1924-07-17-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J—K-sasiana 99 r^ciTiokan saavuttama poEtt-j k a otti Erfurtin ohjelman ujoi pcrrtT^- j^^g^säädylBtä, Joihin kompromisamääritelman: clfekonto '™ * • selitetään yksityisasiaksi* Tämän Torstaina, heinalanin 17 p. ~ Thmr^ Julv 17fli iirkko kculai, antoi kirkko- ^'^•']i^de'le yleispätevyysvaati- 'S3e"Dahan kolauksen. Tässä an vallankumonkscllinen ^^,-0 anwi uskonnon porvarilU-vksHyi-^ i^euden rajoihin j a se- ^ 8,D' <vk5itjisasiaksi.» Uskonto I. vk£itnä€n ihmisen järjen ''''Soliin alaiseksi j a johdettun t i n - 'jjseen luonteeseen», • sts. porva-t^ r, vksilön luonteeseen. Kirkon rräjjö^sa uskonnossa ilmeni raaka Laalinen luokkanäkökanta ehdot- Laice hallitsijatahtoineen. Ilmes- L toisen käsky, käsittämätön, t u t - & „ n maailma ei, kun kaikki käy-ympäri, ole mitään muuta kuin Lkkaasri riistävän luokkatahdon ty.'Mutta samaan aikaan eslin-iristinoppi käskyineen rleises- EinhlTiilHsyydestä j a ihmisrakkau-luökkain yläpuolella oTevana. lät€3 koettaa se lamauttaa sorret-bjen kansankerrosten vastarintaa, i^ii-o tointui pian j a hyvin iskus-jainkä porvarillinen vallankumo- I oli sille antanut. Tämä vaikutti dnpoDJin vain taloudellisella alal- Niin pian kuin porvaristo olf kni saa\'uttanut tarpeellisen kyy-prpäävapauden, antoi se feodaali-fen taantumuksen rauhassa rehoit hallussaan olevalla alalla ja nsi rintamansa proletariaattia staaB, joka tosin oli taistellut orvariston riveissä mutta samalla oittanut muodostavansa vaaran onaristolle. määritelmän omaksuivat myös Sak- SnnrporTari»to suoai uskontoa I Feodaalismin tärkein mahtikeino, mioppi, siirtyi täten suurporvarls-palvelukseen suurkapitaalin suona ja propageeraamana us-jjntona, joka erityisesti korosti paistista luonnettaan. Sillä vaikka l/kuten kaikki uskonnot alkuperäl-n, oli luokkataistelun aito lapsi, oitti se mukautuvansa feodaali- Tojen orjuuttamistoimiin ideoloo-hämmäntäen ja nukuttaen piisaa, tuota «isoa vintiötä», kuten rine sanoo. Se huumattiin uskon-bn «aalulla-lorulla;» j a sitten k un ptä oli kuin Simsonilta keritty t u k - ja puhkaistu silmät, ajettiin se nauruin helvetilliseen polkii- Fllyyn. ... JStrarporvaristo ei siis ollut lainan vihamielinen uskonnolle. Se te-rauhan vanhan ilmestysuskonnon Jnssa ja sijoitti sen vartaistulmelle, <järjen jumalattaren» o l i poj&- ava, mutta kehitti erittäin sen nnöllisiä, eetillisiä puolia. K o y - ys ja alamaisuus, kuten muukin stiDopin saarnaama «mlstamatto- [ins, näytti kapitalismista erino-dsen sopivalta omistamattomalle bkalk.. Jos kapitalismi kernaasti ppui kaikista iloista haudan tuol-fpaolen, kun niiden saavuttaminen kytketty vastaavaan luopumiseen pujlen haudan, / a Jos se y l i - nsä piti niitä luonteeltaan var- Jqrseenalaisina, niin antoi se sitä aaammin työtätekevän kansan itseään haudantakaisella ydyBtämättömällä riistalla j a käs- |sen kerätä aarteita taivaassa, aär-joita ei koi kalva eikä ruos- |raifikaa. Toisin feanoen: ellei kah-maaihnan systeemiä olisi ollut olemassa, olisi kapitalismi keksinyt. san riippmnattomat sosialidemokraatit 1919. Että. meidän päiviemme sosialide mokraadt ovat vapaa-ajattelijoita Krische lainaamalla ent. Preussin vain i>erintätavaitaan, osoittaa kulttuuriministerin lausuntoa, min