tai muussa tapauksessa ei siihen hom­maan
kannata ryhtyä.
• Uutistiedot kertovat kuitenkin, että parlamentaarikkom­me
yleensä pitivät melko pahana sitä kun entinen pääminis
teri Diefenbaker l i i t t y i ilmeisesti seuraavia vaaleja silmällä­pitäen
n i i h i n muutamiin harvoihin, j o t k a äänestivät tätä pal­kankorotusta
vastaan.
. Niinpä Voimmekin siis todeta, että usein aikaisemmin
työläisten palkankorotuksia vastustaneet poliitikkomme ovat
muuttaneet kantansa ja ryhtyneet kannattamaan palkanko;
rotuksia — sillä kaikkiaan noin 200 heistä äänesti itselleen
ja senaattoreille palkanylennystä. Oma suu on tietenkin hie­man
lähempänä j a n i i n päättivät parlamentaarikkomme, että
heidän palkkionsa e l i korvauksensa on nostettava 18,000 dol­l
a r i i n samalla k u n eläkkeitä j a reunaetuisuuksia paranne­taan
vastaavasti, jääden siitä summasta $6,000 verovapaaksi
tuleksi. Vanhoja poliittisia sotaratsuja,- senaattoreita, siinä
hieman, sorrettiin, sillä heidän palkkionsa nousi vain 15,000
d o l l a r i i n , eikä siitä jää verovapaaksi tuloksi muuta kuin
$3,000. Sen lisäksi järjestettiin palkkiokorotuksia j a eläke-parannuksia
puolueryhmien johtajille, herroille ministereille
ja mfuille niitä, tarvitseville. •
Nämä palkankorotukset sellaisenaan "ovat ymmärrettä
viä monesta eri syystä. Rahaministeri Gordon iski suonta
esim. niiltä, jotka ovat tottuneet saamaan veropalautuksena
takaisin valtaosan huvittelu-, matkustelu- j a kestitysrahois-taan.
Sen lisäksi on merkkejä siitä, että kaviaarinkin hinta
kohoaa!
VAKAVASTI PUHUEN
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö kansanedustajille kuulu
säädyllinen palkkio työstään. K u k a a n ei kiellä sitäkään, et­teivätkö
parla/nentaarikkojemmekin tulot ole vähentyneet'
elinkustannusten nousun johdosta. Paikkansa pitää myös se
väitös, että parlamentin jäsenille on maksettava sellainen
palkkio, että siellä pystyy olemaan miljonäärien ja heidän
edustajiensa lisäksi myös tavallisen kansan edustajat.
Kaikesta tästä huolimatta meistä tuntuu, että parlamen­taarikkomme
olisivat voineet siirtää oman palkankorotuk­sensa
tuonnemmaksi,, py\ siihen päivään, j o l l o in olisi saatu
ensiksi parannuksia nykyiseen, kokonaan riittämättömään
,yanhuudene]äkkee.seen, sokeiden eläkkeeseen ja leskien
avustukseen.. Emme-voi^imittäin uskoa^ että 10,000 dollarin
Kuuban tilantie on
nyt turvallinen
Viime vuosien hyökkäyspelön häviäminen leimaa-antava piirre
_ vallankumouksen alun 10-vuotisjuhlaa viettävässä Kiiuljassa
Kuuban >kaiisa viettää vallanku-
^moukseii. ensimmäisen taistelun
10 vuotispäivää htliiiäkuun ^6
ipMivänä olosuhteissa, jbissa voi­makkaasti
korostetaan maan tä­mänhetkisen
tilanteen turvalli­suutta
erotukseksi siitä U S A : n ta­holta
tulleesta suoranaisen mai-hlnnousun-
vaarastav joka on maa­ta
uhannut vallan kumouksen \oi-tosta
lahtien tammikuussa 1959.
Tätä tähdennetään mm. Sosialisti­sen
vallankumouksen yhtenäi-syyspuolueen
teoreettisessa jul­kaisussa
"Cuba Socialistassa' i l ­mestyneessä
perusteellisessa kat­sauksessa
Kuuban 10-vuotisiln
vaiheisiin ja täniän hetken tilan­teeseen.
