Vapaus, June 16, 1928

              mmm
mmm
124 ^1928 Lauantaina, kesakaon 16 p;nä~-Sat,. June 16 SivaS
leet muistuttamassa - - Municipalitjm
yjn. muiden porvarien veroja vas­taan?
Puolueverot on kolmekymmentä
viisi senttiä. Suomalaisen^ Järjestön
15 senttiä eli kuusi dollaria vuosi, joka
ei suinkaan pitäisi olla liian suuri.
Mutta kun halu puoluemaksuihin on
vastenm^Öinen ollut aina, oli ne suu-remma^^
li pienemmät, niin silloin
kai onkin paras paikka si^Uä missä
toistenkin -haluttomain paikka on.
silloin 1 ^ on keri olutta. Niin. totta­vie,
einme kaipaa semmoisia lialutto-mia
riveis^mme nurisemassa. Me
täällä käymme ennen maruteeraamas-sa
muita porvarillisia veroja vastaan,
ennenkxiin puolueen veroja, sillä vii­me
talvena perustettu nuorisoliittokin
kuoli sen tähden, että on kymmenen
senttiä kuukausivero! Onkp itarampaa ole. — W. M.
kuultu? Jos kerran ollaan puolueto­vereita,
niin mitä merkitsee tuollai­set
omaa puoluetta vastaan pullikoi­miset?
Muuten, jos ei teillä ole, to­verit,
itsellä nön-ia senvertaa. että o-man
tahtonne panisitte käytäntöön
että teidät on jollakin dollarilla so­kaistu,
niin enpä vei muuta llpin o-dottaa
koska teidän holhoojanne ot­tavat
ja asettavat teidät ongenkouk­kuun.
Sillä jos kaikissa puheissa on
perää, niin senkin mahdollisuuden
luulen menestyvän teidän kanssanne.
Loijettakaia jo, toverit, tuo narrin osan
näytteleminen ja ryhtykää jäykästi
meidän rintamaan eli kääntäkää tak-kinne
napiton puoli Ja menkää por­varien
leiriin ja tehkää selvä pesäero,
sillä puolueetonta puoluettakaan ei
CAKAOiteJIINEN I J U V A TUOMITTU
YHDYSVALTAIN HALLITUKSEN
OMAISmJDEKSI
YäkiJDomapahe iuokkataistelijan kannalta
Turmiollisempia paheita mitä työ­väenluokan
kedcuudessa ilmenee, on
väkijuomapahe. Tämän paheen har­joittamista
ei kylläkään voida sanoa
yksistään työväenluokan syyksi, sillä
siihen ovat yhteiskunnalliset syyt te­kijöinä.
Porvarillisen luokan henki­nen
rappeutuneisuus iskee myöskin
kyntensä työväenluokkaan Ja vetää
sitäkin mukanaan moraaliseen kur­juuteen.
Yhteiskunnallinen lainlaa-dinta
on kapitalistilubkan käsissä , ja
Hinta 60c
Saatavana: VAPAUS, Box 69, Sndbury, Ontariä
I naiseen ammatti-intemationaleen.
Kiinan kutomatyöläiset ovat ottaneet
oppiakseen kehil^isestä Ja on näiden
traattomasti smMn osa jääväämät-tömän
luokkaittdsteltmkannaUa. Liit­to
on t o ^ väävaltaSsestt hajoitettu,
mutta se toimii silti .maanalaisena Ja
on'sDlä mjn. salaiset työinaasotaneu-
I vostoDsa.
Venäjän taitramtySKMiitossa on
1838,000 jäsentä; laitto.tm njrt alkanut
julkaista jäsenilleen jokapäiväistä
I lehteä, saavutus, ndKn «i mikään
"esikuvallinen" län^inaa ole koskaan
pystynyt eikä nykyiässä johdoissaan
koskaan pystykään. Sfita pitää ref.
fimettyminen hyvää • liuöita. Saksan
ammattirärjestSn Julkaisulla, esim. on
vain noin 20,000 tilaajaa ja kuiten­kin
on järjestössä 4 miljoonaa jäsentä.
Vetämisten järjestyneiden työläisten
valveutuneisuus triumfeeraa siis täs-
I.UKIJOILLE
Täältä ei ole ollut pitkään a i -
jfcaan kirjotusta sanomalehdissä. Kai
j naapurikaupungissa luulevat, että
j täällä on kaikki elämä kuollut. Vaan
Ibn kirjeenvaihtajalla on liian mon-jta_
tointa, ei niitä voi kaikkia täyt-
Itää, kun lisältsi täytyy käydä päivät
Ityössä. Olisi suotavaa, että kaikki
jlehden lukijat ediss joskus kirjottai-pivat,
kyllä sitä jokainen osaa kun
|vaan tahtoo.
TYÖOLOISTA
Työolot täällä on vähän vilkastu-l^
eet, vaan ei paljon. Metsistä on
Jniehet tulleet pois, juoneet talven
l^enestin ja sitten ^ on pakko lähteä
kuille paikkakupjiille , käsiyarsiaan
aupalle. Olisi paljöii parempi ollut
Bonelle miehelle, että olisi elänyt
sästön mukaäH, syönyt talven tie-j^
estit ja saanut^ vielä huvitellakin
kesäaikana. Kun"* ovat kaupungissa,
pittäisi metsämiesten alkaa jät-nuo
koiratorpat oman onnensa
pojaan, ettei niihin menisi eikä an­iisi
niille kannatusta. Kyllä ne
pan silloin häviaisL Koiratorpat
rat niitä paheenpesiä, joissa ihmi-pen
menettää järkensä ja rahansa
P lopuksi menee terveyskin koko­kaan.