kä tämä oli antanut vieraillessaan M a r i a Laschin luostarissa. Hän l a u sui näet luostarin abotille: «Minä j a minun puolueeni elämme siinä toivossa, että myöhempänä aikana on kehittyvä sivesoppi, joka sallii meidän sivuttaa nyt käytännössä olevan kristillisen moraalin. Tähän ei kuitenkaan näkyne heikointakaan edel-lystä. Ja niin kauan on kristinusko T^ttamäton.» i V-1^, Kommunistien puolestaan on yhtä vähän seurattava sosialidemokraat-, tien viitottan-j\a tietä kuin tyydyttär vä porvarillisen radikalismin esi-merUciin, se kun tyytyy huudahtamaan : «Jumalaa ei o ^ olemassa Olisi myös väärin sanoa, että uskonto katoaisi taloudellisen mullistuksen kera itsestään maailmasta, vaan on kommunistien uskonnon poliittisen osan perusteella taisteltava sitä vastaan. .Siihen viittaa M a n a k i n oh-jelmakirjelinässään, kun hän mainitsee työväenpuolueen tehtävänä omantunnon vapauttam«en uskonnollisesta ilveestä. Heinrich Eildermann. Punainen armeija Omantunnon vapaa*. ; iBtta porvariston vallanknmouk-perintätavat siltä kaudelta, oin sen oli taisteltava paiks^taan Sossa, . jatkuivat n e k i n , - k un nusko loi nahkansa jä muuttui irkapitalismin tiskonnoksl. Jos porvariston poliittinen edustus palismi, oli aikoja sitten jättänyt onnensa nojaan vanhan vaati-tomantunnon väpaudes- Kuten Marx lausuu, e i porva-nen omantunnon vapaus muuten ; «fcnin uskonnollisen omantunnon anden kaikkea mahdollista laatua suvaitsemista»/ siis uskranon emistä joka' muodossa. Työ-npnolueen, lausuu hän arvoste- Lasallen suunnasta, joka ^ ^ ^ ^ odelmaansa omantunnon noen, on pikemmin pyrittävä ^ttamaan ömantnntonsä uskon- Bta ilveestä j a täten kohot-porvarillisen tason yläpuolelle, ei siis suinkaan tyydy us-selittämiseen yksityisasiaksi toivoo hän,ehdotonta taistelu- Ptaa sen suhteen. Kun hän yti- ^sen yhteiskunnan yhteiseen ykseen j a esittää sen taloudel-ieiiityksen vaikutuksen alaiset ^ käsittää hän sen yhteiskun- 'ena tosiasiana. On t o s i n - j o t a - ^ n i s t e l u a Paul urischen pole-tekemässä väitteessä, et- Prti uskontoa cvaian epä-aa osana porvarilKsen-ajat- ^_tarvikkeista», mikä «häviäisi ^» porvarillisen yhteidamnam • »atta marxilaiset puolu- J« kuitenkin, Iraomauttai ***"»^n6et marxilaisia peri nastaan. Siten Wolgan saksalaisten Tiedonantajassa kirjoitetaan: Miksi nimitetään meidän armeijaamme punaarmei jaksi? Armeijaamme kutsutaan puna-armeijaksi, koska se on vuodattanut vertaan punalipun alla punaisen tasavallan, sts työläis- ja talonpoikaisvaltion puolesta. Työläiset j a talonpojat ovat valloittaneet vapautensa,, oikeutensa: maansa, liittonsa j a sanpmalehtensj verisissä kamppailuissa tilanhaltijoit a j a kapitalisteja vastaan, ovat Värjänneet lippunsa omalla verellään siksi on lipullaipme veren väri, ja armeijaaj joka on taisteluissa tyO- .tätekeväin onnen puolesta antanui alttiiksi verensä j a henkensä, kutsutaan puna-armeijaksi. Täten on puna-armeijalainen .ennenkaikkea jäsen suuressa, yhtenäi sesaä työtätekeväin* peirheessä, työläisten j a köyhäin talonpoikain perheessä, sillä puna-armeija ei «le van ha tsaristinen sotajoukko vaan työläis- j a talonpoikaisarmeijä. ' Kenen puolesta taisteli j a kaatu: vanha tsaarin armeija? 