1959-03-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siihx 2 Torstaina; maalisk. 12 p. — Thursday, March 12, 1959 YA PA US (litBEBTT) Independent Labor Olgan of Finnish^ Canadians.' Es-tablished Nov. 6. 1917. Authorized 'u^second class mall by the Post Office- Department, Ottawa. Pub-llähed .^thrlce > weekly:', Tuesdays, Ibmsdays: and: Saturdays^^b^^^^^ Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm €t. W., Sudbury^ Ont., Canada. TelephonesrBus; Office OS. 4-4264;; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi; E d i t o r i t " Eldund; Mailing addressBox ^ 69,; Sudbury,: Ontario. Advertising^^rates upon appllcatlon.v Translation free of charge. , TILADSHINNAT: \Canadassa: ' l vk. 8.00 6 kk. 4J25 _® \ - S kk. 2.50 YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Tarkea järjestötehtävä. ^ ' Canadan työtätekevät yleensä osoittavat nykyään entistä'suurempaa: huomiota järjestövoimansa rakentamiseen ja tehostamiseen. Juuri .näitä rivejä kirjoitettaessa on farmarien, joukkoedustajisto Ottawassa. Työttömien työläisten keskuudessa puhutaan myös "Ottawan marssin" järjestämisestä, v a i k k a se ei ehkä toteudukaan vielä tänä vuonna. Ammatti-yhdistysväen keskuudessa^ keskustellaan kautta maan uuden ]poliittisen liikkeen perusta hiin, että työtätekevät i^leensä voisivat esittää pätemän vaihtoehdon tulevissa- l i i t t o ja; maakuntahallitusten^ Tässä tilanteessa on luonnollinen seikka, että myös täkäläiset kansalaisemme, kuten muutkin cariadalaiset, tuntevat lisääntyvää kiintymistä työväenliikkeen asioihin yleensä. Erikoisen mielenkiintoista on havaita, että Canadan Suomalainen Järjestö saa nykyään lisääntyvää kannatusta ja tukea. - kansallisten kulttuuriperinteidemme vaaliminen ja säi- Ijrttäminen v a a t i i k in ennen muuta Canadan Suomalaisen Järjestön lujittamista j a rakentamista sekä sen toiminnan tehostamista. " C S J on tehnyt kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi suurtyön lähes 45-vuotisen toimintansa aikana, ja siltä odotetaan vieläkin paljon tämän asian edistämiseksi", todettiin Järjestön ^kansallisen keskuksen kokouksessa vähän toista kuukautta sitten. Tässä mielessä omaksuttiin maaliskuu erikoiseksi CSJ:n rakentamiskuukaudeksi, jonka aikana hankitaan uusia jäseniä j a järjestetään myös erikoistilaisuuksia, mistä saadut varat luovutetaan Järjestön keskukselle järjestötoiminnan edistämisen hyväksi. J o i l l a k i n paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Timminsis-sä, on jo ryhdytty käytännöllisiin toimenpiteisiin tämän suunnitelman toteuttamiseksi. Tätä timminsiläisten hyvää esimerkkiä pitäisi seurata kaikissa osastoissa. Järjestettä-. köön kunkin paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan joko suurempia tai pienempiä tilaisuusia nimenomaan järjestön rakentamisen ja kansallisen järjestötoiminnan tukemisen hyväksi. Farmarien Ottawaan marssista Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole luonnollisestikaan tietoa siitä, mitä tuloksia, jos mitään, aavikkomaa-kuntien farmarit saavuttavat Ottawaan marssillaan. Mutta vaikka nyt näyttääkin siltä, että farmareille ei anneta juuri mitään muuta kuin ehkä "sympatiaa" ja surull i s i a selityksiä siitä, että " h a l l i t u k s e l l a ei ole rahaa" (sen kun täytyy muka haaskata 30 senttiä jokaisesta verodollaris-tänrnie mielettömään varustelukilpailuun), niin tätä farmar i e n marssia oh pidettävä yhtenä ajan merkkinä — osoituksena Canadan työtätekevien nopeasta radikalisoitumisesta. H a l l i t u k s e n ohjelma mikä aiheuttaa joukkotyöttömyyttä teollisuuskeskuksissa, yleistä köyhtymistä farmiväestön keskuudessa j a rahan arvon alenemisen muodossa koko työtätekevän väestönosan elintason jyrkkää laskua, ei voi olla nostattamatta kasvavaa joukkotyöttömyyttä laajojen kansanjoukkojen keskuudessa. Tämä farmarien Ottawaan n3,arssi — jonka kannoilla t u lee ennemmin tai myöhemmin "työttömien marsseja" j a muita samanlaisia mielenosoituksia — on "lopun a l k u a " suur-pääoinan taantuniuksellisinta siipeä edustavalle toryhalli-tukselle — jonka suhteen monet canadalaiset; panivat kaiken toivonsa.vasta vuosi tai pari sitten. "'^"^'Yaikka hallituspiireissä puhutaan leveästi, että farmar i en asema on muka viimeaikoina "parantunut", niin tosiasia on kuitenkin v a l l an piäinvastäinen. Torypuolue ei ole yrittänytkään lunastaa niitä lupauksia mitä sie farmareille antoi vaalikampanjan yhteydessä. Maatalouskriisin jatkumiseen kyllästyneet j a vaalilupausten rikkomisesta suuttuneet farmarit eivät varmaankaan tule toimettomina ihmettelemään, jos heille sanotaan Ottawassa, että mitään ei tehdä heidän hätätilansa korjaamiseksi. Ottawaan menneet suuttuneet farmarit vaativatj että Diefenbakerin hallitus täyttää lupauksensa, jotta farmarit tulevat saamaan, ".oikeudenmukaisen osuuden kansallistuloistarame". He vaativat kolmen viimeksi-kuluneen vuoden ajalta, lisämaksua myymästään vehnästä, kaurasta ja ohrasta selittäen, että heille maksettu hinta on ollut l i i a n alhainen. Farmarit,sanovat, että esim. nykyinen ; vehnän perushinta, $1.40 bushelilta, vastaa ostovoimaltaan vain 50 sentin hintaa bushelilta 30-luvun pulavuosina. Sitäpaitsi h e todistavat, että samalla kun farmarien tuotantokus-, tannukset ovat kohonneet. 47-'prosenttisesti; v i l j a n hinta on •laskenut 21-rprosenttisestiviimeksikuluneiden vuosien aikana. .Selvää on, että farmareilla, kuten palkkatyöläisilläkin, on .todellista valittamisen aihetta olosuhteissa, missä k a i k k i . suuryhtiöt;,.jakavat;ennätysmääräisiä.: voitto-osinkoja varasi-naisten tuottajain joutuessa yhä kireämpään taloustilaan. v * * * Merkillepantavaa kuitenkin on, että samalla kun h a l l i t us (ja.vanhat puolueet yleensä) ottavat miltei"'jokä päivä: avosylin vastaan suuryhtiöiden edusta"jia, joille., myönnetään hinnankorotuksia (Bell puhelinyhtiö ja CPR) ja hallituksen apjirahojakin;-(kultakaivokset)i niin lännen farmarien^^;.n edessä lyötiin ovet k i i n n i .hyvin töykeällä tavalla. Totta tietenkin on, että Diefenbakerin hallitus ei voi o l la "tunnusta^ matta" farmariväestön valtuuskuntaa.-Sen esityksiä ja selityksiä oli tietenkin kuultava. Mutta j o e n n e n farmarien edustajiston Ottawaan saapumista matalousministeri Harkness sulki asiallisesti puhuen kaikki myönteiset neuvottelumahdollisuudet selittäessään alahuoneen erään valiokunnan kokouksessa; että f a r m a r e i l l a e i ole.muka mitään valittamisen aihetta? Kuvaavaa myös on, että vaikka farmareita vastassa o l i Ottawan asemalla pari kolme ministeriäkin, n i i n he pysyttelivät^ k u i t e n k in käsivarren ulottuman ulkopuolella heis-. tä. Farmarien vastaanotto jäi C C F : n pienen parlamenttiryhmän yksityisasiaksi; Vallassaolevantorypuolueen jäseniin ollut asiallisesti puhuen mitään sanottavaa Ottawaan t u l l e i l l e i f a r m a r e i l l e ; . J a liberaalien edustajia ei''Tjäkynytj m halmeilla!.Kaiken lisäksi farmareilta'? k oikeus TV:ssa sen kurjan väitöksen perusteella, etta TV:ssa " e i myydä'aikaa-mielipideilmaisua iVarteri", vaikka sen oh- 'nnnnnnmnmnmnnmmmrj Moskovan ijälkeen Tukholma: SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Leonard Salo, Pprcuplne, Ont., täyttää sunnuntaina,; maaliskuun; 15 pnä 76 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. Mitä muut sanovat Ydinasekokeiden ja_kylmän sodan lopettaminen pohdinnan aiheena ; ^ Helsinki: L - r-Maailnian: Rauhan- ; neuvoston: toimikunta kpkoontui äskettäin JäUeen, tällä kertaa Moskovassa: ^Kokouliseen osallistui noin; sata rauhanpuolustajaa maapallon eri puolilta: Yhdysvalloista ja K i i nasta, Afrikasta, Keski-Idästä, Ete^- la-Amerikasta • j a : Länsi-Euroopan maista; Eri maanosien, edustajat istuivat samojen: neuvottelupöytien aaressa samoin kuin pienten ja suurten kansojenkin edustajat tasavertaisina. Suomesta kokoukseen osallistuivat professori Felix Iver^ sen ja pääsihteeri-Mirjam Vire- Tuominen, joista viimeksimainittu kertoo vaikuielmistaan kokouksesta seuraavaa: — Päiväjärjestyksessä oli keskeisellä s i j a l la kysymys kylmän sodan vaaroista ja välttämättömyydestä edistää k a i k k i a toimenpiteitä kylmän s o dan lopettamiseksi. E r i p u o l i l l a maailma ilmenee kasvavaa vastenmielisyyttä kylmän sodan eri ilmenemis-inuotoja vastaan j a hallitustenkin on jo otettava huomioon kansojen vaatimus parempien kansainvälisten suhteiden rakentamisesta k a i k k i i n maih i n rauhanomaisen rinnakkainelon pohjalle. M a a i l m a n Rauhanneuvoston toimikunta julisti tukevansa varauksettomasti kaikkia pyrkimyksiä r a u - ran turvaamiseksi, tulevatpa ne m i l - "VRHEILUREPORTAASHIA" ON KAIKETI TÄMÄKIN, , Praha. ^ Nyt rakenteilla oleva P r a h a n uusi areena sijaitsee k u l t t u u - ripuistossa, mikä selittänee sen miksi käynnissäolevhn jääkiekkoilun maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuv i a canadalaisia kunnioitetaan enemmän mita heitä rakastetaan. Jääkiekkoilua, sellaisena k u i n sitä C a n a - dassa pelataan; harvoin yhdistetään kulttuuritoimintaan. ~Canadä löi Suomen tänään maal e i n a—O -.. Suomalaiset, jotka yllättäen ' pääsivät loppukilpailuun, lyöt i i n viime vuonna canadalalsen W h i t - by Diinlops-joukkueen toimesta maal e in 24—O, joten tämänpäiväinen t u los edustaa 400-prpsenttista paremmuutta. 