. • - ;
ITSEMURHA
Itsemurhan teld täällä 13 päivänä
prmiiiaan Seiloon Jussi, Soon van-p
p i a suomalaisia, ikä 55 paikkeille,
pemurhän teki hän ampumaUa re-
^o-verilla päähänsä. Tässäkin on yk-
^•^-inan uhri, vaikka «i hän ollut
|ariin päivään juopotellut, vaan ko-
P ikänsä on hän ollut viinamiehiä.
TOIMINNASTA
_Toiminta täällä • on vilkkaassa
^5^'nl?sä. Kappaleita Tiarjotellaan,
kahdet j a väliin kolmetkin har-
P^kset illassa. •
Juhannuksena naiset hommaa juh- ne komentelee .niinkuin
lati Ohjelmaa num. näytöskappale massa taloudessaan, he
Aavasaksalla", laulu- ja huvinäy­telmä.
Ei kenenkään pidä jäädä
pois näistä juhannusjuhlista. Sillä
ne ovat varmasti hauskat. — Visa.
Dunblane, Sask.
KUULUMISIA
Nyt kun taas on kerääntynyt M u ­kan
sanomista, niin pitää se tässä
taas toitottaa koko Vapaus-lehden l u ­kijakunnallekin.
Sillävälin k im olen viimeksi Vapau-,
teen kirjoittanut, niin olemmekin
taas riehkaisseet aikalailla, ruumiilli­sella
niinkuin hengenkin työvainiollaj
Vehnänkylvöri olemme loppuun suo­rittaneet
ja suotuisain ilmain vallites­sa
saatUnkin tänä kevännä kylvötyöt
loppuun. Edesmenneinä vuosina teki­vät
farmarit kylvöjänsä kuukausimää­rin,
jotenka silläkin alalla on kehi­tys
kulkenut eteenpäin, niinkuin k a i ­killa
muillakin työaloilla. Maanvilje­lyskin
koneellistuu sitä mukaa kuin
muukin teollisuus, fyysillinen työvoi­ma
vähenee maanviljelyksen alalla,
koneet ottavat paikan.
Ennenkuin tällekin perukalle alkoi
maanviljelys, näki täällä härkä- ja
hevosvaljakoita. Nyt ei enää näe här-kävaljakoita
ja hevosvoimakin on vä­henemään
päin niin, että jos maanvil­jelys
kulkee samaan suuntaan toisen
parikymmentä vuotta, niin eiköhän
hevosvoiman käyttö pelloilla ole s i l ­loin
yhtä harvinaista kuin nyt on
härkävoiman käyttö. Härkävaljakoita
ei näe ainakaan tällä perukalla enää
lainkaan. K u n me ihmiset vain ker-kiäisimme
pysyä aikamme tasalla niin
ettemme jäisi kehityksessä jälkeen.
K u n nykyisen järjestelmän aikana
koko teollisuuden ja tuotannon omis­taa
porvarisluokka, siihen luettuina
farmitkin" ja tuotanto, jä kun fyysilli­nen
työvoima saa poistua koneitten
tieltä, niin mihinkä joutuvat ne i h m i ­set,
jotka nykyisin elävät maanvilje­lyksen
alalla? Menevätkö taikka hä­viävätkö
ne samaa tietä, kuin Mrät
ja hevosvoimakin? Farmarit kyllä i t ­sepintaisesti
ajattelevat saavansa olla
farmeillaan, eivätkä huomaa kuinka
on käynyt hänen veljensä teollisutis-keskuksissa;
hän on jo saanut jättää
paikkansa koheeUe.. niin. farmilla kuin
tehtaassa. >Ja miksikäs ei. farmaritkin
ole jo saaneet jättää farminsa ja
lähteä teollisuuden palvelukseen.
Porvari ei väHtä farmarin lähdöstä
farmilta sen enempi kuin se on vä­littänyt
härkäin ja hevosten poiskulu-misesta.
Mutta onhan sitä mukava
pitää hyviä luuloja itsestään, nuku­tella
itseään luuloon, ettei ne herrat
sentään niin pahoja ole. Onhan far­marilla
mukava luulotella. omistavan­sa
jotakin j a herrat tietysti tykkäävät
ainaldn o-määräävät
verot farmarin maksettavaksi sellai­set
kuin kulloinkin heidän kukkarol­leen
on suotuisaa. J a Jos farmari r u ­peaisi
vastahakaan, niin mikä on sciu-raus?
Hänet leimataan anarkistiksi,
bolshevikiksi Ja vaikka miksi. Ja kun
toiset farmariveljet vielä yhtyvät her­rain
kanssa samaan kuoroon ja sano­vat,
että polshevikipa se onkin
että hänet olisi paras lähettää sinne
missä idppmlt kasvaa, eivätkä huo­maa,
että itseään odottaa sama koh­talo.
