Vapaus, August 20, 1928

              Komintenim tp. km foimmtaselostns kond enndle TnaailTnankongressille.
toT. Baharinm raportista
m 178 —
iii!''.i!iim'*.^ilii1
Lyhennys
iloisista
i faiiMfByHftCTti. Joka suca shtea.
Canadan eräitä työläisvastaisia
OUCEISTO- j&Ooia «Hat Tasiaavaa TaSaafci.
f EonkseHista. tilanietca: obJektirTi-f
sestz tsssz. oli askel scslalideiEokraat-
»täta taktrkkaia' kahden. JoSa pjT>
,^tääa "taloadeffiäees ^ decokrstiaaa"
tja "teolilseea rasiaac". TSisä oi-irrtersatEioEaiea,
JrsÄoIaisten" taboha, jotka yrittivät " " ^ " "^
^ keistovaaza OB ryt er.?^^ärgfrä edes-ja
03 arran sehrää, etlä
Onadan hallilss tietysti kieltää
että GtnaHgn lakikirjoja olisi
sehräaLi tröiäisvstakia lakeja. Sii­tä
hsoHcsaita me xäitässme^ että nii'
jhioda kassalsTäHstä järjestöä,
jposhsiösia tappion jälkeen Nearos-ttoliitoa
kossmniiistisessa, paoloeessa
03
? zaeidän täytyy, «es jäikees kan trots-v^
hni^ socaa, JoEoir joiai.: i l c i , eträ Varsovan järje^össä onjontoricn ^ ^ ^ ' ^ J ^ ^ ^ ^ .
^ '-,-rVc:^:^Tä komiteaa . nsasta metäannesten edasisjaigj^l
- e r e t t ä r e e n fcyökkäyksä, -rean e:- ty^aas fe^^ks^ t^--.^f-p7r ^ telahenki ja tefctön aoru^ saSi
tä tä=ä on e=ne=kaikkea XeavoÄo- tealisyyden sixytrr-^T^k^ -. ^ 1 merkiSyfaellisä ja täÄehä päSI
ee^riIi2J2n-re=iF:, että seiEä o= yt*.esa^en»^ -«*«.|
paolae, josia johdossa on tavaEisa Eda^ajia kokonksesEa o'd lo.
;kiZaisen oppositEio!:! on l y ö ^ , ottaa
-määrätty linja säihin oikeistcakioo^
laittomaksi tekexnbeksL Heti näiiJea|taLh«näoä yritykset toTJataiksi,;!^^
poikkeoslakien laatimisen jälkeen'matta itse oppositsionia tahoatamis-i
pidätettiin j a toomittiin vanketiteenjgosesgi, jonka keMtykses faaxppa-:
tmmettaja radikaalisia tTö!äi£iä.|kohtana oli e s . "T^enfnbändin" ka-?
t ä on j a että riettain näistä on Ca- X i i t ä poikketslakeja vastaan käy-; joartiaea, — tämä prosessi pakort?Ki;
czj^za rikoslain 93:s pykälä. Paria-'dyn ^^»atg^nnn^ scaraoksena halli-jiäiödät tekemään maatasda johto-j
rn-ritjn käsitellävinä on oHct k m s s i l t ^ komosi ne vuotena 1919, sir-iP**^ä=iä. Olemme vakoattaneet, et-;
Viin oikeistoryhTiffn näMert.
KONKREETTISEN TILANTEEN
SUTTXHÄTON HUOMIOON-OTTAMINEN
^^in oUea täytyy melkein poik-liirt&
a -vastaan Tarrrstya
työläisS, jotka sodan aikana tulevat jdastaen 20 kämppää ja 201 aia.j
Ja vaikka paolaeemfce onM^ saa- ii*tele=2a^
aaat maodostaneesa tila=teess Isat, kein oSacmaan kesrenaan^.; P«TkWt«h«t
.^mren me-estvksen, morastaan !os- i>£le7ien jostajiea järjestö, jotka $ __ , .
