Vapaus, June 24, 1961

              15'; f,-
' 1
V A P A U S
CUnsSStJV) -r- IlDdepeDde9!it Zisbor
Ofgsa of FbiniOh ^ Canadians. 'fis-tebUshea
Nbv. 6. 1917. Authbrized
as leoond claas mail by the'Post
Office Department. Ottava., Pub-
:iished tbrice veekly: TuesdaySk
T b u n d ^ and Saturdajnby Vapaus
Etan Sti^ WH Sudbycy, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS» 4-4284;
Edltorial Office OS. 4-4265. Managei
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69/ Sudbiury, Ontario.
Advertising rates opön .Application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Oanadassa^ 1 vk. 8.00 6 k k . 4Jt5
, 3 k k . 2.50
Tfadysvalloissa: 1 Tk. «.00 6 k k . 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50.6 k k . 525
FlemmgiA köyhä budjetti
: Vaikka liittohallituksen .budjetin "munimisessa" tarvit-tiin
pari kuukautta ylimäpräist^/aiklaai j^vaikkE^ sitä mainos­tettiin
etukäteen suureksi mestariteokseksi, jonka perusteella^
mkantalouselänjä saadaan Jälleen -laajenemisen'' eli kasvun tielle, niin kaikesta huolimatta suuri elefantti synnyttitaas
V pienen silihättömän ja karvattoman hiiren pojan. Tosiasiassa
valtiovarainministeri Flemingin tiistaina esittämän budjetin
perusteella ei "laajene" eikä kasva juuri mikään muu kuin
kansallinen velkataakkaamme meille ja tuleville sukupolville
sekä tavallisen kansan muutenkin suuret talousvaikeudet.
Todistuksiako?
= Itse valtiovarainministeri Fleming sanoi, että tämän bud^-.
jetin perusteella odotetaan kansallisten taloustulojen kasvua
tamän;^tilivuoden aikana ainoastaan 3-prosenttisesti — viime
vuonna hän ennusti 6 prosentin kasvua jä poltti siinä pahasti
eiihustajanäppinsä, mutta samalla >hän myönsi avoimesti, että
nykyinen kroonillinen joukkotyöttömyys tulee kaikesta huo­limatta
jatkumaan. "Minä uskon kansallistulojen nousevan
3-prosenttisesti'' sanoi mr; Fleming maratoonipuheessaan tiis-tdi-
iltana. " . . . Todennäköisesti se ei laske työttömyysmää-raä
siedettävämmälle tasolle."
• Ja sellainen budjetti mikä ei voi varata työtä työttömil-leinme
ei kerta kaikkiaan vastaa nykyhetken kansallisia tar­peita.
Tosiasia nimittäin on, että maassamme tarvitaan välitä
tö^nästi hallituksen toimesta järjestettäviä suurisuuntaisia
kehitystöitä jos mielitään varata hetifeohtaisesti työtä tuhan­sille
työttömillemme. Sen lisäksi tarvitaan harkittuja ja
kauaskantoisia toimenpiteitä, valmiita kulutustavaroita, ko­neita
ja muita tarvikkeita tuottavien teollisuuslaitosten ke­hittämiseksi,
sekä sellaista rauhanomaista, ts. puolueetonta
ulkopolitiikkaa, minkä perusteella voimme kansakuntana ke-hUtää
kaupankäyntiä kaikkien niiden maiden kanssa, jotka
b^uavat molemminpuolisen edun perusteella olla kauppa­suhteissa
Canadan kanssa.
* * *
Kieltäytyessään vähentämästä varustelutarkoitukseen
haaskattavia suuria rahamääriä, mikä tarkoittaa asiallisesti
puhuen Washingtonin ulkopoliittisessa talutusnuorassa kul­kemisen
jatkamista, liittohallitus yrittää parantaa tilannetta
. finanssipoliittisilla kikkakonsteilla, joista voi ajan niittaan
olla enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Ainoa tuntuvampi apu talouselämämme elvyttämiseksi
tässä budjetissa on se kohta, minkä perusteella poistetaan
Cjanadassa valmisteltavista autoista 7% prosentin valmiste­vero.
Se alentaa arviolta, keskimäärin noin $3,000 arvoisen
auton, hintaa $150.00 kappale.' Selvää on, että tämä parantaa
vähän iGanadassa valmistettavien henkilöautojen kilpaili^y-kyä
Ja.elvyyttää vastaavasti autoteollisuuden kriisiä. Tämä
pjtää paikkansa sittenkin; vaikka tästä verohelpotuksesta
pääsevät hyötymään pääasiassa vain keskiluokkalaiset ja
korkeimmin palkatut työläiset, eli ne canadalaiset jotka pys­tyvät
uu§ia $3,000 hintaisia autoja ostamaan. Suuri enem-
• iriistö canadalaisista ei voi taloussyistä enää sellaista autoa
o$taa — he ovat joko aivan ilman autoa, ostavat jonkun hal­vemman
eurooppalaisen auton tai turvautuvat kerta toisensa
Jälkeen käytettyjen autojen ostoon.
Nyt kun Canadan Suomalaisen
Järjestön ja Suomalais- Canadalai-sen
Amatööriurheiluliiton liittojuh­lat
pidetään Sudburyssa elokuun a-lussa,
niin ihmisten mielenkiinto
varmaankin on kohdistunut Sudbu-ryyn.