'Tilanhalti-^ jäin, kulakkien, kapitalistien j a hei däh kukkaronsa prolesta. Kenen puolesta taistelee työläis ten j a talonpoikain armeija? Työ väestön ja talonpoikaisten, maan puolesta, jonka tilanhaltij at, kapita listit j a kenraalit yhä vielä mielivä"! anastaa kyntäjiltään. Puna-armeijalaineii olitpa työ Iäinen- talonpoika^ kankuri taiklca mikä muu raataja tahansa, mielltkc säilyttää mä^si, mielitköi elää r au hassa? : Haluatko, että vaimosi ja lapsesi ovat ravittuja j a vaatetettuja? Haluatko olla oma herrasi ja vapaa ihminen? f Haluatko p^ysyttäz työläis- ja; talonpoikaisvaltiosi, neuvostot? Jos haluat tätä kaikkea, on sinun taisteltava niiden' puolesta. Ketkä sitten estävät sinua näitä kaikkea •omaamasta? Armeijan v i holliset: rikkaat, maaporhot, kapitalistit. Heidän muka kaikki — - s i n u l la ei mitään. — - J o s siis mielit elää ihmisarvoisesti, niin on sinun t i i s - telts^va porhoja, kapitalisteja j a näiden kätyreitä vastaan'. s Kutka ovat kapitalistien' j a kulak' kien ystäviä? Maailman kaikki rikkaat j a vauraat; Sen v u p k ^ ' v a a t i i y<ehäjän kommuhistipuolue sinua taistelemaan näitä anneijan viholli sia vastaan. Mika on sellainen puolue? , Tämä puohie on samoin ajattele-vaih työtätekeväiii; ihmisten yhteys joka ^osoit^Ää tien, samoinkuin t a van, millä on. taisteltava paremman elämän, paremman järjestyksen ja onnen puolesta' maan päällä. Tätä puoluetta kutsutaan kommu nistiseksi sen vuoksi, että sen tar-kotuksena o n luoda maan päälle sei lainen järjestys, ettei ole, olemassa köyhiä eikä rikkaita, missä tehtaat maa- j a kaikki mitä on sen pääll? taikk^, u u m e n i s s a « n työtätekevän kansan. Se on venäjänmaalainen — eikä venäläinen —> koska sille on samantekevää^ kuka raataja lukeutuu puolueeseen: talonpoika ta&ka työläisien, saksalainen t a i k k a turkkilainen p ^ n a taikka luterialainen, kunhar jäsen:;vain ^ on: työtätekevä. ' Mikä on ^ennenkaikkea. iuonteen-onudsta poaa-axmeijalaiaelle? Se Kasa, maanpaossa taikka kuoltava hirttopaahisaa.- Lokemattomlen oi vuosikauksia värjyttävä juoksuhan-doiflsa. KTinnes alkoivat vaistota, et tapahan ainoana syynä olivat tsaari tilanhaltijat j a kapitalistit, j a ettJ heidät siis o l i kukistettava j a luotava työläis- i a talonpoikaishallitus. Tähän hintaan on niin muodoin ostettu dnnn aseesL Varjele sitä kuin silmäterääsi Ilman asetta el oli mitään. Puna-armeijalainen ei saa olla julk u n . On samantekevää, heitätkf taistelussa aseesi j a lähdet käpälämäkeen taikka taistelet loppuun asti- — Kuolemaa et kuitenkaan sill§ vältä. Sen vuoksi on sinun taisteltava voittoon taikka kuolemaan ast i . Miten on punakaartilaisen suhtau-dutava tovereihinsa? Kuten vertai siinsa, vaikka olisi kysymys esimie-histäsikin — he ovat vain kokeneempia, karaistuneempia, vanhempia veljiäsi. Taistelukentällä, harjoituksissa, kasarmilla, työssä on s i nun oltava heille kuuliainen; lähtiessäsi kasarmista olet sen sijaan o-massa vallassasi, olet yhtä vapa E kansalainen kuin kaikki muutkin. 