Vapaus, January 13, 1970

              SSvxi2 Tialstai, tairmnik. 13 p . — Tuesday; Jan.,13, 1970
VAPAUS
< LIBERTY) .
INDEPENDENT UABÖR ORGAN r ^
OF piNNISH CÄKlADIANS
. BätaljiUshed Növ. 6,1917
' JtH^inager: E. SUKSI
P u y i E ^ Inrtce ^«re^i^: Tuessdiaiyis and Thur^toys by yoDaus PpbU^hing
* Öj)" ;^ijiwi^ijid, ioo-«102 ] ^ '^'^^iidd^ ' B M I * ^ ' '
Adverösling iiBiOes upoo aippllcatdolij^ftamsllaöan fi«e o^^^
Segoad Olass MeM regtstoaitdon Numiber 1076
SAIGON MYÖNTÄÄ NYT S0N<5 MY VERILÖYLYN
-dOÄNADIANUNGUÄGEPRESS .clUB :
TILAUSHINNAT:
Ottoadaasa: 1 vk. $10.i)0, 6 kk. $5.25 USAruj:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk^ $5.75
1 vk. $1150, 6 kk. $«55
-Vehnän "salakaupasta"
Vuoden vaihteen aikana nousi melkoinen ''sota vesilasissa'' —
NDP:n Saskatchewanin jaoston johtaja Woodrow Lloyd sanoo
sitH "tyynysodaksi" — ns. vehnän salakaupasta, mitä sanotaan h a r -.
^oiUttavau joukkomitassa Saskatchewanissa j a muissakin aavikko-xpaakunnissa.
Uutistiedoissä on kerrottu, miten Otto .Lang, joka liittohalli­tuksen
ministerinä on~ vastuussa Canadan vehnälautakuntaa kos­kevista
kysymyksistä, on uhannut kovilla toimenpiteillä farmarei­ta,
jotka hänen selostuksensa mukaan salakaupallaan polkevat jal­koihinsa
toisten farmarien oikeuksiia.
Toisaalta on Saskatchevvanin pääministeri Ross Thatcher puo­lustanut
voimakkaasti sitä katsantokantaa, että jos liittovaltio ei
voi järjestää asioita niin, että vehnää^^saadaan myydyksi, silloin;
ei farmareilla ole muuta mahdollisuutta kuin turvautua tähän sala­kauppaan.
On myös kerrottu, ettfl liittovaltion poliisiviranomaiset (RG-MP
in miehet) ovat takavarikoineet noin 70 farmarin myyntilupa-kirjat
vehnän salakaupustelun takia, ja että ne on kaikki palau­tettu
omistajilleen sen jälkeen kun viranomaiset ovat suorittaneet
tutkimuksensa j a ottaneet muistiinpanonsa niistä. Lupakix-jansa
menettäneiden j a takaisin saaneiden joukossa väitetään olevan
myös pääministeri Thatcher,'jolla kerrotaan olevan maatila Regi­nan
lähettyvillä. Mitään syytöksiä ei ole kuitenkaan " k o v i s t a "
Jaanoista j a kiivaista väittelyistä huolimatta nostettu. Tähän pe­rustuu
luultavasti mr L l o y d i n sanonta "tyynysodasta".
Selvää on kuitenkin,-että vehnän salakauppa tulee jatkumaan
n i i n kauan kuin vehnävuoret kasvavat ja liittohallitus kieltäytyy
positiivista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi.
"Vehnän salakaupaksi" sanotaan kaikkia niitä vehnämyyntejä,
mitkä tehdään Canadan vehnälautakunnan ohi, sillä lain mukaan
mainittu lautakunta on Canadassa ainoa laillinen vehnän ostaja.
Salakaupassa farmarit saavat vehnästään paljon huonomman
hinnan, mitä he saisivat ''laillisilla markkinoilla", mikäli tällaisia
laillisuusmahdoUisuuksia olisi — ehkä vain 40 senttiä bushelilta
No. 2 vehnästä, jonka hinta laillisilla markkinoilla on yli $1.40
biisheli.
Ilmeistä myös on, että näillä salakauppahinnoilla on vehnällä
ostajia. Uutistietojen mukaan Saskatchewanin farmarit voivat
myydä vehnäänsä esim. karjan rehuksi Albertaan, tosin alhaisilla
salakauppahinnoilla. Salakauppaa voidaan harjoittaa myös "omassa
maakunnassa" siten, että vehnää myydään alueille^ joissa raekuu­rot,
kuivuus tai jotkut muut tekijät ovat hävittäneet sadon. Sellai­silla
alueilla on vehnäfarmareilla samanlaiset '!myyntikuotat" kuin
muillakin farmareilla. Noille . farmareille voidaan myydä vehnää
. salakauppahinnalla niin, että ne voivat täyttää omat lailliset "kuo^
tansa" j a jakaa sitten voittonsa "salakauppafarmaricn" kanssa sen
lisäksij että he saavat jonkinlaisen satovakuutuksen menetyksis­tään..
