1959-12-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
'Ay'
Mi
~sen . . ja ystävällisen kansainvälisen Kähssak^^
;; Häh Mhbi^^ että JSriishtsheyin ehdotus täydellisen asclMani
teutjtäfouseksi ön:-h^ johon ei soii suhtautiu» kevyto
/'Varustautuniinen sotaan — mitä kumpikaan puoli ei halua — on
kadken^ ai^ostölun ulkoi^
•1*'''* Ahtaen.palttua nijl^ näkevät (Sotavarustelun lopettamisen
setirauksenaiv^^p työttömien rivejä ^maassamme, mr. Irvine sanoi.
e1;ta sptaekonom bn "aina haaskausta, mikä köyhdyttää minkä ta-^
vhMsa k ^ sijaan, että kehittäisi
~tervet^ ja. järkiperäistä
' Sen sijaan, että iiyt haaskataan miljardeja sotavarusteluun Catnadan;
tulisi käyttää tämän summan jälellejääneiden inaiden avustamiseen,
millä toimenpiteellä saataisiin maallemme miljoonia ystäviä/
selitti mr. Irvine.
JE^ttä nämä terveet ja lämpimästi tervehdittävät lausunnot tulkitsi-
,vat yleisesti Albertän CGF:n jäsenistön mielipiteitä ja toivomuksia,
se näkyy ehkä parhaiten siitä, että tämä maakunnallinen puoluekokous;
miscä oli 106 edustajaa, omaksui sellaisen kannan, että Canadan
. pitäisi vähentää asemoimansa siihen tasoon tai määrään, "mikä tarvitaan
sisäisen järjestyksen ylläpitämistä varten"; että Canadan tulisi
irtaantua NATO liitosta^ NORAD-sopimudcsesta; ja että Canadan tulisi
;vaatia kansainvälistä poliisivoimaa YK:n pysyvän kontrollin alaisuU'
dessta.
Hyväksytyssä pääaöslauselmässa kehoitetaan kaikkia ihmisiä
vaatimaan "hallituksia tekemään heti, ennen kuin se on liian myöhäis- ^
tä, sopimuksen ydinaseiden kokeiden lopettamiseksi •— ja että suunnitelmasta
atomiaseiden antamiseksi Japanille ja Saksalle pitäisi
kokonaan luopua. Ensimmäisenä tehtävänä sen jälkeen on ydinaseiden
yleinen kielto ja olevien ydinasevarastojen hävittäminen tiukan
kansainyälisein kontrollin alaisuudessa", sanotaan tässä tärkeässä päätöslauselmassa.
.. Tämä CCF.n maakunnallinen puoluekokous Albertassa ryhtyi
Siis aktiiviise:ti vaatimaan yleistä ja täydellistä aseistariisumista, sisältyen
siihen ydinasekokeddeh kielto ja kaikkieri ydinasevarastojen
hävittäminen! Lämpimäcti tervehdittävä ja paljon ajattelemisen aihetta
antava julkilausuma!
liiottamukieliicia neuyötteludä;^
men ; vja-- .iy$uvpstoliit6n\ tulevilta
suhteista. Näissä nk. .Jartseyini neuvotteluissa
esitti'Neuvostoliitto,, ä-voimesti^
^,,tiiai|Ee^^
hityksestä Neuyottelija '.kertoi Mös-koyam-^
allitseväi^^
tyksen, että, Saksalla on'laajoja
Liekin toimittaja Kalle Salo
täyttää itä^ääi^tjööluku^ 8
päiväiiä-;6(i Vuötta;r Merlddpäi-yästään
Jiuolimattä Salolla ön
tavallista Tiukempi työpäivä
valmisteilla olevan suuren jou-lunuirierpn
viUöksi, mutta sitä
lämpimämmin työtoverit, ystävät
ja naapurit onnittelevat
häntä. Kohta tulee ' Salokin
miehen ikään, joten onneksi
olkoon!
Ivar Seppä, Port Arthur, Ont.,
täyttää keskiviikkona, joulukuun 9
pnä 60 vuotta.
John Walli, Azilda, Ont., täyttää
torstaina, joulukuun 10 pnä 77
vuotta.
Julius Hanson, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää sunnuntaina, joulukuun
13 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutt«-
vain onnentoivotuksiin.
53MÄvasemman&siw
hyökkäystään Neuvostoliittoa' vastaan.
Ilmoitettiin, että Neuvostoliit-
;fö ei tule:kädet?r^^
saksdäisten saapumista Rajaj
Näissä neuvotteluissa ehdotettiin
, Suomelle sotilaallista aviuiautosbpi-musta:
Seuraavan vuoden msjalis-kuussä
palasi Neuvostoliitto uudelleen
asiaan ja ehdotti sillä kerralla
Suomenlahden ulkosaarieu vuokraamista
Neuvostoliitolle 30 vuoden
ajaksi: Suomen hallitus torjui
ilman muuta myös vijme mainitun
ehdotuksen muka Suomen "puolueettomuuspolitiikan"
vastaisena.
Kun ajatellaan sitä kehityksen taustaa,
jota aikaisemmin on valotettu,
ei Suomen hallituksen kielteinen
kanta tosin herätä ihmettelyä, mutta
voidaan ajatella, kuinka myöhemmistä
tilanteista olisi selviydytty,
jos hallitus jo tässä vaiheessa
olisi halunnut ja osannut osoittaa
neuvotteluhalua.
KUTSU MOSKOVAAN
Tilanteen yhä jyrkentyessä eh-
S.
J
se;'?'
•".VI •
Häviääkö farmaritkin sukupuuttoon?
Hevonen on nykyään melko harvinainen eläin Canadan farmeillai.
Nykyaikaiset koneet ovat ottaneet hevosen paikan — ja hevosista on
tehty makkaraa.
Canädalainen omaa maataan viljelevä h.ä.perhefarmari, jota on
hiin paljon ylistetty Pohjois-Amerikan mantereen talouselämän yhdeksi
graniitinkovaksi, kulmakiveksi, oh myös häviän^sä miltei yhtä
nopeasti ja yhtä vääjäämättömästi, kuin oh jo hävinnyt hänen hevosensa!
Yksityisyrittäjä-yhteiskuäitamme tuhoaa kaiken yksilöllisyyden
ja kaikki yksilömahdpllisuudet Canadan maataloudesta. Perhe-farinarih
tilalle on tulossa suurten rehu- ja y.m. yhtiöiden suurlaitokset,
jotka tehostavat maataloustuontantoa yleensä, mutta heittävät
samalla miljoonia farmareita perheineen mitään omistamattomien
tieoUsi/ustyöläisteh riveihin samalla kun yhä suuirempi osa farmareis-tkv
sidotaan käsistä jä jaloista sekä täysin riippuviksi suuryhtiöistä,
joiden "urakoista" jä "sopimuksista" heidän elämänsä on jatkuvasti
' " l i i p p u v a . •
: Cajjadankin farmareita tavattiin takavuosina peloitella neuvostp-kolhoosien
vaaralla, imutta nyt onkin .osöittauitumässa, että perhefär-mia
uhkaa vallan toisenlainen vaara suurpääoman astinlaudaksi
joutiimisen vaara.
T^^ paikkkaa lehteämme julkaistaan tänään — jos tila suinkin;
myöden ahtaa r— selostus Victoriassa pidetystä Efritish Columbiäi
imaatalousliitön '(Federation pfi Agriculture) edustajakokouksen me-hostaV:
bikeistovoittöiseh järjestöh presidentti; mr,; C. p.
^Ärabld oli siellä seiittänyt, että vaikkei farmareista tehdäkääh mak-
' kMfiai^^^m orjan tilaan he', ovat joutumassa hs,"pyst^^ yhteeh-i;
iuttäihiMh" (vertigal integ Tällä pystysuoraDayM^
; liittymisfeM^^^^
fej: ^ V tulevien" ehtojen; f sääntöjen ja määräysten perusteella, missä ei far-;
L-v- mareilla ole itsellään saniaii: koputusta.;^.K^^
' • — i esimerkiksi sitä, että rehuja jauhattavat suuryhtiöt rupeavat; tuotta-.