'Puna-armeijalainen on niin oller työtätekeväin rehellinen sotilas, työläisten ja talonpoikain suojelija •näiden puolesta hän taistelee j a tar-vittaissa myös kuolee. Sivu 7 Suurkaupungin toilauksia Nälkäisille työttömille työtä (tietysti nälkäpalkalla) lupaa Toronton kaupungin valtuusto ja kohta pitemmän aikaa. Kohta kahdeksan vuotta on kulunut valtuuston, r a u - tatiekomppanian ja Canadan hallituksen suunnittehiihin alkaa rakentamaan maanalaisia teitä, rautatien alitse järven rantaan. Suunnittelut aikaisemmin ovat saaneet kokoon kustannusarvion kolmekymmentä kaksi miljoonaa ^dollaria. Mutta nyt viimeiseksi julaistu kustannusarvio on vaan kaksikynmientä kahdeksan miljoonaa, jonka kustannusarvion kaikki kolme asiallista ovat nyt lopullisesti hyväksyneet j a siis Toronton kaupungin valtuustolle jää päätettäväksi koska työt sanotuilla maanalaisilla aletaan. Heinäkuun 9 päivä palasi asiassa toimiva komitea Ottawasta Torontoon, hallussaan allekirjoitetut asiapaperit. Komitea ilmoitti sanomalehdistölle kutsuvansa kaupungin valtuuston ylimääräiseen kokoukseen, joka päättää töiden alkamisesta niin pian kuin mahdollista. Sanotut tiet -tuleevu^suuremmat tehtäväksi York, Bay j a Yonge k a tujen, päähän, jossa rautatie tulee kulkemaan katujen yläpuolella, jotka nyt avoimena ollen estävät l i i - kekuntoon panemisen uuden kaupunkiin rakennetun union aseman, jonka asiaa eteenpäin vievä komitea ilmoittaa voitavan avata liikenteelle kahdeksantoista; kuukauden kuluttua siitä kun työt sanotuilla kaduilla on alettu. Työn on suunniteltu kestävän kolmen eli neljän vuoden ajan. - Koska j a kuinka suurella, voimalla työt tulee alettavaksi on vielä kokonaan tietämätöntä, palkat luonnollisestikin tulee olemaan a l haisemman taksan mukaiset, sillä epäilemättä käsrttää rakennuttajat vallalla olevaa suurta työttömyyt^ tä hyväkseen. , • <* * ' Täten ilmotetaan että allekirjoittanut on valittu sovintotuomariksi **The Damage by Fumes Arbitraitipn Act" alaisena, sovittelemaan missä tahansa se on tarpeellista määritellä vahingon suuruus minkä savu on aiheuttanut viljalle, puille, kasvullisuudelle ym„ ja että henkilön, jolle savu on jonkunlaista vahinkoa aiheuttanut on siitä 11- motettava henkilölle tai yhtiölle ja sovinto-tuomarille seitsemän päivän kuluessa sen jälestä kuin vahinkoa on tapahtunut. Jos ei tällaista ilmotusta lainmääräämässä järjestyksessä tehdä voi sovintotuomari kieltää kaiken korvauksen kärsitystä vahingosta, Allekirjoittaneelta on saatavana tämä laki painettuna. R. H. MURRAY, Sovintotuomari (Arbitrator.) Box 275, Sndbary, Ont. in & Co. . NAISTEN VAATETUSTAVARAA 45 Durham St Sudbury, Ont Meillä on täysi valikoima Naisten ja Lasten leninkejä, kävelypukuja, takkeja ja hattuja. Tulkaa sisään kysymään hintoamme. Mielihyvällä näytämme teille varastoamme^ suomalaisen^ kauppa-apulaisen avulla. ka viimeisillä senteillään ostavat päihdyttäviä ainieita, ja rikastuttavat hotellin omistajia ollenkaan huomaamatta miten hellä todellisesti on kapitalistiluok%n diktatuur i silloin kun heidän omat etunsa ovat kysymyksessä j a köyhä ym-märtämätöin työn orja nylettävis-sä. . Päihdyttävien juomien mjryminen käy päivä päivältä yhä julkisemmaksi Toronton kaupungin kymmenissä hotelleissa. Niissä Julkisesti tarjoillaan olutta, joka on prosentti määrältään yläpuolella sen lakisäädöksen, jolla kielletään päihdyttävien alkohoolipitoisten juomien myyminen Ontarion maakunnassa. ' Heinäkuun 11 päivä suljettiin Samaa voidaan sahoa noista niin sanotuista yksityisten asunnoissa olevista "koiratorpista", jotka msry-vät