Tätä salakauppaa on harjoitettu useita vuosia, eli aina vuo­desta
1943 lähtien jolloin vehnälautakunta sai tehtäväkseen viljan
markkinoinnin. Mutta suureen mittakaavaan se on noussut nyt, jol­loin,
vehnän ylijäämävarastot ovat kasvaneet vuorien korkuisiksi.
Esimerkkinä on lehtitiedoissa mainittu 25 mailia Reginasta lounaa­seen
sijaitsevan Rouleaun vehnäfarmari Gordon Bean, joka selit­tää,
että hänellä on nyt niin paljon vehnää, että hän voi nykyisten
säädösten perusteella täyttää varastoistaan neljän vuoden a i k a n a^
koko myyntikuotansa!
. K a i k k e i n vaikeammassa asemassa ovat kuitenkin omaa pel-toaan
viljelevät pikkufarmarit j a vasta muutaman vuoden farma­rina
olleet henkilöt, joilla on kiinteimistövelat tiloistaan j a muut
ovelat kalustoistaan. Heidän on suorastaan pakok kaupustella veh­näänsä
salaisilla markkinoilla voidakseen maksaa menonsa j a jat­kaakseen
elämäänsä. ;
Surkeinta on se, että mitään huojennusta ei ole nähtävissä —
ja: tämä aikana jolloin toinen puoli ihmiskunnasta on joka päivä
nälissään, j a jolloin Canadassakin on joukkomitassa aliravittuja
ihmisiä. Jossakin on ilmeisesti vika, j a so on selvästi valtiolaivam­me
johdossa.
kanteensa" kullakin
K u n Ranska julisti aseiden vientikiellon Israeliin, Gherbburgin
satamaan jäi viisi Israeliin tilattua j a maksettua tykkivenettä.
Jouluyönä alukset hävisivät Gherbourgin satamasta. Kävi selville,
.että Israel oli " m y y n y t " laivat "norjalaiselle" laivayhtiölle ranska­laisten
viranomaisten luvalla jälkeenpäin käyden selville, että
"norjalainen" yhtiö o H j u l i t a l a i s t e n p e r u j t a m a . . . . Njin että jos
esimerkiksi, jenkit haluaisivat ensiluokkaisia j a aloitekykyisiä so-danjohtajia,;-
niin Israelista sellaisia löyiyy . . . — Vapaa Sana, tam
mikuun 8 p. 1970. — —
Kuten ylläolevasta näkyy, torontolaisjct ystävämme ovat rie­muissaan
Israelin"välistävedosta" sen käsity.^kannan perusteella,
että "tarkoitus pyhittää keinot" ainakin silloin k u n - o n puhe sota-vouhottelusta!
Ilman muuta on kuitenkin selvää, että israelilaiset eivät olisi
'•merirosvoustaan" voineet mitenkään suorittaa, elleivät he olisi
saaneet ranskalaisten viranomaisten j a suoraan sanoen Ranskan
hallituksen aktiivista tukea j a apua.
Ranskan hallitus on pessyt Pontius Pilatuksien lailla käton.sä
vedoten "syyttömyytensä" siten, ottä muutamia korkeassa asemas-
'"Sa olleita viranhaltijoita on erotettu toimesta j a Pariisista on lähe-tetty
moitelausuntoja Tel Aviviin. Mutta siinäkin tapauk.se.sHa, jos
israelilaisia "kaappareita" olisi avustettu vain korkeiden viran­omaisten
toimesta, Ranskan hallitus on kuitenkin poliittisesti vas­tuussa
siitä, että tämä tekonen onnistui.
Ranskasta "kaapattujen" j a Israeliin menneiden laivojen täy­t
y i kulkea esim. Gibralturlir-läpi. Jos P a r i i s i olisi sitä todella ha­lunnut,
se olisi voinut pyytää Yhdysvaltain kuudetta laivastoa
avukseen ja ehkäistä näiden laivojen pääsyn Välimerelle. Mutta
P a r i i s i ci pannut tikkua ristiin näiden laivojen tielle, niiden ollessa
menossa Israeliin. ^
Saigon, - r Amerikkalaiset jou^
kot surmasivat etelävietnami­laisia
siviilejä Song Myssä maa-
Iisi luussa 1968, sanotaan Etelä-;
Vietnamin senaatin puoluatus-valiokunnan
raportissa, jossa
apos^ell^ai) prjpsjdentti Ngnjcp
V a n Thieuta ankarasti sen joh­dosta,
että: hän'! piti tosiseikat
salassa julkisuudelta^
64-siyuisessa . raportissa tode­taan,
että tietty määrä vanhuksia
naisia j a lapsia teloitettiin Song
Myssä 16; maaliskuuta 1968. Siinä
ei mainita muita lukuja kuin F N -
L : n taholta julkaistuja, Vjoiden
mukaan 567 siviiUä olisj^ murhat­tu;
ja lisätään että vain 47 ruu-nriista
tunnistettiin;
, Raportin mukaan 17^ peiiietta
T a Gungista Song M y n k^^län lä­heltä,
jcertoi. että heidän sukulai­sensa
j a lapsensa oli surmattu ja
3ttä ennen välikohtausta kylässä
asui satakunta perhettä.
