Vapaus, June 16, 1928

              8hii2 Lanantaina, kesäknon 16 prnä—Sat, June 16 No. 124 —192S
VAPAUS
A. VAABA.
T O I M I T T A J A T i
B. A- TE-NHUNES. H. SLLA. B- PEHKONEN.
•t dM F a « OfCea Dr^trment, Ottava, «ccond eicaa csctur.
VAPAUS <libcrt7)
Tlie imlf <»pu> of Fisniifa tTorken ia Drntifii. PuliiU3ie<] cUil; ai Sadborr. Oi>tai{<r.
TILAUSHm?*AT:
I Tk. «4je. 6 kk. I2.S0. S kk. «1.7S ia 1 kk. t l - M . — ndjTiittnhia i» Saooeea a c U mxmvJir I rk. $6jie. < k k , U J O . 3 kk. KX» |a 1 kV-Ixilecn
ciotot iljsokiksrt pitää «11a koautriei» keljo 4 ip. ilfi»e»tfin;«päiiio e4eIli»eoS arkipärrÄu.
Vapasdcä t o i s i m : Ii]>en7 BsOdiac. S3 L o i s * Strtct. Pokclia S36V.
•apaadca koottori: til>cr:7 BsiUlBC, 3S L o m a St. Pahclia IB33. Po«t}o«at«: Bos M , Sadbory, O s t .
, CcBcnl adveztiKBC i x « a TSe. per col. iock. H i c i s a a ckart* for aiacte iaacrtios 75c. Ths Vapaa*
I tk» bsat a^ettSiiac mediaa aaocc tKä Fisaida PecpSi i a Cirtiadi
Jaa etta oUloio Ukaaaa. aaa «anasaU a o a i B i i i a e u kirjecaecasa, kirjottakaa aadelleca tiikkccskoiulae
pSfiaaalliaeaa r.t.xrIB; J. V . XANNASTO. lukk««oho!ula.
Työpaikka-komiteoita ja työmaalehtiä
perustamaan
Canadan ammattiliittojen vasem-mbtoaines
on kutakuinkin yksimie­listä
siitä, että sen on samanaikai­sesti
taisteltava niin työnantajia kuin
myös ammatillisen liikkeen taantu
muksellista, byrokraattista johtajis­toa
vastaan. Viimcsksimainitut ovat
kerta toisensa perään osoltaheet ole­vansa
työnantajain asianajajia aina,
milloin heidän olisi pitänyt ryhtyä
ratkaisevaan taisteluun jonknn työ­taistelun
voittoon saattamiseksi.
Kaikkein tuoreimpana esimerkkinä
jmeiliä on Toronton rakennusammat
tien neuvoston sihteerin, Varleyi?,
suhtautuminen Royal York hotelli-rakennuksen
rautatyöläisten lakkoon,
estäen keljumaisella temppuilullaan
noin tuhatkunta kirvesmiesten vel­jesliiton
jäsentä yhtymästä kanna;
tuslakkoön. Toisena esimerkkinä
voidaan moinita United Mine WOT-
^rs-järjestön Nova Scotian piirin
surullisen kuuluisa esimies^ AfcZ.eo(2.
Hänen veijeilynsä British Empire
Steel korporatsionin kanssa ja vim­mattu/
hyökkäyksensä kommunisteja,
ammatillisen liikkeen taistelukykyi-seksi
saattajia vastaan ön mennyt
niin pidEälle, että taantumuksellinen
.Montreal Gazette lainaa toimitus-palstoilleen
McLeodin katkeria si-sunpurkauksia,
mitkä on kohdistettu
kommunisteja vastaan,! ja toivoo, et­tä
McLeodin aatesuunta, työläisten
suora pettämineiit pysyisi edelleen
vallassa Nova Scotiassa.
Minkälaisia menetelmiä seuraten
saiittaä ecUs^ysmielinen ammatilli-
' sesti järjestynyt työväki kaildkein te-hoisimmin
taistella työnantajia Cja
heidän apureitaan,^anunatillisen liUc-keen
taantumuksellisia jo"htajia vas­taan?
Minkälaisia menetelmiä on
.seurattava järjestymättömien teojPi-suus-
ja ammattialojen järjestämises­sä?
• •:^.,,•^,.•,.:;
Vast'ikään päättyneessä jFumiMfe/i
ammattiiiittojeri^ 1^
jännessa maailmahkongressissa hy­väksytyssä,
organisatorista kysymys­tä
. käsittelevässä päatösiauselm^
korostetaan ^: työpaikka-komiteoita
kaikkein pätevimpinä edistysmieli­sen
anH;natillisen liikkeen kanhatta-jain
järjestöeliminä järjestymättö­mien
järjestämistyössä kuin myös
laislelussa Varleyn ja MtJ^odin kal-
.taisia työnantajain apureita vastaan.
.Vlainitussa päätöslauselmassa edel­leen
huomautetaan, että vallanku­moukselliset
ammatilliset yhdistyk­set
kuin myös reformistisissa am­matillisissa
yhdistyksissä toimivat
vasemmistolaiset ovat lainanneet lii­an
vähä huomiota työpaikka-komi­teoille.