kaikennäköistä myrkkyä, joka vaan vähän alkoholipitpiselta tuoksuu. Niiden pitäjät lahjovat ym^ paristossa olevan poliisin, joka va^n harvassa tapauksessa saattaa edesvastuuseen liikkeen pitäjää, u - seammin kyllä liikkeen kuluttajan. Keskikaupungilla, jossa asuu u-seampia kymmeniä suomalaisiakin, ovat he ympäröitynä noilla sala-kapak<? illa, j a jopa^ n i i n k i n , että t i e - dettävästi erään suomalaisen kirkkokunnan; jäsenen talossa sijaitsee yksi tällainen saastan levityspaikka. Huolimatta siitä, heidän lausunnostaan, jonka heidän joukkoonsa kuuluva on paikkakunnalla ilmoille päästänyt "että suomalainen kirkko Oli paikkakunnan suomalaisten sivistyksen kehto." Näinko alhaista on todellisesti teidän sivistyksen huolto kansalaisten keskuudessa, että omissa omistamissanne taloissa sallitte majailevan salakapakoitsijoi den? Jos edes jotakin tahdotte tehdä joka ilmaisisi pyrkimystä s i vistyksen niin häätäkää armotta viinan myyjät talostanne ja vaati kaa toisinkin ajattelevia teihin yhtymään, että ympäristö missä kymmeniä suomalaisia asustaa tulisi puhdistettua myrkyn levittäjistä, Ruokaa ja Kahvia ELGIN LUNCH 12 EIgin St., Sudbury.- Vastapäätä C P . R. sähkösäno-makonttoria. John Reipas. tiista kesäilmasta, j a samalla kuitenkin tehdä ne välttämättömät tehtävät mitä puoluevelyollisuudet Vaatii j a oletettu kesän synnyttämä l a maannus niin voiteisiin sivuuttaa, j a aina kaikkina vuoden aikoina antaa parhaampamme asiamihe hyväksi, jonka voittoon viemisen. kaut-te saavutetaan työväestön kevät. Yhteinen järjestyneiden työläisten omistama kesälaidun veden ran nalla on epäilemättä useissa suomalaisten keskuksissa pelastanut yksilöllisyyden ja oletetun lamaannuksen puolue-elämässä kesän ajalla. Polsu. Vajoava Lontoo että hän J c a n t a a a s e l t o ^ ^ i ^^ ~~ i -^^ivtsu on mene- t e t t a k a I f i i s & ' ' M o i H e n meidän töVB- maicsamaan nuo nuiannei. «ojraub sosialidemokratia, jo- xlenune 4>U n e i i e l i d y t ^ ä v a ^ himojensa orjana olevat raukat, jofc- 5 kaupungin hotellia tällaisen oluen terjoilusta, mutta jo seuraavana "päivänä, lauanteina, olivat nuo suljetut hotellit jokainen avoinna j a satoja raukkoja sisällä, jotka täjrttivät itseään tuolla alkohooli-pitoisella duella, joka maksaa viisitoista senttiä keskikokoinen lasi. Alleriivaaja on koettenut tutkia miten tällainen voi olla mahdollist a että eilen suljetaan hotelli ja tänään tuo sama liike harjoittaa taasen samaa julkiste lainrikkomista. Selitys on hyvin yksinkertainen. Lainrikkoja haastetaan oikeuteen j a siellä sakotetaan kahdella sadalla dollarilla j a sen jälkeen hänellä on oikeus avata suljettu liikkeensä uudelleen j a het^ ken kuluttua asian valvoja kutsua uudelleen lainrikkojan oikeuteen ja huomattuaan että alkoholipitoisen oluen myynti on taasen jo tuottanut niin paljon, että sen summan S!yxjään ei jää suurte lovea vaikka- siitä taasen maksaa sanotun Vnlrgigafatft- Siis alkoholipitoisten juomien tarjoflu on julkista, jossa vaan muodollisesti käytetään ^ on sakkorahan otto ylijäämästä kaupungin v rahastoon, jonka joutuvat maksamaan nuo tuhannet köyhät jonka oikeuden' teille epäilemättä kaupungin hallitus tekaa, jos vaan omistajina teette valituksen noiden paheiden pesien tietettävästä olinpaikasta. On