Vapaus, May 10, 1972

              Sivu 2 Keskiviikko, ioiikdk. 10 p. — "IVed.-May 10, 1972
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establisbed Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND > Manager: Y : KENTALA^
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Published once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
100 Ebn St. West, Sudbnry, Ontario, Canada.
—Mailing address: Box 69.
Advertising rates upon application, translation free of charge.
^econd Class Mail registration Number 1076
M o n t b e r of fh < CANADIAN tANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. SIO.OO, 6 kk. $5.23 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 Tk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Aiheetbnta ylimielisyyttä
Ilman muuta on tietenkin selvää, että pääministeri Pierre
Trudeau ja, hänen ministerinsä puolustavat parhaiten kykyjensä
mukaan viikon lopulla alahuoneen käsiteltäväksi esitettyä laki-
1 uonnöstaan ulkomaisen pääoman valvomiseksi.(Oheisessa artikke­lissa
on yksityiskohtaisempi selostus tästä ihmeellisestä asiakir­jasta).
Yleisesti puhuen tämän lakiluonnoksen perusteella hallitus
saisi valtuudet päättää — "Canadan etuja" mittana pitäen — mitä
laitoksia voidaan ulkomaalaisella pääomalla ostaa Canadassa. Se
jättäisi kuitenkin nyt ulkomaiden kontrollissa, olevat laitokset ny­kyiseen
asemaansa niin, että ulkomaalaiset omistajat voivat ilman
muuta lisätä niihin sijoituksia ja siten laajentaa ulkomaalaista kon­trollia
esimerkiksi öljyalalla, mikä on 90-prosenttisesti amerikka­laisen
pääoman kontrollissa, mutta ei kaiketi autoalalla, missä koko
teollisuus on jo amerikkalaiskontrollissa.
Yhtä luonnollista kuin on se, että mr Trudeau puolustaa tätä
lakiluonnosta, on tjetenkin se, että laajat kansalaispiirit ovat
ilmaisseet siitä tyytymättömyytensä ja hyvin kirpeätä arvostelua.
Merkillepantavaa kuitenkin on liittohallituksen asenteen heik­kous
koska intellektuaalisista lahjoistaan tunnettu pääministeri jou­tui
viikon vaihteessa turvautumaan ylimieliseen aisojen yli potki-
' miseon suunnitelmansa vastustajia moittiessaan.
Pääministeri Tnideaun kerrottiin sunnuntaiiltana sanoneen,
ottä jos vissien maakuntien pääministerit ovat tyytymättömiä hä­nen
hallituksensa nyt esittämään lakiluonnokseen, he voivat "laa­t
ia omia lakeja pitääkseen kaikki ulkomaalaiset pääomasijoitukset
pois maakunnistaan. (Globe and Mail).
Kukaan harkitseva canadalainen ei ole koskaan sanonut, että
"kaikki ulkomaalainen pääomasijoitus pitäisi estää täällä". Päämi­nisteri
Trudeau on täysin tietoinen tästä. Kysymys ei ole ulkomai­sen
pääoman hyväksikäytöstä, vaan amerikkalaisen pääoman val-tausohjelmasta.
.
On vallan eri asia jos tuotantolaitosten kehittämiseksi otetaan
Sauriakin pääomalainoja niin, että ne voidaan joskus tulevaisuu­dessa
maksaa pois;, tai sillä, jos amerikkalaiset saavat ostaa vähi­tellen
koko maan tuotantolaitokset j a pitää ne "ikuisena omaisuu­tenaan",
ellei muutosta tapahdu.
Juuri sen vuoksi kun. liittohallituksen ulkomaisen pääoman
"valvontai" koskeva lakiluonnos jättää nämä omistussuhteet en-
•nAlleen',' jä tosiasiassa auttaa edelleen canadalaislaitosten -joutu-misaamerikkalaismonopolien
omistukseen, on tätä lakiluonnosta
arvosteltu harvinaisen yksimielisesti todella laajoissa canadalais-piireissä.