"Cuba Socialistan" merkittävässä
kirjoituksessa todetaan, että Kuuba
joutui aloittamaan valtavan raken­nustyönsä
Yhdysvaltain vainon ja
painostuksen alla. Kuuban vallan­kumouksellinen
kehitys oli saatta­nut
USAU: vihan ja \ p a n i i k in val­taan,
merkitsihän se. sosialismin
pystyttämistä alueella, jota USAn
imperialismi oli tottunut pitämään
umana alueenaan ja reservinään.
Kuitenkin Kuuban on Neuvostolii­ton
ja koko sosialistisen l e i r in mo:
nipuolisella tuella ja latinalaisen
Amerikan ja koko maailman kan
sojen myötätuntoa nauttien onnis­tunut
lyödä kaikki imperialistien
hyökkäystoimenpiteet takaisin. Tä­män
häviön symboli on Playa Gil'o-nin
täydellisesti epäonnistunut
niaihinnousuyritys keväällä 1961
sekä syksyn 1962 maihinnousuyri-tysten
epäonnistuminen. Mitä taas
tulee taloudelliseen saartoon, on
nähtävissä, että ' sokeribumerangi"
on kääntymässä sen heittäjiä vas
taan, kun taas Kuuballa on soke-iikauppaan
nähden mitä valoisim-niat
näköalat.
Kirjoituksessa korostetaan, että
'Neuvostoliiton valmius tulla Kuu­ban
avuksi j a antaa hyökkääjälle
murskaava vastaisku on kiistämä­tön"
ja että tämä kävi vakuutta­vasti
ilmi päätninisteri Fidel Cast­ron
Neuvostoliitto-vierailun aikana.
Kirjoituksessa laitaataan päämi­nisteri
Castron selostusta matkas-.
taan Neuvostoliittoon seuraavasti:
/'Voidaan sanoa» että maamme
yleinen tilanne tällä hetkellä on
turvallinen erotukseksi siitä US­An
taholta tulleesta suoranaisen
maihinnousun vaarasta» joka mei­tä
on väijynyt vallankumouksem­me
alusta alkaen. Imperialismi
tietää nyt, mitä merkitsisi hyök­käys
Kuubaan, ja sillä on n i in
paljon arvostelukykyä, ettei se
aseta kysymyksen alaiseksi Kuu­baan
suoritetun sotilaallisen mai­hinnousun
seurauksia.."
Tässä yhteydssä kuitenkin koros­tetaan
sodanvaaran jatkuvaa ole­massaoloa
ja kehotetaan valppau-;
teen sen vuoksi.
U S A : l l a EI O I K E U T TA
A S E T E L L A EHTOJA
Kuuban ulkopoliittisesta linjasta
tähdennetään artikkelissa pyrki­mystä
rauhan säilyttämiseen ja
normaalien suhteiden luomiseen
kaikkien maiden kanssa, myös Yh­dysvaltain
kanssa. Siinä korostetaan
Kuuban valmiutta neuvotella Yh­dysvaltain
kanssa ja toistetaan
pääministeri Castron sanat, että
Kuuba on- vieläpä valmis neuvottele­maan
korvausten antamisesta kan­sallistetuille
yhtymille.
Sen sijaan siinä jyrkästi troju-taan
neuvottelut siten^ että Y h ­dysvallat
sanelisi Kuuballe ennak­koehtoja,
kuten on jo julkisuudes­sa
esitetty. Kirjoituksessa tode­taan
täysin naurettavaksi ajatus,
että ennakkoehtoja asettelisivat
ne, jotka ovat kärsineet tappion
hyökkäyspolitiikassa Kuubaa vas-taan.
— Tuollaisten vaatimusten esittä­minen
on »harhakuvitelmien vallas­sa
elämistä. Kun- U S A n edustajat
haluavat keskustella, niin tulkoot
ja me. olemme valmiit, mutta i l ­man
mitään ennakkoehtoja. Me­k
i n haluamme suhteiden normaali-soimista,
mutta jneillä ei ole kiiret­tä,
herrat Yhdysvaltain poliitikot.