\; maan, sanokaamme siipikarjaa jättiläismitassaÄ.^N^^
' kanssa sopimuksen siitä, kivinka niöhta tuhatta: kä^
"ne määräaikaan_^mcnncssä tuottavat. Yhtiö varaa poikaset, siipikarjan
" w - ruoan, vakuutuk:et jne. "Farmari" saa asiallisesti vain'määrätyn
, ? viikkopalkan työstään. Tämä sellaisenaan voi johtaa joidenkin far-
I marien toimeentulon hetkelliseen paranemiseenkin — tosin kymme-st''
7; nien muiden farmarien elinmahdollisuuksien menettämisen hinnalla,
I' . mutta toisaalta tällaiset "pystysuoraan yhteenliitetyt" farmarit ovat
I - - > kokonat-ui riippuvai:iä suuryhtiöiden mielivallasta: jos saavat uuden
sboimuksen. niin silloin on eläma^'hetkeks^^
Eestin musiikki, teatteri
ja koulu tutustuiniskoKteena
,mintaan Neuvostoliittoa; vastaan.Tämäii - suunnitelman- mukaisesti pääsisi
Daladie^n Rankka sodiista. Saksaa yas^^^ jolla, olisi mahdollisuus
keskittyä yksinomaan.byökkäykseen.Neuvostoliittoa vastaan sen jälkeen;
piplÖäiaatUsissäpiire^
hustäibäan Siiomea kiBtkalsehiäan^^: M neuvottelut. (New York
että Sialin piti myö^lSu^mestajä^o^
«sunonpneMa <. .'..'OO.l isimme voineet' hyväksyä NeävösioIUtohta^
vaihdon sekä hätiköimättä liloskovan neuvot^lnissa etsiä maailmansodaA
syttyeissä puolueettomuuden tien'meille eduUisin^^
teH-Reinhold SventorNeuvostoIiitticr^aailman^^
'ix'
Entä:mitä£an.ovat tilastot,ja vastuunalaiset hallitusvirano^maisetV
I '"^ Eräs torontolaincn päivälehden kirjeenvaihtaja tiedoitti marras-
I kuun £3 pnä Ottavvasta lähettämässään uutiskirjeessä m.m. seuraavaa
i "Canadan farmarit, jotka hädintuskin pysyivät omillaan tänä vuonna,
I i \ joutuvat taloudellisesti'huonompaan-asemaan v. 1960. -
i "He voivat, saada tuotteistaan saman tulon kuin tänäkin vuonna,
I' l' tai heidän- tulonsa voi jäädä pienemmäksikin, mutta kun tarvitse-
I ' valtion talousasiaintuntija maakunnallisille maatalousviranomaisille,
r" jotka, olivat täällä keskustelemassa maatalousministeri Harknessia
kanssa' maatalouden tulevaisuudenkuvasta.'
Helsinki. — Suomen kulttuurivaltuuskunta,
johon kuuluivat tri
Aarne Huuskonen Helsingistä ka
pellimestari Mauno Sakranen Tampereelta
ja teatterinjohtaja Matti
Tapio Jyväskylästä, saapui marraskuun
25 pnä kotimaahan Eestiin
tekemältään ystävyysrhatkalta. Valtuuskunta
osallistui Eestisrä järjestettyihin
Suomen ja Neuvostoliiton
ystävyyskuukauden tilaisuuksiin
sekä tutustui teatteri,
koulu- ja musiikkielämään.
Koulujärjestelmä . Eestissä on
osapuilleen sama kuiin muuallakin
Neuvostoliitossa. Poikkeuksena on
kuitenkin mainittava, että keskikoulu
on 11 vuotinen samoin kuin
Latviasca. Pakollinen pohjakoiilu
on 7 vuotta ja sen jatko muualla
3 ja Eestissä 4 vuotta. Tällä hetkellä
koulu elää eräänlaista ylimenokautta
sillä \'uoteen 1962 mennessä
siirrytään 8-vuotiseen pakolliseen
kouluun kertoi meille eilen
kptimatkalla ollut tarkastaja Aarne
Huu-konen.
Eestin koulun oppikirjoissa oli
aikaisempina vuosina epäitsenäi^
syyttä. Viime vuosina bn tässä, suhteessa
pyritty parempaan ja ^yös
onnistuttu. Tutustuin viikon aikana
kblmeeh kouluun ja tptesin et
tä sodan 50 prosenttisesti tuhoama
ja sodan edelliseltä ajalta asukasmäärältään
kaksinkertaistunut Tallinna
kärsii kouluhuoneiden puutetta,
jonka yiaoksi johdu
ihimaan. yuorblukuperiaatteella.
Sodah j aikeen kärsittiin suuresti
myös opettajapulalta ja vieläkih bn
kouluissa joitakih muodollisesti
epäpäteviä opettajia. ' '•• :\"V:
Opettajien jatko opiskelu Eestissä
on järjestetty sodan jälkeen perustetussa
koko maan; käslttävä.ssä
ppettajicn jatkokoulutiisinstituuitisr
sa. Laitbs->käsittää 15 osastba ja on
sen palveiuksessa 53 henkilöä. Joka,
aineella on oma;kabinetti. Laitos
kärsii kuitenkin sekin tilanahtaudesta
ja mini. kirjasto bn jouduttu
sijoittamaan muiialliB. Kurssi-henkilöä^
ja tämä prosessi tulee
edelleen jatktimaan, maanviljelyksen
mekanisoinnin jms..' seikkojen
perusteella. > ^ . i
Tää korutont' on kertomaa siitä
kriisistä, missä maataloutemme on
ja myös niistä "tehokkaiksi" ylistetyistä-
menettelytavoista, millä nykyinen-^
porvarillinen yhteiskunta
tätä kriisiä^pyrkii ratkaisemaan pit-!'
källä tähtäimellä.
Tämä sellaisenaan nostattaa kaik
kien farmarien eteen kysymyksen
elinmahdollisuuksiensa vsäilyttämh
sestä ja taistelusta sen puolesta ->
taistelusta rperhefarmin säilyttämisestä
järjestäytymällä taloudellisiin;
osuustoiminnallisiin ja poliittisiin
järjestöihin. Toisaalta on erikoisesti
korostettava, että tämän maan
työväenluokan ja erikoisesti sen
järjestyneen^ osan kunnia-asia on
antaa - jakamattoman ja jatkuvan
keskus toimii vapaaehtoisella pohjalla.
Opettajat käyttävät yleensä
yhden kuukacden kesästä heille
määrättyä koulutyö:kentelyä osallistuakseen
kursseille.
Oppilaitten .työtuloksiin ei viikon
aikana voinut syventyä, mutta kiintymystä
niiden suorittamiseen oli
hiavaittavissa sekä opettajien että
oppilaiden keskuudessa. Kiinnostus
oli suuri myös luokan ulkopuolella
tapahtuvaan tiuorisbtolmhitäan,
jonka johdossa opettajat kiinteästi
ovat mukana.
Eestin teattereissa teknillinen
henkilökunta on suurempi kuin
taiteellinen. Henkilökunta kokonaisuudessaan
on myös huomattavasti
suurempi kuin meidän ja teatteritoiminta
siellä bn huomattavasti
paremmin organisoitu kuin meillä,
kertoi teatterinjohtaja Matti Tapio.
Esimerkkinä hän mainitsi dramaturgit,
jollainen oli kaikissa teattereissa,
mutta joka tehtävä meillä
on jäänyt ohjaajan tehtäväiksi
vaikka kyseessä on selvästi oman
alansa muodostava ammattiryhmä.
Näyttelijäin sosiaaliset edut ovat
huomattavasti parenunat kuin meillä.
Myöskään ei näyttelijäin tarvitse
mennä omissa vaatteissa näyttämölle.
Tämä koskee jokaista näyttelijän
käyttämää vaatekappaletta
aina paitaan asti.
Katsomot Eestissä täyttyvät jatkuvasti
ja näytelmien esityskerrat
mainitaan 100—150 kertana. Syynä
tähah näkisin sen, että ohjelmis-tbcsa
pysytään lähellä tavallisen
ihmisen ajatUsmaailrtiaa, väiriiistel;
laan näytelmät hyvin ja siten esitetään
täysipainoista katsottavaa.
••• kuioromusiikki on ; Eestissä suuren
mielenkiinnon kohteena. Yleensä
kaikilla yhteisöillä on toiminnassa
kuoro ja jokaisessa kulttuuritalossa
tbimu^u^
inbih icouliiissa. Näin kertoi kapellimestari
Mauno Saksaneh. •
Eestiläiseen erikbisuuteen,; maata
käsittävään kuoronjohtajien 'sekakuoroon
oli,minulla ilo tutustua.
Sain seurata kuoron harjoitusta^
joka pidettiin Tallinnassalseuräava-na
päivänä annettavaa-konserttia
varten. Kuoro tietääkseni käsittää
kaikki Eestin kuoronjohtajat ja on
se saanut .alkunsa Pärnun musiik-kikursceilta,
muttama^vuosi sitten.
Prof. Ernesaks ja Juri Variste toimivat
kuoron johtajina ja heidän
aloitteestaan se on myös saanut .alkunsa.
• Samalla kun kuoro kokoontuu
sangen juhlavassa kokoonpanossa,
250 laulajaa, se voi tällaisessa
tilaisuudessa keskustella kulloinkin
ajankohtaisista asioista, kuten nyt
ensi kesän suurista laulujuhlista.
dötti Neuvostoliitto lokakuun 5. pnä
•äo.rkpnkreettisia neuvotteluja, joiden;
tarkoituksena oli Leningradin
tiirv^iailisuudeh takaaminen Suomesta
|kasih suoritettavalta hyökkäyk-seltä;^
Neuvbstoliittb halusi nyt
käyttää; hyväkseen sitä lyhyttä hen-gähdy^
äiicaa; minkä hyökkäämättö-myyssopimus
Saksan kanssa saattoi
sille antaa. Neuvostoliitto oli jo
solminut ystävyys- ja avunantosopimukset
Baltian valtioiden kanssa
ja saanut täs^ä Baltian kansojen
voimakkaan avun näiden maiden
fasistisia hallituksia vastaan. Niinikään
oli Neuvostoliitto varmistanut
Puolan luhistuessa Saksan"
hyökkäykseen kasinsa ientiset venäläiset
alueet Itä-Puolassa; mutta
— kuten Churchill oh todennut —
Saksan pääsy Suomen kautta oli
jäänyt vielä avoimeksi. Koska Suomi
oli jo aikaisemmin torjunut
avunanto- ja takuusopimukset, ei
Neuvostoliitolle jäänyt muuta mahdollisuutta
kuin pyrkiä takaamaan
rajansiirroilla Leningradin turvallisuuden.
