1924-07-17-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
r : i • •
1
J
•k
• T
f •
/ »
5,
1 1'-
v i -
t f
Sini 6
MaatyöväeD
Torstaina, heinäkunit 17 p. — Thar.> July iTth
Pelastus
Eri maissa on toiminta maatyö-väen
keskuudessa vilkkaassa käynnissä.
Berliinissä pidettiin tuon-nottain
kumouksellisten maatyöläis-
Kirkko myöskin riensi huolehti-;
maan siitä että se ei jäisi vaille
osaa riistosaaliista, ja v, 1763 lah-jotettiin
kirkolle; kaikkiaan yli kaksi
miljoonaa eekkeriä maata.
tuntisia työpäiviä ja kävelevät u-; Eri _ kirkollise,t sä,ä dy.t ,, käsittivät
g _ lO km. työhönsä. Maa-:-1-st:, että va^ta ja nkkaus ^rjip-
" „ • u / of^^„;t" varmasta taloudelllsesU pohjas-seudulla
riehuvat somateenit , ^ kilpailivatkin keske-fascistit.
turvaten t.lanherrain etu-j ^^^^ ^^^^.^^ ^^.^^.^ joilla saada
talonpoikain pojat.
Bulgariassa huomataan jälleen
vilkastumista toiminnassa. Julkinen
katolilaisista lahkoista tuli suuria
maan omistajia, jotka tulolähteet
takasivat heille ajallisen yliherruu-ten
edustajakokous. Päätettiin toi- ja. Niiden pääjoukkona on suurta- ^^.^ jtselleen. Useista roomalais-mia
reformistisen liiton sisällä ja '
vaikuttaa maatyöväen taisteluiden
tehostamiseksi. Palkkoja poljetaan
pitkin maata. Veimarin _kaköuk-sessa
luotiin "talonpoikain, maan-vuokraajain
ja asutustilallisten työ-yhteys",
joka liittyi Kansainväliseen
Talonpoikain Neuvostoon.
T.sekkoslovakiassa on hallituksen
sovintolautakunta päättänyt jatkaa j käydä töissä Unkarin suurtiloilla.
«mJmnct^ oalkkoia Järjestymistoiminta on vallitsevan
sa.
asema huonontunut. Työttömyyttä
esiintyy kaikkialla, kun serbialaiset
työläiset eivät valtiollisten suhteiden
kärjistymisen johdosta voi
sopimusta täksi vuodeksi palkkoja
korottamatta. Maatyöväen voimakkaasta
vaatimuksesta on päätetty
puoltaa paikallisia palkkasopimuksia,
jotka ovat edullisimmat
kuin yleissopimus.
Puolassa on 1,7 milj. talonpoi-kaisperheellä
maata_3sJiJ.„pJjoli, kertaa
vähemmän kuin 13 tuh. tilanherralla.
Ennen sotaa siirtyi maa-laiaköyhälistö
Amerikaan, kävi Saksassa
y. m. vaellustöissä- Nyt täytyy
käydä pjläpalkasta tilanherrain
töissä. Maatyöväenliitto on sovit-telijain
johdettavana ja hallituksen
mielivalta vaikeuttaa työtä.
Virossa on maatyöväen keskusjärjestö
luokkatietoinen. Palkka on
60—70 pros. ennen sotaa olleesta.
Tilanne huononee ja hallituksen
vainot ahdistavat toimintaa.
Hollannissa ovat maatyöläiset
pirstotut 7 järjestöön. Yhtenäistyminen
kehittyy kuitenkin. Norjassa
on liitto eronnut Amsterdamista.
On tehty omituinen päätös liittää
järjestö paperityö väen liittoon.
Ruotsissa poljetaan maatyöväen e-lintasoa.
Tanskassa kasvaa liiton
jäsenluku. Oppositsioni on heikko
ja on se noudattanut virheellistä
menettelyä kehottaen eroamaan liitosta.
Ranskassa dn yhdistetty järjestöjä.
Huhtikuussa pidetään aluekokouksia,
joissa päätetään maatyöväen
toiminnan itsenäistyttämisestä.
Joulukuussa pidettiin Belgiassa neu-vottelykysymys
Työväenpuolueen
maaohjelman kehittämiseksi. Voit-tajamaan
puolueena on sovittela-puolueella
vielä huomattava vaikutus.
Italiassa kuuluu fascistiseen am.
järjestöihin yli milj.. jäsientä, joista
puolet keskisuuria ja pientalon-poikia
sekä maatyöläisiä. Fascismi
ei tietenkään voi estää työn ja pää'
oman riBtiriidan ilmenemistä.. Ma4
työväen elintaso alenee; 8 t. työpäivä
maataloudessa on pelkkä tarina.
Maatyöläiset ja pikkutalon-pojat
esiintyvät uhkaavasti tilanherroja
vastaan eri puolilla., maata.
Fascistisista järjestöistä erotetaan.
Eräässäkin piirissä' on 15 tuhatta
eronnut
Espanjassa ei ammattijärjestö
kiinnitä huomiota maatyöläisten
järjestämiseen. Nämä tekevät 12- ympäri maan.
rjestymistoiminta
sortotilan takia vaikea.
Englannissa supistuu viljelysala.
Maatyöläisiä jää työttömäksi. Farmarit
polkevat palkkoja, jotka nyt
ovat 18—20 ahillingiä viikossa. Keväällä
tulee lakkoja. Vaalitaistelussa
lupasi vanhoillinen Baldwin punnan
suuruisen avustuksen farmareille
jokaisesta uudesta viljelys-eekkeristä,
ehdolla, että maksavat
työläisilleen 30 shillingis viikossa.
Tästä huolimatta äänestivät farmarit
liberaaleja ja työläiset Työväenpuoluetta.
Maaraatajia on Yhdysvalloissa yli
5 milj. Työväenjärjestöissä heistä
on vain 150 tuh., joista 15 tuh.
i I. W. W :ssä. Roturistiriidat, vael-luselämä,
maakapitalisitien voimakas
vastarinta ehkäisevät järjestäytymistä.
Palkat alenevat. Maatalouden
pula taas karkoittaa farmareita
kaupunkeihin. On yleinen
pyrkimys farmareilla liittyä kaU-punkityöväen
kanssa suurpääomaa
vastaan.
Argentinassa on maatyöväen a-sema
kurja. Työpäivä 13—^14 tuntia
ja palkka 301—40 pesetaa kuussa.
Kulkutauteja riehuu. Hallitus
koettaa järjestää keltaisia liittoja.
V. 1923 saapui maahan yli 300 tuh.
henkeä.