Mikään ylimielisyys ei tätä tilannetta voi muuksi muuttaa
Tikkuparlamentin" kokous
Tulevan viikonvaihteen aikana — 13 ja 14 pnä — istuu Toron­tossa
CSJ:n laajennetun Tpkrn-ja Vapaus.kustannusliikkeen vuo­tuinen
yhtiökokous. •
Johtuen maamme suurista mittasuhteista — pitkistä matkoista
ji'. niiden aiheuttamista suurista raatkustuskustannuksista — Ca­nadan
Suomalaisen Järjestön säännöt määrittelevät, että edustaja­kokoukset
pidetään aina joka toinen vuosi. Välivuotena pidetään
edustajakokouksessa valitun kansallisen johdon ^ T p k : n — täys­istunnot
joihin tulevat keskuksen paikallisten (torontolaisten) jä­senten
lisäksi myös muilta paikkakunnilta valitut Tpkrn jäsenet.
Toimiakseen todella kansanvaltaisesti, järjestöjen kansallisten
kokousten täytyy edustaa tasapuolisesti koko jäsenistöä niin, että
vancouverilaisilla jäsenillä on "yhtä suuret voimasuhteet kuin on
torontolaisillakin, että kulta-alueella olevilla jäsenillä on yhtä suu­ret
voimasuhteet kuin nikkelialueen tai Montrealin jäsenillä.
Toisin sanoen, Canadan Suomalaisen Järjestön edustajakokousten
perustana on eri maakuntien ja paikkakuntien jäsenistöön perus­tuva
jäsenmäärä. Tässä mielessä Järjestön edustajakokous hei­jastaa
demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti koko jäsenistön
mielipiteitä j a toivomuksia. Siinä ei voi mikään yksi paikkakunta
tai ryhmri "isännöidä" toisten yli. Se on siis Järjestön "parla-menttv'.
Ja tämän edustajakokouksen kansalliseen johtoon valitse­mien
miesten j a naisten kokous, laajennetun tpk:n kokous, on pie­noiskuva
tästä "parlamentista".
Laajennetun Tpk:n kokoukselle ja sitä tietä koko Järjestön
jäsenistölle esitetään toimitsijain toiminta- j a tiliselostus, sekä
osastojen, yksilöjäsenten ja myös kansallisen johtokunnan ehdo­tukset
tulevaa toimintaa varten. Ja kun asioista on käyty vapaa ja
ivoin keskustelu, sitten tehdään päätökset, myös tiukasti demo­kraattisia
pelisääntöjä noudattaen niin, että enemmistön mielipide
tulee koko Järjestön yhteiseksi kannanotoksi. _
Vapauden yhtiökokoukselle esitetään liikkeenjohdon toiminta­kertomus
j a tiliselostus, sisältyen siihen poikkeuksetta yksityiskoh-i.
aiset tiedot kaikista tuloista ja kaikista menoista, olkoon sitten
kysymys yleisistä liikemenoista, palkoista tai muista kustannuk-
.sista. Lisäksi esitetään sekä Vapauden että Liekin toimituksien
01 Uliset raportit: Kaikista näistä asiakirjoista käydään avoin kes­kustelu.
Näiden raporttien ja asiakirjojen sekä lukijakunnan ja
liikkeen johdon ehdotusten perusteella tehdään sitten päätökset ja
ratkaisut tulevaa toimikautta silmälläpitäen. Näihin päätöksiin ja
ratkaisuihin sisältyy saumattomasti myös lehtiemme j a erikoi­sesti
Vapauden toimitusohjelman viitoittaminen niin lähituleva!-
.suutta silmälläpitäen kuin yleisbhjelmankin kohdalta.
Ylläolevasta jo näkyy ainakin päällisin puolin että Torontossa
viikon vaihteessa kokoontuvilla miehillä ja naisilla on tärkeä ja
vastuunalainen tehtävä. Meidän tarkoituksemme ei ole millään ta­voin
etukäteen vaikuttaa näiden kokousten kulkuun ja ratkaisuihin.
Olemme nimittäin täysin vakuuttuneita siitä, että kokousväki on
tehtäviensä tasolla. Uskomme kuitenkin j a oikeastaan toivommekin,
rttä Vapauden asiat — niin lehden talouskysymykset kuin toimi­tuspolitiikkakin
— tulevat viemään melkoista osaa Torontossa nyt
kokoontuvissa tilaisuuksissa. Toivottavasti Järjestön jäsenet tulevat
suurilukuisina seuraamaan näiden kokousten työskentelyä.