taselostaksesta käy fcaitenkia pao.aeemiae. jkerralla k>s>m>s tolevan katkaS'
;kanden palkkataksoista. Jotenfo
j5ksmirfisiä oltiin siitä, että nf^
isin tarjotut kaacaisamaksat orA
ilizan karjat, k o ^ metsätkia ovatl Vn. Perspekfivit ovat edolSset
lakifhdogirtf.?; joilla on esitetty, että | tien kuitaiidn radikaalista toimin-tso
pykälä poistettaisiia rikoslaista, $ taa koskevat kohdat rikoslain 93
vaan ne ovat kaikki tolleet byljätyik-1 pykälään. Täten poUittisIoontoisista
e. Viisseisiii, j<^ tunnetaan nimel | asioista tAtiin murhan ja varkauden
lä lakiesitys 191, l ä p ^ alaimonsien,; kanssa
nruTta senaatti, tuo kapitali^isen
hallitoksen tunrallisausveslttili, hvl-käsl
sen. Täti hylkäystä tiehdessään
tuon lakädbdotoksen vastustajain
t ä trotskämi oa sosialidemokraatti-[ keaksetta lrj>ra-WTw paolaesiin cäfc-aea
teckesssL Jotkat toverit ajatte-^dea todeta, että ne Inan mjSbään
levät eiiimmässään, että tämä oa"
liiotdtxxa. Mstta LGunbandin Ids-tekcrvät
CTietaKfkk^pftii tilaanemaa-tcksiin
nähden. Tilartrre on jo maat-
ETEENPÄIN TAISTELUUN,
VOITTOIHIN!
syleensä hyvin haoaoja.
vit toiminnaEemme, saonnsatj Kesknstehm päätyttyä
rt menestykseSemae. Ei f tiin seuraavat alimmat
lole minkäänlaista syytä sanoa, ettäjsat, jotka tulevat olemaan yaaö-j
Jperspdc
Toverit, es ole paarteisiamme pa-UekniSiiea prose^ iapitaKstisenjniakseEa koko pohjois-Ontarioa aio.
haaat niin paljoa siksi, e t t ä pitäisin j organismia osittainea Injittcminto, ? ^eHa: „ M nn v ^ ^ - o .
yleistä tilannetta ja y l ^ ^ k - 1 t^p^talismin s t a b i K s o i t ^ u s p r o s e ^ L ^*
siä toimisnanemme epätyydyttavma taittaa meiha niskan, katen Eosiali-Sp^^ hyväksyttiin searaavat S"
tai epäedanfyrna. On kokonaan ^in-^demokraatit ovat ennustaneet. P ä i a - i g ^ j . g s e t t i ä kpL kymmenea ia^
-rastoisi Mrtä t^lfy «^TTrr^fn yyhitti^ -y^^^^,^1 ' jota enemmän nämä. ristu Anjaan asti, siitä saaremmille IS
s i i a k y s v m r ^ ' ^ VrgvmTrfa^ sc^l^^^t kärjistyvät, sitä Meisämättö-1 s e n t t i ä kpL Eoortikanpalla katkak
samalle tasolle asetettavia ri- J^i^^ opposteio-.tanut, mutta paoloeet eivät ^an v a a r a a kya^ j f e e e a - s e l j ^ on nykyinen tilanne, sitäJte
Jos tuo rikoslain terrori- " ^ ^ f f ^ J ^ ^ / » " . f " ' * ^ ^'T^l^^.jl'* vastaliikettä taiHta ^ a n [ s t a b ^ ^ ^ S S i ^ ^ Ä j k f ^ i e n e m m ä n laajenee j a tajittau maa- ai
pykälä lahdclaan peruuttaa, on työ­lästen
rybdvtlävä proten^
ritä rastaan paljoa äändckänxoun
latmmnot paljastivat rikoslain 98jkuin mitä tähän saakka on tehty.
Britdläissvnlvisiä vastaan laaditto
poikkeuslaki on peruutettu. Siir­tolaisia
kosixva laki on jälleen sa-nutä
se oli exmen
pykälän «alaiy^ tarkotuksen- Näis-1
sä lansosnoifsa näet vntattiin, '^et­tä
työväenyfad^trksillä ei ole nä
tään pdjätfävS vuoden 1919 Isis-1 nianlaioai k
säädänitassi; etlä vilpittömien an» 11919 korjatzsta, mikä tdd mahdol-maaivhdt^
vften jäsenet ovat vleen-1 {|cdcsi brittiläbfe * nt; isten karkolta-sä
laioknuliaisia kansalaisia, jotka Imisen jos heidät k^sottiin *Vastai-etnjaan
puolnstaessaan snorittival s Tnirli«ik<i," yntJj termiä sovellulet-velvollisirotensa
valtiota kd!i2aan—-[{iin aktnvisiin työläisiin,
muaa ulkopuolella ammatilliscB | Vaikkapa tämä vainopvkäli on
liikkeen on aineksia, komnmmsteja, | j ^ , ^ briltiläissvntvisten'Canadan
joda uhkaavat ei ainoastaan koko i^^iA^^^ädea niskoiita.* oa se vielä
k i r i i n . ^ Nyt uhkaa = myöhään, antavat liian =y5hääa oh-|,,^^^j^^-^j^j^-^,£ttJuaBa maodo^iperä jalkojemme alla. Kan me opim-saarm
raar. «k>t.torfr«sm tafcol. jehxontoiBa tunaaslauseita j . n ^ IB- _ «,«aan ooimmekin.
kansa myös Komiaterzuin, sen joh­toon
nähden; Komintern ei aina
heti aikanaan vastaa uusnn tapahtn-miin,
trasiin tilanteihin.
ta, kan otetaan Eommanistinen in-|niBta tuntoa, että tämä pitää paik-tematsionale
kokonalsaodessaan.
