Vapaus, November 17, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 17 p.—Saturday, Nov. 17, 1962
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) : Est6Wal>ed Nqv. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS ,4-4264 — Editorial OS 4-4265
PuUished thrice weekly: Tuesdays, Thiursdaysand Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100.102 Elm St. West, Sudbury,' Ontario, Canada.
'Mailing address: ^Box 69 ; ;
Advertl8li»g''rates upon application* translatioiisfree of cliarge.;
Authorized as second dass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for=payment of postage in cash. i
TILAVSHINNÄT
Canadassa: 1 vk. W.OO 6 kk. $4.25 USA:ssa: l vk. $9:00 6 kk. $430
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
. CANADIAN LANGUAGE-PRF.SS
Häntä hd9uittaa koiraa
Alahuoneen istunnon harkittavaksi viime maanantaina
esitetty kysymys "Grey Cup"- (jalkapallo-) ottelusta edustaa
meidän mielestämme jotakin niin nurinkurista tapausta, ettei"
sellaista voi tapahtua missään muussa maailman kolkassa
kuin Canadassa ja ehkä Yhdysvalloissa. Se on kirjaimellisen
tarkasti verrattavissa siihen, jos "häntä heiluttaisi koiraa",
eikä päinvastoin, kuten tavallisesti on asia.
KIISTAN ALKU
Kysymys on, kuten sanottu jalkapallon Grey Cup-otte­lun
televisiointioikeudesta; Tämä ottelu pelataan joulukuun
•ensimmäisenä päivänä ja se saa perinteelhsesti suurten kan­sanjoukkojen
huomion puoleensa — mutta ei siitä huolimatta
' luonnollisestikaan kaikkien canadalaisten kiintymystä..
Saatujen tietojen mukaan Canadian Football League,
joka pelin järjestää; antoi saamansa korkeimman tarjouksen
perusteella tämän pelin televisiointioikeuden yksityisomis­tuksessa
olevien canadalaisten TV-asemien oikeudeksi täy^
sin tietoisena siitä, että ko. yksityisten omistamia (CTV Tele­vision
Network Ltd.) TV-asemia on (tietääksemme) vain kuu­dessa
kaupungissa.
Canadan kansallisesti omistettu yleisradio (CBC) oli ala­huoneen
istunnolle annettujen tietojen mukaan tarjonnut tä­män
pelin televisiointioikeudesta $125,000 sillä varauksella,
,6ttä ko. ottelun järjestäjät voivat myydä pelin lähetysoikeu-den
myös yksityisesti omistetulle GTVrlle. Toisena vaihtoeh­tona
oli yleisradiomme tarjonnut pelin televisiointioikeudesta
$175,000 sillä ehdolla, että CBC saa siihen yksinoikeuden.
Yksityisesti omistettu CTV tarjosi tästä pelioikeudesta
kuitenkin korkeamman hinnan ja sitten ruvettiin kova-paineisen
mainostuskampanjan suojassa ja turvassa vaati­maan,
että Yleisaradion TV:n täytyy ottaa peli televisioita-vakseen
muualla, paitsi ei niillä paikkakunnilla, missä on
yksityisesti omistettuja TV-asemia. Kaiken lisäksi vaadittiin,
mikäli me asiaa ymmärrämme, että CBC:n pitäisi julkaista
vielä ne mainostuksetkin, minkä perusteella CTV aikoi pelis­tä
rahaa leipoa itselleen! CBC ei sitä hyväksynyt.
Tämän tilanteen ratkaisemiseksi Board of Broadcast
Governors antoi korkean cmakät.isen päätöksen, että kansal­lisesti
omistetun CBC:n täytyy suostua Grey Cupin pelin
televisiointiin yksityisesti omistetun ja paljon pienemmän
CTV:n sanelemilla ehdoilla, sitä pikkuseikkaa lukuunotla'
mattav että CBCn kaikki TV asemat välittäisivät sen ohjel­man
huolimatta siitä, onko paikkakunnalla myös yksityisesti
omistettu TV-asema vai- eikö ole. Toisin sanoen sen perus­teella
pakotettaisiin kaikki TV:tä sinä päivänä seuraavat ca-nadalaiset
katselemaan Grey Cup-peliä, huolimatta lainkaan
siitä, haluavatko he sitä tai e i— jos eivät nimittäin ole siinä
"onnellisessa" asemassa, että voisivat siksi päiväksi kääntää
tollottimensaf jollekin amerikkalaiselle asemalla.
Selvää tietenkin on, e t tä CBC ei voinut tällaista päätöstä
hyväksyä -— ja siitä nyi, kiistanalainen keskustelu sanoma­lehtien
palstoilla, alahuoneen istunnossa ja yksityisperheissä-.
kin.
