Vapaus, June 13, 1957

              Tp^rstalna, Icesak. 13 p- — lliursday, Junc 13, 1^7
VAPAUS
;t»Uttb«l Stor, «. 1917. Autiiorized
l u k ^ c o o d d a » n a i t bjr the Post
CMllBe IHpartmoit;, Ottava. PUb-liriied
ttirice «eddjr: Tuesdäys.
tTbtindsys and SatanUsfs by Vapaus
'lOpx^StZ-yr^ Sudlniqr; Qnt^ Canada:
felejdiones: Bus. Offlce OS. 4-4aM:
Editoria! Offkse OB. 4-4285. Manager
B. 8 u f c i t E d i t o r W , Eklund, MalUng
a d d i e s : Box «9, Ctudlnny; Ontario.
Adi^prtisinf^ X9te« upqtl ai^rficstlOD.
T^nslation fiee ofchiarge, ^
TILAUSHimiAT:
Canadaaaa: 1 »k. ^P0 6 kfc
\ >3'kk.X2S
V})dynrallol«a: 1 vk. S i » « kk^ 4:80
3uömes5a:^ 1 vk. 8«:« kk; 4 ^
% Juhlavuo
piireissä: odotettiin liberaalien kannatuksen ttm-yabäiiesnistä^
kiitos siitä U-feerasili^
Qsättu^^ottaa niin periisteeliis^ ja nöyryys
liberaali]puolueeUe
Äl.. i ^% t sä ÖsoiUaen raidiantEmtoa. V
toista sellaiä^
. R a i l i s t a ; nu olisivat ilmaisseet niin päättävästi
MITÄ KANSA EI HALUA. Näiden vaalien leimaa an-
Ipä^äma piirtee tulosten kieltdheri ominaisuus: '*V9r
litdjat sanoivat lyhyesti, mutta päättävästi, että "riittää jo",
ja iantbivat "protestiäänensä" konservatiiveille,
yksityisfkohtaisempi vaa^
n^ö? mistä asloist Canadan känsä sanoi libe-että
^ i i t Ä j^^^
« f « < 4 ^ i i ^ 'silmSmtekevien" keskuudessa tapahttmutta suurta "kuole*
^cäytämjön
buölehtinut pääministeri St. Laureiff
uudelleen välitiini. Samoin tapahtui lilkoministeri Pear-jpka
oU tai^Vtunuksen kovan painostuksen alaisena
omaksui rauhanomaisen asenteen Ca-cduksi
Suezin -kriisin yhteydes­sä.
Osoittaen rauhantahtoa, valitsijat hylkäsivät toryjen moit-
. : : teet tässä tapauksessa ja antoivat luottamuslauseensa mr.
! g | "; Pearsonin viimeaikaisille edesottamisille! ^ '
' ' -i;.Mutta liberaalipuolueen "voimamies", Washingtonin vie-kauppaministeri
Howe kärsi murskaa-
Miksi? Ennenkaikkea siksi kun hän paria-meiietteiymuötoa
syrjien antoi vaätoin Canadan
kansallisen kaasuputkilinjamme
yhdysvaltalaisten rahamiesten
on vastoin maamme yleisetuja
ulkomaan-ennen
muuta
kauppapolitiikan jatka-luonnohresurssiemme
yhdysvaltalaisille ra-
1^ , ^ / . ' \ i | t T J V * • yaltiovaralnministeri Harris, jolca on ensikädessä, vas-f
t ^ "<*ususta. ja siitä .johtuneesta vararikkojen
I• • i^ä^ln;f:lfr;:v,*:lisääntymisestä,_'sekä • ;verojen jatkuvasta;kohoamisesta ja^
>..^.-.- , v , • - • - i - . ' . ^ • :i • ' myös WaterlQpnsa.;;
joka on kehittä-poliisivaltiojäig*
estelmäänsä ~
^'||f>|f;i , ' syrjinyt,niitä, jotka rohkenevat olla poliittisesti eri mieltä
iif;';-: \' *\^häneh:-:kanssaani ja^ järjestänyt jopa "hiljaisuudessa s6öritet-ii
fcT--; ; « tua'^ pöliisiterroria "väärinajattelevia" kohtaan.
tälle sanoivat valitsijat maanantaina, että "riit-liiin
putosi valtansa kukkuioilla ollut, äärettö-i
ifeevarmasti^ e liberaalipuolue hallitsevasta ase-
Mita niuiit ssiii^^
KAMEEU^nMira i A
kuunneliessamnie Juuri ennen
äsken pidettyjä liittovaleja kun l i -
beralit j a konservatiivit yrittivät
i n t a a toinen tpistaah parempia l u ­pauksia
siitä niitä l i e tulevat teke-obään
tultuaan valituksi j a huomioi­tuamme
: kuinka he kiersivät. kysy-mystä
siitä'inite^ va­pauttaa
meidät haiuamattpmastam-me'ikybDan
8<idaji 'verotaakasta, pa
lautui- mieleemme kertomus kaih-desta
araUalafsesta erämaalla.
Toinen arabialaisista lähestyi
naapurinsa telttaa j a k y s y i ' josko
hän : saisi tiaajnirinsa uutta köyttä
laihaksi muutamaksi päiväksi!*
S i l l o in naapuri l vastasi, ettS hän
kyllä haiusta tekisi siten, mutta
hän tarvitsee köyden sitoakseen
kameelinsa inaitoa.
Ihmeissään lainaa pyytänyt ky­syi,
että miten se on mahdollista.