Tutkimusta johti senaatin puo­lustusvaliokunnan
puheenjohtaja
senaattori Tran Van Don, jolla
oli apunaan kaksi senaattoria. He
kuulustelivat : 14 eloonjäänyttä,
joista jotkut olivat fyysisesi i
huonossa kunnossa, kahta todis­tajaa
ja seitsemää virkailijaa, ja
tutkivat useita valokuvia,' jotk.i
esittivät kyläläisiä ennen joukko­murhia
sekä ruumiita lappojen
jälkeen. •
Raportin mukaan asukkaat koot
t i in kolmeen 20—30 hengen ryh­mään
j a vietiin kolmeen_^eri paik­kaan,
jonka jälkeen kaptcVnj.Er­nest
Medinan komppanian miehet
ampuivat heidät. Presidentti
Thieuta olisi syytettävä, joukko­murhista
koko kansakunuixn ja
historian edessä, koska hän on
vastuus.sa kansallisesta politiikas­ta,
jota Etelä-Vietnamin asukkaat
eivät ole koskaan ymmärtäneet,
sanotaan edelleen.
Senaatin hyväksyippässä p,äätÖ8-
lauselmassa' todet^^n, ett^ Song
M y n murhat ovat erillinen väli­kohtaus
jonka aiheutti amerikka­lainen
yksikkö. Siinä 'vaaditaan
viranomaisia suojelemaan kansa­laisten
henkeä j a omaisuutta ja
*^ a rk i s tam a n n sodankäy ntitapuiin-s
a .
Ti'a'V!;^"Vl'iiinIlitusta siitä, että
•^r' on iir\*an!it julistaa: laajoja
a l v i o i t a "rajoittamattoman ammus
kelun vyöhykkeiksi". Song M yn
verilöyly on heittänyt:epäilyksiä
hallituksen, sotapolitiikan' ylle ja
synnyttänyt sen väiku telinan . e t ­tä
amerikkalaiset: sotilaat voivat
Ranskalta ei
aseita YATrlle
Pariisi. — Ranskan ulkomiiii-ste-riö
k i i s t i v i i m e v i i k o l l a jyrkästi väit­teen,
että Ranska nouvottclbi suii-re.
sta asetoimituteesta • Y l i d i s t y n e e l -
le Arabitasavallalle..
Ulkominit-ttTJön lähteet sanoivat
•'pelkäksi miclikuvituksek-si'' ulko­m
a i s i e n lehtien väitettä, että Ran.^-
k a n e u v o t t e l i s i 1.50 miljoonan (loUa.-
r i n asekaupasta Ejjyptin kanssa.
Tällainen tieto j u l k a i s t i i n maa­nantaina
. cntfiantilaisc^sa Financial
Timei-i^sa. .
Uukomiaistoriö ' sanoi, etteivät
Uamika j a Esivpli neuvottele- tällä
hetkellä • minkäänlaiiisla . a s e t o i m i ­tuksista.
Puola elidottanut
tammikuuta
Bonnille
Bonn. — Länsi-Saksan liittokans-lei-
i Wiilly Branidt sanoi äskettäin,
että l^uola oli olidottanut maiden
välisten neuivorttelujen aloittamista
suhteiden namalisoirinista tamani.
kuun jälkipuoliskolla.
Puokm nootti, jossa hyväiksyttiin
liuinni n ehdotus neuvotteJujen aloit-tamisesta,
jätettiin Länsi-Äiksan ui-,
iltoministoriöUe kaksi viikkoa sitten,
muita vii-anomaiset eivät paljasta­neet
'mildoin tai miUä tasolla neuvot-;
lelut alotottaisiin.
Brandt ilmoitti asiasta antamas­saan
rädiohaastatteluissa, joesa hän
käsitteli hallituksensa
tehdä mHä haluay^t kysyniättä
Yhdysvaltain vir£\i\omaisten mie­lipidettä,
sanoi Trän-
S I V I I L I E N - M U R H AT
N O R M A A L I A S O T AA
J E N K K I E N MIELESTÄ
.New Yqrk. — Kuusikymmentä-viisi
prosenttia amerikkalaisista
pitää M y L a i n (Song My) joukko­murhaa
sotaan olennaisesti kuu­luvana
piirteenä j a ;dn sitä mieltä,
ettei Yhdysvaltain osallistuminen
Vietnamin sotaan ole moraalicon-ta,
ilmenee Time-lehden teettä­mästä
mielipidetutkimuksesta.