Koneelle ei tule nälkä, kone ei
kapinoi, se ei kaipaa huvittelua, se
toimii nlhikuin kone ainaldn. Farmari
oletko sinä kone? ValUa ihanteita,
vailla minkäänlaisia intohimoja, e-läen
vain koneellista elämääsi? Vailla
järkeä, jota porvarit narrailevat mie-linmäärin,
näytellen sinulle kiiltävää
lanttia kuin lapselle.
Me dunblanelalset olemme muuten
ihastimeet leikkimään kieltolakia eli
raitöutta. Niin hyvä asia kuin se rait-tiusasia
olisikin, niin ei se sillä maail­ma
tule raittiiksi vaikka me sasimme-kin
tämän meidän DUnblanemme
raittiiksi, sillä väkijuomilla, keinot­telu
on siksi tuottava ala, että niin-kauan
kuin tämä järjestelmä on kei­nottelijain
ja viinaporvarien järjes­telmä,
niin kauan väkijuoinillakin
keinotellaan. Ja jos ihmiset saisi ka­vahtamaan
yhtä pahetta, niin helppo­han
se silloin olisi saada ihmiset ym­märtämään
kaikki yhteiskunnalliset
ja muut paheet.
Naapurikylässä Coteau Hillin peräl­lä
ovat; kuulemma, farmarit nukah­taneet
kai Jonkinlaiseen Uneen. Aikan­sa
tapeltuaan haalin päältä, on mei­käläiset
saavuttanut uni j a sillä a i ­kaa
sen perän suomalaiset "koltshaki-laiset"
valtasivat heidän ja koko ym­päristön
varoilla rakennetun haalin
ne eivät missään tapauksessa aseta
esteitä tällekään paheelle, kuten el
niin monille muillekaan, vaan päin­vastoin,
"missä el yhteiskunnallinen
painostus ole vielä kovin ankara näitä
paheita vastaan, porvarilliset Itdnlaa-tijat
auttavat näiden paheiden har­joittamista
laatimalla lakeja. Jotka
sallivat serJ
Väkijuomapahe on porvarillisen mä­dännäisyyden
ilmiö. Itse vallassaoleva
luokka on siihen vajonnut sangen sy­välle
ja se vetää myöskin työväen­luokkaa
mukanaan samaan kadotuk­seen.
Työväenluokan suurin osa el
jaksa vielä käsittää mikä suunnaton
vaara ja kurjuus itselleen ja koko
työväenluokalle Johtuu siitä, että sen
jäsenet kaikessa matkivat porvarillisen
"kulttuurin" ilmenemiselle ominaisia
tapoja. He eivät käsitä sitä, että por­varillinen
Järjestelmä on katoava jär­jestelmä.
Joka viimeisillä hengenve­doillaan,
mädän ruumiinsa viimeisil­lä
ponnistuksilla syöksee ympärilleen
saastaa, joka turmelee myöskin sen
kanssa k<»ketuksiin Joutuneet.
Mutta ei väkijuomapahe ole yksis­tään
porvarillisen rappeutimeisuuden
nmiö. Sillä ovat mySskin yhteiskun­nalliset
syynsä, kuten niin monilla
ka käy vapaustaistelua, niin sen täy­tyy
tässä taistelussaan oppia myöskin
taistelemaan el ainoastaan suoranai­sessa
voimainkoetuksessa porvaristoa
vastaan, mutta mjröskin oppia taiste­lemaan
porvarillista mädännäis3r3^tä
vastaan, tulipa se sitten esille missä
muodossa tahansa. Työväenluokan
tulee astua voittoonsa parantuneena'
porvarillisen järjestelmän paheista.
Vasta sitten 'on toivoa uuden, pa­remman
yhteiskuntajärjestelmän syn­tymisestä.
~ R.
TYÖTTÖMYYS "UHKAA PUUTAVA-R
A T E O L L I S U U D E S SA
muillakin porvarillisen yhteiskuhxian
mädännäisyyden ilmenemismuodoilla.
V&kijuomapahe on yksi monista kapi­talistien
keinoista, joilla työväenluok­kaa
koetetaan lyödä alas. pitää sitä
täydellisen orjan asemassa. Porvaristo
käsittää hyvin, että esimerkiksi alko-hoolih
orjuuteen Joutunutta työläistä
on helppo myös samalla pitää kapita­lismin
orjuudessa, Ja. siksi, se osottaa
l^aatijoiUeen kullöinkhi'' tien, mitä
myöten niiden pitää kulkea, väkijuor
malakeja laatiessaan. Kapitalisteille
on hyödylUstä, kuten Jo ylempänä
mainitsin. Jos siiurfn osa työväenluok­kaa
v(ridaan pitää alkoholin orjuu­dessa,
sUlä silloin se on nöyrä myöskin
tottelemaan kapitalististen orjavou-tien
käskyjä. Mutta el kapitalismiUe
ole myöskään hyödyllistä. Jos työ­väenluokka
vajoaa liiaksi alkoholin
orjuuteen, se silloin menettää voimi­aan,'
rappeutuu liiaksi, ja niinollen se
ei enään voi niin suuressa määrin ka­sata
kultaa pääomanomistajien kas-saholveihin.