•TCun ihminen ei halua tyydyttää
jotain pyyntöä, niin mikä tahansa
veruke oh yhtä hyvä kuin j o k u tol-nehktn",
vastasi naapuri. — Pacific
Tribune.
Sotien ja surujen asemasta
pysyvän rauhan raja - Sukselainen
Helsinki. — Ensimmäisen v i e r s l - . vaalikelpoisuuden. Tuossa suuressa
lupäivän päättivät Suomen päämi i juhlassa pitämässään:: merkittäväs-histerin
Valtioneuvoston juhlahuo-1 sä puheessa Tasavältahune Presi-.
Teollinen ja asuin-rakennustoiminta
Tänä vuonna Pekingiin rakenne­taan
.paljon uusia teollisuuslaitok­sia,
korkeakouluja, tieteellisiä tut­kimuslaitoksia,
hallinnollisia raken-t
nuksia j a asuintaloja yhteenlaske­tulta
lattiapinta-alaltaan 3,42 mU-oona
neliömetriä.
K i i n a n kansantasavallan pääkau-lungissa
rakennetaan j a laajenne­taan
y l i 30 teollisuuslaitosta. Kau-punldin
rakennetaan mm. K i i n an
ihsiinmäinen keinokuitutehdas, jon­ka
yuotuinen tuotanto tulee ole­maan
'380 tonnia, j a P e k i n g in säh-kölämpökes^
usi jonka teho tulee
olemaan 200 000 kiiowattia.
Pekingin lupteislaidassa sijaitse­van
ylippistokaupungin kouluraken­nuksia
laajennetaan y l i 400 000 ne-
[ömetrillä. Sinne rakennetaan myös
K i i n a n tiedeakatemian erilaisten
nstituuttien taloja. ^ ;
Kohta saadaan valmiiksi 21 uut­ta
keslci- j a alkeiskoulua j a ; toista­sataa
, kpulurakenhusta laajenne-aan.
netstossa tarjoamat juhlapäivälli­set.
Juhlaasuiset kutsuvieraat oli­vat
saapuneet__byvissä ajoin tilai­suuteen
j a kunniavieraita. • päämi­nisteri
Bulganinia j a presidiumin
jäsen Hrushtshevia tervehti väki­joukko
voimakicailla hurraa-huu­doilla.:
,v,..
P A J m i M S T E R l S U K S E L A I S EN
P Ä I V Ä L L I S I L L Ä . PITÄSIÄ: ^ V H E
Herra Ministerineuvoston ' P u ­heenjohtaja,
Herra Korkeimman Neuvoston
Presidiumin Jäsen,
Hyvät Naiset ja ^ e r r a t!
Tasdn kaksi viikkoa sitten , me
vietimme täällä Helsingissä suoma­laisen
kansanvallan juhlaa. O l i ku­lunut
viisikymmentä vuotta sUtä.
kun ikivanha kansahedustuslaitok
semme uudistettiin j a jokainen täyr
si-ikäinen suomalainen, niin mies
k um nainen, sai äänioikeuden ja
dentti kutsui onnelliseksi sitä kehi­tystä,
mikä viinie vuosina on tiapab^
tunut' Suomen ja Neuvostoliiton
suhteissa, j a s a a t t o i - i l o l l a todeta,
että Suomen kansa tässä asiassa on
suomalaJsille viime aikoina ollut
yksimielinen.
Tämä tosiasia on meille Icaikille
ehtymätön ilon lähde j a rohkaissut
meitä vaikeuksissamme. Olemme
erinomaisen suuren tyydytyksen
tuntein tutustuneet niihin lausun­toihin,
joita teidän maassanne on
esitetty maittemnie välisten suhtei­den
hyvästä k^ttyksestä j a joista
johtavien valtiomiesten todistuksia
useat ovai' olleet NeuvostolTiton
suhteittemme esimerkillisestä luon­teesta.
N e oyat vahvistaneet j a lu­jittaneet
käsitystämme siitä, että
tyytyväisyys on ollut molemmin^
puoLnen. " ^
Meille, jotka muodossa tai toi-
"HYVÄ EStMERKKi Mtjiltf/SANOI
FAGERHOLM SUOKEN-NLn SUHTEISTA
fflastä: pikkupuolueet^ edustajain suurin määrä tuli
tuliiii yhdestä ainoasta maakunnasta, Quebecin maakun­ta
m
\;} l. i tor;^uolue saa kiittää hyvää kohtaloaan — oikeammin työ-il
1?; < väenliikkeen riveissä vielä olevaa hajaannusta siitä, että se '
.?|,; u . 4 odottamattoman paljon "protestiääniä". Valitsijat, joilla
l ei ole mitään harhakuvia torypuolueen todellisesta olemuk-
; i scÄta, antoivat kuitepkin äänensä mr. Diefenbakerin jphta-
I.). .,,L, * mallc konservatiivipuolueelle "protestiksi" liberaalien ohjel-fef^
tl, 'i' l la ötBiksuttiin 61eyan>inahdollisui
g|M|lE4lS-^^:'^^|' sivuuttamiseen tässä.tilanteessa.