Uskomme lehtemme lukijakunnan yhtyvän toimitukseen siinä
kun toivotamme hyvää onnea ja menestystä kokouaväen työntäy­teisille
istunnoille.
Hallituksen säyseä ohjelma ulk©m. pääomaa valvonnasta:
Työväkeä se ei tyydytä lainkaan
mutta suurbusines on •aaa
Munittuaian asiaa kolmatta vuotta, liittohallitus esitti viikon
lopulla alahuoneen istunnolle ulkomaista pääoman kontrollia kos­kevan
ohjelmansa, rtiikä aiheutti vasemmalta oikeaan siipeen asti
suurta tyytymättömyyttä koko työväenliikkeessä ja huonosti salat­tu?,
iloa, suurbusineksen piireissii.
Tuloministeri Herbert Grayn esittämä lakiluonnos antaa muo­dollisesti
hallitukselle valtuudet estää ulkomaalaiset ostamasta^ana-dalaisia
yhtiöitä ellei voida todistaa, että sellainen siirtyminen u l ­komaiseen
omistukseen on "merkittäväksi hyödyksi (Kanadalle".
Lakiluonnos koskee vain sellaisia y^itiöitä, joiden arvo on y l i S250^()()()
ja joiden tulot ylittävät 3 miljoonaa.
Hallituksen omien arviointien mukaan tällaiset canadalaisyhtiöi-den
ostot ulkoraiaiseen kontrolliin edustavat vain kymmentä prosent­ti?,
ulkomaalaisesta pääomasijoitustoiminnasta Canadassa. Sen ulko­puolelle
jäävä 96-prosenttinen ulkomaisen pääoman sijoitus edustaa
uusia sijoituksia ulkomaalaisten jo tiiällä omistamiin laitoksiin ja
ulkomaisten sijoituksia uusiin yrityksiin täällä. Kummatkaan nämä
sijoitusmuodot eivät tule tämiin "ulkomaalaista pääomaa valvomaan"
suunnitellun lain alaiseksi.
Kaiken lisäksi lakiluonnos jät­tää
takaportin kokonaan auki mil­tei
kaikenlaisesta "valvonnasta"
siksi, kun tämä valvontatehtävä
tulee lakiluonnoksen mukaan
kauppa- ja teollisuusmmisteriön
hallinnan alaiseksi. Julkinen sa-aisuus
onv että tämä ministeriö
edustaa nimensäkin mukaisesti
suurliikkeitä ja -yhtiöitä. Se on
suuryhtiöiden ikioma välikappale
etujensa valvomiseksi ja suuri osa
näistä suuryhtiöistä on ulkomai­sen
pääoman kontrollissa tai vai­kutuksessa
olevia laitoksia. Jos
missään on pantu "pukki kaali­maan
vartijaksi" niin se tapahtui
nyt kun ulkomaisen pääoman s i -
joitusvalvonta tältä pikkuosalta-kin
mitä lakiluonnos käsittelee
— jätetään kauppa- j a teollisuus-,
ministeriöstä riippuvaksi.
Leimaten liittohallituksen ulko-noen,
että se on paljon vailla sii­tä
mitä canadalaisilla on oikeus
odottaa.
Kongressin. Inusunnon mukaan
tämä "uusi ohjelma" ei määrit­tele
miten voidaan säännöstellä
uusia välittömiä ulkomaisia sijoi­tuksia
ja niihin perustuva talous­elämämme
kontrolli.
Ammattiyhdistysväen lausun­nossa
arvosteltiin myös sitä kim
lakiluonnoksen mukaan- tuleva
pienoinen'pääomasijoituksen val­vonta
on tarkoitus antaa kauppa-vuutta".
Ennemmin tai myöhemmiii Ca­nada
n hallituksen pitää kohdata
kasvot vastatusten kysymys Ca­nadan
itsenäisyydestä, hän sanoi.
Arvostellen nyt esitetyn laki­luonnoksen
mitään sanomatto-muutta.
mr Gordon sanoi olevan
"kristallin kirkasta, jotta canada-
Ini.set. haluavat ; . . saada takai­sin
kontrolliinsa omat talousasi­ansa,
ei kertaheitolla, vaan koh­tuullisen
ajan kuluessa.:
Nyt julkaistu ohjelma on perin
"vähän merkitsevä" tässä suh­teessa.