Tarkastelkaa asiaa omien etu-jenne
kannalta — - m e tunnemme
olomme turvalliseksi, varmaksi ja
suuteen, sanotaan kirjoituksessa.
T A L O U D E N K E H I T YS
"Cuba Socialiätan" kirjoituk­sessa
esitetään myös eräitä nu­merotietoja
sosialistisen osuuden
kehityksestä Kuuban kansanta­loudessa.
Tilatttojen mukaan y l i
90 prosenttia teollisuustuotannon;
arvosta on valtion omistamien
tuotantolaitosten tuottamaa. Vii­me
vuosina on rakennettu 26
suurta tehdasta j a rakenteilla on
32.
Noin puolet viljelyskelpoifiesta
maasta kuuluu sosialistisen tuotan­totavan
piiriin ja vaikeuksista ja
virheistä huolimatta on maatalous­tuotanto
sokerin tuotantoa lukuun^
ottamatta kohonnut viime aikoina.
Lisäksi on havaittavissa, tuotannon
monipuolistuminen.
Kaupan alalla on valtion mono­poli
ulkomaankauppaan nähden ja
samoin kotimaan tukkukauppa
käytännöllisesti katsoen kokonaan
valtion hoidossa. Vähittäiskaupasta
kuuluu sosialistisen talousjärjestel­män
piiriin 40—50 prosenttia,
pankkilaitos ja tiedoitusvälineet on
kansallistettu täydelleen, samoin
rautatiet sekä meri- ja ilmaliiken­ne.
Tärkeimpien tuotantovälineiden
yksityisomistuksen lopettaminen on
luonut pohjan myrskyisälle talou­delliselle
kehityk.selle.
Talouden kokonaislisäys o l i vuon­na
1962 30 prosenttia suurempi
kuin vuonna 1958, kansan brutto­tulo
on samana aikana kasvanut 31
prosenttia, työttömyys on vähenty
nyt 657,000:sta 220,000:een eli
kahdella kolmasosalla. Maaseudulla
8—9 kuukauden aikana joka vuosi
vallinnut työttömyys, joka koski
satoja tuhansia maatyöläisiä, on
poistettu kokonaisuudessaan j a päin
vastoin maatalous kärsii suorastaan
työvoiman puutteesta.
PÄÄTEHTÄVIÄ T A L O U D EN
A L A L L A
Kirjoituksessa todetaan, että
vallankumouksen alkuaikoina suo- ;
ritettiin talouden johdosta virhei­tä,
ja vaikeuksia toi mukaan myös
taloudellinen saarto. Nyt keskite­tään
päähuomio tuotannon kohot­tamiseen
ja työn tuottavuuden l i ­säämiseen.
Näiden puolesta on leviämässä
sosialistinen kilpailu, jonka päämää­ränä
on työläisten ammattitaidon
ja teknillisen tietouden kohottami­nen,
taistelu työkurin ja töiden
järjestelyn parantamiseksi ja vas­tuunalaisuuden
kehittämiseksi.
Talouden kehitystä auttavat ne
sopimukset, joita pääministeri
Castron Neuvostoliiton-vierailun
yhteydessä solmittiin. Paitsi Neu:
vostoliiton aloitteesta toimeenpan­tua
sokerin hinnan korotusta sovit­t
i i n matkan aikana 1,500 traktorin
toimittamisesta Kuuballe : tänä
vuonna. Lisäksi Neuvostoliitto val­mistaa
Kuuballe .3 500.,leikatun so-keriruo'on
; keruukonetta. Lähivuo­sina
pyrkii Neuvostoliitto kehittä­mään
yhdistetyn sokerin leikkuu-ja
korjukoneen,' joka tekisi mah­dolliseksi
sokerLruo'on korjuun täy­dellisen
mekanisoinnin.
Pääministeri Castron vierailun
katsomme valoisin mielin tulevatpa''''*"» ''«^kustelua taloudelli­sen
yhteistyön pitemmälle ulottu­vista
näköaloista. Kuuban paikas­ta
sdsiiansiis^är l i r i i n t^^^
sessa' yhi^^^^
välisestä iyöttjaosta^^-j
aioj«n kehittämisen tärkeysjärjes-
"\tyhsestä.'