• . . Tämä ei tietenkään tarkoita,
^i^l^it-olosuhteiden ' mu
ihäa vastaan ja pääasiassa siksi, että ainoastaan torypuolueel-la
ötcäcsuttiin olevan mahdollisuus ei-haluttujen liberaalien
etteikö torypuoluekin ole
olosuhteiden vaatimuksesta muuttunut. Rautakorkö-Ben-i
«fv,i j lueelta. 'Mutta kansalaisvapauksieni puolesta, kansallistunnon
I l i i? '( kunnioittamisesta, verojen alentamisesta ja vanhuudeneläk-fo
, * keen korottamisesta loistavasti puhunut ^konservatiivien hy-
''!\ \ ' kyjohtaja mr. Diefenbacker sai melkoisessa mä^^
'i * ^^^^^ suurta epäilyä, mikä kansanjoukkojen keskuudessa
8 j r f l j { ; bn vallinnut ja syystä kyllä vieläkin vallitsee;torypuoluetta
| i / fV • ' Piirakka joutuu (kuitenkin lopullisen koet^
tel^ipift'-'• t v ; vasta syötäessä. Kauneinkin piirakka jää myymättömänä rup-^,
I % i^ijJ kjrtayarakaupan hyöylle, jos sen maku. on huono. Tämä pi- •
' r tää nyt paikkansa erikbiseati torypuolueeseen nähden^ Ei käy
I laatuun Herran vuonna 1957, että vaalitaistelun aikana luva-
I teiari alentaa veroja, korotrtaa vanhuudeneläkettä, lisätä.lapsi-avustusta,
laatia kansallinen sairausläki ja tehdä muita pa-rähnidcsia
jättäen lupaukset täyttämättä. Valveutunut väestö
viivy ttele-vpiyat
suoraan
l^nr sanoen hiiohok^itys konservatiivipuolueesta. Mutta kaikesta
l iS "JiliUtaliuolimatta u s k o i t että jos nyt muodostetaan konser-'
Äil J?^ J V?'"Vien johdolla hallitus joko pitenunäksi tai lyhemmäksi
i i fp -ii^fj; • ajaksi, se tuntee yleisen mielipiteen painostuksen paremmin
m
xm
rs^m^^^i'^;^^ ohrasesti.
TYÖVÄEN SUURI MAHDOLLISUUS: Vielä vallitsevan
n vuoksi Canadan työväenliike menetti n^aanan-kultaisen
mahdollisuuden "pinnalle nousua" varten,
merkit viittaavat, että tämä mahdollisuus on
edeUeienkin olemassa, jos vain osataan ja uskalletaan käyt-
^i5%||Sii*:v-täirsitä^hyväksi.,;Mi on se, että pannaan työväen-i4te^-
v?,,liiidce^ eri osien asiat kuntoon. ' -^'y^^:-
L P P » kohdalta ei äskeisen "johtajakriisin" takia ollut
. edistystä edellisiin vaaleäiin verraten mutta
3pgpg|utb|ju •
raantuntuvana osoituksena sii-ä,'
että auttamattomasti vää­rässä
ovat ne, jotka pitävät
kaikkea olevaista pysyvänä' il-miona!'=
' '-y-'- •"•
CCF:n kohdalta eS liioin ollut
odotettavissa suurempaa me­nestystä
ja totta p^
daan pitää hyvänä saavutukse­na,
sitä, että CCF voitti kaksi
uutta ieidustajapaikkaa.
Mutta yksityiskohtaisempi
asioihin syveritymineri antaa
työyäe'nliikkeen; kohdalta pal­jon
ajattelemisen aihetta. Otta­kaamme
Nova Scotian ainoa
GGF:n edustaja, Mr. Gillis.
Hän oh tavoitellut "hyvän mie­hen"
nimeä, porvaripiireistä
myötäilevällä punakauhun liet­sonnalla
ja vastustamalla kaik­kea
yhteistoimintaa työväen-liikkeen
riveissä. Mihin se vei
hänet? Vaalitappioon, sillä va­litsijat
eivät nähneet enää mi­tään
eroa hänen ja porvarieh­dokkaiden
välillä!
Kun CeF:h riveissä ollut mr.
Thatcher meni rintamakarku­rina
liberaalien ehdokkaaksi
siinä uskossa, että siellä on pa­remmat
valinnan mahdollisuu­det
— koska CCF oli muka
mennyttä kalua", kuten hän
sfclitti — niin hän kohta joutui
itse tappiolle!
Mutta toisin kävi esim. Port
Arthurissa ja Timminsissä.
missä CCF:n edustajat omak­suivat;
taisteluasenteen porva­rillista
hapatusta vastaan ja sen
perusteella saantiin muodoste­tuksi
työtätekevien yleinen yh­tenäisyys
vaaliuurnalla.
Nämä ovat opetuksia, joita ei
ycida työväenliildceessä sivuut­taa.'
Ne ovat opetuksia, jotka
iupaavat hyvää ja paljon työ­väenliikkeelle.
Mutta nämä opetukset vaati­vat,
että kununatkih työväen-ouölueet
puhdistavat omat por-
-aspäänsä: LPP:n on loppuun-
'<äsiteltävä johtajakriisinsä ja
CCF:n on luovuttava kerta
kaikkiaan porvarien suosion
' avoittelusta.
Ja mikäli on puhe meistä ta­vallisista
työläisistä, farmareis-
1a ja pikkueläjistä yleensä,
meidän täytyy vaatia molem­milta
työväenpuolueilta rehtiä
ia määrätietoista toimintaa
työväenliikkeen rivien eheyt­tämisen
hyväksi, sillä yhtenäi­syys
on voimaa ja yhtenäisyys
antaa kansalle voiton ayaimet
seuraavissa vaaleissa, jotka
saattavat olla Tiyvinkin lähellä.
Helsinki. — Viime perjantain
ohjelmana oli neuvostovierailla
tutustuminen j a vastaanotto Edus­kuntatalossa.