Tutkimuksessa haastateltiin 1;
608: aa amerikkalaista pe rhettä.
Tulokset osoittavat vain 22 pro­sentin
olevan sitä mieltä, että M y
L a i n verilöyly olisi ollut väitettä
vissä, j a 24prosentin pitävän Y h ­dysvaltain
osallistumista Vietna­min
sotaan moraalittomana.
Viisikymmentä viisi prosenttia
suhtautuu myötätuntoisesti luut­nantti
William GalleyMin, jota
syytetään 1D9 siviilin murhaami­sesta
M y L a i n verilöylyssä, ja 23
,.pros. on pfLinvae^t^ista n^^^ltä
Calleyn puolvistaj^V^^^^^^^^'
tä häntä k^t$it£i|ln "syi^tipukki-n
a " tässä asiassa.'
Kuusikymmentäseitsemän pro­senttia
arvelee tiedotusvälineiden
tehneen väärin julkaistessaan, tier
toja joukkomurhasta j a sotilaiden
haastatteluja ennen asianomaisia
vastaan pidettäviä oikeudenkäyn­tejä.
Mielipidetutkimus osoittaa myös,
että presidentti Nixonin Vietnam-politiikkaa
kannattavien amerik­kalaisten
luku on noussut huo
mattavasti. Lokakuussa hieman
ennen presidentin Vietnamia kos­kenutta
puhetta vain: 45 prosent­tia
ameriklcalaisista kfinnatti hän-nen
Vietnam-politiikkaansa ja^öO
prosenttia_vastusti sitä. Uusim­man
mielipidetutkimuksen mu­kaan
54 prosenttia kannattaa>jä
40 prosenttia vastustaa sitä.
82 prosenttia haastatelluista us­koo
Nixonin tekevän kaikkensa
Vietnamin kriisin ratkaisemiseksi
ilmenee mielipidetutkimuksesta
edelleen.
PALLO BONNILLA
Saksojen vällyssä kosketuksen-otossa
on pallo: siirtynyt -Länsi-
Saksan liittotasavallan käsiin.
Sen jälkeen kun Bonnin uusi so­sialidemokraattinen
kansleri l o k a ­kuun
hallitusjulistuksessaan tun­nusti
kahden Saksan valtion ole­massaolon
j a sanoi hallituksensa
u]ikopolitii-| haluavan neuvotella Saksojen suh-kannäJtöaloja
vuonna 1970. i teista, vastasi D D R joulukuussa
Brandt nimitti alustaviksi keskus- sopimusluonnoksella normaaleista
leluja^ joita Boimin hallitus on käy-, tasaarvoisista kansainvälisoikeu-nyt
Neuvostoliiton kanssa voima­keinojen
sopimmksen aikaansa^imi-seksi.
Tämä n v u o d e n ensimmäiset;
kuukaudet omistetaan, kuten toivon,
dellisista suhteista. V i r a l l i s t a vas
tausta Bonni.sta ei ole saatu, sitä
harkitaan. Selvästi on kuitenkin
ilmaistu, ettei D D R : n ehdotusta
t o d e l l i s i l l e neuvotteluille", hän sa-i hyväksytä; Huhutaan, että Bon-
.noi.:
Liittokan-sleri .sanoi myös,. että
liittopäivillo 14. tammikuuta annet-ti;\<
iS:-a i^elonteosia hän keskittyy
jaetun Saks.m ontjelmiin ja kansan
kahden o-san välisiin suhteisiin. Vii­taten
Itä^atean johtajan Walter
l ' l h : i c h ; m . ä-skoBCen ehdotukseen
tasaveitaistcn suhteiden solmimi­sesta
Brandt fanoi. että Bonn val-
Mii.-!c!pe oman Uionnoksensa, jo.s:>a
e-itctään kuinka valtioiden välisiä
suhteita voitaisiin hoitaa.
Ulbricht e!idotli, että neuvottelut
Bonnin kanssa aloitettaisiin tässä
kuu.ssa. "
Mao täytti
76 vuotta
Voroshilovin
kaupunki
Moskova. — Ukrainalainen
g a n - k i n kaupunki' saa: u u d e k s i n i ;
mekseen Vorosliilovjjrad, j o u l u k u un
3. päivänä kuolleen tunnetun ncu-vo.
stoIiittolai.^en .sotapäällikön j a val­tiomiehen
Kliment. Voroshilovin
k u n n i a k s i . Kaupunkiin pyst>leläkn
mui«tomorkki marsalkka Voroshi-l
o v i l l e . :
Tokio. — K i i n a n kommunistipuo-
I l u e en puheenjohtaja Mao • TsetunR
[täytti perjantaina, jouluk. 26 pnä
Lu-[ 76 vuotta, mutta v i r a l l i s i a j u h l a l l ir
SYN.TYMÄ:
PÄIVIÄ
Yrjö Palomäki. R. R. 1, Wor-thington,
Ont. täytti lauantaina,
tammikuun 10 pnä 65 vuotta.