Monet Sudburyyn saapuvat
vieraat ovat jo ennakolta tutustu­neet
paikkakuntaan, mutta saapuu
myös sellaisiai jotka ovat vähem-mäfa
tutustuneet tähän maailman
suurimpaan nikkeliteoUisuuden
keskukseen j a tuleepa sellaisia, jot­ka
eivät koskaan ole käyneet tääl­lä.
Siksipä lienee paikalleen, että
esitämme suurjuhlan pääkaupun­gin.
• . • '
Maantieteellisesti Sudbury on Ca­nadan
sDurimpien suomalaisasutus­ten
keskipisteessä. Etelässä on To­ronto,-
jossa on paljon suomalaisia
j a lisäksi St. Catharines, Samia
j a Windsor joissa asuu huomatta­vasti
kansalaisiamme. Matkaa To­rontoon
ön noin 250 mailia ja
Windsoriin on noin 200 mailia p i ­tempi
matka.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
E m i l i a Hänninen, Long Lake,
Ont., täyttää sunnuntaina, kesäkuun
25 pnä 70 vuotta.
' Alma Karjalainen, Long Lake,
Ont., täyttää tiistaina, kesäkuun 27
pnä 73 vuolta. t'
Ida Koivula, Long Lake, Ont.,
täyttää tiistaina, kesäkuun 27 pnä
73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
Idässä vähän y l i 400 maiJhi pääs­sä
oh Montreal, jossa asuu paljon
suomalaisia. Sieltä saapuville on
matka Stdburyyn siitäkin kiintoi-nen
koska tie.kulkee maamme pää­kaupungin
Ottawan läpi.
Pohjoisessa ovat sellaiset suoma­laiskeskukset
kuin Timmins, South
Porcupine, Kirkland Lake, Rouyn,
Vai 'dor sekä Cobalt. CobaLiin on
vajaa 200 mailia j a Timminsiin y l i
300 mailia.
Länteen Sudburysta ovat Sault
Ste. Marie, Port Arthur ja Fort
William. Ensiksi mainittuun paik­kaan
on noin 200 mailia ja viimeksi
mainittuun yli 600 mailia.
Viimeksi Sudburyssa pidetyn
suurjuhlan aikana ei ollut vielä
käytössä valtatie no:' 69, .ku.en
nyt on, joka lyhensi matkaa
Torontoon y l i 70 maililla. Trans-
Canadan m a a n t j ^ avaaminen Jär-vienpäähän
lyhensi matkaa ainakin
300 maililla. Kuten huomaatte Sud­bury
on maantieteellisesti suoma­laisasutusten
keskipiste.
Kun Torontosta matkalla Sudbu­ryyn
sivuuttaa Parry Soundin suu­remmat
asutuskeskuikset ; katoa­vat.
Sitä vastoin maisemat ovat
vaihtelevia, kauniita männikkökan-kaita
ja t ie on erinomaisessa kun­nossa.
Välillä ohitetaan kaksi suur­ta
jokea, ensiksi Pickerel-joki ja
ainoastaan maili siitä Sudburyyn
päin historiallisesti kuuluisa
French-joki. Viimeksimainittua jo­kea
kulki ensimmäisen kerran alas
valkoinen mies ranskalainen tutki-musnlatkailija
Champlain 1615.
Pian tämän jälkeen sivuutetaan
Burvvashin vankifarmi ja sen ]äl
keen alkaa näkymään pikkukyliä ja
asutus tihenee sitä mukaan kun lä-
Länsi puntarissa
! Mutta budjetissa esitetyt muut "lääkkeet" ovat melko
karvaita nautittavaksi ja kaiken lisäksi niiden parantava
voima, on hyvin kyseenalaista laatua.
• Vakuuttaen kuulijoilleen, ettei nykytilanteessa ole suu­rempaa
vaaraa "inflaatiosta" — ja se pitänee paikkansa si­käli
kuin taloudellinen lamatilanne jatkuu -—mr. Fleming
esitti budjetissaan 600 miljoonan dollarin tappion. Toism^
sanoen, liittohallitus aikoo tämän tilivuoden aikana elää vas­taavasti
yli varojensa, eli kuluttaa $600,000,000 ($32 jokaista
miestä, naista ja lasta kohti, eli noin $130.00 jokaista keskin­kertaista
nelihenkistä perhettä kohti) enemmän, mitä se Eri­näisinä
veroina saa kerätyksi kassaansa. Se lisää täten sekä
nykyisen että tulevien sukupolvien taloustaakkaa vastaa­vasti.
' ,
• muuna parannuskeinona sanotaan sitä kun Ca­nadan
dollarin arvo lasketaan Yhdysvaltain dollarin arvon
alapuolelle — ehkä 95 sentin paikkeille tai sitäkin alemrnäksi,
; Meille on aikaisemmin yritetty selittää jonkmlaiseksi
hyvinvoinnin ja kunnian merkiksi sitä kun Canadan dollarin
arvo on toisen maailmansodan jälkeen ollut Yhdysvaltain
dollaria korkeampi. .