Japanissa edistyy maatyöväen järjestäytyminen.
Eri järjestöjä yhdistetään.
Elok. 1923 saatiin aikaan
liitto, johon nyt kuuluu 120
tuh. henkeä. Kiinassa siirtyi viime
vuonna'yli 6 milj. työläistä etsimään
työtä muiden maiden suurtiloilla.
Samoin kasvaa Koreasta muuttaminen.
Nämä siirtolaiset ovat pääasiassa
maatyöläisiä.
Brittiläisessä Intiassa on viime
vuosina levinnyt koneiden käyttö.
Se aiheuttaa työttömyyttä Ja talonpoikain
tiloilta muuttamista. Hollannin'
Intiassa on kontrahtityöläi-siä
yli 6 milj. Tekevät raskaissa
oloissa työtä suurilla plantaaseilla
eli istutusmailla.
' Neuvosto-Venäjän maa- ja metsä-työväen
asema paranee. Liitossa on
300 tuh. jäsentä. Joukkotyösopi-mukset
ovat korottaneet palkkoja
15 kultaruplasta 17 rpl. Liitto on
asettanut ehdokkaan maatyön am-matintarkastajaksi.
Lehteä leviää
22 tuh. ja on sillä kirjeenvaihtajia
Tarklikanppa
Senjälkeen kun kalastajat olivat
. huomanneet että metsissä oli viljalti
eläimiä, joiden nahat olivat källis-
. arvoisia, ryhtyivät he naita hank-
. kimaan vaihtapualla turhanaikaisiin
koruihin niitä intiaaneilta, joilla ei
. ollut mitään käsitystä turkiksien
. kauppa-arvosta. Niihin aikoihin voi
intiaanilta saada majavan nahan
silmäneulaan vaihtamalla; Voi siis
arvata miten hyvät voitot oli tästä
kaupasta. Pian tulivat meren rannoilla
olevat kauppiaat Euroopassa
huomaamaan turkiskaupan suuret
mahdollisuudet.
Ensimäisellc yhtiölle joka oli
XJompany of Canada, antoi iupa-
-Jdl-jan- kuingas Charles I, ja sai
tuo yhtiö oikeudet tehdä kuppaa
St. Lawrence joen seuduilla. V.
1632 kuitenkin, Canadan joutuessa
Ranskan alusmaaksi, menetti sanottu
yhtiö oikeutensa. V. 1614
oli joittenkin Ranskan kauppiaitten
kesken perustettu Champlain niminen
yhtiö, jolle annettiin lupakirja
siinä ymmärryksessä että se täyttäi-si
joitakin asutusvaatimuksia. Tätä
kohtaa ei mainittu yhtiö kuitenkaan
ottanut vakavalta kannalta ja lähetti
se Canädaah ainoastaan yhden
perheen. Sen monopoli hävitettiin
V. 1620. Seuraavana vuonna
annettiin lupakirja eräälle De
Caen yhtiölle, sillä tayallisella kaupalla,
että se toisi asukkaita Cana-daan,.
ja tämä myöhemmin osti
Champlainin yhtiön ja jatkoi kauppaa
vuoteen 1633.
Ylttiaoikenluleh valkatu^valu.
-Mutta : kilpailijan sai se New
France yhtiöstä jonka perusti 1627
kardinali Richelean.
Tämän omistajiin ei enään kuuluneet
pikkukaupunkien kauppiaat,
vaan parisilaiset rahamiehet, jotka
järjestäytyminen on taas käynnis-i ja asteettain lisääntyvän varal-
Jugoslaviassa on maatyöväen ^.^^^^^^ ^^^^^ ^^j^.^^ ^.^j^j^ y^^,
ka suurin osa noista maista oli viljelemättömiä,
löytyi niissä kuitenkin
niin runsain määrin turkiseläimiä,
puutavaraa, jonka kysyntä Europas-sa
lakkaamatta lisääntyi, että niiden
arvo ei sen vuoksi ollut vähäisempi.
Oli myöskin todennäköistä,
että tuosta erämaasta kehittyisi
maanviljelysalue.
Näitten suurien maa-alojen tärkeys
tuli huomatummaksi sikäli kun
niiden tuotantoarvo kohosi, ja siinä
rikkaudessa joka saatiin joko
niiden pakollisesta myynnistä, hallituksen
painostuksen alaisena, taikka
niiden takavarikoimisen kautta;
siinä oli nykyajan kapitalismin varma
pohja.' Tuli aika jolloin rooma-lais-
katölilainen papisto ja eri lahkot
voivat sijoittaa rautatie- ja höy-ryläivalinjoihin
sekä teollisuusosakkeisiin
rahoja joita olivat niin runsaasti
saaneet vuokrista, titteleistä,
taikka lainaamalla pienellä korolla.
St, Sulpicen seminaari, jolle
seitsemännellätoista vuosisadalla
lahjotettiin 250,191 eekkeriä maata,
jonka maan arvo nyt on rajaton,
kohoten kymmeniin miljooniin
dollareihin, on yksi suurimmista o-sakkeenomistajista
Canadassa. O-mistaen
suunnattomat' määrät o-maisuutta
ovat sen tulot suuret,
mutta kukaan ulkopuolella oleva ei
voi määritellä sitä tarkalleen. Tähän
seminaariin kuuluva papisto
ja munkit eivät koskaan ole tehneet
julkista tilinpäätöstä. Kerrotaan,
että St. Sulpicen seminaari oli saanut
haltuunsa Montrealin saaren,
jossa nyt on 500,000 asukasta käsittävä
kaupunki, seuraavanlaiseen
tapaan:
Jean De Lauson oli ensin saanut
hallitukselta mainitun saaren
sillä ehdolla, että hän asuttaisi sen.
mutta oli hän tämän jättänyt tekemättä.
Jesuiitta Dauyersiere, vakuuttaen
että hän oli saanut käskyn
taivaasta rakentaa sairaala tuolle
saarelle, pyyteli Lausonia; että
tämä luopuisi maasta. Lauson kuitenkaan
ei ollut saanut samanlaista
käskyä ja kieltäytyi luopumasta
niin hyvästä maa-alueesta ilman
korvausta. Myöhemmin Dauversie-re
selitti että hänelle oli ilmestynyt
näky Notre Damen kirkossa. Hän
oli muka nähnyt että vapahtaja a
setti: hänen sormeensa sormuksen,
johon oli piirretty nimet Jesus Maria,
Josef. Mikä liekään ollut tällä
vkikutus Lauspniin, hiin tiede
tään häneii kuitenkin luovuttaneen
maan jesuiitalle ja hänen seuralaisilleen,
jotka lahjoittivat sen St.