Tilaisuudessa puhui­vat
eduskunnan puhemies K^ A . '
Fagerholm j a pääministeri Bulga-nin
. Molempien puheissa koros-
(ettiha maidcfn välisten suhteiden
jatkuvaa - paranemista ja niiden
tärkeiden asiakirjojen merkitys­tä,
jotka eduskunta on hyväksy­nyt
molempien maitten välisten
suhteitten perustaksi. ,
Eduskuntatalon portille o l i ennen
vierailun alkua kerääntynyt viral­listen
vastaanottajien, varapuhe­miesten
Heijauksen Ja Kujalan lik­saksi
koko joukko kansanedustajia
ja luonnollisesti lehtimiehiä.
F A G E R H O L M I N T E R V E H D YS
P U H E
Avaran valtiosalin korkeissa kat­tokruunuissa
paloivat tulet j a vie­raiden
kahvipöytä o l i koristettu k u ­k
i l l a j a kynttilöillä. Vieraat terveh­tivät-
eduskunnan puhemies Fager­holmia,
joka esitteli heille eduskun-taryhmien
puheenjohtajat. Keskelle
lattiaa o l i asetettu mikrofooni. jonr
ka: ääreen astui ensimmäisenä -pui-hemies
Fagerholm. Hän lausui p u ­heessaan
seuraavaa:
Eduskunnan puolesta pyydän saa*-
da ' toivottaa Teidät sydämellisesti
tervetulleiksi tähän taloon, jossa
Suomen kansan valitsemat 200 kan­sanedustajaa
työskentelevät. Edus-
Icuntammc alkoi 50 vuotta sitten toy
inintansa parlamenttina, jonka ko­ko
kansa p i i valinnut yleisten jä
vapaiden vaalien kautta, joissa kai
k i i l a kansalaisilla; sukupuolesta ja
toimeentulomahdollisuuksista riip­pumatta,
oli yhtäläinen äänioikeus.
Suomi o l i 50 vuotta sitten edellä­kävijämaa,
ja kahsancdustuslaitok-semme
uudistus merkitsi demokra
tian läpimurtoa. 50 vuotta sitten pe­rustettu
laitos pn osoittautunut kes­täväksi,
j a eduskunta on säilyttänyt
asemansa kansan tahdon (edustaja­na.
Kun eduskunta nyt toivottaa
Teidät tervetulleiksi, sen tekee siis
Suomen kansa valitsemiensa edus­tajien
välityksellä.
Tässä talossa on, arvoisat vie­raamme,
tehty monia maittemme
välisille suhteille äärettömän
tärkeitä päätöksiä: Täällä p n rau­hansopimus
lopullisesti hyväksyt­ty.
Täällä on vahvistettu ystävyys­sopimus
samoin kuin myöskin
kauppasopimukset. Eduskunta on
i l o l l a todennut, mitCn suhteet
maittemme välillä ovat tulleet
^ yhä paremmiksi, ollen nyt vilpit­tömät,
luottamukselliset, ystäväl­liset
— toisin sanoen Juuri sellai
set k u i n kahden naapurimaan suh­teiden
tuleekin olla. Harras toi­veemme
on, että ne pysyisivät sel­laisina
vastaisuudessakin, kanso­jemme
onneksi ja siunaukseksi,
hyvänä esimerkkinä muille kan­soille.
:.:y:'-'y/
Omasta puolestani pien iloinen
saadessani toivottaa Viimetalvisen
Moskovan-matkani rakastettavat
isännät .vilpittömästi tervetulleiksi
H e l s i n k i in j a Suomeen.: Toivon har­taasti,
että vierailunne täällä olisi
yhtä onnistunut kuin minun Neu­vostoliitossa
j a että veisitte täältä
mahdollisimman byvkt muistot kan­sasta,
joka ei toivo enempää kuin
saada elää vapaata elämäänsä rau­hassa
j a ystävyydcsä naapureitten-sa
kanssa."
Puheen ajan surisivat filmaajien
kamerat j a napsahteliVat valoku-vauskoneet.
Koko ajan mikrofonin
ympärille ryhmittynyt seurue —
havaitsimme mia. pääministeri, Suk­selaisen,
ministerit Mihailovin,
Gromykon, Kumykinin sekä suoma­laiset
ministerit Virolaisen jn K a i
t i l an — olivat hehkuvien filmaus-lamppujen
kohteina j a monien ot­salle
kohosi h i k i valtavain kuumuu­den
tähden. Valokuvaajien j a l e h t i ­miesten
tiheän renkaan vuoksi itse
tilaisuuden isännät — kansanedus­t
a j a t — - jäivätkin taka-alalle eikä
kovaääninen kantanut puheita
kauemmas.
BULGANIN V A S T AA
Puhemies Fagerholmin puheen
jälkeen astui mikrofonin ääreen
pääministeri Bulganin, joka vas-tauspuheessaan
kosketteli niinikään
maittemme välisiä ystävyyssuhteita
todeten, että on o l l u t aikoja,; j o l l o in
näitä ystävällisiä suhteita ei ole ol­lut.
Ystävälliset suhteet eivät synny
itsestään, vään niiden eteen on teh­tävä
työtä. Hän korosti presidentti
Paasikiven j a presidentti Kekkosen
suurta merkitystä ystävällisten suh­teiden
kehittämisessä sekä toivotti
onnea 50vuotiaalle eduskunnalle.
BULGANIN. T E K I TYÖN —
F A G E R H O L M IIIKOSI
Puheen, aikana olivat valtavat
hehkulamput jatkuvasti suuntautu­neet
mikrofoonm ympärille j a niin­pä
pääministeri Bulganin totesikin
puheen päätyttyä hikeä pyyhkiv.älle
puhemies Fagerholmille: Minä olen
puhunut mutta te olette hikoillut!
Vieraat. siirtyivät nyt vall<osalin
toiseen päähän katettuun kahvipöy­tään,
jonka ääressä pian virisi v i i
kas keskustelu. Erikoisen vilkkaas­ti
vaihtoivat-miebpiteitä rinnak­kain
istuneet Heljos, Virolainen > j a
Mihailov'' •r^•''^kaikki venäjän^^
taitavia herroja — j a pöydän toi­selta
puolen näytti Hrushtshov elol
sasti 'elehtien ottavan osaa keskus­teluun.
' '
Muut vieraat ja itse kansanedus­tajat
nauttivat kahvia ja virvokkei­ta
pitkän pöydän ääressä.
L A I T O N y A l L A I L L I N EN
ÄÄNESTYS? ,
Kahvin jälkeen esiteltiin vierail­l
e istuntosali, jossa erikoisesti huo­miota
herätti automaattinen äänes-tyskone.
< Suoritetussa "koeääne^tyk-sessä"
osoittautui' poissaolev^a\ ol-leenperät.
i 181 j o l l o in Fagerholm to­tesi,
että poissa on tälls^ kertaa toki
hieman enemmän kuin -tavallisesti.
Hrushtshevinmielestä tällainen' ää­nestys
on, laiton,, jossa- poissaolevia
on näin runsaasti, mutta puhemies
Fagerholm katsoi, että l a k i a on täy;
sin noudatettu —^ j o k a on. poissa^
se on hänen oma vahinkonsa.
Vieraat siirtyivät vielä puhemie
hen huoneeseen^ jossa tutustuivat
sen sisustukiseen j a seinillä oleviin
maalauksiin, sekä kirjoittivat, n i ­mensä
eduskunnan vieraskirjaan. •
V i e r a i lu kesti hieman y l i tunnin
ja sen päätyttyä vieraat ajoivat
kohti asuntojaan täysin ansaitusti
levähtämään voimia kysyneen pää­kaupunkiin
tutustumisen j aikeen.
sessa kannamme vasiuuu tämän
kaiisan tulevaisuudesta, tietoisuus
niaapuruusuhteiden kehityksen o i ­keasta
suunnasta on o l l u t arvokas
asia. Se on ylläpitänyt j a vahvista^
nut meissä luottamusta tulevaisuu­teen
j a siihen^ kansamme kanna|ta
suiiriarvoiseen' as'aaii,,että' pitkästä
'yhteisestä valtakunnanrajastamme,
jonka., vuosisatainen historia on
täynnä sotaa j a surua; vöfdaati ys­tävyyden
j a " yhteisymmärryksen
tietä kulkien luoda pysyvästi r a u
han raja.
Te huomaatte.^, kunnioitettavat
vieraat, että ajatulcseni latu ei k u l ­j
e kovin kaukana siitä, mitä edel­täjäni
j a seuraajani, äskeinen pää­ministeri
j a nykyinen eduskunnan
puhemies K. A . Fagerholm puhui
talvella Moskovassa käydessään.
Tämä onkin luonnollista, sillä meilr
lä suomalaisilla- on k a i k i l l a samat
menne'syyden murheet ja samat
täällä Suomessa löytäneet yhteisen
tulevaisuuden toiveet Niin me
haluamme tehdä omalta osaltamme
parhaamme, jotta se molemmin­puolisen
yhteisymmärryksen, kun­nioituksen
ja keskinäisen luotta­muksen
ilmapiiri, mikä viime vuo­sien
ponnistulcsilla ön aikaansaatu,
aina vastaisuudessakin antaisi lei­mansa
> kansojemme keskeiselle
kanssakäymiselle.
Meiilä on ollut viime vuosina i lo
todeta, että -maamme . kansainväli­nen
asema yleensäkin on kehitty­nyt
toiveittemme mukaisesti. K u n
Suomi j a Neuvostoliitto y l i yhdek­sän
vuotta sitten tekivät sopimuk
sen jjstävyydeslä, yhteistoiminnas­ta'
ja keskinä sestä avunannosta,
tuossa sopimuksessa julkituotiin
Suomen pyrkimys pysyä suurvaltp
j en eturistiriitojen' ulkopuolella.
Olemme voiiieet panna merkille, et­tä
täinäiyhteisesti todettu kanta nyt
tunnetaan ja. tunnustetaan muual­l
a k in maailmassa j a olemme olleet
siitä iloisia. Muistamme myös tyy­dytyksellä
sen kauniin ja oikean ar­vioinnin,
joka annettiin viime hel­mikuussa
Moskovassa annetussa yh­teisessä
tiedonannossa ' Neuvostoli i-,
ton taholta rauhantahtoisen j a puo­lueettoman
ulkopolitiikkamme mer­kityksestä
kansainvälisessä mieles­sä.
Tästä puolueettomuudesta me
tahdomme'' vastaisuudesisakin pitää
k i i n n i j a sitä lujittaa, sillä me tie-|
dämme juuri täten parhaiten pal­velevamme
ni'n omaa maatamme
kuin rauhanomaisen kehityksen, ja
kansainvälisen ^< yhteisymmäryksen
suurta asiaa. ,/
Herra Ministerineuvoston Pu
heenjohtaja,
- Herra Korkeimman Neuvoston
Presidiumin Jäsen!
Pyydän-käyttää tätäkin tilaisuut­ta
lausuakseni j u l k i meidän suoma
laisten tyytyväisyyden siitä, et|ä te
scuralaisincnnc olette kalliista ajas­tanne,
luovuttaneet meille suoma­laisille
nämä 'edessäolevat päivät.
Koetamme käyttää ne t i i v i i s t i j a
tehokkaasti antaaksemme teille
mahdollisimman hyxän kuvan siitä
kansasta, joka nämä mqnessa suh­teessa
karut seudut ön viljelykselle
raivannut, joka tätä maata asuu j a
tätä esi-isiensä kätten työtä rakas­taa.
• • •
Me haluamme-näyttää teille.pää­kaupunkiamme,
julkisen elämäm­me
sydäntä, mutta myös suurten sa­loseutujen
j a laajojen järvien kos­kematonta
luontoa. Haluamme
näyttää miten suomalainen talon­poika,
asuu esi-: sicnsä raivaamaa ja
rakentamaa taloa, miten suomalai-:
nen työmies jalostaa metsiemme tar­joamaa
raaka-ainetta,. miten nuori­soa
ohjataan opintielle j a miten pie­nokaisten
terveydestä huolehditaan.
Me tiedämme, että samat yhteis-
» I J I l l M l
po&i
iuoinittu
tlsnrrey. — ZZlnittlläiben
kansaifi^&^äsön maan jä siirtomaan
tyqväesp[U(dueiden- edustajat antoi­vat
viimeTviikon keskiviikkona Dor-kingissa
pidetyssä kokouksessa yk-simlersen
tuomion sutä mieletto-n
^ ä Jtsemuriiakilpavarustelusta,
joka johtuu' vetypommipölitilkasta.
Julkilausuiäa^aan konferenssi ke-hoit^
aj; ikaikkia hallitpksia 1 ryhty­mään
toimenpiteis; in. jottk' atomi­energian
valtava ja. peloitt^ya voi­maa
voitaisiin käyttää rauhanomai­s
i in tarkoituksiin'raaailnian' kaik-kien^
kaasojen hyöd5*s«. l
3 tuntia 3 minuuttia
Pariisista Moskovaan
Moskova: — . Reaktiokäyttöinen
venäläinen TU104 tyyppinen l i i -
kennelentp.kone lensi torstaina Pa­riisista
Moskovaan kolmessa tun­nissa
jä kolmessa minuutissa ilman
välilaskua,- ilmoittaa Moskovan r a
dio.
Lentokpne oli .osallistunut kan­sainväliseen
lentonäyttelyyn Parii­sissa..'.-:
. ... • r .
SITÄ
1!
JA
WTkTA
VIBKANSA PUOLESTA —
; J A KOHEASn
Eräässä Savon maalouman vanki
siirtolassa o l i tdko^-ötyhmä jo elä
keiä.sä olevan v a t i j a n kanssa sat
rittamassa er.nälsiä töitä. Ryhmäj
luokse saapuu tarkastusklerrokse]
laan o^eva vartiopääll kkö. Varti;
vetää .luunsa yhteen j a tekee ilmoj
tnfcsep: '
. »Herra vartiopiäUikkö!
Vanhemp vart j a Luldcone.
Kakstoest' vankipoekoo,
kaks lankkuja tuaploo,
- v - i s ' o j a n - p o h j i a ruoppoo,
-koTome suota ylös piuboo
jä kaks metärreunassa marjoja
poemii.
(Vilkaisee samalla hätäise.sti met
sänreun?an j a k u n e i näekään thie
hiä, lisää rauhallisesti): ,
— mut parastaekoo ks^ kotjkon
tujaak kohes sammuo.
Ilmoitus parturin seinällä: "Tyy
dyttävä tulos taattu tai tukka tä
k a i s i n . " •
55 VUOTTA TVÖViUä.\UlKKEESSÄ.
a at
(Jatkuu 6. sivulla)
On eräs puoli inistä heirra johta­jat
eivät tykkää: se on kun tavalli­nen
työläinen sanoo heille kuinka
j o k u tfehtäVä on suoritettava. H e n
kilökohtaisesti pien sitä mieltä, että
se on' herra johtajille kaikkein pa­h
i n lainnianloukkaiis. \ /
He- esiintyvät aivan kuin koira,
j o l l e jää.kanan l u u kurkkuun. H e
yskivät, rykivät, röyhtäisevät, urvis-televät
j a kiemiu-telievat.
Oli selvä, että k a i k k i työläiset ko-nerakehhusjaostossa
olivat kylläs­tyneet
suureen muottiin, jota ra­kennettiin
keskelle konepajan; lat­tiaa.
Koneenrakentajat jä mekäni-kot
valittivat esimiehille sähköhit-saukseti
johdosta jä * lekojen aiheut­tamasta'
'äähestäV '
Mtitta mitään ei tehty;
Eräs v*eteraanikoncenrakentäjB
t u l i vihdoin luokseni j a k y s y i : " E i ­kö
unio aio tehdä mitään tuonVeh
keen suhteen?" / ' ;
•: Silloin, k u n ;tämä;72-yuqtia3»yete;,
raani valitti, tiesin, että' on aika
ryhtyä toimenpiteisiin. Ja o l i k i n a i ­ka,
sillä konepaja oli suuttumuksen
vallassa.-
Pääluottamusmiehenä järjestin
kolcoukserj' jaoston'johdon kanssa
ja neljä vmuuta luottamusnuestä läh
ti mukanani.
Ennenkuin meillä o l i tilaisuutta
es ttää valitustamme; osastomme
johtaja se^tösti, että häntä korkeam
pi johtaja'tulee henkilökohtaisesti
käsittelemään meidän valituksem­me.
. .
Meidän; e i tarvinnut kauan odot­taa.
Ovi räjähti auki j a h e r r a joh­taja
riensi huoneeseen vihaisin as­kelin:
"Olen " k u u l l u t , että te ette ole
tyytyväisiä'Siihen tapaan millä mi­nä
rakennan sitä isoa muottia", hän
alkoi. "Tgidän o n viisainta hyväk­syä,
että> isen rakentamista-jatke­taan
inisää: se o n " , korosti) hän.
Me^ j^mme odottaneet, että jou-dummf^
lhanen kanssaan tekemisiin.
Häneln'läbäoionsa j a t&}lm«ik eisiin-tymisensä
o l i yllätys meille j a me
seisoimme, äänettöminä.
V i h d o i n ' r o h k e n i n kysyä: .^'Ettekö
halua 'kuiiila meidän VaMtuksen^me
yksityislcphUa?" '
" E n , . o l e n sen j o k u u l l u t Teitä
on talutettu lasten kengissä riittä­vän
kauan", vastasi hän.
Sehän r i i t t i . kenenkä tahansa
kuiinöh skotlantilaisen veren kii-hoittamiseksi.
Suutuin j a yritin se­lostaa,
että työläisten mielestä muot
ti tulisi rakentaa konepajan toises­sa
päässä, missä el ollut muita töi­tä
käynnissä.
" K u k a tätä konepajaa johtaa?"
hän huusi.
•Vakuutin hänelle, että kyllä hän
on herra johtaja, mutta osoitin hä-n.
elle,- että hän e i voi sitä johtaa
mielivaltaisesti. Silloin kun tulee
kysymykseen työolot, niin unioUa
pn jotakin Sanomista. Selostin hä­nelle,
että jos hän haliiaä jatkaa
niiuptin rakentamista samassa pai­kassa,
hiin hänen on järjestettävä
tarpeelliset suojat j a myös ilman­vaihto;
H e r r a johtaja piti päänsä. Hän
rakennutti k a l l i i t suojat j a ilman-vaihtolaitteet.
Kostonhimoisina me
tuUfJjnme utelet laitteet ja havait-siniiime,
'että ilmanvaihtolaittcct oli­vat
puutteelliset. Yhtiö joutui hank­kimaan
kaksi uutta ilmanvaihtolai-tetta.
-
' Muutama yjiosi myöhemmin yh­tiön
päätoimistosW Detroitissa pää­tettiin
sylkeä osastomme. Tarkoi­tuksena
oli yhdistää osastomme toi­sen
tehtaan konerakennusosastoon.
Tietysti osastomme johtajat oli­vat
huolissaan. He lähettivät edus­tajistonsa
Detroitiin saadakseen
päätöksen muutetuksi, mutta ei se
auttanut.
K a i k i l l e j o h ^ j i l l e järjestettiin
tehtävät muihin tehtaisiin paitsi
h e r i ^ johtajallemme. Näyttää siltä,
että suuret yhtiöt eivät koskaan
siirrä johtajiaan alempiin tehtäviin.
H e i l l e joko annetaan parempi teh­tävä
täi sitten siirretään "eläkkeel­le".;
H e r r a johtajamme oli vasta vä-häri^
yli-, viidenkymmenen kun hä­nen
^urati^a pettyi.'
Jonkuii aikaa myöhemmin tapa­sin
hänet kadulla. Hän o l i suniUi-sen^
inäköinen; Säälin häntä ja koe­tin
hymyillä kun lähestyimme toi- i
siamme.
Hän näytti olevan hyvillään ta
vätessäaii minut jä miellyttävällä
taväUa sanoi: "Päivää, J i m " . Hän
oli muuttunut nöyräksi mieheksL
PÄIVÄH PAKINA
Pehmoinen nahkamuna
Vilkaistessamme maanantaina
Toronton Sanan "Suomen uu­t
i s i a " tuli mieleemme Helsinkiin
kokoontuneet Suuren Rahan suuret
uutistoimistot; lehdet j a -radiot^ se­kä
niiden kovalla hiellä j a vaivalla
pyörittämä] pehmeä hahkamuna; j o
ta torontoläiset v i r k a v ^ jemme - roh­keasti
omanaan pyörittelivät — yn­nä
sen viisauksien kirjan toteamus,
jossa sanotaan: -
" J a katso o l i heillä yhteinen as­tia,
kusta he söivät j a kiista he j o i ­vat.."
Kas, tässä on tapaus, jossa Suuren
Rahan lehdet eivät valehtele "va­hingossa'
'eikä Vapaa Sana märeh­di
näitä valheita "asioita paremmin
tuntemattomana". Tässä on joita­k
i n tosiasioita:
Helsinkiin kokoontui viime viikol­l
a kokonainen' armeija ulkomaalai­sia
sanomalehtinuehiä Neuvosto­maan
edustajain, Bulganinin ja
Hrushtshovin vierailua seuraamaan.
Keskiviikkoiltaan mennessä o l i s in
ne kokoontunut Suomen lehtien tie­tojen
mukaa 88 ulkomaalaista leh­teä
edustavat sanomalehtimiehet ja
-naiset Siellä, o l i 16 uutistoimiston
viralliset edustajat, lukeutuen nii­h
i n ' - sellaiset ^ mahtlteldjät > k u ^
TASS, Reuter j a A P . Yhdellätoista
radio- j a filmiyhtymällä oli siellä
edustajansa ja lisäksi kerrottiin
olevan 5 televisiofilmaajaa. -.
; Lisäksi on tätä vierailua varten
edustettuna 28 suurlehteä, joista
mainittakoon Pravda, Chicago
News, New Y o r k Herald Tribune,
New York Times, Life jne.
E i siis ole puutetta ''kirjeenvaih­tajista".^
Mutta. mikäli me tiedäm­me,
tältä mantereelta lähetetyt kir­jeenvaihtajat
ovat . ikääänkuin ' y h ­teisestä
tuumasta pyöräyttäneet yh­teisen
nahkamunan' Bidganinin j a
Hrushtshovin Helsinkiin saapumi­sesta
— j a Vapaa Sana toistaa sen
orjamaisen uskollisesti 'ikäänkuin
ei olisi koskaan kuullut puhutta­vankaan
Suomesta j a sen naapu­reista.
Näin mojovasti kirjoittivat Suu­ren
Rahan lehtien palkkaamat " k i r
jeenvaihtajat" k.0. Helsingin asioisr
ta (lainaamme Vapaa Sanan suo-,
mennoksesta):
"Helsingistä tiedoitettiin torstai­na,
että neuvostokommunismin
.kauppamatkustajat>9ääministeri N i ­k
o l a i . Bulganin j a N i k i t a K h n i s h -
chev, saivat suomalaisilta viileän
vastaanoton, kun^ mainittuna päivä­nä
saapuivat H e l s i n k i in
"Suomen hallituksen järjestämä
virallinen-'':vastaanotto • oli moitteet­toman-
julilallinen, kertoo Associa­t
i o n Pressin uutistoimisto, sillä
SuomeB'4 •hallitus koettaa - tietenkin
ylläpitää'Mahdollisimman: 'korrek­teja^
' suhteita suuren naapurinsa
kanssa, - j d k a vajaata. kaksi vuosi­kymmentä
takaperin hyökkäsi tätä
maata-osastaan.
''Muttat^väkijoukkör hoin tuhan­nen*^
brdhkeä, j o k a ' o l i kokoontunut
radäjf''Viei'elle" aseinaläiturille vas­tapäätä"^
vualUSiä 'tefvehtijöitä ja
tbisdt; läjÖOO äsetiia^ökioUä, lipute^
tun r äsemätalön uikbpuolella katse
livätlVäIn päältä Icyltaällä titeliai-siiudelläl''
• • - - '
" K u n :> Suomen V u u s i ; pääministeri
V. J . Sukselainen,'; astui.^läkyville,
tervehdittiin häntä suösionpsoituk-silla^
itmutta katsojat taas kävivät
vakavan äänettömiksi Bulganinin j a
Khrushchdvm tullessa e s i i n . . •
"KyfftÖä'.: oU j a " k o l e a t a " myös!
Mautta entäs tosiasiat?
Lainaamassamme hengenyuoda-tuksessa^
annetaan ymmärtää, että
"neuvostokommunismin kauppamät
kustajaf^^t-tuDvat Suomeen jpuolit-t
a i n väkisin, Initen julkea katu­kauppias
konsanaan: ,
Tosiasia luonnollisesti on, että
" B " j a "ID?.tuUvat Suomeen nimen­omaan
Suomen.: haUituksesvlqitsus-^
ta. - •
Suuren.JSahaailehtfet :f->-ja V a ­paa
Sana niiden perässä ~ koros-
"kylidäkiskoisuudesta" huolimatta
"Suomen hallitus koettaa tietenkin
ylläpitää mahdollisimman 'korrek­t
e j a ' " s u h t e i t a " jne.
Tosiasia on tietenkin tässäkin
rua kummempi, sillä kuten Suomen
lehtitiedot kertovat. helsinkUäiset
vastaanottivat hallituksen kutsuvie­raat
voimakkaillia: hurraahuudoilla.
Näin kertoivat Suomen lehdet:
"Suomen sinivalkoinen' j a Neu-
- vpstoliiton punainen (pienoisli-^
ptitj värittivät t o r i n . . . Kymme­nettuhannet
ihmiset täyttivät to­r
i n j a läheiset kadut niin kauas
k u i n silmä k a n t o i . . . Yleisö ter­vehti
"vieraita' raikuvin hurraa­huudoin,
j a vieraat vastasivat ys­tävällisesti
nyökäten j a kädellään
h e i l u t t a e n . . . "
tavat, että suoioialaisten yleisestä
Kuten tiedetään, mikään sokea
e i ole n i i n umpisokea kuin se, joka
ei hiUäii nähdä elävää totuutta sil­miensä
edessä!
Eikä mikään ole sen epäluotet­tavampi
kuin Suuren Rahan poliit-tlsluontoinen
" u u U n e n " . Tämä # '
tenkin; vaikka muuten vain porva­rit
sitä toistaisivat hurskaiden us-komustensa
j a toivomustensa kan­nustamapa.
Tässä>on y k s i esimerkki työväen-lehtien
tarpeellisuudesta. Sanava­paus
tietenkin maksaa — mutta ken
haluaa tunkeutua Suuren Rahan
valhetnlvien ja pimennysmuurin
läpU^^häo on myös, valmis tukemaan
<työväeo|ehtiä, j o i t a Suuri Raha &
saa suukapulalla vaimennctuksL —
Känsäkonrafc