Vapaus, July 17, 1924

              Sivu 4
Torstaina, heinäkuun 17 p. — Thur., Jaly 17th
1>1
y A D A U g jeätön edustajina, o l l a niin paljon mie=tä, että saapuvat
, - 5 3 „ . „ v . n , L t t . , > tek^^mään tiliä toiniinnastaan työ^ Mutta
C»nadan saomalauen työväestön aänenkaMttaja. iimev -II-- n p i : . n /J.-litf.Jf^i^fä
lSyTy SSnnddbbuurryyssssaa.. Oat., jok» tiistai. torsUj j a lauantai, tilit ovat vha vaan -ekais;n. U. B X . n delUteiieisia
ONNI S A A EI
Vastaava
A R V O V A A EA
Toimitusap alainen
tiedetä missä he nykyään menevät. He ovat menette­lyllään
antaneet ymmärtää, että he eivät kuuntele enään
j mitään muuta kuin poliisivailan ääntä
Tällä otsakkeella kirjoittaa " G 6 -
, teborgs Handels-Tidningissä" leh-lisen
vuotta sitten kehotettiin eräältä ta- jjen ulkomaa-asiain kirjeenvaihtaja
V ^ A P A U S
tohS^^in^^SudbTry" ODW°^^^^ työläisiä kääntämään George Popoff. Kun kirjoittaja
Batuxday. |Vit—-n-i vksinoraaan O.B.L':hun. Sen delikeitit oli '
Advertisinjc rates 40c per col. inch. Minimum charite j vat ainoita rehellisiä ja luotettavia työläisten edustajia,
for fiicgle jnsertio.T 75c. Uiscount on atandine advertiae- Q g j j . j ^ ^^ sanottiin lisääntyvän jäseniä «kuin sieniä
ment, Tfie Vapaus is the best advertisinjr medium among
the Finnish People in Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Caoadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk.
11.50 ja yk3i kk. 75c. ,. u
yhdysvaltoinin j a Suomeen, yksi vk. J5.50. puoli vk.
13-00 ja kolme kk.$1.75.
Tilauksia, jojia ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
paitsi asianueaten joilla on takaukset.
Ilmotushints kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstaiuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus- Krtioloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13,00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukaet $1.00 kerta. Ha-imaantieto-
j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. TilapäisilmotukEista pitää raha seurata mukana.
Regiatered at the Post Office Department, Ottawa,
ts second class matter. - '
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
klrjee;:eenne, kirjottnkha uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oonallisella nimellä.
.r. V. KA.VNASTO. Liikkeenhoitaja.
Hallitukselle nuuskaa
Canr/fhin parlamentin alahuoneessa on ollut mielen­kiintoisia
keskusteluja siirtolaisuudesta. MacLeodin
p j i n n edustaja G. G. Coote puheessaan ankarasti ar­vosteli
sitä että hallituksen taholta haalitaan maahan
rajaton määrä siirtolaisia. Yksistään British Colum-
Liaan on vuoden ajalla saapunut Yhdysvalloista 9,000
maanviljelijää. Tämä tulee huonontamaan Canadan
maanviljelijäin asemaa. Tilastot osottavat, että viime
vuonna maanviljelijät kasvattivat 70,000,000 bushelia
enemmän vehnää kuin edellisenä vuonna ja saivat siitä
$25.000,000 vähemmän kuin edellisenä vuonna kasvat­tamasta
vehnästään.
Coote sangen asiallisesti kysyi, että koska tehtaili­jat,
ovat halunneet sitä että Canadaan ruvetaan haali­maan
muualta lisää tehtailijoita.
' Kun vehnän kasvattaminen on osottautunut kannat­tamattomaksi,
niin tästä syystä on viime aikoina suu
ressa määrässä ryhdytty voita tuottamaan. Tämäkin
tulee johtamaan siihen että voin tuottaminen käy kan
nattamattomaksi. . ,
Maanviljelijät alkavat tulla huomaamaan, että ros-vousjdrjestelmä
on poistettava eniienkuin voidaan pääs
tä parempaan asemaan.
sateella», tuhansittain joka kuussa. Kunnes viimein
tapahtui romahdus. Vuoden jamassa Sudburyssa kool­la
olleessa O.B.U:n suomalaisessa neuvottelukokouk­sessa
täydyttiin tunnustaa, eUä tuo järjestö on aikansa
palvellut. Sen jäsenmäärä oli painunut kirjaimellisesti
nollaan, joten ainoana tehtävänä oli todeta sjen toimin­nan
lopettaminen.