Siksi voi kapitalistinen
järjestelmä laatia myöskin lakeja,
jotka jossain määrin rajoittavat y-leistä
väkijuomien käyttöä. Tässä
lainlaadimiassa ei porvaristolla ole
mitkään "inhimilliset" syyt tekijänä,
kuten niin monasti erheellisesti luul­laan,
vaan ovat porvarilliset lainlaa­tijat
siinä kuin karjanhoitajan ase­massa.
Huonosti ja sopimattomalla
Hereillä on kuulemani mukaan enää
vain sanotim perän voimistelu- ja ur­heiluseura,
vaan kuuluu sekin potevan
samanlaista keltatautia mikä siellä
on vienyt muunkin meikäläisen toi­minnan.
Kuinka pitkäaikainen tau­dinkohtaus
lienee, ei ole tiecba?
Coteau Hil-ln perälälset näyttelivät
osastomme näyttämöllä kesäk, 2 päi­vänä
haalin täyteiselle katsomolle
"Mykkä-Topin". Ja minkä voin näy­töskappaletta
ja esittäjiä arvostella,
niin esitettiin kappale hyvin-
Sadettakin on saatu perukallemme
aivan tarpeeksi asti Siliä sateita on
saatu useita pienempiä, mutta Kesä­kuun
seitsemättä päivää vasten yöllä
oli koko yöllinen sade. Jotenka farma­rin
mieli oli hilpeä ja toivorikas. Far­mari
on kuin entinen Saarijärven
Paavo — hän ei lakkaa toivomasta,
enempi kuin Saarijärven Paavokaan
jäistä. Canädassa ei useinkaan vie
ruualla ruojj^ttu karjakaan ei tuota
niin paljon kuin sellainen. Jota ruoki­taan
säännöllisesti. Ero karjan Ja ka­pitalismin
orjuudessa elävien työläis­ten
välillä on vain siinä, että sensi­jaan
kuin karjalla ei ole ihmisen älyä,
niin työväellä sitä sensijaan on. Jos
se pääsisi selviämään kapitalististen
karjanhoitajien sille vuosituhansien
aikana tyrkyttämästä turmeluksen
humalasta, niin se selvitessääh huo­maisi
olevansa voimakas, voimakas
murskaamaan koko vallitsevan Järjes­telmän
ja luomaan tilalle paremman
yhteiskunnan. Tämän tietää' porva­risto
ja siksi se "säännöstelee" jos­kus
orjainsa paheita, silmälläpitäen
vain sitä, että kaikki tapahtuu hänen
omaksi hyödykseen. Että työväenluok­ka
pysyy edelleenkin henkisesti ala­mittaisena
näiden paheiden vaikutuk­sesta
niin paljon, ettei se käsitä muu-
Helslngissä viime kuun 23 pnä pi­detty
sahanomistajayhdistyksen ko­kous
on sanomalehdille annettujen tie­tojen
mukaan suunnitellut puutavara-tuotannon
supistamista hintojen kei­notekoisesti
korkealla pysyttämisen
tarkoituksessa.
Annettujen tietojen mukaan olisi
n3rt jo Ilmoitettu sahauksen vähenty­neen
noin 100,000 standardilla iedelll-seen
vuoteen verraten, mutta jpää-tettlln
sahanomistajaln kokouksessa
määrätä Jokaisella sahalla tuottoa vä­hennettäväksi
vähintäin 10 pros. tol-mlnimlen
vuoden alussa suunnittele-inlsta
määristä. Nyt on jo tätä toi­menpidettä
sovelletuttu useilla sa­hoilla
niin, että esim. Varkauden sa­halla
tullaan normaalisen 25,000 stand.
asemasta valmistamaan ainoastaan
3,000—4,000 standardia. Useita sa­hoja
ön seisautettu kokonaan Ja noin
30 sahalaitosta tulee käymään vain
oslttalsestl normaaliseen verraten.
l^mä . suunnitelma on tarkoitettu
rSRmalla työläisten, palkkain polkemi­seksi
ensin työttömäin lukua lisää­mällä
siihen mahdollisuudet valmis­tamalla.
PuutavarakapltalistelUe, huo­limatta
pienentyneestä tavaran me­nekistä
ulkomaille, on kerääntynyt
huiml^ vuosivoittoja, heidän työläls-tensä
samaan aikaan työskennellessä
ahran nälkäpalkoilla. Tätä heidän
rUstovölttoaan lisäsi vielä sosdem. hal­lituksen
heille antama lahja lelma-
^veron alennuksen muodossa. Tämä
lahja ei suinkaan ollut mikään mer­kityksetön.
Teklhän se yksin Ro-senlew-
yhtlölle 4,136,000 markkaa.
Tähän lisäksi ottamalla huomioon
tehtaitten tuottamat suunnattomat
suorapaiset voitot, käsittää, miten nyt
suunnittelun alaisena olevanlainen
tuotannon supistus voi olla mahdolli­nen.
Tämä paljastuu sitäkin selvem­pänä
tiedossa, että suplstussiiunnitel-ma
koskisi jopa aina vuoden 1929
tuotantoa. ^
Samalla osoittaa se,- että työttö­myyden
llsäyssuunnltelma on suun­niteltu
hyökkäys maan työväen tais­teluvoiman
nujertamiseksi, sillä eihän
tänään vielä ole nähtävls^ viennin
vilkkauden kehitys tai vaihtelut vuo­sien
matkoja eteenpäin.