Minimitavoitteena Cana­dan
hallituksen olisi pitänyt nyt,
mr Gordonin mukaan, sisällyttää
lakiluonnokseensa ainakin seuraa­vat
viisi, seikkaa: =.
, — Ulkomaisen pääoman kontrol
lissa olevien laitosten pitää n i ­mittää
canadalaisia hallinnollisiin
asemiin;
— Pitää nimittää johtokunti-onsa
enemniistö canadalaisista ;
— Pitää myydä enemmistön
osakkeistaan canadalaisille.
Hän sanoi hallituksen nyt j u l ­kaisemaa
ohjelmaa "ei-riittämät-tömäksi"
ja että kansanjoukkojen
keskuudessa tullaan sitä tervehti-
SEV-MÄÄT JA SUOMI
j a teollisuusministeriön hallin­taan,
selittäen, että tämä voi joh-, "^ään "tyrmistyncisyydellä",
taa poliittisen vaikutusvallan te-j ^ . • •
in. CLC ehdottaa koko- Canadan tapaturmissa
naan erillisen elimen muodosta- 1 kuoli 62
mistä ulkomaisen pääoman kaap- Viikonvaihteen
paustoiminnan siivilöimiseksi.
Montrealin kauppakamari sanoi
puolestaan, että vaikka sillä on
maista omistusta koskevan "uu-i joitakin varauksia, se pitää kui­den
ohjelman" suureksi nollaksi,
NDP :n kansallinen johtaja David
Lewis sanoi viikon lopulla edel-
Wn, että koko ohjelma on "kuva-arvoitus
. . . j o h o n ei usko ku-tenkin
hallituksen lakiluonnosta
"tiukkoja säädösmääritelmiä" pa­rempana.
Mainitun kauppakamarin presi­dentti
Neil \'. Geiman huomioi
tapaturmissa
kuoli ainakin 62 canadalaista,
joista 14 Ontariossa.
Ontarion tapaturmissa meneh­tyneiden
jouko'3.sa on 9 liikenne-:
tapaturmissa kuollutta, 4 tulipa­loissa:
kuollutta jne.
Ylläolevalla. otsikolla kirjoitti
Helsingissä ilmestyvä SKDL ;n
öänenkannattaja Kansan Uutiset
johtavassa toimitusartikkelissaan
toukokuun 6 pnä seuraavaa:
Suomalaiset talouselälTiän edus­tajat
ja asiantuntijat ovat puhu­neet
viime kuukausina Suomen ja
'EECrn vapaakauppasopimuksen
tärkeydestä enemmän kuin mis­tään
muusta. Sen sijaan sosialis-t:
sten maiden keskinäisen talou­dellisen
avun neuvoston, SEV:n
tarjoamista mahdollisuuksista on
vaiettu jokseenkin kokonaan. Kui­tenkin
S?3V pystyy tarjoamaan
maamme" talouselämälle monia
edullisia j a reaalisia yhteistyökoh­teita,
kun vain valtiovalta j a yri­tykset
tajuavat, että yhteistyö
vaatii tekoja eikä pelkkiä puhei­ta.
Maassamme on vieraillut Neu­vostoliiton
tiedeakatemian sosia­listisen
maailmanjärjestelmän ta-lousinstituutin
apulaisjohtaja tri
ulkomaankaupan alalla voi 'olla
vain se, että S E V : n puitteissa''.so-pimukset
yleensä tehdään valtioi­den
välillä, mutta Suomessai u l ­komaankauppaa
hoitavat yksityi­set
yritykset ja yhtymät. Suoma­laisilla
suuryrityksillä ei .ikuiten-kaan
luulisi olevan mitäänositä
vastaan, että tuotannon: mehfekis-tä
olisi etukäteen varmuus, 'jollai­nen
on mahdollista saada yliteis-työllä
SEV:n kanssa. .-/ypillEka
kauppasopimukset tehdään SEVn.
kanssa, kauppa lopullisesti tapah-tuu-
Jtuitenkin SiEV-maiden,:suur­ten
ulkomaankauppa järjestöjen:
toimesta ja nämä ovat niin suiiriä"
ostajia sekä myyjiä, että pystyvät-takaamaan
kaupat monien vuo-'
sien ajaksi.