Loppusummaksi suuri osa O.B.U:n petkuttajadeli-keiteistä
vaeltaa nyt kaikenmaailman tietä.
f Viestejä Intiasta
I^aViisilaiseii tbverilehden kiVjcfenvaihtaja on Quric-iiissä
tolisähtänyt yhteen Intian vallankumouksellisien
. tymriienliikkeen johtajan, Royn kanssa ja tiedustellut
taltäftaistelutilannetta Intiassa. Reima intialainen to­veri
selostauiaan, ettei tilanne Intiassa ole suureimnas-sa
määrässä kummenpi kuin muuallakaan. Niin idäsisä
kuin lännessä ilmeneiksen samat riistomuodot, makse­taan
nälkäpalkkoja, yallassaolevat luokat harjoittavat
sortoa ja hallitukset hääriyät kuristustoimissa. Ja niin
idässä kuin lännessäkin alkavat työtätekevät nousta ja
taistella riistoa ja väkivaltaa vastaan. '
> Bombayn suuri kutomatyöläisten lakko on tästä var­sin
valaisevana esimerkkinä. Työläiset eivät suostuneet
työnöstajain kallista ajasta i'«oliraatta säätäniääri pal­kanalennukseen
vaan ryhtyivät taisteluun. Tehtailijat
julistivat tällöin sulun, joka käsitti 150,000 kankuria.
Taistelu tuotti työläisille hirveitä kärsimyksiä; moni
menehtyi nälästä Bombayn kaduille. Mutta työläisten
vastarintaa ei voitu murtaa enempää petoksen kuin vä-kiyallankaan
avulla, minkä uhriksi jouti'ivat kymme-
: -net .työläiset..; 'v;. ^ :' •
Mitä länsimaissa kuitenkin on vaikea ymmärtää, on
luokkataistelun vaikeus Intiassa.
\^ PistimiUä^^^
Italian hallituksen fascislidiktaattöri on 'joutunut
kansan raivon asettamiseksi keventämään hiukan rikok­sista
raskasta hallituksensa painolastia eroittamalla nel­jä
ä^eiseen murhaan suoranaisesti syyllistä ministeri-ään.
Tämän leikkauksen kautta toivoo Mussolini saa­vansa
kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Hän toivoo voi­vansa
tyynnyttää häntä ja hänen halUtustaan vastaan
noussutta* myrskyä jä samalla tyydyttää omassa puo­lueessaan
noussutta riitaisuutta. Aiftddn toistaiseksi
yrittää Mussolini toiset ministerinsä pitää paikoillaan.
Fascistien .hallitus on veren tahraama ja sen muisto­merkkeinä
ovat lukuisat murhapoltot, osuustöiminnal.
listen laitosten hävittämisestä niitten tav^uravariastöjra
yksityisille fascisteille luovuttamiset. Fascistidiktatuuri
on ilmeisesti elänyt loistokautensa. Se' alkoi hillittö­mällä
terrorilla. Italian kansa on siihen kuitenkin jo
. tottunut, eikä siitä enää vapise. Italian känsä alkaa kä­sittää,
että sen täytyy luoda niskoiltaan l"-iä painajai­nen
ja siitä syystä nykyiset Italian melskeet ovat fäscis-tidiktatuurin
lopun alkua. Ajan kysymys vain on kos­ka
se lopullisesti sortuu haudaten valmistamaansa tuh-kaläjään
itsensä ikuiseen häpeään. ,
Delikeitit, tulkaapa tilille
Canadalaisen O.B.U:n yhteydessä toimineen suoma­laisen
metsätyöläisten unlon virastolta on annettu jo
useita kehotuksia tu$m järjestön edustajille tehdä ti­litys
hallussaan olevista järjestön varoista ja välineb-isL
Vastikään oH Industrialistissa taas julaistuna ve­toomus,
jossa/kolkuteltiin puutavaratyöläisten «järjes-läjinä:>
toimineiden ^ . B . U : n delikeittien hitaita ja vil­pillisiä
omiatuntoja^ silla pitaisihan heidän, jotka ovat
Banooeet edustavansa f. jarjestynyfta työväestöä ja toi-anivansa
työläisten «ainoan vallankumouksellisen» jär-
Trotsky ja Kaminternin T. P.
komitea
Kolmannen kansainvälisen toimeenpanevan komite­an
valintaa koskevissa uutisissa mainitaan, että Trots-ky
ei tullut valituksi komiteaan, vaikka hän kuuluikin
entiseen toimeenpanevaan komiteaan. Trotsky jäi täl­lä
kertaa syrjään tarpeellisen kannatuksen puutteessa.