Portland. Ore. — Liittovaltion tuo­mari
Bean maanantaina päätöksel­lään
takavarikoi Yhdysvaltain halU-tuksen
omaisuudeksi vilnalaiva "Pes-cawhan"
ja l,0i5,Jlaatlkkoa väkijuo­mia,
jotka hallituksen rannikkovartlo-
^lus kaappasi v. 1925 helmikuulla lä­hellä
Columbia joen suuta. "Pescawha"
joutui kiinni ollessaan pelastamassa
haaksirikkoutuneen puutavaralaivan
"Caoban" miehistöä. "Pescaxvhan"
kapteeni Pamphlet sai kahden vuoden
vankeustuomion väkijuomien salakxil-jetuksesta
Ja hän on parhaillaan
McNell-saaren vankilassa. Canadian
Exports Llmlted-yhtlö. Joka väittää
"Pcscawhan" kaappauksen lalttoöiak-si,
ilmottaa vetoavansa, ylioikeuteen.
HINTASOTA ALKOHOLIN VALMIS-TAJAIN
KESKEN
MONTREAL, kesäk. 1&. —Teolli­suus-
Ja nautintoaineiden valmistami­sessa
käytettävät alkoholin valmlsta-jain
kesken on alkanut hintasota,
minkä tarkotuksena on tappaa pie­nemmät
yritykset pois tieltä.
Suurliikkeet välttävät pienempien
liikkeiden harjoittavan laitonta kaup­paa
tuoteillaan. vaikka ovat itsekin
syypäitä samaan vikaan.
BAITIOTIEMAKSU 10 SENTTIIN '
HAMILTON.' ONT., kesäk. 15. —
Ontarion rautatlelautakumuin käsitel­lessä
Hamiltonin raltiotieyhtlön vaa-titpusta
kyytimaksujen korottamlseöca
10 senttiin, esitti yhtiön asianajaja,
että mainittu raitiotlejärjestelmä oli­si,
myyty kaupungille 1925 kahdesta
ja puolesta miljonasta dollarista.
Yhtiön ön pitänyt sen mikeen ku­luttaa
korjauksiin Ja järjestelytöihin
noin kolme miljonaa dollaria. Jotta
voitaisiin maksaa kahdeksan prosen­tin
hyvitys kiinnitetylle pääomalle on
välttämätöntä korottaa kyytimaksu
kymmeneen senttiin.
Asla lopullinen päättäminen on lyk­kääntynyt.
AHAA
S U O M E E N
KQrssiSaoienHarI[^ä
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTt
40e. lähetyksistä alle $20.00, 60 c lä­hetyksistä
S20.00—$49.99, 80c 1ä.
hetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
Ighetj^istä $80.00—$100.00 eekä
26c jokaiselta seuraavalta alkaySta
sadalta dollarilta.
SählcoMnomaUUietyluUUL ovat
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Sudburyssa ja srmpäristöUä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorisBa
tiedustamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJA MYYDXXN i
TIEDUSTAKAA P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osotteella: •
Boi
vjypAus,
69. SUDBURY. ONT.
Vapandelle ottava': rahavälityksiS
vastaan myöskin:
/APAUS PORT ARTHUR BRANCH
Sie Bay Street,
Port ArUiur. Ontario =
VAPAUS MONTREAL BRANCH
289 St. Antoine S t ,
Montreal, Que.
A. T. HILL,
OS"? Broadview Ave., Toronto, Ont,
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J . OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa. Timmine. Ont
Erinäisten fyÖTäenjärjestöjen osotteita
Tämä nyt suunniteltu katala toi­menpide
opettanee työväelle yhä voi­makkaamman
talsteluvalmiuäen ja
yhtenäisyyden tarpeen välttämättö­myyden
' taistelussa miijoonakapltalls-teja
vastaan.
C A N A D A N K O M M U N I S T I F U O L U E E N S I H T E E R IN
O S O T E
KommnBldipaoIiiMllB l i b e t e t l l v l klrJ*«aUilo oB
o i o t e t t a r a i l U o I c r a l U OMileelU: Mr. 1. UeDooaU,
Room 15, 163>4 Church St., T o t o o t o 3, O n t .
L . W . I . U N I O N P o h i d l i - O a u r l o n BintkomltMB k»U.
p a i U u raiiBlelun »jjAana IS p l i r l j a «IkMO
South PorcupioeeD, Joien alnekomltaalU M O I .
l e t t n k i r j e v a i b l o on. I . k . I S p S i v I o JXUuaa o«ei>
lettava Box 364. Soatb Poreaplna. O n l .
L , W . t . Union P o h j o l f O n u r i o B alaekomltaa.
B 0 W I E ' N a. a.! e i a a t o a fcokonkMt p l d a t l l a I to
Ja S » •unnuDlal kuoata. Xtrjeraihto-otota e ot
' B o » i a . via S o l i q u a , B . C .
B E A V E R L A K E N «. otaitpo kokookaat Joka koaa
cnd rannnnlal kello I p E I v i l U oeaeton talolla.