T r i . Kormnov puuttui myös E E
C:hcn ja totesi, että se kuten ka­pitalistiset
integraatiot. yleensä­kin
pyrkii rajoituksiin. Näiden in­tegraatioiden
piirissä suuret" maat
j? suurimmat yritykset hyötyvät
Juri M. Kormnov. Tri Kormnov P^^net maat ja pienet yritykset
kärsivät menetyksiä. Jokainen
maa, joka tunnustaa. E E C :n teke­mällä
sen kanssa sopimuksia t a i
liittymällä siihen, joutuu vaaraan
menettää osan riippumattöniuu-de.
staan. EEC:n: kaltaiset järjesr
telmät estävät maailmankaupan
Pv,
on erityisen perehtynyt SEV-jär-jestön
ja sen piiriin kuuluvien mai
den taloudellisiin mahdollisuuk­siin.
Lauisunnoissaan tri Kormnov
on osoittanut selvästi, kuten useat
asiantuntijat jo aiemminkin, että
Suomella on mitä suurimmat
mahdollisuudet yhteistoimintaan I'^'^Paa" kehityksen ja suhteita
SEV:n elinten ja SEV-maiden j EEC:hen harkittaessa olisi syytä
kanssa. Suomen valtio voisi teh- \ P^^ää mielessä vanha sananlasku,
dä SEV:n elinten kanssa yhteis-1 J^"l^a mukaan on hyvä mitata
työsopimuksia ja osallistua niihin | seitsemän kertaa ennen kuin leik-
SEV-n suosituksiin, jotka se kat-j ^-^^ yhdeh kerran,
soo itselleen edullisimmiksi ja tar-koituksenmukaisimmiksi.
Niihin
osallistuminen on yksinomaan
Suomen päätettävissä, sillä S E V :
ssä ei ole ylikansallisia elimiä ja
sen suosituksiin osallistuminen ei
merkitse oman päätäntävallan me
netystä vähimmässäkään määrin.
Esteenä yhteistoiminnalle esim.
Kaiken kaikkiaan nyt olisi jo
korkea aika käytännön. toimiin
SEV:n kanssa toteuttavan yhteis­työn
suhteen. Kansallemme ja
kansantaloudellemme SEV-n kans
sa tehtävä \ yhteistyö on paljon
edullisempaa kuin se kuumeinen-puuhailu,
jota nyt käydään maam­me
sitomiseksi EEG :hen ja sen
tarkoitusperiin. .
kaan, joka on kiintynyt Canadan ; myös aivan oikein, että alahuo-asioihin".
; : . neen istunnolle nyt esitetty mr
Hän sanoi, että tuloministeri Grayn lakiluonnos, on heidän mie-
Grayn esittämä lakiluonnos "on lestään paljun paremmin hyväk-petosmeit^.
kaikkia kohtaan" s i -
kSIi mitä olemme tässä yhteydes­sä
odottaneet.
Hän sanoi, että "ellei meillä ole
mielikuvitusta ja rohkeutta ottaa
haltuumme suurta osaa niistä l a i -
syttävä kuin oli ^aikaisemmin
"vuototietona" j u l k a i s L u Grayn
raportti. ,
.niiniMiiirriiiiinMMriniiiitMiMiiiiinniiitiMriiiiiiMiininMiriiiiitiiiMMrniiiiiiMiiiiintniiitiiiiiiituiitiriniiiuiUMiinuiiiiiiniuiiiiiinuiiiiiiii^
Mitä muut sanovat -
K E N E N LEHMÄSTÄ ON KYSYMYS?
Sanokaa mitä tahdotte, mutta kansallisesti ja toisaalta maakun­nallisesti''
toimivia liberaalipuolueita ei voida syyttää siitä, että ne
toimivat johdonmukaisesti.
Otta\vas5a ovat liberaalit tehneet kaikkensa saadakseen päätir
' lintarkastaian suun tukituksi siksi kun hänen vuosiraporteissaan
paljastetaan .hallituksen hirvittäviä rahantuhlausmenetelmiä.
