Vapaus, October 3, 1922

              Tiistaina, lokakuun 3 p, — Tuesday, Qet 3,
V A P A U S
Canadan suoma]ajsen työväestön äänenkannattaja, flmes-tyy
Sudburyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
VAPAU3
(Liberty) _
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-
&hed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tbursday and
gffltnrday.
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimnm cnarge
JM single insertioii 75c. Discount on standing advertise.
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada.
Ja samalla kun Canadan porvaristokaan ei ole
vielä aivan yksimielinen, ainakaan maan yht'äkkisestä
sotaan syöksemiseslä, saa Meighen voimakasta kanna­tusta
konservatiivisen sanomalehdistön taholta. Niim-ipä
Toronto Daily Mail lehti johtavassa kirjoitukses­saan
nimittää häntä «Canadan suurimmaksi pojaksi»,
ylistäen Meighenin «suurta isänmaanrakkautta» ja
etevää valtiomiehisyyttä.
Mitä tulee työväenluokan suhtautumiseen sotaan
nähden, niin se, ainakin sen luokkatietoinen osa, vas­at
• •• än nemstotasa-
No,
M. I- Kalinin.
Neuvosto.Venäjän korkein virka­mies
on Yleisvenäläisen toimeenpa­nevan
keskuskomitean puheenjohta­ja,
mikä vastaa presidentin tointa
TILAUSHINNAT: , ,
Cariadaan ykri vk, f 4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. i
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
P.OO ja kolme kk, ?1.76. , ...
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetlamaän.
paitai asiamiesten joilla on takagkset.
Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
Iialstatuumalta. Suuriste ilmotuksista sekä ilmotuksista,
öiden teikstiä ei joka kerta muuteta'annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
•
porvarillisissa «demokraatisissa» ta
tustaa, kuten on aina vastustanut kaikkia imperialis-1 «avalloissa. Juuri tämä virkamies
lisiä sotia. Mutta meillä ei ole mitään vastaan etteikö Mr. TS^!'^'^
Meighen ja hänen sotakiihkoiset ystävänsä voi lähteä
sotaan. He saavat meidän puolestamme mennä vaikka
ensimäisessä laivassa.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
tlrjeeseanne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonainselja nimeUä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomc St., Puhelin 1038. Postiosote:
Bg[ 69. Sudbury, Ont,
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
ipcond clasa matter ^
Tiistain lehteen aijotut'ilmotukset pitää olla kojft-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Kreikan valkoporvareilla tilipäi­vänsä
Kuten tunnettua, on vain Kreikan työväenluokka
taistellut maan suuruuden hullun keinottelijaluokan
sotaa vastaan Vähässä-Aasiassa. Tämä proletariaatin
kielteinen kanta on raivostuttanut Kreikan porvaris­toa
niin .ettei sen häikäilemättömällä kostolla ole mi­tään
rajoja. Vankilat ovat sullotut täyteen työväen­luokan
esitaistelijoita, Ateenan kommunistilehti on,
lakkautettu ja sen toimittajat viskattu kiritushuonee-seen,
ja mikä kauheinta, mppiniskaisia» työväenjouk-koja
on lähetetty Vähän-Aasian rintamain etulinjoille!
Mutta tämä roistoporvariston eläimellisyys on kos-
.tamassa itsensä. Etulinjoille lähetetyt proletaarit ovat
kenties osaltaan saaneet koko rintaman huojumaan
selittämällä asetakkisilie tovereilleen, että heidän on
käänneilävä pistimensä vallan toisftal le. Ja nyt §a^-
puu Ateenasta sanomia, että myöä proletariaatti ko­timaassa
on alkanut vaatia valkoista kiduttajaluok-kaa
tilille. Toistaiseksi vallassaolevain kuningasmie­listen
viranomaisten siivilöimät lennätintiedot ovat
varsin niukkasanaisia, mutta niistäkin näkyy, että
Ateena on vakavain tapahtumain näyttäniönä. Niuk­kojen
ilmoitusten mukaan ovat työläiset nousseet
«hälkäkapinaa» ja järjestäneet valtavia mielenosoi­tuksia.
Työläiset ovat vaalineet kuninkaan eroamista
ja maan asettamista työläisten kontrolliin, sekä, ettei
se saa sekaantua mihinkään suurpolitiikkaan. Porva­rillinen
hallitus tietysti usutti poliisilaumat mielen-iosottajain
kimppuun, mutta joukkojen nousu oli niin
vimmaisa, että ravistivat poliisit niskastaan ja jäivät
lierroiksi ;?taistelukentälle». Voittoisan yhteentörmä-iyksen
jälkeen poliisifaaraoiden kanssa lienevät työ­läiset
huudattaneet Kreikan tasavallaksi.