Työpaikka-komiteoita ei ole
perustettu vallankumouksellisten toi­mesta
semmoisiin työpaikkoihin, mis­sä
niitä ei ole entuudestaan ollut tai
missä ei entuudestaan ole ollut min­käänlaista
järjestöä. Viimeksimaini­tun
laisissa paikoissa saattaa työ­paikka-
komiteasta muodostua työläis­ten
jokapäiväisten vaatimusten joh­taja
ja taisteluiden keskus, mikä on
ikäänkuin ituna varsinaben amma­tillisen
tai teollisuusliiton perusta­miselle.
•
Työmaalehdet kulkevat käsikädes­sä
työpaikka-komiteoiden kanssa.
Työmaalehtiä on Canadan^ edistys­mielinen
ammatillinen ty9i'äki käyt­tänyt
vasta vähemmässä määrässä,
mutta Yhdysvalloissa on tyomaaleh-tien
käyttö jo melko laa|aa ja sään­nöllistä
sekä osottautunut erittäin
tehokkaaksi taisteluvälineeksi.. Työ-maalehtien
avulla voivat edistysmie-iiset
työläiset esittää työläistovereil-leen
mielipiteitään, aivan samaten
kuin useain työpaikkojen omistajat
tekevät, ja ovat tehneet jo pitem­män
aikaa, omilla työmaalehdillään.
Työmaalehtien; käyttäminen ei siis
ole oleellisesti mikään uusi keksin­tö,
onpahan vain työnantajain käyt­tämä
propagandaväline muutettu
työläisten propagandavälineeksi.
• Kaikkialla, missä edistysmielinen
typyäestö suunnittelee aktiiviseen toi­mintaan
ryhtyniistä ammatillisen
iukkecn' elvyttämiseksi —- olkoonpa
sitten kysymyksessä järjestymättö-mieh
järjestäminen, työ- ja palkka­suhteiden
korjaaminen tai taistelu
Varleyta, McLeodia, Simpsonia, y.m.
taaiitumuksellisia byrokraattisia joh­tajia
vastaan — ja missä ei entuu­destaan
ole säännöllisesti toimivia
työpaikka-komiteoita ja työmaaleh­tiä,
ön niiden systemaattista käytän­töön
saattamista ryhdyttävä harkit­semaan
ensi tilassa. Niiden käytän-töönottaminen
on ammatillisen, ifik-keen
elvyttämisen yksi perusedelly­tys.
\ '
Osuustoiminta
OSUUSTOOiNTALIIKE CANÄDASSÄ
Sanomalehti aseena
"Lehdistön päivänä" lähettivät eri
maiden kommunistiset lehdet Neu­vostoliiton
kommunistisille leh^lle
seuraavan tervehdyskirjelraän;
Mikä ero on porvarillisen ja neu­vostoliittolaisen
sanoinalehdistön vä­lillä?
Se selvenee kun erikseen tar-
\^ kastelemme niitä päämääriä, joita
kumpikin palvelee.
Porvarillinen lehdistö palvelee
pinen hallitsevan vähemmistön, tois­ten,
työllä elävien loiseläj ien pyrin­töjä.
Se on kapitalistisen väkivalta-järjestelmän
yksi tärkeimmistä aseis­ta.
Sen tehtävänä on kylvää miljoo­nien
työliiistcn aivoihin uskoa, että
nykyinen yhteiskuntajärjestys on
ikuinen. Uskottelevien, kavalien lau-seittensa
: opiumilla koettaa se her-pautiaa
sorretun joukon omaperäi-*
sen elämänhalun ilmaisut. Porva­rillinen
lehdistö on kapitalismin
parhain keino pidättää joukkoja kul­kemassa
Leninin osotlamaa yhteis­kunnallisen
vallankumouksen tietä.
Yhä edelleen porvarillinen sanoma­lehdistö
nykyisen sanomalehtitaidon
kaikilla keinoilla jatkaa vanhaa är-läisjoukko
unohtaisi kauhean riis-tännän,
sorron ja kurjan kohtalonsa,
joka päivä se ikäänkuin löyhkääväs­tä
suosta- jossa; ei kunnon lähteitä
öle, päästelee lukijoilleen mitä mie-likuvitukssllisimpia
valheita, parja­uksia,
väärennyksiä ja satuja vai­keuttaakseen
siten huumattujen jouk­kojen
nousua. Näin valmistetaan
kapitalismin pyhää solaa Neuvosto­liittoa
vastaan.
Neuvostoliittolainen lehdistö pal­velee
mahtavan enemmistön, sata-miljoonaisen
vapautuneen työläis- ja
talonpoikaisjoukon tarkotusperiä. Se
on yksi tärkeimmistä aseista sosia­listisessa
yalistustyössä laajojen
joukkojen keskuudessa. Sen tehtä­vänä
on olla valonheittäjänä uuden
elämän juurruttamiseksi joukkoihin.
Kannustaen suuria työläisjoukkoja
itsetietoisuuteen ja omatoimisuuteen
rakentaa se pohjaa sosialistiselle
yhteiskuntajärjestykselle. Neuvosto­liiton
sanomalehdistö on proletaari­sen
diktatuurin mitä tehoisin keino
Neuvostoliiton työläisten ja talon­poikien
huomion kiinnittämbdcsi
heidän monimiljoonaisiin orjavel-jiinsä
koko maalimaissa. Säästääk­seen
työtätekeviä heidän valtiotaan
uhkaavasta maailman kapitalismin
hyökkäyksestä, neuvostoliittolainen
lehdistö selvittää heille tilanteen
vaarallisuutta, mutta myös nostattaa
heidän itseluottamustaan osottaen,
että iuurtumattomaan, hajoamatto­maan
puolustusketjuun yhdessä Pu-.
naisen armeiän voittamattomien te-räsrivien
kera kuuluu maailman
kaikki luokkatietoiset proletaarit.