Jos Trolskyn syrjäyttämisessä ovat olleet tekijänä
Venäjän kommunistipuolueen sisäiset kahnaukset, niin
on äänestyksen tulos valitettava. Trotsiky on kommu­nistien
suuntakahakoissa ajanut tervettä kantaa, jolle
puolueen yleisessä politiikassa on jouduttu tekemään
myönnytyksiä. Hän on taistellut joukkojen oikeuksien
ja toimintavapauksien laajentamisen puolesta. Hän on
pyrkinyt muuttamaan puolueen toimintaa sisällissodan
tilaa kuvastavalta kannalta paremmin normaalioloja
vastaavaksi. Hän on puhunut j a vaikuttanut sellaisen
kehityksen (pfUolesla, mikä Venäjän vallankumouksellisen
työväestön tulevaisuudelle on ehdottomasti tarpeellinen.
Trotsky on kaiken aikaa Venäjän vallankumousai-koina
osottautunut vakaumuksen mieheksi. Hänen k i r -
jotuksistaan ja puheistaan, s i l l o i n k i n kun niitä pide­tään
n.k. tulipalotaikotuksla varten, uhkuu tiedemiehen
j a kausnäköisen toimitsijan henki. Hänen marxilaisuu­tensa
, ei ole tehty köyhälistön diktatuuria varten Ve­näjällä,
vaan on se jo aikaisempien aikojen j a pitkien
taistelujen tuotetta.
On ainakin tällä kertaa käsittämätöntä minkä vuoksi
juuri Trotsky jätettiin syrjään Kommunistisen kansain­välisen
toimeenpanevasta komiteasta.
Hakolan oikeusmurha
Ruotsalaiset työväenlehdet ovat kuohuksissaan Tu­run
hovioikeuden jutistamaui kauhistuttavain luokka-tuomioiden
johdosta Työväenpuolueen jutussa. Nijnpä
kirjottaa «Politiken» otsikolla «Yksi maailman kaikkeifl
kuohuttavimmista oikeusrikoksista» seuraavaa:
«Sosialistisen Työväenpuolueen virkailijoille lan­getettu
tuomio osottaa täysin Suomen barbaarisen lain-laadinnan
pitoisuuden. Tuomitut, joista viitisenkym­mentä
yhä edelleen.oli vangittuna, ovat saaneet kym­menen
kuukautta odottaa Suomen vankiluolain piinaa
kärsien tuomion julistamista. On muistettava, ettei
syyttäjä ole voinut esittää mitään rikollisuuden todis-,.
lusta, mutta ktiitenkin ovat syytetyt tuomitut. Syylet-,
tyinä oli RaJldcien 200, mutta osa heistä päästettiin va-paall^
jalalle. Kuvaavaa myös oli, että Suomen v i ­ranomaiset
koettivat estää ruotsalaisia lakimiehiä, JBran-tingia
jä Söderqvistiä, saapumasta Suomeen puolustaak­seen
syytettyjä. Branting antoikin kohdalleen sattu­van
arvioinnin Suomen «oikeudesta» huomauttamalla,
ettei se ollut, mitään muuta kuin «viranomaisten pro-vokatsioonia.
» ;
«JM suomalaiset tuomarit ja viranomaiset uskovat
tällä tavoin voivanpa murskata komniunistisen liikkeen,
ovat he toden totta iskeneet harhaan. Tämä kävi par­haiten
ilmi vii^e vaaleissa, jolloin valkosuomalaiset
epäonnistuivat kokonaan koettaessaan sosialidemokraat­tien
ja vankilain avulla estää kommunisteja ottamasta
osaa vaaliin.
«Riittää tällä kertaa, kun lyhyesti toteamme hovi­oikeuden
tuomion kuohuttavaksi oikeusmurhaksi.sr
Kapitalismi kolhii
Yhdysvaltain kauppaviraston antamien tilastojen
mukaan ajautui lähes 19,000 , liikeyritystä karille Yh­dysvalloissa
kuluneen vuoden aikana. Värarikkoutunei-
^ l i i k k e i d e n maksamattomat sitaumukset nousivat yli
$540,000,000. juurin osa epäonnistuneista liikkeistä
oli tukku- sekä vähittäismyyntikäuppoja^
Virasto selittää yleisimpänä syynä keikauksiin oU
leen liian suuret tavaravarastot, tehden liikkeenharjoit­tajan
käteiset varat liian pieniksi velkojen ja satunnais­ten
kulunkien peittämiseen ajallaan. Edelleen tode­taan
markkinoiden «supistuneen» huomattavasti, t.s. et­tä
yäestöri ^ ostokyky on tuntuvasti pienentynyt Tämä
pitää paikkansa erikoisesti maanviljelysväestöön näh­den,
t
monessa suhteessa sanoo verrattain
suorasukaisesti käsityksiään, mitä
porvarit yleensä lehdissään kirjoit­tavat,
ja kun kirjoitus käsittelee
vielä tämänpäivän kysymystä, lai­naamme
siitä muutamia kohtia.