Mitään epäselvyyttähän
ei voinut jäädä seuratessaan Suomen
politiikkaa, mitenkä mahdottomaksi
Leningradin asema Saksan
hyökättyä tulisi muodostumaan-
Siitä, millaiseksi rintama muodostuisi
heti sodan alussa, riippui ratkaisevassa
määrässä koko Neuvos-tbliiton
puolustus ja Hitlerin hirmuvaltaa
vastaan käytävän taistelun
kulku.
VAILLA VALTUUKSIA,
KUMPPANINA TANNER
Neuvostoliiton tärkein vaatimushan
oli rajah siirtäminen etelä-
Kannaksella — missä se nyt oli
32 km:n, ts. tykinkäntaman päässä
Lenignradista — muutamia kymmeniä
kilometrejä niin, että Lipo-lan
tienoilta lähtevä uusi rajalinja
olisi yhtynyt Suomenlahteen
Koivistolla. Muut aluevaatimukset
koskivat eräitä Suomenlahden ulkosaaria
sekä laivastotukikohdan
vuokraamista Hangon tienoilta, jotta
Neuvostoliitto olisi pystynyt sulkemaan
Suomenlahden suun Saksan
laivastolta., •
Kun Suomen Tukholman lähettiläs
J. K. Paasikivi lähti lokakui^n
9. pnä Moskovaan ensimmäiselle
neuvottelumatkalle, oli hän jokseenkin
vailla minkäänlaisia väl-,
tuuksia, kuten koko neuvottelujen
ajan. Toisella kierroksella tuli. mukaan
yaltiovarainministeri Väinö
Tanner, jonka hänen omatkin puoluetoverinsa
totesivat kykenemättömäksi
neuvottelijaksi ja jpnka mukaantulon
neuvostoliittolaiset ovat
katsoneet olleen eräänä pääsyynä
neuypttelujeh katkeajniseen.
Neuyostoiiitto 'tarjosi, alueväih-dbn.
hintana Suoihelle puoUa suurempaa
aluetta Neiivosto-Karjalas-ta--
i Porajärven ja Repolan kuntia,
joita Suomi jo Tarton rauhanneuvotteluissa
oli vaatinut itselleen ja
ja jotka jo kerran väkivalloin oli
yritetty liittääkin Suomeen. Neuvostoliitto
pyrki jatkuvasti sovitteluun
ja perääntyi osittain jopa
aluevaatmuksestaan Kannaksellakin,
mutta Suomen hallituksen Isäntä
oli ehdoton; äärimmäinen.myön-nytys
oli Suomenlahden ulkosaarien
luovuttaminen lukuunottamatta
pääosaa Suursaaresta sekä hk.
Kuokkalan mutkan oikaiseminen.
Tällaisilla aluesiirroilla ei pllut
kuitenkaan tarvittavaa merkitystä
Leningradin turvallisuuden parantamiseksi.
STALIN LYÖ KORTIT PÖYTÄÄN
Suomen virallisten ilmoitusten
mukaan käytiin neuvottelut kuitenkin
ystävällisessä hengessä. Stalin
löi avoimesti kortit pöytään: "Me
emme pelkää teitä", hän sanoi. "Onhan
meillä sotilaallinen ylivoima.
Mutta meidän on oltava varovaisia
niiden vuoksi, jotka voiyat käyttää
teitä astinlautanaan. Sen vuoksi on
strateginen rajansiirto meille tärkeä."
Stalin korosti useaan otteeseen
.neuvottelujen aikana, ettei
Suomi yhtä vähän kuin Neuvostoliittokaan
mahda maantieteelliselle
asemalleen mitään. Kun Neuvostoliitto
ei voi siirtää Leningradia toiseen
paikkaan, on pakko siirtää raja?.
Koska nykyaikaiset tykit am-uvat
50—60 km:n matkalta, ja raja
kulki 30 km:n päässä, oli raja saatava
70 km lännemmäksi Leningradin
kohdalla. Kun suomalaisten ta-hplta
kysytti inl kertoo Tanner, mikä
valtio Neuvostoliittoa uhkasi
Suomen kautta, kun Neuvostoliiton
ja Saksankin välillä on nyökkää^
mättömyyssppimus, totesi Stalin,
että tilanne voi helposti muuttua.
Hän viittasi siihen, että rauha Saksan
ja Neuvostoliiton välillä oli
eräs vain väliaikainen ilmiö.
LÄNSIVALTAIN NAPPULOINA
Tällaista realismia eivät Suomen
hallitusherrat ymmärtäneet eivätkä
kai halunneetkaan ymmärtää. Poliittinen
johto oli luisunut pienen
koplakunnan käsiin, pääministeri
Cajanderin, ulkoministeri Erkon,
valtiovarainministeri Tannerin ja
puolustusministeri Niukkasen, ja
nämä puolestaan tekivät parhaansa
l^nsiyäitain nappuloina ja vahvassa
toiveajattelussaan Hitlerin avusta.
kuttatf "amakin, eräiden mielipiteisiin:;
Eduskunta pysytettiin syrjässä,
"HEILLÄ, ON' MUITA
TEHTÄVIÄ" / ^ .
; iNöuVptteiö^
loppu: Marraskuun 13 pnä ilmoitti-neuvotteluissa
"ole onnistuttu löy-tämäänJpoäj^
ä s i ^
sopimukselle, olemme katsoneet
tarkoituksenmukaiseksi matkustaa
tänä iltana-takaisin. Helsinkim". Ulkoministeri
Erkko V ilmoitti puolestaan
| s M b ^ ^ iiSiio-mi
voi^ aiitaai .yaltui^ jäädä
"liian pitkäksi aikaa, Moskovaan".
"Heillä on muita., tärkeitä tehtäviä
- i - täniä koskee - erityisesti valtiovarainministeri
Tanheria". i v;
Tällaisella Harkitulla yliolkaisuu-della
suhtauduttiin neuvotteluihin^
jotka olivat itsenäisen Suomen siihen
astimen ulkopolitiikan tärkeimmät.
Mutta oliko Suonii itsenäinen?
le Temps kirjoitti Ipkakuussa -39:
"Yhdysvaltain , heille pspittaman
.mielenkiinnon rphkaisemina . . ,
suomalaiset pelaavat diplomaattista
peliä ki^imäyerisesti ja päättävästi."
Kuitenkin Yhdysvallat oli vain
osatekijä tässä' "röhkaistissa" lukuisten
muiden rinnalla, kuten aikaisemmin
huomasimme." Englanti
ja Ranska halusivat Saksan vuoksi
saada sodan puhkeamaan Neuvostoliiton
rajoilla hinnalla millä hyvänsä,
ruotsalaiset fasistit taivutti^
vat Hitleriä ja puuhasivat Ruotsin
sekaantumista hallituksensa virallisesta
kannasta huolimatta ja Saksa
odotti Neuvostoliiton paljastavan
aseensa. Vaikka Hitler oli äskettäin
murskannut monta maata, oli sen
sallittu vastaanpanematta tapahtua,
mutta kun Neuvostoliitto vaati suhteellisen
pieniä rajansiirtoja estääkseen
^iljoonakaupunkinsa tulituk-
•sert suoraan rajan takaa, nousi kapitalistinen
maailma takajaloilleen
toivoessaan tilaisuutta saada vihdoinkin
' lyödä maahan "Venäjän
sävijalkäisen jättiläisen", miksi se
Neuvostoliittoa tpi veajattelussaan
luuli.
MOLpTOVIN ARVIO
Ulkoministeri Molotov totesikin
maaliskuussa 1940, että jos Suomen
suhteen ei olisi ollut ulkopuolista
vaikutusta eikä yllytystä Neuvostoliitolle,
vihamieliseen politiikkaan,
niin Neuvostoliitto ja Suomi olisivat
voineet sopia rauhassa keskenään
vuoden -39n neuvotteluissa ja
"olisi selviydytty ilman sotaa".
Neuvostoliiton tietotoimisto kirjoitti
yhteenvetona v. 1948 mm:
"Suomen hallitus hylkäsi toisen
toisensa jälkeen kaikki Neuvostoliiton
hallituksen ystävälliset ehdotukset,
joiden • tarkoituksena oli
taata NeuyostPliiton jä samalla Leningradin
turvallisuus, siitä huolimatta,
että Neuvostoliitto oli valmis
tyydyttämään Suomen oikeutetut
vaatiihukset.. . Näillä ja muilla
samantapaisilla vihamielisillä teoilla
ja prpvpkatioilla Neuvostoliiton
—Suomen rajalla Suomi pani alulle
sodan Niäuyostpiiittoa vastaan.".