13.000 henkeä käsittävä y l e i sömäärä antoi ilmeisen hyväksymisensä tälle 400 prosentille. Canadan Belleville McFarlands joukkue sai maalit — puhumattakaan nyt p o r t t i p l e l i in osumista — mutta suomalaiset saivat suosionosoitukset. McFarlands' joukkueen J o h n M c L e l - lan, sai myös haavan silmäkulmaansa ja Ike Hlldebrand haavan poskeensa, mutta verenkään menetys ei voittanut yleisön myötätuntoa. P e l i n loputtua he olivat kuten sen alkaessakin jääkiekkomaailman salamurhaajia. Tämä maine, suurelta osalta muttei kokonaan ansaittu, saatiin tänään suurelta osalta olosuhteiden vuoksi muttei kokonaan k o n t r o l l i n ulkopuolella olevien seikkojen perusteella. Ottelun viimeisten minuuttien a i kana, peliti siirtyessä canadalaisten kenttäpuoliskolle, yleisö huoma-si. että Wayne (Weiner) Brown, Belle-villestä, joka painaa liotettuna ehkä 135, antoi sattuvaa kuritusta ciäälle tuntemattomalle suomalaiselle (hänen selkänsä ja numeronsa oli jäätä va.sten) suomalaisten pömpelin edustalla. .Tästä pahanteosta Bro\vn sai 5 m i - ' K u o l l an nuutin rangaistuksen. Hän lisiisi .syn- j titaakkaansa nostamalla käten.sä i ivaavaan, kunniantekoasentoon gaistuskoppiin mennessään. Häntä oli, sanoi Bro\vn. a i k a l s e m - j monta ki!j;'.stna. Yksistään kaupun-min kammattu korvan juuresta kaik- i gin julki-scs-sa kirjastossa on k l r j a l l i - kea anteek-siantoa kovemmin s u o m a - i suutta noin 30.000 nidettä. J o k i n aika t a taholta tahansa j a riippumatta siitä, että eri liikkeillä j a järjestöillä s a t t a a ' o l l a eroavia käsityksiä nykyisten; kansainvälisten vaikeuksien syistä j a alkuperästä^ Eras oire kevaisemmistä tuulahduksista kansainvälisissä sääsuhteis-s a o l i E n g l a n n i n p a a m i n i s t e n n M a c - m i i l a n i n vierailu Neuvostoliitossa, j o ka sattui samoihin aikoihin kuin M a a i l m a n Rauhanenuvoston toimik u n t a piti kokoustaan Moskovassa. Toimikunnan 'avajaisistunto hyväksyi julkilausuman, jossa tervehdittiin mielihjrvalla E n g l a n n i n pääministerin vierailua ja t o i v o t t i in sen johtavan yleisempään jännityksen hevenemi-seen. M a a i l m a n Rauhanneuvosto käsittel i myös organisatoorisiä kysymyksiä. Tärkein lähiajan tehtävä on seuraavan M a a i l m a n Rauhanneuvoston -kokouksen valmistelu. Se pidetään T u k holmassa ensi toukokuun 8—13 päivinä rauhanpuolustajain l i i k k e en 10- vuotisen toiminnan meriteissä. Varsinaisen kokoustyöh ohella oli ohjelmassa monia ainutlaatuisia ja vaikuttavia tilaisuuksia. Sellaiseksi muodostui maailmankuulun laulajan Paul Robesonin esiintyminen kokouksen avajaisistunnossa. Hänen lämminhenkinen puheensa ja Ictulunsa '•War is no more" ("Ei enää sotaa", Jm,,,., 'vanha neekerilaulu Amerikan v a - ,paussodan; ;paättymisen ; :ajoilta) .;.;<}li tapaus, jota ei h e v i n unohda. J o k a i sen mieleen j a i Tiedeakatemian j u h lasalissa ;pidetty arvokas j a sydamelr l l n e n Frederic JoliotrCurien- M a a i l man Rauhanneuvoston perustajan ja edesmenneen puheenjohtajan muistotilaisuus. ; S u u r t a arvonantoa, millä k a i k k i a l la Neuvostoliitossa suhtaudutaan rauhantyöhön kuvaa ennen k a i k k e a neuvostohallituksen suhtautuminen. Pääministeri Hrushtshev otti vastaan kokouksen osanottajat Kremlissä. H a n uhrasi heille kalliista ajastaan kaksi tuntia vastaten rauhanliikkeen kysymyksiin j a selittäen- Neuvostoliiton rauhanpolitiikan periaatteellista l i n j a a . Se oli h i s t o r i a l l i n en tapaus rauhanliikkeelle. Minkä muun TYraan päämies on vastaavalla tavalla osoittanut kiinnostusta kansojen .parista nousseeseen rauhanpyrkimykseen. Pääministeri Hrushtshev lausui loppupuheenvuorossaan, että Neuvostol i i t to on valmis kilpailemaan rauhanpolitiikasta k a i k k i e n maiden h a l l i t u s ten kanssa. Meillä Neuvostoliitossa on e r i l a i s i a ihmisiä, sanoi hän, mutta k a i k k i he ovat rauhan kannalla. Se yhdistää heitä j a rauhan puolustamisen pitäisi yhdistää kaikki maat ja k a i k k i hallitukset. äatistah diktäattufikomentö paljastuu kaameudessaan ' K u o l l a n niemimaalla, pohjolassa, Neuvostoliiton euroopanpuolci.scssa osasya. on neuvoslovallaiTvuosina t a pahtunut sangen suuria muuiok.sia. Aivan a u l i o i l l f paikoilii? on kasvanut uusia kaupunkeja ja asutuksia. Eräs sellainen Kuollan; niemimaan uusi kaupunki on Sevcromor.sk. E n - tisitikaau oii laman kaupungin paikalla. Vaentfa-jocn suussa, v a in kaksi kala.stajamökkia'. joilta kulki Mur"-. man.skin suuntaan vain mutkikas polku. Scveromor.sk on aiv.m ajanmukainen kaupunki. Sillä on yhteys aluc-kcskuscen lauta- sekä maanteitse. laliciclla villittävät liikennettä moottorialuksct. Soiden palkalle on kohonnut komeita kerrostaloja, r a n - ' Kaupuiisi.s.sa on monia koulua. Siellä , on niyo.s p i o n c e i i k o i i, kerhotaloja ja le troolareilla j a monenlaisilla m u i l l a' moottorialuksilla. Teerinrannassa on kymmenvuotinen koulukoti, joka on ottanut .suojaansa useiden kala.staja-asumusteii lapsia. Sielä on myös työläisnuorison koulu. Lodcnolssa on seitsenvuotinen koulu ja mui.ssa kalastaja-asumuk- .sissa on alkeiskouluja. P a i k k a k u n n a l la ilmestyy oma päivälehtensä ja l i - .säksi asukkaat .saavat tuhansia kes-kuslehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä hankkivat paljon k i r j a l l i s u u t t a. Ehkä kaikkein vaikeamman taipa- Havana. — On valkea sanoa kuinka paljon,ihmisiä murhattiin Batis-: tan valtakauden aikana'.' Näillä murhilla on ollut järkyttä-' vä vaikutus. Ne olivat tuloksia dik-tatuurikaudesta ja vallankumous teki lopun niistä. ;>-*Batistan hallituskauden "murhien määrää mahdollisesti ei saada koskaan selville. Fidel Castron v^llanktimoushalli-tus sanoo 20,000 murhatun ^ joista tuhansia sellaisia, joilla ei ollut mitään tekemistä vallankumouksen kanssa. . Batista pakeni maasta tammikuun 1 päivänä ja hänen hallituksensa hajosi. yallankumoushallituksen sotaoikeus pn, teloittanut y l i 300 entistä Batistari sotilasta ja poliisiai jotka osallistuivat ihmisten murhiin. Monia edelleen oh vangittuina jä heidän asiansa tulevat esille sotaoikeuksissa.^ NL ei pakoita Suomelle mitään - pres/Kekkon laisella mallalla, hänen yrittäessään lyödä kiekon jääalueen kulmauksesta. Erotuomari ei huomannut hänelle tehtyä kolttosta . . . Suomalainen pääsi siltä varoittamatta ja oletettavasti myös parannusta tekemättä .. . — GeOrge Bain, Globe and M a i l in kirjeenvaihtaja, maaliskuun 9 p. CANADA KIITTÄÄ M.\CMILLANIA Ottawa. — . . . K a l k k i e n puolueiden puhemiehet kiittivät (Canadan alahuoneen istunnossa — Vapaus) B r i tannian pääminiäterl Macmillaniä äskettäisistä diplomaattisista toimenpiteistään . .: " H . W. Heridge (CCF, Kootenay West) sanoi mr. Mäcmillanin olevan j u u r i oikeanlaatuisen henkilön Mos-. kovan vierailua varten". ^ H a r v e y Hickeyn uutistieto, maal i s k u u n . 