Maria. Rauhahi, Watcrs T\vsp.,
Ont. täyttää lauantaina, tammi­kuun
17 pnä 81 vuotta.
Nick Grund.sten. Whitefish. Ont.
täyttää lauantaina, tammikuun 17
pnä 78 vuotia.
Ilmi i^elkola, Sudbury, Ont.
täytti .sunnuntaina tammikuun 11
pnä 72 vuotta, eikä 73 kuten vii­me
torstaina virheellisesti mainit­tiin/-
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin,
suuksia ei järjestelty hänen synty­mäpäivänsä
kunniaksi; ilmoitti ja­panilaisen
uuti-stoimislon Kiodonl
PekinginHkirjeenvaihtaja.- •
Pekingin radio ja Kiinan kommu­nistipuolueen
äänenkannattaja Kan­san
Päivälehti muistivat puheenjoh.
taja Maoa tämän syntymäpäivänä
erikoisohjelmin ja -kirjoituksin;
mutta, diplomaattipiirien mukaan
Mao itse oli kieltänyt virallisten
juhlaMisuutsien järjestämisen tänä
vuonna, ilmoitti Kiodo. _^
Uutistoimiston Pekingin-kirjeen-vaihtaja
totesi, että k;Ukesta päät­täen
Maon teiTeydentila on hyvä.
Pohjois-Vietnamin ja Etelä-Vietna­m
i n vapautusrmtanian johtajat lä­hettivät
Kiinan puoluejohtajalle
onnittelusähkeen tämän 76-vuotis-päivän
johdosta.
' nissa valmisteltaisiin omaa vasta­ehdotusta.
Kummallista on, ettei Länsi-
Saksassa Ulbrichtin ehdotuksia
torjuttaessa ole tullut mieleen p a ­rempia
perusteita kuin vanhat pu­heet
Itä-Berliinin "enimmäisvaa-timuksista"
j a Saksojen tulemises
t a "ulkomaiksi" toisilleen. Nämä
kummatkin pääargumentit vetoa­vat
tunteisiin, ovat epäasiallinen
vastaus vastapuolen ehdotuksiin,
ja su mu verho, jonka taakse varsi­naiset
kicltäytymi.sen syyt kätke^
tään.
DDR ei ole tuonut käsitettä " u l -
-komaä!' keskusteluun eikä se ole
vaatinut mitään ulkomaistumista
Saksojen välillä, pikemminkin
I)äinvastoin. Sehän on korostanut,
että kummatkin valtiot ovat sa­maa,
kansakuntaa j a että niideii
yhdistyminen.. on tulevaisuuden
asia. D D R on puhunut 'kansain­välisoikeudellisista"
suhteista. V a i
tioiden väliset suhteet ovat aina
kansainvälisoikeudellisia, ja kun
nyt Bonn . on myös tunnustanut
D D R : n valtioksi ei senkään kan-^
naita voi DDR:ään olla muita
kuin kansainvälisoikeudellisia suh
teitä. Käsite "ulkomaa" on tässä
yhteydessä vailla kaikkea oikeu­dellista
j a käytännöllistä merki­tystä,
on mm.Ulbricht todennut.
Varsin järkeenkäypää lienee se,
että sitovat sopimukset ja kan­sainvälisiin
normeihin perustuvat
suhteet helpottaisivat j a vilkas­tuttaisivat
suunnattomasti kum­mankin
Saksan keskinäistä kans­sakäymistä.
Tästä rauhanomaises­t
a rinnakkainelosta hyötyisi sak­salaisten
ohella tietysti koko E u ­rooppa.
D D R : n tunnustaminen ja
sen tasa-arvoisuuden seuraukse­na
t)lisi siis asiallisesti kaikkea
muuta kuin "Saksan jaon syvene­minen"
t a i "ulkomaistuminen".
J a mitä tul6e. enimmäisvaati-muksiin"
niin tasa-arvoisuuden
vaatimus ei kai ole sellainen. D-DR:
n ehdottamat väkivallan kiel­to
keskinäisissä suhteissfty rajojen
tunnustaminenv ABC-aseiden kiel­to
Saksassa, kummankin jäsenyys
Y K :3sa j a yleenfeä koko sopimusr
luonnos lähtee oikeastaan siitä
mikä vielä on-mahdollista,^vähim-mästä,
millä on jotain merkftystä.