HIEMAN TAUSTAHISTORIAA
Johtuen siitä kun Canadan on pinta-alaltaan äärettömän
suuri maa, kenellekään yksityisomistajalle ei tullut mieleen­kään
sellaista ajatusta, että hän tai hänen yhtiönsä ryhtyisi.
kehittämään kansallista TV-verkostoa.:
Sillä alalla tehty — ja erittäin kallis — pioneerityö on
kokonaisuudessaan suoritettu valtion varoilla — siis veron­maksajain
varoilla. Mutta niin pian kun suurpääoma näki
TVn kehittyneen maassamme siihen pisteeseen, e t tä siitä olisi
saatavissa voittoilumahdollisuuksia, nostatettiin propaganda­sota
CBC:tä vastaan ja samalla on mainostettu yksityisesti
omistettujen TV-asemien ja niiden muodostaman verkoston
kaikkiparantavaa voimaa, tai jos ei aivan sitä, niin ainakin
"kilpailun" edullisuutta.
• Täsä maassa on äärettömän vaikutusvaltaisia voimia,
jotHa haluaisivat antaa kaikki "rahantekomahdollisuudet"
TVrsta yksityisomistajille ja painaa — sen tekemästä rai­vaustyöstä
huolimatta —- CBC:n lapsipuolen asemaan niin,
että se palvelisi vain sellaisia paikkoja ja sellaisia osia tämän
"teollisuuden alalta", kuten rahamiehet sanovat, joista ei ole
tuloja eikä voittoilun mahdollisuuksia.
V Lainkaan epäilemättä voidaan siis sanoa, että nyt rie­huva
kampanja Grey Cup-pelin televisioinnista on osa tästä
laajemmasta kampanjasta.
_ Toisaalta on ilman muuta selvää, että Canadan TV-oh-jelmisto
saisi suorastan tyrmäysikun^ jos yksityisten omis­tama
TV-verkosto saisi maassamme yliotteen, sillä niitä ei
kiinnosta rahtuakaan kotimaisen kulttuurin kehittäminen ja
kotimaisen ohjelmiston valmistaminen. Ne ostaisivat, kuten
olemme nähneet yksityisesti omistettujen TV-äsemien teke­vän,
mahdollisimman halpoja, iankaikkisen vanhoja Holly-woodin
filmejä ja.muuta samanlaista roskaa ohjelmistokseen.
' Siksi olisi meidän mielestämme jokaisen ajattelevan ja
aikaansa seuraavan henkilön seisottava horjumatta kansal­lisesti
omistetun CBC.n ja sen TV-verkoston puolella yksi­tyisesti
omistettuja TV-asemia vastaan.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö CBC.n verkos­tossa
ole vikoja ja heikkouksia. Onpa tietenkin. Mutta kysy­mys
onkin siitä; haluammeko me aikaa myöten parantaa TV-ohjelmistoamme,
vai alistetaanko TVrverkosto kokonaan
ala-arvoisen roskan välittäjäksi vain siksi, että jotkut raha^
miehet voisivat senkin "liikehomman" perusteella kahmia
mahdollisimman paljon dollareita pankkitililleen. '
KÄDET IRTI CBCtsta
Kaiken ylläolevan perusteella me liitymme niihin hyvää
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ed Oksanen, Port Arthur, Ont.,
täyttää perjantaina, marraskuun 23
päivänä 65 vuotta.
Uuno Erickson, Nolalu, Ont.,
täyttää sunnuntaina marraskuun 18
I|äivänä 55 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-yain
onnentoivotuksiin.
Y L E I S ÖN
KIRJE
TIETÄMÄTTÖMYYS
Noin kaksi kolmasosaa maailman
ihmisistä ei tiedä' mitä he teke­vät.
Kaksi kolmasosaa Ontarion
asukkaista ei tiedä kuka on Onta­rion
pääministeri. Kolme neljäsosaa
ei tiedä onko meillä konservatiivi-tai
liberaalihallitus. Kuinka voim­me
odottaa heiltä mitään apua maa­ilman
rauhantyössä. Meillä on siis
suuri työ edessämme saada ihmiset
eroittamaan ystävät ei ystävistä.
Meidän pitäisi oppia olemaan kai­kille
kohteliaita ystävyydessä. Mei­dän
tulisi muuttaa kylmä kohteliai­suus
lämpimäksi, ei imarteluksi,
On vaikeata esittää asioita oikein
ymmärrettävällä tavalla, mutta niin
uskomatonta kuin se onkin, on
vaikea käsittää kuinka kouluja käy­neetkin
hoivat olla niin yksinker­taisia
luullen että rauha säilyy ai­noastaan
asevoimien avulla. Ja
että vain Pohjois Amerikassa on
semmoinen järjestys ja laki, joka
antaa arvoa rauhalle, että täällä
on ihmisiä jotka haluavat rauhaa,
että ainoastan uskoviset ja rikkaat
haluavat elää rauhassa ja mitä he
Oi stfia ihaili
Torontolalsen Vapaa Sanan yhä
tapiseeratessa sivujaan Suomen
äärioikeuston keulakuvan, herra
Junnilan sapekkailla sydämen-vuodatuksilla
Suomen kansan pa­huutta
ja turmeltuneisuutta vas­taan
otamme mekin vapauden lai­nata
porilaisten kansandemo.
kraattien äänenkannattajasta, S a ­takunnan
Työ-lehdestä, seuraavan
paljonpuhuvan kuvauksen siitä,
kuinka hatariPa oksilla Suomi-neidon
vapaudet todellisuudessa
nyt ovat: .