9 pnä. sitten avattiin kaupunkiin elokuvateatteri ^nimeltään Rossija. K a u p u n kilaisten käytettävänä on stadioni ja ' kaksi huvipui-itoa. KaupunRin a s u k - j k a i l l a on mahciolllsuus kat.soa M u r - ; ma.nskin televisiokeskuksen lähetyk- • siä. I Kokonaan toisenlaiseksi oh tullut . myös Tccrinranta Pienestä kalasta- | ja-asumukscsla. jossa, ennen vallan- ' kumousta oli ainoastaan muutama kymmen asukasta, se on kasvanut Isoksi kaupunkityyppiseksi asutuk.sek-si ajanmukaisine asuintaloinecn. A s u - tuk.se.ssä on kalajalostamo; monenlaisia verstaita, leipomo, ruokala, kerhotalo, kirjasto ja. .sairaala. A s u - tuk.ses.sä oh vesijohto, sähkö, radio ja puhelin. Teerinrahrvan laivalaitureilla ei näy enää entisiä kalastaja-aluksia. N y k y i s i n kolhoosllalsct ajavat a p a j i l - Ilclsinki.—Suomen suhteet länteen ovat riippuvaisia siitä, miten suhteita itään kyetään hoitamaan, lausui presidentti Kekkonen Ne\v York Times-lehdcn poljjöi.smai.se!- le kirjeenvaihtajajalle Werner Wiskarille myöntämässään haastattelussa jonka lehti julkaisi viime torstaina otsakkeella "Suomen presidentti korostaa puolueettomuutta" "Mei tä a r vps t eL »llaan^^ihse«i llään ne.s-nsemaa. Esimerkkinä tästä ori sen suiitautumineh Saksan kysymyk- .seon. Suomi oi tunnusta enempää Itä- kuin Länsi-Saksaakaan, mutia sillä on kaupalliset edustustot molemmissa paikoissa. "Tämä suihtau-tuniisemme Saksan kysymykseen", presidentti lausui, "on luonnollinen seuraus Suomen piiolueettomasta a-i sentcpsta ja pyrkimyk.sestä pysyä 1 suurvaltojen ristiriitojen ulkppuo- : Iclla. Tätä periaatetta Suomi oh tarkasti noudattanut kansainvälisen säkin sen mukaan, miten katsota.in ' politiikan .ky.symyksissä, nimeho-meidän' pystyvän hoiiamaan suh-; m;,än töiminnas.saan Y K : n jäsene-teemme Neuvostoliittoon", hän su-1 nä." leen takana koko Muurmannin alueella lienee Saamin p i i r i . P i i r in keskus sijaitsee Gremihassa. Seutu on aavaa tunturia, jötä saami-nimineh kansakunta on asuttanut ammoisista ajoista asti. Saamien elämässä on tapahtunut sangen suuria muutoksia: k u r j a n p a i mentolaiselämän t i l a l l e on t u l l u t v a u ras kolhoosielämä. N y k y i s i n - o n p i i rissä monta kalastus- j a poronhoito-kolhooisia, valtion omistamia poron-hoitotalouksia ja kalajalostamoja. Porot muodostavatkin saamilaisten kolhoosien pää^ikkauden, Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten t u o t i in p i i r i i n kokeen vuoksi muutama lehmä. Tuskin kukaan uskoi s i l l o in maitotalouden menestymiseen tällä seudulla. Vuodet vierivät. N y k y i s in on p i i r i n väestöllä omasta t a kaa riittävästi maitoa j a m u i t a maitotalouden tarjoamia tuotteita. Neuvostovallan vuosina on S a a m in piirissä tapahtunut todellinen kulttuurivallankumous. Nykyisin on k a i kissa asumuksis.sa kouluja, kirjastoja, kerhotaloja, lääkinlälaitoksia sekä sähkö^, radio ja puhelin. Saamien keskuudesta on kasvanut oma s i v i s tyneistönsä. Kymmeniä saamilaisia nurukäisia j a neitosia opiskelee neuvostomaan korkeakouluissa. Nopeasti on kasvanut, myös p i i r i - keskus Gremiha. Sinne on rakennettu kolmikerroksisia kivitaloja. Siellä on valistustalo, kokonainen s a i r a a l a - kaupunki, pesula ja . kolhnosilaisten koti. — P. P e t r u h i n . : Kuolemantuomioita* ori arvostelta; Yhdysvalloissairtmutta;;KuubaniYal-lankumoushallitus sanoo, että sen täytyy olla'nopea'syyllisten tuomitsi semisessa välttääkseen'kansan lync-; hausvaaran. Tulipa historian tuomioksi mitä hyvänsä; n i in on olemassa; kasottaiti todistuksia Batistan;-hallitusta vas-; taan.' Hänen miehensä yrittivät estää vallanku^ouslukkeen;; hinnalla • millä hyvänsä."siviilioikeudet ;eivät merkinneet mitään Kuubassa. MajuriJesus Sosa Blanconsyytet-t i i n osallistuneen 108 murhaan. Vii-^ si hänen sotilastaan tuomittiin kuov lemaan 19 kyläläiseu ^-murliasta; Sen jälkeen kun oikeus kuuli 82 to-; distäjaa__92 todistajasta,' antöi^:se kuolemantuomion. Blanco tbdettiiri henkilökohtaisesti osallistimeen_29 murhaan. Yhdeksän hänen uhreistaan " oli" samasta perheestä, fötka olivat kotoisin Bayamosta, Orienten maakunnasta j a heitä epäiltiin myötätunnosta vallankumouksellisia ..kohtaan. Todistajat sanoivat, että Mart in Argoten perheen teloittivat, So-sa Blancon joukot ampumalla heidät konekivääreillä. Sattumalta pelastui Miguel Llo-rente, joka joutui Argoten peirheen teloitettavien riviin. Hän pyörtyi muutamia- seknnihpsia ennenkuin ampuminen allcoi. Kun häneltä, tiedusteltiin oikeudessa näkikö hän ampuniisen, niin hän vastasi: " E n nähnyt ampumista. Muistaa vain seisoneeni pyssyjen edessä odottaen kuolemaani. Sitten heräsin ja kaikki muut ympärilläni olivat kuolleita." Syytettyjen puolustusasianajajat yrittivät väittää, että Argoten i)er-heen jäsenet kaatuivat taistelussa vallankumouksellisten ja Batistan joukkojen välillä ja todistuksekseen osoittivat, että erään toisen sotilaan ruumis oli heidän ruuraiittensa läheisyydessä. Llorente todisti, että Sosa Blancon joukot ampuivat tämän miehen siksi koska hän y r i t t i estää perheen joukkoteloituksen.. Entinen luutnantti Valeriano Du-peyron Silva ja kolme sotilasta tuomittiin kuolemaan koska heidät lO-deUiin hirttäneen neljä Havanan yliopiston oppilasta joulukuun 23 pnä — neljä päivää aikaisemmin kuin Batista pakeni maasta. la tärkeä sopimus valmis M,osköva. — Viime lauantaina suoritettiin suomalais-ncuvostoliit-tolaisten ystävyyssuhteiden rakentu: misessa tärkeä käytännöllinen teko, allekirjoitettiin tieteellisteknillisen, sekakuomitean viidennen istunnon pöytäkirjat liitteineen., Komitean ollessa kokonaisuudessaan suomav laisine ja neuvostoliittolaisine jäsenineen saapuvilla allekirjoituksen suorittivat neuvostoliittolainen puheenjohtaja, paperiteollisuuden ministerin sijainen N. N. Tshistjakov ja suomalainen puheenjohtaja, ministeri P. J . Hynninen. Molemmat puheen j oh ta j at ilma i-sivat tyytyväisyytensä istuntokau^ dcn kulusta. Istunnot sujuivat alusta alkaen;"helposti''; sanoi nrinisteii Hynninen. Ensin käytiin läpi rutiiniluontoiset asiat, todettiin mi!ä ohjclma.ssa on toteutettu, mitä on töteuttamata Ja jälkimmäisen o s a n suheen, mikä poistetaan siitä lopullisesti tai iisälään tämän vuoden tehtäviin. Täytyy sanoa, että tämän luontoisia, asioita on varsin vähän.. Kuiluvan Ivuoden ohjelmaan hyväksyttiin Suomesta Neuvostoliittoon suuntautuvaan, toimintaan 60 aihetta; jotka koskevat 176 eri a-siantunlijaa .ja. aminattimicstä . ja päinvastoin Neuvostoliitosta Suomeen =64 aihetta, jotka koskevat 138 asiantuntijaa .Matkapäivät.' menevät molemmin . p u o l i n : henkilömäärän eroavaisuudesta .huolimatta tasan. noi. "Me voimme toimia niinkuin i haluamme, mutta meidän on ratkaisuja tehdessämme luonnollisestikin otettava huomioon, että Suomen elintärkeät edut vaativat hyvien naapurisuhteiden ja meihin kohdistuvan luottamuksen säilyttämistä. On kuitenkin syytä korostaa, eltoi Neuvostoliitto pyri sanelemaan Suomelle yhtä vähän uiko- kuin sisäpolitiikassakaan tehtäviä iatkaisua." Vastatessaan kirjeehvaihtajan/ky-symyksiin presidentti huomautti eitä Suomi pääomaköyhänä maana tarvitsee ulkomaisia luottoja teollisuutensa kehittämiseksi. Suomi on saanut lainoja sekä Kansainväliseltä jälleenrakennuspankilta, että Neuvostoliitolta, ja uusista lainoista neuvotellaan parhaillaan. Kirjeenvaihtaja toteaa, että koko haastattelun ajan presidentti Kekkonen korosti Suomen puolueetonta IMcsidentti jatkoi, että vuodon li948 ystävyyssopinriUiksessa Suomell e on taattu oikeus pysytellä suurv a l t o j e n välisten r i s t i r i i t o j e n ulkop u o l e l l a , ja tämä edellyttää myös j u l k i s e l t a sanalta objektiivisuutta kansainvälisiä kysymyksiä käsiteltäessä. Mutta Suonien h a l l i t u s e i tietenkään a.seta esteitä vapaalle uu-tisväiityksell( j j a i e d o l o g i n e n debatt i on vilkkaa-ssa käynnissä. P r e s i d e n t t i K e k k o n e n sanoi myös että hänen L e n i n g r a d i i n tekemänsä matkan jälkeen Suomen j a Neuvost o l i i t o n suhteiden palauttaminen n o r m a a l i l l e ystävyyden kannalle s a a t i i n nopeasti ja tehokkaasti käyntiin. Hän a n t o i ymmärtää, että hänen L e n i n g r a d i s s a käymänsä kesk u s t e l u t olivat osoittaneet Neuvost o l i i t o n epäluottamuksen o l l e e n syvällisemmän- kuin Suomessa oli osntlu ymmärtää. • Entisiä perinteitä noudattaen vietetään taaskin edistysmielisten suomalaisten näytelmäjuhlat tulevan pääsiäisen tienoilla. K u t e n m u i s t a k in järjestämistämme juhlista, näyttää jo näin etukäteen näistäkin vuotuisista näytelmäjuhlistamme muodostuvan aina vaan ehommat, sillä voin kerskumatta sanoa, että suurimmat niistäkin tulee, sillä n i i h i n o n jo. nyt ilmoitettu seitsemän eri näytelmää, joten ennätys siis saavutetaan jo s i l läkin alalla. Tietääkseni tulee suurin osa näyttelijöistä olemaan aivan nuorta vä.