Eläköön maailman kommunisti­nen
sanomalehdistö!
(Jatkoa viime na-oon)
III. OSUUSTOIMINTALIIKKEEN
MERKITYS TYÖVÄENEUO-KAN
VAPAUTUSTAIS-TELULLE
Vallankumouksellisen sosialismin
perustaja, Karl Marx, aikoinaan
kannatti tuottajain osuusjärjestSjä
j a kiinnitti niille enemmän huomio*
ta kuin kuluttajain osuustoiminnalle.
Tämä johtui siitä, että hän odotti
v. 1847 vallankumouksellisten tais­telujen
ehkä johtavan työväenluo­kan
vallankumoukselliseen nousuun
j a työväenvallan perustamiseen ja
näin ollen näitten osuustoiminta-järjestöjen
kokemukset voitaisiin p i ­tää
opetuksina sosialistisen tuotan­non
järjestämisessä. Mutta myö­hemmin,
näitten vuosien ohi men­tyä,
Marx muutti mielipiteensä, kä­sittäen
että kapitalististen voi­mien
keskittäytyminen, trustien
muodostaminen j . n. e. tekee
mahdottomaksi työläisille kilpai­lun
tuotannollisella alaHa pää­omien
y.m. puutteessa, jotavastoin
kulutusosuusliikkeen Ijfautja työläiset
voivat alhaisempien hintojen puo­lesta
taistelunsa yhdbtää parempien
palkkojen ja yleben elämänehtojen
parantamisen puolesta taisteluun^
mitä he käyttävät ammattiliHtoJensa
j a työläistensä poliittisten puolueit­ten
avulla kapitalbtisen ribton vas­tustamiseksi.
Tämä ei tarkota sitä, etteikö maan­viljelijäin
osuustoiminta järjestöillä,
jotka käsittelevät mjryntiä j a ostoa,
vobi olla merkityksensä niin kauan
kuin ;taIonpojat itse luokkana kont-rolleeraavat
ne.
Toisen kansainvälisen kahdeksan­nessa
kongressissa Köpenhaminas-sa
(1910) Lenin, venäläisenä edus­tajana,
oli osuustoiminta-komissionin
jäsen j a osoitti jo silloin että " K a n ­sainvälinen
Osuustoimintaliitto" on
mahtava järjestö ja mitä käyte­tään:
" . . . h a r h a l u u l o n kehittämiseksi,
; että sen kautta voidaaii ratkaista
yhteiskunnalliset kysymykset i l ­man
luokkataistelua j a porvaris­ton
takavarikoimista."
Mutta hän esitti, että osuustoimin­ta-
järjestöt tulbi säilyttää työväen­luokalle,
koska niillä on tärkeä v a ­listuksellinen,
järjestöllinen ja. ta­loudellinen
tehtävänsä luokkataiate^
lussa.
Leninin viimeinen lausunto käsit­telee
bsuustoimintaUiketta köyhälis­tön
diktatuurin alabena:
"On vieläkin ihmbiä, jotka e i ­vät
ymmärrä, että sitten lokakuun
vallankumouksen j a uudesta t a ­louspolitiikasta
(NEP) .johtunee­na
(juuri niin, tässä yhteydessä
olisi sanottava, N B P ' i n takia) o-suustoiminta
on saavuttanut maas­samme
erikoiBen merkityksensä.
Täällä, missä valtiovalta on työ­väenluokan
käsissä, missä kaikki
; tuotannon välineet kuuluvat val­tiolle,'
meid|ln ainoa tehtävämme
sisältyy koko väestömme yhtenäis-tyttämiseen
osunstoiminta-liikkee-knluessa
tekivät vähittäisliikettä
yhteensä yli $2,250,000,000. Tä­mä
oli 38 prosenttia vähittäis-myyimin
kokonaissummasta. Lo­kakuun
1 p- 1927 päättyvän tili­vuoden
ajalla arvioitiin näiden o-suuskuntien
yhteisen myynnin o-levan
?2,650,000,000 e!i 46 pro­senttia
kaikesta tavaramyjTinistÄ."
IV. OSUUSTOIMINTALIIKKEEN
KANSAINVÄLISYYS
Kansainvälisen Osuustoimintaliiton
äskebessä kongressbsa Tukholmas­sa,
joka pidettiin elok.. 1927, oli
yli 500 edustajaa S4 maasta, edus­taen
noin 50,000,000 osuusjärjestö-jen
jäsentä. Johtavat järjestöt o-vat
brittiläbiä, Neuvostoliiton, Sak­san,
Ranskan, Suomen j.n.e,
Osuustoimintaliiton johto on re-formbtisten
ainesten käsissä, jotka
pohjaavat itsensä "osuustoiminta-filosofiaan"
vastoin luokkataistelun
periaatteita, jota tulkitsee vasem-,
mbto Neuvostoliiton osuusjärjestö-jen
johdolla.