Sulpicen seminaarille Montrealissa
V. 1764.
Tämän, tapaisilla vippakonsteilla
pääsivät yksilöt tai jotkut ryhmät
omistamaan maita ja niistä hyöty>
mään. Sen jälkeen munkit yksinkertaisesti
julistivat että heillä oli
valta panna käirtäntöön "korkea ja
alin oikeus" omistamallaan alueella.
He koettivat kaikissa mahdollisissa
tilaisuuksissa tuoda esille riippumattomuuttaan
..siviilivallasta ja
saattoivat kirkon -ylivaltiaaksi siviili-sekä
uskonnollisissa asioissa. Tätä
riippunuittomuutta pyrki kuhinkaan
hallitus rajottamaan.
. Mutta papit eivät pitäneet valtaa
käsissään eivätkä kiskoneet voittoja
yksinomaan vain maitten avul'
Ia. Jokaisen maanviljelijän tuloista
kannettiin vero, joka muodosti
säännöllisen ja varman tulolähteen
papeille. He kantoivat yeiroja kaikesta,
olipa maa sitten viljelyksen
alaisena tai ei, karjasta, ^heinistä,
hedelmistä, i>ellavasta, hampusta,
lampaista ja muista maaoisuuksista.
Seurauksena oli, että jonkun verran
tyytymättömyyttä alkoi ilmetä
kansan keskuudessa tämänkaltaista
menettelytapaa kohtaan .Vaadittiin
papeilta selitystä, johon he vastasivat,
että "heidän täytyy elää niin
äärimmäisessä köyhyydessä, että
kansa ei voinut osottaa kunnioitusta
heitä kohtaan." Mutta maanviljelijät
edelleen ilmaisivat paheksumisensa,
lausuen että papit elävät
mukavuudessa, joka lähentelee ylellisyyttä.
•: • •[.''' •
huomattuaan miten laaja tuottava
oli turkiskauppa, pyrkivät rajoittamaan
monopolin itselleen. He saivatkin
sen viideksitoista vuodeksi,
saaden , omistusoikeuden St Lawrence
laaksoon kokonaisuudessaan.
Heiltä kyllä vaadittiin että he kuljettaisivat
useita satoja asukkaita
Canadaan joka vuosi, mutta taimän
Vaatimuksen täyttivät he vain n i -
mellisestL
Yhä uusia yhtiöitä perustettiin
muka siinä tarkotuksessa, että niitten
osakkaat toimisivat intiaanien
käännyttämiseksi kristinuskoon,
mutta joiden. todellisena päämääränä
kuitenkin oli päästä osalliseksi
niihin voittoihin, joita niin runsaasti
oli tarjolla kaupankäynnissä.
, Niihin aikoihin käytettiin majavan
nahkaa rahana. Majavan nahka
olikin kultakaivos, josta jokai
nen pyrki saamaan; osansa. Maanviljelys
jäi toisarvoiseksi asiaksi,
sillä alkuasukkaat mieluummin metsästivät,
joka oli helpompaa ja tuottavampaa
työtä.
Tuskin ollenkaan lainattiin huomiota
metsiin, jotka sisälsivät itsessään
arvaamattoman rikkauden, ja
karjan kasvattaminen; myös oli vain
sivuseikka. Sensijaan, ensimäise-nä
ja valtava.na, kohosi turkiskauppa,
jota johtivat kauppiaat kuninkaallisten
virkailijoitten kanssa jotka
usein oman monopolinsa säilyttämiseksi
johtivat intiaaniheinjot
sotaan toisiaan yastaah jä näistä k a hakoista
seurasi aina "skääppäämi-set",
lahtaukset ja muunlaiset julmuudet
.
Kauppiaitten jälkeen olivat seuraavana
vallassa feodaaliherrat, jotka
omistivat laajoja maa-aloja ja
joiden tarkotuksena oli juurruttaa
tänne uuteen maahan feodalismia.
VANGINVARTIA HIRTÄNYT IT.
Vaasassa hirttäytyi van^nvartäja.
Johannes Soivio asunnossaan. Men--
tyään illalla ulos oU hän aamuyöstä
tullut humalaisena kotiin ja yksm
keittiössään ollen lurttäytynyt vyöhönsä.
Aamulla vaimon tullessa
keittiöön löysi hän miehensä lattialta
kuolleena.
Soivio oli syntynyt 1894 Ja jäi
•häntä suremaan vaimo ja 3 pientS
lasta.
Kävelin eräänä sunnuntai-iltana
kotikylän kevätrapakkoista maantietä
oikein aitokeskisuomasaiseen maamiehen
tapaan, kädet housuntaskuis-sa
ja niin hiljaa, ettei etanakaan
sellaista vauhtia kadehtine,
Olin menossa tapaamaan tovereita,
joiden mukana menisin sitten
porvarifijsen nuorisoseuran illanviettoon.
Siinä kävellessäni muistui mieleeni,
että toverini ovat kovin ahkerif
tupakan polttajia ja tiesin samalla
ettei tekisi pahaa, jos minäkin veisin
laatikon paperosseja mukanan
Varmaankin se olisi omiaan kiinnit
tämään yhä lujempia toverisiteitä
välillemme.
Enempää ajattelematta menin tien
varrella olevaan osuuskaupan hoitajan
asuntoon. Tiesin hänen rikkovan
lakia myymälöitten aukioloajas-ta
niin paljon, että antaa tuttavilleen
joitain pieniä ostoksia sunnuntaisinkin.
Tapasin myymälän hoitajan, keski-ikäisen
paljon kokeneen miehen, hyvällä
tuulella. Juttelimme kaiken
maailman asioita hyvän aikaa. Siinä
istuissani ja laskiessani leikkiä
alkoi minusta tuntua hyvin kiusalliselta,
tällainen yhdessäolo. Tunsin
olevani jolloin luvattomalla asialla
ja mieleni kävi yhä vain katkerammaksi.
Suutuin lopulta itseeni js
päätin tehdä lopun epämiellyttäväs
tä tunteesta, joka vaivasi minua
Pyysin siis laatikon paperosseja,
<Joko sinä olet ruvennut tupak-kamieheksi?>
Se oli heti ensimäinen
tuttavani kysymys,
«En, enkä aiokaan siksi tulla», sanoin
minä.
«No, sinähän olet nyt kuitenkin
sellaisella asialla.x>
«Niin^ tuumin että jos näin sunnuntaina
», sanoin minä vähitellen.