; Nyt sensijaan mr. Fleming selitti dollariparkamme arr
von alentamista joksikin ihmelääkkeeksi, joka auttaa koti­maisen
teollisuuden kehitystä ja koituu siunaukseksi koko
kansakunnalle. Ihmetellä vain täytyy, että miksi tällaista
remonttia rahanarvon alentamiseksi ei ole suoritettu aikai-
..•scmmin?, .
; 'XsiallisestT puhuen döTTarin arvon alentaminen ja suiiri
budjettitappio lisäävät inflaatiopainetta maassamme. Nähtä­väksi
vain Jää, missä määrin mr. Fleming on oikeassa siinä,
että laman jatkuessa ei inflaatiosta-ole suurempaa vaaraa.
Varmaa, kuitenkm on, että rahan arvon alenemisen johdosta
nousee vastaavasti ulkomailta tuotettavien tavarain ostohin­ta.
Se lysti lankeaa siis'kaikkien canadalaisten maksettavak­si!
Mijreäjmäärin .tämä ulkomailta tuotettavien tavarain hin­tojen
nousu rajoittaa tuontia Yhdysvalloista ja lisää näiden
tavarain valmistamista kotimaassa, se on vielä monessa. Muis­taa
nimittäin tulee, että länsimaailmassa puhutaan nykyään
nielko", laajassa mitassa punnan ja muiden rahayksikköjen,
' mukaanlukien Yhdysvaltain dollarin arvon alentamisesta.
• Jos osoittautuu, että Fleming olisi ottanut vain 'varaslähdön"
laajemmin kehittymässä devalvaation sarjassa, niin se ei auta
hiuskarvan vertaa ulkomaakauppamme tappion vähentämis­tä,
vaan heikentää kansanjoukkojen ostokykyä ja siten pa-
V hentaa pitemmän päälle niitä talouspulmia, joita sen pitäisi
nluka parantaa.
m^^f'MSlM^-;'^'^^''- ' *•••'• ,'
^^;^;p,^l^^rt)öU arvon alentamisen pitäisi myös parantaman —
•^il^j^jfeM^lirt*»^ — Canadassa tuotet-ä|^|
plfj(^-;jEl(yarainJd^ ulkomaamarkkinoilla. Teo-;
I ^ J | ^ p t | y t t seiuntietenkin mahdollista, mikäli monopoli-
Suomen laajimmin leviävä työ-väenlehti,
Kansan Uutiset, julkaisi
kesäkuun 13 pnä ylläolevalla otsi­kolla
varustetun ajankohtaisen toi-mituskirjoituksen.
missä esitetään
Euroopan rauhafasopimuksesta ja
Saksan ongelmasta seuraavia johto­päätöksiä:
' K u t e n , n^uistetaan, julkaisi eräs
newyorkilainen lehti \ j u u r i ennen
Wienin kokousta provosoivan uuti­sen,
jonka mukaan, N A T O i l l a on
suunnitelma suorasta hyökkäykses­tä
Saksan, demokrattiseen .tasaval­taan,
mikäli Neuvostoliitto solmii
eririsraiihan demokraattisen Sak­san
kanssa j a Länsi-Berliini juliste^
taan vapaakaupungiksi. Provokaa­tioista
välittämättä selvitti kuiten­kin
kumpikin sopimuspuoli vWienis-sä
toisilleen kantaansa myös Sak:
san ja B e r l i i n in kysymyksessä mo­lemminpuoliseksi
hyödyksi, kuten
virallisessa kommunikeassa todet­tiin.
Nyt on Neuvostoliitto julkais­sut
: sen muistion, jonka' Hrushtshev
esitti Wienissä Kennedylle Neu­vostoliiton
kantana Saksan rau­hansopimukseen
ja Berliinin on^
gelmaan. •
Neuvostoliiton tässä muistiossa
esittämä kanta ei poikkea perus­taltaan
sen aikaisemmista ehdotuk­sista.
Muistio sisältää samalla erit­täin
pitkälle meneviä myönnytyk-siä^
j o i l l a taattaisiin, ettei länsivaL
tain j a Saksan liittotasavallan etu­ja
misään tapauksessa loukattaisi,
mikäli nämä osoittavat haluat rat­kaista
Saksan kysymys rauhan­omaisten
neuvottelujen avulla.
Neuvostoliitto menee sovintoehdo­tuksessaan
jopa niin pitkälle^ ettei
sen mielestä rauhansopimuksen ai-lekirjoittamisenkan
vielä tarvitsisi
pääoman kontrollissa olevat
tuotantolaitoksemme eivät pis­tä
siitä saatavia, etu ja lisävoit-toja
taskuihinsa kotimaisten­kin,
tavarain hintojen korotta­misen
avulla.
Ja vaikka valtionvarainmi­nisterin
puhe oli pituutensa
puolesta ennätyspitkä mara-toonipuhe
täällä Canadassa,
siitä ei kuitenkaan löydy yh­tään
ainoata ehdotusta tai esi­tystä-
miltei vararikkotilassa
olevien kaupunkien ja muiden
kuntien talousaseman huojen-tamiseksi.
Lyhyesti sanoen, mr. Fle"
mingin budjettipuhe Jätti pal­jon
toivomisen varaan. Totta
on että tuntuvampia korjauk­sia
siihen saadaan vain suu­remman
remontin avulla —
vähentämällä varustelumenoja,
lisäämällä suuryhtiöiden vero­ja
jne. Mutta sitähän varten
on alahuoneen jäsenet valittu
eri puolilta maata, että he huo­lehtisi
vat kansakunan yhteisis­tä
asioista. Nyt onkin vaaditta­va
mahdollisimman voimajpe-räisesti,
että kunkin alueen
parlamenttijäsenet ryhtyvät
puolueyhteyksistään huolimat­ta
vaatimaan parannuksia mr.
