1928-04-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanaataina, hnhtik. 30 pina—MoJL, Aprfl 30 \ / A T^ l f f Cua&s i i - i i l r ' - n t y S r i t e A i cbaa OMakMMtu}*. OaMtTT SaA»- V r V r A U O r y . O a t , « « « » « « i M . tii«tei»«. »-«AiTiadMa». tanatia» j a »«riMaria*. T O I M I T T A i A T t T. H . OUtLSOH. at tha P M K Offiaa D«p>zta««; O l t c n . U aaeaod elaaa nattcr. • VAPAUS (LOxnr) Tka aalT e c m af ViaaUk V o ^ a n l a Caaada. ^ a l t l i ^ ia SoOnar. Oat, a v o r Uemaar. t M a r , Wadcaaday. H ^ n d a y aad Friday. " OJtOTOSHINNAT VAPAUDESSA: ^ ' , «140 kana. «2X0 kakri katua- — A»l«niMx»iaB«aoaa»tai»e» SOe. palaTtta.iaa. — JU« SOe. kerta, «LOO S kotaa. — SrBtyBaaBwn4aef »IJO karta. »M * " " J ^ ^ r «3yee karta, « ^ kakai kertaa. — KiitoaUmatokaet «1X0 karta- — Kaolaaamliaotak- 50a. UOmSm k f i u ^ a i ^ e l u u l aaiturOinjia. — Hatauaatieaot ja oaol«ip<.»U« m^mf, _ T Q ^ l l l k a c U j i e a ja {faaotaaaxesttaarica oo. <ra»Ji»i«aaa, Saatatti*! — Tihakaia, Jolta c i aaezaa taka. at tafla l l h c n i » i ä a . paiui aalatgiiatfn. JoiHa T l L A U S H 0 m A T : • „ 1 «k. U J O . < k k . tXJS», S kk. «1.7S Ja l kk. «1X0. - Tn^irtniXtSUm Ja S u n M M a«k« aauuOa " t 1 «k. «ffXOL * kk. « S J O . « kJe. «SJSO Ja 1 kk. « U » , ' Ldbtaaa aiotat OaMtakaat p i t U oOa koatunSua UOa U llatcitrialapUriB adclliaeaa «zkipiifSaZ. ViVaadaa (aiaritaai l A a c t r B a O i i a c S3 U i a a Straai. PobaUa S36V. T « a a t e kaauatii tJl)«rty BaiUiag, SS Loraa St. Pahalia 1038. PoaUoaou: Boa 69, 8a<a»Bry. Oat. ataa 7«e. par «oi. inefc. Ulilaia» charja for aiada iaaertioa 75e. T t a Vapaaa a»oB» ii« FlaaJA P a < ^ l a Caaada. Jm mm aOIata t«haaaa M «aitaaau aB»im»liowi kirfftaema». fcirjottakaa aadallaaa liikkaaskoiU]aa g^<waa!U«<na aia^mi ^ V . K A N M A S T g litlJ»aaWu|a: Työväeli poliittinen heikkous Ontariossa Ontarion maakunnassa on, AI-bertan tyoväenliiton virallisen leh-den mukaaitr yhdeksänsataakuusi-kymmentä erilaista ammatillista paikallisyhdistystä. Kaksikymmentä päistä kuuluu Canadan työväenpuolueen Ontarion jaostoon ja oli edustettuna sen äskeisessä l&ustajako-kouksessa- "Toisin sanoin", valittaa lehti, "vähemmän kuin kaksi prosenttia Ontarion ammattiliittolaisista on Canadan työväenpuolueen kannattajia ^Canadan suurimmassa teollisuusmaakunnassa." Tätä Alberta Labor News pitää perin ikävänä tilanteena. Jos Canadassa on yhtään maakuntaa, joMa työläisten poliittinen toiminta voisi olla menestyksellistä, niin näyttäisi se olevan Ontario. Se on suurin teollisuusmaakunta. Sen työläiset ovat keskitetyt suuriin kaupunkeihin ja teollisuusalueille. Siinä on kymmeniätuhansia ammat-tiliittolaisia. " J a kuitenkin", toteaa, lehti» "Ontarion työväki on säälittävän heikko poliittisesti. Sen työväenpuolueitta hallitsevat kommunistit ja siihen kuuluu vähemmän kuin kaluii ptosenltia järjestyneistä työläisistä." Näsäviisaasti lehti sa^ noo olevan yhdentekevää, onko Cä- : nadan työväenpuolueen Ontarion jaostossa kaksi prosenttia; järjestyneistä työläisistä siksi kun se oh kom munistien hallitsema, tai onko se ^ kömmunbtien hallitsema isiksi kun siinä on kaksi prosenttia järjestyr neistä työläisistä, sillä tosiasiaksi jää, että se on heikko. Lehti kuitenkin lyö tuota ••selitystään^' korvalle huomauttaessaan, että uusi poliiUinen järjestö, "Itsenäinen työväenpuolue", on hiljattain . muodostettu Torontossa ja sanoessaan olevan "toivottavaa, että sillä on enemmän menestystä työläisten he- ;^ rättämisessä* poliittiseen