- keä, j a sehän onkin j u u r i tärkeintä, että. nuorisomme on ottanut tämän-kiri " a l a n " haltuunsa. Suuri tulee muuten olemaan "kansanvaelluskin" s i l l p ih tänne pääkallon paikalle ja näkemistä sekä kuulemistakin o n t a r j o l la aivan y l i odotusten. M u i t a n i i n hartaasti k u i n P o r t A r t h u r i n puoleiset olisivatkin olleet myöskin näyttelemisessä osallisina, e l se nyt kuitenkaan ollut heille mahd o l l i s t a tallä kertaa. M u t t a mukana he haluavat olla kuitenkin omalla t a v a l l a an täydentämässä näitä huomatulta, j u h l i a . —- E r i k o i s e l l a o h j e l malla tuleekin sieltä s i l l o i n juhlille voimisteluesityksen inerkeissä pari tyttöä j a itse Paaiiokin, Ohjelma käsittää täällä, ennenäkemätöntä naistemme telinevoimistelua. N i i n nojap u i l l a , puomilla kuin myöskin permannolla ön meillä silloin tilaisuus nähdä tämän hetken kuuluisimpiin, naisvoimistelijoihin lukeutuvan voimistelijan esityksiä apunaan tämän maan syntyinen, etevä naisvoimiste-' l i ja sekä lisäksi vielä, erinomaisia a k - robaattiesityksiä kolmelta henkilöltä. Tämä Sudhiesta tänne maahan saapunut " s p e s i a l i s t i " o l i m u u n inuassa Suomen joukkueessa, kun maaottelu Sveitsiä vastaan siioritettiin, joten asia ei kaipaakaan muuta mainostusta. Siis ; näytelmäjuhlissamme saamme myöskin nauttia ensiluokkaisesta erinomaisesta voimisteluesi-tyksestäkin. joten pidetäänpä mielessä j a joukolla silloin j u h l i l l e. — Vaasan Jukka. jelmistossa-on vilisemällä .m lipideilmaisuja Pentagonin;so-taisten kenraalien ja heidän ohjelmiensa puolesta^ • .sekä yleensä' rsuuryhtiöiden^ip ta! Kylmänlainen oli- siis farma^ reillä vastaanotto O t t a w a s s a^ mutta viimeinen sana on sittenkin asiasta vielä sanomatta. Selvää nimittäin on, että varsinkin pien- ja keskikokoisten farmarien olemassaolo on tullut kyseenalaiseksi — ja kansa eitulekädeti^ristissä katsomaan nykyistä "maaltapakoa" jonka perimmäisenä syynä on toimeentulon ;;:-4mah(|ollis huononeminen; maaseudulla. ; Ihminen kestää planeettalennot : Mo-'»k6va. —- Aurlngo.s.sa tapahliH. ,vien .purkau.sten väHsinä • r a u h a l l i s ir na kausina;;jolloin avaruuteen ei s i n - goudu hengenvaarallista kosmista'säteilyä, ihmincn.pystyy. matkustamaan planeetalta toLscllc. lausuvat ncuvo.s-toliittolai- sct tiedemiehet; aurinkosa- ; t e l l i i t t i ; L u n i k i n lähettämien, ••tietojen perusteella. ' ;;• Pravda.ssa perjantaina julkaiscmaSi-saan kirjoituksessa ilmoittavat:tiede-' miehet Sergei Vcrnov ;ja Alexahder Tshudakov, etta maata kiertää 50,000 kmn korkoudes.sa suunnaton määrä elektroneja.: Neuvostoliiton; s a t e l l i i t in laitteet hava|j«iyat kuitenkin, että niiden voima ""Vn ^-vähäinen ja että niiden haitalliset' viilkutukset on helppo torjua. , " Kesä, joka ei koskaan iullut V Muistellen ilmeisesti kaihomielin niitä "hyviä aikoja''; jolloin puhuttiin leveästi Neuvostoliiton "savi-jalkaisesta jättiläisestä", j a unhoittaen visusti kaikpn sen, mihin tämä poliittinenvvouhottelu: mestarinsa H i t l e r i n . Aatun kumppaneineen vei, Toronton Vapaa Sana julkaisi -lauantaisessa numerossaan sellaista-scr kahcdelnriäsoppaa, ettm pareminasta väliä '•^ " Aluksi ja lopuksi mainitussa mestariteoksessa kirotaan ;. Britannian pääministeri Macmillan kuumimpaan kadotukseen sen vuoksi ku.i hän rohkeni Yhdysvaltain sotaisim-pien kenraalien lupaa saamatta,vierailla Moskovassa. Tällainen on Vapaa Sanan näkymä näiltä tiimoilta: ". . . Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain taholta on annettu tietää, et-t tei -niillä vole^ aikomustakaan: antaa Venäjälle periksi Berliiniä koske-vassa asiassa. Samalla on näissä maissa moitiskeltu Macmillaniä siitä. . . ' Macmillan matkallaan Venäjälle., ei saanut muuta aikaan kuin sen, että venäläiset aavistelevat hänen; housujensa tutisevan; ; Samoin myöskin toisissa länsimaissa katsot-: t i i h j M a c m i l l a n i n matka Englannin hallituiksen lieikkouden merkiksi Kovin on siis "paha.mies'' se heppu^; jota pääministeri MacmillaniK-si kutsutaan, suostuessaannytkes kiistelemään kiistanalaisista : seikoista, jotka uhkaavat .maailman rauhaa. ;; Muuten tuossa "perustelussa" on karkeata ;;yliammuntaakini: Siinä ^.sanolaan^eltä Ranska;;Saksa ja Y h dysvallat ovat antaneet tietää ettei niillä ole :';aikomustakaan antaa;per r i k s i " B e i i i i i i i n asiassa. Mistä Vapaa Sana tällaisia:tietoja oh: saanut? Esimerkiksi; toinen.Saksa,. Itä-Saksa on tietääksemme Berliinin kriisin rauhanomaisen^ratkaisun/kannalla. Kuinka suuri prosentti ranskalaisista ja amerikkalaisista kannattaa sodan aloittamista Berliinin kysymyksestä, sitä emme tiedä, mutta epäilemme; •kuitenkinii,;ettei;;sodan kannalla ole yksikään' järkevä i h minen, joiden joukkoon ei tieten* kään voida :lukca.sotatarvetehtailiv Joita eikä Napoleonista uneksuvia sotaisia kenraaleja. Mitä taas Berliinin ,-kysS'lnykseen tiilce,;niinlapslkin:käsitlää,-ettei se voi olla nykyisellään ikuisesti. Joskus on Bcrlujiin miehityksestä luovuttava, huolimatta siitä kuinka ko vasti uumoillaan, ettei r ole muka "aikomustakaan antaa periksi". Ky^ syä vain sopii, että eikö 14-vuottä kestanyjt miehitysaika ole riittävän pitkä mille tahansa kaupungille .ia maalle? Vastapainona puäministeri Mäcmillanin "housujen tutisemiselle" Vapaa Sana yrittää uskotella luki? joilleen, että "Ranskan/ Länsi-SakV sanv. j a Yhdysvaltain ; taipumaton kanta näyttää' kantavan:hedelmiä", sillä "toisten , länsimaiden jyrkkä kanta kuitenkin osoittaa, etteivät Mosjkoyassa yksin Mäcmillanin housut tutisseet." ..Tällaisen:-"sanaselityksen" tueksi lehti turvautuu puolitotuuteen, mif käitässä tapauksessa'on ainakin:yhi tä paha;"ltuin mikä tahansa totaalinen valhe; koska sen tarkoituksena ;on. harhauttaa pahaa-aavistamattomia lukijoita. Vapaa Sana antoi nimittäin:ymmärtää,;että Neuvostoliitto suostui vasta nyt, kiitos Y h dysvaltain jyrkälle kannalle;; siirtä-- mään Berliinin, kysymyksen ratkaisua toukokuuh "27 päivästä kuukaudella tai kahdella". Tosiasia tietenkin • on, kuten Vapaav; S toimitus varsin hyvin tietää, että mrivHrushtshev-sanoijo.-viime mar-T raskuussa. että toukokuu: 26;n'aika-määrää^ voidaan; lykätä i muutamalla v i i k o l l a , jos länsivallat suostuv.it määrättyyn;;päivään mennessä asiallisten : neuvottelujen ä-alkamiseen. Tämä tosiasia: viei tietenkin pohjan pois "jyrkän kannan" unelmilta. Se ^"•^iP^HYfi^^J^^^v^h^J^I^cllä sitä'''sa-;; vijalkaisen jättiläisen" teoriaa, josta ei keksijälleen kunnian kukkoa laulanut. Mutta jos Vapaa Sanh haluaa elellä "peloittelun" lumoissa, niin .sillä on tietenkin siihenkin oikeus..Ja sodalla peloittelijat . ovat - ilmeisesti-taktiikassaan onnistuneetkin koska, Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev sanoi viime- perjantaina - Leipzigin messudlla pitämänsä puheen; yhteydessä: \ "Jos te haluatte peloitella meitä, minä sanouime; olemme peloissani-: me.; Meitä on:petoiteltu riittävästi.^ Meilläei :ole mitään^syytä ppläslyä sen enempääi-Älkää-peloitelko meitä. ; Älkää menettäkö mielenmalttianne." Mitä "tuohon lisätään, se on kaiketi pahasta, "Tehtäköön kuitenkin seuraavanlaiset ivaatfmattomat; reunahuomautukset: Nuo sanat lausutt i in osapuilleen samaan, aikaanv kun - Vapaa Sanan toimitus kirjoitti, etta "jyrkkä kanta" oh saanut Moskovan housut, tutisemaan. Kaikesta huolimatta mr, Hrushtshev kohdisti tuon "tunnustuksensa . pelosta" y-dinaseita kalisteleviin jenkkiken-raaleihin, eikä muuten vain, p i l k a l la ilman aikojaan keskellä päivää u-neksuviin sanomalehtimiehiin, jotka haaveilevat: siitä kesästä; mitä :ei> koskaan tullut. Lehtemme "mitä muut sanovat" osastolta näkyy, mitä muut canadalaiset ja: erikoisesti ccf:läiset pääministeri Mäcmillanin vierailusta a jat-televat. — Känsäkoura. 7 ' ^ •Mi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 12, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-03-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590312 |