% Kuten sanottu, ei tätä kirjoitettaessa ole saapunut
Juilään tarkempia tietoja työläiskuohunnasta Kreikaa*
ea, multa ovat kumoukselliset liikkeet siellä varsin
todenmukaisia, siksi raskaita rikoksia on porvaristol­la
omallatunnollaan ja siksi raskaissa kärsimyksissä
on maan, työväenluokkaa kuluneina vuosina koeteltu
osin kanuuiianruokana Vähässä-Aasiassa, osin häikäi
lemättömän riiston kohteena kotimaassa.
Meighenin sptakiihkoilu
Konservatiivipuolueen johtaja Torontossa pidetyis­sä
rahaporvarien päivällisillä pitämässään puheessa
hyökkäsi ankarasti Canadan hallituksen kimppuun
sen johdosta, ettei se pannut Canadan sotapalvelukseen
kuntoisia miehiä heti liikekannalle ja luvannut lähet
tää sotilaita Pardanelleille, Englannista tulleen pyyn­nön
johdosta. Mr. Meighen yrittää käyttää heti tilan­netta
hyväkseen, pannakseen alulle solakiihotuksen ja
tehdäkseen sillä poliittista kapitaalia viime vaaleissa
surkean vaalitappion kärsineen konservatiivipuolu
een hyväksi. Mr. Meighen väittää, että koska kerran
Canada on puolestaan allekirjoittanut Sevresin rau­han
sopimuksen, missä Turkin kohtalo määriteltiin,
on sen myöskin oltava valmis antamaan sotavoimia
tämän sopimuksen toteuttamiseksi.
Pääministeri King on vastannut tähän syytökseen,
että huolimatta siitä, että Canada on muodollisesti
allekirjoittanut Sevresin sopimuksen, ei sitä ole Ca
nada, enempi kuin Englanti ja Turkkikaan milloin­kaan
vahvistanut, ja ilman parlamt. vahvistusta ei rau­han
sopimus näitten maitten lakien mukaan ole lo­pullisesti
virallinen, eikä näin ollen Canadaa velvoita
Sevresin sopimus mihinkään.
Tämän lisäksi ettei Sevresin sopimus ole saanut
lopullista vahvistusta, myönnetään itse Englannin hal­lituksen
taholta, ettei sitä sellaisenaan muuttuneen ti­lanteen
vuoksi voida panna kävläntöön ja sen vuoksi
Englanti tarjoaa nyt uusia ehtoja Turkille. Näin ol­len,
porvarillisen moraalinkin ja diplomaattisen teo­rian
kannalta on herra Meighen puhunut .itsensä pa­hasti
säkkiin. Mutta tarkoitushan pyhittää välikappa­leet.
Konservatiivipuolueen ja sen takana olevien
kapitalistien etu vaatii sotakiihotusta ja Meighen käyt­tää
hyA'äkseen nykyistä kriisitilannetta, joka saattaa
mielet herkäksi sotakiihotukselle.
Argonaut-kaivoksen murhe­näytelmä
Veljeslehti «Toveri» kirjoittaa äskettäin Califor
niassa tapahtuneen 47 kaivostyöläisen joukkomurhan
johdosta seuraavaa:
Neljäkymmentäseitsemän kaivosmiestä joutui mak­samaan
hengellään työnriistäjien rikoksellisen huoli-mattqmuuden
Argonaut-kaivannossa, Jacksonissa, Ca-liforniassa.
Näitten uhrien omaiset, vaimot ja lapset
menettivät siten elämänsä tuen ja ylläpitäjän.