Flemingin tiistain^ esittämään
kovin heikkoon ja köyhään
budjettiin.
merkitä kaikkien allekirjoittajien
"kannalta Itä- tai Länsi-Saksan v i ­rallista
tunnustamista. Voisi olla
olemassa jopa kaksi erillistä . rau­hansopimusta,
kunhan ne vain tär­keimmissä
kohdissaan vastaisivat
toisiaan. Neuvostoliitto ei myös­kään
yhdistä rauhansopimusten ai­kaansaamiseen
vaatiinusta Länsi-
Saksan eroamisesta NATOista,
vaan kumpikin Saksa voisi jäädä
määräajaksi niiden sotilasliittou-,
lumien jäseneksi, joissa ne nytkin
ovat. Mitä Länsi-Berliiniin tulee,
niin sen demilitarisoimisesta j a va-paakaupunkiasemasta
huolimatta
siellä voisi olla "symbolinen" kol­men
läntisen suurvallan sekä Neu­vostoliiton
mi^odostama , joukko:
osasto t a i s i t t e n ' Y K n alainen puo­lueettomien
maiden sotilasosasto.
Siiiä, ettei Länsi-Berliinin sisäisiin
asioihin puututtaisi, lupaa Neuvos­toliitto
antaa voimakkaimmat, mah­dolliset
takeet.
N i i n suuresti kun aina onkin
luotettu Neuvostoliiton haluun set
vittää rauhanomaisten neuvottelu­jen
ja sovittelujen avulla kansain­väliset
riitakysymykset saattavat
näin pitkälle menneet sovittelut
tuntua jopa yllättäviltä. Loppujen
lopuksi näissäkään ehdotuksissa ei
ole yllätystä, sillä Neuvostoliitto­han
on aina korostanut haluavan­sa
selvittää Saksan j a Berliinin
ongelmat niin, että lännen edut
turvataan. Kuitenkin tämäkin
muistio esittää selvästi sen monesti
toistetun asian, että Saksan j a Ber­l
i i n i n ratkaisun lykkääminen on
mahdotonta ja jopa vaarallista.
Näin ollen riippuu länsivalloista
joudutaanko kaikesta huolimatta
sellaiseen ratkaisuun että Neuvos­toliiton
on pakko solmia rauha yk­sipuolisesti
vain Saksan demokraat­tisen
tasavallan kanssa, jolloin
'länsi ehkä menettää sille tarjotut
mahdollisuudet valvoa etujaan so­pimuksen
solmimisen yhteydessä.
Äskettäin haastatteli Neues
Deutschland pääministeri Ulbrich
tia, jolta mm. kysyttiin, voisiko sel­lainen
rauhansopimus, joka sisät
täisi myös Berliinin kysymyksen
rauhanomaisen ratkaisun, aiheut­taa
selkkauksen vaaran. Ulbricht
vastasi.^ettei sotilaalliseen selkka­ukseen
,ole pienintäkään aihetta.
Länsilehdistössä on puhuttu joista­kin
uhkaavista saartotoimenpiteis-tä
ja Länsi-Berliinin liikennereit­tien
sulkemismahdollisuudesta,
mutta tosiasiassa ei demokraatti­sella
Saksalla ole mitään sellaisia
aikeitakaan. Luonnollisesti on so­vittava
demokrattisen Saksan kans­sa
jos maalla vedessä tai ilmassa
käytetään ^sen alueen kautta kulke­via
liikennereittejä^ mutta samalla
tavallahan, jos Itä-Saksan lentoko­neet
lentävät esim. Länsi-Saksan
alueen y l i , tarvitaan tämän maan
hallituksen lupa. Jo vuosia ovat
Saksan' demokraattisen tasavallan
viranomaiset valvoneet vähintään
95 pros. Länsi-Berliinin ja muiden
maiden välisestä liikenteestä, to­tesi
Ulbricht. Lopun viiden prosen­tinkin
siirtymiseen demokraattisen
Saksan valvontaan maailma kyllä
tulee tottumaan. '
Lännelle on nyt tarjottu mah­dollisuus,
jonka edullisuutta se e i '
voi minkäänlaisin perusteluin kiel­tää.
Nyt on lännen rauhanhalu ja
neuvotoluvalmius jälleen puntaris­sa.
hestytäan Sudburya.
Kun tulee idästä j a sivuuttaa Ot­tawan,
tie kulkee kaunista Ottawa-joen
laaksoa pitkin aina Mattavvaan
saakka. North Bayn jälkeen kul­kee
tie Nipissingin järven rantoja
pitkin ja paperitehdaskauppala.n
Sturgeon Fallsin sivuutettua tulee
hedelmällistä farmiseutua. Sitä mu­kaan
kun lähestyy Conistonia mat­kustaja
huomaa, että kasvillisuus
aikaa vähetä j a kun Wahnapitaen
joen yU päästään j a noustaan enr
simmäisen mäen ~ päälle kohtaa
häntä hämmästyttävä maisema.