Description
Title | 1959-03-12-02 |
OCR text | Siihx 2 Torstaina; maalisk. 12 p. — Thursday, March 12, 1959 YA PA US (litBEBTT) Independent Labor Olgan of Finnish^ Canadians.' Es-tablished Nov. 6. 1917. Authorized 'u^second class mall by the Post Office- Department, Ottawa. Pub-llähed .^thrlce > weekly:', Tuesdays, Ibmsdays: and: Saturdays^^b^^^^^ Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm €t. W., Sudbury^ Ont., Canada. TelephonesrBus; Office OS. 4-4264;; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi; E d i t o r i t " Eldund; Mailing addressBox ^ 69,; Sudbury,: Ontario. Advertising^^rates upon appllcatlon.v Translation free of charge. , TILADSHINNAT: \Canadassa: ' l vk. 8.00 6 kk. 4J25 _® \ - S kk. 2.50 YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Tarkea järjestötehtävä. ^ ' Canadan työtätekevät yleensä osoittavat nykyään entistä'suurempaa: huomiota järjestövoimansa rakentamiseen ja tehostamiseen. Juuri .näitä rivejä kirjoitettaessa on farmarien, joukkoedustajisto Ottawassa. Työttömien työläisten keskuudessa puhutaan myös "Ottawan marssin" järjestämisestä, v a i k k a se ei ehkä toteudukaan vielä tänä vuonna. Ammatti-yhdistysväen keskuudessa^ keskustellaan kautta maan uuden ]poliittisen liikkeen perusta hiin, että työtätekevät i^leensä voisivat esittää pätemän vaihtoehdon tulevissa- l i i t t o ja; maakuntahallitusten^ Tässä tilanteessa on luonnollinen seikka, että myös täkäläiset kansalaisemme, kuten muutkin cariadalaiset, tuntevat lisääntyvää kiintymistä työväenliikkeen asioihin yleensä. Erikoisen mielenkiintoista on havaita, että Canadan Suomalainen Järjestö saa nykyään lisääntyvää kannatusta ja tukea. - kansallisten kulttuuriperinteidemme vaaliminen ja säi- Ijrttäminen v a a t i i k in ennen muuta Canadan Suomalaisen Järjestön lujittamista j a rakentamista sekä sen toiminnan tehostamista. " C S J on tehnyt kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi suurtyön lähes 45-vuotisen toimintansa aikana, ja siltä odotetaan vieläkin paljon tämän asian edistämiseksi", todettiin Järjestön ^kansallisen keskuksen kokouksessa vähän toista kuukautta sitten. Tässä mielessä omaksuttiin maaliskuu erikoiseksi CSJ:n rakentamiskuukaudeksi, jonka aikana hankitaan uusia jäseniä j a järjestetään myös erikoistilaisuuksia, mistä saadut varat luovutetaan Järjestön keskukselle järjestötoiminnan edistämisen hyväksi. J o i l l a k i n paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Timminsis-sä, on jo ryhdytty käytännöllisiin toimenpiteisiin tämän suunnitelman toteuttamiseksi. Tätä timminsiläisten hyvää esimerkkiä pitäisi seurata kaikissa osastoissa. Järjestettä-. köön kunkin paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan joko suurempia tai pienempiä tilaisuusia nimenomaan järjestön rakentamisen ja kansallisen järjestötoiminnan tukemisen hyväksi. Farmarien Ottawaan marssista Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole luonnollisestikaan tietoa siitä, mitä tuloksia, jos mitään, aavikkomaa-kuntien farmarit saavuttavat Ottawaan marssillaan. Mutta vaikka nyt näyttääkin siltä, että farmareille ei anneta juuri mitään muuta kuin ehkä "sympatiaa" ja surull i s i a selityksiä siitä, että " h a l l i t u k s e l l a ei ole rahaa" (sen kun täytyy muka haaskata 30 senttiä jokaisesta verodollaris-tänrnie mielettömään varustelukilpailuun), niin tätä farmar i e n marssia oh pidettävä yhtenä ajan merkkinä — osoituksena Canadan työtätekevien nopeasta radikalisoitumisesta. H a l l i t u k s e n ohjelma mikä aiheuttaa joukkotyöttömyyttä teollisuuskeskuksissa, yleistä köyhtymistä farmiväestön keskuudessa j a rahan arvon alenemisen muodossa koko työtätekevän väestönosan elintason jyrkkää laskua, ei voi olla nostattamatta kasvavaa joukkotyöttömyyttä laajojen kansanjoukkojen keskuudessa. Tämä farmarien Ottawaan n3,arssi — jonka kannoilla t u lee ennemmin tai myöhemmin "työttömien marsseja" j a muita samanlaisia mielenosoituksia — on "lopun a l k u a " suur-pääoinan taantuniuksellisinta siipeä edustavalle toryhalli-tukselle — jonka suhteen monet canadalaiset; panivat kaiken toivonsa.vasta vuosi tai pari sitten. "'^"^'Yaikka hallituspiireissä puhutaan leveästi, että farmar i en asema on muka viimeaikoina "parantunut", niin tosiasia on kuitenkin v a l l an piäinvastäinen. Torypuolue ei ole yrittänytkään lunastaa niitä lupauksia mitä sie farmareille antoi vaalikampanjan yhteydessä. Maatalouskriisin jatkumiseen kyllästyneet j a vaalilupausten rikkomisesta suuttuneet farmarit eivät varmaankaan tule toimettomina ihmettelemään, jos heille sanotaan Ottawassa, että mitään ei tehdä heidän hätätilansa korjaamiseksi. Ottawaan menneet suuttuneet farmarit vaativatj että Diefenbakerin hallitus täyttää lupauksensa, jotta farmarit tulevat saamaan, ".oikeudenmukaisen osuuden kansallistuloistarame". He vaativat kolmen viimeksi-kuluneen vuoden ajalta, lisämaksua myymästään vehnästä, kaurasta ja ohrasta selittäen, että heille maksettu hinta on ollut l i i a n alhainen. Farmarit,sanovat, että esim. nykyinen ; vehnän perushinta, $1.40 bushelilta, vastaa ostovoimaltaan vain 50 sentin hintaa bushelilta 30-luvun pulavuosina. Sitäpaitsi h e todistavat, että samalla kun farmarien tuotantokus-, tannukset ovat kohonneet. 47-'prosenttisesti; v i l j a n hinta on •laskenut 21-rprosenttisestiviimeksikuluneiden vuosien aikana. .Selvää on, että farmareilla, kuten palkkatyöläisilläkin, on .todellista valittamisen aihetta olosuhteissa, missä k a i k k i . suuryhtiöt;,.jakavat;ennätysmääräisiä.: voitto-osinkoja varasi-naisten tuottajain joutuessa yhä kireämpään taloustilaan. v * * * Merkillepantavaa kuitenkin on, että samalla kun h a l l i t us (ja.vanhat puolueet yleensä) ottavat miltei"'jokä päivä: avosylin vastaan suuryhtiöiden edusta"jia, joille., myönnetään hinnankorotuksia (Bell puhelinyhtiö ja CPR) ja hallituksen apjirahojakin;-(kultakaivokset)i niin lännen farmarien^^;.n edessä lyötiin ovet k i i n n i .hyvin töykeällä tavalla. Totta tietenkin on, että Diefenbakerin hallitus ei voi o l la "tunnusta^ matta" farmariväestön valtuuskuntaa.-Sen esityksiä ja selityksiä oli tietenkin kuultava. Mutta j o e n n e n farmarien edustajiston Ottawaan saapumista matalousministeri Harkness sulki asiallisesti puhuen kaikki myönteiset neuvottelumahdollisuudet selittäessään alahuoneen erään valiokunnan kokouksessa; että f a r m a r e i l l a e i ole.muka mitään valittamisen aihetta? Kuvaavaa myös on, että vaikka farmareita vastassa o l i Ottawan asemalla pari kolme ministeriäkin, n i i n he pysyttelivät^ k u i t e n k in käsivarren ulottuman ulkopuolella heis-. tä. Farmarien vastaanotto jäi C C F : n pienen parlamenttiryhmän yksityisasiaksi; Vallassaolevantorypuolueen jäseniin ollut asiallisesti puhuen mitään sanottavaa Ottawaan t u l l e i l l e i f a r m a r e i l l e ; . J a liberaalien edustajia ei''Tjäkynytj m halmeilla!.Kaiken lisäksi farmareilta'? k oikeus TV:ssa sen kurjan väitöksen perusteella, etta TV:ssa " e i myydä'aikaa-mielipideilmaisua iVarteri", vaikka sen oh- 'nnnnnnmnmnmnnmmmrj Moskovan ijälkeen Tukholma: SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Leonard Salo, Pprcuplne, Ont., täyttää sunnuntaina,; maaliskuun; 15 pnä 76 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. Mitä muut sanovat Ydinasekokeiden ja_kylmän sodan lopettaminen pohdinnan aiheena ; ^ Helsinki: L - r-Maailnian: Rauhan- ; neuvoston: toimikunta kpkoontui äskettäin JäUeen, tällä kertaa Moskovassa: ^Kokouliseen osallistui noin; sata rauhanpuolustajaa maapallon eri puolilta: Yhdysvalloista ja K i i nasta, Afrikasta, Keski-Idästä, Ete^- la-Amerikasta • j a : Länsi-Euroopan maista; Eri maanosien, edustajat istuivat samojen: neuvottelupöytien aaressa samoin kuin pienten ja suurten kansojenkin edustajat tasavertaisina. Suomesta kokoukseen osallistuivat professori Felix Iver^ sen ja pääsihteeri-Mirjam Vire- Tuominen, joista viimeksimainittu kertoo vaikuielmistaan kokouksesta seuraavaa: — Päiväjärjestyksessä oli keskeisellä s i j a l la kysymys kylmän sodan vaaroista ja välttämättömyydestä edistää k a i k k i a toimenpiteitä kylmän s o dan lopettamiseksi. E r i p u o l i l l a maailma ilmenee kasvavaa vastenmielisyyttä kylmän sodan eri ilmenemis-inuotoja vastaan j a hallitustenkin on jo otettava huomioon kansojen vaatimus parempien kansainvälisten suhteiden rakentamisesta k a i k k i i n maih i n rauhanomaisen rinnakkainelon pohjalle. M a a i l m a n Rauhanneuvoston toimikunta julisti tukevansa varauksettomasti kaikkia pyrkimyksiä r a u - ran turvaamiseksi, tulevatpa ne m i l - "VRHEILUREPORTAASHIA" ON KAIKETI TÄMÄKIN, , Praha. ^ Nyt rakenteilla oleva P r a h a n uusi areena sijaitsee k u l t t u u - ripuistossa, mikä selittänee sen miksi käynnissäolevhn jääkiekkoilun maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuv i a canadalaisia kunnioitetaan enemmän mita heitä rakastetaan. Jääkiekkoilua, sellaisena k u i n sitä C a n a - dassa pelataan; harvoin yhdistetään kulttuuritoimintaan. ~Canadä löi Suomen tänään maal e i n a—O -.. Suomalaiset, jotka yllättäen ' pääsivät loppukilpailuun, lyöt i i n viime vuonna canadalalsen W h i t - by Diinlops-joukkueen toimesta maal e in 24—O, joten tämänpäiväinen t u los edustaa 400-prpsenttista paremmuutta. 