Kansainvälisen Osuustoimintaliiton
Tukholman kongressissa vasemmisto-labten
ja Neuvostoliiton edustajain
taholta esitettiin päätösponsi, joka
julisti osuustoimintaliikkeen olevan
osa ylebestä 'työväenliikkeestä ja
sellaisenaan odotetaan sen työsken­televän
kaikkien työväenliikkeen
muotojen yhtenäistyttämiseksi riis­tettyjen
työtätekevien eduksi. Ylei­sen
proletaarisen liikkeen solidaari­sen
yhtenäbyyden puolesta. Se sai
4iyvan vasemmbtokannatuksen, mut->
ta reformistit löivät sen alas. Va-^
semmistolaisten kannattajain joukos­sa
me löydämme Yhdysvaltain O-suustoimintaliiton.
Samoin kuin me
olemme kiintyneet . Kansainvälben
Osuustoimintaliiton käsiteltävänä o-leviin
kysymyksiin, vieläkin lähei-semmällä
mielenkiinnolla seuraamme
Yhdysvaltalaista liikettä, koska on
kiinteämpi yhteys näitten liikkeitten
välillä.
Amerikan Osuustoimintaliiton edus­tajain
kesken on tähän kannan ot­toon
nähden, syntynyt kahnausta
kansainvälbesta kongpressista palaa-mben
jälkeen. Kaksi osuustoiminta-miestä,
jotka edustajina aktiivisesti
osaa ottivat kongressin menoon ja
saattoivat äänensä kuuluville tässä
kysymyksessä, siiivat palattuaan nis­kaansa
tobet kaksi, jotka eivät us­kaltaneet
sanoa mitään, koska hei­dän
yksitybet käsitteensä erosivat
heidän • järjestinsä ottamasta kan­nasta.
E i ole mitään ihmettelemistä löy-täessämine
herra-'Keen'in, Canadan
Osuustoimintaliiton sihteerin, yhty­vän
^arbassen j a Long'in hyökkä­ykseen:
Ronn'in j a Tenhusen otta­maa
kantaa vastaan, kun tiedämme
että hän on kunnostautunut taiste­lemaan
Amerikan Osuustoimintalii­ton.
viime vuonna hyväksymää kan­taa
vastaan. Hän on hyökännyt ja
yrittänyt. väärin tulkita sitä kantaa
ja sitten antaa isällbiä neuvoja ei
ainoastaan lehtensä "The Canadian
Cp-operator*in" aivulla,' mutta myös­kin
yksitjrisillä kirjeillä j a vieläpä
persoonallisilla • vierailuilla yksityi­siin
osuuskuntiin Yhdysvallobsa, y-rittäen
halventaa työväenluokan o-puolesta.
Vaatia keskitettyä työs­kentelyä
edellämainittujen parlamen­tin
säädöksien kumoambeksL Tämä
taistelu, toimintaa rajoittavia laki­säädöksiä
vastaan, ajaa osuustoi­mintaliikkeen
käsittämään poliittisen
f työskentelyn välttämättömyyden
I maiden työväenliikkeen muotojen
kanssa yhteistoimirinalla. .
Edelläolevan artikkelin kirjoitin
"The Canadian Labor Monthlyn"
helmikuun numeroon. Nyt lähesty­vän
Canadan Osuustoimintaliiton
konventsionin ovella on suomalabten
työläistoverien sjrytä syventyä. .sii-:
hen yleisemmin- Jatkuvasti on pai­nostettu
Port Arthurin ympäristön,
Timminsin j a Sudburyn ympäristön
osuustoimintaliikkeissä oleville to­vereille
pikabia toimenpiteitä liit­toon
yhtymbessä. On osoitettu, et­tä
vaikkapa liitto onkin vielä taan­tumuksellinen
niin pitkälle kuin
johto on ky^myksessä, niin on sil­lä
merkityksensä yhdistäjänä ja
lujittajäna. Tobelta puolen onkin
juuri tuon taantumuksellbuuden t a ­kia
Eittämätöntä, voimiemme yh­distäminen
siihen, vaikuttaaksemme
yleensä liiton aatteellbeen kasvatuk­seen.
/ .Canadan Osuustoimintaliiton kon-ventsioni
tullaan nyt lopullisesti p i ­tämään
tämän kuun loppupäivinä
Lloydminsterbsä, Sask. Vaikkapa
ei edellämainittujen paikkakuntien
osuuskunnat olisikaan vielä virallis­t
a jäsenyyttään järjestäneet, niin
vobi ainakin lähettää veijesedusta-jan
lähimmästä keskuksesta, tarkoi­tuksella
valmistautua ratkabevaa
liittymistä varten- Tässä tarkoituk­sessa
voidaan saada lähempiä tie­toja
kirjoittamalla osoitteella: Mr-
Geo. Keen, The Co-operative Union
of Canada, Brantford, Ontario.
A. T. Hill.
Ammatillinen liike
seen. Jos oletamme, että osuus-töiminta-
liikkeemme bn sulattanut' suustoiminnan yhtenäisyyttä sentSh-den,
että hänen porvarillinen käsit­teensä
tuntee loukkaantuneensa kun
osuusjärjestöjen jäsenet alkavat ot­tamaan
asiat omiin käsiinsä eivätkä
ole ^tysrtyväisiä salliakseen näittien
"puolueettomuuden" apostolien kä3rt-tää
järjestöjään työväenluokan etu­jen
vastustamiseksi.