toimintaan " k u i n on ollut Canadan työväenpuolueella". Kieltämättä on Ontarion työväen ^ 'poliittinen heikkous heijastus On- " tarion työväen ammatillisen ja teollisen järjestäytymisen ja toiminnan hajanaisuudesta ja heikkoudesta. • Suurimpana syynä tähän on se, että Canadan ammattijärjestön "ei-kom-munistinen" johto ei ole pyrkinytkään yhtenäistyttämään maakunnan hajanaista ammatillista liikettä ja voimistuttamaan sitä ja sen toimintaa kymmenientuhansien j ärjestymät-tömien järjestämisellä useilla tärkeillä teollisuusaloilla. Tämän asemesta on se kaikin mahdollisin keinoin taistellut hiin kutsumiaan "kilpailevia" kansallisia ja muita ammatillisia järjestöjä vastaan ja omisisa rivieissäänkin turvautunut jopa ihannoimansa ja ylistämänsä "kansanvallan" kuristamiseen voidakseen tehokkaammin taistella tinkimättömällä ludkkataistelukannal-la olevia kommunisteja ja vasemmistolaisia vastaan. Canadan ani-mattiliittoliikkeen yhtenäbyttäminen yhden keskusjärjestön alaiseksi, sen vapauttaminen yhdysvaltabisla kah lebta, jotka IdeltävÄ^ toimintavapauden sen siturdta oisälta, ammattiliittojen yhdistäminen teollbuus-liitoiksi, järjestymättömien järjestä niinen jja.'e. ovat tunnuslauseita ja teiltäpä,' joitten tunnetulaitfiemi^ sellä ja suorittamisella olisi voitu ja voidaan lujittaa Ontarion ja ko-f ko Canadan - työväen' ammatillista ja teoUbta järjestäytymistä ja J o i - mintaa, jolle poliittisen toiminnan täytyy etupäässä nojautua. Luopio Simpson ja kumppanit, joitten muodostamalle '^Itsenäiselle työväenpuolueelle" ' Alberta Labor News, Canadan puolivirallisena äänenkannattajana, menestystä toivoo, ovat vuosia koet-taioeet rikkoa Canadan työväenpuolueen yhtebrintamaperustaa 'Onta- ; ixiossa j a häätää kommunisteja^ vaikka heillä oli ja olisi tänäkin päivänä tilaisuus esittää mielipiteensä ja tabtella ohjelmansa hyväksymisen puolesta. He olivat repivä ja hajottava aines työväenpuolueessa. He erehtyivät luullessaan» että kaikki paitsi kommunbtit tulevat eroamaan Canadan työväenpuolueen Ontarion jaostosta ja liittymään heihin kilpailevan, niinikään . liittoperus-talle rakennettavan, jos siitä milloinkaan mitään .tullee, puolueensa muodostamispuuhas^a. Seurauksena oli, että he tällä epäonnistuneella manööverillaaji paljastivat itsensä yhteisen rintaman vastustajiksi ja menettivät serikin vähäisen kannatuksen, mikä heillä ennen Canadan työväenpuolueen Ontarion jaostosta eroamistaan siihen kuuluvien eri järjestöjen keskuudessa oli. Työväenpuolueen Ontarion jao.s-ton edustajakokous osotti rehellisten työläisedustajien yhä paremmin käsittävän, että kommunistipuolue on rakentava ja taisteleva voima työväenliikkeessä, ja hitaasti mutta sitä varmemmin lisääntyy niitten työläisten joukko, joka antavat palttua porvarien ja työväenpettäjäin yrityksille pitää heitä loitolla Canadan (työväenpuolueen yhteisrintamasta j a muista todellbista luok-kataisteluliikkeistä "kommunisti"- pöpöä käyttämällä. Täten paranee ei vain Ontarion. ja Canadan, vaan koko maailman työväki poliittisesta heikkoudestaan; larin vaihdettavaksi, niin te ette [pidä itseänne onnekkaana, J93. saatte takabin vain viisikymmentä seiit-tiä. Mitäkö työläiset sitten tulevat hyötymään tästä sopimuksesta? Seitsemäntoistavuotiaat poikaset hyötyvät, samaten kuin eräät toisetkin työläbluokat ' Näin pitkälle näin hyvä. Halvempipalkkabille päiväpalkkatyöläbille luvataan pieni voitto-ostius niitten •todellisten. palkkojen asemesta, joihin he ovat oikeutetut Toiset