Maisema on musta kuin palanut e i ­kä
juuri ensinkään näy vihreää.
Näyttää siltä kuin olisi kuun he­delmättömällä
pinnalla. Conistonin
kauppalassa tosin näkee vähän vih­reää
kun siellä on istuteltu vesi-haapaa,
joka on ainoa tulikiven sa­vua
kestävä puu.
Kun pohjoisesta tullaan ja sivuu­tetaan
kulta-alue, niin tullaan
Englehartin viljelysalueelle. New
Liskeardin kauppalassa näkyy jo
Timiskamingin järvi, jonka ran-
'oja tie seuraa Haileyburyyn saajc-ka.
Pian tämän jälkeen tulee kuu­luisa
hopeaperukka Cobalt. Se on
tuttu canadalaisille vaikka eivät o-lisikaan
koskaan käyneet siellä. Se
on edelleenkin Canadan suurin ho-peatuotantokeskus.
Siellä o l i aikoi­naan
niin paljon hopeaa, että sita
voi irrottaa maan pinnalta kallioi­ta
j a tien varrellakin näkyy kal­lioissa
ikäänkuin suuria "halkci-mia"',
joista hopean kaivajat ovat
kaivaneet hopeaaj:
Etelämpänä Cobaltista lähtien
alkaa kaunis j M ^ I u e ja jos ha­luaa,
niin voi" vSlatieltä kääntyä
oikealle Fieldiin*ja sitä tietä Stur­geon
Fallsille, joka lyhentää mat­kaa
noin 20 mailia sensijaan, että
menisi North Bayn kautta.
Lännestä kaksoiskaupungeista tu^
levät saavat ihailla Trans-Canadan
valtatien varrella olevia komeita
maisemia.
Tie seuraa Superior-j arven ran­taa
ja varsinkin vähän ennen Pi?-
jokea tie kulkee niin korkealla,
et ä sieltä on suuremmoinen näkö­ala
Superiorille. Välillä on "rauta-kauppala"
Wawa, jossa asuu huo­mattava
määrä suomalaisia. Sault
Ste Mariosta lähdettyä tie kulkee
jonkun matkaa Huron-j arven ran­taa.
Beaver Lakella sivuutetaan
CSJ:n Beaver Laken osaston uu=i
mahtava haali ja ympäristön seu­dut
muistuttavat"- suomalaista maa-söutua.
Ennen Copper Cliffia alkaa tai­vaanrannalta
näkyä suuria sa^'upat^
saita, ja pian tulee näkyviin savU'
piippu, joka on Incon rautateh­taalla
j a sen korkeus on 615 j a l ­kaa,
e l i korkein Britannian kanso-jenyhteisön
maissa-. Pian sivuute­taan
Incon sulattimo j a päältäpäin
jo näkee, ett^ se on ^ättiläislaitos.
Tässä yhteydessä on huon;iautet-tava,
että teitä pitkin Sudburyyn
tullessa näkee Sudburyn vain pita-puolisesti
sillä . Sudburyn alue sa­laa
kaikkien parhaimmat puolensa
ensikertalaiselta.
Keskikesällä ja varsinkin suur-juhliemme
aikana elokuussa näkyy
Sudburyn ympäristössä paljon ame^"
rikkalaisia au oja. Mistä tämä johr
tuui, voi mahdollisesti joku. kysyä.
Selvitys on siinä, että. Sudburyn
alue on kuuluisa rikakista kalave­sistä
ja eriomaisista peuramaista j a
siksi juuri amerikkalaiset tulevat
tänne kalastelemaan ja metsästelc-mään.
Tiet Sudburyyn, kuten muualla­k
i n kulkee pääasiassa järvettömiä
ja joettomia alueita pitkin. Mutta
Sudburyn ympäristöön rikas jär­vistä.
Onhan Sudburyn kaupngin
alueella kaksi melkoisen kokoista
järveä ja joukko pienempiä jär­viä.
Sudburysta ei tarvitse mennä
k u i n jonkun mailin niin pääsee
Long Lakelle, eli "pitkällejarvelle'
joka on kymmenkunta mailia pitkä
Kolmisenkymmentä mailia Sudbu­rysta
on mahtava Penage-järvi, mai­nio
kalajärvi, jonka ympärillä on
mainiot metsästysalueet.
Jos vierailija osaa oikein kau­niisti
puhua, niin on mahdollista,
että pääsee sudburylaisten kanssa
kalareissuun ja kaloja varmasti saa
kunhan ei ole ranttu lajeista. Jos
on onni, niin voi saada komean
järvilohen, kuhia, bassoja ja mah-avia
haukia. Ja Sudburyn ympa;
ristön järvet maisemineen ovat
kauniita ja muistuttavat vanhaa ko
timaatamme. •
Siis tervetuloa suurjuhlille!
Terroria
Iranissa
Teheran. — Ehtinen Iranin sota­oikeuden
syyttäjä kenraali Hossein
Azmoudeh pyysi torstaina yleistä
syyttäjää nostamaan syytteen pää­ministeri
A l i Aminia j a tämän hal-liiusta
vastaan laittomasta, perus-tuslainvastaisesta
j a epädemokraat­tisesta
hallinnosta.