Lukijamme ovat uutisosastosta jo lukeneet tämän
hirvittävän murhenäytelmän kulun. Se tapahtui, pää­piirteissään
kerrottuna, seuraavasti:
Elokuun 18 päivänä syttyi tuli Argonautin kulta­kaivoksessa,
tasanteella, joka oli 3,000 jalkaa maan
pinnalta. Osa kaivoksessa työskenteleviä miehiä pää
si pakenemaan pois tuosta surman loukusta. Mutta
47 kaivostyöläistä, suurimmaksi osaksi siirtolaistyö
Iäisiä, italialaisia ja itävaltalaisia, jotka työskenteli'
vät alemmilla tasanteilla, jäivät satimeen, koska tuli
tukki heiltä pakotien nostoaukossa. Kauhea kohtalo
oli heidän edessään. Sananmukaisesti olivat he siten
tuomitut kuolemaan siellä umpisokkelossa, jonka nos­toaukossa
riehuva tulipalo pian oli täyttävä kuolet
tavalla kaasulla. Mitään ulospääsytietä ei ollut siitä
syystä, että kaivosyhtiön liikevoiton ahneus oli estänyt
tässä suhteessa noudattamasta edes vakion voimassa
olevaa lakia, jonka mukaan jokaisessa kaivoksessa
pitää olla vähintäin kaksi ulospääsytietä.
Pelastustoimenpiteisiin ryhdyttiin. Kaivosvirkaili-jain
taholta julistettin sanomalehtien kautta, että pe-lastuslie
voidaan näille onnettomille uhreille avata —
kahdessa päivässä. Niin uskoteltiin. Pelastustie oli
avattava toisesta — Kennedyn — kaivannosta, jonka
tasannelunneli pii ' aikoinaan ollut yhteydessä Argo-naul-
kaivannon tunnelin kanssa. Mutta päivä toisensa
jälkeen kului pelastusjoukkueen työskennellessä. Työ-läisuhrien
omaisia lohduteltiin jatkuvasti sillä seli­tyksellä,
että pian on tunneli avattu — ehkäpä miehet
vielä voidaan pelastaa elävinä. Niin kului tuskalli­sen
jännityksien vallassa kfdiden päivän sijasta — 22
päivää. Ja kun lopulta sitte päästiin uhrien luo oli­vat
ne luonnollisesti kuolleita. Niiden jälkeensä jät­tämät
merkit osottävat, että nie olivat harkiten ja täy­sin
midlentasapäinonsa säilyttäen koettaneet kamppail­la
henkensä säilyttämiseksi. Ne olivat rakentaneet
suojusseiniä tunnelin perään syöksyvää kaasua vas­taan.
Kun yksi sellainen suojusseinä oli pettänyt,
olivat he alkaneet toisen jakkiin se oli pettänyt —
kolmannen.. Viimein nääntyivät he. Myrkyllinen
kaasu herpaulti heidät. Kuolema tuli..
Sallainen' oli näitten työläisten kamppailu syvällä
4,650 jalkaa maan pinnan alapuolella. Siellä olivat
he kultaa kaivaneet kapitalisteille. Siellä saivat he
elämänsä menettää kuoleman ansassa.
Multa se, mikä tässäkin murhenäytelmässä, jossa
lyönraalajat taas joutuivat uhreiksi, on merkille pan­tava,
on se rikollinen välinpitämättömyys, jolla kapi­talistiset
liikeyritykset suhtautuvat kaikkeen sellaiseen,
joka vähimmässäkään määrässä koskee niiden työläis­ten
turvallisuutta jotka niille kapitalistisille osakkei-denomistajille
liikevoittoja tuottavat. Kuten ennem­min
jo huomautettiin, on Cälifornian valtiossa laki.
joka määrää, että jokaisessa kaivoksessa pitää olla
vähintäin kaksi ulospääsytietä. Aikoinaan olivatkin
Argonaut-kaivanto ja Kennedy-kaivanto tunnelilla yh­distettynä.
Mutta näitten kaivosyhliöitten välille oli
syntynyt riitaa ja siitä seurasi se, että yhdistävä tun­neli
tukittiin tekemällä rajalle paksun semenltiseinän.
Palttua antoivat yhtiöt valtion laille tässä suhteessa.
Ja tämän yhdistävän tunnelin tukkeaminen se nyt
maksoi 47 raatajan hengen ja jätti niiden vaimot ja
lapset elämän turvaa vaille.
Argonaut-kaivannon murhenäytelmä lisäsi taas nii­den
uhrien lukumäärää, jonka kapitalistinen järjes­telmä
vie työväenluokalta — ahnaan kapitalistiluokan
riiston jatkuessa, jatkuessa järjestelmän, jossa omai-suusedut*
ovat ihmiselämän yläpuolella»
— Kapitalistisen sivistyksen Viimeisin saavutus
on teräksisen ilmapommiluslaivan keksiminen. Tä­mä
ilmalaiva voi kantaa useita loftneja pommeja ja
on niin ollen sangen tehokas Jnurha- ja hävitysväline.
Kapitalismin vallitessa kehitetään tiedettä näin ollen
ihmillisea elämän ja hyödyllisten arvojen hävittämis­tä
varten. Kommunistisessa yhteiskunnassa joutuu
tiede suojelemaan ihmishenkiä ja luomaan elämän hy
vyyksiä,,
— Autökuningas Henry Ford ilmoitetaan olevan
raailman rikkain mies. Koska yksityisrikkauksia voi­daan
koota kapitalistisessa yhteiskunnassa vain tois­ten
työtä riistämällä, täytyy Ford olla myöskin mail-man
suurin työläisten riistäjä.
— Neuvosto-Venäjän toimesta on kutsuttu äseista-riisumiskonfcrenssi
Moskovaan. <Raakalais»-Venäjä
osottautuu tässäkin suhteessa olevansa johtava inhimil­lisen
sivistyksen etuvartija.
raiden valtioiden lähettiläille ja o
taa vastaan näiden valtakirjat.
Aina Sverdlovin kuolemasta läh
tien 1919 on tässä tärkeässä toi­messa
ollut Michail Ivanovitsh Ka­linin.
Heti hänen nimityksensä jäi.
keen tähän toimeen lausui hän
tPravdan» haastattelijalle m.m, seu­raavat
lonteenomaiset sanat:
cPidän nimittämistäni toimeen­panevaan
keskuskomitean puheen­johtajaksi
vertauskuvallisena. Olen
Samalla kertaa sekä talonpoika että
työläinen.' Minussa ruumiillistuu
kaupungin yhteys maaseutuun.
Puuhailen maanviljelystyössä, ja
tulen edelleenkin ahertelemaan sii­nä
niin paljon kuin puheenjohtajan
toimeni sallii. Olen keskivarakkaan
ja varattoman talonpojan välimail­la.
Omistamani talo on pieni mut­ta
hyvin hoidettu. Olen perehtynyt
maaelämään, ja talonpoikaisen psy^
kolögian tunnen hyvin. Tunnen, et­tä
talonpojan on rakastettava neu­vostohallitusta.
Juuri sen vuoksi et-tä
olen talonpoika, otan minä osaa
vallankumoukseen ja palvelen neu­vostohallitusta.
Maanviljelysetujen-sa
näkökannalta on keskiluokan ta­lonpoikain
tuettava neuvostoval­taa.
»
Kalinin elämänjuoksu ön ikään­kuin
Venäjän vallankumouksellisen
työväenliikkeen häikäisevä kuvaus
Hän on mitä ehein Venäjän luok-katietoisten,
sivistyneiden työläisten
ediustajista, joka nuoruusvuosinaan
monipuolisella lukemisella ja seu­rustelemalla
toveriensa kanssa sa.
laisissa työväenkerhoissa on hank.
kinut runsaat tietonsa varsinkin ta­loudellisella
ja yhteiskuntapoliitti­sella
alalla. Kalinin on monia vuo­sia
ollut yksi bolshevikkipuolueen
kaikkein aktiivisimmista jäsenistä,
ja lisäksi kuuluu hän niihin johta­jiin,
jotka työväenluokka itäe or
tuonut . esiin.
Kalinin syntyi vuonna 1875
eräässä^ Tverin kuvernementin ky­lässä.
Hänen isänsä ja esi-isänsä
olivat olleet talonpoikia. Erään hu­maanisen
tilanhaltijan väliintulon
avulla sai hän ensimäisen opetuk­sensa
eräässä kyläkansakoulussa:
joka sijaitsi 12 virstan päässä hä­nen
kotikylästään. Tilanhaltija näel
maksoi tässä tarkoituksessa' 10 rupr
laa vuodessa. Pojan täytettyä 12
vuotta otti mainittu tilanhaltija ha-net
mukaansa Pietariin ja tämän
kotiin jäi hän aina 15 ikävuoteen
asti. Hän alkoi tällöin omasta toi­vomuksestaan
työskennellä oppilaa­na
eräässä patruunatehtaassa, mis
sä hän uurasti kaksi vuotta. Sieltä
joutui hän Putilovin tehtaisiin, mU-sä
hän toimi sorvarina 4 vuotta
Siellä alkaa myös hänen vallanku­mouksellinen
toimintansa, vuosina
1894—1895. Juuri tähän aikaar
perusti Lenin eräine tovereineen
työläisten keskuudessa «Taistelulii-ton
työväenluokan vapauttamisekr
si>, mikä on näytellyt suurta osaa
Venäjän vallankumousliikkeen histo­riassa.
Yhdessä parin muun luok-katietoisen
toverin kanssa muodosf
Kalinin, kokonaan riippumatta mai­nitusta
liitosta, salaiseil työläisker-hoh,
joka harrasti yhteiskuhnaliis-ten
kysymysten tutkimista. Myöhem-min
päätti tämä pieni tyoläisryhmä
laajentaa toimintaansa käsittämään
vähemmän kehittyneitä toverejakin
ja muodosti siinä tarkoituksessa
suuremman työläiskerhon, jonka
johtajaksi saatiin muudan sivisty­nyt
sosialidemokraatti, joka lukeu­tui
vallankumoukselliseen sivisty­neistöön.
Pian kehittyi useampiakin
samallaisia kerhoja tullin ulko­puolelle,
missä P u t i l o v i n teh­taat
sijaitsevat, Kalinin oli jo lä-hän
aikaan täysin tietoinen vallan-kumoiiksellinen
sosialidemokraatti.
Hän muodosti useita sosialidemo-kratisia
kerhoja ja kirjoitteli m;m.
artikkeleja, jotka julkaistiin laitto­massa
Työläis-Ajatus-nimisessä so-sialidemokratisessa
lehdessä. Vuo­den
1899 alussa liittyi Kalinin ker­ho
edellämjrinittuun Leninin perus­tamaan
liittoon. Keväällä 1899 toi­meenpani
Pietarin poliisi lukuisia
vangitsemisia sosalidemokraattien
keskuudessa. Miden joukossa oli
Kalinin, joka jiyt sai istua vanki­lassa
suunnilleen 10 kuiikautta.
Päästyään lopulta vapaalle j&lalle
karkoitettiin han Kaukasiaan, Tif-lisiin,
missä siihen laikaan jo har­joitettiin
tehokasta vallankumous-tomintaa,
mihin Kalininkih otti "tar-mokkaasti
osaa. Hänestä tuli pian
yksi suuren rautatieläislakön johta­jista.
Poliisit vangitsivat hänet pa­rikin
kertaa, ja lopuksi karkoitet­tiin
hänet vuonna 1900 Kaukasi­asta.
Nyt muutti hän Tallinnaan;
ja oli siellä kolme vuotta. Hän liit­tyi
siellä radikaaliseen sosialidemo-kritiseen
Iskra (Kipinä) järjestöön.
Tällä nimellä julkaistiin ulkomailla
vallankumouksellista sanomalehteä,
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle 830- =;OP .
40; 60c lähetyks. $40-$60; 75c St SPO " i f r ' ' - '
dan dollarin 25c sadalta dollarilta l i £ ^"^
lähetyksille $3.50 lisämaksu.
s view Ave.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T H - ' r -
Pilettejä Suomeen ja Suomesta täni
= Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu a£iam'e3
I BOX 69 VAPAUS,
= * SUDBURY ,
5 Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaiton nimessä.
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,^
ymmärtävät, että siinä on mies, jo­ka
syntyperältään että henkiselta
kehitykseltään on täysin sen kun-niatoimen
veroinen, jossa hän on
Hänen koruttomat puheensa tekevät
sanattoman vaikutuksen kuuli jsi-hin.
Valikoima näitä puhuta on
vastikään ilmestynyt kirjan : muo­dossa.'
, •
Kalinin kuuluu siihen Neuvosto-
Venäjän johtajain enemmistöön,
jotka ovat lahtosin suoraan kan­sasta,
sts. työläisten ja talonpoi.
kain omista riveistä. Kalinin, sa-.
mom kuin lukemattomat ni
tajat, kumoavat omalla oi
laan parhaiten ne valheelli
feet, joita tavantakaa näl
värillisissä sanomalehdissä,
täin ettei Neuvosto-Venäjä
sillä ja talonpojilla ole mi
nan sijaa, että neuvostot
hallitsee kourallinen henkili
ka kuuluvat n-s. intelligen
että hallitsevassa kommun
eessa työläiset ovat. väh
nä jne.
W; Sm
Työväen taistelurintamalta en maista
Saksan ja Ranskan
ptoletariaatille
Kansainväliselle työväenluokalle!
Työläiset, miehet ja naiset !
Kommunistinen I n t e r nationale
tervehtii mitä lämpimimmin sitä
tosiasiaa, että Saksan ja Ranskan
communistipuolueet ovat konferens-saan
Kölnissä päättäneet ryhtyä , kysymys siitä, että porvari
yhteiseen taisteluun yritystä vas-' si kaikkien pyöräin seisahti
tationilla ravistaisitte herei
ki uneliaat ja empivät ja t
te heidät tietoisuudella si
tilanne on vähintäin yhtä
kuin vuonna 1914. On
siitä, että valatte joukkoi
lankumouksellista taisteli
ta ja vaaran kärjistyessä
kaupungeissa marssitutatte
rina taistelujoukkoina kadi
jota Lenin toimitti yhdestä eräi !gaHIIijIHlHI!IIHIMIJ!lirilIII!IIIIIWIinirHllimHHI||i«n '
:den muiden vallankumouksellisten i | _ . . ^ "'"""«"Hl||ii|||,|
jsosialidemokraattien kanssa. is
Kalinin työskenteli Tallinnassa S
tehdastyöläisenä ja jatkoi edelleen | f
vallankumouksellisen propagandan is
harjoittamista. Täälläkin muodosti
hän työläiskerhon, joka oli koske­tuksessa
mainitun Iskra-lehden
kanssa, otti osaa salaisen kirjapai­non
kunnostamiseen jne.
Äskettäin julkaisemissaan muis-|s
telmissa vallankumouksellisesta toi- i s
minnasta Tallinnassa kertoo Kali-15
nin seuraavan mielenkiintoisen vä is
likohtauksen:
Hänen asunnossaan oli kerran
joukko tovereita valamassa valssia
joka oli välttämätön julistusten pai­nattamiseen.
Työstä aiheutui paljon
sauhua ja häkää. Juuri kun tuo vaa.
rallinen työ oli parhaassa käjTinis- E
sä saapui sattumalta santarmi Ka- "
linin luokse, joka oli poliisivalvon­nan
alainen.
— Miksi täällä on sauhua? utel
santarmi.
' — Uuni on kelvoton, niin että
sauhu tulee sisään, vastasi Kalinin
levollisesti.
Urkkija piti selitystä luonnolli
sena ja poistui.
Tallinnassa sai Kalinin vallanku
mouksellisen toimintansa takia kak­sikin
kertaa istua vankilassa, ens
kerralla 8 kuukautta, toisella 2
Tallinnassa ollessaan oli hän suh­teissa
sosialidtemokratisen järjestön
kanssa • Pietarissa, minne hän teki
salaisia matkoja.. Helmikuussa 1903
vangittiin hän uudelleen ja karkoi­tettiin
Itä^iperiaan 4 vuodeksi. Vi­ranomaiset
muuttivat kuitenkin tä­män
tuomion ja Kalinin, joka oi
matkalla Siperiaan, karkotettiinkin
Aunukseen, Siellä vietti hän 8 kuu­kautta
ja onnistui keväällä 1904
palata Pietariin.
Vallankumousvuonna 1905 har­joitti
Kalinin erittäin tehokasta
vallankumouksellista toimintaa, ja
täytyi hänen saman vuoden syk­syllä,
kuten niin monen muun, po­liiseja
välttääkseen esiintyä vääräl­lä
passilla Pietarissa. Vasta loka­kuun
vallaiikumouksen jälkeen sa­mana'
vuonna saattoi hän jälleen
käyttää omaa nimeään;
Jo tähän aikaan oli Kalinilla huo­mattava
sija bolshevistisessa puo­lueessa;
hän oli m.m, jäsen Pieta­rin
bolshevikkikomiteassa, yksi bol­shevistisen
«Vpered»-lehden toimit­tajista,
metallityöläisten liiton sih­teeri
Vassili Ostrovalla sekä liiton
keskushallinnon jäsen. • Vuosina
1908—1917 työskenteli Kalinin
lakkaamatta bolshevistisissa laitto­missa
järjestöisä Pietarissa ja Mos­kovassa.
Samaan aikaan työsken-teli
• M n eri tehtaissa tavallisena
työläisenä. Useamman kuin yhden
kerran istui hän näinä vuosina <po-liittisena
rikollisena» vankilassa
Vuonna 1916 karkoitettiin hän tois­tamiseen
Siperiaan, mutta onnistii
jo matkalla paeta. Jälleen oleskeli
hän «laittomasti» Pietarissa, kuu
nes vihdoin maaliskuun vallanku­mous
vapautti hänet, kuten niin
monet muut« poliittisesti epäluulon-alaiset
» santarmien enemmiltä vai­noilta.
Tsaarikauden aikana van-'
gittiin hänet kaikkiaan 20 kertaa
Vainokausina palasi hän ajoittain
maataloonsa, missä puuhaili maan­viljelyksessään.
Maaliskuun vallankumouksen jäl­keen
valitsivat työläiset Kalinin
valtuustuusmieheksi Lesnoissa (Pie­tarin
etukaupungissa). Neuvosto­vallan
aikana oli'hän jonkun ai­kaa
Pietarin kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja, valittiin perustavan
Kansalliskolcouksen jäseneksi ja
Pietarin neuvostoon. Vuoden 191£
maaliskuusta on hän, kuten sanot­tu,
ollut Neuvosto-Venäjän kor-keimmassa
virassa. Lisäksi on hän
Venäjän ikommunistipuolueen kes­kuskomitean
jäsen.
Jo huhtikuussa 1919 lähti Kali­nin
ensimmäiselle Venäjäturneel.
leen. Erikoisjunalla «Lokakuun val­lankumous
» matkusti uusi presi­dentti
lähes joka Venäjän kolkan.
Paitsi matkan varsinaista tarkoi­tusta
— päästä kosketuksiin maa­seutuväestön
kanssa ja tutustua
lähemmin eri seutuihin tutustuak­seen
niiden tarpeisiin, mieli KalU
nin antaa matkalleen myös propa­ganda-
ja kirjallisen valistuskieitu
een leiman. Juna kuljetti muka­naan
huomattavat varastot kirjoja
eläväinkuvain näyttämön, teatterin
näyttelyjä, museon j.n.e. Kaikkialla
missä hän matkusti, tyhtyi Kalinin
keskusteluihin talonpoiTcain ja työ
Iäisten kanssa, kuunteli heidän toi­vomuksiaan,
"valituksiaan jne. Myö-hemniin
on hän patinut toimeen
monia sellaisia kiertueita. Talonpoi­kais-
ja työläiskokouksissa käyttää
hän • yksinkertaista, helposti tajut
tavaa puhetapaa. Esitetyt valituk.
set käsittelee hän heti paikalla, je
useimmissa tapauksissa tehdään va­littajille
hetf oikeutta. Kylissä jär­jestää
hän paikallisten toimeenpa-nevain
komiteain edustajain koko­uksia
ja ottaa- itse osaa niihin
Monilla seuduilla ottaa hän mies-kohtaisesti
selvän paikallisten neu-vostoelinten
toiminnasta, ja missä
hän tapaa laiminlyöntiä, sattaa hän
syypäät kansantribunaalin eteen.
Työläiset ja talonpojat tunkeutu-vat
joukkoina neuvostotasavallan
presidentin lähettyville. Työläiset
B:
taan Saksan ja Ranskan työväen-uok^
n kustannuksella ajaa läpi ka­saan,!
romahtanut Versailles'n rau-la,
saksalainen työväenluokka, Jo.
ka alistetaan kärjistetyn riiston
alaiseksi, ranskalainen, joka pitäisi
syöstämäh uusiin sötaseikkailuihin.
- Vain molepien maiden proletaari­en
tarmokas toiminta voi estää, et.
tei porvaristo, joka on osoittanut
täydellisen kykenemättömyytensä
saada aikaan mitään järjellistä Ver­sailles'
» rauhansopimuksen tarkis­tusta,
syöksee mailmaa uusiin sö­taseikkailuihin.
Kommunistinen Internationale va
roiiitaa Saksan ja Ranskan työväen­luokkaa
kiinnittämästä mitään toi­voa
sovitteluyrityksiin, j'oita por­varilliset
hallitukset tietysti vielä
tulevat monesti tekemään. Ne eivät
voi sopia keskenään, vaikka ne pel.
käävätkin sotaa, koska niiden edut
ova't ammottavan kuilun eroitta-mat.
Englantilaisen porvariston en-si
linjassa huolehtiessa europpalais-ten
markkinain ennalleen palautuk­sesta
pyrkii Ranskan porvaristo, toi­selta
puolen pelosta poistaa bud-jettivajauksensa
talonpoikia verot­tamalla
— mikä merkitseisi kansal­lisen
blokin romahdusta —, toisel.
ta puolen ranskalaisen suurteolli­suuden
voitonjanoh yllyttämänä hä-vityspolitiikkaan
Saksaa vastaan yh­distämään
reiniläis-virestfallilaisen hii
Ien Brieyn ja Lotringin metalleihin,
mikä takaisi sille sekä teollisen et­tä
poliittisen ylivallan Europassa
Ne tulevat tosin pitkään vatkaa­maan
tätä probleemia, mutta eivät
kuitenkaan kolskaan kykene sitä
ratkaisemaan.