Analysoimani itfahflisoJtomHlninTi,
parlamentarismitt jätteet, sosialide­mokraattien
vatkatun, jotkat erikois-ominaisandet
»^rnat^j^m^fffjR-n^^
salaiset ovat pääkohdat, jotka p i t i ­vät
vireiHä t ä t ä vaaraa. Tämä vaara
oa eri puolueissa ilmennyt eri nmo-doissa.
Hiten se sitten on ilmennyt?
Cns%Bi pyrkimyksenä kinnana m i l lä
'tnneesiä jsjä3sL.Jca^:si&{me, •— j a me varmaan opimmekin.
^r,T^r^ ja_<yfp1i;«.Tnpi-^^ _ yhdistämään jokapäiväisen . t o i -
tyn'=^anjaok^" kgjgjTH^****"- Meidän [ jnrrttnTnm» saariin poliittisiin kysy-
TaSitseva vaikntaksemme oa kiistä- f myksiia, sSIoia me vaHöitaamse Län-mätöa
siirtomaissa, se oa kii^ämä- ? «j-Earopaa maiden työväenlnokan
Tähän saakka eivät vielä puolueet
t ö n sellaisessa maassa kain Eiinas-^ saaret joukot, alistamme vaikutuk-sa;
olemme lähellä sitä hetkeä, joLjsemme aEe kapitalististen saarvalto-tessa
59.00 koorti ilman "iJaHansta" 1
ainoastaan joko hajalleen katkaisti]!
na tai tien viereen pikka läjiia ka-sattcna.
Käsin pafTansta 16 jat
kai«Tlle asettui kokous jyrkästi vas.
tastamaan pitäen sen hevosten työ.
na. Myöskin päätettfm vaatia $60
aUmmabd kpzkausipalkaksi, s«]ä
ryhtyä myös kuukaasitöissä soTeI<]
hittamaaa 8-tunnin--työpäivää.
Taistelu yllämainittajen taksojen!
vaisen rgmii» kyxynykss»
koitaksSm»» jm. -t^tävnaaa*. Me
joko. liian paljon puhumme ylels-
TnaaihnallifiBta k>^t>m>k5wtä emme-tahamarJafllLmtitgenr
pelkoa rikkoa ikä tee autään jokapäzvSistCT kyay-ponnariPisen
laillisnuden pnitteitmriTirp.t<m r a t k a i s e m i s ^ taiUca pysyt-vieläpä
srflaifff^kia tapauksissa, j o l ­loin
pii välttämätöntä kulkea näiden
rajojen yli, liianfiyena nöyryytenä
porvarimsia lakeja kohtaan. Tämä
oikeistotendenssi Hmenl m y ö s «frn?,
e t t ä jätettiin IraojBäiQXL^iJÖamrtta
yhteisknnlaa, raammyo» järjestynyt, j ^ , ^ , ^ aaaalaisiin tvöläisiin näh-tä
työväkeä toeaan." Tästä siis hu*^ seikkaa^ on Canadan
maammc,vnuksi halUlu» pitaa n-^^5^5^ puolnstusluton kohdisteöa-koflama
983atla pyUlaa. . r a huomiotaan.
Vaikkapa senaatti koettaa kovasti^ rauhalli
ralänmaa järjestyneelle ^^^^'nm harjottarnJseen on vieläkin var- aikSfia i ^ « < » > . « f ^ n ^ i^^i^^j^
että ei a l l ä ole nutaan p e t o l a ^ ? ^ epävarmaa, mikäli se koOLce ea- lä,'mi£ä niitä olisi pitänyt k Ä t -
tnoo pykälän suhteen, mm kaikdtti^jj^j^,^^ jygjgj^ Oikeoslaötos-tää.
onneks « I i r i e n sano^ e» l ^ j ^ päätökset eivät näet ole W
ja järjestöt tulevÄ « ^ « n k m ^ j ^ » -
Oikeus rauhalliseen lakkovartioin- tämättömyyttä esJ^g^HH '«"-"i^^n
telemme jofcajjärräisten kysymyztea
piirissä ja unohdamme äen, e t t ä ne
olisi y b d l s t ^ t ä v ä suuriin poliittisiin
korostamaan tämän työlaisvastaisen
pykälän poiäamista.