:. Kenraali, joka jätti virkansa vii­me
viikolla, väitti että "Aminin hal­litus
oli perustuslain vastaisesti
siirtänyt yleisiä vaaleja, laittoihastf
pidättänyt 4 kenraalia, ryöstänyt
kansalaisilta näiden omaisuutta,
saanut aikaan epäjärjestystä ja
riistänyt kansalta sen liikkumisva­pauden.
Hurjia huhuja lännessä
valuuttakurssimuutoksista
Helsinki. (KU) — Mikään
n i in sanotuista suurista valuutta-maista
ei harkitse valuuttakurs­sien
muuttamista, lausui Kan­sainvälisen
valuuttarahaston joh­taja
Per Jacobsson Baselissa
Sveitsissä antamassaan lausun­nossa.
Lausunnollaan Jacobsson
halusi kumota ne sitkeät huhut,
j o i l a lännen suurissa valuutta-keskuksissa
on levitetty osittain
eräiden maiden valuuttojen de­valvoinnista
j a osittain revalvoin-nista.
Huhuille on antanut kui­tenkin
vahvaa todellisuuspohjaa
Englannin punnan jatkuva heik­keneminen,
ja puntafcriisin odo­tetaan
nousevan pahimmilleen
ensi syksynä.
On aivan luonnollista, että myös
Englannin hallitus on "jyrkästi ku­monnut"
tällaisten devalvaatiohu-hujen
todenperäisyyden. Mutta
näin on tapahtunut aina aikaisem­minkin
devalvation ollessa ovella.
Tavallisesti mister Jacobsson an­taa
lausuntonsa devalvoinnin pe-rättömyydes
ä ja vierailee siinä
maassa, jonka valuutta on deval­voinnin
kynnyksellä. Toinen sa­mantapainen
herra on Maailman­pankin
johtaja Eugen Black. On
palautettava mieleen että ennen
Suomessa syyskuussa 1957 tapahtu­nutta
markan devalvointia Suomi
Jatkuu sivulla 4
Mistä pahat .akat tulevat" kuri
kaikki tytöt ovat n i i n kilitejä, sa
notaan? Moni naisihminen, h e i :
koimmista: ruumiillisista^ voimistaan
johtuen, pieksää kielellään j a jös
mies on rauhallista sorttia ; n i in
kuuntelee kuin "hepo kelloa". On
pahan kuin tausta musiikkia, välipä
sillä mistä 'koneesta" se tulee. E l
hän sellaista' suukopua .voi puolus
taa t u l i se sitten äidin tai isän puo­lelta,
mutta silloin kun tartutaan
sanoista tekoihin, e l i turvaudutaan
käsikähmään aikuisten kesken on
jotakin vinossa asianomaisissa. U-sein
kuulee pahoista miehistä, jotka
etenkin hi.imalapäissään kurittavat
perhettään jos nämä eivät ehdi läh­teä
pakoon.
Sanomalehdissä on kyselyjä k a i
kenlaisista asioista ja n i i h i n erikoi­set
vastaajat omalla palstallaan
Pieksetyt naiset hädissään kysy vät
neuvoja avioliittopulmissaan j a ta­vallisesti
heidät neuvotaan käänty­mään
papin tai avioliiltoneuvolan
Juhannuksena
Juhannusilta ja "Mittumaari"
hetkeksi nukahtaa auri.igon kaari.
Rannoilta loistavat kokkojen palot
pilvistä heijastuu niiden valot.
Tanssintahti ja nauru helää
kukin tunkee ett' halu on elää,
vaikkapa syrjässä haaveillen
ja toisten iloa katsellen.
Tänä vuonna se sattuikin muka­vasti
j u u r i viikonlopuksi että me­k
i n täällä kaukana kotimaasta
saamme nauttia keskikesän juhlas­ta
oikein vapaapäivin, mikä ei ta­pahdu
kovin usein. Juhannusesta
puheenollen se tuo mieleen valko-runkoisen
koivun, jonka tuoksu­vista
lehdistä tehdyllä vihdalla
juuri on saunan löylyssä kylvetty,
tai rannan valkean sannan ja lip^
'attavat laineet — siis ulkoiluun
kohdistuvat kaikki puheet ja muis­tot
juhannuksesta. Ja sehän avaa-k
i n ovet kesään ja mahdollisuuden
levittää olotilaa ovien ulkopuo­lellekin,
sekä retkeillä saarissa ja
lämmitellä kesäisillä hiekkaran­noilla
keräten auringon lämpöä
terveydekseen.
K a i k i l l a ei ole aikaa kummin­kaan
ulkona laiskottelemiseen;
etenkin perheenemännät ovat s i ­dotut
jokapäiväisiin askareihinsa
kodin seinien sisälle, mutta tulisi
ottaa tavaksi mennä ulos tekemään
sellaista työtä jota suinkin voi
esim. vihanneksia, marjoja ja he­delmiä
voi hyvin kuoria ja ruo­aksi
valmisata ulkoilmassa j a hiu­kan
aja'telomalla löytää muitakin
töitä; Ainahan riittää vaatteiden
korjaamista j a uusien tekemistä
niiden töiden kanssa on hauska is­tahtaa
ulkoilmaan. Voipa ompelu­koneenkin
siirtää avonaiselle ve­rannalle.