O u i t q o o t o l e i Box' 87, 'WoHbiii|toD. Oat.—'
V o I a l e t i i l u K u r a lehno oaota on aama.
C A N A D A N S U O U A L A I S E N JÄRJESTÖN. U l l U i t *.
t u n , elkteerln oiota o n : A . T . H i l l , 9S7 Broad*
*{ew Ave.. Toronto, O n t .
C A N A D A N K O M M U N I S T I P U O L U E E N PIIHI No.
S x n e a ( K . - O m ) lotneeDpaaevan p l i r i k o n l t e aa
Ja kp:D Sudborxn kaopunklJSrJeatSo Oiotiact o r a ti
B o x 7^. Sudbury. O o i . — K o n u a o n l i t l p a o h i a aa
JfndbarjrD Jirjaetöo •Ibleerirabatlonboluja. 8. C .
N e i l , on l a v a l l a v U u Vapau<tea lotmttukaeMa.
Llbertr-rakeoDukeeua.' Lome-kadulta.
C A N A D A N S U O M A L A I S T E N TYÖLÄISTEN U R ­H
E I L U L I I T T O . L i i t t o i o l m l k i u i o a n kotipaikka on
Sudtiury, O n l . L i i t o n tibleerl on P . . Ruobeoeo.
oi; Box 261; C r e l f h t o n MIne, O n t .
C O B A L T I N a. a. oiaaton otole o n : B o x 8 i ; * Co.
bslt. O a t .
C O N M E E N S. J . o u a t o n trökokoukMt Jokaieeo
kuun , toinen «uoaunlai: ki/Jeen*aiblo.oaota I
A . Janatuinen. Mokomon P . O . , Ont.
C O D . N E R I N OSASTON kirJecDvaihto-onle o n :
M . . K s n d a l a , L . B u z 328, Jlockjr Mououin
H o u t e , A l b e r u , Canada,
S. J . C O T E A U H I L U N oaaaton txökokonkaat p i .
deljiiin Jokaiaeo kuukaodca eoalmKloen Ja koi*
maa attoonntai kello 2 päiriilU. Klrjeraibto-oaota
c n : J . E . K o a k i , Dioamore, P . O . . 8a«k.
SUUEI KORVAUSJUTTU TYÖNAN­TAJIA
VASTAAN
ta kuin totella isäntiään kapitalisteja.
Mutta työväenluokan keskuudesta
on eri aikakausina noussut yksilöitä,
jotka ovat huomanneet myöskin yä-kijuomapaheen
turmiollisuuden työ­väenluokan
luokkalQ^symysten kannal­ta
katsottuzia. Aikojen kuluessa on
tämä kysymys yhdistetty varsinai­seen
työväenluokan luokkataisteluun,
yhdeksi osaksi taistelussa porvaristoa
vastaan. Niinpä meidän pälvinämme^^päivään. — Kantajien
väkijuomapaheen- vastustaminen työ-väenluok^
riveissä käy kiinteässä ^yh­teydessä
toisten luokkakysymsrsten
kanssa ja valistustyötä tämän ipaheen
ipcistamisnjcsi tehdään samalla klihke-että
farmarit on saatu narrattua
luulemaan itseään omistajiksi- Onhan
ällä täsmällisyydellä kuin valistusta
ja leipään piti lisätä puoleksi petä-1 muissakin luokkamme kysyjjiyksissä;
jäistä. Canädassa ei useinkaan vei; E i ' siis ole arvioitava väkijuomapa-home
annettu pala paperia, jossa m in
sanotaan, mutta kun todellisuus astuu
silmäin eteen, n i i n nuo paperit eivät
ole m^^^fääti arvoisia. Ja heirathan
halla, mutta sitä useajnmin viljan
keinottelijat.
Coteau H i l l i n entiset toverit pitävät
puolueen maksuja liian korkeina. O l ­laan
nuukia puoluemaksujen suhteen.
Onkohan mainitut toverit koskaan ol-heen
vastustamistakaan pieneksi, sil­loin
kun on J^^symys luokkataistelus­ta.
Taistelu väkijuomapahetta vastaan
cn samalla myöskia taistelua työväen­luokan
vapauttamisen puolesta kapi-talismtn
orjuudesta. Kun ^öväenluok-
Vilme kutm /Zl pnä oli Oulun raas­tuvanoikeudessa
käsiteltävänä työmies
J. Mäkelän nostama ^uttu Oulunjoen
uittoyhdistystä vastaan, jossa syyt­teessä
vaadittiin mainittua yhdistys­tä
korvaamaan Mäkelälle ja useille
toislUe yhdistyksen töissä olleille työ-läisiUe
ylityökorvausta joka teki
kaikkiaan 44,468 markkaa 7 penniä,
johon vielä lisättiin Mäkelän oma­kohtainen
korvausvaatimus Smk.
654:90.
Useat todistajat kertoivat olleensa
yhtiön töissä eri pitkiä aikoja ja
tehneensä säännöllisesti ylitöitä saa­matta
siltä mitään ylityökorvausta.
Lisänäytteiden esittämistä varten ly­kättiin
juun käsittely kesäkuun 18
asiamiehenä
oli tuomari Salo Pekkala ja Salon
aslanajot<^mistosta Helsingistä.