kaivosmiehet saavat — lupauksen. Näitten riittämättömien ja kuviteltujen etujen vuoksi kaivostyöläiset luopuvat kaikesta, minkä he %'obivat saavuttaa taistelutoiminnalla, käyttäen hyväkseen yhtiön nykybtä asemaa. ' L i säksi he sitovat kätensä lakkaamat-ta esilletulevien kiertämättömien riitakysymysten edessä. (McLurg ja McCeinn ovat yhä toimbsaan.) Mikä on ehken vieläkin pahempi, on se, että kaivostyöläiset houkutellaan "tuottamaan" itsensä työttömiksi aavemaisten voittojen vuoksi. Ja kun yhtiö, markkinain täytyttyä, lakkaa myöntämästä, että se saa voittoa. Sir Herbert Holtilla ja kumppaneilla tulee olemaan perin todennäköinen syy palkkojen alentamiselle. General Motors-yhtiön työläiisten äsken antama esimerkki, pakottaes-saan tuon jättiläisyhtiön polvilleen, -osottaa mitä järjestymättömätkin yohrat nykyään tehdä, kun ovat päättäneet t^stella. Eräs toinen äskcmen esimerkki vaikuttaa lähemmin kaivosmiehiin, vaikka se on niin kaukaa kuin Tshekkoslovakiasta. Kyllästyneenä toimeenpanevan komiteansa, jonka henki-lökokoonpano oli aivan samanlainen kuin 26:tta piiriä nykyään hal- Ijfsevan, arkaan ja petolliseen ohjelmaan kolmekymmentätuhatta kai-vostyöläbtä pohjois-Böömissä antoi potkut "vaarattomalle" ja "järkevälle" \ toimeenpan^alle komitealleen ja valitsi sen tilalle toimeen panevan komitean jyrkistä rivimie-histä. Työnantajat, joilla oli paljoa vaikuttavammat syyt kuin Bes-colla, tekivät hyökkäyksen miehiä vastaan. Mutta työläiset blcivät vastaan, ja lujasti. He lopettivat työt sataprosenttisesti. Kaivosmiehet alptfivat jälleen työt, kuten oli vat lopettaneetkin, sataprosenttisesti, joukolla ja tuntuvalla ylennyksellä palkobsa, mutta Nova Scotian kaivostyöläisten ei tarvitse mennä kaukaiseen Tshekkoslovakiaan op piakseen, että työnantaja antaa vain sen, mikä otetaan häneltä, huomauttaa tov. Wallace lopuksi. Heidän tarvitsee vain muistaa omien voittojensa hbtoriaa niiltä päiviltä, joina rivijäsenet miehittivät laivan ja tabtelijat sellaiset kuin MacLach lan pitivät perää; ffilitaistela avointa si^ssotaa Viimeinen maailmansota oli suurimmaksi osaksi taistelua hiilestä, eri kapitalististen maiden kesken. Nyt lälies kymmen vuotta maailmansodan päättyminen Jälkeen, on useimmissa suurissa kapitalistimaissa käymässä ankara Ja syvälle iskevä sisäinen tais- Huomioita ja huo- Kaukana toimintanäyttämöltä ja kokonaan kapitalistisen lehdistön varassa tietoihin näliden, voi tuntua verraten häikäilemättömältä kosketella sitä työsopimusesitystä, jonka Amerikan yhdistyneen kaivostyöläisten liiton 26:nnen piirin toimeenpaneva komitea esitti kaivostyöläisten hyväksyttäväksi, kirj ottaa toveri Joe S. Wallace Halifaxista, N. S. Näitten uusien esityksien suhteen on kuitenkin olemassa useita seikkoja, jatkaa kirjottaja, jotka saavat luokkatietoisen työläisen ennustelemaan. Ensiksikin ne ovat saaneet kapilalistiseii lehdistön yksimielisen hyväksymisen ja tämä yk-sbtään riittää kiroamaan ne, sillä työväenluokan millekään voitolle ei ole milloinkaan ösotettu suosiota tuolta taholta. Toiseksi ne takaavat Bescon uu sille omistajille — miehille, jotka jo ovat lihoneet työväenluokan maksa mattomasta työstä -rr: kaikki voitot, mitkä kaivosmiehet voivat heille aiisaita. Kolmanneksi ne asettavat miesten palkat heidän työnantajiensa voi toista riippuvaisiksi, asema, jota työläisten ei kannata milloinkaan hyväksyä. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että tälliusesta asemasta olisi ollut tuloksena vielä suurem mat palkanalennukset kuin mitkä Invemessin kaivostyöläiset ovat joutuneet hyväksymään viime vuosina. Neljänneksi annetaan virkailijain käsiin ruoska, joka auttaa heitä miesten työhöntaj amisessa milloin .vain se heille sopii. Miehet takaavat näille virkailijoille, rttä he tu levot työskentelemään 85 prosenttia käytettävissä olevasta ajasta, 'paiSS milloin sairaus tai tapaturma ;sen estää. Yhtiö toiselta puolen ei tlkaa kaivostyöläisille työtä jä-lelläolevaksi 15 prosentiksi ajasta, vaikka se luonnollisesti näyttelee lupaajaa tämän suhteen. *• * • Voidaan sanoa, että puoli leipää on parempi kuin ei yhtään, mutta jos te annatte Royal-pankille dol-telu. hillikentillä. Taistelu Joka e-räUtä piirteiltään on avointa sisällissotaa hiiliparoonien Ja työväenluokan välillä. Taistelun perusluonnetta ei muuta oleellisesti se seikka, että työläiset tässä taistelussa ovat vailla a-selta, mutta kapitalistit sensijaan varustettuja mitä parhailla nykyaikaisilla sota-aseiUa, kivääreistä, käsipom-meista, sotatänkeistä, . kasakoista Ja lentokoneista lähtien. Venäjän proletariaatin voittoisasta vallankumouksesta Johtuneena kohosi ensimmäinen voimakas hyökyaalto hiiliteollisuuden ylitse Europassa Ja Amerikassa, vuosien 1919—21 a l kalia. Sen Jälkeen seurasi kapitalis-' mini tilapäisen vakiintumisen aikaa muutamia vuosia, kunnes rajumyrskyn tavoin piihkesi Englannin suurlakko toukokuun alussa, v. 1926, Ja sitä seurannut 1.200,000 hiilenkaivajan lakkotaistelu seitsemän kuukauden aikana. Englannissa oli tilanne siinä määrin kärjistynyt suurlakon a l kaessa, ettS taistelukykyisen Johtajiston avulla olisi työväki voinUt käydä taisteluun vallasta, kukistamaan imperialistisen lordihallituksen ja ottamaan vallan työväenluokan käsiin. Englaimln jMjrvaristo oli varustau-tunuc käjmiään ankaraa sisällissotaa, mutta siltä huolimatta se huomasi i t sensä kovin turvattomaksi työväenluokan suuren ylivoiman edessä suurlakon alkaessa. Tämä työväenluokan voittomarssilla alkanut taistelu muuttui kuitenkin johtajiston petturuuden kautta työväenluokan tilapäiseksi tappioksi. Englannin • porvaristo koettaa nälkäsaarron avulla taivuttaa luokka-vihollisensa. Tuleeko se siinä onnistumaan, siihen Englannin proletariaatti tulee ennen pitkää antamaan vastauksen. Siihen aikaan kim Englannin h i l - lenkaivajat kävivät katkeraa Ja pitkäaikaista taistelua, kukoisti Saksan, Yhdysvaltain Ja Canadan hliliteolU-suus. Näistä maista vietiin skääppl-hiiltä Englantiin, vaikka lakossa o-levat hiilenkaivajat yhdessä venäläisten ammattijärjestöjen kanssa vaativat hiilisaanpn Julistamista Englantia vastaan. Se ei kuitenkaan käytännössä toteutimut. Kuitenkaan ei ottanut kuin muutaman kuukauden Rnglanntn hlilila-kon päättymisestä, kun Yhc^rsvallols-sa alkoi lähimain puoli miljootuut hiilenkaivBjaa käslttfvä hiiUlakko, huhtikuun 1 pnä 1927. T%m& taistelu on ollut laaduUeen yhtä katkera» kuin Knglanntn hlilenkalvajlen taistelukin. Eroituksena lienee vain se, että amerikalsiset pysqrhurtat ov»t murhanneet avoimissa Ja fn^ftlTtwa hyökk&ykfilssUn useampia tyOUUdft kuin englantilaiset pyaqrhurtat. Tuhansia työläisiä oh pieksetty kapuloilla, sotketettu hevoailia, sokaistu kaaaupommellla. kidutettu kylm&lUl Ja nUällä, työnnetty sadoittain yhtaikaa vankiloihin. Kapitalistinen valtio^ koneisto on mobilisoitu TQI-makslnolheen UlUparoonien avuksi kun heidän palkkaamansa aseistetut rikkurit Ja pysshurtat sivit ole kim-noUten kyenneet pitimiän puoliaan. Totko kukaan selvijirkinen ihminen uMcoa, että