Lokijoillamne saattaa olla Idin-tobta
t £ e t^ niiksi tuo pykälä 93
liitettiin Canadan rikoslakiin. Sen
sijostanusdcsi «n InoUra lyhyt ka^
saos mnatamlia edesmesoeihin iso-riiiu
Vuomui 1918 alkoi balUtosta
\KjotfaA < ^ ah­taina
Iraoioatos Venäjän työlästen ja
talonpoikain vt>l||»"^twmnnlgelle- zm-ka
tapahtui xnaira^oBUSsa, 1917.
Tätä kasnatusta pidettin samanlai­sen
rallaidanaouS^en valmistelana
Canadassa.
kaan yldi^itäviä- Kun kuitenkin
Canadan korkein oikeus päätti kan­nattaa
Alheitan ylioikeuden pää­töstä
Renecsin jutussa, niin znerkilsi
se sitä, että Canadan työläisillä ei
ole oikratta lakkovartiointiin.
Monilla pienemmillä knnoilla,
kutea est^n^aiioiden käytöllä lakois-
VASEMMISTOTENDENSSrr
Se, ettei käsitetä puolueen j a am.
mattiiiittojen lr«Klrm3w!»^>it«:.fta^ jofj.
taa snhen, e t t ä paolae joskus väHt-tömästi
komentaa joakkoja kommu-nistzsena
etujoukkona pyrkimätt&L
vakuuttamaan j a suorittamaan
jestelmälHstä työtä. Ilmenee myös-osotetaan
tT51ii«lIe seiväs- !5
t eS h e ^ o v ; i y l t t ^ ^ a n l j f ^ ^ ^ « - » t a m a t a k t n k a s t a ylee.-
eti^ikeudettomaan^lu^ka^^^^^p^ VasemmrstotendeafSejä havaitaan
niskoiUe lankeaa kailii ^^^^^
det,ji.usta jolla e, ole mitaan oi.|^ae«toaklooai« jälkeen. -RäSä ne
keuksia.
kysym^ksSn.
Olen näin paljon pahanat näistä
p ä ä t t e i s t ä , että me voisimme nntä
?[5i?inisp!«ti arvostella, j a minusta, tuit-taa,
että meidän on, koska jo on
kolnnut hnonuttaTan pitkä aika vii­meisestä
kongressista, korostettava
n ä i t ä piniti^itatTTTTTT*^ ja heiUcoja
paollamme myös Kommnnlstzses i n -
tematsJonaTenkin toiminnassa. - Ot.
takaamme kysymys organisatorisista
paatteelSsanksista, päätöstemme to-tenttamisen
^•»ir**5r'^**"T"?5ti tarkis-taksesta:
lähetämme monenlaisia
fensi^iessa maassa kuin Intiassa; me | yhdistämään sen todella mahtavaan
saavutamme ! myös Imstämättömän g j a historialiista merkitystä omaa-vaBitsevan
vaikutuksen Länsi-Euro-1 vaan sorrettujen kansojen liiklDee-pan
maiden työväenluokan kedcan-tseen. Ja sHIoin on lähellä se tunt^
dessa asettamalla kaikessa laajaa-1 jolloin imperialismin sotaliput Hehu-dessaan
niiden eteen sellaiset saaret |vat, jolloia Kommanlstinen i n t ^ -
natsionale, kaikki puolueemme, ko.
ko maailman työtätekevien ehtymät­tömät
joakot sanovat pananca. Ta­on
kansalaissodan
kysymykset kain esim. kysymys so­dan
vaarasta. Ja sentähden muodos­tuikin
yleisten ristiriitojen kärjts.
t y e s ä j a kapitaliymia .«rsäistea r i s t i - l a ^ tuimaslaase
riitojea kärjisl^esä, hzoldcataistelun tannaslaase,
kärjistyessä, s.o. nykyisten objek­tiivisten
ehtojai yhteydessä, edalli-nen
maaperä ja .saotaisat perspek-talstelu
tnnnuslanse
imperialismia vastaan ei elämäytä,
vaan kuolemasta, se on KommunistL
sen intem^sonalen voittojulistus.
kiertokirjeitä, avonaisia j a saljetta-j
a kirjeitä, mattemme tarkista^ tay-tetääakö
ja toteutetaanko kaikki,
mitä niissä on sanottu.
FSAKTSIATOIMINTAA
VASTAAN
Edelleen täytyy minun korostaa
va.™=»im,a, filmenevät fautsimieEaloina, butsitak-t^^^ seikkaa, j o l ^ poikkeaa eaem-
^ „ . vauai-»wuu«»{ Jäonin tähden on itsekunldn työ-Jtiikkana i n . e . Matta vW&<ä svriä- ^ Tähenaraan käsittelyn alai-d
f a n m » takaMoBiumsefc. laadit- p ^ j ^ ^ qäiöiinättä r y h d v t - n y k j a a a n a eoemmäa öikeaBe
tiin hallihzstenvoston toimesta poik­keuslakeja
kaikkien sosialististen
ja radikaalisten työväenjärjestöjen
tävä työväen puolostajaksL
Florence Custance.