Silloin otti tuttavani vakavan i l
meen ja piti pienen, näin kuuluvan
esitelmän: «Nyt sinä aiot lähteä
leikkimään sellaista jonninjoutavaa
leikkiä, josta ei ole mitään hyötyä
ainoastaan vahinkoa. Sinä tuumit
ettet harjota ' tupakanpolttoa kuin
joskus, sunnuntaisin. Mutta sunnun-taitupakoitsijasta
tupakoitsijaan e
ole pitkä matka. Ja asialla on vielä
toinenkin puoli. Jos sinä ostat joka
sunnuntaikin vaan laatikon tulee
siitä ajan mittaan varsin huomattava
menoerä. Ajattelepa, kuinka
paljon sinä voit hankkia sillä jo
tain muuta I hyödyllisempää. Tupakassa
sen sijaan, mene* rahasi yajc
savuna ilmaan, Annan sinulle neuvon:
elä rupea edes sunnuntaitupa-koitsijaksi.
(En tft*ao pakottaa sinua
seuraamaan neuvoani. Mutts
oman etusi kannalta katsoen se on
viisaampaa. Sillä tuo näköjään via-'
ton huvittelu on mitä suurimmassa
määrässä kukkaron päälle käypää
tuhlausta.» ' '
Myönsin, asiaa ajateltuani, hänen
olevan oikeassa. Luovuin aikeesta-hi
verraten helposti, sillä aikomukseni
johtui oikeastaan TOan mieli-
Johteesta,i. jonka ajattelemattomuudessani
aijoin jpanna täytäntöön.
Kuinka paljon vöidvatkäan vanhemmat,
enemmän kokeneet henkilöt
vaikuttaa nuorison harrastuksiin
He voisivat johtaa ne pois vaarallisilta
tpiltä. Mutta , useinkaan ht
eivät tahdo. Monasti he vielä vaikuttavat
aivan päinvastaisesti: koettavat
johtaa nuorison harhapoluille
Niin, kun hetkistä myöhemmin palasin
tovereitten seuraan, ei 'pape-rosseja
vaan kirjotustarpeita muka'
hähi, tunsin itseni ei suinkaan pet
tyneeksi, vaan päinvastoin iloiseksi
Olenhan pelastunut, käköjään mitättömästä
ja vähäarvoisesta, mutta
enemmän asiaa ajateltuna suuresta
vaarasta. Vaarasta tulla nautintoaineiden
orjaksi. Ja tähän pelastukseen
oli vanhempi toverini ennen
kaikkea ottanut osaa ja hän
juuri oli siihen: ratkaisevasti vaikuttanut
avaamalla omat silmäni näkemään
vaaran, joka m i n u a uhkasi
Hänelle olen ikuisessa kiitollisuuden
velassa.
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmw
Suomen yliopistossa kaytannö^ä olevain oppikirjain 3 *
sekä K. G. K Nyman m erikoiskatsannon alaisiS Me
me ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. ' ^ '^
XUMMITA VAROITA
Kunmi-resipussia, hinta 91,25,
12.00, $S.Oe, 14.00 ja $6.00.
Kaumavesipussin letkuja, hinta
$1.00
Ruiskuja naisille, binta 13.50
Ruiskuja miehille, 1>inta 11.00
'Raiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hittta .... .86
Nenärui^uja, hinta 36
Varmuusesineitä naisille, lin-ta
$3,59
Varmuusesineitä miehille, hin-
U „ $3.00 tus.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapampalis 2i6c, 40e, 75e,
fl.50.
Haavakäfireiti 1' 90c, 2' 26e
Exjertasalraa, hinta ........ .76
Hoffman .iin tapoja. sydän-aloaicipaan
-60 ja $1.00
SdkipUastaria
ftintaplaastaria
Muouaispläaataria .... .60
JBetteritärpättii, ysk&ia >
hengenalidistakseea .60
Halvausvettä, hinta
HHiauiasömljjyisät.i phpion;ti,a hinta
Bammaskittiä, hinta .....
Hammasharjoja, hilata
40e, 60c ja 75c.
.60
.60
.26
.10
Qemoroidesalv&a, hinta .76
Hajupihkaa, hinta 25e •nasi
Intidlinjamenttia, hinta .... .60
Snellraannin koliikkitippoja .50
Karaferttiviinaa. hinta ... \bO
Kamferttiöljyä,; hinta 60
Emätippoja, koliikiin ja sydän-aln.^
kipuun, hinta 60
Hannuupnlveria, .26 ja 60e.
ihoaalTaa, luata ,
Kamtertti*. koirar^ilir'
{.mfefSnjSlStäa"* "2
KonmipUasttria — •»•
Kolmenlaisia tippojT^ ***
Luulinjamenttia
Mikstura Simpleb'
Nerrm tippojt
•Parranajosaipuoitä'
Mänlrivi.tyspulreria"*
PuunöÖyä"*
Silmä vettä
SilmäsalVaa " ' I l Suu- Ja Ummmcmrr il
TtUtkaa meiltä tmmkmhimtuHo. If*llt& «MUvana kaiklda SnoBiSB. Caa«d«M k
katt BLakk«ltm, kvmBiUvaroito. maslMerattMuIeja y.m. Ma BakMmai» »©.Uralu.
$6.00 tai sitä i.oiiiinl.u tiTaoluUU- — Ewkoi«la«kel«aMel©t «•iamieliUle. ^
K A L E V A A P T E E KI
m Bo. Algroma St
W. A. CARLET,
Omistaja Ja aptaekkaiL
Port Arthur, Ont
K. a t NYMAN, Saomess. Ja CaatdaL.
tatkhiBOB inarittaBnt apt^kkari.
SAULT alE MARIEN SUOMAIiAISET OSTAKAA LHPANNE
ANGHAN UBIPURILUKKEESTA
27 ALBERT ST.^EAST. — PHONE.1230-J. /
niafikset toimitetaan nopöaan. - ~ | Kirjeosote (FINNISH BAKEBt
^^Teaatteri kehittyi Kreikassa jo
niin aikaisin, että vuoden 560 aikana
ennen nykyisen ajanlaskun alkua
esitettiin säännöllisesti näytel-mäkappaleita.
Siten saatetaan sanoa*
että teaatten on 2000 vuoden
ikäinen laitos. Teaattereita on nykyaikana
jo 'jokaisessa sivistysmaassa.
Amerikan teaatten on verrattain
nuori laitos, sillä vasta s i sällissodasta
vöidaaii laskea sen
alku. Aluksi ositettiin täällä pääasiallisesti
Englannista tuotuja kappaleita,
mutta nyt jo enemmän o-man
maan kuin ulkomaalaisia, ja
täältä jo viedään Englantiin ame-rikalMsten
kirjoittamia kappaleita.