Kun Herriot, jota pidetään Neu­vosto-
Venäjän ystävänä, ottaa kä­siinsä
vallap Ranskassa, niin tulee
kysymys Europan ja Neuvosto-Ve­näjän
välisistä suhteista jälleen päi­vän
polttavaksi, samoin tämä hal­lituksen
muutos on herättänj^t toi­veita
Europan vapautumisesta.
Mutta kysymys ei millään ehdolla
ole yhdentekevä. Sillä aina ole­massaolonsa
ensimäisestä päivästä
alkaen pitää neuvostovaltio Euro­pan
sodanjälkeisiä sekavia oloja
parhtaana tukenaan ja ponnistelee
tarmokkaasti tämän kaaoksen lisää­miseksi
voidakseen vanhan kulttuu-rimaailman
raunioille rakentaa
kommunismin korttitalon.
Moskova tunnustaa nämä pyrki­mykset
niin vapaasti ja avoimesti,
ettei tällä' hetkellä liene Europassa
ainoatakaan hallitusta, joka ei olisi
selvillä bolshevistisen politiikan lo­pullisesta
päämäärästä. Ei ole e-päilystäkään
— Europa on neuvos­tovaltiossa
vaarallisen vihollisen,
joka kiihkeästi haluaa hävittää E u ­ropan
nykyisen valtiojärjestelmän.
Mutta porvarilliset hallitukset e i ­vät
toimi vaistonsa mukaan luu­lotellen
voivansa sopimusten'' kans­sa
. hankkia itselleen taloudellisia e-tuja.
Ja se seikka, ettei tämä ole
onnistunut millekään valtiolle, että
"kaipuu Venäjälle" vain on kiihoit-tanut
niiden keskinäistä kilpailua, ei
pienimmässäkään m.aarässä näytä
hillinneen tätä heidän haluaan.'
Tilannetta Europassa kuvailles­saan'
tulee jclyjoittajä yksinkerrtai-suudessaari
, . e r i n o m a i s e n h y v i i n tu­loksiin.
Europan tilantejen sanoo
selvinneen sen kautta, että Poin-care
kärsi tappion ja. erosi. Eng­lannissa
on "työväenhallitus'*. Kaik­k
i selvennys bn tapahtiinui ilman
Neuvosto-Venäjän myö^yaikutuBta.
Tässä yhteydessä todistaa, hän «ing-lantilaiis-
venäläisten ' heiiVpttelujen
^psbttay^n, eiteiVät neuvoston metpo-dii^
l a i p l ^ i i ole, muuttuneet sitten
Genevän j a Haagin.' -
'•rahäti''asti 6n huomattu jonkun­l
a i s t a ' näennäisjtä lähentymistä Sak­saan,
jolla Moäkova :^ei aivan ilman
meiiestystä ön koettanut peloittaa
j a taloudelliseni häiritä Englantia,
Ranskaa ja monta nräuta ''europa-laista
valtiota. ' Mutta tuskin ' tilan-ne
ennättää muuttua, kun •venäläi­setkin
ihineteitäyän - helpösi' muut­tavat
politiikkaansa. Ovelasti he
käyttävät hyväkseen oikeastaan
varsin noloa B e r l i i n i n välikohtausta
huonontamalla suhteita Saksiaan
muitta mutkitta, samalla kun he
koettavat päästä selville, voivatko
he saada haluttua luottoa Englan­nista,
j a mitä etuja Ranskan uusi
hallitus voi heille tarjota.
Tällaisia poliittisia metoodeja,
jotka eivät juuri todista mitään hie­noa
diplomatiaa, ovat bolshevikit
voineet käyttää vain sentähden, et­tä
Europan valtojen välinen kilpai­l
u on tähän asti huomattavasti h e l -
poittanut heidän juonittelu jaan.
Mutta Europan hallitukset saatta­vat
aivan liiallisen hyvin päivänva­loon
suorastaan uskomattoman tie­tämättömyytensä
Neuvosto-Venä­jästä,
mikä erikoisesti ilmenee kom­munismin
merkityksen lievemmin
sanoen törkeässä ala-arvioinnissa,
toisin sanoen, Moskovan todellisten
periaatteiden väärin ymmärtämises­sä.