Suomien vapaa maa. Täällä hon­gat
humisevat vapaudesta, täällä
kosket kuohuvat vapaina, täällä
puhutaan juhlissa vapaudesta ja
täällä lauletaan isänmaallisia lau­luja
vapaudelle. Täällä itikat ja
sittsontiaiset möyrivät ja tönkeile-vi;
t ja pörisevät vapaina ja täällä
ihmiset nautiskelevat länsimais
skandinaavista vapautta . . .
Ei sentään! Ei ihan niin. Vapau­den
valkoiseen paitaan on ilmesly-nyt
paha läikkä, nuo kommunistit
ja kansandemokraatitj koko vasem­mistolainen
lyöväenli ke. Ovat hä­vyttömät
lianneet Vapaus-neidon
vitivalkoisen vaipan — mokomat
iiindiktatuuriolenno !
Voi, miten vapaa siiomalaineii
kapitalisti olikaan vielä 30-luvulla.
Ei ollut sellaisia harmeja ja mur­heita
kuin nyt. Sen kuin lekottelit
nahkanojatuolissa tai kylpylä.ssä t:(i
Miljoonan ihmisen
mielenosoitus
Peking — Miljoona laulavaa
sanovat vapaudeksi, siinä ei ole mi-I kiinalaista marssi sunnuntaina
tään korjaamista;
Jos edes osa näistä ihmisistä
saisi .semmoista koulusivistystä ja
tietoa, että kaikilla työtätekevillä
ihmisillä .olisi oltava samanlai.set
toimeentulomahdollisuudet kaik­kialla
maailmassa. Mutta semmois­ia
ei kuuiejuun muilta' Kum va­listuneilta
työläistovereilta. Mutta
kaikista työtdtekevistä jyöläisistä
on vielä kaksikolmasosaa^Kjmaa toi-
Pekingin kaduilla kantaen julis­teita
ja punaisia lippuja jättiläis
nnclcno.soituksessa, jonka tarkoi­tuksena
oli tukea Kuubaa.
rakastajattarien vuoteissa ja sillom
tällöin vetäisit nimesi shekkiin. Oli
suojeluskunnat ja lapuanliikkeet ja
muut, jotka huolehtivat siitä, pttä
kukaan ei häirinnyt tä.ä ihanaa va­pautta,
tätä dynaamis-konsei'vatii-visat
yhteiskunnallisen tilan tasa
painoa. Jos halusit nostaa tulojasi
•saadaksesi kahmituksi enemmän
pääomia uusia tehtaita varten, pa­nit
vain pikkunilkit tehdassaliin-.il­moittamaan,
että palkkoja lasketaan
niin ja niin paljon. Eikä kukaan
pannut vastaan . . . A h , eikö se ol­lut
vapautta!
Etteikö työläinen olisi ollut tuol­loin
vapaa? Tottahan toki. Hänellä
oli vapaus valita'~kolmen tien välil­tä,
siitä piti,: dynaamis konsefvatii-,
vinen yhteiskuntamuoto huolen.
Jiän oli kolmen tien risteyksessä ja
"vapaa, ah, niin vapaa kulkemaan
mitä tietä tahansa. Yksi tie vei teh­taaseen,
toinen vankilaan ja kolmas
hautausmaalle . . .
Se oli vapauden ajan huippukoh­ta.
Se oli vapauden vuosisadan kul­tainen
kymmenluku..
Mutta sitten tämä isiltä peritty
länsimais-skandinaavinen vapau-
(lenlila häiriintyi. Vasemmistolainen
yöväenliike sai oikeuden tounia
vapaasti. Mitä tapahtui.,Nämä ryöt-tinät
ryhtyivät rajoittamaan va­pautta!
Kuvitelkaa — vapautta!
Ei ollut enää kapitalistilla sem-^
moisia vapauksia kuin kultaisella,
kymmenluvulla. Ei käynyt päinsä
noin vain alentaa palkkoja, ci pas­sannut
hääräiliä asiassa kuin asias­sa
miltei mielensä mukaan ja täy­sin
vapaasti. Täytyi ruveta ottamaan
hiicnvioon työväenliikkeen mielipi-
' de. Eikä semmoinen ole enää va-
I pau*ta. vaan vapauden rajoittamis-
' la. Vapaus?neito sai valkoiseen pai-l.
iaan ensimmäisen sontafläkin.
i Eikä ollut työläinenkään enää
I yhtä vapaa liityttyään ammattiosas
teon ja ruvettuaan tappelemaan
Iestä. E i ole mitään vapautta se,
l ^ n kieltäydytään -l^äyttämastä yh­teiskunnan
tarjoamia vapauksia,
kieltäydytään kulkemasta osoitettu­ja
teitä ja ruvetaan harjoittamaan
dik'atujuria ja korpilakkoilua ja
muuta kamalaa:
. • * 6
Kapitalistit ja * kansanedustajat
ovat olleet niitä harvoja tässä su­loisessa
Suomen maassa, jotka ovat
voineet itse päättää- tuloistaan.