Bonn käy jo nyt neuvottehria
Moskovassa, tässä kuussa alkane^
vat keskustelut Varsovassa, myö­hemmin
ehkä Prahassa. Kaikki ne
liittyvät toisiinsa j a kaikki mah­dollisiin
neuvotteluihin toisen
Geenin) t i i h ^ ^ 1
kodit miljii^alt^
Colonibo. — Ramflck^teiden ai-heuttajmattulvat
ovat vaatineet, ai-qaöcin
25 ihmisen hengen Ceylonis­sa.
Mfljoona on menettäinyit kotinsa,
ja tuhiansia on tulvavesien eristä-minä;
iilmolteittiin Colombossa vi­rallisesti
äskettäin.
Monsuunisaiteet ja ikova tunli ei­vät
U i t t a n e e t heikkenemisen merk­kejä
uuden vuoden ailkaessa. Sää­ennusteet
lupaavat uusia sateita
tulva-alueilla.
Kotinsa m/enettänäiden määirä on'
lähes ikahdesitciistaiosa maan koko
asuikasmäärästä, joka on 12,5 (mil­joonaa.
Useita tuhansia ihmisiä on
majoitetitu tilapäisille leireille, ja
helikopterit ja . aluikset kiidättävät
elintairvikkeita, vaaitteita ja läälk-ikeitä
kodittomille. Tulvat ovat myös-.
kaitlkaisseet osittain juna- ja..::;linja-£^
autoliikenteen isekä tietoliikenne."
yhteydet.
SopihiiBÄeS
l i e l i l i
yhtenäisyyMä
Moisköva. - - SKP:n eheytysneu-votteluissa
aöcaansaatu sopimus te­kee
tyhijäksi yritykset hajoittaa puo-luie:
ja rikkoa Suomen demokraat­tisten
voimien yi^teistyö, korosti
Neu/vostohiton johtava lehti Pravda
viime yiikoila ..julkaistessaan 'asiaa
koskevan uutisen.
Sopimus öh täi*keä asdc^ Suonien
koinmunistisen
syyden palauttamisessa periaatteel­lisella
ffiarxilais-leniniläisellä ^ i^^^
ruistalla, korostettiin uutisessa edel­leen.
Pravda julkaisee kokonaisuudes­saan
suuren neuvottelukunnan so-pimusta
koske!\'an tiedott'ben. Lisäk-
* ^ samassa uutistbimistp TASSiin
liutisessa sjinotaari, että Helsingis­sä
päättyivät tanimikuuin 3, päivänä
puolueen; yhtenäisyyden paläutta.
mistä koskevat neuvottelut, joita
Saksan kanRsa. Länsi-Saksa ei voi j tunnstusti on viime kuuikausien ai­kovin
kauan neuvotella näissä
kaupungeissa ikään kuin riippu­mattoman
D D R : n pääkaupunkia
ei olisi olemassa. Tähän viitattiin
varsin selvästi mm. Moskovassa
vuoden lopussa.
M. Hölttä •
kana käyty Suomen ikommoinistisen
puolueen johdon ja SKP:n seitse­män
piirijärjestön edustajien kes­ken,
piirijä n estojen, "joiden edus­tajat
olivat viime vuoden huhtikuus-sa
pjjkotetut poistumaan puolueen
5. eclustajakokouiksesta".
SuomalaiVamerikkalainen varustamo
ostaa kantosiipiali^ksensa N-liitosta
Helsinki. — Karibian' merellä
ma'ikustajalitkenteen aloittava suo-malais-<)
imerik!kala;inen varustamo
O: taa tarvittavat kantosiipialukset
N eu vpstöliitosta. Täysin amerikka­laisten
omistama, mutta Suomessa
rekistea-öÄävä varustamo suunnit­telee
usean aluksen hankkimista.
Karibian meren ensimmäisen kan-tosiipialulksen
kapteeniksi. on valit­tu
lahtelainen m/s Tehin eräs en­tinen
päällitekö. Myös Tehi on Neu­vostoliitosta
ostettu.
Suomalaisen Satra Shipping Ltdn
omistaa amerikkalainen, Canadalai-nen
ja englantilainen Satra Ship­ping.
Suomalaista pääomaa yhtiössä
ei ole; Pääyhtiö on New Yorkissa
toimiva Satra Corp.; jomifca pääiteh-tävänä
on USA:n ja Neuvostoliiton
välisen kaupan laajentaminen.
Suomalainen Satra Shipping ei
saa liikennöidä Suomen satamien
väQillä eiväOcä yhtiön alukset saa
tulla Suomeen. Suomen lipun alla
purjehtivissa aluksissa täytyy. olla
suomalajnen päällikkö.