BYVmKÄXS KUT03IATYÖi;,ÄISTEN
AVUSTUS
Saamamme tiedon mukaan on S.
Ammattijärjestölle saapunut Ncuvos-tolUton
kutomatyöväen liitolta lakossa
olevien Hyvinkään kutomatyöläisten
avustamiseksi 40,000 markkaa- Tämä
summa on S. Kutomatyöväen Uiton
välityksellä jaettu Hyvinkään lakko­laisille.
s. J . C R E I C H T O N «aaaioa kokona on Joka Iraa.
kauden 4 » auooootal k e l l o 3 J.pp. P . 0 . B o s 9 Z.
S. J. C O L E M A N I N ouatoo kokouktat p i d a U lo
Joka toinen Ja f i i m e l n e n aubnuaiaS k l o 1 i . p .
Kir;re<i'alhtO:oaole: S. J . Oaaaio, Box 8 1 , Co­leman,
A t l a.
s. J . C O N N A U C H T S T A . J a , METSÄMIESTEN
U N I 0 . 0 S A S T 0 N ototei Box 3S, Coanaosbt S t a . .
O a t . Xokoaliaet pidetään. Joka ksnkaodes «n.
a i m l i n e a «onaDOUi.
s. 1. F I N L A N D I N oaaatoO kokoakaet p i d e t Ua
Joka ea«imJ(lneo annnuolal knuaaa. kallo 11 p i i .
viiUS. Oaota: F i n l a s d , Tia B a r v l c k . O n t .
S. J . F O R T W I L L I A M I N oaaaton trSkokookaaf
ovat JokaSaen katui eoalndtoen Ja k o I o rM «aa.
Duotai kello' 8 i l l a l l a . Johtokunnan kokoakaat
edetliaenZ t i i a l a i o a . - o m a l l a bäonetutolla 211 B o .
bertaOD S l . , F o r t ViUUm. Oat.
S. J . I K T O L A N oaaaton Irvkokoakaet p l d a U Ia
j o k a knon enajni2(oeo aanoanui k l o 2 J . pp,
O i o i e : 5 . J . Öaaato, Intota, O a t .
S. J . N O R T H EBA.N'CHIN oiaatoa o»eu oat
Saana Kanaaato, B o x 434, P o t t Artbi>r, O n t .
C A N A D A N K O M M U N I S T I P U O L U E E N K U M M O L AN
oturton lyukokookiet pideiään kerran kouaaa.
Box 29, Sbaonavon. Saak.,—Canada.
Tiimeioeo auobontai, kello I J.p.p. Otoite:
S. J . N t P I C O N oaaaton frSkokoakaet pidetSas Jo­ka
kann 2 ai Ja 4n apBBonUl. KirjeTaSbto.oaota
o s : S. J . Oaatto, J . N a r a l a , B o x S I , I C p i c o a ,
Oot.-
S. J . L A K E C O T E A U oaaaton N o . 41 kokoukact
pidetiäo oaaitos faaalijia Joka koito to!o«B a a s .
nunlai fccllo' 1 p i i T i l i i . Po«t!o*ot«: Box 87,
D o n b l a s e , Saat.
S. / . L A D Y S M I T H I N oauton kokoakact < p i d e a i n
Joka kaua « I J i a aaommtai, alkaen k l o 7 i U a i l a.
KJneeoTaibto-oaoto: Box 153, LadT^aoitb, B . C .
S. J. L O N G L A K E N oaaaton lurjeettrai]ito.oaot«i
V i c t o r Hännineo, R b ^ o l t , r i a S a d b n r y , O n l .
Kakoekiet ou j o k a i n c o J3i«a ( " " p g t i t a l Vaalaa
ua» 2 i . p .
D U N O L A N E N S. S . O S A S T O N oaota «BI B o a U ,
Duablaaa. Saak.
L U M B E R W O R K E R S I N D U S T R I A L UNIÖI» O »
C A N A D A N . itMIaaii p i i r i . K i r J a r a i h l o W*
Air. H a a u m S k l . 223 S a e o r d . 8 t ^ Port A o i i U.
O a t . ' RahaUbalrkaat oo ; t a h l S * ! ylUollrtBa
oaollaalla.
M. 3. L A R D E R L A K E N oaaaton oaota on l U i h a
A*l>o. B o x 16. Latd«r L a k a . . O a t.
S. J . L E V A C K I N eaaaloa Na.' SS kokoakaal fMi»
U i n Joka kotikMtoi tolan f<l•««•>^l• 8fl9*^
ria ototai Bot 41, Lartolc, Oaf/
S. J . N O L A L U N oaaaton kokeakMl « o JflfaAca
kuukauden 3n>ea tunnuatal kallo I t^. IOq»>
r a l b l o . o a o l e i Frank N u o i . Nohlo. r . A i > ^ - <|BI.
S. J. M O N T R E A L I N O S A S T O N TYÖKOKOUKSET
pidetHiln oaaaton buoneuitella. 339 S t . A n t o i na
St., Jokalaan kuukauden enalmXiaanI a u o n a n l a l M.
k e l l o S i l i a p S i v i i l U . Jobtokaaaan kokoukaat aa.
mana p g l r i i n l . kallo 3 i l c a p i l r i l M . OaaMOB k l r .