Torontossa, Ontarion liberaalit ovat oppositiossa ja he yrittä-
Canadan kauppakamarin.prcsi- vät tehdä kaikkensa saadakseen hallituksen pakottamaan maakun-dentti
Gerard Filion sanoi halli- nalli.sentilintarkastaian luopumaan vaiteliaisuudestaan.;
tuksen lakiluoiinosta "maltillisen j Kyynikko voisi vihjata, että kysymys^^o^ kenen lehmä on
toksista, jotka ovat nyt Amerikan j ,jggj^i.gg„Q^jj,.j.^,j^j^^ - | kuiloinkin ojassa . . . — John Slinger, huhtikuun 29 p. 1972.
kontrollissa .". .Canadan edut tu-1
levät myydyiksi".
Kuvaten hallituksen ohjelman
"huijaukseksi, ja tragediaksi", mr
Lewis sanoi, ettei hallitus halua
tehdä mitään kontrolloidakseen
korporatioita, joilta he (liberaa- I
Iit) saavat vaalirahansa". !
Canadan kommunistisen puo-!
lueen kansallinen johtaja William
Kashtan: sanoi Torontossa viikon
i: Toronto-Dominion pankin pu-
I heenjohtaja, huoliaisi myös helpoi-tuksesta
.sanoen, että "meidän ei
pidä edistyä liian rohkeasti alku­vaiheessa".
Entinen finans.siministeri Wal­ter
Gordon sanoi viikon lopulla
hallituksen lausunnon ulkomai­sesta-
omistuksesta osoittavan,
että siinä e: huomioida "Canadan
lopulla julkaisemassaan lausun- "^^^'''^ nyt olevan pulman vaka-nossa,
että "kaukana siitä, että ( " ' ^ • • • ^ " • " " ^ " ' " • " • • • • • ^
LISÄKSI H E OVAT VAPAAEHTOISIA
Pohiois-Vietnamissa sotavankeina oleviin amerikkalaisiin liittyy
melkoinen anno>T haaveilevaa kekseliäisyyttä ; . . Poliitikot ja sano-malehfimiehet
puhuvat usein näistä lentäjistä ikään kuin. heidät
olisi kidnapattu Io\van farmeilta, tai kanoottimatkalta Minnesotan
vesistöistä. >'
Todellisuudessa hs ova* len*äiiä. jotka on ammuttu alas Pohjois
Vietnamin ilmatilassa, missä heillä ei ollut minkäänlaista olo-oikeut-t?
»: .siellä sinitaivaaUa he nudo*telivat kuolemaa ia hävitystä ihmi-sHle
kylille ia vainioille. J a ketään näistä miehistä pi ole pakotettu
.«iihpp. tehtävään. He eivät ole ku^sun^^alaisia — vaan vaoaaehtoisia.
Heidät harjoitettiin. . . — Novellisti Grace Paley, New York Times.
'iiiutMiMiTrnMMMiMiiMiMninnnininiNiiMiinitniiiiniiMiniiiiiiiiiiiniiiiiniiitiiiiiiiniiiiiniiiiiiirHiiittiinitniininniinininintiiiiiiMtiMii^
Rhodesian tummat
hylkäävät Smith-
Heath-sopimuksen
Lontoo. — Brittiläinen komis-.
sioni, mikä lähetettiin paikan pääl
le tutkimaan, että kannattaako
enemmistö rhodesialaisista -pää­ministeri
Edward Heathin ja päär
ministeri lan Smithin sopimus­luonnolta,
on nyt ilmoittanut, et-tti.
Rhodesian -tummaihoisten
enemmistö vastustaa, sen hyväk­symistä.
Rhodesiassa on noin 4,000,000
tummaihoista ja 250.000 valko­ihoista.
Raportin johdosta pääministeri
Heathin edessä on nyt valinnan
mahdollisuus siitä, että hyi jataan­ko
ko. sopimusluonnos vai jyrä­täänkö
se läpi Rhodesian väestön
suuren enemmistön vastarinnasta
huolimatta.
se. lopettaisi canadalaislaitosten i P Ä I V Ä N PAKINA
yhdysvaltalaisten pääomapiirien
kontrolliin joutumisen, tälle anas­tukselle
annetaan lakiehdotuksen
mukaan hallituksen hjrväksymi-nen.