tiUlalfta tilannstta voidaan kutsua "normaaliseksf* tilanteeksi? Xikö tUIalstsn taistelujen kautta ole revUsty alas viimeisetkin rippeet nj. porvarillisen, "kansanvallan" verhosta? EinmekO seiso aellalsla olosuhteita vastakkain. Jotka ilmaisevat säälimättömin ja yhä kiihtyvän ludickasodan aikakautta? T^väenluokan luokkatletolsin osa käsittää asian tilan todella ki^JIs-tyneeksLMutta samaan aikaan< suuret työläisjoukot ovat vissillä t a valla kyhnäklskoisia täUaisiUe raJuU-le taisteluille. He eivät käsitä työväestön omaa luokka-asemaa, vaan vieläpä useissa tapauksissa antautuvat suorastaan kapitalistien, tai heidän käskyläisten välikappaleiksi. " Tällaisia Umiöitä on havaittavissa Yhdysvaltain kaivosniiesten toista vuotta kestäneessä taistelussa. Työväki ei ole voinut riittävästi yhdistää voimiaan ratkaisevaa taistelua varten. Kiililakon eräät rintamaosat murtuivat United Mine Workers union vanhoillisen Johdon kapitalististeille tekemien myönnytysten vuoksi. Tämä synnytti Jossain määrin sekaannusta Ja eripuraisuutta kaivosmiesten omissa riveissä, mutta kuitenkin ovat Pennsylvanian Ja Ohion alueen kaivajat taistelleet Jo toista vuotta san-kariliiseUa tavalla hiiliparooneita vast^iän. . Mainitun iinion vallankumouksellinen aines Järjesti^ vastapainoksi u-nlon Johdossa olevaa presidentti Lewisin maslnaa vastaan n.k. Save-the- Unlon (Pelastakaa ammattiliitto) liikkeen. Jota Johtaa koko maata käsittävä keskuskomitea. Huhtikuim alussa pidettiin Pittsburghissa onnistunut hiilenkaivajlen edustajakokous r a dikaalisen liikkeen tukemiseksi unios-sa. Ja taistelun- viemiseksi onnelliseen voittoon. Samalla kun päätettiin lak-koliikettä laajentaa Ja voimaperäls-tyttää, hyväksyttiin mainitussa kokouksessa ttinnus, että U. M . W. union Johdosta tulee ajaa pois petolliset johtajat. Tuollainen puhdistus ei kuitenkaan saata tapahtua kädenkäänteessä, sillä niin ovelasti on taantumuksellinen johto asiansa järjestän3rt. Se yrittää jokaisessa käänteessä käyttää valtiokoneiston ja .komppaniain harjoittamaa sortopolitiikkaa apunaan.. Ja toisaalta se byrokraattisesti hallii-see unioissa. välittämättä nutään jäsenistön enemmistön päätöksistä: I^e-wisin masina el ole. tähän päivään mennessä Ilmoittanut vielä union jäsenistölle kahden viimeisen äänestyksen yksityistuloksia. On kokolailla varmasti todettu, että radikaalinen unionisti Brophy olisi Lewi3ln tilalla, ellei vääryyttä olisi ääntenlaskussa harjoitettu: ; Kaikkien näiden' vastuksien edessä ollessa vaaditaan mllltanttiselta, taistelevalta jäsenistöltä suurta uhrautuvaisuutta ja sitkeää ponnistelu^ ennenkuin voitto saavutetaan. Siltäkin huolimatta, että suur^ Järjestymättömien kaivajien Joukot ovat suurissa Joukoissa yhtyneet lakkotalsteluun. vaatU se vielä J&rjestyneldenkln työläisten yhteistä tukea. Meidän ei saa Jättiä luokkatovereltamme Ilman avunantoa, vaan pyrittävä avusta-inaan heidän taisteluaan loppuun astL Me saatamme koska tahansa Joutua samanlaisten taistelujen pyörteeseen. Jossa vuorostamme tarvitsemme ulkopuolista tukea. Kim> oikealla' tavalla tutkimme parhaillaan vallitsevien hlUllakkoJen Umlölti. nlli|> havaitsemme niiden vaikuttavan vIssUli tavalla d ainoastaan kansallisesti vaan myOs kansahi-villsestL Englanrilssa Ja Yhdysvalloissa on >iituirT"Bi pysy^Useni~ Ilmiöni, Ja samaan verickoon uhkaa Joutua myöskin Saksan suuri hllli-teoUIsuus. Jos tyOliiset kirslvit tappion yhdessi maassa, saattaa se helposti vaikuttaa tappioon toisessakin liiaaBiss Voitot vuorostaan vaikuttavat