Työläiset, miehet ja naiset!
Kommunistinen I n t e r nationale
varoittaa teitä luottamana siihen
että 2 ja 2i Internationalen js
Amsterdamin Ammatillisen Inter-na'tionallen
diplomaatit kykenisivät
vänä, jolloin se yrittäisi t(
kauksistaan täyttä totta.
..Työläiset, miehet ja nai
Tämän voitte vain te t«
•suljette rivinne yhteen! En
kea on välttämätöntä, et
muodostetuksi proietariaal
teisrintama! 2 ja 2J Inte
lella ön omillatunnoillaan i
tä ovat saboteeranneet pr
ta maailmankongressia, m
dimme kolmen internationa
linin konferenssissa välttän
proletaarisen taistelun yh
den organisointia varten,
häältä käsin ei kolmen in
nalen sopimuksella ole voi
aikaan, se on saavutettava
liittymisen kautta alhaalti
kaikkien, maiden proletaari:
tään tapahtuvalla esiintymi
pa johtajia vastaan, jotka
välttää kamppailua!
Työläiset, miehet ja nai
2 ja 2h Internationale
terdamin Internationale ke
teitä tukemaan «Saksaa». J!
saa? Porvariston Saksaa,
pystyttänyt herrautensa
kymmenentuhannen murh
proletaarin luille! Porvari
lidemokratiseji hallituksen
hallituksen, joka ei tee mi
rottaakseen porvaristoa ja
taakseen kaikki taakat pr
ten joukkojen faaneiita. T
saa emme me keholta tei
maan! Saksan porvaristo
lakeijat ovat valmiit edellec
lyttämään Saksan proletaria
kään äärettömiä kuormia,
televat vain saadakseen oH
ten työpiiskureina ja —
Ranskan työläiset! Hel­teitä
vallankumoukselliseen
luun hallituksenne politiik'
taan ja ranskalaista impi
Vastaan — ei auttaaksenn.
leen jaloilleen saksalaista
kuiskutteluillaan ja kuhertelullaan^ lismia, vaan tekemr.Mä
pidättämään porvariston rikollista Ranskan imperialismin ^
politiikkaa. Ihmiset, jotka eivät ole' painostuksen vapauttaaksen
rohjenneet hiilenvientiä Amerikaan' san proletariaatin, SaKsan
saartamalla vastata amerikkalaisen kumoukselliset voimat. _ _^
kapitaalin yritykseen asevoimalla Saksan työläiset 1 1^«-
murskata amerikkalaisten kaivortyö- teitä taisteluun Saksan P''
Iäisten "lakko, ihmiset, jotka ovat sosialidemokraattista ha litiJ
pokanneet amerikkalaisia kaivos, taan ja proletaarisen t\o.
työläisiä lähettämällä muutamia ker
jäläiskolikoita, eivät tietysti ole tai­puvaisia
tekemään sitä ainoata, mi-kä
pakottasi kapitaalin luopumaan
'rosvopolitiikastaan: eivät kykene
kehoittamaan proletaareja vallan­kumoukselliseen
taisteluun.
- Saksan, Ranskan ja kaikkien mai­den
työläiset, miehet ja naiset!
Kommuni^inen I n t e r nationale
vetoaa teidän omaantuntoonne, ha-vaitaksenne,
että on välttämätöntä
•itse teossa huutaa porvarillisille
hallituksille: <Seis!> Ei ole kysymys
joisftakin paraatikokouksista, vaan
siitä, että te tehtaissa ja verstaissa
painokkaalla ja tarmokkaalla agi-tuksen
puolesta, jo.-ca
poistaisi ranskalaisilta joui^
lon Saksan militarismin -
elpvmisestä ja kykenisi
maan kiihkokansallisuuden i
Saksan ja,Ranskan tyob:
het ja naiset!
Kehoitanime teitä y^te^]
lankumoukselliseen taiste!-uu
yksin voi tasoittaa tien ^ov
mau prrfetariaatin yhrei-«
kapitalismin hävittämän
uudelleen Takentami;e<.=i.
Kaikkien maiden '^or^^-
Harjoittakaa tarnioka^^^
onia proletaarisen yhte-luomiseksi,
yhteisrintaman