Ehdotettu lakiluonnos ei tee
mitään yhdysvaltalaisen yliher­ruuden
lopettamiseksi talouselä­mässämme,
eikä canadalaiskon-troUin
saavuttamiseksi. Se jättää |
muuttumattomaksi ulkomaisen yli 1
herruuden teollisuuksissa sekä r e - i
surssialalla. Se ei tee mitään uiko- j
maisen pääoman kontrollissa ole­vien
laitosten edelleen laajenta­misen
ehkäisemiseksi. Se ei lopeta
Canadan myyntiä — sen tavoit­teena
on helpottaa sitä".
Canadan suurin ammattiyhdis-tyskeskus,
CLC, arvosteli viikon
vaihteessa hyvin terävästi halli­tuksen
ulkomaista pääomasijoi­tusta
koskevaa lakiluonnosta sa-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Emmi Suoma/a, Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina toukokuun 14
päivänä 81 vuotta.
Hannes Suoma/a, Sudbury, Ont..
täyttää maanantaina toukokuun
15 päivänä 74 vuotta.
KaHe Tarvainen, Toronto, Ont.,
täyttää tiistaina toukokuun IG
päivänä 83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
LEHTIASIOISTÄ YLEENSÄ
f'
Sanotaan, että "vahingonilo
on aidointa iloa".
Tarkoituksemme ei ole kui-
: tenkaan ilkkua kenenkään va­hingoille
ja vaikeuksille, vaan
1) kiinnittää huomiota sanoma­lehtien
vaikeaan asemaan yleen­sä,
ja 2) tehdä samalla kunniaa
suurisieluiselle canadalaisnaisel-le,
Charlotte Carterille, joka kuo
li kolmisen viikkoa sitten Gra-venhursti.
ssa. Ontariossa.
• Saatujen tietojen mukaan tä'
mä avarakatseinen ja syvästi ih­misystävällinen
cana_dalaisnai- :
ncn oii sairiiatanut 6 vuoden ajan
syöpää, mikä vei hänet lopulta
hautaan. Kuvaavaa muuten on,
että hän oli työssä vielä kuole­maansa
edeltäneenä päivänä.
. Tarkoitu.s on siis puhua sano­malehtien
vaikeuksista yleensä,
eikä läheisemmin- tunnettujen
pikkulchtien pulmista.
Ja koko tämän kirjoituksen
asiatiedot on lainattu paljon ly­hentäen
eläviisti ja aina pirteä.s-ti
toimitotu.sla Northern Neigh-bors-
julkaisusta, jonka liikkeen­hoitajana
mrs Charlotte Carter
toimi; Julkai.sun toimittajana on
.sadoille Canadan suomalaisille­kin
tunnettu tiedcmies-kirjailija,
Dyson Carter, F.RiC.G.S,
Mainitun julkai-sun pidemmän
artikkelin alus.'!a-todetaan, että
suuriohticn- "kuolcvai.suu.s" on
peloittavan suuri.. :
Esimerkiksi: Toronton vanhin
lehti. V. 1876 perustettu Tele-gram,
sulki ovensa ja lakkasi äs­kettäin
ilmestymästä. Kuuluisa
Lontoon Sunday Citizen kuoli
117. vuotta elettyään. Myös New
: York's World Journal Tribune
on kuollut.
Julkaisussa kiinnitetään huo­miota
ainakin pinnallisesti "kum
malliselta" näyttävään seikkaan,'
että vaikka suurlehdet ovat ol­leet
perustamisestaan alkaen ka­pitalistisen
järjestelmän pääasi-allisimpia
tukipylväitä, niin juu­ri
tämä sama järjestelmä tap­paa
nyt niitäkin. Miljoonat ih­miset
eivät voi heikon ostoky­kynsä
vuoksi ostaa niitä kallii­ta
tavaroita, mitä mainostetaan
ilmoituksissa, jotka ylläpitävät
suurlehtiä. Seurauksena on i l ­moitustulojen
ehtyminen aikana ,
jolloin niitä tarvittaisiin entistä
enemmän.
Toisena "kummallisena' 'seik­kana
mainitaan lehdistön " m o ­nopolisoituminen".
Kukaan ei
voi enää vakavissaan puhua"va-paayritteliäisyyslehdistöstä".