E i mikään voi olla vaarallisem­paa
kuin tuudittautua n. s. "neuvos­to-
venäläisen liittopolitiikan" todel­lisesta
luonteesta. Bolshevikit tun­tevat
vain kaksi valtojen ryhmitte­lyä,
kommunistisen maailman ja
muun maailman, jonka kanssa ei
millään ehdoilla rehellinen yhteis­toiminta
voi tulla kysymykseenkään
edes ulkopoliittisissa asioissa, ja
jonka kanssa he itse asiassa käyvät
taistelua elämästä ja kuolemasta.
Heillä ei ole mitään myötätuntoa
tai ystävällisiä tunteita sen enem­män
Englantia kuin Ranskaa tai
\ Saksaa kohtaan, vaan ovat kaikki
nämä maat heille yhtä vihattuja sii­tä
syystä, että ne ovat porvarillisia
valtioita. Tämä lähtökohta on hei­dän
ulkopoliitikallaan ensi sijassa,
j a olisi hyvin naivia uskoa, että
bolshevikit tässä suhteessa olisivat
jollain tavalla muuttuneet. Koko
heidän suhtautumisensa muihin val­tioihin
riippuu" nyt kuten ennenkin
heidän pyrkimyksistään edistää
maailmanvallankumousta..-
•
Käytännöllinen johtopäätös, jonka
europalaisten valtiomiesten j a tällä
hetkellä erittäinkin Herriotin pitäi­si
tehdä, ei ole luopuminen ajatuk­sesta
tunnustaa neuvostovaltaa.
Mutta nyt on välttämätöntä antaa
Venäläisille tilaisuus, osoittaa^ onko
inahdbllistä toimia 'yhdessä' ^iöidän
kanssaan vai ei, toisin sanoen heil­tä
on riistettävä jokainen mahdolli­suus
väittää, että kapitalistiset hal­litukset
ovat syypäät siihen, että
Europari j a Venäjän välillä vallitse­vat
luonnottomat suhteet, että on
mahdotonta selvittää poliittisia riita'
kysymyksiä j a saada aikaan yhteis­ymmärrystä
taloudellisella alalla.
Nuorra on vitsa väännettävä
Työmme kulttuurielämän muuttmniseksi vapauteai
pyrkivän työväenluokan luokkahenkeä vastaavaksi on
alotettava aivan alusta. Porvarillisen koulun ja kai:
kenlaisten lasten järjestöjen vastapainoksi on työväen­luokan
luotava ja ylläpidettävä omia proletaarisia lap-sijärjestöjään,
joissa luoldcamme lapsille opetetaan,
tietenkin laslentajuisesti, sosialismin aakkosia, saatetaan
heidät ymmärtämään nykyisen yhteiskunnan iuoktei.
luonne ja kommunismin voiton välttämättömyys i l ^ -
kunnan pelastamiseksi sitä uhkaavalta taltiudelliielta
ja henkiseltä perikadolta, istuetaan heihih p a l ^ a taiste^
luintp, nim että he suuriksi tultuaan ovat; tietokg iiiofc;'
ka-asemastaan ja valmiita uhraamaan löiliensa lude
kansa vapautuksen puolesta.
Saksan ' miehitettyjen^ alueitten
valtioministeri on laatinut kertomuk­sen
niistä 8uunna.ttomista kustan­nuksista,
joita Ruhrin; alueen mieh-tys
lienee. Laskelman mukaan on
yaremriiin miehitetyllä pusseldorf-
Duisburjgin alueella j a Ruhrin alu­eella
yiiteensä 200,000 vierasta soti­lasta,
joita Saksäi yaitalm^
vitse. Rauhanteosta asti on tämän
hyödyttömän armeijan tan>ei8iin
käytetty 5,146^190,02$ kultamark-kaa,
siis hyvän j o u k o n y l i 5 mrljaar-idia.
Tähän tulee lisäke ranskalai­sen
armeijan ylläpitoon Saksalta
vaaditut suoritukset, jotka likipitäi-sen
arvion mukaan'•1»kevät. noin
200-r-300 milj. kultamärkkäa.
Näitä suunnattomia'''' summia on
käytetty monin' tarkoituksin. Paitsi
joukkojen ylläpitoon on niitä l i ­säksi
käytetty elintarpeitten- hankin­taani
takavarikoimistplmenpiteisiin,
niaanhänkitaan, uutisrakeniiuksiin
j a rakennusten korjaäiniseeh, kiil-jetusvälineitten
hankkimiseen j a hoi­toon
y.m. Roblenzissa oleva Reinin-maakomitea,
johon Reiriirimaan luo­vutussopimuksen
iJiukäari kuuluu
vain 4 jäsentä, ori kasvanut mahta­vaksi
tekijäisi. Yksin sen ranska­laisessa
osastossa ön 2:1 alaosastoa.