Mu taniinkuin näkyy alkaa vapaiiis
heidänkin kohdaltaan olla' lopussa.
Työväenliike rajoittaa jo joukko
voimallaan kapitalistien vapauksia
melko tavalla ja aivan äskettäin
TOIMITTANUT EEVA
Naisten forum kasvatuskysymyksistä
Rudyard Kipling, maailman ehkä
imperialistisin runoilija, . sanoi
aikoinaan, että itä on itä ja länsi
on iänsi eivätkä ne koskaan kolitaa
toisiaan. Näitä Kiplingin sahoja läL.
nasi Eugenie Cotton lausuessaan
olemme saaneet havaita, että jouk- Päättäjäissanoja Brysselissä kol-kojen
ääni ikykenee rajoittamaan
myös kansanedustajien vapautta.
Mennä viikolla tasavallan kansan­edustajat
päättivät korottaa omia
palkkojaan yhtä roimasti kuin he
olivat korottaneet vähän aikaisem­min
suuripalkkaisten virkamiesten
oalkkoja. Mutta sepä ei ollutkaan
niin yksinkertaista. Kansandemo­kraatit
olivat eri mieltä, ettei vai
tion varoja hassata ylellisyyslisien
maksamisen, vaan käytetään nekin
varat hyödyllisemmin — esimerkik­si-
niiden pienviljelijöiden auttami­seen,
joj'den pellot ovat joutuneet
kadon kohteeksi. Ja vaikka oikeis­tolaiset
kansanedustajat asian alku­vaiheissa
painoivatkin väkisin läpi
päätöksen huimista palkankorotuk
sista, oli heidän tarkistettava kan­tansa
sen jälkeen, kun kuulivat
kansan äänen. Ihmiset pelloilla ja
koneiden ääressä huomasivat, että
kansandemokraatit olivat jälleen
oikeassa. Ihmiset ilmaisivat mieli­piteensä
ja kansanedustajien oli
tunnustettava, etteivät he olekaan
niin vapaita kuin olivat kuvitelleet.
Heidänkin on oteltava huomioon
kansan ääni.
Oi paitaasi, sinä Vapaus-neito!
Tuskin siitä enää valkoista kohtaa
nalkkojensa ja työehtojensa puo-i löytyy. — Erkki Olavi.
men päivän_:£ikana koolla olleessa
naisten konferenssissa, . jossa vas­toin
tätä väitettä itä ja länsi sekä
maantieteellisessä että poliittisessa
mielessä olivat kohdanneet toisen­sa.
120 naista 32 eri maasta oli koL.
men päivän aikana keskustellut
kasvatuksesta kansojenvälisen ystä-
1 vyyden ja ymmärtämyksen hen
gessä. Neljättä liuskaa pitkä pää­töslauselma
oli juuri käyty läpi
kohta kohdalta ja päädytty' yfatei.
seen kannanilmaisuun, joka tyydyt­ti
sekä Michiganin yliopiston do-
.senttia Elsie Bouldingia että neu­vostoliittolaista
pedagogian tohto­ria
Maria Kolmakövaa samoin kuin.
Mme. Rameshwari Nehrun henki­lökohtaista
edustajaa ja argentii­nalaista
pedagogiikan professoria
Delia Eteheverryä.
Kokouksen koollekutsujana oli
Kööpenhaminassa v. 1960 pidetys..
sä naisten kansainvälisessä konfe
renssissa perustettu "Liaison Bu­reau"
jonka puhemieshistöön
kuuluvat m. paitsi edellämainitut
Mme. Cotton, joka on naisten kan­sainvälisen
demokraattisten liiton'
puheenjohtaja, ja Mme. Nebru. Inr
donesian terveydenhuoltoministeri
HurusjatiSubandrijo, Italian nais­liiton
puheenjohtaja Mme. Sandes-chi
Scelba. Neuvostonaisten komi-j
töa. ymmärtämyksen levittäjänä^ j»<
Genevessä toimivan kansainvälisen
ko\ii}xn entinen johtajatar M^ie^.,
Therese Maurette oli vakuuttunut
tämän opetusmuodon erinömaisiiu.-
desta samassa tarkoituksessa, -rv,
i ; V ENSIN ON POISTETTAVA'^
NAUCA _
7-latinalaisen Amerikan — Uioi-guayn,
Chilen, Argentiinan ja Bo­livian
— edustajat, jotka olivat
opettajia tai kirjaUljoUa, koröStU:,
vat kaikki yhtäpitävästi sitä, että
heidän maissaan on ennen kaiklceä
saatava luoduksi mahdollisuudet
kaikkien lasten koulunkäyntiin. E n ­sin
on poistettava - nälkä, vasta sit­ten
voidaan puhua kasvatuksesta,'
sanoi prof Etcheverry.jjoka esitte­li
UNESCOn suojeluksessa tämän •
vuoden maaliskuussa Santiagof; de'
Chilessä pidetyn läntisen pallon-pu!