V. TEHTÄVÄMME OSUUSTOI-MINTALIIKKEESSÄ
Useat kommunistit punnitsevat o-suustoiminnan
rajoittuvabuutta puh­taasti
kaupallisena kysymyksenä. He
itseensä mahdollben maksimin
väestöstämme, sitten sosialismi,
mikä aikabemmin sai vastaansa
oikeutetun väheksymben j a hal­veksumisen
niiden kansanainesten
taholta, jotka olivat vakuutettuja
(ja oikeutetusti niin) luokkatais­telun
välttämättömyydestä, poliit­tisen
vallan valtaamisesta, saavut­taakseen
päämääränsä. Joka t a ­pauksessa
oli tovereita, jotka e i ­vät
punninneet osuustoiminnan
suunnatonta merkitystä VenSj»!!»-
N E P ' i n alaisena me annamme
myönnytyksiä talonpojille, kaup- eivät voi nähdä siinä paljon muuta,
piaille ga yksityisen vaihdon peri- Ja kun useita osuusliikkeitä on
RAKENNUSALAN RAUTÄTYÖIJOSTEN LAKKO
MONTOSSA
JA
RAKENNUSAMMATTIEN NEUVOSTON
SUHDE LAKKOON
CANADAN TYÖVÄEN PUOLUS­TUSLIITON
JÄRJESTÄJÄ
toveri Smith puhuu Sudburyn ym­päristössä:
Sttirgeon Falbissa lauantaina ke-säk,
16 pmä;
Conistonissa sunnuntaina 17 pmä*
Espanolassa maanantaina 18 pmä
ja
Sudburyssa tiistaina 19 ptnä.
Ensiksimainittujen kolmen puhe­tilaisuuden
järjestäminen on jätet­ty
asbnomaisten paikkakuntien to­vereiden
huoleksL Sudburyssa on
puhetilabuus Liberty-haalilla, g].
kaen kello .8 ip. •
Kehoitamme työväestöä saapu­maan
runsaslukuisasti näihin puhe-tilabuuksiin.
• • -
Rakennusalan rautatyöläiset Toron­tossa
muodostavat Amerikan työväen-liiton
alaisen yksikön, ollen heillä
kaupungissa oma palkallinen liitto-osastonsa.
Jossa Jäseniä on noin neljä­sataa.
Tosin tämä liitto-osasto on vas­ta
kuluvan vuoden tammikuusta a l ­kaen
hankkinut tämän Jäsenmäärän,
sillä vuoden lopussa oli siinä vain
kuusi täysinmaksanutta jäsentä.
Kohta vuoden alussa näyttäjrtyl
kaupungin rakennusteollisuus vilkas­tuvan
siinä määrässä, että rakennus-ammattien
neuvoston keskushallinnon
kautta alettiin järjestämään raken-nusrautatyöläbiä
omaan, sitä varjpn
voimassa olevaan liitto-osastoon. Jär­jestäytymisen
alusta alkaen kiinnitet­tiin
osastoon yhtyvien työläisten huo­miota
mahdollbimman paljon tule­vaan
vilkkaaseen rakennuskauteen.
Jolloin avautuu sopiva tilalsuuisi palk­kojen
korotukseen Ja työsopimuksen
hankintaan. Keskushallinnon tahol­ta
oli miltei Jokaisessa kokouksessa,
uusia Jäseniä hyväksyttäessä, puhii-massa
hallinnon sihteeri Varley Ja
varapuheenjohtaja J . Landger, piihuen
mahdollisesta tulevasta vilkkaasta r a -
aatteille. Se on tämä, mikä (vas­toin
yleistä käsitettä^) muodostaa
osuustoiminnan suunnattoman
nierkityksen."' (Taijimik. 4 pmä
1923.) • • .
Aivan samoin kuin ammattiliitot
voivat sitten (köyhälistön vallan a-laisena)
muodostua äktiivbeksi Oj-sanottajaksi
sosialistisen teollisuuden
järjestämisessä, talonpoikain osuus-toimintajärjestöt
voivat tulla perus­taksi
sosiälbtiselle maanviljelyksel­le,
ja samanaikabesti kuluttajain
osuusjätjestöt ovat välineitä jaon
järjestämisessä ja sopusuhtaisten
suhteitten rakentamiselle kylä- ja
kaupunkilaisväestöjen välillä. Tä­män
toteaa Sosialististen N<euvosto-valtain
liitossa käyneen Amerikan
ammattiliittojen edustajiston raport>
ti, joka osoittaa työväen tasavallan
saavutukset kymmenen vuotta jäl­keen
proletaarbatin diktatuurin pe­rustamisen.
Sivulla 54, otsikolla
"Kuluttajain osuustoimintajärjestöt"
löydämme seuraavaa:
"14,000,000 jäsentä 29,000 o-suuskunnassa
muodostavat yhden
^ voimakkaimmista taloudellisista
voimista Neuvostojen liittotasa-
\-alIoissa. Noin 40 pros. jäsenis-,
muodostunut puhtaasti liikelaitoksik­si
taantumuksellisten käsissä, useat
meistä tekevät erehdyksen vastus­taessaan
osuustoimintaliikettä, täten
unohtaen kokonaan liikkeen todelli­sen
tarkoituksen. Osuustoiminta on
luonnostaan työväenliikettä, j a näin
ollen osuustoimintaliike täytsry suo­jata
työväenluokalle valistustyön
kautta osuustoiminta-järjestöissä.
Kulutusosuuskuntien jäsenmäärää
on lisättävä. Käytännöllbet esi­merkit
tuotteiden arvon ja hinnan
suhtebsa tuovat työläbet omiin o-suuskauppoihinsa.