Mutta yhtä mielenkiihtpisia kuin
p ä l i i k k ö i s Ä t t a | im
t ä p e t t ä Ä a i r i e h l p i e i i i l t^
teiltä kolmelta niin; pitkän iaikaa?^
• ^^"Kbska"^-: , ; s d i t t i v:5ykM^ i p ^ p ^ |^
jista, "hän ei tahtonut meiinä^^
dun:-;poikkL'r-
•m.
' '^Moskinrxa;^ Neuvos-^l^j
tbliitqn pääministenn Hrushtsher
vin viime syksynä suorittamasta '
USAn-vierailusta ilmestyy pia^koin^r?^^
Moskoyassa: Tepkseh; niini bn "Sil-^ ij
mätysteh- Amenjkan kanssa". -0' -S^S^
Kirjan 12 tekijän joukossa pyat^H^
mm. Isvestijan päätoimittaja Alek=^^; 5^^^
isej Apshul}ej:i Pravdan päätoimit- ^
taja Paul Satjukov ja Leonid Ilji- i?|
tshev, kbmmunstisen puolueen pro^
pagandapäälllkkö. . ' 'y:':;^'^^-^^
Pravda ja Isvestija julkaisivat •^.j
sunnuntaina otteita kirjasta, jossa -'l
on useita Hrushtshevin ja USAn-po-;i|^L
liittisten johtajien välisiä keskus- : f\
tel u ja. • • • • • "V^^iii
-.'4-.
edelliset on ulkoministeri Molotb-vin
toisesta neuvottelijasta' Väiiiö
Tannerista esittämä' arvio joulu- 'jif
kuun 2 pnä -39, jolloin - juuri' ciäS/f^
nimitetty uusi Rytin johtama sota- /-
hallitus ulkoministerinään Tanner:"
"Herra Tanner oli ja epäilemättä - J\
on edelleenkin Suonien-—Neuvostii^l?^
liiton neuyottelujen paha henki. Jos ' /t
herra Paäsikiyiblisj hoitanut neu\
votteluda ilhiah Tanheria, k u t ^ ,ta.:i 3^;^
pa.h tu• i7 ^n- iid- en• •e :s ivaiheen •a ika.r Vi;i. ^. .4i -A;hJ-e «/:SÄiit^ä
blisiyat todennäköisesti johtaneet,
tyydyttävään sopimukseen. Muitti|||i|||
herra Tannerin osailistuminen pi- -^^^^f
lasi koko asian ja ilmeisesti -sitoi...g;!
herra Paasikiven kädet."
Tällainen oli siis viime aikbina,-':S|
sosdem. lehdistössä,paljon puhuttu ; i|
Tannerin ajama "Paasikiven linja" f!f"i
HALSTIN YHTEENVETO' •^
Tunnettu suomalainen sotilaspo-liittmen
Mrjbittaja everstiluutnaht-^;^
ti Wolf H. Halsti toteaa puolestaan .y;
kirjassaan "Talvisota": .'^^
•' "Yhteenvetona on sahpttava, että. v.||v
Suomen hallitus jäykällä ä s e n t e ^ l^
laan ja antamalla neuvottelujen^ ^.^JJ
katketa e(iesläh(B5tymättä venäläis^ , ^-^
ten vaatimuksia kärjisti ^ilanteenH;;S;|
sodaksi ennenkuin se oli tehnyt- t4
kaikkensa selvittääkseen asioita':, r'";)
Voiko joku kuvitella sellaisen-'"'
herran., kuin, Hälstiiv sj^UiJstyy^n^
liioitteluun tai liärkitseniattdmuu-/ , ,Ä
teen
Maataloiiskonetehtaan
työläisiä nälkätaipaleella
Toronto. - - Täällä olevasta Mas-sey-
Fferguspnin maatalouskoneteh-taalta
pantiin viikpn vaihteessa ppis
työstä npin 300 työläistä. Tehtaan
tahplta ilmpitotaan, että työstä
ppispaneminen johtuu siitä kun
•SS»
Jaa, että mitä hyötyä siitä olisi!
Eräs torontolaincn kirjeenvaihfa-jamme
; mainitsi viimeviikkoisessa
paikkakuntauutiscssaan,; että Don
haalille järjestetty :ke_skustel_uko-kousaseistariisumisasiasta
veti mukaansa
suuremman joukon osanottajia
mitä on vuosikausiin nähty
tämänluontoisissa tilaisuuksissa..
;Tämä sellaisenaan on osoitus siitä,
selitti hän, .'että Canadan, suomalaiset,
kuten, muutkin canadalair
set, ovat suuresti ja läheisesli_kiin-tyneitä
, aseistariisumiskysymyk-seenT
Mutta voidaan kysyä, mitä käy-tännöllisUihyöyä-
olisi meille.,itse
Telillekin siitä; jos päästäisiuT täy-delliseerr
aseistariisumiseen? _
Tähän kysymVkseen,.voidaan tietenkin
antaa kaksikin asiallista vastausta,
yksi lyhyt ja ytimekäs, toi-nen-
melko laajasti "perusteleva".
Tosiasia 'nimHtäin"^on~ ensiksikin;
että kuolema voi kohdata meitä
kaikkia ennenakaisesti, jos nykyistä
varustelukilpailua ei lopeteta, ja se
voidaan lopettaa Tvain aseistariisu-missopimuksen
avulla. Me hyödymme
siis henkiriepumme säilyttämisen
-aseistariisumlssopimuksestav^
ja se on melko paljon se!
Mutta sen lisäksi me' hyötyisimme
dollareissa ja senteissä laskettuna|
usk^
Kun 'puhutaan iniljoonista '
tavalliset.: virtaset suhtaudumme
siihen joten kuten samalla tavalla,
kuin suhtaudummp tähtitieteilijäin
selostuksiin miljoonista tähdistä,
Se .on ; jotakin sellaista, suuruusluokkaa
mihin : me emme;: kerta
kaikkiaan kiinny.
Mutta jos vaivaudumme laskemaan
yksityiskohtaisesti mitä nämä
miljoonat ja; miljardit tarkoittavat
meille-itsellemme henkilökohtaisesti,
niin silloin voimme todeta esimerkiksi
seuraavaa: Canadan nykyiset
varustelumenot—-^vanhojen
.sotien velka-'.ja korkomenoja lur
kuunottamatta — nousevat keskimäärin
""sataan dollariin jokaista
miestä, iiaista, ^asta ja vanhusta
kohti. Kun canadalaisessa perheessä
on keskimäärin 4 henkilöä, hiin
tämä tarkoittaa, että ca^jadalaisper-heet
joutuvat maksamaan keskimäärin
$400 vuodessa nykyisestä
varustelukilvasta. ' ' - ;
Tältä pohjalta on jo helppo nähdä
kuinka suuren huojennuksen ja
parannuksen saisimme kansakuntana
talousasemaamme,' jos nykyisestä
varustelukilvasta vapauduttaisiin,
'^a siitä voidaan -vapautua
vain kansainvälisen aseistariisu-misopimuksen
avulla. / Siksi Canadan
suomalaiset, kuten muutkin^ ca-nadalaiset
ovat lisääntyvässä määrässä'
kilnlynfllä a.seislariisumisky-
Mutta^ tutkikaamme vähän yksityiskohtaisemmin,
mitä nykyinen
varustelukilpailu meiUe: kansakuntana
maksaa, mitä sillä olemme
saaneet .aikaian ja mitä se. todella
merkitsee. : . . • ':[.:.:X
Maamme puolustuslaitoksen menot
^ talousvuodelle 1950^0 pvat
hoin ?1,700 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan
Canadan puolustuslaitos on
niellyt toisen maailmansodan päättymisen
tjäikeeh^i^^
dollaria.
• Mutta kaikki .korkeimmat, upseerimme;
ikaikki oikeistopoliitikot, ja
kaikki <aseistariisumissopi
ovastustäj^at ; myöntävä,t v avoimesti,
että meillä ei ole kuitenkaan mitään
kättä pidempää maanpuolustuksen
kannalta katsoen. Tykkejä,
tankkeja," lentokoneita ja muita
surman välineitä on: tehty paljon-mtitta'
lie kaikki ovat nyt vanhan-aikäisia;<
2iimihinkään ; kelpaamattp-mia•
museotavaroita, selittävät militaristit.
Kun meitä canadalaisia, on-.vajaa
18,000,000 niin tämä tarkoittaa, että
jokaiselta canadalaiselta'mieheltä,
naiselta ja lapselta »on mennyt
15 vuoden aikana keskimäärin $1,-
000, * eli $4,000 jokaista perhettä
kohti varustelukilpailuun—-^ ja tällä
huikealla rahasummalla emme ele
saaneet mitään muuta kuin vanhanaikaista
museotavaraa, mikä ei
kuulema kelpaa" mihinkään?
• Ja viulut maksaa!verpina tavallinen
vkansa! , , • . "
Kuka. sitten "hyötyy" taloudellisesti-
tästä mielettömyydestä? Suhteellisesti
• hyvin pieni väestönosa.
; Noiri:'"p^
seerien jä sotilaiden palkkoiliin. d
tpinen puoli menee'uusien sotava-' ",J
• rusteiden, lehtpkbiieideii, v tykkien^;^^
tankkien - ja muiden tuliluikkujeii > '~
sbkä anfierikkalaisten ohjusten ja^ ^ ^
teollisuus bh; kiikbistanut njä; rikäsvg^
tunut. Mutta vuoden 1956—57.ti- \M
lästojeni K ahalyöbihti^ osoittaa,että
noin toinen, puoli puolustusmeno-.^!
jemme siitä osasta, jolla on ostettu
äotävälmeitä^Vja :^T)aiveiufc
miertiiyt viidelletoista' simrelle? sbta^
tarvetilauksista. . M I ^ , '
Yksistään lentokpneteellisuus sai ' \ ;|
kolmanneksen^ ; kokp mamitusta
summasta. ' A
V- /Nämä ;sptatarvetehU
.at upseerit "ja muut sptaviskaalit ^''^ 1
/kärsisivät-Stietenkin^^
öyätlsäanieeti?^^
:iflehbh|yubtta-;j
kannuksella. Kaiken kukkuraksi hB-:'M
taan ei siis kannata itkeä, sillä,./'
mciliä tavallisilla virtasilla on t^s-J.tt
Kaririättäa siis i puhua :jä:;rtbimia^^ H
kuudestamme jonninjoutavat, torai- --/M
ilut|j|fajyb^
^ viti i m 1 ii'^i'mi ii 1 h 1 n W
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 8, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-12-08 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus591208 |
Description
| Title | 1959-12-08-02 |
| OCR text |
m
'Ay'
Mi
~sen . . ja ystävällisen kansainvälisen Kähssak^^
;; Häh Mhbi^^ että JSriishtsheyin ehdotus täydellisen asclMani
teutjtäfouseksi ön:-h^ johon ei soii suhtautiu» kevyto
/'Varustautuniinen sotaan — mitä kumpikaan puoli ei halua — on
kadken^ ai^ostölun ulkoi^
•1*'''* Ahtaen.palttua nijl^ näkevät (Sotavarustelun lopettamisen
setirauksenaiv^^p työttömien rivejä ^maassamme, mr. Irvine sanoi.
e1;ta sptaekonom bn "aina haaskausta, mikä köyhdyttää minkä ta-^
vhMsa k ^ sijaan, että kehittäisi
~tervet^ ja. järkiperäistä
' Sen sijaan, että iiyt haaskataan miljardeja sotavarusteluun Catnadan;
tulisi käyttää tämän summan jälellejääneiden inaiden avustamiseen,
millä toimenpiteellä saataisiin maallemme miljoonia ystäviä/
selitti mr. Irvine.
JE^ttä nämä terveet ja lämpimästi tervehdittävät lausunnot tulkitsi-
,vat yleisesti Albertän CGF:n jäsenistön mielipiteitä ja toivomuksia,
se näkyy ehkä parhaiten siitä, että tämä maakunnallinen puoluekokous;
miscä oli 106 edustajaa, omaksui sellaisen kannan, että Canadan
. pitäisi vähentää asemoimansa siihen tasoon tai määrään, "mikä tarvitaan
sisäisen järjestyksen ylläpitämistä varten"; että Canadan tulisi
irtaantua NATO liitosta^ NORAD-sopimudcsesta; ja että Canadan tulisi
;vaatia kansainvälistä poliisivoimaa YK:n pysyvän kontrollin alaisuU'
dessta.
Hyväksytyssä pääaöslauselmässa kehoitetaan kaikkia ihmisiä
vaatimaan "hallituksia tekemään heti, ennen kuin se on liian myöhäis- ^
tä, sopimuksen ydinaseiden kokeiden lopettamiseksi •— ja että suunnitelmasta
atomiaseiden antamiseksi Japanille ja Saksalle pitäisi
kokonaan luopua. Ensimmäisenä tehtävänä sen jälkeen on ydinaseiden
yleinen kielto ja olevien ydinasevarastojen hävittäminen tiukan
kansainyälisein kontrollin alaisuudessa", sanotaan tässä tärkeässä päätöslauselmassa.
.. Tämä CCF.n maakunnallinen puoluekokous Albertassa ryhtyi
Siis aktiiviise:ti vaatimaan yleistä ja täydellistä aseistariisumista, sisältyen
siihen ydinasekokeddeh kielto ja kaikkieri ydinasevarastojen
hävittäminen! Lämpimäcti tervehdittävä ja paljon ajattelemisen aihetta
antava julkilausuma!
liiottamukieliicia neuyötteludä;^
men ; vja-- .iy$uvpstoliit6n\ tulevilta
suhteista. Näissä nk. .Jartseyini neuvotteluissa
esitti'Neuvostoliitto,, ä-voimesti^
^,,tiiai|Ee^^
hityksestä Neuyottelija '.kertoi Mös-koyam-^
allitseväi^^
tyksen, että, Saksalla on'laajoja
Liekin toimittaja Kalle Salo
täyttää itä^ääi^tjööluku^ 8
päiväiiä-;6(i Vuötta;r Merlddpäi-yästään
Jiuolimattä Salolla ön
tavallista Tiukempi työpäivä
valmisteilla olevan suuren jou-lunuirierpn
viUöksi, mutta sitä
lämpimämmin työtoverit, ystävät
ja naapurit onnittelevat
häntä. Kohta tulee ' Salokin
miehen ikään, joten onneksi
olkoon!
Ivar Seppä, Port Arthur, Ont.,
täyttää keskiviikkona, joulukuun 9
pnä 60 vuotta.
John Walli, Azilda, Ont., täyttää
torstaina, joulukuun 10 pnä 77
vuotta.
Julius Hanson, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää sunnuntaina, joulukuun
13 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutt«-
vain onnentoivotuksiin.
53MÄvasemman&siw
hyökkäystään Neuvostoliittoa' vastaan.
Ilmoitettiin, että Neuvostoliit-
;fö ei tule:kädet?r^^
saksdäisten saapumista Rajaj
Näissä neuvotteluissa ehdotettiin
, Suomelle sotilaallista aviuiautosbpi-musta:
Seuraavan vuoden msjalis-kuussä
palasi Neuvostoliitto uudelleen
asiaan ja ehdotti sillä kerralla
Suomenlahden ulkosaarieu vuokraamista
Neuvostoliitolle 30 vuoden
ajaksi: Suomen hallitus torjui
ilman muuta myös vijme mainitun
ehdotuksen muka Suomen "puolueettomuuspolitiikan"
vastaisena.
Kun ajatellaan sitä kehityksen taustaa,
jota aikaisemmin on valotettu,
ei Suomen hallituksen kielteinen
kanta tosin herätä ihmettelyä, mutta
voidaan ajatella, kuinka myöhemmistä
tilanteista olisi selviydytty,
jos hallitus jo tässä vaiheessa
olisi halunnut ja osannut osoittaa
neuvotteluhalua.
KUTSU MOSKOVAAN
Tilanteen yhä jyrkentyessä eh-
S.
J
se;'?'
•".VI •
Häviääkö farmaritkin sukupuuttoon?
Hevonen on nykyään melko harvinainen eläin Canadan farmeillai.
Nykyaikaiset koneet ovat ottaneet hevosen paikan — ja hevosista on
tehty makkaraa.
Canädalainen omaa maataan viljelevä h.ä.perhefarmari, jota on
hiin paljon ylistetty Pohjois-Amerikan mantereen talouselämän yhdeksi
graniitinkovaksi, kulmakiveksi, oh myös häviän^sä miltei yhtä
nopeasti ja yhtä vääjäämättömästi, kuin oh jo hävinnyt hänen hevosensa!
Yksityisyrittäjä-yhteiskuäitamme tuhoaa kaiken yksilöllisyyden
ja kaikki yksilömahdpllisuudet Canadan maataloudesta. Perhe-farinarih
tilalle on tulossa suurten rehu- ja y.m. yhtiöiden suurlaitokset,
jotka tehostavat maataloustuontantoa yleensä, mutta heittävät
samalla miljoonia farmareita perheineen mitään omistamattomien
tieoUsi/ustyöläisteh riveihin samalla kun yhä suuirempi osa farmareis-tkv
sidotaan käsistä jä jaloista sekä täysin riippuviksi suuryhtiöistä,
joiden "urakoista" jä "sopimuksista" heidän elämänsä on jatkuvasti
' " l i i p p u v a . •
: Cajjadankin farmareita tavattiin takavuosina peloitella neuvostp-kolhoosien
vaaralla, imutta nyt onkin .osöittauitumässa, että perhefär-mia
uhkaa vallan toisenlainen vaara suurpääoman astinlaudaksi
joutiimisen vaara.
T^^ paikkkaa lehteämme julkaistaan tänään — jos tila suinkin;
myöden ahtaa r— selostus Victoriassa pidetystä Efritish Columbiäi
imaatalousliitön '(Federation pfi Agriculture) edustajakokouksen me-hostaV:
bikeistovoittöiseh järjestöh presidentti; mr,; C. p.
^Ärabld oli siellä seiittänyt, että vaikkei farmareista tehdäkääh mak-
' kMfiai^^^m orjan tilaan he', ovat joutumassa hs,"pyst^^ yhteeh-i;
iuttäihiMh" (vertigal integ Tällä pystysuoraDayM^
; liittymisfeM^^^^
fej: ^ V tulevien" ehtojen; f sääntöjen ja määräysten perusteella, missä ei far-;
L-v- mareilla ole itsellään saniaii: koputusta.;^.K^^
' • — i esimerkiksi sitä, että rehuja jauhattavat suuryhtiöt rupeavat; tuotta-.
\; maan, sanokaamme siipikarjaa jättiläismitassaÄ.^N^^
' kanssa sopimuksen siitä, kivinka niöhta tuhatta: kä^
"ne määräaikaan_^mcnncssä tuottavat. Yhtiö varaa poikaset, siipikarjan
" w - ruoan, vakuutuk:et jne. "Farmari" saa asiallisesti vain'määrätyn
, ? viikkopalkan työstään. Tämä sellaisenaan voi johtaa joidenkin far-
I marien toimeentulon hetkelliseen paranemiseenkin — tosin kymme-st''
7; nien muiden farmarien elinmahdollisuuksien menettämisen hinnalla,
I' . mutta toisaalta tällaiset "pystysuoraan yhteenliitetyt" farmarit ovat
I - - > kokonat-ui riippuvai:iä suuryhtiöiden mielivallasta: jos saavat uuden
sboimuksen. niin silloin on eläma^'hetkeks^^
Eestin musiikki, teatteri
ja koulu tutustuiniskoKteena
,mintaan Neuvostoliittoa; vastaan.Tämäii - suunnitelman- mukaisesti pääsisi
Daladie^n Rankka sodiista. Saksaa yas^^^ jolla, olisi mahdollisuus
keskittyä yksinomaan.byökkäykseen.Neuvostoliittoa vastaan sen jälkeen;
piplÖäiaatUsissäpiire^
hustäibäan Siiomea kiBtkalsehiäan^^: M neuvottelut. (New York
että Sialin piti myö^lSu^mestajä^o^
«sunonpneMa <. .'..'OO.l isimme voineet' hyväksyä NeävösioIUtohta^
vaihdon sekä hätiköimättä liloskovan neuvot^lnissa etsiä maailmansodaA
syttyeissä puolueettomuuden tien'meille eduUisin^^
teH-Reinhold SventorNeuvostoIiitticr^aailman^^
'ix'
Entä:mitä£an.ovat tilastot,ja vastuunalaiset hallitusvirano^maisetV
I '"^ Eräs torontolaincn päivälehden kirjeenvaihtaja tiedoitti marras-
I kuun £3 pnä Ottavvasta lähettämässään uutiskirjeessä m.m. seuraavaa
i "Canadan farmarit, jotka hädintuskin pysyivät omillaan tänä vuonna,
I i \ joutuvat taloudellisesti'huonompaan-asemaan v. 1960. -
i "He voivat, saada tuotteistaan saman tulon kuin tänäkin vuonna,
I' l' tai heidän- tulonsa voi jäädä pienemmäksikin, mutta kun tarvitse-
I ' valtion talousasiaintuntija maakunnallisille maatalousviranomaisille,
r" jotka, olivat täällä keskustelemassa maatalousministeri Harknessia
kanssa' maatalouden tulevaisuudenkuvasta.'
Helsinki. — Suomen kulttuurivaltuuskunta,
johon kuuluivat tri
Aarne Huuskonen Helsingistä ka
pellimestari Mauno Sakranen Tampereelta
ja teatterinjohtaja Matti
Tapio Jyväskylästä, saapui marraskuun
25 pnä kotimaahan Eestiin
tekemältään ystävyysrhatkalta. Valtuuskunta
osallistui Eestisrä järjestettyihin
Suomen ja Neuvostoliiton
ystävyyskuukauden tilaisuuksiin
sekä tutustui teatteri,
koulu- ja musiikkielämään.
Koulujärjestelmä . Eestissä on
osapuilleen sama kuiin muuallakin
Neuvostoliitossa. Poikkeuksena on
kuitenkin mainittava, että keskikoulu
on 11 vuotinen samoin kuin
Latviasca. Pakollinen pohjakoiilu
on 7 vuotta ja sen jatko muualla
3 ja Eestissä 4 vuotta. Tällä hetkellä
koulu elää eräänlaista ylimenokautta
sillä \'uoteen 1962 mennessä
siirrytään 8-vuotiseen pakolliseen
kouluun kertoi meille eilen
kptimatkalla ollut tarkastaja Aarne
Huu-konen.
Eestin koulun oppikirjoissa oli
aikaisempina vuosina epäitsenäi^
syyttä. Viime vuosina bn tässä, suhteessa
pyritty parempaan ja ^yös
onnistuttu. Tutustuin viikon aikana
kblmeeh kouluun ja tptesin et
tä sodan 50 prosenttisesti tuhoama
ja sodan edelliseltä ajalta asukasmäärältään
kaksinkertaistunut Tallinna
kärsii kouluhuoneiden puutetta,
jonka yiaoksi johdu
ihimaan. yuorblukuperiaatteella.
Sodah j aikeen kärsittiin suuresti
myös opettajapulalta ja vieläkih bn
kouluissa joitakih muodollisesti
epäpäteviä opettajia. ' '•• :\"V:
Opettajien jatko opiskelu Eestissä
on järjestetty sodan jälkeen perustetussa
koko maan; käslttävä.ssä
ppettajicn jatkokoulutiisinstituuitisr
sa. Laitbs->käsittää 15 osastba ja on
sen palveiuksessa 53 henkilöä. Joka,
aineella on oma;kabinetti. Laitos
kärsii kuitenkin sekin tilanahtaudesta
ja mini. kirjasto bn jouduttu
sijoittamaan muiialliB. Kurssi-henkilöä^
ja tämä prosessi tulee
edelleen jatktimaan, maanviljelyksen
mekanisoinnin jms..' seikkojen
perusteella. > ^ . i
Tää korutont' on kertomaa siitä
kriisistä, missä maataloutemme on
ja myös niistä "tehokkaiksi" ylistetyistä-
menettelytavoista, millä nykyinen-^
porvarillinen yhteiskunta
tätä kriisiä^pyrkii ratkaisemaan pit-!'
källä tähtäimellä.
Tämä sellaisenaan nostattaa kaik
kien farmarien eteen kysymyksen
elinmahdollisuuksiensa vsäilyttämh
sestä ja taistelusta sen puolesta ->
taistelusta rperhefarmin säilyttämisestä
järjestäytymällä taloudellisiin;
osuustoiminnallisiin ja poliittisiin
järjestöihin. Toisaalta on erikoisesti
korostettava, että tämän maan
työväenluokan ja erikoisesti sen
järjestyneen^ osan kunnia-asia on
antaa - jakamattoman ja jatkuvan
keskus toimii vapaaehtoisella pohjalla.
Opettajat käyttävät yleensä
yhden kuukacden kesästä heille
määrättyä koulutyö:kentelyä osallistuakseen
kursseille.
Oppilaitten .työtuloksiin ei viikon
aikana voinut syventyä, mutta kiintymystä
niiden suorittamiseen oli
hiavaittavissa sekä opettajien että
oppilaiden keskuudessa. Kiinnostus
oli suuri myös luokan ulkopuolella
tapahtuvaan tiuorisbtolmhitäan,
jonka johdossa opettajat kiinteästi
ovat mukana.
Eestin teattereissa teknillinen
henkilökunta on suurempi kuin
taiteellinen. Henkilökunta kokonaisuudessaan
on myös huomattavasti
suurempi kuin meidän ja teatteritoiminta
siellä bn huomattavasti
paremmin organisoitu kuin meillä,
kertoi teatterinjohtaja Matti Tapio.
Esimerkkinä hän mainitsi dramaturgit,
jollainen oli kaikissa teattereissa,
mutta joka tehtävä meillä
on jäänyt ohjaajan tehtäväiksi
vaikka kyseessä on selvästi oman
alansa muodostava ammattiryhmä.
Näyttelijäin sosiaaliset edut ovat
huomattavasti parenunat kuin meillä.
Myöskään ei näyttelijäin tarvitse
mennä omissa vaatteissa näyttämölle.
Tämä koskee jokaista näyttelijän
käyttämää vaatekappaletta
aina paitaan asti.
Katsomot Eestissä täyttyvät jatkuvasti
ja näytelmien esityskerrat
mainitaan 100—150 kertana. Syynä
tähah näkisin sen, että ohjelmis-tbcsa
pysytään lähellä tavallisen
ihmisen ajatUsmaailrtiaa, väiriiistel;
laan näytelmät hyvin ja siten esitetään
täysipainoista katsottavaa.
••• kuioromusiikki on ; Eestissä suuren
mielenkiinnon kohteena. Yleensä
kaikilla yhteisöillä on toiminnassa
kuoro ja jokaisessa kulttuuritalossa
tbimu^u^
inbih icouliiissa. Näin kertoi kapellimestari
Mauno Saksaneh. •
Eestiläiseen erikbisuuteen,; maata
käsittävään kuoronjohtajien 'sekakuoroon
oli,minulla ilo tutustua.
Sain seurata kuoron harjoitusta^
joka pidettiin Tallinnassalseuräava-na
päivänä annettavaa-konserttia
varten. Kuoro tietääkseni käsittää
kaikki Eestin kuoronjohtajat ja on
se saanut .alkunsa Pärnun musiik-kikursceilta,
muttama^vuosi sitten.
Prof. Ernesaks ja Juri Variste toimivat
kuoron johtajina ja heidän
aloitteestaan se on myös saanut .alkunsa.
• Samalla kun kuoro kokoontuu
sangen juhlavassa kokoonpanossa,
250 laulajaa, se voi tällaisessa
tilaisuudessa keskustella kulloinkin
ajankohtaisista asioista, kuten nyt
ensi kesän suurista laulujuhlista.
dötti Neuvostoliitto lokakuun 5. pnä
•äo.rkpnkreettisia neuvotteluja, joiden;
tarkoituksena oli Leningradin
tiirv^iailisuudeh takaaminen Suomesta
|kasih suoritettavalta hyökkäyk-seltä;^
Neuvbstoliittb halusi nyt
käyttää; hyväkseen sitä lyhyttä hen-gähdy^
äiicaa; minkä hyökkäämättö-myyssopimus
Saksan kanssa saattoi
sille antaa. Neuvostoliitto oli jo
solminut ystävyys- ja avunantosopimukset
Baltian valtioiden kanssa
ja saanut täs^ä Baltian kansojen
voimakkaan avun näiden maiden
fasistisia hallituksia vastaan. Niinikään
oli Neuvostoliitto varmistanut
Puolan luhistuessa Saksan"
hyökkäykseen kasinsa ientiset venäläiset
alueet Itä-Puolassa; mutta
— kuten Churchill oh todennut —
Saksan pääsy Suomen kautta oli
jäänyt vielä avoimeksi. Koska Suomi
oli jo aikaisemmin torjunut
avunanto- ja takuusopimukset, ei
Neuvostoliitolle jäänyt muuta mahdollisuutta
kuin pyrkiä takaamaan
rajansiirroilla Leningradin turvallisuuden.
Mitään epäselvyyttähän
ei voinut jäädä seuratessaan Suomen
politiikkaa, mitenkä mahdottomaksi
Leningradin asema Saksan
hyökättyä tulisi muodostumaan-
Siitä, millaiseksi rintama muodostuisi
heti sodan alussa, riippui ratkaisevassa
määrässä koko Neuvos-tbliiton
puolustus ja Hitlerin hirmuvaltaa
vastaan käytävän taistelun
kulku.
VAILLA VALTUUKSIA,
KUMPPANINA TANNER
Neuvostoliiton tärkein vaatimushan
oli rajah siirtäminen etelä-
Kannaksella — missä se nyt oli
32 km:n, ts. tykinkäntaman päässä
Lenignradista — muutamia kymmeniä
kilometrejä niin, että Lipo-lan
tienoilta lähtevä uusi rajalinja
olisi yhtynyt Suomenlahteen
Koivistolla. Muut aluevaatimukset
koskivat eräitä Suomenlahden ulkosaaria
sekä laivastotukikohdan
vuokraamista Hangon tienoilta, jotta
Neuvostoliitto olisi pystynyt sulkemaan
Suomenlahden suun Saksan
laivastolta., •
Kun Suomen Tukholman lähettiläs
J. K. Paasikivi lähti lokakui^n
9. pnä Moskovaan ensimmäiselle
neuvottelumatkalle, oli hän jokseenkin
vailla minkäänlaisia väl-,
tuuksia, kuten koko neuvottelujen
ajan. Toisella kierroksella tuli. mukaan
yaltiovarainministeri Väinö
Tanner, jonka hänen omatkin puoluetoverinsa
totesivat kykenemättömäksi
neuvottelijaksi ja jpnka mukaantulon
neuvostoliittolaiset ovat
katsoneet olleen eräänä pääsyynä
neuypttelujeh katkeajniseen.
Neuyostoiiitto 'tarjosi, alueväih-dbn.
hintana Suoihelle puoUa suurempaa
aluetta Neiivosto-Karjalas-ta--
i Porajärven ja Repolan kuntia,
joita Suomi jo Tarton rauhanneuvotteluissa
oli vaatinut itselleen ja
ja jotka jo kerran väkivalloin oli
yritetty liittääkin Suomeen. Neuvostoliitto
pyrki jatkuvasti sovitteluun
ja perääntyi osittain jopa
aluevaatmuksestaan Kannaksellakin,
mutta Suomen hallituksen Isäntä
oli ehdoton; äärimmäinen.myön-nytys
oli Suomenlahden ulkosaarien
luovuttaminen lukuunottamatta
pääosaa Suursaaresta sekä hk.
Kuokkalan mutkan oikaiseminen.
Tällaisilla aluesiirroilla ei pllut
kuitenkaan tarvittavaa merkitystä
Leningradin turvallisuuden parantamiseksi.
STALIN LYÖ KORTIT PÖYTÄÄN
Suomen virallisten ilmoitusten
mukaan käytiin neuvottelut kuitenkin
ystävällisessä hengessä. Stalin
löi avoimesti kortit pöytään: "Me
emme pelkää teitä", hän sanoi. "Onhan
meillä sotilaallinen ylivoima.
Mutta meidän on oltava varovaisia
niiden vuoksi, jotka voiyat käyttää
teitä astinlautanaan. Sen vuoksi on
strateginen rajansiirto meille tärkeä."
Stalin korosti useaan otteeseen
.neuvottelujen aikana, ettei
Suomi yhtä vähän kuin Neuvostoliittokaan
mahda maantieteelliselle
asemalleen mitään. Kun Neuvostoliitto
ei voi siirtää Leningradia toiseen
paikkaan, on pakko siirtää raja?.
Koska nykyaikaiset tykit am-uvat
50—60 km:n matkalta, ja raja
kulki 30 km:n päässä, oli raja saatava
70 km lännemmäksi Leningradin
kohdalla. Kun suomalaisten ta-hplta
kysytti inl kertoo Tanner, mikä
valtio Neuvostoliittoa uhkasi
Suomen kautta, kun Neuvostoliiton
ja Saksankin välillä on nyökkää^
mättömyyssppimus, totesi Stalin,
että tilanne voi helposti muuttua.
Hän viittasi siihen, että rauha Saksan
ja Neuvostoliiton välillä oli
eräs vain väliaikainen ilmiö.
LÄNSIVALTAIN NAPPULOINA
Tällaista realismia eivät Suomen
hallitusherrat ymmärtäneet eivätkä
kai halunneetkaan ymmärtää. Poliittinen
johto oli luisunut pienen
koplakunnan käsiin, pääministeri
Cajanderin, ulkoministeri Erkon,
valtiovarainministeri Tannerin ja
puolustusministeri Niukkasen, ja
nämä puolestaan tekivät parhaansa
l^nsiyäitain nappuloina ja vahvassa
toiveajattelussaan Hitlerin avusta.
kuttatf "amakin, eräiden mielipiteisiin:;
Eduskunta pysytettiin syrjässä,
"HEILLÄ, ON' MUITA
TEHTÄVIÄ" / ^ .
; iNöuVptteiö^
loppu: Marraskuun 13 pnä ilmoitti-neuvotteluissa
"ole onnistuttu löy-tämäänJpoäj^
ä s i ^
sopimukselle, olemme katsoneet
tarkoituksenmukaiseksi matkustaa
tänä iltana-takaisin. Helsinkim". Ulkoministeri
Erkko V ilmoitti puolestaan
| s M b ^ ^ iiSiio-mi
voi^ aiitaai .yaltui^ jäädä
"liian pitkäksi aikaa, Moskovaan".
"Heillä on muita., tärkeitä tehtäviä
- i - täniä koskee - erityisesti valtiovarainministeri
Tanheria". i v;
Tällaisella Harkitulla yliolkaisuu-della
suhtauduttiin neuvotteluihin^
jotka olivat itsenäisen Suomen siihen
astimen ulkopolitiikan tärkeimmät.
Mutta oliko Suonii itsenäinen?
le Temps kirjoitti Ipkakuussa -39:
"Yhdysvaltain , heille pspittaman
.mielenkiinnon rphkaisemina . . ,
suomalaiset pelaavat diplomaattista
peliä ki^imäyerisesti ja päättävästi."
Kuitenkin Yhdysvallat oli vain
osatekijä tässä' "röhkaistissa" lukuisten
muiden rinnalla, kuten aikaisemmin
huomasimme." Englanti
ja Ranska halusivat Saksan vuoksi
saada sodan puhkeamaan Neuvostoliiton
rajoilla hinnalla millä hyvänsä,
ruotsalaiset fasistit taivutti^
vat Hitleriä ja puuhasivat Ruotsin
sekaantumista hallituksensa virallisesta
kannasta huolimatta ja Saksa
odotti Neuvostoliiton paljastavan
aseensa. Vaikka Hitler oli äskettäin
murskannut monta maata, oli sen
sallittu vastaanpanematta tapahtua,
mutta kun Neuvostoliitto vaati suhteellisen
pieniä rajansiirtoja estääkseen
^iljoonakaupunkinsa tulituk-
•sert suoraan rajan takaa, nousi kapitalistinen
maailma takajaloilleen
toivoessaan tilaisuutta saada vihdoinkin
' lyödä maahan "Venäjän
sävijalkäisen jättiläisen", miksi se
Neuvostoliittoa tpi veajattelussaan
luuli.
MOLpTOVIN ARVIO
Ulkoministeri Molotov totesikin
maaliskuussa 1940, että jos Suomen
suhteen ei olisi ollut ulkopuolista
vaikutusta eikä yllytystä Neuvostoliitolle,
vihamieliseen politiikkaan,
niin Neuvostoliitto ja Suomi olisivat
voineet sopia rauhassa keskenään
vuoden -39n neuvotteluissa ja
"olisi selviydytty ilman sotaa".
Neuvostoliiton tietotoimisto kirjoitti
yhteenvetona v. 1948 mm:
"Suomen hallitus hylkäsi toisen
toisensa jälkeen kaikki Neuvostoliiton
hallituksen ystävälliset ehdotukset,
joiden • tarkoituksena oli
taata NeuyostPliiton jä samalla Leningradin
turvallisuus, siitä huolimatta,
että Neuvostoliitto oli valmis
tyydyttämään Suomen oikeutetut
vaatiihukset.. . Näillä ja muilla
samantapaisilla vihamielisillä teoilla
ja prpvpkatioilla Neuvostoliiton
—Suomen rajalla Suomi pani alulle
sodan Niäuyostpiiittoa vastaan.".
Mutta yhtä mielenkiihtpisia kuin
p ä l i i k k ö i s Ä t t a | im
t ä p e t t ä Ä a i r i e h l p i e i i i l t^
teiltä kolmelta niin; pitkän iaikaa?^
• ^^"Kbska"^-: , ; s d i t t i v:5ykM^ i p ^ p ^ |^
jista, "hän ei tahtonut meiinä^^
dun:-;poikkL'r-
•m.
' '^Moskinrxa;^ Neuvos-^l^j
tbliitqn pääministenn Hrushtsher
vin viime syksynä suorittamasta '
USAn-vierailusta ilmestyy pia^koin^r?^^
Moskoyassa: Tepkseh; niini bn "Sil-^ ij
mätysteh- Amenjkan kanssa". -0' -S^S^
Kirjan 12 tekijän joukossa pyat^H^
mm. Isvestijan päätoimittaja Alek=^^; 5^^^
isej Apshul}ej:i Pravdan päätoimit- ^
taja Paul Satjukov ja Leonid Ilji- i?|
tshev, kbmmunstisen puolueen pro^
pagandapäälllkkö. . ' 'y:':;^'^^-^^
Pravda ja Isvestija julkaisivat •^.j
sunnuntaina otteita kirjasta, jossa -'l
on useita Hrushtshevin ja USAn-po-;i|^L
liittisten johtajien välisiä keskus- : f\
tel u ja. • • • • • "V^^iii
-.'4-.
edelliset on ulkoministeri Molotb-vin
toisesta neuvottelijasta' Väiiiö
Tannerista esittämä' arvio joulu- 'jif
kuun 2 pnä -39, jolloin - juuri' ciäS/f^
nimitetty uusi Rytin johtama sota- /-
hallitus ulkoministerinään Tanner:"
"Herra Tanner oli ja epäilemättä - J\
on edelleenkin Suonien-—Neuvostii^l?^
liiton neuyottelujen paha henki. Jos ' /t
herra Paäsikiyiblisj hoitanut neu\
votteluda ilhiah Tanheria, k u t ^ ,ta.:i 3^;^
pa.h tu• i7 ^n- iid- en• •e :s ivaiheen •a ika.r Vi;i. ^. .4i -A;hJ-e «/:SÄiit^ä
blisiyat todennäköisesti johtaneet,
tyydyttävään sopimukseen. Muitti|||i|||
herra Tannerin osailistuminen pi- -^^^^f
lasi koko asian ja ilmeisesti -sitoi...g;!
herra Paasikiven kädet."
Tällainen oli siis viime aikbina,-':S|
sosdem. lehdistössä,paljon puhuttu ; i|
Tannerin ajama "Paasikiven linja" f!f"i
HALSTIN YHTEENVETO' •^
Tunnettu suomalainen sotilaspo-liittmen
Mrjbittaja everstiluutnaht-^;^
ti Wolf H. Halsti toteaa puolestaan .y;
kirjassaan "Talvisota": .'^^
•' "Yhteenvetona on sahpttava, että. v.||v
Suomen hallitus jäykällä ä s e n t e ^ l^
laan ja antamalla neuvottelujen^ ^.^JJ
katketa e(iesläh(B5tymättä venäläis^ , ^-^
ten vaatimuksia kärjisti ^ilanteenH;;S;|
sodaksi ennenkuin se oli tehnyt- t4
kaikkensa selvittääkseen asioita':, r'";)
Voiko joku kuvitella sellaisen-'"'
herran., kuin, Hälstiiv sj^UiJstyy^n^
liioitteluun tai liärkitseniattdmuu-/ , ,Ä
teen
Maataloiiskonetehtaan
työläisiä nälkätaipaleella
Toronto. - - Täällä olevasta Mas-sey-
Fferguspnin maatalouskoneteh-taalta
pantiin viikpn vaihteessa ppis
työstä npin 300 työläistä. Tehtaan
tahplta ilmpitotaan, että työstä
ppispaneminen johtuu siitä kun
•SS»
Jaa, että mitä hyötyä siitä olisi!
Eräs torontolaincn kirjeenvaihfa-jamme
; mainitsi viimeviikkoisessa
paikkakuntauutiscssaan,; että Don
haalille järjestetty :ke_skustel_uko-kousaseistariisumisasiasta
veti mukaansa
suuremman joukon osanottajia
mitä on vuosikausiin nähty
tämänluontoisissa tilaisuuksissa..
;Tämä sellaisenaan on osoitus siitä,
selitti hän, .'että Canadan, suomalaiset,
kuten, muutkin canadalair
set, ovat suuresti ja läheisesli_kiin-tyneitä
, aseistariisumiskysymyk-seenT
Mutta voidaan kysyä, mitä käy-tännöllisUihyöyä-
olisi meille.,itse
Telillekin siitä; jos päästäisiuT täy-delliseerr
aseistariisumiseen? _
Tähän kysymVkseen,.voidaan tietenkin
antaa kaksikin asiallista vastausta,
yksi lyhyt ja ytimekäs, toi-nen-
melko laajasti "perusteleva".
Tosiasia 'nimHtäin"^on~ ensiksikin;
että kuolema voi kohdata meitä
kaikkia ennenakaisesti, jos nykyistä
varustelukilpailua ei lopeteta, ja se
voidaan lopettaa Tvain aseistariisu-missopimuksen
avulla. Me hyödymme
siis henkiriepumme säilyttämisen
-aseistariisumlssopimuksestav^
ja se on melko paljon se!
Mutta sen lisäksi me' hyötyisimme
dollareissa ja senteissä laskettuna|
usk^
Kun 'puhutaan iniljoonista '
tavalliset.: virtaset suhtaudumme
siihen joten kuten samalla tavalla,
kuin suhtaudummp tähtitieteilijäin
selostuksiin miljoonista tähdistä,
Se .on ; jotakin sellaista, suuruusluokkaa
mihin : me emme;: kerta
kaikkiaan kiinny.
Mutta jos vaivaudumme laskemaan
yksityiskohtaisesti mitä nämä
miljoonat ja; miljardit tarkoittavat
meille-itsellemme henkilökohtaisesti,
niin silloin voimme todeta esimerkiksi
seuraavaa: Canadan nykyiset
varustelumenot—-^vanhojen
.sotien velka-'.ja korkomenoja lur
kuunottamatta — nousevat keskimäärin
""sataan dollariin jokaista
miestä, iiaista, ^asta ja vanhusta
kohti. Kun canadalaisessa perheessä
on keskimäärin 4 henkilöä, hiin
tämä tarkoittaa, että ca^jadalaisper-heet
joutuvat maksamaan keskimäärin
$400 vuodessa nykyisestä
varustelukilvasta. ' ' - ;
Tältä pohjalta on jo helppo nähdä
kuinka suuren huojennuksen ja
parannuksen saisimme kansakuntana
talousasemaamme,' jos nykyisestä
varustelukilvasta vapauduttaisiin,
'^a siitä voidaan -vapautua
vain kansainvälisen aseistariisu-misopimuksen
avulla. / Siksi Canadan
suomalaiset, kuten muutkin^ ca-nadalaiset
ovat lisääntyvässä määrässä'
kilnlynfllä a.seislariisumisky-
Mutta^ tutkikaamme vähän yksityiskohtaisemmin,
mitä nykyinen
varustelukilpailu meiUe: kansakuntana
maksaa, mitä sillä olemme
saaneet .aikaian ja mitä se. todella
merkitsee. : . . • ':[.:.:X
Maamme puolustuslaitoksen menot
^ talousvuodelle 1950^0 pvat
hoin ?1,700 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan
Canadan puolustuslaitos on
niellyt toisen maailmansodan päättymisen
tjäikeeh^i^^
dollaria.
• Mutta kaikki .korkeimmat, upseerimme;
ikaikki oikeistopoliitikot, ja
kaikki |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-12-08-02