oliskon koulukonferenssin esit-;
tämiä tosiasioita. Tässä konferens­sissa
oli todettu, että latinalaiisen
Amerikan maissa on kaikkiaan 15
miljoonaa lasta jotka eivät käy kou­lua
ja että aikuisistakin on 40 pros,
lukutaidottomia. Lukuvuonna 1956
—57 sai kouluikäisistä lapsista vain
58 prosenttia kouluopetusta. Kou^
iuakäyvienkin kobdalla opetusäika
usein rajoittuu vuoteen tai pariin,
koska vanhempien köyhyys pakotf
t^a heidät ottamaan lapsensa kOii-;
hista pois ansiotöihin. Hänen luo- '
maansa yleiskuvaa täydensi omal-.
ta osaltaan chileläinen opettajatar
Maurella j a uruguaylaineli: psyko^ ,
logian ja pedagogiikan professori.
Vielä pimeän tullessa suuret mie-|
lenosoittajajoiikot virtasivat Kiui- i
uan lähetys (in edustalle kaikilti» -
luinn Ita. Valonhciltrjäl vahiisival
ähctyitöi-;.kciin-Lis'a ja soii iilko-aiiolella
oh.'v.-ia katuu, ja työl:isot
meentuloaan vastaan vainaiksi, et- Wstyt<ivät jiiin-.ita, jois.-.a oli Kim
lei hän sallisi työtoverinsa pääse­vän
omien tulojensa tasolle, vaik­ka
häh myöntäisikin sen. että - .sa­masta
työstä sama palkka, niin jos
se on suinkin mahdollista joillakin
keinoin saada toverinsa 'menot suu-,
remmiksi omiaan niin se antaa hä-
-aa ukevia i-.jkiilaviseita. sekä Kuu-
Ijan lohta.it-n kuvia kaikkialle kau­punkiin.
Jo aikaisesta aamusta alkaen v i r i
a-.i vaitav a työläisten, ylioppilai­den,
talonpoikien ja koululaisten ;
joukkoja laulaen ja lippuja lioilut ;
rtelle tyydytyksen. Vuosikymmeniä ^»e" kaikista ka-jun-^inosisla ,ko!it)!
samoissa työpaikoissa hyvin kur. i'ckin<,'in itao.siss.i sijaitsevaa Kuu- |
jilla palkoilla työskentelevät jot- lähcl.-stöä inaibsiaksecii sei. |
kul työläiset kaikilla mahdollisilla ^'••'- . •
tavoilla koettavat ansaita loisen to- "tlMcsn aikaan uhvtiii kymmenen!
verinsa kuitannuksella. He ovat levyinen nMelcno;oittajie|i ,
|sokeita näkemään .sitä; että täten '"'""a iälietysiolth kolmen kilo-1
he tekevät karhunpalveluksen :nefnn ) aähaii'Tan a. Iliser. iau:,a' i ,
omalle asialle ja itselleen, mutta torille", ja myös loi.-^eiia taholla
työnantajilleen he lisäävät tiiloja kaupungissa nutleiio ioittajieji kul-,!
ja eripuraisuutta ihmisten välille; kuect olivat ,mell:einyhld p.tkiä. j
-Jussi. : • K.a 11 s a invä 1 i ri en' •. ja k v li ba laiset:'
laulut kajahtivat kovaJänisistä jokai
tarkoittaviin canadalaisiin. jot- ' " " ' f K.upun.nta. ja mielen- j
i k a sanovat, ctta Icädes irti . ^uuba kjllä - jenkit, ei", "Kuo i
CBC;sla. ' U-ma amenkkalai.sten hyökkayk-
Tämä ei suinkaan tarkoita selle' ja • Me tuemme varauksetta
.sitä. että suhlautui,simme kiel- Castron v.it ä vaatimusta",
teisesti esim. Grey Gup-otte-: •• • • , ••• / •
uun, vaikka se onkin ammatti-
[laispeli ja sellaisenaan iuoki- A||an(;in;il11ACC;i
teltu virallisestikin viihdytys-! ^ « 0 H Id ndmUiM
ohjelmaksi/eikä urheiluksi. M i i -i
Joonat canadalaiset seuraavat "hermoiiiaan"
. - - XT- : Viimeksimainittu totesi mm., että
I ean puheenjohtaja Nma Popova, , ^^^sen täydellinen pmittuminen
j tunnetun amenkkala.sen miljoom- ^..^.^^^ ^ ^.^^^^^^^
,konCyrusS^Eatonm puoliso, Kan. ^^^^^^ j ^^.^ -
, samvahsen Työjärjestön alaosaston ,„aailmaa. jossa he elävät.