Meriliikenteeseen tarkoitetut neu-vdstaliittolaiset
kantosiipialukset
ovat Meteor-tyyppiä ja ne voivat
kuljettaa noin 120 matkustajaa.
Järvi- ja jokiliikenteeseen Neuvos­toliitto
valmistaa pienempää 64
matkustajan Raketa-tyyppiä, jollai­nen
myös m 's Tehi on. (HS)
FNL noudattaa
Tet-aselepoa
Saigon — Etelä-iVietnarain Kan­sallinen:
Vapautusrintama nou­dattaa
neljän päivän aselepoa
Aasian uudenvuoden "tetin" aika­na,
ilmoitti F N L n radio viime vii­kolla.
Aselepo alkaa klo 7 paikal­lista
aikaa 5. helmikuuta ja päät­tyy
klo 7 helmikuun 9. päivänä.
. Saigonin hallitus ei ole vielä
ilmoittanut kantaansa Tet-asele-poon.
PÄIVÄN PAKINA
Israelissa —• ja ilmeisesti -myös
Vapaa Sanan toimituksessa — tä-
TTTä Israelin sotainen "uroteko" on
nostattanut s u u r t a i l D a j a riemua.
Mutta se ci tule lainkaan autta­maan
länhi-idän räjähdysmäisen
tilanteen .selvittämistä-eikä nii.s-
.sään tapaiiksesfia Israelin asiaa. '
Päinvastoin on asia. Näiden
t y k k i veneiden "kaappauksen"
avulla kiristettiin edelleen lälii-idän
jännitystilannettaja huonon
nettiin rauhanomaisen ratkaisun
mahdollisuuksia. Pitkän päälle
Israelin rajojen tui^vallisuus ja
koko kan.sallinen olemassaolo vaa­tii
kuitenkin r a u h a a ja r a u h a n ­omaista
rinnakkaiseloa a r a b i m n i -
den kunsöa jotka vuosisatojen or­juutetun
nsemanHJi yuokai nvHl
vielä taioiis-sotilaallisesti heikko­ja,
miitta tulevat niin v a r m a an
kuin päivä .seuraa yötä; kehitty­mään
monin verroiiv voimakkaim­miksi,
mitä Israel oh. n y t tai voi
koskaan olla. .
Israelin sotaisien vulLapiiririi
ihai 1 u jti ; uiilie kiitientuput us ci
s o v i kenollekäUn niiilc, jotka l'.);
della toivovat hyvää i B r a c l i l l e ja
samalla maailmanrauhan säily-mislii.
.
SUOMALAISTA TOIVEIKKUUTTA
Toisin kuin monissa muissa
porvarillisis.sa maissa, Suomessa
tuntuu vallitsevan voimakaana
käsitys, että nyt alkanut uusi
vuosikymmen lupaa edistyksen
j a kehityk.sen jatkumista, mistä
presidentti Urho Kekkonen mai­nitsi
60-luvun asioista puhues­saan..
Maan suurena vaikeutena on
ollut kolmi.sen vuotta kestänyt
kapitalistisen järjestelmän lama­kausi,
minkä johdosta on vielä­kin
luvattoman paljon työttö­miä.
_ Mutta uudelle vuosikymmenel­l
e siirrytään Suomessa taloudel-li.
sen nousukauden - merkeissä.
Työttömyyttä on vielä, mutta so
on vähenemä.ssä.
Meiikillepantavaa on; että ka­pitalistisesta
järjestelmä.stä joh­tuneesta
heikosta taloustilantees
ta huolimatta on yhtyneen va-
.semniiston ja keskustapuolueen
hallituksen avulla saatu huomat­tavasti
parempi sosiaaliturva s a ­malla
kun maan kansainvälinen
tilanhe-on entisestään voimistu­nut;
Koko Suomen itsenäisyys-kauden
aikana ei Suonaessa olo:
tapahtunut niin voimakasta edia
työtä. mitä on tapahtunut rau­hanomaisen
' riiinnkkaiöelon oh­jelman
puitteissa toisen maail-niansodan
päättyniisen, j a eri­koisesti
viimeksikuluheen Vuosi-:
kymmenen aikana.
, Presidentti Urho Kekkonen
ositti miclcHtämmc totuudonmu"
kaisen kuvan.tilanteessa sanoes­saan
uudenvuodenpuheessaan,
että Suomi on kansakuntana elä­nyt
entistä mielenkiintoisimman,
edistyksellisimmän j a ennenkaik
kea vapaamman vuosikymme­nen.
Varteenotettavana toteamuk­sena
hän sanoi, että tänä aika­na
suomalaiset ovat "oppineet
yhä enemmän antamaan arvoa
ihmisten OTllaisuudelle j a yhteis­kuntamme
monimuotoisuudelle
mikä tarkoittaa myös suvaitse­vuuden
kasvua."