13.000 henkeä käsittävä y l e i sömäärä antoi ilmeisen hyväksymisensä tälle 400 prosentille. Canadan Belleville McFarlands joukkue sai maalit — puhumattakaan nyt p o r t t i p l e l i in osumista — mutta suomalaiset saivat suosionosoitukset. McFarlands' joukkueen J o h n M c L e l - lan, sai myös haavan silmäkulmaansa ja Ike Hlldebrand haavan poskeensa, mutta verenkään menetys ei voittanut yleisön myötätuntoa. P e l i n loputtua he olivat kuten sen alkaessakin jääkiekkomaailman salamurhaajia. Tämä maine, suurelta osalta muttei kokonaan ansaittu, saatiin tänään suurelta osalta olosuhteiden vuoksi muttei kokonaan k o n t r o l l i n ulkopuolella olevien seikkojen perusteella. Ottelun viimeisten minuuttien a i kana, peliti siirtyessä canadalaisten kenttäpuoliskolle, yleisö huoma-si. että Wayne (Weiner) Brown, Belle-villestä, joka painaa liotettuna ehkä 135, antoi sattuvaa kuritusta ciäälle tuntemattomalle suomalaiselle (hänen selkänsä ja numeronsa oli jäätä va.sten) suomalaisten pömpelin edustalla. .Tästä pahanteosta Bro\vn sai 5 m i - ' K u o l l an nuutin rangaistuksen. Hän lisiisi .syn- j titaakkaansa nostamalla käten.sä i ivaavaan, kunniantekoasentoon gaistuskoppiin mennessään. Häntä oli, sanoi Bro\vn. a i k a l s e m - j monta ki!j;'.stna. Yksistään kaupun-min kammattu korvan juuresta kaik- i gin julki-scs-sa kirjastossa on k l r j a l l i - kea anteek-siantoa kovemmin s u o m a - i suutta noin 30.000 nidettä. J o k i n aika t a taholta tahansa j a riippumatta siitä, että eri liikkeillä j a järjestöillä s a t t a a ' o l l a eroavia käsityksiä nykyisten; kansainvälisten vaikeuksien syistä j a alkuperästä^ Eras oire kevaisemmistä tuulahduksista kansainvälisissä sääsuhteis-s a o l i E n g l a n n i n p a a m i n i s t e n n M a c - m i i l a n i n vierailu Neuvostoliitossa, j o ka sattui samoihin aikoihin kuin M a a i l m a n Rauhanenuvoston toimik u n t a piti kokoustaan Moskovassa. Toimikunnan 'avajaisistunto hyväksyi julkilausuman, jossa tervehdittiin mielihjrvalla E n g l a n n i n pääministerin vierailua ja t o i v o t t i in sen johtavan yleisempään jännityksen hevenemi-seen. M a a i l m a n Rauhanneuvosto käsittel i myös organisatoorisiä kysymyksiä. Tärkein lähiajan tehtävä on seuraavan M a a i l m a n Rauhanneuvoston -kokouksen valmistelu. Se pidetään T u k holmassa ensi toukokuun 8—13 päivinä rauhanpuolustajain l i i k k e en 10- vuotisen toiminnan meriteissä. Varsinaisen kokoustyöh ohella oli ohjelmassa monia ainutlaatuisia ja vaikuttavia tilaisuuksia. Sellaiseksi muodostui maailmankuulun laulajan Paul Robesonin esiintyminen kokouksen avajaisistunnossa. Hänen lämminhenkinen puheensa ja Ictulunsa '•War is no more" ("Ei enää sotaa", Jm,,,., 'vanha neekerilaulu Amerikan v a - ,paussodan; ;paättymisen ; :ajoilta) .;.;<}li tapaus, jota ei h e v i n unohda. J o k a i sen mieleen j a i Tiedeakatemian j u h lasalissa ;pidetty arvokas j a sydamelr l l n e n Frederic JoliotrCurien- M a a i l man Rauhanneuvoston perustajan ja edesmenneen puheenjohtajan muistotilaisuus. ; S u u r t a arvonantoa, millä k a i k k i a l la Neuvostoliitossa suhtaudutaan rauhantyöhön kuvaa ennen k a i k k e a neuvostohallituksen suhtautuminen. Pääministeri Hrushtshev otti vastaan kokouksen osanottajat Kremlissä. H a n uhrasi heille kalliista ajastaan kaksi tuntia vastaten rauhanliikkeen kysymyksiin j a selittäen- Neuvostoliiton rauhanpolitiikan periaatteellista l i n j a a . Se oli h i s t o r i a l l i n en tapaus rauhanliikkeelle. Minkä muun TYraan päämies on vastaavalla tavalla osoittanut kiinnostusta kansojen .parista nousseeseen rauhanpyrkimykseen. Pääministeri Hrushtshev lausui loppupuheenvuorossaan, että Neuvostol i i t to on valmis kilpailemaan rauhanpolitiikasta k a i k k i e n maiden h a l l i t u s ten kanssa. Meillä Neuvostoliitossa on e r i l a i s i a ihmisiä, sanoi hän, mutta k a i k k i he ovat rauhan kannalla. Se yhdistää heitä j a rauhan puolustamisen pitäisi yhdistää kaikki maat ja k a i k k i hallitukset. äatistah diktäattufikomentö paljastuu kaameudessaan ' K u o l l a n niemimaalla, pohjolassa, Neuvostoliiton euroopanpuolci.scssa osasya. on neuvoslovallaiTvuosina t a pahtunut sangen suuria muuiok.sia. Aivan a u l i o i l l f paikoilii? on kasvanut uusia kaupunkeja ja asutuksia. Eräs sellainen Kuollan; niemimaan uusi kaupunki on Sevcromor.sk. E n - tisitikaau oii laman kaupungin paikalla. Vaentfa-jocn suussa, v a in kaksi kala.stajamökkia'. joilta kulki Mur"-. man.skin suuntaan vain mutkikas polku. Scveromor.sk on aiv.m ajanmukainen kaupunki. Sillä on yhteys aluc-kcskuscen lauta- sekä maanteitse. laliciclla villittävät liikennettä moottorialuksct. Soiden palkalle on kohonnut komeita kerrostaloja, r a n - ' Kaupuiisi.s.sa on monia koulua. Siellä , on niyo.s p i o n c e i i k o i i, kerhotaloja ja le troolareilla j a monenlaisilla m u i l l a' moottorialuksilla. Teerinrannassa on kymmenvuotinen koulukoti, joka on ottanut .suojaansa useiden kala.staja-asumusteii lapsia. Sielä on myös työläisnuorison koulu. Lodcnolssa on seitsenvuotinen koulu ja mui.ssa kalastaja-asumuk- .sissa on alkeiskouluja. P a i k k a k u n n a l la ilmestyy oma päivälehtensä ja l i - .säksi asukkaat .saavat tuhansia kes-kuslehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä hankkivat paljon k i r j a l l i s u u t t a. Ehkä kaikkein vaikeamman taipa- Havana. — On valkea sanoa kuinka paljon,ihmisiä murhattiin Batis-: tan valtakauden aikana'.' Näillä murhilla on ollut järkyttä-' vä vaikutus. Ne olivat tuloksia dik-tatuurikaudesta ja vallankumous teki lopun niistä. ;>-*Batistan hallituskauden "murhien määrää mahdollisesti ei saada koskaan selville. Fidel Castron v^llanktimoushalli-tus sanoo 20,000 murhatun ^ joista tuhansia sellaisia, joilla ei ollut mitään tekemistä vallankumouksen kanssa. . Batista pakeni maasta tammikuun 1 päivänä ja hänen hallituksensa hajosi. yallankumoushallituksen sotaoikeus pn, teloittanut y l i 300 entistä Batistari sotilasta ja poliisiai jotka osallistuivat ihmisten murhiin. Monia edelleen oh vangittuina jä heidän asiansa tulevat esille sotaoikeuksissa.^ NL ei pakoita Suomelle mitään - pres/Kekkon laisella mallalla, hänen yrittäessään lyödä kiekon jääalueen kulmauksesta. Erotuomari ei huomannut hänelle tehtyä kolttosta . . . Suomalainen pääsi siltä varoittamatta ja oletettavasti myös parannusta tekemättä .. . — GeOrge Bain, Globe and M a i l in kirjeenvaihtaja, maaliskuun 9 p. CANADA KIITTÄÄ M.\CMILLANIA Ottawa. — . . . K a l k k i e n puolueiden puhemiehet kiittivät (Canadan alahuoneen istunnossa — Vapaus) B r i tannian pääminiäterl Macmillaniä äskettäisistä diplomaattisista toimenpiteistään . .: " H . W. Heridge (CCF, Kootenay West) sanoi mr. Mäcmillanin olevan j u u r i oikeanlaatuisen henkilön Mos-. kovan vierailua varten". ^ H a r v e y Hickeyn uutistieto, maal i s k u u n . 9 pnä. sitten avattiin kaupunkiin elokuvateatteri ^nimeltään Rossija. K a u p u n kilaisten käytettävänä on stadioni ja ' kaksi huvipui-itoa. KaupunRin a s u k - j k a i l l a on mahciolllsuus kat.soa M u r - ; ma.nskin televisiokeskuksen lähetyk- • siä. I Kokonaan toisenlaiseksi oh tullut . myös Tccrinranta Pienestä kalasta- | ja-asumukscsla. jossa, ennen vallan- ' kumousta oli ainoastaan muutama kymmen asukasta, se on kasvanut Isoksi kaupunkityyppiseksi asutuk.sek-si ajanmukaisine asuintaloinecn. A s u - tuk.se.ssä on kalajalostamo; monenlaisia verstaita, leipomo, ruokala, kerhotalo, kirjasto ja. .sairaala. A s u - tuk.ses.sä oh vesijohto, sähkö, radio ja puhelin. Teerinrahrvan laivalaitureilla ei näy enää entisiä kalastaja-aluksia. N y k y i s i n kolhoosllalsct ajavat a p a j i l - Ilclsinki.—Suomen suhteet länteen ovat riippuvaisia siitä, miten suhteita itään kyetään hoitamaan, lausui presidentti Kekkonen Ne\v York Times-lehdcn poljjöi.smai.se!- le kirjeenvaihtajajalle Werner Wiskarille myöntämässään haastattelussa jonka lehti julkaisi viime torstaina otsakkeella "Suomen presidentti korostaa puolueettomuutta" "Mei tä a r vps t eL »llaan^^ihse«i llään ne.s-nsemaa. Esimerkkinä tästä ori sen suiitautumineh Saksan kysymyk- .seon. Suomi oi tunnusta enempää Itä- kuin Länsi-Saksaakaan, mutia sillä on kaupalliset edustustot molemmissa paikoissa. "Tämä suihtau-tuniisemme Saksan kysymykseen", presidentti lausui, "on luonnollinen seuraus Suomen piiolueettomasta a-i sentcpsta ja pyrkimyk.sestä pysyä 1 suurvaltojen ristiriitojen ulkppuo- : Iclla. Tätä periaatetta Suomi oh tarkasti noudattanut kansainvälisen säkin sen mukaan, miten katsota.in ' politiikan .ky.symyksissä, nimeho-meidän' pystyvän hoiiamaan suh-; m;,än töiminnas.saan Y K : n jäsene-teemme Neuvostoliittoon", hän su-1 nä." leen takana koko Muurmannin alueella lienee Saamin p i i r i . P i i r in keskus sijaitsee Gremihassa. Seutu on aavaa tunturia, jötä saami-nimineh kansakunta on asuttanut ammoisista ajoista asti. Saamien elämässä on tapahtunut sangen suuria muutoksia: k u r j a n p a i mentolaiselämän t i l a l l e on t u l l u t v a u ras kolhoosielämä. N y k y i s i n - o n p i i rissä monta kalastus- j a poronhoito-kolhooisia, valtion omistamia poron-hoitotalouksia ja kalajalostamoja. Porot muodostavatkin saamilaisten kolhoosien pää^ikkauden, Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten t u o t i in p i i r i i n kokeen vuoksi muutama lehmä. Tuskin kukaan uskoi s i l l o in maitotalouden menestymiseen tällä seudulla. Vuodet vierivät. N y k y i s in on p i i r i n väestöllä omasta t a kaa riittävästi maitoa j a m u i t a maitotalouden tarjoamia tuotteita. Neuvostovallan vuosina on S a a m in piirissä tapahtunut todellinen kulttuurivallankumous. Nykyisin on k a i kissa asumuksis.sa kouluja, kirjastoja, kerhotaloja, lääkinlälaitoksia sekä sähkö^, radio ja puhelin. Saamien keskuudesta on kasvanut oma s i v i s tyneistönsä. Kymmeniä saamilaisia nurukäisia j a neitosia opiskelee neuvostomaan korkeakouluissa. Nopeasti on kasvanut, myös p i i r i - keskus Gremiha. Sinne on rakennettu kolmikerroksisia kivitaloja. Siellä on valistustalo, kokonainen s a i r a a l a - kaupunki, pesula ja . kolhnosilaisten koti. — P. P e t r u h i n . : Kuolemantuomioita* ori arvostelta; Yhdysvalloissairtmutta;;KuubaniYal-lankumoushallitus sanoo, että sen täytyy olla'nopea'syyllisten tuomitsi semisessa välttääkseen'kansan lync-; hausvaaran. Tulipa historian tuomioksi mitä hyvänsä; n i in on olemassa; kasottaiti todistuksia Batistan;-hallitusta vas-; taan.' Hänen miehensä yrittivät estää vallanku^ouslukkeen;; hinnalla • millä hyvänsä."siviilioikeudet ;eivät merkinneet mitään Kuubassa. MajuriJesus Sosa Blanconsyytet-t i i n osallistuneen 108 murhaan. Vii-^ si hänen sotilastaan tuomittiin kuov lemaan 19 kyläläiseu ^-murliasta; Sen jälkeen kun oikeus kuuli 82 to-; distäjaa__92 todistajasta,' antöi^:se kuolemantuomion. Blanco tbdettiiri henkilökohtaisesti osallistimeen_29 murhaan. Yhdeksän hänen uhreistaan " oli" samasta perheestä, fötka olivat kotoisin Bayamosta, Orienten maakunnasta j a heitä epäiltiin myötätunnosta vallankumouksellisia ..kohtaan. Todistajat sanoivat, että Mart in Argoten perheen teloittivat, So-sa Blancon joukot ampumalla heidät konekivääreillä. Sattumalta pelastui Miguel Llo-rente, joka joutui Argoten peirheen teloitettavien riviin. Hän pyörtyi muutamia- seknnihpsia ennenkuin ampuminen allcoi. Kun häneltä, tiedusteltiin oikeudessa näkikö hän ampuniisen, niin hän vastasi: " E n nähnyt ampumista. Muistaa vain seisoneeni pyssyjen edessä odottaen kuolemaani. Sitten heräsin ja kaikki muut ympärilläni olivat kuolleita." Syytettyjen puolustusasianajajat yrittivät väittää, että Argoten i)er-heen jäsenet kaatuivat taistelussa vallankumouksellisten ja Batistan joukkojen välillä ja todistuksekseen osoittivat, että erään toisen sotilaan ruumis oli heidän ruuraiittensa läheisyydessä. Llorente todisti, että Sosa Blancon joukot ampuivat tämän miehen siksi koska hän y r i t t i estää perheen joukkoteloituksen.. Entinen luutnantti Valeriano Du-peyron Silva ja kolme sotilasta tuomittiin kuolemaan koska heidät lO-deUiin hirttäneen neljä Havanan yliopiston oppilasta joulukuun 23 pnä — neljä päivää aikaisemmin kuin Batista pakeni maasta. la tärkeä sopimus valmis M,osköva. — Viime lauantaina suoritettiin suomalais-ncuvostoliit-tolaisten ystävyyssuhteiden rakentu: misessa tärkeä käytännöllinen teko, allekirjoitettiin tieteellisteknillisen, sekakuomitean viidennen istunnon pöytäkirjat liitteineen., Komitean ollessa kokonaisuudessaan suomav laisine ja neuvostoliittolaisine jäsenineen saapuvilla allekirjoituksen suorittivat neuvostoliittolainen puheenjohtaja, paperiteollisuuden ministerin sijainen N. N. Tshistjakov ja suomalainen puheenjohtaja, ministeri P. J . Hynninen. Molemmat puheen j oh ta j at ilma i-sivat tyytyväisyytensä istuntokau^ dcn kulusta. Istunnot sujuivat alusta alkaen;"helposti''; sanoi nrinisteii Hynninen. Ensin käytiin läpi rutiiniluontoiset asiat, todettiin mi!ä ohjclma.ssa on toteutettu, mitä on töteuttamata Ja jälkimmäisen o s a n suheen, mikä poistetaan siitä lopullisesti tai iisälään tämän vuoden tehtäviin. Täytyy sanoa, että tämän luontoisia, asioita on varsin vähän.. Kuiluvan Ivuoden ohjelmaan hyväksyttiin Suomesta Neuvostoliittoon suuntautuvaan, toimintaan 60 aihetta; jotka koskevat 176 eri a-siantunlijaa .ja. aminattimicstä . ja päinvastoin Neuvostoliitosta Suomeen =64 aihetta, jotka koskevat 138 asiantuntijaa .Matkapäivät.' menevät molemmin . p u o l i n : henkilömäärän eroavaisuudesta .huolimatta tasan. noi. "Me voimme toimia niinkuin i haluamme, mutta meidän on ratkaisuja tehdessämme luonnollisestikin otettava huomioon, että Suomen elintärkeät edut vaativat hyvien naapurisuhteiden ja meihin kohdistuvan luottamuksen säilyttämistä. On kuitenkin syytä korostaa, eltoi Neuvostoliitto pyri sanelemaan Suomelle yhtä vähän uiko- kuin sisäpolitiikassakaan tehtäviä iatkaisua." Vastatessaan kirjeehvaihtajan/ky-symyksiin presidentti huomautti eitä Suomi pääomaköyhänä maana tarvitsee ulkomaisia luottoja teollisuutensa kehittämiseksi. Suomi on saanut lainoja sekä Kansainväliseltä jälleenrakennuspankilta, että Neuvostoliitolta, ja uusista lainoista neuvotellaan parhaillaan. Kirjeenvaihtaja toteaa, että koko haastattelun ajan presidentti Kekkonen korosti Suomen puolueetonta IMcsidentti jatkoi, että vuodon li948 ystävyyssopinriUiksessa Suomell e on taattu oikeus pysytellä suurv a l t o j e n välisten r i s t i r i i t o j e n ulkop u o l e l l a , ja tämä edellyttää myös j u l k i s e l t a sanalta objektiivisuutta kansainvälisiä kysymyksiä käsiteltäessä. Mutta Suonien h a l l i t u s e i tietenkään a.seta esteitä vapaalle uu-tisväiityksell( j j a i e d o l o g i n e n debatt i on vilkkaa-ssa käynnissä. P r e s i d e n t t i K e k k o n e n sanoi myös että hänen L e n i n g r a d i i n tekemänsä matkan jälkeen Suomen j a Neuvost o l i i t o n suhteiden palauttaminen n o r m a a l i l l e ystävyyden kannalle s a a t i i n nopeasti ja tehokkaasti käyntiin. Hän a n t o i ymmärtää, että hänen L e n i n g r a d i s s a käymänsä kesk u s t e l u t olivat osoittaneet Neuvost o l i i t o n epäluottamuksen o l l e e n syvällisemmän- kuin Suomessa oli osntlu ymmärtää. • Entisiä perinteitä noudattaen vietetään taaskin edistysmielisten suomalaisten näytelmäjuhlat tulevan pääsiäisen tienoilla. K u t e n m u i s t a k in järjestämistämme juhlista, näyttää jo näin etukäteen näistäkin vuotuisista näytelmäjuhlistamme muodostuvan aina vaan ehommat, sillä voin kerskumatta sanoa, että suurimmat niistäkin tulee, sillä n i i h i n o n jo. nyt ilmoitettu seitsemän eri näytelmää, joten ennätys siis saavutetaan jo s i l läkin alalla. Tietääkseni tulee suurin osa näyttelijöistä olemaan aivan nuorta vä.- keä, j a sehän onkin j u u r i tärkeintä, että. nuorisomme on ottanut tämän-kiri " a l a n " haltuunsa. Suuri tulee muuten olemaan "kansanvaelluskin" s i l l p ih tänne pääkallon paikalle ja näkemistä sekä kuulemistakin o n t a r j o l la aivan y l i odotusten. M u i t a n i i n hartaasti k u i n P o r t A r t h u r i n puoleiset olisivatkin olleet myöskin näyttelemisessä osallisina, e l se nyt kuitenkaan ollut heille mahd o l l i s t a tallä kertaa. M u t t a mukana he haluavat olla kuitenkin omalla t a v a l l a an täydentämässä näitä huomatulta, j u h l i a . —- E r i k o i s e l l a o h j e l malla tuleekin sieltä s i l l o i n juhlille voimisteluesityksen inerkeissä pari tyttöä j a itse Paaiiokin, Ohjelma käsittää täällä, ennenäkemätöntä naistemme telinevoimistelua. N i i n nojap u i l l a , puomilla kuin myöskin permannolla ön meillä silloin tilaisuus nähdä tämän hetken kuuluisimpiin, naisvoimistelijoihin lukeutuvan voimistelijan esityksiä apunaan tämän maan syntyinen, etevä naisvoimiste-' l i ja sekä lisäksi vielä, erinomaisia a k - robaattiesityksiä kolmelta henkilöltä. Tämä Sudhiesta tänne maahan saapunut " s p e s i a l i s t i " o l i m u u n inuassa Suomen joukkueessa, kun maaottelu Sveitsiä vastaan siioritettiin, joten asia ei kaipaakaan muuta mainostusta. Siis ; näytelmäjuhlissamme saamme myöskin nauttia ensiluokkaisesta erinomaisesta voimisteluesi-tyksestäkin. joten pidetäänpä mielessä j a joukolla silloin j u h l i l l e. — Vaasan Jukka. jelmistossa-on vilisemällä .m lipideilmaisuja Pentagonin;so-taisten kenraalien ja heidän ohjelmiensa puolesta^ • .sekä yleensä' rsuuryhtiöiden^ip ta! Kylmänlainen oli- siis farma^ reillä vastaanotto O t t a w a s s a^ mutta viimeinen sana on sittenkin asiasta vielä sanomatta. Selvää nimittäin on, että varsinkin pien- ja keskikokoisten farmarien olemassaolo on tullut kyseenalaiseksi — ja kansa eitulekädeti^ristissä katsomaan nykyistä "maaltapakoa" jonka perimmäisenä syynä on toimeentulon ;;:-4mah(|ollis huononeminen; maaseudulla. ; Ihminen kestää planeettalennot : Mo-'»k6va. —- Aurlngo.s.sa tapahliH. ,vien .purkau.sten väHsinä • r a u h a l l i s ir na kausina;;jolloin avaruuteen ei s i n - goudu hengenvaarallista kosmista'säteilyä, ihmincn.pystyy. matkustamaan planeetalta toLscllc. lausuvat ncuvo.s-toliittolai- sct tiedemiehet; aurinkosa- ; t e l l i i t t i ; L u n i k i n lähettämien, ••tietojen perusteella. ' ;;• Pravda.ssa perjantaina julkaiscmaSi-saan kirjoituksessa ilmoittavat:tiede-' miehet Sergei Vcrnov ;ja Alexahder Tshudakov, etta maata kiertää 50,000 kmn korkoudes.sa suunnaton määrä elektroneja.: Neuvostoliiton; s a t e l l i i t in laitteet hava|j«iyat kuitenkin, että niiden voima ""Vn ^-vähäinen ja että niiden haitalliset' viilkutukset on helppo torjua. , " Kesä, joka ei koskaan iullut V Muistellen ilmeisesti kaihomielin niitä "hyviä aikoja''; jolloin puhuttiin leveästi Neuvostoliiton "savi-jalkaisesta jättiläisestä", j a unhoittaen visusti kaikpn sen, mihin tämä poliittinenvvouhottelu: mestarinsa H i t l e r i n . Aatun kumppaneineen vei, Toronton Vapaa Sana julkaisi -lauantaisessa numerossaan sellaista-scr kahcdelnriäsoppaa, ettm pareminasta väliä '•^ " Aluksi ja lopuksi mainitussa mestariteoksessa kirotaan ;. Britannian pääministeri Macmillan kuumimpaan kadotukseen sen vuoksi ku.i hän rohkeni Yhdysvaltain sotaisim-pien kenraalien lupaa saamatta,vierailla Moskovassa. Tällainen on Vapaa Sanan näkymä näiltä tiimoilta: ". . . Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain taholta on annettu tietää, et-t tei -niillä vole^ aikomustakaan: antaa Venäjälle periksi Berliiniä koske-vassa asiassa. Samalla on näissä maissa moitiskeltu Macmillaniä siitä. . . ' Macmillan matkallaan Venäjälle., ei saanut muuta aikaan kuin sen, että venäläiset aavistelevat hänen; housujensa tutisevan; ; Samoin myöskin toisissa länsimaissa katsot-: t i i h j M a c m i l l a n i n matka Englannin hallituiksen lieikkouden merkiksi Kovin on siis "paha.mies'' se heppu^; jota pääministeri MacmillaniK-si kutsutaan, suostuessaannytkes kiistelemään kiistanalaisista : seikoista, jotka uhkaavat .maailman rauhaa. ;; Muuten tuossa "perustelussa" on karkeata ;;yliammuntaakini: Siinä ^.sanolaan^eltä Ranska;;Saksa ja Y h dysvallat ovat antaneet tietää ettei niillä ole :';aikomustakaan antaa;per r i k s i " B e i i i i i i i n asiassa. Mistä Vapaa Sana tällaisia:tietoja oh: saanut? Esimerkiksi; toinen.Saksa,. Itä-Saksa on tietääksemme Berliinin kriisin rauhanomaisen^ratkaisun/kannalla. Kuinka suuri prosentti ranskalaisista ja amerikkalaisista kannattaa sodan aloittamista Berliinin kysymyksestä, sitä emme tiedä, mutta epäilemme; •kuitenkinii,;ettei;;sodan kannalla ole yksikään' järkevä i h minen, joiden joukkoon ei tieten* kään voida :lukca.sotatarvetehtailiv Joita eikä Napoleonista uneksuvia sotaisia kenraaleja. Mitä taas Berliinin ,-kysS'lnykseen tiilce,;niinlapslkin:käsitlää,-ettei se voi olla nykyisellään ikuisesti. Joskus on Bcrlujiin miehityksestä luovuttava, huolimatta siitä kuinka ko vasti uumoillaan, ettei r ole muka "aikomustakaan antaa periksi". Ky^ syä vain sopii, että eikö 14-vuottä kestanyjt miehitysaika ole riittävän pitkä mille tahansa kaupungille .ia maalle? Vastapainona puäministeri Mäcmillanin "housujen tutisemiselle" Vapaa Sana yrittää uskotella luki? joilleen, että "Ranskan/ Länsi-SakV sanv. j a Yhdysvaltain ; taipumaton kanta näyttää' kantavan:hedelmiä", sillä "toisten , länsimaiden jyrkkä kanta kuitenkin osoittaa, etteivät Mosjkoyassa yksin Mäcmillanin housut tutisseet." ..Tällaisen:-"sanaselityksen" tueksi lehti turvautuu puolitotuuteen, mif käitässä tapauksessa'on ainakin:yhi tä paha;"ltuin mikä tahansa totaalinen valhe; koska sen tarkoituksena ;on. harhauttaa pahaa-aavistamattomia lukijoita. Vapaa Sana antoi nimittäin:ymmärtää,;että Neuvostoliitto suostui vasta nyt, kiitos Y h dysvaltain jyrkälle kannalle;; siirtä-- mään Berliinin, kysymyksen ratkaisua toukokuuh "27 päivästä kuukaudella tai kahdella". Tosiasia tietenkin • on, kuten Vapaav; S toimitus varsin hyvin tietää, että mrivHrushtshev-sanoijo.-viime mar-T raskuussa. että toukokuu: 26;n'aika-määrää^ voidaan; lykätä i muutamalla v i i k o l l a , jos länsivallat suostuv.it määrättyyn;;päivään mennessä asiallisten : neuvottelujen ä-alkamiseen. Tämä tosiasia: viei tietenkin pohjan pois "jyrkän kannan" unelmilta. Se ^"•^iP^HYfi^^J^^^v^h^J^I^cllä sitä'''sa-;; vijalkaisen jättiläisen" teoriaa, josta ei keksijälleen kunnian kukkoa laulanut. Mutta jos Vapaa Sanh haluaa elellä "peloittelun" lumoissa, niin .sillä on tietenkin siihenkin oikeus..Ja sodalla peloittelijat . ovat - ilmeisesti-taktiikassaan onnistuneetkin koska, Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev sanoi viime- perjantaina - Leipzigin messudlla pitämänsä puheen; yhteydessä: \ "Jos te haluatte peloitella meitä, minä sanouime; olemme peloissani-: me.; Meitä on:petoiteltu riittävästi.^ Meilläei :ole mitään^syytä ppläslyä sen enempääi-Älkää-peloitelko meitä. ; Älkää menettäkö mielenmalttianne." Mitä "tuohon lisätään, se on kaiketi pahasta, "Tehtäköön kuitenkin seuraavanlaiset ivaatfmattomat; reunahuomautukset: Nuo sanat lausutt i in osapuilleen samaan, aikaanv kun - Vapaa Sanan toimitus kirjoitti, etta "jyrkkä kanta" oh saanut Moskovan housut, tutisemaan. Kaikesta huolimatta mr, Hrushtshev kohdisti tuon "tunnustuksensa . pelosta" y-dinaseita kalisteleviin jenkkiken-raaleihin, eikä muuten vain, p i l k a l la ilman aikojaan keskellä päivää u-neksuviin sanomalehtimiehiin, jotka haaveilevat: siitä kesästä; mitä :ei> koskaan tullut. Lehtemme "mitä muut sanovat" osastolta näkyy, mitä muut canadalaiset ja: erikoisesti ccf:läiset pääministeri Mäcmillanin vierailusta a jat-televat. — Känsäkoura. 7 ' ^ •Mi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-03-12-02