; entmen johtaja ranskatar Marguer-1 ^^.^^ ympäristönsä kasvattaa '
. ite ihibeit yymm.. ! hei jsä aggressiota ja jännitystä, sen
Päälöilauselman laatiminen ei , .sijaan, että lapsen kehyksenä tu-,
; edes ollut vaikeata, mikä oikeas-; ijsi olla huolenpidon ja hyväntah-
I taan on ihmeellistä ajatellen läs-; ilmapiiri. Uruguaylainen pro-:
; näolijain lähtökohtien erilaisuutta. 1 f^^goi.j katsoi myös sarjakiivakir-
• Useilla on omia "keppihevosiaan" _jojen rikkaruohoston edistävän- l u - .
[joita he pitavat probleeman ratkai.j kutaidottomuutta ja jännityssarja- ;
•sun ytimenä. Hollantilainen C. M. i muodossa lisäävän aggressiota. F?- •
Burger esimerkiksi oli vannoutunut jdagoginä hän piti suositeltavaqa !
e.sperantisti, joka katsoi, etä kan- j maailman lastenkirjojen festivaalin
sainvälisen kielen yleistäminen ja !jgj.jg5^^jj,jg{g
sen tekeminen pakolliseksi oppi-
I i'-eeksi on ratkaisevaa kansain.
I välisen yhteisymmärryksen saavut-
•^MUSTAN AFRIKAN'^
PUOLESTAPUHUJA
tamisessa. Hänen esityksessään oli'"Musta Arfikka ei oikeastaan ollut;
j joukko esimerkkejä, täten saavute-! -dusieiaina. Vain Nigeriasta, o l i -
i tuista tuloksista. Niiden joukossa I mukana afrikatar, joka sanoi ole- ;
1 vilahti kaksikin kertaa Suomen n i - ! vansa vain "tavallinen opettaja" ja
! mi: Somerossa on jossakin koulus-i tyytyi tervehdyksen esittämiseen.
1 sä jo ionkin äikäa opetettu oppi- { Mutta sitä innokkaammin puhui;
i laille esperantoa ja todettu, että "mustan Afrikan" puolesta ranska-seuraavana,
vuonna alkanut saksan
; kielen opiskelu on sujunut sen jäl­keen
helpommin. Esperanto on
vienyt yhteen myös matkailun mer-lainen
Andree Clair, joka ajanyli-tyksiä
ja puheen johtajan nuijaa
uhmaten kertoi toiminnastaan N i - ,
gorin vastasyntyneen afrikfcalais-
Canadalaiset sikojenkasvattajat voisivat olla kiinnostuneita uu-kuitenkin
iitä ottelua ja heille' cuantanamon tukikohta, Kuuba, j ^'''T'^' ^^.^^ «^.j^^^itetty Saksassa. Kuvassamme elek-plisi
varattava tilaisuus siihen.! - Ihiolimatta siitä, että Kuuban | ^''^'^^ "^''^'^ ^"^"'^^ ^^^^ ^T^""
Mutta selvää on, että jos: kriisi on lieventynyt Neuvoslolii-
Grcy Cup-ottelun järjestäjät | J^^. P«'^ff^^"''_"^J"^f"^'1 ^.^'fj^^j''
haluavat myydä televisiointi-oikeuden
jollekin muulle, kuin
Yhdysvaltain maajoiiköllyöskente
levät kuitenkin kuumeisesti muut­taakseen
Karabian meren avain-
GBCtlle, niin he ovat myösj a.sema.ssa olevan tukikohtansa
vastuussa siitä, että enemmistö ! aseistetuksi linnoitukseksi,
pelistä kiinnostuneista Canada-' Teitä raivataan, betonisuojia ja
laisista ci sitä näe.' ; hiilisäiliöitä rakennetaan, tyksitö-1
-i ; . x l . . . . .. asemien kaivauksia pannaan toi-i
Jos taas ottelun järjestävät ^^en ..^sk^jta aseita tuodaan
eivät pyri mihinkään sivuta-alla
on rasvaa ja kuinka paljon rasvattomia kerroksia. Lait­teella
voidan myös valikoida siitostarkoituksiin parhaiten kel­paavat
siat.
keissä ja antanut mahdollisuuden | valtion koululaitoksen luomiseksi,
keskusteluihin toisten maiden nuor-j Tukeva rouva Clair. jonka varsitoai-v
ten kanssa. Ranskatar, M. M. Ey-jsena,ammattina on lasten kirjojen
guem puhui, jos mahdollista vielä |kirjoittamin?n, on palkkautunut
innokKaimmin urheiluun, liikunnan! Nigeriin, jossa lukutaitoisuus l i e -
ja etenkin kansantanssien mahdolli-1 nee maailman alhaisin — vain muu-suuksista
kasvattaa kansainvälistä ! tama prosentti. Kouluja ei ole, va-ymmärtäinystä.