Erikoisen voimakkaasti on tä­hän
edistykselliseen kehitykseen
vaikuttanut työväenpuolueiden
ja-kapun yhteistyöhallitus, jon­ka
uudelleen valinta olisi epäile­mättä
suureksi hyödyksi koko
Suomen kansalle!.
Merkillepantavaa myös -on,
että kaikkien työväenpuolueiden
keskuudessa on Suomessa kehit-tymä.
ssä katsantokanta, että huo
limatta siitä, mitä maalisvaa­leissa
tapahtuu, yhteistoimintaa
oh edelleen jatkettava ei yain
työtätekevien vaan loppukädes­sä
koko kansakunnan parhaitten
etujen takia.
Puhuen Suomessa tapahtuneis
ta muutoksista ministeri JPaavo
A i t i o (SKDL) sanoi vuoden
vaihteessa, että kuluneen vuosi­kymmenen:,
alussa "maasflfi istui
porvnrihalitus ja työväenliike
oli hajalla^ Kansnndombkraatit
j a sosialidemokraatit kävivät
keskenään ankaraa sotaa. Työ­mailla
riideltiin eikä yhtenäises­tä
esiintymisestä ollut toivoa­kaan.
•Nyt on tilanne kokonaan toi­nen"
hän sanoi j a selitti: " L a i -
taoikeistoa edustava kokoomus­puolue
on joutunut olemaan hal­litusvastuun
ulkopuolella. Kan­sandemokraatit
ovat hallitukses­sa
pitkän oppositiokauden jäl­keen
. O n saavutettu se hali itus-yhteistyö,
jota olemme aina p i ­täneet
parhaana ratkaisuna.
' J a myös tuloksia on saavutet­tu,
vaikka on selvää, ettei täl­laisessa
monia Ideologioita-edus­tavassa
hallituksessa ole voitu­kaan
päästä sellaisiin ratkaisui­hin
kuin mitä me kansandemo­kraatit
olisimme yksin halun­neet.
Ratkaisut ovat kompromis­seja,
mutta ne ovat monin ver­roin
myönteisempiä kuin edel­täneen
hallituksen aikana.
"60-luku merkitsi mielestäni
yhteistoiminnan rakentamista,
ei vain hallituksessa; vaan niyös
ammattiyhdistysliikkeessä, kun­nallisvaltuustoissa,
j a kaikkialla,
missä työväen edustajia on mu­kana.
Tämä. bn mielestäni tär­keintä
6Ö-luvuntoiminniaasa.
''On jatkettava yhteistoinriin-nan
rakentamista nykyiseltä
pohjalta. Maaliskuussa ovat
eduskuntavaalit jotka luovat por
rustan nähdäkseni koko 1970-
luvun toiminnalle . . . Luotan
siihen,' et,t^ kansandemokraatti­nen
liike pystyy kokoamaan ri­vinsä
menestyäkseen näissä vaa-.
leissa. Kansandemokraattien ja
: vasemmiston vaalivoitto tuo lä­hemmäksi
niitä välttämättömiä
ratkaisuja, joita meidän on pys­tyttävä
tekemänä talouselämäm­me
kehittämiseksi . . .
" 7 0 - l u k u tulee Jatkamaan
myös sitä myönteistä sosiaalipo­liittista
suuntausta, j o k a sai a l ­kunsa
60-luvulla. Tämä on mah­dollista
nykyisen hallitusyhteis­työn
syventämisen ja laajenta­misen
avulla. Näin tulee tapah­tumaan
j a sen tärkein edellytys
on, että työväenryhmien yhteis­työ
edelleen kehittyy, ei vain
hallitukse.ssa, eduskunnassa, kun
nanvaltuustoissa vaan myös puo­lueiden
välillä.
" K u n 60-luku alkoi, emme voT-neet
kuvitella, että se päättyisi
näin myönteisissä merkeissä...
Kun nyt 70-luku alkaa, näemme
jo sen alkaessa, että vuosikym­men
tulee. olemaan myönteinen
hyvin monessa mielessä . . . " - -
- - Näin ministeri Paavo Aalto­nen.
Samanlaisia ajatuksia ovat
esittäneet S K D L : n muut vaiku­tusvaltaiset
edustajat. Yhteistöin
minnan tärkeydestä ja sen jat­kamisesta
ovat puhuneet myös
SDiP :een j a Tpsl :n edustajat hy­vin
toivorikkaassa änensävyssä.;
Kuten alussa t u l i : jo sanotuk-v
si. Suomessa; varsinkin kansan
eneinmistöä edustavissa työväen
j a keskustapuolueen piireissä,
valitsee voimakaana käsitys,
että nyt alkaneelta yuosikymme-noltä
voidaan odottaa aika pal­jon
hyvää. — KäJiaäkoura.