Iknin vasemmalle,
vaikkapa Ranskaa.
Katselkaamme
Puolan "sotilaalliset harjotukser
Europaik porvarilliBen l^xd&tö
kuvailee Puolaa rauhanenkelinä ja
yrittclee todistella, että sodan uhka
itä-EuTOOKpa^ lähtee Liettuasta.
Muutamat mezcBvät vielä pitemmälle
j a puhuvat, että liettua uhkaa so­dalla
ja sen yllyttäjänä on Moe^o-va.
J<4ai aika sitten Puola otti sa­laisen
askeleen, joka perinp<Ajiff
TmTf»tj»q kcoren tuolta valheelta.
Jnll^ettiin kaikelle maaihnalle, el'
tä (dokuun Ivanilla on Puolan stAar
joukkojen znanöverit V'ilnan alu­eelta,
aivan Puolan ja Liettuan ra­j
a l l a . Käiinn manöyereihin pitäisi
ot^aa osaa n d j ä jalkaväkirykinent-tiä^
tykistö ja rsdsujouldkoja. Näi­den
joukkojen lukumäärä on suu­rempi
kuin kdco Lkttvan annesjsn.
Iim<^u]is(^ manövetetstä ja halli­t
u t lähdiä olerän lehtioi Idib-
Leä sc^aalliset kurjotuksrt anta­vat
ifanidävän kuran näiden ma-soverien
tarkotukseäa.
Monöverien johdosta kääntyi lieC
tuk nootilla Kansainliiton puoleen
Rar«kan paoln-e
e ^ on vielä t ä h ä s saakka ollut ja
!oa tärfäkra hetkellä parlamentaris.
|min traditsioaeja tämäa sanaa fauo-
Inossa merkityksessä. Xäitä tradit-
. - _ 1 . I I - oli havaittavissa vHaieisissä
korostetaan sita, e t t ä Puolan halb-. vaaleissakin, jolloin ilmeni pyrtimys-tuksella
on oikeus järjestää sotilaal--t ä saboteerata maatosta taktiikas-l
i s i a harjotuksia Puolan alueella"^, samme, vastustaa t ä t ä t«VHtVV»«
sesta kysymyksestä, matta joSa yh­t
ä kail±i on eanri merkitys kommu-nstisten
paohzeMen elämälle. Tar-koitaa
fralrtrötairtdaa. jota käy­dään
sEOoin, kun ei ole riittiTS pe-
,0).; TIUSELOSTUS
pUlä, jotka jo ovat käynnissä, kua'
taas ziiillä j o i s a työt ei vieik ole
aluisa, on' esitettävä vaaatimakset
heti ensimälsiziä päivinä kun mie> j
het kämräTTp viedään. Jos joQa-km
kämpäriä el ziäitä taksoja hy.
väksytä, asetetaan kämppä lakkoti'
laan, toisessa tapauksessa voidaaa
t y ö t ä jatkaa ziiin kauan kan aln«
^otziitea kutsuu koko ahieen lak­koon,
jos se näkee sen taipeeUi-seksi.
Tauteloaloeea laa jaos
Tai^eltiaseeka määriteltiin poli-o3-
Ontarion alue Hearstista Co-baltiin
asti, lukuanottaen vielä näi­den
ynämainittujen patkkpjen lä-
Mmmän ympäristön. T^män Iisak-
C. kp. viidennezi piirin pörijuhllsia, jotka pidettiin Sadbnryssa kesäkuun
30 j a heinäk. 1 j a 2 päivänä 1928.
TULOJA: '
Kesäk. 30 pziä ovelta Liberty-haalilla . . . . . . . . . . . . . .$ 64.50
Kesäk. 30 pnä ravintolasta Llberty^iaamia 24.35
Kesäk. 30 pnä lavalla tansseista 78.401 167.25
Heinäk. 1 pnä ruseteista kentällä $144.95
Heiztäk. 1 pnä. ravintolasta . . 201.S5
Heinäk. 1 pnä ruseteista haalilla 69.50
H ö n ä t 1 p n ä ravintolasta ^ 40.70
Heinäk. 1 p n ä etukäteen myyd. lipaista 122.20 579.20
Heinäk. 2 p n ä ruseteista kentällä 19.95
Heinäk. 2 pnä ravintolasta kentällä . . - 92.85
Heizzäk. 2 pnä nuolen- j a renkaaheitosta 75.10
Heinäk. 2 p n ä ravintolasta ha alilla .. 31.55
Heinäk. 2 pnä ovelta haalilla . . 103.95 323.40
S. j..Sadbaryn osaston ja kp. kanpankikomftean paolesta
taloja yfateezzsä
Ukrainalaisten ptzolesta heidän h^^mti^sn ^
$1069.85
60.00
Bittisiä syitä eikä se ole poliittisesti;
riittäviä mlcestettsa. Tämän ilmiSnf
pääsyyt ovat hyvin morumatkaiset; i
osittain se liittyvät historiallisiin 1 Kesäk. 30 pnä laska: Xieaji j a Valkeapää, ravintolat. $ 59.70
Taloja kaikkiaan
MENOJA:
$1129.85
Olkoonpa, että sotilaalliset harjo-tukset
. ovat "tavanmukaiset", ol­koonpa,
että Vilnan alue kuuluu
Puolaan. Multa ziämä "tavanmnkai-
Xäitä virheitä tapaazzuse zayö^dn
Tshekko-Sovakiaa p u o l u e e s s a.