aivan totta sekin, että heitä nousee toisiin paikkoihin, mutta ainakin saisitte omat nurkkanne edes hiukan siistimmältä näyttäväksi "Tuoreelle ruoholle", kuten heidän sanansa kuuluu, oh siirtsmyt osa kaupungin suomalaista työväestöä, toiset kaupungin rajojen ulkopuolelle olevaan harvaan asuttuun seutuun, pitäen kuitenkin sielläkin jokapäiväisestä toimeentulostaan huolta, ja sen kautta tuntuvasti lyhentäneet aikaa joka jää heille käjrtettäväksi yli tevallisen päivätyön. Mutta siitä huolimatta kuuluvat hjrvin nauttivan hiljaisesta ympäristöstään. ; Toisia on siirtynyt aina Vermillion Biverille asti, joten pieni osa suomalaisista on näin vetäytynyt nauttimaan luonnon tarjoamasta kauneudesta. Suurin osa jääden edelleen kaupungin ummehtuneeseen ilmaan . mietiskelemään keinoja' miten j a mUlä t a valla kaupungissa olevalle järjestyneelle suomalaiselle väestdlle voitaisiin hankkia paikka, jossa he kesän kuumina aikoina voisivat v a - paahetkensä viettää j a nauttia rait-' Lontoon-väestönon vallannut levottomuus sen johdosta, että Lontoon maakamara, joka euuriihmaksi osaksi on savea» on alkanut hiljalleen vajota. Monia historiallisia rakennuk sia uhkaa nyt luhistumisen vaara; m,m, Downingstreetin varrella ole vaa ulkoasiainministeriölle kuuluvaa rakennusta. Kyseessäolevaan ra kennukseen on ilmestynyt arvelutta via repeämiä, j a sitä tuetaan rauta betoonista valmistettujen tukipylväiden avulla. Eräässä suuressa salissa on kaksi pilaria kaatunut. TVa terloosillalla on täjrtynyt lakkauttaa liikenne sen johdosta, että se on paljon vajonnut j a siinen Ilmestyy joka päivä yhä uusia repeämiä. JAi-kenteeh pysäyttämisestä tällä silla) la johtuu, että aj<meuvojen j a jalan kulkijoiden täytyy tehdä noin kilometrin kierros, kun täUä maailman kaupungilla on^ nim. käytettävänEsn vain puoli tusinaa Thamesin yli j oh tavaa siltaa. Yöt j a päivät läpeen ;8ä työskentelevät työmiehet tämär sillan korjaamisessa, pystyttäen paa luja uhatun pääkaareen tukemi seksL JJhattu on myös Pyhän Pie^ tatin tuomiokirkko,. missä yksi piyl-väs, joka tukee tuota Rooman Ple-tarinkirkon jälkeen maailman korkeinta kupoolia, on maaperän luisumisen vuoksi vajpnnut. Tämän johdosta joutuvat muut pilarit kannattamaan painoa, joka on suuremp; kuin se kuormitus, minkä varalle ne alkuaan ovat rakennetut. Paine on niin ankara, että. useita kiviä ön j o murskaantunut. Näyttää siltä kuin koko Lontoon maaperä hiljalleen olisi alkanut luisua Thames-jokea kohti, jolloin vaara uhkaa koko kaupunkia. SUOMESTA CANADAAN RilinSM-ilMERKAN UNJA perustaa ensimäisen suoranaisen matkustajaliikenteen Skandinavian maista Xanadaan nudesU vuodesta alkaen hyvin tunnetuilla Ja ajanmukaisilla höyrylaivoilla. GÖTEBORGISTA SUORAAN HALIFAXIIN. CANADA (ja sirftä New Y o r k i i n ) . ^J'JSS^**^^' »«' 2. Lokat 11, Marraak. 15. KKUlSNSG-^SHHnOVLMS Hemakaun 3, Elokuun 9, Sjytk. M13a,r rMa.akr«rua>s k 115 Täten tarjotaan Suomesta matkoataviUe siirtolaisille mukava, nopea j a suoranainen matka valUmeren poikki Halifaxiin parhaiiö! mOla junayhteyksiHa määräpaikkoihin saakka. RautaUepilettien hmnat Canadasta ovat hyvin haUat siirtolaisille, joten säästyy r a - hoja etenkin lansi-Canadaan matkustavilla. jr> r»- _ Ostakaa pMettinne aukulaisillenne j a ystävillenne Suomesta Canadaan (eh Yhdysvaltoihin) RUOTSIN-AMERIKAN LINJ/ uK joka tarjoo heille nopean j a suoranaisen matkan. Pilettien hinnat Helsingistä j a Turusta Halifaxiin (tahi New Y o r k i i n ) : J» II luokka $155.00} III luokka $109.50. | i SWEDISH AMERICAN LINE 24 State St. 127 So. Tbird St. IIS CIIBP.