.
Thomsonin monopoli omistaa
Englannissa 128 sanomalehteä,
150 julkaisua: toinen, Kingin
monopoli, omi.staa 252 .sanoma­lehteä
ja julkaisua.
USA.ssa on tilanne vieläkin
pahempi: Sadasta kaupungista
periitr 96:s3a on vain "ketjujen"
eli monopolien julkaisemat^j,leh­det.
Canadassa vain seitsemän
monopolia kontrolloi 51 lehteä,
joita lukee enemmistö kansas­tamme.
Southam omistaa 13 suu­rinta
sanomalehteä; Thomson
28 pienempää.
Nämä lehdet mainostavat it­seään
"kansan äänenä", vaikka
kaikki asiaan tutustuneet tietä-väti
että ne ovat joko yhden mie­hen
tai hyvin pienten ihmisryh­mien
"ääniä" eli äänenkannatta­jia.
Ja ylläesitettykään ei kuvaa
vielä täyttä totuutta. Lehtimo-nopolit
eivät puhu yksinomaan
"omasta puolestaan", vaan en­nenkaikkea
niiden suuryhtiöiden
puolesta, jotka-ostavat ilmoituk­sia
niitä: suuria ilmoituksia,:
mitkä pitävät lehdet maksuky­kyisinä.
—
•Julkaisujen alalla ovat asiat
yhtä 'kehnl)sti.
Ben. Franklinin"v. 1728 perus-'
tama "Saturday Evening Post",
ehkä läntisen maailman parhain
julkaisu, kuoli vararikkoon. Se
yritettiin pelastaa 3:n miljoonan
lukijan poistamisella( siksi kun
he eivät ostaneet tarpeeksi i l ­moituksissa
mainittua tavaraa).
Mutta siitä ei ollut apua. Kun .
voittoa ei saatUi silloin ei voitu
liioin jatkaa "Postin" julkaise­mista.
Samoin meni kansanomainen
"Look" julkaisu.'Mutta kansan­omaisuus
eli yleisönsuosio ei au­ta
enää kapitalismia, ei ainakaan
silloin kun julkaisun ilmoituk-
.set eivät tuota tuloksia.
Nyt puhutaan ."Life-" ja
"Reader'8 Digest-" julkaisujen
vuorosta. Kummankin sanotaan
olevan suurissa vaikeuksissa. Tä­mä
-siitäkin huolimatta vaikka
niillä on miljoonia tukijoita. ( Yk
sistään Lifen sanotaan "vapaut­taneen"
itsensä kolmestamiljoo-nasta
lukijasta, jotka eivät osta
riittävästi.):
Tuhansia ammattitaitoisia kir­joittajia,
ilmoitusmiehiä j a kir­jaltajia
on heitetty työttömien
. arnieijaan -^heidät on "vapau­tettu"
ns.. "vapaan sanomaleh­distön"
työstä. Tuhansia muita
työläisiä. on pakkolomautettu
vähemmän tunnetuista lehdistä
ja julkaisuista viimeksikuluneen
parin vuoden aikana.
Ja yleiskuva on.^amantapai-nen
useimmissa kapitalistisissa,
maissa. Esimerkiksi Italiassa on
150 päivälehteä mennyt mana­laan
ja ainoastaan neljä 79:stä
tuottaa enää voittoa!
. Kapitalistisissa maissa on mil­joonia
ihmisiä enemmän kuin
ennen. Mutta siitä huolimatta ne
eivät voi ylläpitää järjestelmän
yhtä parhainta; propaganda-ko­neistoa
— suurlehdistöä.
Kaikki pikkulehdet — ilman
mitään poikkeusta—ovat nyky­ään
täällä yhä suurenevien vai-/
keuksien puristuksessa. Mutta
kuten ylläolevasta näkyy, van­huudestaan
raihnaan j a sairaan
yhteiskuntamme lehtitaudit ulot­tuvat
aivan huipulle asti. Mai­nittakoon
vain seikka se, että
esim. kuuluisa Lontoon Times :
olisi kannattamattomana aikoja
sitten kuollut, ellei Thomson oli­si
rientänyt sitä miljoonillaan—-
toistaiseksi — pelastamaan. '
. ~ Känsäkoura* >