PUÖLtJEEN: MERMTYS •
Cuba Sociallsta''-lehden kirjoituk­sen
loppuosassa käsitellään puö-lUejärjfeslöh
kehittämisen tarpeeili-suutta.
- K i r i ^ ^ korostetaan
pääministeri Castron tähdentäneen
Neuvostoliiton antamaa esimerk:
Idä voimökkaan, puöluejärjestön
välttämättömyyäestä sösialis^ r a'
kenniustyössä. Sen vuoksi on syytä
iloita jokaisesta ^edistysaskeleesta
So&ialistisen yallankumoukseri yhte-riäisyyspuolueen
luomisessa ja ke-hittifmisessä,
sanotaan kirjoitukses­s
a : ' . ' . \-••-'•••v''
'Arvokkaat köyhät'
Helsinki. - ^ K i r j a i l i j a Martti Lar-riin
"Arvokkaat köyhät" on saa­massa
venäjänkielisen laitoksensa,
kertoo Izvestija, joka julkaisee
Martti Larnin haastattelun. Kirjai­lija
j a rouva Larni olivat kuusi päi­vää
Mihail.Sholohovin vieraana tä­män
asuinseudulla Veshenskajassa
Donin varrella ja L^rni.jSginöo.tä-.
män tunnetuimman i neuvostojkirja
Ujan vieraana viettämiensä ;päiviB]rty
olevan unohtumattomia.
Tutustuminen Sholohoyin perh^;,
p i i r i i n , Doniin j a ihmisiin joita.Sho-lohov
on .kirjoissaan kuvannut^ o l i -
KODIN PimiSfÄ
ti! » d '
Raparperin käyttö on ikivanhä&j
/aikoinaan sitä käytettiin lääkekasvi­na,
mutta 1700-luvulta lähtien se^on
ollut suosittu kotitaloudessa. Meillä­k
i n raparperi on yleisesti tunnet-
Kannattakaa liikkeitä jotka i l -
Tioittavai Vapaudessa!
vx. Mutta raparperin-hoito lyödään
usein laimin, ja kuitenkin se oikeal^
la hoidolla tarjoaisi runsaasti vaih=_
lelevaa lisää ruokapöytäämme. E h ­käpä
onkin paikallaan tutustua vä­hän
lähemmin tämän tatarkasvicn
.leimoon kuuluvan kasvin vaatimuk­s
i i n .
tu. Missä vain on palanen omaa
vat vieraille suurenmoista, aikaa, maata, siellä rehottaa myös raparpe-
Vieraanvaraisuus, ystävällisyys, v i i - . ... . - . J ,
pittömyys ja välittömyys ovat luon­teenpiirteitä,
joita Larnit panivat
merkille tavallisissa neuvostoihmi­sissä.
Kuultuaan mielipiteitä satii­risesta
romaanistaan, 'Neljäs nika­ma",
niin kirjnilijoilta kuin juna-palvelijalta,
taksinkuljettajalta ja
tarjoilijattarelta, Larni tekee johto­päätöksen,
että Neuvostoliitossa lue­kaan
enemmän kuin missään toises­sa
maassa. .
Kirjailijoiden tulisi olla hyvän
^al^don uranuurtajia, .Larni huoma­uttaa
Izvestijassa. Korostaen kir-;
j a i l i j a in suurta vastuuta hän esittää
3ttä hyvä tahto ja humanismi tulisi­vat
kirjailijain tunnuksiksi;
Tulevaisuuden suunnitelmistaan
Larni sanoo, että hänen aikomuk­senaan
oh kirjoittaa vielä yksi satii-incn
romaani. ^
Parhaiten viihtyy raparperi kuoh-
.veap.sa l i e j u - t a i saviperäisessä kos-cassa
maassa. Kunnollisen sadon
-aamiseksi on kuivalla maalla kas­vavaa
raparperia kasteltava. Koska
:e kuluttaa runsaasti kasvinravinto-liincita
olisi sille annettava joka
kolmas syksy karjalantaa tai seka-lantaa
ja välikcväinä esim. tuhkaa.
Myös Y-lannotctla voi käyttää lisä-
.lä, samoin lantavettä.