Europalaiset; usein viittaavat sii-hen,
että Amerikassa ei teaattereis-sa
esitetä valavampia kappaleita,
ainoastaan kevytB. Sen suhteen
mainittakoon vdn, että kolmen viime
näytelmäkauden aikana New
Yorkissa esitettiin 542 uutta kappaletta.
Sanottakoon vielä että
Shakespearen Hamlet näyteltiin 101
kertaa. Romeo ja Julia 186 kertaa.
Venetzian kauppias 92 kertaa
jne.
Amerikan teaatterin kehitys oli
ollut verrattuna hidasta ennen sisällissotaa,
sillä maan täytyi kulkea
alkuasutuksen kaikki vaiheet
läpi, laskea perustusta erilaisille
laitoksille ja teollisuudelle. — S i täpaitsi
olivat kaikkea teaatterihom-mailua
voimakkaasti vastustaneet
puritaanit Uuden Englannin valtioissa,
hugenotit New Yorkissa ja
kveekarit Philadelphiassa. Tällainen
vihamielisyys teaatteria ja te-aatterikansaa
kohtaan ilmeni vielä
v. 1870, jolloin muuan New Yorkin
huomattu pappismies, jota Joseph
Jefferson meni pyytämään
hautaamaan huomauttna komiikkeria
George HoUandia, kieltäytyi sitä
tekemästä siksi, että vainaja oli
näyttelijä. Pappismies kehoitti
Jeffersonia menemään "nurkan takana
olevaan pikkukirkkoon". Jonka
oikea nimi on "The Church of
the Transfiguration". Siitä lähtien
on tuo pikkukirkko ollut yleisön
smiressa suosiossa ja sitä on sittem- i Sam MätSOIlill SAUNA
kutsuttu vam nimellä "The » .
Avoinna joka arkipäivä.,
lä
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja .vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heiniolii<
siltaan. Kauppa sijaitsee:
W. N. J A K A K KA
371 Albert St. W. _ Soo, OaUri»
a a
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
^T^ELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola..
304 WelliBgton St W. Soo, Oat.
min
Little Church Around the Comer".
"Muuten on aivan luonnollista",
huomauttaa professori Quinn, "että
kirkko, jonka ritualeista draama
on kehittynyt, ja kirkko, jonka turvissa
Englannin suuri draamallinen
aikakausi oli kukoistanut, eivät o-soittaneet
vihamielisyyttä teaatteria
kohtaan."
" Professori Quinnin mukaan esitettiin
ensimäinen näytelmäkappale
ranskaksi Port Royalissa v. 1606.
Ensimäinen englanninkielinen näytelmäkappale
esitettiin Virginian
valtiossa 1665. David Douglas rakennutti
ensimäisen pysyvän teaat-teritalon.
"The Southwark Theat-re",
Philadelphiaan. Huhtikuun 24
p. 1776 aukaistiin tämä teaatteri,
jolloin esitettiin Thomas Godfrejm
kirjottama kappale "The Prince of
Parthia". Se oli ensimäinen ame-rikalaisen
kirjottama kappale, jonka
esittivät ammattinäyttelijät' pysyvässä
teaatterihuoneessa.
Sen jälkeen, ei huomattavampaa
amerikalaista kappaletta esitetty
ennenkuin vuosina 1825—1860, jolla
aialla yli 40 indiaanikappaletta
esitettiin näyttämöillä. Useimmat
niistä olivat aiheikseen saaneet i n -
dianiprinsessa Pocahontasin.
Wa8hingtqn Irvingin kertomus
Rip Van Vinkle ilmestyi 1819. V .
1862 siitä muovailtu draama esitet-tiin
South Pearl Streetin teaatte-rissa
Albanyssa, N. Y . Vuonna 1865
kirjotti englantilainen näyttelijä
Dion Boucicault uuden . luonnoksen
Joseph Jefferson kolmannen kehotuksesta.
Tämä kappale esitettiin
170 eri kertaa Lontoossa. - — M a i neensa
se sai vasta sen jälkeen,
kun Jefferson toi sen New Yorkiin
1866 ja sen jälkeen kiersi ympäri
maata ^ esittäen Rip Van Winklen
osaa aina kuolemaansa saakka 1905.
Amerikassa ovat vierailleet Euro-pan
kuuluisimmat näyttelijät. Joka
on antanut lisävauhtia näytelmätai-teelle
täällä. Omien alkuperäisten
kappaleiden esittäminen on viimeisen
viidenkymmenen vuoden a
Jalla saanut erinomaista vauhtia.
Niinpä New Yorkissa näytelmäkau-defla
1922—1923 esitettiin 196 trat-
305 Albert St», W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selldiranlcatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Gloucester St. . Soa, Oat
— Fhone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus vuo-malaisten
keskuudessa.
Gore St Apteekki
Laakkaita, toileiUUrp«ita, sikaa^eja
ja aigaretteja.
Lääkäri' palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme filmejä
24 tunnin aisalla. /
Suomalainen kauppa-apulainen.
H. S. Boehmer
Kemisti ja Apteekkari. ^
SAULT STE MARIE, ONTABIO
BARNES m i
Sttomalainea UlkolikatritpMU
Canadan Soossa
Ainoa SooMa oleva apttdtkll»
ka ilmottaa Vapaudeua.
McFadden&Mc
Asianajajat, laUmielut, ntttM
r-
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden, t C
E. V. McMillan. ,
CANADALAISET HUOMATKAA!
Aaro Linder
Liaderia : Valokavanuvureaaas-liikkeea.
edustaja Chicagosta
Jokainen joka haluaa saada tyydyttävän
suurennetun kuvan maalaamalla,
niin kysykää meiltä.
Aaro Linder
Box 3 9 3 Port Arthur,
Ont.
Maksoa ei «teta jo« kuva el teitä
tyydytä- „
ta kappaletta, joista 140 ämerika-laisten.
kirjoittamia Ja 56 europa-laisten
r _ 20 : englantilaisten, 13
ranskalaisten, 2 unkarilaisten, 2
italialaisten, 2 Juutalaisten, ^ e s panjalaisten
j a yksi norjalaisen kirjailijan
Mrgottama.
SUOMI CAFE
332 Albert St W. Soo, O»!»*
JOHN MERILÄ Kr
ARTHUR iEHTL
CharHe Häyrinen
AUTONAIURU.IIKE
Phone 1157
3S4 Albert SL W. S*^ '1
PARHAAT PEHMEÄT JUOH*!
saatte meati
Finm.h BotUini V M ^
V. Lähde, 826 Bloor
PuheUn 1123^ Soo. 0^
SAULT STE MARI»
Suomalainen
väKttää k a i k e n l a i s U ^ - ^ ^
katavaraa sseekȊ kaib**?,.