Mutta vietetäänpä kesä miten ta­hansa,
kukin omalla tavallamme ja
olosuhteiden mukaan, niin nyt se
on alkanut ja toivottavasti ilmat­kin
ovat suosiolliset — siis sadetta
j a auringon lämpöä vuorollaan, et­tä
kaikki olisivat tyytyväisiä.
Hauskaa juhannusta ja virkistä­vää
kesää toivotamme tälläkin palsr
talla kaikille sen lukijoille!
KODIH PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Perhe-elämää
puoleen ja mies tuomitaan julmaksi
joka näistä lyö; Joissakin elokuiis
s& on jo nähty miebei^vj^öväi), pais­ta;
onkohan se ;uudeta^äistä-i^^^
hekkyyttä? hiljakkoin;; ^eräs d mies
kysyi' minkälainen neuvo 'aniidtaan
miehelle, jota vaimo hakkaa? Mies
kertoi ctteT vielä ole lyönyt takai
sin, m u t a että hän on kohta kypsä-
V iihenkin. Hänelle vastattiin ettei
kenenkään tarvitsee pukeutua haar­niskaan
omassa kodissaan toisen
osapuolen lyöntejä vastaan ja k e
heitettiin miestä lähtemään koto­aan
tietymättömiin joko tunniksi,
päiväksi, tai viikoksi vaimon paksu-.
nahkaisDudesta riippuen, eli siksi
kunnes tämä lupaa elää sovussa.
' M i k s i ' ihmiset ovat niin-riifiiisia;;]
oerhe-eläniässään? Kullakin on kai-.-
olevinaan siihen omat syynsä, mut­ta
eiköhän se suurimmaksi osaksi
johdu itsekkyydestä j a pahasta sl--'
susta, joka ei halua katsoa muuta' -
kuin omaa etuaan. Ainahan siTa
syyn hakeva löytää toista m o i t t i a'
Vaikkapa omista virheistään
Olen huomannut monen tällaisert
riitelevän pariskunnan riidan ai--
heena olevan entiset'sulhaset ja
morsiamet, mikä on niin naurctta-'
va riidan aihe kuin-ajatella saat­taa.
Kukin on mennyt keskenään
naimisiin: omasta vapaasta tahdos­taan
ja sanovat sen olevan rakkaut-a.
Voiko sitä sanoa rakkaudeksi
joka j o muutaman vuoden, ehkä jo
vi kkojen kuluttua muuttuu haluk­si
loukata toista mahdollisimman
syvästi? : Joskus sanotaan, että sel­laisessa
avioliitossa jossa e i riidellä
on toinen tohvelisankari antaen ai
na periksi ja on aina samaa mieltä
kuin vahvempi osa"gtfoli. E i kaksi
ihmis ä voi aina olla aivan samaa
miellä asioista, eikä tarvitsekaan, "
kukinhan on kehittyvä yksilö omi­ne
mielipite meen ja katsantokantoi-neen,
mutta siksihän meille on an­nettu
puhelahja, että puhuen asiat
sei vi äm me, emme riidelleen ja pa-.
kolia omia mielipiteitämme toisille
(Jatkuu 5. sivulla)
SITÄl
JA
TÄTÄ
BUSSISSA K U U L T UA
Lentoyhtiön bussi jyristeli Seu­tulasta
kohti Helsinkiä. Matkusta­jien,
joukossa on myös Kalle AV.,
joka kolmenkymmenen poissa olon
jälkeen on tullut käymään vanhas­sa
kotimaassaan. Laveasti hän ku­vailee
kanssamatkustajilleen, mikä
ihmemaa rapakon tuolla puolen on
olemassa. . , '
Kun. minäkin tulin Valtoihin
•olin ihan pennitön; Minulla ei; ollut
edes kunnon paitaa ylläni ja nyt
omistan 3 miljoonaa.
— Onko niissä kaikissa kiinto-kaulus,
kysyy ääni joukosta.
N A I S M A T K U S T A J AN
PÄIVÄKIRJASTA
Torstaina: Kapteeni kosi mmua.
Vastasin kieltävästi.
Perjantaina: Kapteeni uhkasi hu­kuttaa
koko laivan miehistöineen
päivineen, ellen suostuisi hänen
kosintaansa.
Lauantaina: Pelastin koko aluk­sen
miehistöineen.
PÄIVÄN PAKINA
Meitä vihreässä nuoruudessam­me
urheilukärpäsen pureman saa­neita
sekä vanhemmilla ikävuosil­la
paremmin tai huonommin "kun­nostan*
uneita" penkkiurheilijoita
ilahdutettiih viime tiistaina Atee­nasta
tulleella "urheilu-uutisella",
missä kerrottiin, että kommunis­tien
salakavala yritys maailman ur­heiluelämän
demokratisoimiseksi
on sittenkin saatu torjutuksi.
Nyt voimme siis hengittää hel­pommin
kun saamme tietää että
se "viimeisen ajan villitys", e li
urheilukysymysten kansanvaltai­nen
hallinta, jää toteutumatta!
Jo on sivumennen sanoen a i ­koihin
eletty, kun ne punaiset pa­holaiset
' yrittävät sekottaa olym-pialaisurheilunkin
politiikkaansa,
vaikka urheiluelämän pitäisi, olla
ehdottomasti kaiken pplitiikan ylä-ja
ulkopuolella, kuten on täällä
demokratian esikuvana olevassa
länsimaailmassa meille selitetty.