Raparperia voi lisätä juurakon
'cappaleista, jolloin jokaisessa istu-ettavassa
juurakossa tulee olla leh-isilmu
juurineen. Suotuisin istu-usaika
on kevät, mutta voi sen suo-
TOIMITTANUT EEVA .
Raparperi ; " ^
en väli saagollaiiohn 4 jalkaa j a ne^'!:
istutetaan hiin syvälle, että silinut
peittyvät."- '
Raparperimaa pidetään j a t k u v a s t i"
'suohkeana. Kuivina kesinä on k a s - '
*elu tärkeä, sen yhteydessä voi att- '
taa myös lantavettä. Jos raparperiin;
ilmestyy kukkavarsia, on he ehdot-tomasti
poistettava. Sato korjataan • ' '
keväällä touko- ja kesäkuussa, syys-;
sato elokuun lopulla. Varret reväis­tään
juurakosta nykäisemällä. V:^
Vaikka kaupat nykyisin tarjoavat ;,
mitä houkuttelevimpia säilykkeitäl"' . "
Haluavat useimmat emännät kuiten- .•;;,
•<in tarjota perheelleen joskus aitoa,
kotitekoista. 'Tee se itse"-säilyke v_
tulee ainakin toistaiseksi hälveni'
maksi kuin ostettu ^ ja sitä p a i t s i .
säilöntä on luovaa työt, joka aina
;mtaa oman tyydytyksen tekijäin >:: .-
een. .lulkaisemme alla pari help-, ; „ , V,
potöistä ohjetta:
•itfnn elo- tai syyskuullakin. Toimi- y^lniis talvista käyttöä varten.
K U I V A T T U RAPARPERI
Raparperi leikataan ohuiksi nau-,
hoiksi siten, että noin IVz tuuma^
»rarren päästä jätetään umpeen. Ra­parperi
ripustetaan narulle ja' anne­taan
kuivua täysin kuivaksi minkä"
jälkeen se laitetaan pussiin. Hyva'-
la lialpa vitamiiniannos on täten
MUSTIKAT TUOREINA V
Mustikoita voi hyvin säilöä keittä- . . .
mättä, jolloin arvokkaat vitamiinit^
säilyvät paremmin. Marjat survo-. .
^"11 ia l.^!•etaan Durkkeihin^keijrok-.
sittain sokerin kanssa. On kutten-
K i n nyva huuhdella purkki ensin.:
säiliiiaineella ja peittää marjat sjP'*""'^
•"«ssa '.nineessa kastetulla voipape"-« «
r i l l a tai plastikiilä.
Näköala Watertonin padon alajuoksun suuntaan. Taka-alalla näkyy Rocky IHountains-vuoristo.
WATERTONIN PATO VALMISTUMASSA
vuosipalkkiota muine etuisuuk
sineen nauttivien parlamentaa­rikkojemme
asema on yhtään
sen huonompi.-eikä vallan niin­kään
huono kuin on $65.00
kuukausituloilla kituvien elä­keläisten
asema.
Mutta kun parlamentaarik­komme
ovat nyt omalla pää­töksellään
osoittaneet, että
palkkoja on korotettava noin
tuntuvasti, että verovapaaksi
tuloksi on saatava ainakin $6,"
000 vuodessa ja eläkeperusta-na
voi o l la kaksi kolmattaosaa
$25,000 vuosituloista (päämi­nisterin
kohdalta), niin meillä
canadalaisilla on kaiketi syytä
odottaa, että näitä perussään­töjä
eli "ground rules" ruve­taan
vitkastelematta toteutta­maan
myös muiden canadalais-ten
kohdalta. V a i ruvetaanko?
Se, mikä on hyvä ja suotavaa
parlamentaarikoille, Ikelpaa
myös tavallisille smitheille ja
mattiloille.
Patsashomma
natsien tuhotyön
kunniaksi?
Helsinki. — O n k o sisäministeri
tietoinen siitä, että Rovaniemen lä­heisyyteen
Norvajärvelle aiotaan
elokuun 31. p:nä järjestää ainutlaa­tuinen
saksalainen -militarismin
esiinmarssi. Sanottuna päivänä jär­jestää
nimittäin länsisaksalainen
•'sankarihautojen huoltoyhdistys"
saksalaisten sotilaiden muistomer­k
in paljastustilaisuuden, johon on
ilmoitettu saapuvan 1,000—2,000
saksalaista sotaveteraania, tieduste­l
i Sodan ja fasismin vastainen työ
r.y:n lähetystö, joka kävi sisäminis­teri
N. Ryhdän luona perjantaina.
Lähetystöön kuuluivat - kansan­edustaja
Eino Tainio, ilmoitushank-kija
Sulo Muuri ja vahtimestari
N i i l o Laine.
Sisäministeri vastasi tiedusteluun,
ettei hän ole tietoinen kyseisestä
asiasta, mutt laupasi viipymättä
ryhtyä tutkimaan sitä. Maassamme
toimiva Sodan j a fasismin vastainen
työ r y . on saanut Lapin asukkailta
monia kirjeitä, joissa on paheksuttu
patsashankkeita ja pyydetty kyseis­tä
järjestöä ryhtymään toimenpitei­siin,
ettei tällaista pääsisi tapahtu-maat).
— D L P
V i i s i vuotta rakenteilla olleen A l -
bertan maakunnan lounaiso.sassa si­jaitsevan
Watertonin miljoonia dol­laria
maksavan padon odotetaan val­mistuvan
täydellisesti tänä syksynä.
Tämän St. Mary kastelusuunni­telman
avulla voidaan kehittää uut­ta
vilejlymaata noin 500,000 eek­keriä
josta on j o kehitetty noin
340,000 eekkeriä. Tämä St. Maryn
kastelusuunnitelma antaa mahdolli­suuden
Canadan puolella käyttää
kaikki Bellyn, St. Maryn ja Water-tönin
jokien vesiresurssit. Tätä
kastelusuunnitelmaa toteuttaa yh­teisvoimin
liitto- ja maakuntahalli­tukset.
Suurin jäljellä oleva työ on viiden
mailin kanavan rakentaminen Belly
ja Watertonin jokien välillä. Vesi
tullaan vapauttamaan Watertonin
joesta kastelutarkoituksiin.
Watertonin pato tulee lisäämään
vesivarastoja jalan valvuudelta 140,
eekkerinalan suuruisella alueella.
HYVÄ KESÄATERIA
Laittakaa hyvästä jauhelihasta
itteitä lihapullia. Pankaa niiden
päälle hapanta kermaa j a aamiais-uokia.
Sivuun porkkanaleikkelei-.:
tä, sellerilatvQja ja hedelmäsalaat-la.'
•
Siinä-on kesäateria, jonka ravin­toarvo
on suuri. Se sisältää rUn-"
•aasti proteiinia, kivennäisaineita
ali mineraaleja,"'tärkeitä B-vitamil-neja,
y.m. ' ••
TÄLKIRUOAKSI SOPII V A I K K A ­P
A P A N N U K A K KU
Pannukakkuresepti: Munat vatk?-
'aan ensin sokerih kera, sitten lisä-ään
matto ja: kupillinen piimää,
liukan suolaa ja viimeksi jauhoja,
nieluimmin hienoja — eikä liion
Jaljon, sillä taikinan tulee, olla ve-e!
ää. . ,..
a
4
• s-
•• a
a
• .>
•s
P
• ^
3
Pienliikemiehet
'ivat ole tyytyväisiä -
^pflr<rnnfn hallitukseen
Noin 77 prosenttia pienliikemie-histä
eivät ole tyytyväisiä Pearson­in
liberaalihallitukseen.
. Tällainen katsantokanta perustuu
itsenäisten liikemiesten yhdistyk­sessä
suoritettuihin mielialatutkin-toihin.
"Me olemme yllätettyjä tällaisis­ta
tuloksista, sillä ainoastaan noin
kuusi kuukautta sitten nämä samat
liikemiehet olivat lujasti konserva­tiiveja
vastaan", sanoi Donald Flick,
liikemiesyhdistyksen presidentti.
I
PÄIVÄN PAKINA
Äkeet roviolle ja maito ojaan
Tilatkaa Vapaus!
K u n eräältä satakuntalaiselta t a -
lonjussilta. tiedu-steltiin kerran, etta
miten hän voi kaupunkimatkalla
juoda "koko voikuormansa h i n n a n ",
n i i n ukko puolusteli tekostaan selit­tämällä,:
että "mitähän tuo nyt on;
olenhan juonut äkeenkin, vaikka s i i ­nä
o l i . yhdeksäntuumaiset p i i k i t ".
Samantapaista filosofiaa hyväksi­käyttäen
voidaan kaiketi "selittää"
ja -^'ymmärtää"__ maamme nykyistä
maatalou-spolitiikkaakin. ,
Asiantuntijat selittävät, että a r ­maan
maaijallomme nsukasmaärä on
yli 3.000,000,000 i^lmistä — Ja että
tämä valtava ihmLspaljous lisääntyy
jatkuvasti kaikista apuharvennuksls-ta
huolimatta.
Tilastomiehet ovat edelleen selit­täneet,
että jos ihmismäärä saisi
sattumalta .sellaisen päähänpiston,
j o t ta se järjestäisi: ohimarssin j o n ­kun
mahtimiehen kunniaksi, niin
taitaisi ukkelin s l l n a kunniatehtäväs­sä
tulla äitiä ikävä. O n nimittäin
arveltu, että v a i k k a maailman i h m i ­set
marssisivat viisi tai kuusi hen­keä
rinnan ja n i i n nopeasti kuin
voivat yötä j a päivää, n i i n marssi ei
loppuisi koskann'. sillä uufia ihmisiä
syntyisi enemmän, mitä marssijoita
kulkisi, yhden palkan o h i .
Näin paljon o n siis meillä kaiken­rotuisia,
monenvärisiä, moneen us­koon
Ja kansakuntaan kuuluvia i h ­misiä"'.^-
ja toinen puoli heistä on
jatkuvassa näla.^sa. Nyt. H e r r a n
vuonan 1963, kuolee vicla J O A H päivä
10,000 ihmistä nälkään! .;
Ticdemicbst ovat laskeneet, että
ihminen, tullakseen kunnolla toimeen
j a pysyäkseen' terveenä, tarvitsee
välttämättä ravinnokseen kcskimaa-r
i n 2,400 kaloriaa päivässä j a r a ­vinnossa
pitäisi olla kutakin_ henkeä
kohden vähintään 70 Rramman pro­teiinia,
mita. .saadaan pääasiassa
maidosta, lihasta, munista jne.
J o t t a nälkä v o i t a i s i in poistaa väes­tön
lisääntymisestä huolimatta, e l i n ­tarviketuotannon
pitäisi Aasiassa,
Kauko-Idässä j a Latinalaisessa Ame­rikassa
. nelinkertaistua, Lahi-Idässa
kolminkertaistua ja Afrikassa vä­hintään
kaks.inkertaistiiä. ' K a t i k o -
Idässa esim., asuu puolet maapallon
ihmisistä mutta ravinnokseen hc
saavat vain neljänneksen maapallon
koko elintarviketuotannosta!
Tällainen on maaemomme väestö­jä
ruokatilanne. . •
M u t t a me canadalaiset hikoilem­me
ja tuskailemme ruokatavaran
" l i i k a t u o t a n n o n " kanssa!
Esimerkiksi viime t i i s t a i n a saksim­me
eräästä torontolaisesta päiväleh-d?
stä kaksi uutistietoa, j o i d en otsik­koina
o l i :
1) "Tutkimuslautakunnalle sanot­t
i i n , että Ontariossa kaadetaan^ m a l ­toa
likavlemäriin."
(Maatalousministeri) Sharp k e -
hoittaa kasvattamaan vähemmän
vehnaa, enemmän rehua."
Ensinmainitussa (torontolaisessa)
u u t i s t i c d O E s a kerrottiin näin:
" O n t a r i o n osuustoimintaliiton pre­sidentti
H. j . Schmidt, Badenista,
rnnoi eilen Torontcssa, että ylijää­mämaitoa
kaadetaan Ontariossa l i -
kaviemaroihiin;
" M e i j c n t huomaavat toisinaan, e t ­tä
ne saavat l i i an paljon maitoa p u l ­lotettavaksi
ja sanovat farmareille,
etta lähettäkää maitonne muualle,
mis;a sitä voidaan ehkä käyttää, se­l
i t i t mr. Schmidt meijeriteollisuutta
tukkivalle hallituksen lautakunnalle.
" F a r m a r i voi lähettää maidon k e r ­ma-
tai k c n s c n t r o i m i s l a i t o k s e l l e " . .
ja S2 tehdas voi kaataa k u o r i t u n mai­d
o n viemäriin,,ellei se voi sitä käyt­tää
... .'•
Saman, tietolähteen mukaan far­marit
saavat Ontariossa pullotetta­vaksi
lähettämästään maidosta kes­kimäärin
$4.80—$5J60 sadalta pau­nalta
(noin 40 varttia) maitoa j a a i ­noastaan
$2.95 konsentratiolaitoksel-
Ic lähettämästään maidosta.
Sivumennen sanoen siitä voidaan
laskea minkä verran saa- maitovar-tista
farmari, minkä verran suuryh­tiöiden
meijerlliikkeet. Jotka lypsä­vät
sekä farmaria että kuluttajaa.
Näin maitoteollisuuden tiimoilta.
M u t t a maatalousministeri M i t c h e ll
Sharp esitti samanaikaisesti Edmon­tonissa
huolestuneisuutensa siitä, et­tä
vehnää tuotetaan liian paljon.
Hän ilmaisi (CP:n uutistledon mu­kaan)
käsityskannan, että tämän sa­tovuoden
jälkeen Canadan ylijäämä­varastoissa
voi o l l a 1,000,000.000 bus-helln
vehnää ja hän antoi ynbiärtää
että: tulevaisuudessa: on paremplivVä^'
to2ntaä vehnän viljelysalaa.
" C a n a d a tarvitsee vähemmän veh­nää
Ja enemmän k a r j a a . kerro­taan
mr. S h a r p i n sanoneen.
Maitokarjaako? Jotta voitaisiin;
kaataa enemmän maitoa viemärei­h
i n ! Ja tämä silloin kun omassa ^
maassamme on tuhansia lapsia jotka
eivkt saa riittävästi sen paremmin
maitoa j a l i h a a kuin'leipääkään!
Toisaalta, jos h a l l i t u s o l i s i ; tehtä­viensä
tasolla, jos sen toimintaa e i
määräisi rahapösojen saalistusedut,
tuhat miljoonaa vehnabushelia m e n i ­si
kuin kuumille kiville niille i h m i - ;
sille maailman t u r u i l l a . Jotka ovat
jatkuvassa nälässä, j a j o t k a kuolevat-tuhansittain
joka päivä nälkään.
Mahricllisesti Seta Samuli murisisi
k u i n vihainen p o l i i s i k o i r a neekerilap­sia-
ja-_-naisia purressaan, jos C a n a ­da
omaksuisi itsenäisen k a u p p a p o l i - ' '
t i i k an j a myisi ruokatavarainsa y l i ­jäämävarastot
sinne, missä ruoasta
on huutava puute — mutta kukaan
ei voi kieltää sellaisen ohjelman/
edullisuutta Canadan oman edun
kannalta katsoen, inhimillisistä s e i - -:
koista puhumattakaan.
MUtta kun talouselämämme .on
johdettu miltsi samanlaiseen seka-rortotllaan,
kuin on hämähäklnverk'- '
koon kietoutunut huonekärpänen,
n i i n silloin el yleismaailmallisesta
nälkätilant^esta' huolimatta nähdä
maatalouden "ylituotannolle" muuta
ratkaisumohdoUlEUutta kuin se, että ^
viljelysten pinta-alaa vähennetään'
j ^ että kafjakätttaä lisätään, jotta
voitalsUn >)|:96tfia:" enemmän maltoa.
v^emärelhfttt.yHr \. ry ^
Qellaisiä, ott fi6 -i^rvMriaibim. omahy-*,
väUten.Csuuri t«t<ra84sis^'. tuntediäir'