Koko Reininmaakomiteaan kuuluu
1,300 henkeä, i Vuonna 1923 teki:
vät tämän laitoksen menot .2^1,5 m i l j.
kultamarkkaa. KälKiksi tulee myös
upseerikasinojerii J;^ sotilaskotien.- . ja
naiskoöen ylläpito/; : Viimemainitut
ovat perustetut miehitysvirastojen
palveluksessa olevia Vyierasmaaäaisia
naisia var-ten; <WiesI^denin ranska­lainen
upseeriki^no, joka ei suin­kaan
ole kaikista ^ H e i n , vaatii v.
1923 keittöastiain, , höpeakäluston,
potslinien j a kpristeitten hankkimi­seen
parantairiiseen - kokonaista . 1,-
287,417 kultamärl^a. SUmaänpis-t
ä ^ n s u u m o v 8 t ; n e > M ^ Ottawa. - . P a r l a m e n t t i on anta-jDtka.
miehitysvwan<Mna,sten^^ ta^^ nut hyväksymisensä sopimusehdotuk-annon
mukaan ovat kuluneet maata-Jselle Canadan j a Belgian välälä.
loudelliseen opetukseen ja kokei­luun.
Suuri joukko maatiloja ja
kartanoita takavarikoitiin tähän tar­koitukseen.
, Lisäksi on vallattu suu­ret
alat tuottavaa maata ampuma-,
harjoitus- j a ratsastuskentiksi y. m^
tarkoituksiin. _ Tällaisiin tarkoituk­siin
on uusia maa-alueitä vallattu
kaikkiaan noin M,000 hehtaaria.
Myös ovat ranskalaiset kantaneet
Saksalta, ne summat, jotka ovat k i i ­luneet
kansankeittiöiden perustami­seen.
Niissä on käynyt, runsaasti
köyhiä saksalaisia syömässä tietä­mättä,
että kustannukset peritään
Saksan valtiolta. Kaupunkeja on
raotettu asuntojen, liikehuöneusto-j
e n j a koulujen takavarttoimisilla.'Si
ten on noin 50,000.. lapselta riistetty
kunnollinen kouluhuoneustö. Maizis-sa
on vallattu täten 2,366 rakennus­ta,
joissa oli yhteensä 13,0i55 huo­netta.
Suuria summia ovat nielleet muut­k
i n komiteat. \.Niiiipä vallatun alu­een
vartioimisesta huoltava komitea
on tähän asti kuluttanut 36,122,820
kultämarkka, jälleenrakentamiskomi-tea
47,867,205 kultamarkkaa, SaJc-sasta
sodan aikana poisviedyn Jcul-lan
ja muun omaisuuden palautta­mista
valvona, komitea 17.2 milj.
j.n..e. Miehityskustannukset j a ko-miteain
ylEpifcoon vaaditut kustan-nukset
ovat siten nielleett kaikki­aan
5,254,.229,050 kultamarkkaa.
Vnmeisinä neljänä sodan edellisenä
vuotena kulutti Saksa armeijan, l a l -
vaston j a sotilasjaitoksen ylläpitoon
kaikkiaan noin l miljaardi Sassan
markkaa. Miehitys maksaa siis e-nenunän
kuin Saksan militarismi
ennen sotaa. ' .
TurinaakSoosta.
Minun sydämelläni täältä Soosta
on tällä kertaa sen luontoisia asi­oita,
että haluaisin niistä puhua
täällä kaikkein pyhimmässä, nimit­täin
^ Juttutuvassa, j o t t a kaiken maa­ilman
ihmiset. olisivat tilaisuudessa
kuulemaan j a valistumaan.
Onko tosiaankin työläistovereissa
sellaisia, jotka melkein poikkeuk­setta
halveksivat j a väheksivät tois­ten
hommia elleivät he 'Htte" aina
ole mukana? Sellaiseen käsityk­seen
olen tullut • ainakin sen vähän
ajan sisällä mitä olen täällä ollut.
Tuonnottain täällä toimi tytöt ja
ukot yhteiset juhla-iltamat, vaan
tiedättekö te kunnialliset poikamie-het
missä tarkoituksessa tällaisia
illanviettoja oikeastaan toimitaan.
JPuheistanne päättäen te olette nä­köjään
harhassa. Ennen näitä ilta­mia
te ^ i n a huusitte, ettei tyttöjen
j a ukkojen horamast^ mitään tule,
että sen tietää jo edeltäpäin. Ukot
muka ei pysty mihinkään muuhun
kuin ainoastaan suutaan soittamaan
j a sen kuuli niin monen monta ker­taa.