Tshekko.SIovak2aa puolue oa todella
traditsioceihizi. Joissakin puolueissa \ ^0 p a ä ^
oa zninnn mielestäni fraktsiataiste. j P°|
l a a vaara siksi saari, että täytyy I Kesäk. 30 pnä
ryhtyä erikoisiin tazstelatoimenprtei-1 Heizzäk. 2 pziä
sirn ä t ä vastaan. jiHeaäfc. 2 pziä
^ Edesämme on nykyään uasl suun-1 HH"«e»nfnägtk' . 23 p|mn ää
_ ^ jonkkopaolae, matta se fc^r^ TK. . , j vaara, joka uhkaa verrattain; Heiräk. 4 pnä
sotilaaliet harjotuk«t järje^|l«*o^ "laffilsaaden" taudista. Toi- 1^!^!^ ' ^
lelään hetkrfiä, joUoin Puolan ja « « ^^vä i o a k - l ^ ™ » ' ^ ^ ^ puoluetta. On sehraa.
Suurvaltojen, jodca kaikin keinoin
tukevat Puolan sotilaallisia yrittei-tä,
täytyi ulkonaisesti olla osotta-vinaan
jonkunlaista "painostusta"
Puolaazz nähden. Pakötettiinko Puo­la
kieltäytymään zzianöverei^?
Mela mitä! Yksiztkertaisesti ilmo-tettzizz.
että Vilnan alueella "ei ole
Liettfzan välzt ovat äärimmäinen ki- kojea paoleea j ä r j e s t ä i k s ^ p r o - s y t t y e s s ä on Puolan vel-
. . , „ 1-^ testitilaisaBksU e r i b i s t » lakien j o b - P " ^ ' " ' * ^ " * * ^ *^
reat j a v_ iela» _a liu eella, jLo t-a -L i d- t ui-a S • • » - — O' » * t«äMh daä tty^t ^s itä fvXasI-toa siBoin yksi Kommunfetisen iater-ei
tunzznsta Puolan oznaksi ja joka
on juuri Liettuan rajalla. On aivan ^ ^^eaaa fannanottooa
selvää, että ilman mitään aihetta sosiaiideaokraatteihin. nna oa meS-tvkit
ja kiväärit voivat alkaa syy- ä havainnollisia esim»kkejä affi^
tää kuulia Liettuan puolelle. unkälafeja virheitä ztzonet paohzeet
Puolan v^tai^ootin jälkeen ul-|ovxt t^meet — Saksassa, RasdEas-kozzzaiden
lehdistö, joka sitä ennen |sa» Tshekko-Slovakiassa ym. Ximä
oli puolustavinaan Liettuaa, alkoi
jälleoz tehdä hyökkäyksiä Uettuaa
vastaazi. "Ezzropan razzhazzvartiat'"—
sourvallat — voivat kdiaista uudella
diploznaattisella voitolla. Niiden <HI
ozzziistzmxzt vetää Saka esiixftyiziään
Liettuan nikomin rster lä rastaan.
Pitkän aikaa <m Saksa ottanut oir
Icean kannan Puolan ja Li^tzian vä­l
i s e t seikkauksessa. Saksa käsitti.
väärät poliittiset syrjäpyrkizn^kset
ovat toisizzaaa Hzziezmeet vääxiztä
tar.n3«tlaB<»TT?», kutea esiaJL j a pää­asiallisesti
Sakeassa, jossa jotkut to-zaatsioaalen
käytettävinä olevista
päävolmisia. I^Isud^citt vallankaap-pank^
n aikaaa Pmdaa paoine t ^
suuren j a vafaiakoa tuottavaa oppor.
tuzzistisea virheezi. Tämän virheen
Heinäk. 5 pna
Heiziäk. 5 p aä
Heiztäk. 5 pzzä
n
n
: n
Anni Kauhanen, kanazmitzziista. 4.20
Aka Päiviö, runosta 7.00
Soittajille . . . . . . . . . . 16.00
Northern Bakizig Co 28.73
John .4jola, kyytikaiaja .. 5.25
Co-optss, maidosta ... , 33.35
Star BottEng Works, poppia y.m. 140.75
Soitofta 20.00
Huviveroa piletestä y^zn. sekaL 14.30
Vapaas, ilmoitaksista y.zzj. . . . . 63.75
V . - j a a.-6eara Kisan kilpailoTupa 2.00
A . Heiskanezi, arhezL paSdnzz. 40.00
K. G. .Asiala, ziäyt. kapp. vuok-a
zzzäärättlln aluekozzzrtea neavotte-leznaan
pääznajan kazzssa siitä, jos­ko
oHsl zzzahdoIHsta toisten ahieidsn
yhtjäi talstefazim samojen vaatimuL
sien puolesta, koäca taistelu dl-loin
kävisi paljon vaikattavanin:ak-sL
Toivomuksena kokoaksella oli,
e t t ä toisten alueidezz työläiset ottai­sivat
asian harkittavakseen viipy­mättä.
• Jä.
RiUcBrit ja ImUcotti
XelHe Lakelta oH siellä olevat nel­j
ä suomalaista, jo&a azkaisemmin
oli lakkokozzzit^n raportissa mainit­tu
rikkurizia, lähettäneet zziiehen se.
littäznään kokoukselle, nussä töissä
he ovat kämpällä olleet, j a että be
eivät ole itse m i t i e s t ä ä n olleet rik­kurina.
Selitykset kuzzltxiaan päättikin ko­kous
peruuttaa heidän rikkargiksi jn-
Gstazzzisezisa, joka on tapahtannt
tarkkojen tietojen puutteena. NdKe
Laken kämpän miehiä tästä lähtien
kohdeltakoon tovereiz^a, zziin koin
ezmezzkizi.
Englehartfssa sijaitsevan TS". Simo-nin
kämpän suhteen hyväksyi ko­kous
seuraavan päätöslaaselmas,
tiztnstuttuaan ezzsin kämpahä lähe-tettyihizz,
niin Pzzlkklsen kain Lao.
zzian sakizikizi seHtyksiizi. Päätös
rasta ja soitosta .... 16.20
Menoja yhteeizsä .
Jääzmös pahdasta tuloa
451.23
$678.62^
Siitä piirin rahastoon, sabzralaisten osalta 50 proS. $309.31 j a ukrai-zialaistan
osuus $60.00 yhteezisä piirin rahastoon $369.31. Loppuosa jaet.
tu sopimuksen makaan s. j. Sadbarya osaston n » 16 j a ^ kazzp. kozti-verit
h e t t i v ä t *TmnvT^^^"«^f?« tuotazt-zxm
kontrollista seQalseEa hetkellä.
Safealle.
edustaji
EQUUttun
manöverit, vaan tavalliset sotilaal- että Ene
riöä lähellä oleva IdEzti kirjottaa,
että Saksan j a Puolan kaoppanea-vottdul
alkavat pialdu>in j a omiE-että
Puolan voizziistuzziizisi Liettuan | taa Saksan j a Puolan tulevasta lä-ktKtannnkcella
csz vakava tzhka ei; hezUvmisestä.
tekivät poikkeuksetta kaikkien vir-taaksien
johtajat. Tastuunalaiscnt-ta
tästä opportuzzistzsesta perusvir­h
e e n ä ö zaissään *«ritaWp^^ saa
sälyttää jozzkzm ryhznäi kazmetta- _ . .
vaksi, — täzziäa olezszzte me, Ko- nsuistosazazzte sieQä saavutettu solidaarinen yfadessäolozzime.
raintern, io todennut. Poolaa kom-f Korsmanistisia tervehdykan C kp. Saaziöz piirin tp. kom. puolesta
muuIsUseii puoineea y l i 5 kankaat-f E. J3ÄSirET.S|Tcy;y_ ggtt^
ta ksstävissä' 'vnzneisessi edustaja-^
Ylläoleva piiriiahlatoiaäkazmaa antama tilitys tarkastettu laskumeen
j a maine todisteiaeen pöritoiznikannan kokoizks^ssa 7 pmä elok. j a ha-laaa
piirrtoimikzznta täten laxisoa vilpittömäri tannzzstaksensa juhlan t o i -
mifezjome paljon työtä kybyvän tehtävänsä suorätamä»sta, sekä suureDe
yieispne hyvästä yhteisyzzmiärzykse!lisestä kaziziatuksesta. S H y k ö ö n VaTyaTt
kokoaksessa, — jokasesta sakasta,
tapahtazzzasta j a jokaisesta kysymyk­sestä
j.iLe. oHvat molemmat frakt-siat
eri zziieltä j a väittelivät keske-ziääzz,
— Kozzsintemin edustajat to.
vain NetzvostoliitoHe, vaan myöskin 1 Saksan hallitokssz ottama uosii
ftesivat, että poGittzset erimielisyy­det
ovat Puolan paohzeessa kutlstu-intematsionale
asetti perustzikset proletariaatin
kanssizzväliselle taistelulle sosialis-rnrn
puolesta.