A P : n tiedonannon mukaan Kan­sainvälisen
olympiakomitean ko­kouksessa
on hyljätty/ Neuvostolii­ton
ehdotus, mikä olisi tehnyt pe­räti
"vallankumouksellista" laatua
olevia muutoksia kaikkein pyhim­pään,
eli tähän Kansainväliseen
olympiakomiteaan.
;asi suuri "vaara"
Olympiakomitea kokoontui
viime maanantaina Ateenan van­hassa
kuninkaallisessa palatsissa
Kreikan parlamenttitalossa, kolmi­päiväiseen
neuvonpitoon.
Mainitun uutistiedon mukaan
tälle komitealle esitettiin Neuvos­toliiton
toimesta kaikkein radikaa­lisin
ehdotus sen jälkeen kun Kan­sainvälinen
olympiakomitea jnuo-dostettiin
viime vuosisadalla.
Ko. Neuvostoliiton ehdotuksen,
mukaan Kansainvälisen olympiako­mitean
jäsenyyteen olisi tullut
kunkin maan kansallisen olympi^r
komitean j a kaikkien kansainvälis­ten
urheiluliittojen puheenjohta­jat.
Toisin sanoen "diktatuurista"
mustamaalatut neuvostoliittolaiset
esittivät nyt sosialistisen demokra­tiansa
toteuttamista niin, että kan­sainvälisen
ofympiakomiten jäse­niksi
tulisi asianmukaisella tavalla
kansallisten - olympiakomiteain tai
kansainvälisten - urheiluliittojen
presidenteiksi valitut miehet tai
naiset.
Voidaanko tämän -'katalarapaa"
esitystä enää ajatellakaan kansan­vallan
^"väärinkäytöstfi" kansain­välisessä
urheiluelämässä?
Tuskin"! .
Katsotanpa hieman mitalin tois­takin
puolta.
A F P : n saman uutistiedon pe­rusteella
Kansainvälisen Olym­piakomitean
jäsenenä on nyt 67
henkilöä, jotka on nimitetty (ei­kä
siis valittu kenenkään toimes­ta)
tähän toimeensa E L I N K A U ­DEKSI
tämän Kansainvälisen
Olympiakomitean toimesta.
Kansainvälistä Olympiakomi­teaa
ei siis ole kukaan valinnut.
" Se ei ole vastuussa teoistaan tai
tekemättä jättämisistään kenel­lekään.
Minkään maan urheilu­l
i i k e sen paremmin porvaril­lisen
kuin sosialistisenkaan maan
urheiluliike - — e i voi millään ta­valla
vaikuttaa Kansainvälisen
Olympiakomitean kokoonpanoon.
Tällainen itse itsensä "elinkau­tiseen
virkaan nimittävä Kansain­välinen
Olympiakomitea edustaa
porvarillisen urheilukatsomuksen
kannalta korkeinta kansanvalhm
muotoa ja ilmeisesti ainoata au-tuaaksitekevää
urheilun "puo­lueettomuutta"!
Kansainvälisen olympiakomitean
kansleri Otto Mayer tiedoittikin
nyt vöiloniloa uhkuen, että Neu­vostoliiton
ehdotus -— mikä esitet-tiiii
harkittavaksi jo pari vuotta
sitten — on vihdoin v i i m e i n / h y l ­jätty
äänin 35—7. Vain 42 jäsentä
oli saapuvilla kun tästä asiasta teh-.
tiin päätös Kansainvälisessä Olymr
piakomitean kokouksessa. Hit.
Mayer selitti sanomalehtimiest^
ticdoitustilaisuudessa ^NeuvosjtolUI
ton chdotusU ".vaUankumoalis$lU«
seksi" esitykseksi.
Samassa uutistiedossa selitettiin
"vapaan maailman" edustajain
asennetta sillä "pelolla" että Neu-vo.
stoliitto "aikoo miehittää" Kan­sainvälisen
olympiakomitean j a sa­malla
muodostaa se "tehottomaksi
väittely-yhdistykseksi".
Miten voisi Neuvostoliitto ehdo­tuksensa
perusteella "miehittää"
Kansainvälisen Olympiakomitean
nykytilanteessa, missä-on numerol­lisesti
porvarfmaita ja porvarien
kontrolloimia kansallisia-^ckä kan­sainvälisiä
urheiluliittoja paljon
enemmän kuin sosialistisia maita
j a sosialistien kontrolloimia^.kan­sallisia
olympiakomiteoita — kan­sainvälisistä
urheiluliitoista puhu­mattakaan?
Todellinen selitys V lieneekin; V ,
siinä, että Neuvostoliito pyrkii
demokratisoimaan Kansainvälis»';
iä Olympiakomiteaa — tuomaan:
sitä korkeasta yksinvaltiudestaan
lähemmäksi kansaa ja vällttfi-.:;:
mästi urheiluväen kontrolliin^
kuten sosialistiset maat ovat se-14
littäneet. , l
Mutta onneksi ei tällaista ,:'vika.-j\ ,
pistoa" tiaVi/ISS . I n t n itea ifaon'i!$V ^•^.'('^^«l
sä ^
teaan elinkaudelsL^ vMi^ll)i«n
kUöt-äänesUvfit'!nytv^
I
i
L
;•i'•-••;^•V5t%^