suunnilleen samalla tavaUa. rohkaisevat Ja innostavat. Kuitenkin d l s i viirin käsittää puheenalaiset tapahtumat siten, että ne rajoittuisivat vain yhden teollisuuden piiriin. Päinvastoin on to-dellltten tilanne. Joskin saman teollisuuden ilmiöt ensikädessä väUttömäs^ ti vallnittavatä samalla teollisuusalalla. ~ Olemme tulleet ajankohtaan, jollolxi tiilisten jättilälstalstehijen kautta kapitalismin tilapäinen vakiintuminen saa ankaria iskuja. Sen perusteet huojuvat' Ja kapitalismi joutuu käyttämään äärimmäiset keinonsa työväenluokan kurL-g??- pitämiseen. Mutta kun työläiset eivät näissä tais-tehiissa pelkää vankilaa, eikä uusimman aikaisia sotavälineitä, niin kapitalismi alkaa käymään toivotto-maksL" Se ei enään keksi keinoja, millä -nujertaa nousevan, kumouksellisen työväenliikkeen. Ja sillä hetkellä kun työväki omaa riittävän kypsyyden, temmatakseen kapitalistien ja heidän lakeljainsa kädestä pois ne aseet. Joilla" nyt käytävässä sisällissodassa työväenluokkaa pddetään k u rissa, voidaan vasta lopullisesti ratkaista myöskin taistelu hlUestä. Hiilikaivoksien siirtyminen kapitalistiselta ryhmalta toiselle, tai parhaassa tapauksessa kapitalistiselle valtiolle, ei vielä asiaa lopullisestt voi ratkaista. Vasta silloto. kun työväki valtaa kaivokset sosialistisen yhteiskunnan haltuun, tulee päättyn^än taistelu hiilestä. Siihen n'fr"i<^'^ joudumme käymään joko peitetympää tai avoimempaa sisällissotaa, mutta sotaa Joka tapauksessa, kahden vastakkaisen luokan välillä. — T. N. C. South River, Ont. KATSAUS YMPÄRILLE Näkee hirvin harvin tältä perukalta suomenkielisissä sanomalehdissä mitään uutisia, vaikka el nyt kuitenkaan Juuri tarvitse ristiä puuhun veistää sen suhteen, että nyt aivan ensimmäinen kerta olisi. Eletään s i tä, retuutetaan täälläkin aina pari päivää kerrallaan Ja hämyhetket siinä välissä. Ja on täällä Jonkunver-ran aina sitä Kalevan kansaakin, joista voi sanoa, että he kaikki ovat niitä raskaan työn raatajia, sitä kaiken kestävintä känsäkourakansaa. Mutta mennäpä Ja sanoa minkälainen on tämän kansan maailmankatsomus, sanan laajemmalla mittapul-la katsottuna, niin se on teinen kysymys, josta e i ratkaisevasti voi vielä näinä päivinä varmuutta sanoa. Suuri luontokin näyttelee kevään merkkejä. XJkkonenkin jyristi Ja pit-kälsen jylinä halkol talvista ilmaa joku aika sitten. Oli. luntakin vielä silloin 5 Jalkaa vahvalti joka paikassa, mutta siitäpä Jyllstyksestä kuitenkin lumi säikähti vähän ja alkoi ilenemaan. mistä seurasi veden kohoaminen. Puroissa Ja alavilla mailla nousi tuhoa tuottavia tulvia, vaatien uhrikseen muutamia ihmishen-kläkin. Tuotti se muutakin, aineellista vahinkoa. Pahin lienee sentään ohi, vaikka onkin vielä lunta maassa. "KOI SYÖ J A RUOSTE RAISKAA" Erääseen kauppaan oli täällä miu> tauduttu viime viikolla eräänä yönä ja oli snitetty särkeä kassakone. sUnä kuitenkaan onnistumatta. Työ ei palkinnut siis tekijäänsä sillä kertaa, lienee mahdollisesti tehnsrt sen sitten jälkeenpäin. Niinhäii se oikeastaan olisikin, ettei työstä saisi palkka jäädä maksamatta jälkeen auringonlaskun, mikä tosin niin yleisesti tuppaa tekemään tämän yhteiskunnan lapsille. • SANA PARI VIELÄ JUHLAPÄIVISTÄ Meillä on nyt aivan ovelle saapunut se kansainvälinen työläisten juhlapäivä, Vappu. Se olisi enempikin kuin toivottavaa, että siihen nyt jokainen työn raskauttama raataja kiinnittäisi sen huomion ettei silloin tehtäisi töitä, mikäli sellaiseen ei ole pakko. Eihän me sitä tosin voida täällä juhlia suuresti, kuten