^ «J» NEW YORK. N. Y. MINNEAPOLIS. MINN. S E A T ? L " ' 5 A S H: * G- P- A . ERICK J. KORTE. 518 St. Catbarine St. We»t, Montreal. Que. Port Arthur, Ont J. V . KANNASTO, Liberty Bldg. Lorne St., Sudbury, Ont, Box 69 Norjan-Amerikan linja Suoranainen matkustajareitti Canadaan Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin (JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN) NopeJIU, nykyaikaUiUa hSyrylaivoJIIa» «Stavangerfjord» heiniik. 11 Sta»angerfjonI elok. 15 / o «• j . , Ber»on»rJord elok. 29 (Bergen.fjord heinak. 26) Stavangerfjord tyyik. 19 . « . . ' ^ ^ ' 1 " * * * . * , * " " * * » ® ? °® Canadaan tai Y h d y m l t o i h i n NORJAN L I N J A I L L A , joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hf-västä hoidosta matkalla j a muutenfkin tunnollisesta pi^veluksesta. Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Y o r k i i n : CBbIn4uok-; ka n&5. ja ylöspäin, HI luokka (109.50. Täältä Suomeen l U luokka 1110.60. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan j a Yhdya-valtoihin, perille asti. Lähempiä tietoja j a pilettejä palkaUis-aslamiehiltä tahi NORWEGIAN AMERICA LINE. 22 WhitehaU St New York REIDAR GJ(»LME CO Seattle, Wa*h. 919—2 Ave. Hobe & Co^ 319—-2 Ave. So. Minneapeli», Minn. J . ' V . KANNASTO Liberty BIdg. , Sudbury. Ont. 109 No. Dearborn St. Chicago, 111.^ ERICK J . KORTE Port Artliar, Ontario. 1 sen jo atti i parhaimmat ja nohlpuolisenmat virvotutjubmat Thunder Bay alueelU saa kun tilaa ne International BottUng Work»Ilta. Phone 2008 Nörtb. International Bottling Works 157 Machar Ave. Port Arthur, Ont. Juokaa Orange ja Lemon "GOÖ--GOO" y.m, y. m. hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme. ~ - Lähettäkää tilauksenne osoitteella r . TWIN CITY BOTTLING W^RKS 819 MINNESOTA ST. _ PORT WILLIAM, ONT. tai puhelimella South 2100. , , JL A . Merikallio. Omistajat. V. TiiomL JOHN AARNIO MEAT MARKET V A N H I N SUOMALAINEN L I H A K A U P P A, 319 Bay S t Pukolin N. 1724. Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norien rasvasilliä, puo-lukoita, ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin. Hinnat kohtunlUaet Ja kohtelu kaikiUa ybtilainen. . John Aarnio, Port Arthur^ 6 ^ . 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 17, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-07-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240717 |
Description
Title | 1924-07-17-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
J—K-sasiana
99
r^ciTiokan saavuttama poEtt-j k a otti Erfurtin ohjelman ujoi
pcrrtT^- j^^g^säädylBtä, Joihin kompromisamääritelman: clfekonto
'™ * • selitetään yksityisasiaksi* Tämän
Torstaina, heinalanin 17 p. ~ Thmr^ Julv 17fli
iirkko kculai, antoi kirkko-
^'^•']i^de'le yleispätevyysvaati-
'S3e"Dahan kolauksen. Tässä
an vallankumonkscllinen
^^,-0 anwi uskonnon porvarilU-vksHyi-^
i^euden rajoihin j a se-
^ 8,D' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-07-17-07