Kaikella tavalla koetettiin
ikäänkuin masentaa .iltamien toi­meenpanijoita.
Ettekös muista vie­lä,
että e» ainoastan tytöt, . vaan
myöskin ukkelit siellä. sentään soit­telivat
suutaan ja paljonpa heillä
olikin oriiantakeistakin soitettava­na..
" • ' . ' ' . . ' -i: ' '
.. Oli uusia tilaisuutta varten sepi­tettyjä
"hymtiejä" j a Icööriyöisuja.
E i tarvinnut ottaa niitä iänikuisia
lauja köörille, eikä sovitella sitä
surkeata Vaasan riiarssia muka hu-mopriseen
muotpon.
Minä en nyt ollenkaan väitä,
kummatko paremmin onnistuivat.
Se on justiin sama. Sen saatte
jos toimintanne sen näytti tai t u ­lee
ospttamiäan vVaötaisuudesaa. • No
entäs sitteh jkun yhteisiä valriiistelu-j
a oltiin suorittamassa haalin ko­ristelussa
j a viimeinen voitelu piti
annettaman näytelmälle. Näytti
melkein kiusanteolle, tai oliko se
sitteri pojilta tehty tarkotuksella
hialveksia toisten hommia. Näyttää
hyvin usein silta, joidenkin mieli-s
piteitä tutkiessa) että he vain o-yat
" i t t e " j a toiset vaikkapa tyhjiä
nollia. . -r',^ .•• •• '
Tällaisten - iltamain toimimkien ja
päätarkoitus . on kai siinä, iettä n i i ­den
avulla koetetaan saada yhä suu­rempaa
innostusta joukkotoiminnas-sa.
Jotkut koettavat tyrkyttää a-puaari
sillöirijdn ikun sitä ei niiri
välttäriiättä. tarvittaisi. Yleensä
työväestön keskuudeösa se minuus
on pesiytynyt l i i a n ; «Q^ Tämä
sopii jokaisen ottaa tarkastäakseen
puolueisiin katsomatta;- Usea p i -
ISä itseään jo toisten yläpuolella,
vaan olkaa varovaisia, Tällainen
röyhisteleminen melkein päremriiin
osottaa vain tietoisuuden puutetta.
Todellisesti jonkun verran tietoi­nen
työläinen psaa; antaa niin pal­j
on arvoa toisten e^sityksUle,,et^^
edea kunriollisesti; seulaa: sitäj eikä
vain aina siinä-.pirullisessa, mieles­sä
halua olla minä, '^itfa^V Jokai­sen
sopisi t u t k i a . erisin oma paina'
vuute^sa, ennenkuin lähtee toisten
kqykäisyydestä puhumaan - mitään.
Hörökorva.
tel mies. Mutta kun hl«
nulta sattunut saarni t,^
naapuriin, sillä kun •'^
tunut olemaan
J a häneltä oli jo ZL^"^"^^
jonkun Säkin.
kuin minäkään. e i M ^ ^ ,
kaima noilla mädän„elS'pL?
jaannöksUlä tekee Mi7^^^-
kin näytti niin ^ n ^ " ^
sa olisi yhtenä yönä huo JS
nneennttyynnyytt,, mmiinnkkää mmiinnä» olin't 7
nut lautakasalle. S i ^ n t l ^ ^:
joku viikko, kun osastoimne
vietettiin eräitä juhlia, niin oU
ne saapunut noita jokaisen^^f
reita j a myöskin kaima oli frS^
n j t Itsensä sinne, ei haalinee t
salle juhlimaan, vaan ulkopnolel.-
nurkissa ja puskissa kuukldar
Tällä välillä sitten oli nunSTk^
naapurille myös joUain tavalla
vinnyt,, että niistä. meidän mädä.-
neistä perunoista oli jollain heivi.'
tin konstilla liotettu jonkunlais!»
lientä jota eksyi jumala parattMj-latkimaan
vielä kunnon työUis»-
kin. Tietysti nuo "kaimat"/hit­ainakin,
kehuivat tavaraansa, etS
se on ehdottomasti puhdasta
eikä olekaan mitään karikkata. Sf
tä tarjoiltiin maistaa ja tietysti/
van ilman. Sillä kun tuttuja lw
oltiin ja toosattu yhdessä mon^^
monet monituiset kerrat ja :
kerran saa Viinamiehen ottanii
jonkun ryypyn, niin kyllähän Imi'
tietävät että pennoset kuuluvat iri^'
kalaisille. Vaikkei sika syönyt,
työl^nen joi.
Muuten olisi työläisenkin aiiaj»;
•viisastua, edes luontokapiia!?«n t>,
solle.
Monta ikävää seikkaa on tämiii
saman asian yhteydessä vään iii''
vin minusta on se, kun nuo
tykset pyrkivät kulkemaan niitlpi;
,kuja, joita työläiset ki^e^^
himpiä tarkoituksia kohti!
Taikka toisin sanoen ttmkciSI
vat työläisten joukkotoimintojen li-i
salle. Jä vieläpä on niinkin % ,
västi asiat,, etteivät saa tarpeät;;
kaan edes ylönkatsetta osab^'
muka sen syyaperusteyt!a,ettäs8fl^;
vaan yksi niitä paheita, j o i t iÄ
porvarillinen yhteiskunta sisällä
kätkee, eikä häviä ennenkuin p*'
värillinen järjestelmä häviteJSi|
Totta tietysti onkin, että koirataj::
pa pahekin vain on yksi paherÄI
ta minusta nähden, jos ihmiset»:
vät voi yhtään pahetta larkoi
pois tieltänsä silloin kun se Ä
telee itsensä suuriin teht8ran,^J»j;
iiekkö ne siinä vallankumodöen pe-^
sossakaan voivat sitten puhdis^|
kun ihmiset kai jäävät i h Ä
vielä sitt;enkin. Heittäkää siis,;^;;?
naicin. työläiset, se kanta pois,
j o l l en minä "runnaa" niin joIai%
nen. Se on huono puolusta öaog
että koska toinen on Juudas, n ^ i i ;
sämai vaikka minäkin olen. '^i^jl
• Alott€!iil;r
Juttua perunain kei-^
tostä
Annetaankö täällä Juttutuvassa
farmarille puheenvuoro?
Nähkääs asia on sillä l a i l l a , ; että
niitä • on kaikellaisia Itirjuksia, jotr
ka koettavat olla tovereita, kave
reita j a vaikka miten hyviä ystä-
•viä tahansa, mutta^ ovatkin melkein
suurimpia työläisten syöpäläisiä.
No mitäkö ne sitten ovat?, i l o , ne
ovat niitä moninaamaisia koirator-pan
runnareita,. joiden kuntoa -seu­raavakin
juttu ehkä hieman valai
see.
Canadah-Belgian sopi­mus
tekeillä
Se oli elokuun: loppupuolella kun
tuli muuan .noita.; kavereita luokse?
ni j a sanoi niin ystävällisesti, kun
ainoastaan koiratorpah runnari voi
sanoa, että suliahan on jälellä niitä
vanhoja .perunoita, etko anna niitä
minulle muutamia 'pusseja. Sanbiii,
ettei minullaole niitä enään, sillä
kanrioin . ne tuonne lautakasan' si­vulle,
ja mitäpä :^inä niillä olisit
tehnytkään. Ne olivat. jo niin' pi­laantuneita,
ettei niitä enään syö­nyt
sikakaan,, vaikka ne olisi mi­ten
koettanut laitjaa.; Kyllähän rie
minulle olisi vielä välttäneet^ päat-
Eynän. .
goires Millsisfe
: Täältä oli tuonnpttm Jö?^
Industrialistissa, jossa »"j.^^s,
rietty minun- kirioitusttoi, jop
Vapaudessa.
En lähde paljon sitä.o
kun kirjoittaja ei > i t a a i ^ ^ .
vennä, jos ei saisi vahan.«g
j a vääristellä asioita,
ierta sitä varten: ^ t u U u t l a n ^ '
j a paras keino suojat»^
Sehän olisi kovin '
kuhnepy^ty selässä P .
korpia. Hän;PJ7tlJW^
tymään ^tavalliseen ^ V « - ^ g ; , ,
j a minä pyydän : E n o k ? t e m ^ ^
säämään kirjayarastoaDn^,^!
l a Aaseilla". . S e ^ p n ^ Si nimensäkin
jotke vielä «iskalt^***
toonne. Hän « ^ota "
köyhän fermarin velap^feg^f
tää vähäisinä,.ne . e s i ^ ^ .
tähden en joutannt.alIf^|g;
icusteluamme,.
tehty, J o s t a - m a i M g ^ ^ i^
.depsa. J ^ ^ g f ep
jossa meni v i f l a n ^ ,^
o l i heille tullut . ^ . ^ ' 5 , iS-;.
r u t t a siUä ticdan,:,^^j|ei^||
vaarallista, J ö S ; : » ^ ^ i p ä |j
mäUe. SiUä j v a n f i p ^ ^ j ^i
kuoli eräaaänn talonf^'
Bipä kiir°h^^ w w^
telemaan i ^ * ^ ^ * * ^ '
häii suostui ja ;