PohjapaHdca, joka a^ui voimaan
TotncD iatematsionale
perää vahzjennc^antta
feemäkutm 1 päivä, 1928, kautta fen-tisec
Atzstraliaiz^ määiitätiin sen
valtion sovintou)ikeudessa 21 doBa-
, r i i n zmespaoEsiH^ j a 13 dollariin
o l i maa-1 ''S senttiin ziaistySiamille. Tämä tak-
' a take olemaan voizaassa vnod«i
:ajazi. • ^
kuzzluu:
Kokous antaa julkisen paheksu-zzuslaaseen
Pulkidsea kämpäzl mie­hille,
jotka ovat mezmeet työhön W.
Simozzia kämpälle, tietoiäzia siitä,
e t t ä kämppä on rettelön alaisena,
zzzizzkä heidän ozzia kirjeensäkin 0-
soittaa, «yystä että ^Simon ei ole
t ä y t t ä n y t hzpazzkslaan pT^trgnip niie-faffle
palkan .maksussa, jonks täh-d
o i he ovat j ä t t ä n e t kämpän iL
tziolttaizialla s i t ä aluekomit^Qe, jo­ka
«gaTn**^*^ tietojen mzzkaan jn-
Hstl kämpän bolkottztllaazz.
Myöskin sen tähdezz, koska on
todistettavasti tiedossa, että Palk-klsen
zzziehiSe on Ilmoitettu kämpän
olevan boikotissa j a että he tästä
hutkimatta, ovat jatkaneet töitä; tie-d
^ a n p ä jozikim varoltukslste hao-
Hzztatta vielä bozkottUnHstzzksec jäi-lisel
harjotukset~. Xäin vastasi jneet Puolan tekemään myözmytyk-;; Xämikin Puolan "lavaninnkaia^^ 1 tcAm^ päättynyt Pn>\TgT« OToIaeea^-^^^™^^*^=***'P^^'^^^'^'^^^^^^^^
^ Työttömyys keski-En^aanin piiri-
\- ? kannisga oa noassat nopeasti viime
Puola Kansainliito!Ie. Nootissa oso-isiä Saksalle, zziikä on saanut aikaan | sotilaalliset harjotuksä ovat vain
tetaan, että zzäizzä sc^aallisä faar-täzaän muutoksen. Sitä todistaa se-Ivalmi^ctamista st&aan in^exiali?-
jo!izks4ä ovat "tavanmukaiset^ ja kin, eitä eris Ranskan ulkomiiziste- ti^en valtojen tnkemana.
kokonaiszziäärääa 192,-
hajoaaiseen. Ja tämä tapahtua vii-^P<»^^^ilJi5ez kaonsn ja alkoi to-1.J'^*'^^^^^^^^^ töissä työsfcen-
m—e - ^ - ^ s^lafeessa iisapErKsä,]teaasa proletariaatin akiatmiria. j ; ! ^ . « K « n™i ^ ^
jonoin; prlsat
•i
azvas avo^
työttöminä olevia
eelia S9,00ö.
oa
väliaikaisesti
samsTTa ala-keezzkm
zztiämeen kärzQiälle työhön.
Ylläolevan johdosta velvoitta»
edustajakokous^ antazzsansa paheksa.
mfglanseen IfeäfcCT^ Pulkk^ea kais­lan
znlehet jnlkBesti Vapaaden
{»Istoilla tezznnstazziaan erehdykses­sä
sekä j ä t t ä m ä ä i kämjän
kuzmes i^non on soplntit entisten
katkaisijoiden kazzssa.
Luoman k ^ j i ä n miesten katsoo
kokoBs zziraetdleen oikeizz, Umoitta-essaazi
aluekozziitealle rettelöstä ja
jättämällä ahzekozziztean raäsista-vaksi
boikottnn jnKstamLsen.
Jos Polkkf5w»i feäTTnrJ^n nziehet ä
t ä y t ä edellä asetettuja ehtoja, kat­sotaan
heidät Hzzian muuta rikkn-reifeä,
joidea zsimet taHaaa jalksi-semaaa
Vapaudessa j a Met^työiäi-sessä.
Rcelcalakysymis
Yksizzuelisenä päätöksezzä hyräk-