miljoonat työläiset tekevät muualla, mutta ei k u kaan voi meitä estää sitä kunniot-tamasta työläisten juhlana, huolimatta siitä minkälaisissa oloissa me olemme. Silloin kun sen päivän aina saavutamme, kerran vuodessa, niin sitä kannattaa juhlia. Kenenkään taskut ei siitä kovin sum-esti pullistu, vaikka sen päivän tekisi töitäkin, eikä toiselta puolen tule kovin suurta loveakaan pussiin vaikka silloin ei tekisi töitäkään. El ne työvoimanostejat sitäpaitsi maksa meille sUtä, päivästä sen enempää, vaan koettavat päinvastoin vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Meille. Jotka olimme Suomessa kymmenen vuotta sitten Lahden, Vesalan ja Hennalan yjn. vankileireillä, niin meille yhdistyy Vappuim i m - hoittumattoman katkeria Ja verisiä muistoja. Bfitkä ovat lilan kallUta heittää mammonan alttarille milloinkaan. Siis — huomio! Toverillisesti. — E. Pöyläkirja C. Tn. liiton osastojen Sointu-lan ja Kalevan .-.ryhmien neuvottelukokouksesta 28 päiviltä maaliskuuta 1928. Kokouksen kutsui . jfirjertykseen sihteeri Handa Tanner klo 11 aamupäivällä ja kehoitti valitsemaan puheenjohtajan ja kirjurin. Puheenjohtajaksi valittiin Ida Tynjäli j« kirjuriksi allekirjoittanut. . Kokouksessa oli }äsni Sointnlan ja Kalevan osastojen • jässniä 27- Kotouksessa yhtyi 3 uutta jisentä. Ei katsottu tarpeelliseksi valita sanomalehtiraportteria sillä perusteella, että samat asiat tulee . kerrottua - kahteen kertaan ja : vievät turhaan tilaa varoinkin Toverittaressa, missä on ainainen tilanpuute. Samoin ' ei valittu pqnsakomiteaa. Pöytäkirja tehdään sensijaan laa-jempL . Pöytäkirjan tarkastajasi vaUttiin Selml^Sni j a Lempi Wirkku Sihteeri Manda Tanner loki 3 kuukauden toimintakertomuksen. Tärkeimpinä kertomuksessa maamt-takoon: Jäseniä on 38. y^^^y^ P^!:. kalliseen- osuuskauppaan. Puolustusliittoon 'maksettu jäsenvero, C. L a bor Partyyn otettu osaa, sen kon-ventsionjin lähetetty myoskm_ J u s tuksia, -avustettu Coloradon lakkolaisia $10:11a, pantu alulle kannutta-jatyöläisten järjestäytyminen. Myöskin luettiin Kalevan osaston toumn-tekertomus. Jäseniä siella^on 10- Molemmat raportit hyväksyttun. Seuraava neuvottelukokous päätettiin pitää Kalevan piirissä. ^ Sihteeri Manda Tanner luki Toverittaren 11 numerosta S^^en purm Tn. liiton sihteerin Lempi Myrtlen kirjelmän 9:nen piirin Tn. luton osastoUIe. Päätettun keskusteUa järjestyksessä siinä huomioon otettavat asiat. 1-.siksi— Opettejakurs-sien toimeenpano Vancouvenm p i dettiin hyvänä, mutta jos saamme nuorisokurssit tänne Sointulaan, mm emme voi varojen puutteessa lähettää oppilasta sinne. Jos emme Saa tänne, niin koetamme saada yhden oppilaan Vancouveriin. 2:seksi — Edustajan lähettäminen Vancouveriin 9 :nen piirin naisten neuvottelukokoukseen, joka on 20 päivänä toukokuuta 1928. Päätettiin lähettää edustaja. Ehdokkaina olivat Manda Tanner j a Katri Riksman. Ida Mäki toi esille, että edustajien mahdollisesti pitäisi osata englanninkieltä. Se ajatus sai kannatusta. Niin edellä mainitut ehdokkaat kieltään-tyivät ja ilman äänestystä valittiin Ida Mäki. Tn. liiton Sointulan osaston valitsema alustuskomitea luki laatimansa alustukset: l:nen — Hollingerin kaivosonnettomuudessa perheenhuoltajansa me-nettäneitten korvauskysymys; 2:nen — Vaimon oikueksbta miehen kuoltua omaisuuteen ja lapsiin nähden Canadan laissa; 3:mas — Jäsenverojen alennus yksinäisille naisille Kommunistipuolueessa; 4:jäs —Kirjeenvaihtokerhojen perustaminen ; 5:des — The Woman "VVorkerin avustus; 6:des — Tn. liiton osastojen merkitys ja kasvatustyö; 7:mäs — Toverittaren ^rvostelu; 8:sas — Vanhuudeneläkelaki. Anna Hannukainen toi keskusteltavaksi: ^ 9:säs — Siirtolaisten oikeudet tultuaan Canadan kansalaiseksi. Allekirjoittanut myös esitti keskusteltavaksi seuraavat kysymykset; 10:nes — Sjmnyttävien äitien ja pienten lasten huolto; l l : t a -— Perheen rajoittamiskysy-mys; 12:ta — Valkoisen orjakaupan vastustaminen. Alustukset päätettiin keskustella siinä järjestyksessä kuin ne oli kokoukselle esitetty, Aika oli kulunut klo yhteen, joten päätettiin mennä alakertaan kahville. Kahvipöydässä olleeseen kolehti-kuppiin oli tullut $4.00, joka päätettiin lähettää 9:nen piirin nuoriso-kurssirahastoon. Sitten alotettiin keskustelu alustusten johdosta: l:sessä alustuksessa tuotiin esille, että Hollingerin kaivosonnettomuudessa miehensä menettänjeitten joukossa on vaimoja (etupäässä suomalaisia), jotka eivät ole olleet Canadan lakien mukaisessa avioliitossa ja heiltä sen perusteella aiotaan kieltää Canadan tapaturmakorvauslain mukainen avustus. Sitä toimenpidettä vastaan kokous lausuu ankaran paheksumisen ja vaatii heille sanioja oikeuksia kuin lainmukaisessa avioliitossa olevillekin. ; 2:nen) Canadan lain mukaan vaimo ei ole miehen kuoltiia täysivaltainen omaisuuteen ja lai>siin nähden, ellei mies jätä testamenttia vaimolle. Saadakseen edes holhoojan oikeudet omaisuuteen j a lapsiinsa, täytyy käyttää kalliita läki-miehiä apunaan, kun mies sitävastoin on kaikissa täyisivaltainen vaimon kuoltua. Tällainen laki on epäinhimillinen j a naisten on ryhdyttävä C. Labor Partyn kautta vaatimaan samat oikeudet kuin miehilläkin on. Ja myöskin muihinkin naisen oikeuksia polkeviin lakipykäliin. 3anas) Puolueverojen alennus yksinäisille naisflle. Kokous oli sitä mielta, että kun nainen saa puolta vähemmän palkkaa^ kuin miss, niin olbi syytä alentaa Kommunbtipub-lueen veroja puolella yksinäbiltä naisilta, sillä maksujen suuruus on ehkä estänyt yksinäbten 'naisten suuremmassa määrässä puolueeseen kuulnmasta. 4:jäs) Kirjeenvaihtokysymys. O l tiin sitä mieltä, että kirjeet sanomalehdille saadaan asiallisemmaksi ja lukijakuntaa j« tohnituata tyy-dyttävämmiksi jos perustetaan Idr-jeenvaihtorenkaita. Valittiin 3 henkeä kirjeenvaihtokomiteaan. Valituksi tuU tempi Wirkki, Ellen Pakkala j a Katri Riksman. 5:d«ift The Woman WoTkeria päätettiin'avustto $10:11a. 6:d4) Tn, liiton osastoilla kSsi-tettiin^ olevan: suuri merkitys työläisnaisten^ kehittambessä Inokkataiste-lunn. ; J a L : h osastoissa on monilla tilabuus öpbkella lausumaan ajatuksiaan j u l k i ja myöskin oppia käy-tännöllbiin tehtäviin, n.k. puheenjohtajiksi, pöytäkirjureiksi ynnä muiksL J a että olisi mahdollisuus vielä enempi kehittää, päätimme ottaa joka tobessa - I^kouksessa arvostelun käytäntöön^~x^A^vosteIIaan ohjelma, puheenjohtaja v y.m. Mutta alussa pitää olla varovaisia ettei arvostelulta olisi haitallisia seurauksia. 7 miäs) Toverittaren arvostelu- Toi-mitukseen oltiin tyytyväisiä. PaH, kakuntakirjeitä on liikaa j a samal-laisia. Mutta käsitimme niittea välttämättömyyden siksi, että paifc. kakuntakirjeillä moni harjoittelee panemaan ajatuksiaan paperille. Mutta toivottiin ettei niin pitkiä ja sellabia kuin "Mustelaben- tytär" julkaistabi; ne ovat väsyttäviä. Myöskin keskusteltiin Vapaus-lehdestä j a oli ajalnis, että canadaL enempi pitäbi kirjoittaa Vapauteen. Se ihnestyy Canadassa j a siellä on enempi tilaa kirjoituksille. 8:sas) Luettiin vanhuudeneläkelaki suomennettuna. