Vapaus, August 1, 1925

              SIvii 2 1 p. — Sai, Aiig. Ist, 1925
ngffiP«ffln fiuoraalaisen työväestöä aänenksnnattajs, flmes-fyy
SudboryEsa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai-
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAPJL
VAPAUS <Uberty)
The only org&n of Finnish Workers in Canada. Pub-fished
in Sudbury, OnL, every Tuesday, Thorsday and
§£tarday. _
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa g^ond class inatter. >
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-niroum
charge for single insertion 75c. The Vapaoa
Is the best advertieing medium among the iinmsh
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, ?2.0O kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukget 50c palstatuuma.
Nimenrauutosilmotukset 50c kerta, ?1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroilmotukEet $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol*manilmotuk8et 82.00 kerta, $50c lisämaksu
<iItosIauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
Icolmekeriaa.
Tilapäidlmottajien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
emiooDallisella nimellä.
J . V. KANt?4ST0. LUkkcenhoItaja.
m ' ' . ' " •
Toimeenpanevan Keskuskomitean
toimintakertomuksesta
joka äsken julkaistiin puolueen lehdissä, oli epähuo­miossa
jäänyt pois se tärkeä päätös, mikä tehtiin trots­kilaisuudesta
huhtikuun kahdeksas päivä. Toi^ieen-panevan
Keskuskomitean kanta selviää seuraavasta kaa-pelisanomasta,
joka samana päivänä lähetettiin toveri
Moriatylle, joka oli silloin Moskovassa:
«Saamiensa todistuksien perusteella ei Toimeen
pianeva Keskuskomitea ole' vakuutettu, että trotskilai
suus todella uhkaa Kominternia. Huolimatta Trotskyn
erehdyksistä ennen v. 1917 ja vallankumouksen aikana,
me emme ole vakuutettuja, että hän, kuten väitetään
todella omaa periaatteellisesti väärän käsityksen vai
lankiunouksellisen työväenliikkeen strategiasta («per-manent
revoIution:»-teoria) ja että hän suunnittelee
lenioiIäisyyden tarkistusta (revision). Me olemme
sitä mieltä, että Trotskia vastaan suunnatun hyökkä­yksen
katkeruudella ei ole lisätty Kominternin vai­kutusta
täällä. Johtavilta aineksilta eikä . puolueen
jäsenistöltä ole tuliut vaatimusta, että \ kysymykses­tä
keskusteltaisiin puolueen . lehdistössä.:»
Marxilaisuuden kolme kulmakiveä
Kaikkialla sivistyneessä maailmassa ovat Marxin
opit herättäneet kiihkeätä vihamielisyyltä ja kammoa
porvarillisten tiedemiesten (niin «virallisten» kuin
I vapaamielistenkin) keskuudessa, jotka pitävät marxi­laisuutta
jonkunlaisena «vahingollisena lahkona». On
mahdotonta toivoa heidän ottavan mitään muuta kan­taa,
sillä luokkataisteluun perustuvassa yhteiskuntati­lassa
ei voi "öllä olemassa «puolueetonta:» yhteiskun-
I hallista tiedettä. Kummatkin, niin virallinen kuin
vapaamielinenkin tiede, jpyikjvät tavalla tai toisella
puolustamaan palkkaorjuntta, kun taas marxilaisuus ju-
^ listaa armotonta sotaa tätä orjuutta vastaan- On yh­tä
lapsellisen hullua toivoa puolueetonta tiedettä palk-kaorjuuteen
perustuvassa yhteiskuntatilassa, kuin toi­voa'
puolueettomuutta tehtaanomistajilta kysymykses­sä,
eikö biisi suotavaa korottaa työläisten palkkoja
vähentämällä kapitalistien voittoa.
Mutta tässä ei vielä ole kaikki. Filosofian ja yh­teiskuntatieteen
historiat osottavat erittäin selvästi, et­tä
marxilaisuudessa ei ole mitään, mikä muistuttaisi
kankeaksi ja muuttumattomaksi muokattua oppia, jo­ka
olisi syntynyt kansainvälisen sivistyksen kehityk­sen"
päävirrasta erossa olevista takavesistä. Suoras­taan
päinvastainen on asianlaita, sillä Marxin ne­routta
todistaa se tosiasia, että hän vastasi kysy­myksiin,
jotka ihmiskunnan edistyneimmät ajatukset
olivat jo I asettaneet. Hänen oppinsa seurasivat vä­littömästi
filosofian, kansantalouden ja sosialismin
suurten edustajien opien välittömänä jatkona.
I • • •
Marxilaisuuden filosofia on materialismia
'•~-Köko Europan myöhemmän historian ajan ja eri­koisesti
Ranskan historiassa 18-vuosisadan lopulla,
ratkaisevien taisteluitten aikana keskiajan kaikkia
jäännöksiä ja feodaalisia laitoksia ja aatteita vas­taan,
materialismi osottautui ainoaksi soveltuvaksi
filosofiaksi, uskollisena luonnontieteitten opetuksille,
vihamielisenä taikauskolle, tekopyhyydelle y.m. Kan
sanvallan viholliset ovat sen vuoksi ponnistelleet kai­kin
voimin materialismin «kumoamiseksi», koetta­neet
parjata ja horjuttaa sitä ja puolustaa filosofisen
idealismin jokaista mielikuvituksen tuotetta, päättyen
lopulta' pysyväiseen uskonnon puolustamiseen tai kan­nattamiseen.
Marx ja Engels puolustivat filosofista materialismia
kaikella tarmollaan ja eivätkä koskaan väsyneet oikai­semasta
sen periaatteista horjahtaneitten oleellisia vir­heellisyyksiä.
Heidän , näkökantansa ovat erikoisen
selvästi ja yksityiskohtaisesti selostetut Engelsin teok­sissa
«Ludvig Feuerbach» ja-«Anti-Duhring»- kirjoissa,
jotka — niinkuin «Kommunistinen Manifestikin» -
ovat jokaisen luokkatietoisen työläisen oppikirjojen
joukossa.
Mutta Marx ei pysähtynyt 18 vuosisadan materia­lismiin,
hän edisti filosofiaa edelleen- Hän rikastutti
sitä jöhtopäätelmillään Saksan klassillisesta filosofias
l a , erikoisesti Hegelin järjestelmästä, mikä johti jäl­leen
Feuerbachin materialismiin. Kaikista tärkeim­mät
näistä johtopäätelmistä tavataan dialektiikassa,
s. o- opissa kehityksestä sen täydellisinunässä ja sy-vallisimmässä
merlcityksessä, vapaana yksipuolisuu­desta,
inhimillisen tietoisuuden suhteellisuus-teoriassa.
kuvastaen meille alituista kehitystä- Luonnontieteen
viimeisimmät keksinnöt — radiumi, elektronit ja a l -
kuaineitten kemiallinen jakautuminen — ovat anta­neet
loistavan vahvistuksen Marxin dialektiselle ma-terialLsmille
ja ovat porvarillisten filosofien oppeja
vastaan, uusine peräjtymisineen vanhaan ja kuihtu­vaan
idealismiin-
Syventaessään ja kehittäessään filosofista materia­lismia
Marx suoritti sen perusteellisesti loppuun saak­ka,
sovelluttaen luonnontieteen tietoon ihmisyhteis­kunnasta.
,
Historiallinen materialismi
Marxin historiallinen materialismi on osottautunut
olevan mitä suurenmoisin tieteellisen työn tulos. Tä­hän
asti historian ja politiikan ymmärtämisessä val­linneen
kaaoksen ja mielivaltaisuuden sijaan saatiin
merkillisen johdonmukainen ja hyvin peustettu tie­teellinen
teoria, osottaen miten^ tuotannollisten voimien
kasvaminen aiheuttaa kehittymisen yhdestä yhtebkun-tajärjestelmästä
toiseen korkeampaan järjestelmään —
miten, esimerkiksi, kapitalismi nousi feodalismista.
Niinkuin ihmiskunnan tietoisuus kuvastaa siitä riip­pumattomana
olevaa luontoa, s. s. aineen kehitys­tä,
samalla tapaa ihmisten yhteiskunnallinen tietoi­suus
(s.o. filosofian, uskonnon, politiikan y.m. eri
opit ja suunnat) kuvastuu yhteiskunnan taloudellises­sa
rakenteessa. Valtiolliset laitokset ovat taloudelli­sen
pohjan päällysrakennuksia. Me esim. huomaam
me, että nykyisten Europan valtioitten erilaiset valtio­muodot
palvelevat porvariston vallan lujittamista pro­letariaatin
ylitse.
Marxin filosofia on täydelliseksi kehitettyä filo­sofiasta
materialismia, asettaen tietoisuuden voimak­kaat
aseet ihmiskunnan ja erikoisesti työväenluokan
saavutettaviksi.
n
Todettuaan, että taloudellinen rakenne on se poh
ja, jolle valtiolliset ylärakennukset ovat pystytetyt.
Marx kiinnitti suurimman huomionsa sen rakenteen
tutkimiseen. Marxin suurteos «Pääoma» on omistet­tu
nykyisen yhteiskuntamuodon, s.o. kapitalistisen yh­teiskunnan
tutkimiseen-
Varhaisempi kansantaloustiede, joka syntyi ennen
Marxin päiviä, kehittyi Englannissa, korkeimmalle ke
hittyneessä kapitalistisessa maassa. Adiam Smith' ja
David Ricardo tutkimuksillaan taloudellisen raken­teen
luonteesta, loivat pohjan teorialle, etta arvo syn­tyy
työstä. Marx jatkoi näitten kirjottajien alkamaa
työtä. Hän loi tälle > teorialle lujan pohjan ja ke
hitti sitä loogillisesti. Hän osotti, että, kaikkien ta­varoitten
arvon määrää sen yhteiskunnallisesti välttä­mättömän
työn paljous, joka niitten valmistamiseen on
käytetty.
, Missä porvarilliset taloustieteilijät näkivät suhtei­ta
esineitten ja asioitten kesken (tavarain vaihtami­nen
toisiin). Marx hovaitsi/todelliset suhteet ihmisten
kesken. Tavaroitten vaihtaminen merkitsee yhteyttä
eri tuottajien kesken kauppanfafkkinditti^n välifyl^ellä-
Raha merkitsee, että tämä yhteys käy yhä kiinteäm­mäksi,
yhdistäen erottamattomasti eri tuottajien ta­loudellisen
elämän yhdeksi kokonaisuudeksi. Pää­oma
merkitsee tämän yhteyden jatkuvaa kehitystä: Ih­misen
työvoima muuttuu tavaraksi. Palkkatyöläinen
myy työvoimansa maan, tehtaiden ja tuotannonväli-neitten
omistajalle. Osan työpäivästään työskentelee
hän peittääkseen itsensä ja jiferheensä' elinkustannuk­set
(työpalkka) ja lopup päivää tekee hän ^yötä
ilmaiseksi, luoden lisäarvoa kapitalisteille, joka lisä­arvo
on voiton ja kapitalistiluokan rikkauden lähde.
Oppi lisäarvosta on Marxin taloudellisten oppien
kulmakivi
Työläisen työllä luotu pääoma sortaa työläisiä, hä­vittäen
pikkuyrittäjät ja luoden työttömien vara-ar­meijan.
Teollisuudessa on suurtuotannon voitto ai­van
selvä ja maanVjiljelyksessäkin saatamme havaita
saman ilmiön: Suuret kapitalistiset maanviljelysyri-tykset
saavat yhä enemmän jalansijaa, koneiden käyt­tö
työnsuorituksessa lisääntyy- päivä päivältä, talon-poikäistalous
-joutuu rahakapitalismin pauloihin, ha­joaa
ja häviää vähitellen takapajuisen tekniikan täh­den.
Maanviljelyksessä tapahtuu pikkutuotannon hä­viäminen
toisissa muodoissa, mutta sen häviö on kier­tämätön
tosiasia.
- Hävittäen jpikkutuotantoa, j kohottaa pääoma työn
tuottavaisuuden yhä suurenmiaksi ja luo monopoli­aseman
suurille pääoman yhtymille. Tuotanto käy
yhä enemmän yhteiskunnalliseksi, sadat, tuhannet ja
nuljoonat työläiset yhdistetään suunnitelmalliseen ta­loudelliseen
elimistöön, mutta kaiken työn tuottamat
arvot joutuvat kouralliselle kapitalisteja. Seurauksena
on tuotannon anarkia, pulat, ' kiihkeä taistelu markki­noista,
ja suurten väestöjoukkojen. asema muodostuu
äärimmäisen epävarmaksi. • .
Tehden työläiset yhä riippuvaisemmiksi kapitaa­lista,
muodostaa kapitalistinen järjestelmä yhdistetyn
työn mahtavan voiman.
Marx vainusi kapitalismin kehitystä ensimäisistä
kauppätoimien iduista alkaen, , yksinkertaisesta vaih
tokaupasta aina sen korkeimpiin muotoihin, suurtuo­tantoon
asti.
„ Kaikkien kapitalistbten maiden, niin hyvin van­hojen
kuin uusienkin, kokemus osottaa yhä suurem­mille
ja suuremmille työläisjoukoille Marxin oppien
paiycansapitävyyden. Kapitalismi on voittanut kaik­kialla
maailmassa, mutta tämä voitto on vaan portti­käytävä
työn voittoon kapitalismista.
HI
Kun feodalismi oli kukistettu ja «vapaa» kapita­listinen
yhteiskunta ilmaantui, niin tuli heti selväksi,
että tämä väitetty vapaus merkitsee uutta sortojärjes-telmää
ja työläisten riistämistä*
Erilaisia sosialistisia oppeja ruvettiin hdti levittä'
mään, paljastaen ja vastustaen täti sortoa. Mutta tä-
Saksaa työtätekevä talonpoikaisto
on viime vuosien aikana elänyt ras­kaita
sikoja. Imperialistisen valti­on
verotaakat, joita n.s. Dawe£in
suunnitelma on moninkertaistutta-nut,
lepäävät etupäässä kaupungin
työläisten ja työtätekevän pienvilje­lijäin
hartioilla. Verojen, korkeiden
korkojen ja kuoletusten lisäksi koh­tasi
viime kesänä ankara kato nii­tä
Saksan seutuja, joilla etupäässä
asuu pienviljelijäväestöä. Kato tu­hosi
keskimäen noin 70—80 pros.
sadosta ja usein paikoin tuhoutui
sato kokonaankin. Tämä ankara is­ku
vaikutti sen, että monilla kadon
kohtaamilla Seuduilla ovat useat ta­lonpojat
päättäneet päivänsä itse­murhalla.
Valtio, joka suuressa
määrin oi^ syyllinen talonpoikalston
kurjaan asemaan, ei pane kortta
ristiin talonpoikien aseman huojen-tamiseksi,
vaan päinvastoin entistä
ankarammin vaatii verojen suorit­tamista
katoalueiden talonpojilta.
Pahimmin kärsineitä alueita on
Reinin alue, joka muutenkin on
Saksan hedelmättömimpiä seutuja.
Alue on melkein kokonaan pien- ja
keskivarakkaitten talonpoikain asu­maa.
Suurtiloja löytyy vain ani-harvassa.
Uhkaavan hädän pakoit-tamina
ovatkin nämä talonpojat en-simäisinä
käyneet yhteistoimintaan
etujaan puolustaakseen. Talonpoi­kien
yhteistoiminnan johtoon aset­tui
eräs Putz-niminen talonpoika,
jonka aloitteesta viime vuoden syk­syllä
pidettiin Sintalhofin kaupun­gissa
talonpoikain edustajain piiri-kokous.
Kokous sai talonpoikaiston
taholta osakseen niin laajan kanna­tuksen,
että päätettiin pitää suu­rempi
koko Reinin alueen talonpoi­kia
käsittävä edustajakokous. Eväs­tykseksi
talle kokoukselle hyväksyi
piirikokous joukon vaatimuksia hal­litukselle
esitettläväksi. Kokouksen
päätöksissä vaadittiin ensinnäkin,
että on erikoisten tutkijakoÄiiteain
avulla selvitettävä niiden vahinko­jen
suuruus, joita halla ja kylmyys
on työtätekeville talonpojille aiheut­tanut;
toiseksi, että kadonalaisille ky­läkunnille
on hankittava tarpeellinen
määrä siementä ja keinotekoisia lan-noitusaineita
alei^netuilla hinnoilla;
kolmanneksi, että kaikille pientalon­pojille
uutisasukkaille, pienvuokraa-jille
ja maatyöläisille on annettava
riittävästi valtion luottoa suh^elli-lisesti
kadosta kärsimiensä vahin­kojen
mukaan. Edelleen vaaditaan
muutamien- -vero^ir^-kokondan - pois»
tamista sekä toisten verojen alenta­mista,
sekä yleensä kaikkien verojen
ja rästien lykkäämistä , siksi kunnes
kadosta kärsimään joutuneiden ta­lonpoikien
maksukyky on palannut
^entiselleen. Samoin vaaditaan ra­kennustarpeiden
saantia valtion yh­teisistä
metsistä.
Nämä vaatimukset samoinkuin
kutsu edustajien lähettämisestä
Hersfeldin kaupunkiin suunnitel­tuun
koko Reinin alueen talonpoi­kien
edustajakokoukseen löysivät
kiitollisen kaikupohjan laajojen' ta­lonpoikaisjoukkojen
keskuudessa.
Baijerilaisten suurmaanomistajien
ja heidän fascistiliittonsa yritykset
kokouksen järjestämisen estämisek­si
raukesivat turhiin. Viime vuoden
syyskuulla kokoontui Hersfeldin
kaupunkiin yli 500 talonpoikien
edustajaa.
Loppujen lopuksi poliisi kuitenkin
esti kokouksen pidon. Kaukaisilta
seuduilta saapuneita väsyneitä ta-lonpoikaisedustajia
vastassa kaupun-
^ssa olivat poliisit ohranoineen ja
fascistikaarteineen, estäen kokouk­sen
pidon yleisellä paikalla- 22-
miehinen poliisisakki piiritti I*utzin
asunnon, jossa suoritettiin kotitar-kastus,
tietysti ilman minkäänlaista
tulosta.
Röyhkeä poliisiterrori herätti tie­tysti
rajattoman suuttumuksen ta-lonpoikaisedustajissa,
ja vain koko­uksen
koollekutsujain neuvokkuus
sai heidät pidätetyksi ryhtymästä
toivottomaan taisteluun poliisia ja
"suojelijoita" vastaan. Jotenkuten
pidettiin saapuneiden edustajien
kanssa ryhmäkokouksia ja tehtiin
siten edustajille selkoa suunnitellun
kokouksen tarkoituksesta ja tehtä­vistä.
.
Vallassaolijain yritykset terrorilla
tukahuttaa nouseva talonpoikaisliike
jäivät tuloksettomiksi, sillä jonkun
ajan kuluttua Reinin alueen talon­pojat
kuitenkin kokoontuivat edus­tajakokoukseensa
Kaltensundheimin
kaupunkiin ja heidän järjestönsä lä­hetti
kaikille Saksan pienviljelijäjär-jestöille
kutsun,. jossa näitä kehoi-tettiin
ryhtymään puuhiin yleissak-salaiseh
pienviljelijäin konferenssin
järjestämiseksi. Badenissa, Hesse-nissä,
Thyringenissä ja Itä-Preussis­sa
järjestetyt talonpoikain edusta­jakokoukset
ovat päättävästi ilmoit­taneet
astuvansa taisteluun pienvil-velijäin
etujen puolesta ja suurti­lanomistajien
taantumuksellista liit­toa
vastaan. Kaikki nämä kokouk­set
ovat kannattaneet yleissaksalai-sen
pienviljelijäin konferenssin kool­lekutsumista
ja asettuneet ^yksimieli­sesti
kannattamaan ylläselostetun
Sintalhofin talonpoikaiskokouksen
vaatimuksja, joihin lisäksi on pantu
vaatimus erikoisen, veron asettami­sesta
> suurtilallisille, teollisuusher-roille
ja panfckiyhtymille. Tästä ve»-
rosta kertyneet tulot voitaisiin sit­ten
käyttää pienviljelijäin tukemi­seksi
Sintalhofin talonpoikaiskoko­uksen
vaatimusten mukaisesti.
Canadan K. P. Suom. Järjestön
piiri 7:nnen kesäjuhlasta, joka vie­tettiin
Vancouverissa kesäkuun 30
ja heinäk. 1 p.
T u l o t :
Ovelta ?469.60
Ravintolasta 188.85
Juhlamerkit ...y 43.75
Vancouverin osastolta 29.70
Yhteensä $731.90
M e n o t :
Ravintolatarpeet $116.27
Oviliput ja juhlamerkit 17.81
Haalin vuokra 40.00
Soitto ;'. 16.00
Hmotuksiin ,6.00
Palkinnot 9.00
Jäännös puhtaaksi $526.82
Taistelussaan etujensa turvaami­sen
puolesta on Saksan pienviljelijä­väestö
löjrtänyt liittolaisen kaupun­gin
vallankumouksellisessa työväen­luokassa
j a sen johtajassa — Sak­san
kommunistisessa puolueessa,
jonka puoleen useat talonpojat ovat
hädässään kääntyneet.
Tämä pienviljelijäväestön liikehti­minen
ja siteiden lujittuminen sen
ja kaupunkien teollisuustyöväestön
välillä on ajanmerkki, joka osoittaa
vanhan Saksan sosialidemokratian
rappeutumista ja on takeena siitä,
että Saksan proletariaatti vastaisis­sa
taisteluissaan pääomaa vastaan
tulee esiintymään paljon voimak­kaampana
kuin ennen, sillä sillä tu­lee
olemaan taistelutoverina ja re­servinä
maaseudun pieneläjäin suu­ret
joukot. Venäjän antaman esi­merkin
mukaisesti.
Yhteensä $731.90
Toverillisesti piiritoimikunnan
puolesta,
E. IHAKSI, sihteerL
Olemme tarkastaneet yllämaini­tut
7 :nnen piirin kesäjuhlatilit Ja
katsoneet ne laskujen ja kuittien
perusteella oikeiksL
Vancouver, B, C , 7. 17. 1925.
Onni Puttonen, Vick Hermanson,
tilintarkastajat.
Tiliieloatus
Toveri Frank Palmin puhujamat­kasta
• piiri 7 :nnen kesäjuhlassa se­kä
piirin osastoissa heinäkuulla:
M e n o t :
Kyyteihin $15.45
Palkka 13 p 65.00
Yhteensä $80.45
T u l o t :
Kolehdeista: .
Ladysmith $4.50»
Chase River 4.05
Port Moody 3.86
"VVebsters Corners 8.55
Vancouver 4.65
Vajaus piirin kassasta 25.61
Yhteensä $80.45
• Piirin kirjallisuudesta, jota tov.
Palm myi matkalla oli tuloja $17.70.
Toverillisesti,
Piiritoimikunta,
K.-tta E. Ihaksi, siht.
ventriociia valirti'"" r p
Port Arthnristo, £ o i a T^
^ A. H . i W . „ -g
Piirin sihteeri-rahastcnkr^ •
ehdokkaiksi asetettiin D M**^*^
Helvi Asikainen. * ^
^skusteltiin myös sij^ •
sesta. mitä .on ilmaaatunut^f'
L ^ e n osaston puolueesta e o j j
sesta. Kokous totesi vaan sen •
tä toimeenpaneva keskaskoimi^
ole_ voinut toisinkaan j^..^^
mainitussa kysymyksessä, o I w i!
Kommunistipuolueen tp. konH
vaan se on ymmärtänyt 'tÄyz^
tävansä tässä kysymyksessä, kgyT
täessään niitä kurinpitotoimenpik
tä, mitä sille kuuluu. Ja toiseiä
asiaa todistaa vielä sekin puoli,
tä kaikista sovittelu- ja neuvottdu"
yrityksistä huolimatta on mainitta'
osasto kylmästi kääntänyt selkänä
puolueelle, joten osasto päätti,
tä Beaver Laken osaston puolueti!
ta erottamiseen oli enempikin kuia
tarpeeksi syytä ja hyväksyy tp. ko-mitean
menettelyn tässä snhteeaa.
Paperimyllykö Fort WilI«oij,T
Port Williamin paikallinen lehti tie^
tää kertoa, että Fort Williaimin
aletaan rakentamaan paperioyliyi.
Rakennustyöt pitäisi lehden lau­suntojen
mukaan alkaa syysk. en.
simainen päivä ja laskelmien nm.
kaan tulisi tuo tehdas valmistn-maan
ensi kesänä. Tehtaan rakea-nusarvo
on laskettu olevan kahj
ja puoli miljoonaa dollaria. Hyrä
olisi, jos tämä työmaa alettaisiin,
mutta kenenkään ei tarvitse uskoa,
että se on jo varma, että työt ale­taan,
jos aletaan koskaan, sillä mia
usein on tuonlaisilla huhuilla vedet­ty
työläisiä nenästä, ja epäillä voi,
että tämäkin on samanlainen kuin
mitä ovat olleet ne suuret työmajt-ten
avaukset, joista niin leveästi ai-na
silloin tällöin lehdet ovat ker­toneet.
VielaJun inuut&ma «ana siitä NoTS
Scotian lakkolaisten avustamisesta.
Muistakaapa tuoda kaikki käyttö-'
kuntoiset vaatteet K, S. osaton
haalilie ja siellä ne rekisteerata
lähettämistä varten näille, niin pai-jon
kurjuutta ja nälkää nähneille,
mutta uljaille Nova Scotian taiit^
lij{»ille.
Ukrainalauet, jotka ovat oOeet
Winnipegistä täällä antamassa kon­sertteja,
ovat onnistuneet esitykä-
.neen kokolailla hyvin. Seumeen
jäsenet kuuluvat Canadan Eonumi-nistiseen
Nuorisoliittoon. — M.
LAHEl
40c lähetykt
60c lähetykf
asti. 75c lä
__f99.99 ja
jl(n).00 taik
miltä lähetyl
malähetyksill
Torontossa
tyksiä vastaa
957 Broadvie
Sudburyssi
asuvat voivat
konttorissa
koisknrssia.
Lairapilettc
Tiedattakaj
VA
Box 69.
K, S. JÄRJESTÖN 2:SEN PIIRIN
E D U S T A J A K O K O U K S E L L E
Mondin osasto kokouksessaan t.k.
27 p:nä päätti valita piirisihteerin
ehdokkaakseen toveri K. Nurmen
Sudburystä, josta samainen kokous
velvoitti kirjeenvaihtajan ilmotta-maan
kirjeellisesti piiritoimikunnal­le.
K. O. piiritoimikunnan puolesta.
H. Elimen, siht.
mä aikaisempi sosialismi oli haavei-lijain
sosialismia. Se arvosteli ka­pitalistista
yhteiskuntaa, tuomitsija
kirosi sen, uneksi sen hävittämi­sestä,
kuvitteli parempaa yhteiskun­tajärjestelmää
sekä koetti saada rik­kaat
vakuutetuiksi heidän riistonsa
epäsiveellisyydestä. ' '
Mutta haavesosialismi ei voinut
osottaa mitään todellista tietä pe­lastukseen
Se ei osannut selit­tää
palkkaorjuuden olennaista luon­netta
tuloksena kapitalismista, ei­kä
paljastaa kapitalismin kehityksen
lakeja, eikä se kyennyt löytämään
sitä yhteiskunnallista voimaa, joka
kykenisi luomaan uuden yhteiskun­nan.
'
Mutta raivokkaat, feodalismin ja
maaorjuuden hävittämistä kaikkial­la
Europassä, mutta etenkin Rans-kanssa,
seuranneet vallankumoukset
tekivät yhä ja enemmän selväksi,
että
laokkataiateln
on kaiken kehityksen kulun poh­jana
ja voimalähteenä. -
Ei yhtään voittoa valtiollisesta
vapaudesta ole saavutettu ilman
feodaaliherrojen vimmattua vastd-rintaa.
Ei yksikään kapitalistinen
maa ole muodostunut enemmän tai
vähemmän vapaaksi demokraatti­seksi
maaksi ilman kapitalistisen
yhteiskunnan luokkien välisestä elä­mästä
ja kuolemasta käytyä taiste­lua.
Marxin neuroutta osottaa juuri
se tosiasia, «ttä hän, ennenkuin k u ­kaan
toinen, kykeni vetämään oikean
johtopäätöksen ja pitämään kiinni
siitä, mitä koko maailman historia
opettaa. Tämä johtopäätös on op­pi
luokkataistelusta.
Ihmiset ovat aina olleet ja t u ­levat
edelleenkin olemaan petoksen
ja itsepetoksen tyhmiä uhreja maa­ilman
politiikassa, kunnes he o^
pivat havaitsemaan kaikkien siveel­listen
korupuheitten, julistusten' tai
lupausten takana, sen tai tuon luo­kan
edut. Vanhan järjestelmän
puolustajat -johtavat aina harhaan
uudistusten ja parannusten kannat­tajia,
niin kauan kuin nämä eivät
opi käsittämään, että kaikki vanhat
laitokset, niin raaoilta ja törkeiltä
kuin ne näyttävätkin, pysyvät pys­tyssä
vain sen tai tämän vallassa-olevan
luokan voimalla. Ja tämän
luokan vastustuksen murtamiseksi
on vain yksi ainoa keino: Ympä­röivästä
yhteiskunnasta on löy­dettävä,
kehitettävä ja järjestet­tävä
sellaisia voimia, jotka kykene­vät
ja joiden täytyy yhteiskunnal­lisen
asemansa perusteella muodos­taa
seliainen voima, joka kykenee
pyyhkäisei^än pois vanhan ja luo­maan
uutta.
Vain Marxin filosofinen materia­lismi
osotti proletariaatille vapau­tuksen
tien palkkaorjuudesta, jossa
tähän saakka ovat huokailleet kaik­ki
sorretut luokat. Vain Marxin t a ­loudelliset
opit ovat selvittäneet
proletariaatin todellisen ~aseman ka­pitalistisessa
yhteiskunnassa.
Kaikkialla maailmassa aina Ame­rikasta
Japaniin ja Ruotsista Etelä-
Afrikaan saaldca proletariaatin it­senäiset
järjestöt kasvavat kasva­mistaan.
Proletariaatti valistuu,
kehittää itseään luokkataistelussa^
vapautuu porvarillisen yhteiskunnan
ennakkoluuloista, liittyy yhä lujem­min
yhteen ja oppii oikein arvioi­maan
saavutuksiaan, se karkaisee
voimansa ja kasvaa vastnstamatto-masti.
•
Kaupungin keskuskomitean toi­melta
on järjestetty tanssi-iltamat
Fort Williamin "Patille" elokuun
10 päivän illaksi. Tulot näistä
tutisseista luovutetaan "The Work-er'in"
hyväksi. Sisäänpääsy on 25
senttiä. Pilettejä- myydään etukä­teen
ja niitä on saatavana Fort
Williamissa sekä_ Port Arthurissa.
Nyt jokainen, joka todella haluaa
avustaa "The Workeria", voi os­taa
näitä ovilippuja vaikka ei sitten
menisikään iltamatilaisuuteen'. Ja
pitäisi jokaisen ostaa niin paljon
kuin suinkin voi, sillä puolueemme
pää-äänenkannattaja "The Worker"
on joutunut taloudellisesti Vaike­aan
asemaan, josta meidän kom­munistipuolueen
jäsenistön on se
pelastettava. "The Worker" on sel­vällä
kommunistisella luokkataiste­lun
kannalla' oleva lehti, joten se
on saanut kaikkien rehellisten luok-kataistelijan
huomion ja ihailun
puoleensa. Mutta jokaisen pitää
ymmärtää se, tosiasia, ettei mikään
lehti ole itseänsä kannattavalla
pohjalla, jos siinä ei ole ilmotuksia
ulkoapäin, ja tämä on syynä juuri
"The Workeriinkin" nähden. Po?^
Varisto hykertää käsiään ja on hy­vin
järjestetyssä liitossa "The
Workeria" vastaan, eikä anna i l -
tootuksia lehteen, joita olisi pakos­ta-
saatava, ja näin ollen joutuu
"The Worker" vetoamaan puolu­een
jäsenistöön. Meistä riippuu an­nammeko
porvariston )a vanhoil­listen
kamasaksain floksi "The Work-erin"
lakata ilmestyniästä.
K. S. osaston tyojfcolraaksessa pää­tettiin
seuraavista asioista:
Edustajiksi piirin konventaioniin
valittiin K. Laflio, M. Jalonen ja
T. Koskela.
Piirin tp. komitean jäsenehdok­kaiksi
asetettiin E. Bonkkula, M.
Jalonen, M. Koski jä T. Koskela
Edustajaehdokkaiksi puolnekon-
Kommunistipuolueen luomaluiei
osaston kokouksessa heinäkuun 22
päivä, hyväksyttiin Arne Myllylä
koejäseneksi^ osastoon kokoukselle
esittämänsä, Kortesjärven työväen­yhdistyksen
antaman todistuksen pe­rusteella.
Päätettiin luovutta heinä­kuin
26 päivä pidettävän iltaman
tulot "The Worker"-lehdelle. PääUt-tiin
asettaa ehdokkaaksi K.SJ:n sH-teerin
toimeen G. Sundqvist Van­couverista.
Valittiin kolmihenMcea
"komitea laatimaan alustuksia piina
ja järjestön edustajakokouksille.
Päätettiin pitää osast. ylimääräinen
kokous heinäkuun 29 päivä yksino­maan
edustajakokouksissa esille tu­levien
asiain käsittelyä varten.
Kansainväliset kenttäiuUal, jot­ka
toimeenpr^ntiin K. P:n kau­pungin
keskuskomitean toimesta
heinäkuun 12 päivä, onnistui kaiKJ
puolin tyydyttävän hyvin. Illan suus­sa
tosin alkoi sataa rapistelemaan
ja pilasi se jonkun verran juhlatun­nelmaa,
saamatta icuitenkaan aikaan
suurempaa häiriötä, sillä ulkoilma-ohjelma
oli jo silloin kaikki suoriUt-tu
ja juhlapaikalla kun on tilava
tansipaviljonki, jossa tanssinhalui-set
voivat saada tyydytystä sateesta
huoUmatta. Aineellisia tuloja, menot
pois luettuna, oli juhlasta ?125^2,
joka summa on luovutettu "The
Worker"-lehdelle. .
Ehdottavat viiipäivHislä
Nikkarien paikallisjärjestön ehdotui-sesta
hyväksyi täkäläinen ammato-neuvosto
päätöslauselman esiteti»'
vaksi Canadan Trades and Ubor
Congresin konventsionille. Päato^
lauselnfa, joka myöskin päätetty
lähettää muille ammattineavostoUK
Koska,työttömyys käy yhä rUif^
vammaksi,ollen alati lisääntyvänä^
miönä ei ainoastaan talveUa «as
kesälläkin, niin siksi olkoon
Päätetty, että tämä Canado
Trades and Labor Congressin n ^
jäskymmenes-ensimäinen ^^"".^
oni kannattaa 5 päiväisen tyo^
käytäntöön ottamista ja ^ ^ ^ ^
tämään kaikkia keinoja saad^^
kaikkL Congressin yhtej-teen ^
vat 'ammattineuvostot ja
järjestöt hyväksymään " » s i p a i ^ •
viikon käytäntöön ottamisen
vaksi ensimäinen viikko marrasKu
sa 1925. •,-vnJ.
Rikkurit karkaavat. Vi.me
la jo mainitsin siitä, ^f^^
"miehistö" oli Empress of AS»
misellä laivalla sen saapness^_^
Kiinasta. Nyttemmin o",..^"
noista tikkureista jättänyt V^f^
omin lupinsa ja näyttää se
muutenkin oUeer
hen on koetettu
rikkureita ja oi
saatukin kokoon
Nyt sitä siis oi
källe "kehitykse-raies
skääppää
vuosia sitten sitä
si pitänyt mahd
hemmän tietoiset
vat C, P. R. yhl
lisesta ja jalomi
ka se teki, ottae
sia miehiä palvel
voilla. Nämä työ
sitä, että työnan
aikana ovat jaloi
alentuvat heidä
heidän taistelu ss
työläisiään" koht
jalomielisyys aini
kun näitä rikkur<
semasta. G. P. B
muidenkin työnä
äiuden ja jalomi
na on liikevoitto-he
kiskovat työlä
sista. Ja heti, k
alkaa saamaan jc
jotain muuta ki
ityöläisiä helpomn
|nyt maksavat
piin loppuu C. P
näitä "valkoisia"
Yhdeksän I
viime vuoden ai]
|lituksen julkaisei
jkaan ja otti näib
3,470 työläistä,
menetys lakkojen
223,«76 päivää.*
I Jotkut paikkal
ifdet pitivät suurta
ika kalliiksi nämä
Iäisille. Mutta ei^
|kaan siltä, kuink
ityöläiset tässäkin
sittain menettävä
johtuvan pako!
jvuoksi ja kuinka
siHe vuosittain "ti
» lastojen julkaisen
heidän eduilleen
SaoJtSte.!
Referaatti Suo]
f^sto no. '5mner
g k 19 päivä. M
i ^ t asiat.
Bakennustoimil
«iminnastaan sek
^ t a hyväksyttir
ää arpajais-tanssi
!5 päivänä, arvot
. or Bros. sähköl
•öytälamppu, VJ
lenkilöt valmistan
lamaa.
Ne avajaisjulU
^nneet ' ja onni
min osattiin tor
'öajan vallitessa,
imäärin noin 30(1
ilot. olivat $75(
[^78.32 ja pohdi
S,
Ensimäisen illan
,j'ko hyvin, josta
Hautamäen pi
™ työläisen eläi
t |nkin metsätyoläij
länsiä tälläkin yn
^ selvää ja muk
jsäksi lausui Hau
?ön kirjottaman r
^iäisiin. ;01i my
helmaa, 'jonka
ijfolen yön. •
Perjantai-iltana
issjjoita ja myS
>LT^ alkaen kell(
B^n orkesterin s<
|Po paoU neljä
»tolia. •
il_^nantai-ilta o
l p yleisöön _knii