Uusia liikemene-telmiä
tulee käyttää j a meidän p i -
täbi olla kykeneviä osuusliikkeitten
jäsenistön kokoiiksissa esittämään
käytännöUbiä askeleita omien osuus-toimintajärjestöjemme
parantambek-sL
Käytännöllisen vastuunalaisen
työn kautta joukkojen luottamus
voidaan voittaa ja käytännöllisen
työn ^ kautta työläbet itse joutuvat
toimintoihin, jotka johtavat tab-teluun
kapitalbmia vastaan. Aikai­semmin
tai myöhemmin kokemukset
osoittavat heille, että hinnat, tuot-teitten
paremmuus j.n.e. ovat kysy­myksiä,
jotka voidaan ratkaista työ­väen
eiduksi vasta silloin kuin työ­läbet
kontrolleeraavat tuotannonvS-kiennuskaudesta
Ja mahdollisesta palk
kojen korotuksesta.
Hänelle tehtyihin, onnbtumlsen
mahdollisuuksia koskeviin kysymyk­siin
vastasi Varley aina, että lakon
sattiiessa alotetaan kalkkien muiden
keskushallintoon kuuluvien ammattir
alojen myötätuntobuuslakko, vallan­kin
jos tabtelu pitkittyy: Ja epäile­mättä
heti silloin, jos yksikin rauta-palanen
alkaa nousta nostokoneessa
tai yksikin niitti lyödään lakonsärki-
Jäin toimesta. Silloin on myötätim-toisuuslakko
ilman muuta varma nlUIä
työpaikoilla. Joissa tehdään rautä-työtä.
Ja Jos tästäkään ei. ole apua
lakon vaatimuksien voi^amiseksi, kut­suu
keskushallinto koko rakennnsteol-
Usnnden järjestyneet työläiset yleis­lakkoon.
Näissä puuhissa kulutti tämä rau-tatyöläbten
liitto-osasto vuoden en-simäiset
neljä kuukautta, saaden sillä
aJaUä valmiiksi työsoplmusluonnoksen.
Jonka päätti alistaa kaupungissa ole­ville
eri rakennusalan työnantajille,
Jotka sanottua alaa hallitsevat. Tuo
työcopimusehdotus sisälsi vaatimuk­sen
Järjestön tunnustamisesta Ja että
tuntipalkka pn kohotettava yhteen
dollariin ammattitaitoiselle työläiselle.
Samaan aikaan kun vaatimus alis­tettiin
työnantajille hyväksymistä var­ten,
päätettiin myös: Jos yhtiöt eivät
vaatimusta hyväksy Ja sopimusta alle-kirjota,
alotetaan sanotim alan työ­taistelu
toukokuun ensipäivä. Kes­kushallinnon
viivytyksestä myöhästyi
kuitenkin lakon alkaminen, vaikka
sopiihuksen hyväksymisestä yhtiöiltä
ei saatu minkäänlaista vastausta.
Ajan Olien kehittyi asia kuitenkin sii­hen,
jsttä toukokuun'15 päivä, kello
yhdeksän aamulla. Jättivät rakennus-rautatyöläbet
työpaikkansa siinä .var­massa
uskossa, että jos eivät yksin
voita, tulevat heille avuksi keskus­hallintoon
kuuluvat ne ammattikun­nat,
jotka työskentelevät rakennuk­silla,
missä rautatyöläiset lakkoutuu.
Lakon ensimäiset ksmunenen päivää
meni sumassa innostuksessa. Jokai­sen
päiAJ^n kokouksessa puhuivat nä­mä
keskushallintoon kuuluvien eri'
ammattikuntien virkailijat, ollen voi­tosta
varmoja ja samalla aina va-ktmttivat
rikkunen ilmestyttyä, mah­dollisesta
tulevasta myötätimtoisuus-lakosta
aina suurlakkoon asti.
Johtajain petos paljastun lakon
pitkittyessä
Jo lakon toisen viUcon lopussa aJkoi
ilmestsrä tsrönhaluisia Royal York ho­tellirakennukselle,
jossa työskenteli
keskusjärjestöön kuulirvia eri ammat­tilaisia,
esimerkiksi puutyöläisiä, jot-töstä
ovat kaupunkien työläbiä ' Mneet j a silloin ne myöskin tulevat j
j a melkein poikkeuksetta kokoon-| käsittämään kommunbtben liikkeen;
pantu ammattUiittolabiSlk j a hei-'pyrkimykset yleensä. Lisäksi, Ca-j
dSn perheistään, jotaVastoin jä-jnadan Osuustoimintaliitoa ensi ke-|
lelläolevat • o\'at talonpoikia, joit-;säkuun konventsionin tulbi vaatia
ten osuuskunnilla on y l i 67,000 j kansainvälbtä liittoutumbta j a tab-.
kauppaa ja jotka v. 1925—26jt«lua proletaarben solidaarbuuden •
ka lakon alkami<'«^sta asti suorittivat
perin tärkeää tehtävää rakennuksina,
valmistaen nostetulle raudalle konK-riittipatjcja,
joille voitiin esteettä v a ­laa
lattiat Ja sen jälkeen voi taasen
tehdylle lattialle siirtyä toiset ammat­timiehet
tekemään työtään — johto­jen,
höyrjpiippujen ja lämmityslait­teiden
asettajat; ja monia muita am­mattialoja
lakkaamatta työskentfelee.
vaikka sanotulla rakennuksella on
noin 50 lakonrikkuria tehnyt työtä Jo
kohnatta viikkoa.