Jevaihte oaoiiei S. J . M o a l r a a l i o «aaaio, tB9
S t . Antoine S t . , M o n t r e a l . Quabee.
S. J. K I R K L A N D LAnoi «aaatea mct» m»
Box 240, K l r k U o d i ' U k « , Oat. *
S. J . K E N O C A M I N O S A S T O N kokoukael p l d a t l la
Joka kuukauden loinen aunnuntai kello kakal
i p . Kirjeenvalhto-oaote: H , V u o r i , Box 233,
K e n o f a m l . Quo.
L . W. I . . V . of Canada Kaaogaoiln oaaaton k a .
koukaei pidetiiilB Joka kaukauden enalmSinao
a o n a u n u i , kello 3 i p . oaaaton- b a a l l l l a . Poatl.
oaoles Box 233. Keoogami, Quebec.
S. J., P O R T A R T H U R I N oaaatoa fcekoiAaal
kuukaodeo 1 m e a aunnontaii J o k l o k B u ua
ukaet kuukauden vMmalne* l l h t i l i iiT|ll1aHwn
ran kqkoukaet Joka toiaes kaaklTilkkat
Jaoato- kokoontua /oka t o l a e a tiiaiaL Kaflflfaa
kokouaien aika o a k l o 8 l l U l l a . K i r j a a o v i l t t i a.
oaota: 816 B a y S t . . P o r t Attbor, O s t .
S. J . P O T T S V I L L E N oaaato N o . 14. Poronplne.
Ontario.
R O U Y N . Q U E B E C I N , S. I. oaaaton k a e l a n i*
kokoaa pldetiUif Joka kaakaniea aaaUSEbM*
aanBBnul k a l l o »»lp. Ja h. UT. I. Valo»
kokoaa Joka kuokaudaa leiaes
1 i p . Poatioaota: Box M , B e a r s , 9M.
S . J . R 0 3 E C R O V E N oaaatoa hofcoiAaM pitUUUi
Joka kuukauden tolaen aanBastal kJa f f^jg» i
K t r j e e n i r a l b t o o a o t o i Malja H a l i . lUm «m«,
P . 0 Ontario,
S. J . S A U L T S T E . M A R I E N N e . S trBMatk.
aet pidataHn j o k a tolaan aaaaaatal Ja ofaMMi'
kokoakaat tolalna. aikaan kl« 8 I.p. Oaota i « M
Thompaon S t . , Saolt S t a . Maria. Oat,
3. J . S O U T H P O S C U P I N E N oaa*t«i Ijfftiihnftiil
pideann Joka kaakaadaa k o l a i i a i a a i a M B ».
Ulaa, k a l l o 3 I . p , Oaatat B o a S M .
S O I N T U L A N O S A S T O (Caaadas SaoaaOaiaaB R i .
JcatSn Oaaato K) kokoDtaa
Joka kaukauden. «tiaiariUaesI
1 p l l r i l U . Oaota ( S o l a t v l a . 0. C. .
S. J . T I M M I N S I N oaaafoD kokoakaat p M a l t l a JMka
toinen a o n n u n u l . Oaaatoo ktajaralfcli mamä i .
Oaaato, Box 1090, Tianaiaa, Oat. r\ l i j i i h i a i l f l
la ot> ediatrmäiai iitittaTtriimm ki«iia«e 1*
metaitrStitUtca: J i r J c f t i K l o . , ~
S. J. T O R O N T O N oaaatoa tySkaheukact pMaBH»
Torontoa Suomalaiaen, Seniaa biKiaaaMoEa. K f
B r o a d r i e i r Aro., Jokaiaaa haataaltiai aaatalldM
Ja kolmaa aunnnttlai.itfa, ' alkaaia liaJBo SBtD.
ObJeUna- Ja keakaatetakakoafast pMalUB |«a-aen
kuukaodeo toinen Ja ntlfh «BaoaMaUba,
alkaen k«Ho SM. OaoMi X . 8 . O M » . W7
BtatitUw Ara.
. J , VEBSTtB'3 COBNEfUN
pidetään enalmlioea aooaeatal ksaaaa. Xf^es'
raibt4.«80ta: O . SaIsU, W«batar'a Caanui, B . . C
S. J. W A N U P I N oaaatoa taakauailbfconkac* pUe-tJUo
Joka kaukauden Za aasa un tai Ida 3 | ^ . p .
Poatioaote: Qoartx, O a t .
S. J . V A N X O U V E R I N O S A S T O N N o . 53 kokona
o n . Jokaiaen kaukauden toiaena keaklTiikkona
kello 7 J 0 i l U l l a CUnton K a a l i l l a , 2603 Pender
Street Eaat. .
AM£aii; : AN n-ORKEa^UOLUEEK SaoosaUaaa
Toimiaton, Saomalaiatea TrörlearbdiaiTataa Eaa>
kokeen Ja Käyttäoiöliitoa. oaottaet orttf ngtäk
Federation, 1000 Betoont A r e , CUe««o.
K a i k U k i r j c c a r a i b i o )a tabaläietTkxet o n ä b .
t Z r Z T i S n a t a i t o I I a oaottacIU.
?4
m m
-1