Puhuja kyllä muis^! roja ei ole, ei kirjoja ja lisävaikeu-ti
mainita, että eräät urheilulajit-ja
kilpailut (jalkapallo esimerkik­si)
kylläkin saattavat päinvastoin
nostattaa valtavasti kansallistun­netta
ja siten päinvastoin syven­tää
kuilua. Etenkin ranskan kieltä
puhuvissa Euroopan maissa laajah­koksi
levinneen nykykbululiikkeen
tena on maan asukkaiden paimentor
laiselämä. Ajatelkaa, että tilanne
on sellainen, että ranskalaisen, ei
nigerilaisen, on järjestettävä niin
kirjat, koulut kuin opettajatkin!
Mme Clair huudahti. Vuonna 1960'
vain vajaa viisi prosenttia lapsista
kävi koulua eikä ensi vuodenkaan
edustajat puolsivat tätä koulumuo- suunnitelmissa luku kohoa 7 pro-'
PÄIVÄN PAKINA
voitteisiin — esimerkiksi
GBC:n toiminnan vaikeuttami­seen
^ silloin he eivät luon­nollisesti
voi ottaa CTVm tar­jousta
lukuufPsiitäkää^n huoli-mattaj-
vaikka saisivat siltä vä­hän
paremman hinnan kuin
CBCtltä.
Toivokaamme siis, että liit­tohallitus
ja parlamentti pa­lauttaisivat
Board of Broadcast
Governors järjestykseen sano­malla,
että "häntä ei voi hei­luttaa
koiraa"—-—eikä sellais-:
ta teerenpeliä voida liioin hy­väksyä.
Bonn. — Entinen poliisipäällikkö
Wilhelm Döring tuomittiin lauan­taina
6 vuoden pakkotyöhön avus­tamisesta
joukkomurhissa Neuvos­toliiton
alueella ollessaan SS-up-
.seerina: •
Häntä syytettii«iosavastuusta 667
juutalaisen ja 16 vajaakykyisen
lapsen surmaamiseen.
Döringin asianajaja oli pyytänyt
vapaustuomiota, koska Döring oli
toiminut pakonalaisena.
paikalle.
Kaliloiniasta.ja Yhdysvaltain itä­rannikolta
siirretyt merijalkaväen
sotilaat työskentelevät täydessä
taisteluvalmeude.ssa ja vaikuttaa
siltä kuin olisivat valmistautuneet
olemaan saarella inääräämättömän
ajan.
Keskipitkän matkan tykkejä, 60
tonnin panssarivaunuja, panssari-torjunta-
ascita ja kranaatinheittajiii
'.m aseteltu asemiia-teiden varsille
ja tukikohdan ulkopuolella oleville
kallioille.
Merijalkaväen sotilaiden keski-ikä
on 19 vuota, ja monet heistä
ovat ilmeisen hermostuneita etulin­jan
oliossa muutamin paikoin joi...
denkin metrien päässä heidän ase­mistaan.
Kaksi .sotilasta ampui to­vereitaan,
joita he eivät voineet
erottaa pimeä.ssä. Yksi sotilas me­netti
jalkansa saatuaan osuman.
Joukko lehtimiehiä .saapui tuki.
kohtaan viime viikonlopun aikana.
Heitä varoitettiin liikkumasta yksi­nään
alueella, koska "nämä hermos^
luneet nuorukaiset" voivat ampua
v,aroittamalta.
Kaikille teille on a.setettu ras­kaasti
aseistettuja vartiojoukkoja,
ja vieläpä sotilaspapitkin kulkevat
iltasin aseet mukanaan.
Ainoastaan "hunttareille"
Tämä juttu on tarkoitettu ai­noastaan
eränkävijän, eli "huntta-rien"
luettavaksi. Se on vastaus
viikon aluss^ saapuneeseen kirjee-seiiii.
missä sanotaan mm:
"Oli kiva lukea . 'muusi-juttusi'
yhteydessä esitettyjä tilasto- ja
muita tietoja, vaikka parempi oli­si
ollut, jos olisit -pannut vähän
enemmän varsinaisia numerotieto­ja.
(Tänään lähti yksityiskirjeessä
taulukko, mistä tiedot oli otettu.
— K.) . . . Onka sinulla vastaa­vanlaisia
tilastoja peurojen painois­ta,
ja jos on, voisitko uhrata yh­den
palstan meidän hunttarien
asialle?"
Samassa kirjasessa (Ontario
Kish and VVildlife Review) on
laajahko raportti useiden vuosien
ajalla suoritetuista peurojen pun­nituksista
ja niiden tietojen perus­teella
julkaistut yksityiskohtaiset
lauUikol.