Jos Johtajien vakuutuk-iis-sa olisi
perää, mitä he ovat aikaisemmin us-kottaneet,
olisivat työt nyt kokonaan
seisauksissa sanotulla hotellirakennuk-seUa.
Mutta keskusjärjestöön kuulu-vbta
ammattimiehistä on myötätun-toisuuslakkoon
yhtynyt vain noin 50
muuraria. Noin tuhannen "Brother-hood"-
järjestöön kuuluvaa kirvesmies­tä
piti kesäk. 12 päivän illalla kokouk­sen.
Jossa lakonaläiseh liitto-osaston
edustajat olivat vaatimassa luvattua
apua. Ja niini päättikin kokous olla
valmiina' alkamaan inyötätuntöbuus-lakon,
jättäen lakonjulistamisen kes­kushallinnon
toimeenpanevalle ' komi­tealle,
joka 13 päivän' aamuna ko­koontui
ja päätti olla kiitsuinatta sa­notim
Järjestön kirvesmiehiä lakkoon,
koska sanotulla rakennuksella työs­kentelee
myöskin kansalliseen järjes­töön
kuuluvia kirvesmiehiä, ja he
miÄa Jäisivät työhön ja vielä ottai­sivat
Brotherhood-järjestöön kuulu­vien
kirvesmiesten palkan.
KeskashaUlnnon sihteeri Varley teki
itsensä naomnalalsekst
Lakkolabten kokouksessa t.k. 14 p.
teki tämä työläisten petturi, herra
Varley, itsensä naurunalaiseksi, puo­lustaessaan
keskushallinnon kurjaa
menettelyä myötätuntobuuslakon suh<
teen. SiUä lakkolaisten taholta oli
jo aikaisemmin käännytty kirvesmies­ten
kansaHben järjestön hallinnon
puheenjohtajan puoleen kysymyksel­lä,
ovatko he valmiita avustamaan
myötätuntoisuuslakölla Royal York
hotellin lakkolaisia, ja saaneet ehdpt-tpnoasti
varman vastauksen, "että jos
Brotherhood-Järjestön klrvesmlehet
irhtyvät kannatuslakkoon, niin ovai
kansallisen järjestön-miehet valmiit
seuraamaan esimerkkiä". Selittäessään
keskushallinnon ottamaa kantaa. ^ luki
Varley kansallisen Järjestön maala­rien
osaston työsopimuksesta sen koh­dan,
jossa sanottiin, että sen jär-"
jestön jäsenet eivät lakkoudu muul­loin
kuin silloin, kun sen oman jär­jestön
jäsenet niin päättävät. Aikai­semmin
saadun lupauksen tahtoi her­ra
Varley tehdä turhaksi muka tällä
maalarien työsopimukseen liitetyllä
lausunnolla, oletttaen, että sama on
kirvesmiesten työsopimuksessa. Herra
Varley Joutui paljastamaan Amerikan
työväenliitori mädän vanhoillisuuden
Ja silmittömän vihan toisia Järjestöjä
vastaan, tehden tämän niin perin so­pimattomassa
paikassa kuin samaan
liittoon kuuluvain rakeimusalan rau­tatyöläisten
lakkokokouksessa. Jossa
vain piti olla kysymyksessä tuohon
samaiseen veljesliittoon kuuluvien en­nen
luvatun apun järjestäminen.
Tässä palavasti paljastuu, ettei näil­lä
herrain työnantajien kätyreillä ole
tarkotustakaan saada työläisten tais­teluille
taistelun luonnetta siinä mer­kityksessä,
että se tuntuisi luokka­taistelulta.
Herroilta pääministereiltä
nämä ammattineuvoston johtajat ru-koUevat
apua ja sallivat tähän pal­jon
puhuttuun kansainväliseen jär­jestöön
kuuluvien tehdä alhaisien l a -
konrikkurien kanssa työtä, silloin kun
heidän omat veljensä hammastapurren
työpaikan ulkopuolella seisovat ja
käsi nyrkkiin puserrettuna vartioivat
työpaikkaansa rikkureilta. Mutta kan­sainvälisen
veljesjärjestön johtajat et­sivät
muka syytä jostakin muualta,
vaikka se on itse lakonalaisella työ­maalla,
koska siellä kansainvälisen
järjestön muut ammattimiehet edis­tävät
rikkurien työkuntoisuutta, ja
ovat niin veljellisiä, etteivät edes l u ­pauksiaan
muista omiUe järjestönsä
jäsenille.
Lakko on menossa viidettä viik­koa,
jossa lakossa on neljäsataa r a -
kennusrautatyöläistä, joiUe tuo vanha
maatunut, miljoonia työläisten varo-
CANADIAN LABOR DEFENCE
LEAGUE ORGANIZER
Comrade Smith speaks in Siääbury
District as follöTvs:
Sturgeon FaUs, Saturday, June
16th;
Coniston, Sunday, 17th; /
Espanola, Monday, 18th;
Sudbury, Tuesday, 19th.
The an-angements of the first
three meetinss have been left to
local comrades. In Sudbury the
meeting shall he held at Liberty
Hall, beginning at 8 o'clock pm. We
request virorkers to attend these
meetings numerously.
Tämäkin lakko, ja ne menettelyta­vat,
joita tuo taantumuksellinen kes­kusjärjestö
käyttää, on huutavana ke­hotuksena,
jokaiselle rakennustyöalalla
työskentelevälle, yhtyä ammattialansa
liitto-osastoon. Ja mubtäa olla jokai­sessa,
kokouksessa läsnä, osaltaan vai­kuttamassa
silloin, kun kokoon pan­naan'
tätä keskushallintoa, että se
saataisi edlstysmlellsemmäksi, 'ja sen
kalitta vaikutettua alkaviin työtab-teluihin,
tödelliselfa työläbten etua Ja
hyvinvointia tarkottavaUa tavalla.
Rakennusalan rautatyöläiset olisivat
lakkonsa^ voittaneet, ioS; n^ötätuntol-suuslakko
olisi alettu alussa puhu­tulla
tavalla ja laajennettu, sitä mu­kaa
kuin tabtelun luonne olisi vaa­tinut,
vaikkaiia koko rakennustyöläis­ten
yleblakoksi. Nyt on tällä par­haillaan
olevalla rakennusrautatyö-läisten
lakolla perin- pienet voiton
mahdollisuudet, ei ainakaan alkupe­räisessä,
vaaditussa muodossa. So-vihhön
aikaansaaminen kun siirtyy
herrain käsiin, jotka nyt alkavat so­vittelut.
Tämän viikon alussa saapui
kaupunkiin C. P. R : n presidentti
Beatty Ja Canadan pääministeri King,
Jotka • Toronton pormestarin kera
koettavat kekisiä siltaa. Sen he kyllä
löyUkvät 'Mutta. etuilematta, saaidine
olla varmat siitä, Ottä työläbten edut
tulevat vain niukasti huomioonote­tuiksi.
Kaupungin valveutuneet edbtys-miellset
''ammattimiehet ovat lento-lehtbien
avulla koettaneet saada tuo­ta
keskusneuvostoa hereille, mutta
turhaan. j J a onpa itse lakkolaisten
kokousklh vielä t.k. 13 päivänä lä-hettänjrt
keskushfdllimolle tulisen
vaatimuksen kutsua -^pjmiättä koko
kaupungin rakenhustyöläbet yleislak­koon
voiton saaihiseksi rakennusalan
rautatyöläisllle.
Silloin vasta kun työläiset ovat niin
valveutuneita, että ne itse kykenevät
ottamaan tällabissa lakkotapauksissa
tarpeenvaatlmat muodot käsmitiin,
saavutetaan voitto taistelevalle työ­väestölle.
Mutta silloin onmyös ta­pahtunut
muutos Järjestömuodobsa.
Valveutunut luokkatietoinen työväes­tö
"ei tyydy _ Amerikan työväenliiton
taantumukselibten johtajain määrä­yksiin.
Se pyrkii muuttamaan rem­miin
työväen etuja silmällä pitävät
miehet ja siirtymään, sille ladulle. Jota
Punainen ammattiliittojen intematlo-nale
viitoittaa, terottamalla kan­sallista
järjestäytjmibtä anunatillises-sa
liikkeessä. — J . L.
Amsterdamin vararik­ko
kutomateollisuu-den
alalla
Amsterdamin intemationalessa on
vain n. 8 pros. sen alan tiyöläbista
12 miljoonaa kutomotyöläbtä on ny­kyaikaisen
kutomsiteplllsuuden palve­luksessa
Europassa, Yhdysvalloissa,
Intiassa ja Kiinassa, mutta näbtä el
o!e edes täyttä 1 miljoonaa järjesty­neenä
kansainvälisessä liitossa. Tämän
ulkopuolella on monet, huomattavat
liitot, kuten Yhdysvaltajui, Tshekko­slovakian,
Ramkan vallankumouksel­linen
ja Venäjän kutomatyöläisten
liitto, jossa yksistään on lifcipitäln yh­tä
monta Jäsentä kuin koko kansain­välisessä
järjestössä.
Sitäpaitsi ei kansainvälinen liit­to
ole yhtenäinen ja eheä, vaka vaa­tivat
monet sen osastot kansainvälistä
eheytä ja liittoa venäläisten kanssa,
kuten esim. kolmannra Ranskan ref.
liiton jäsenistä. Samainen liitto oh e-roittanut
yhdeii" suurimmista osas­toistaan,
Romillyn osaston, juuri e-heysvaatimuksen
takia.
Englannin kutomatyöläbet ovat na-jaantuneempia
kuin minkään muun
maan. Siellä oU y l i 200 hajäliittoa,
ja niellyt järjestö ei edes maksa ötä IKSL-" keskinäinen
luvattua lakkoavustusta sen tekosS^ Vahemmistöliike koettaa m-varjossa,
että la^olakX eiSt^J'"''^ '^^'^ ^ aikaan parannuksen, ,
oUeet tarpeeksi pitkää aikaa h ^ s c i s ! ? ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ hyvästä hyökkäävät-sos-jäsenyydessä
ja että tätä l a ä ? ^ dem liittojohtajat sen kimppuun,
ole kaikissa muodoissaan hiin ^ettn -r kutomatyöläisiä pidetään
kuin tuon taantumuksellisen '^!f.'^^°"^n etujoukkoina. Mutta
homehtmieet säännöt m ä ä r J t ^ S Sof ^ i i i t t n ° ' ' ^ ^
hitto, joka on yhtynyt Pu- -