TILATKAA VAPAUS!
toksenne ' osaTul^f^^
369 W.IUnghto. M,
LakimieheliABairtJ^g*^-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 17, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-07-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus240717 |
Description
| Title | 1924-07-17-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
r : i • •
1
J
•k
• T
f •
/ »
5,
1 1'-
v i -
t f
Sini 6
MaatyöväeD
Torstaina, heinäkunit 17 p. — Thar.> July iTth
Pelastus
Eri maissa on toiminta maatyö-väen
keskuudessa vilkkaassa käynnissä.
Berliinissä pidettiin tuon-nottain
kumouksellisten maatyöläis-
Kirkko myöskin riensi huolehti-;
maan siitä että se ei jäisi vaille
osaa riistosaaliista, ja v, 1763 lah-jotettiin
kirkolle; kaikkiaan yli kaksi
miljoonaa eekkeriä maata.
tuntisia työpäiviä ja kävelevät u-; Eri _ kirkollise,t sä,ä dy.t ,, käsittivät
g _ lO km. työhönsä. Maa-:-1-st:, että va^ta ja nkkaus ^rjip-
" „ • u / of^^„;t" varmasta taloudelllsesU pohjas-seudulla
riehuvat somateenit , ^ kilpailivatkin keske-fascistit.
turvaten t.lanherrain etu-j ^^^^ ^^^^.^^ ^^.^^.^ joilla saada
talonpoikain pojat.
Bulgariassa huomataan jälleen
vilkastumista toiminnassa. Julkinen
katolilaisista lahkoista tuli suuria
maan omistajia, jotka tulolähteet
takasivat heille ajallisen yliherruu-ten
edustajakokous. Päätettiin toi- ja. Niiden pääjoukkona on suurta- ^^.^ jtselleen. Useista roomalais-mia
reformistisen liiton sisällä ja '
vaikuttaa maatyöväen taisteluiden
tehostamiseksi. Palkkoja poljetaan
pitkin maata. Veimarin _kaköuk-sessa
luotiin "talonpoikain, maan-vuokraajain
ja asutustilallisten työ-yhteys",
joka liittyi Kansainväliseen
Talonpoikain Neuvostoon.
T.sekkoslovakiassa on hallituksen
sovintolautakunta päättänyt jatkaa j käydä töissä Unkarin suurtiloilla.
«mJmnct^ oalkkoia Järjestymistoiminta on vallitsevan
sa.
asema huonontunut. Työttömyyttä
esiintyy kaikkialla, kun serbialaiset
työläiset eivät valtiollisten suhteiden
kärjistymisen johdosta voi
sopimusta täksi vuodeksi palkkoja
korottamatta. Maatyöväen voimakkaasta
vaatimuksesta on päätetty
puoltaa paikallisia palkkasopimuksia,
jotka ovat edullisimmat
kuin yleissopimus.
Puolassa on 1,7 milj. talonpoi-kaisperheellä
maata_3sJiJ.„pJjoli, kertaa
vähemmän kuin 13 tuh. tilanherralla.
Ennen sotaa siirtyi maa-laiaköyhälistö
Amerikaan, kävi Saksassa
y. m. vaellustöissä- Nyt täytyy
käydä pjläpalkasta tilanherrain
töissä. Maatyöväenliitto on sovit-telijain
johdettavana ja hallituksen
mielivalta vaikeuttaa työtä.
Virossa on maatyöväen keskusjärjestö
luokkatietoinen. Palkka on
60—70 pros. ennen sotaa olleesta.
Tilanne huononee ja hallituksen
vainot ahdistavat toimintaa.
Hollannissa ovat maatyöläiset
pirstotut 7 järjestöön. Yhtenäistyminen
kehittyy kuitenkin. Norjassa
on liitto eronnut Amsterdamista.
On tehty omituinen päätös liittää
järjestö paperityö väen liittoon.
Ruotsissa poljetaan maatyöväen e-lintasoa.
Tanskassa kasvaa liiton
jäsenluku. Oppositsioni on heikko
ja on se noudattanut virheellistä
menettelyä kehottaen eroamaan liitosta.
Ranskassa dn yhdistetty järjestöjä.
Huhtikuussa pidetään aluekokouksia,
joissa päätetään maatyöväen
toiminnan itsenäistyttämisestä.
Joulukuussa pidettiin Belgiassa neu-vottelykysymys
Työväenpuolueen
maaohjelman kehittämiseksi. Voit-tajamaan
puolueena on sovittela-puolueella
vielä huomattava vaikutus.
Italiassa kuuluu fascistiseen am.
järjestöihin yli milj.. jäsientä, joista
puolet keskisuuria ja pientalon-poikia
sekä maatyöläisiä. Fascismi
ei tietenkään voi estää työn ja pää'
oman riBtiriidan ilmenemistä.. Ma4
työväen elintaso alenee; 8 t. työpäivä
maataloudessa on pelkkä tarina.
Maatyöläiset ja pikkutalon-pojat
esiintyvät uhkaavasti tilanherroja
vastaan eri puolilla., maata.
Fascistisista järjestöistä erotetaan.
Eräässäkin piirissä' on 15 tuhatta
eronnut
Espanjassa ei ammattijärjestö
kiinnitä huomiota maatyöläisten
järjestämiseen. Nämä tekevät 12- ympäri maan.
rjestymistoiminta
sortotilan takia vaikea.
Englannissa supistuu viljelysala.
Maatyöläisiä jää työttömäksi. Farmarit
polkevat palkkoja, jotka nyt
ovat 18—20 ahillingiä viikossa. Keväällä
tulee lakkoja. Vaalitaistelussa
lupasi vanhoillinen Baldwin punnan
suuruisen avustuksen farmareille
jokaisesta uudesta viljelys-eekkeristä,
ehdolla, että maksavat
työläisilleen 30 shillingis viikossa.
Tästä huolimatta äänestivät farmarit
liberaaleja ja työläiset Työväenpuoluetta.
Maaraatajia on Yhdysvalloissa yli
5 milj. Työväenjärjestöissä heistä
on vain 150 tuh., joista 15 tuh.
i I. W. W :ssä. Roturistiriidat, vael-luselämä,
maakapitalisitien voimakas
vastarinta ehkäisevät järjestäytymistä.
Palkat alenevat. Maatalouden
pula taas karkoittaa farmareita
kaupunkeihin. On yleinen
pyrkimys farmareilla liittyä kaU-punkityöväen
kanssa suurpääomaa
vastaan.
Argentinassa on maatyöväen a-sema
kurja. Työpäivä 13—^14 tuntia
ja palkka 301—40 pesetaa kuussa.
Kulkutauteja riehuu. Hallitus
koettaa järjestää keltaisia liittoja.
V. 1923 saapui maahan yli 300 tuh.
henkeä.
Japanissa edistyy maatyöväen järjestäytyminen.
Eri järjestöjä yhdistetään.
Elok. 1923 saatiin aikaan
liitto, johon nyt kuuluu 120
tuh. henkeä. Kiinassa siirtyi viime
vuonna'yli 6 milj. työläistä etsimään
työtä muiden maiden suurtiloilla.
Samoin kasvaa Koreasta muuttaminen.
Nämä siirtolaiset ovat pääasiassa
maatyöläisiä.
Brittiläisessä Intiassa on viime
vuosina levinnyt koneiden käyttö.
Se aiheuttaa työttömyyttä Ja talonpoikain
tiloilta muuttamista. Hollannin'
Intiassa on kontrahtityöläi-siä
yli 6 milj. Tekevät raskaissa
oloissa työtä suurilla plantaaseilla
eli istutusmailla.
' Neuvosto-Venäjän maa- ja metsä-työväen
asema paranee. Liitossa on
300 tuh. jäsentä. Joukkotyösopi-mukset
ovat korottaneet palkkoja
15 kultaruplasta 17 rpl. Liitto on
asettanut ehdokkaan maatyön am-matintarkastajaksi.
Lehteä leviää
22 tuh. ja on sillä kirjeenvaihtajia
Tarklikanppa
Senjälkeen kun kalastajat olivat
. huomanneet että metsissä oli viljalti
eläimiä, joiden nahat olivat källis-
. arvoisia, ryhtyivät he naita hank-
. kimaan vaihtapualla turhanaikaisiin
koruihin niitä intiaaneilta, joilla ei
. ollut mitään käsitystä turkiksien
. kauppa-arvosta. Niihin aikoihin voi
intiaanilta saada majavan nahan
silmäneulaan vaihtamalla; Voi siis
arvata miten hyvät voitot oli tästä
kaupasta. Pian tulivat meren rannoilla
olevat kauppiaat Euroopassa
huomaamaan turkiskaupan suuret
mahdollisuudet.
Ensimäisellc yhtiölle joka oli
XJompany of Canada, antoi iupa-
-Jdl-jan- kuingas Charles I, ja sai
tuo yhtiö oikeudet tehdä kuppaa
St. Lawrence joen seuduilla. V.
1632 kuitenkin, Canadan joutuessa
Ranskan alusmaaksi, menetti sanottu
yhtiö oikeutensa. V. 1614
oli joittenkin Ranskan kauppiaitten
kesken perustettu Champlain niminen
yhtiö, jolle annettiin lupakirja
siinä ymmärryksessä että se täyttäi-si
joitakin asutusvaatimuksia. Tätä
kohtaa ei mainittu yhtiö kuitenkaan
ottanut vakavalta kannalta ja lähetti
se Canädaah ainoastaan yhden
perheen. Sen monopoli hävitettiin
V. 1620. Seuraavana vuonna
annettiin lupakirja eräälle De
Caen yhtiölle, sillä tayallisella kaupalla,
että se toisi asukkaita Cana-daan,.
ja tämä myöhemmin osti
Champlainin yhtiön ja jatkoi kauppaa
vuoteen 1633.
Ylttiaoikenluleh valkatu^valu.
-Mutta : kilpailijan sai se New
France yhtiöstä jonka perusti 1627
kardinali Richelean.
Tämän omistajiin ei enään kuuluneet
pikkukaupunkien kauppiaat,
vaan parisilaiset rahamiehet, jotka
järjestäytyminen on taas käynnis-i ja asteettain lisääntyvän varal-
Jugoslaviassa on maatyöväen ^.^^^^^^ ^^^^^ ^^j^.^^ ^.^j^j^ y^^,
ka suurin osa noista maista oli viljelemättömiä,
löytyi niissä kuitenkin
niin runsain määrin turkiseläimiä,
puutavaraa, jonka kysyntä Europas-sa
lakkaamatta lisääntyi, että niiden
arvo ei sen vuoksi ollut vähäisempi.
Oli myöskin todennäköistä,
että tuosta erämaasta kehittyisi
maanviljelysalue.
Näitten suurien maa-alojen tärkeys
tuli huomatummaksi sikäli kun
niiden tuotantoarvo kohosi, ja siinä
rikkaudessa joka saatiin joko
niiden pakollisesta myynnistä, hallituksen
painostuksen alaisena, taikka
niiden takavarikoimisen kautta;
siinä oli nykyajan kapitalismin varma
pohja.' Tuli aika jolloin rooma-lais-
katölilainen papisto ja eri lahkot
voivat sijoittaa rautatie- ja höy-ryläivalinjoihin
sekä teollisuusosakkeisiin
rahoja joita olivat niin runsaasti
saaneet vuokrista, titteleistä,
taikka lainaamalla pienellä korolla.
St, Sulpicen seminaari, jolle
seitsemännellätoista vuosisadalla
lahjotettiin 250,191 eekkeriä maata,
jonka maan arvo nyt on rajaton,
kohoten kymmeniin miljooniin
dollareihin, on yksi suurimmista o-sakkeenomistajista
Canadassa. O-mistaen
suunnattomat' määrät o-maisuutta
ovat sen tulot suuret,
mutta kukaan ulkopuolella oleva ei
voi määritellä sitä tarkalleen. Tähän
seminaariin kuuluva papisto
ja munkit eivät koskaan ole tehneet
julkista tilinpäätöstä. Kerrotaan,
että St. Sulpicen seminaari oli saanut
haltuunsa Montrealin saaren,
jossa nyt on 500,000 asukasta käsittävä
kaupunki, seuraavanlaiseen
tapaan:
Jean De Lauson oli ensin saanut
hallitukselta mainitun saaren
sillä ehdolla, että hän asuttaisi sen.
mutta oli hän tämän jättänyt tekemättä.