Mainittakoon kuitenkin, että vii­me
viikolla tiedoitettiin jostakin
Montrealin lähettyviltä, .saadun 298
paunaa painanut urospeura. Kun
yleisesti öt-aksutaan, että "metsäs­sä
puhdistettu" peura menettää
(loljännekscn elävästä painostaan
(suolet ja muut sisukset sekä veri)
tuin ylläsanotunlainen peura on:
painanut metsässä kulkiessaan lä­hes
400 paunaa. Se oli todella peu­rojen
peura, eikä siis lainkaaji ih­me,
vaikka sitä mainostettiin mah­dollisena
"maailmanennätyksenä"
painonsa puolesta.
Kaikki tämän kirjoituksen yhtey­dessä
käytetyt painomääritelmät
ovat "metsässä puhdistettujen"
peurojen painoista ellei toisin mää­ritellä.
Niissä on siis huomioitu
ruhon lisäksi jalat, pää, sarvet jne;,
mutta ei sisuksia.
Mainitussa kirjasessa on tauluk­ko
useammaltakin alueelta, mutta
tässä nyt käytettävät tiedot ovat
LuoteisOntariosta. Tilastot on
otettu VV. 1951—61 suoritettujen
punnitusten ja tarkastusten perus­teella.
Ko. tutkimuksen perusteella peu­ra
menettää kuten sanottu, noin
neljänneksen painostaan kun se
"puhdistetaan metsässä". Toisin sa­noen,
jos "metsässä puhdf>tettu"
peura painaa 150 paunaa, sen "elä­vä
paino.on noin 200 paunaa. Ja
toisaalta tutkimus osoittaa, että 200
paunan (elävästä painosta^ peu­rasta
tulee lihaa 106 paunaa.
Tutkimuksen kohteena oli ollut
useita kymmeniä, eri-ikäsiä peuro­ja.
Pienin Ontariossa punnittu
urosvasikka oli painanut (metsässä
puhdistettuna) 42 paunaa. Suurin
(2j/i vuotias urospeura) 288 pau­naa.
- •
Tutkimus osoittaa, että urospeu-rat
kasvavat sekä nopeammin että
kauemmin kuin naaraspeurat. Ja
nyt voimmekin siis ottaa varsinai­sia
tilastotietoja ensin uroksista:
. y, vuotiaita oli tutkittu 88 päätä,
pienin painoi 42 paunaa, suurin
88 paunaa, keskimäärin 69.6 pau-
.naa;-.,
ly^. vuotiaita 56 päätä: pienin pai­noi
60 paunaa, suurin 145 paunaar
keskimäärin 114.7 paunaa.
• 2'/i vuotiaita 23 päätä; pienin
135, suurin 201 ja keskimäärin 160.1
paunaa.
4</^> vuotiaita 36 päätä: pienin
178. suurin 288, keskimäärin 211.1
paunaa.
Naaraspeurojen paino on tieten,
kin huomattavasti pienempi;
1 vuotiaita 86 päätä, pienin 48,
.suurin 93, keskimäärin 66.6 pau­naa.
1 vuotiaita 45 päätä, pienin 78,'
suurin 120, keskimäärin 102.8 pau-
•naa. • • •
2y', vuotiaita 30 päätä; pienin 98
suurin 138, keskimäärin 118.8 pau-naa.
4yj vuotiaita 34 päätä; pienin
103, suurin 185, keskimäärin 128.1.
Taulukossa on enemmänkin --^
myös vanhempien peuroja koske-via
tietoja, mutta kun 4 ^ vuotias;
peura, niin uros kuin naaraskin,
on näiden tilastojen mukaan ras­kain,
niin emme halua käyttää nu­merotietoja
sen enempää;
Monet lehtemme lukijat, kuten
ontariolaiset "hunttarit": yleensä,
ovat kuitenkin valittaneet sitä, että
peurakunta on pienentynyt siitä,
mitä se oli muutamia Vuosia sit­ten.
Jotkut "pettyneet" eränkävijät
ovat ilmaisseet sellaisenkin käsitys­kannan,
että he eivät mahdollisesti;
enää "tuntisikaan peuraa", jos sat­tuisivat
sellaisen näkemään, sillä
niin harvinaiseksi on se tullut. Toi­set
taas-övat vain käyneet pikapäin
metsässä ja saaneet heti lihakuor-man
kannettavakseen.
Tasan eivät siis käy onnen lalija '
sen paremmin Tapion karjan haus­sa,
kpin muissakin riennoissa.
Yhtenä syynä peurakunnan vä­henemiselle
ainakin täällä SmjH»n-ryn
seudulla on mainittu sopivan
ruoan väheneminen. Toisejoa syy.
nä on kovat, paksulumiset talvet.
Yleisesii kuitenkin uskotaan, ejttfi
peurojen määrä tulee täälläkin U i -
sä£|ntymään. 1 .
Mikäli ylläolevat tilastotiedot an­tavat
tyydyttävän vastaukseV
tähän meille esitettyyn kysym^fc •
seen. silloin on tällä palstaUa •
misuksen ja Pietilän lisäksi ainakin
.vksi tyytyväinen lukija. '
— Känsäkoura.