Jesuiitta Dauyersiere, vakuuttaen
että hän oli saanut käskyn
taivaasta rakentaa sairaala tuolle
saarelle, pyyteli Lausonia; että
tämä luopuisi maasta. Lauson kuitenkaan
ei ollut saanut samanlaista
käskyä ja kieltäytyi luopumasta
niin hyvästä maa-alueesta ilman
korvausta. Myöhemmin Dauversie-re
selitti että hänelle oli ilmestynyt
näky Notre Damen kirkossa. Hän
oli muka nähnyt että vapahtaja a
setti: hänen sormeensa sormuksen,
johon oli piirretty nimet Jesus Maria,
Josef. Mikä liekään ollut tällä
vkikutus Lauspniin, hiin tiede
tään häneii kuitenkin luovuttaneen
maan jesuiitalle ja hänen seuralaisilleen,
jotka lahjoittivat sen St.
Sulpicen seminaarille Montrealissa
V. 1764.
Tämän, tapaisilla vippakonsteilla
pääsivät yksilöt tai jotkut ryhmät
omistamaan maita ja niistä hyöty>
mään. Sen jälkeen munkit yksinkertaisesti
julistivat että heillä oli
valta panna käirtäntöön "korkea ja
alin oikeus" omistamallaan alueella.
He koettivat kaikissa mahdollisissa
tilaisuuksissa tuoda esille riippumattomuuttaan
..siviilivallasta ja
saattoivat kirkon -ylivaltiaaksi siviili-sekä
uskonnollisissa asioissa. Tätä
riippunuittomuutta pyrki kuhinkaan
hallitus rajottamaan.
. Mutta papit eivät pitäneet valtaa
käsissään eivätkä kiskoneet voittoja
yksinomaan vain maitten avul'
Ia. Jokaisen maanviljelijän tuloista
kannettiin vero, joka muodosti
säännöllisen ja varman tulolähteen
papeille. He kantoivat yeiroja kaikesta,
olipa maa sitten viljelyksen
alaisena tai ei, karjasta, ^heinistä,
hedelmistä, i>ellavasta, hampusta,
lampaista ja muista maaoisuuksista.
Seurauksena oli, että jonkun verran
tyytymättömyyttä alkoi ilmetä
kansan keskuudessa tämänkaltaista
menettelytapaa kohtaan .Vaadittiin
papeilta selitystä, johon he vastasivat,
että "heidän täytyy elää niin
äärimmäisessä köyhyydessä, että
kansa ei voinut osottaa kunnioitusta
heitä kohtaan." Mutta maanviljelijät
edelleen ilmaisivat paheksumisensa,
lausuen että papit elävät
mukavuudessa, joka lähentelee ylellisyyttä.
•: • •[.''' •
huomattuaan miten laaja tuottava
oli turkiskauppa, pyrkivät rajoittamaan
monopolin itselleen. He saivatkin
sen viideksitoista vuodeksi,
saaden , omistusoikeuden St Lawrence
laaksoon kokonaisuudessaan.
Heiltä kyllä vaadittiin että he kuljettaisivat
useita satoja asukkaita
Canadaan joka vuosi, mutta taimän
Vaatimuksen täyttivät he vain n i -
mellisestL
Yhä uusia yhtiöitä perustettiin
muka siinä tarkotuksessa, että niitten
osakkaat toimisivat intiaanien
käännyttämiseksi kristinuskoon,
mutta joiden. todellisena päämääränä
kuitenkin oli päästä osalliseksi
niihin voittoihin, joita niin runsaasti
oli tarjolla kaupankäynnissä.
, Niihin aikoihin käytettiin majavan
nahkaa rahana. Majavan nahka
olikin kultakaivos, josta jokai
nen pyrki saamaan; osansa. Maanviljelys
jäi toisarvoiseksi asiaksi,
sillä alkuasukkaat mieluummin metsästivät,
joka oli helpompaa ja tuottavampaa
työtä.
Tuskin ollenkaan lainattiin huomiota
metsiin, jotka sisälsivät itsessään
arvaamattoman rikkauden, ja
karjan kasvattaminen; myös oli vain
sivuseikka. Sensijaan, ensimäise-nä
ja valtava.na, kohosi turkiskauppa,
jota johtivat kauppiaat kuninkaallisten
virkailijoitten kanssa jotka
usein oman monopolinsa säilyttämiseksi
johtivat intiaaniheinjot
sotaan toisiaan yastaah jä näistä k a hakoista
seurasi aina "skääppäämi-set",
lahtaukset ja muunlaiset julmuudet
.
Kauppiaitten jälkeen olivat seuraavana
vallassa feodaaliherrat, jotka
omistivat laajoja maa-aloja ja
joiden tarkotuksena oli juurruttaa
tänne uuteen maahan feodalismia.
VANGINVARTIA HIRTÄNYT IT.
Vaasassa hirttäytyi van^nvartäja.
Johannes Soivio asunnossaan. Men--
tyään illalla ulos oU hän aamuyöstä
tullut humalaisena kotiin ja yksm
keittiössään ollen lurttäytynyt vyöhönsä.
Aamulla vaimon tullessa
keittiöön löysi hän miehensä lattialta
kuolleena.
Soivio oli syntynyt 1894 Ja jäi
•häntä suremaan vaimo ja 3 pientS
lasta.
Kävelin eräänä sunnuntai-iltana
kotikylän kevätrapakkoista maantietä
oikein aitokeskisuomasaiseen maamiehen
tapaan, kädet housuntaskuis-sa
ja niin hiljaa, ettei etanakaan
sellaista vauhtia kadehtine,
Olin menossa tapaamaan tovereita,
joiden mukana menisin sitten
porvarifijsen nuorisoseuran illanviettoon.
Siinä kävellessäni muistui mieleeni,
että toverini ovat kovin ahkerif
tupakan polttajia ja tiesin samalla
ettei tekisi pahaa, jos minäkin veisin
laatikon paperosseja mukanan
Varmaankin se olisi omiaan kiinnit
tämään yhä lujempia toverisiteitä
välillemme.
Enempää ajattelematta menin tien
varrella olevaan osuuskaupan hoitajan
asuntoon. Tiesin hänen rikkovan
lakia myymälöitten aukioloajas-ta
niin paljon, että antaa tuttavilleen
joitain pieniä ostoksia sunnuntaisinkin.
Tapasin myymälän hoitajan, keski-ikäisen
paljon kokeneen miehen, hyvällä
tuulella. Juttelimme kaiken
maailman asioita hyvän aikaa. Siinä
istuissani ja laskiessani leikkiä
alkoi minusta tuntua hyvin kiusalliselta,
tällainen yhdessäolo. Tunsin
olevani jolloin luvattomalla asialla
ja mieleni kävi yhä vain katkerammaksi.
Suutuin lopulta itseeni js
päätin tehdä lopun epämiellyttäväs
tä tunteesta, joka vaivasi minua
Pyysin siis laatikon paperosseja,
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-07-17-06
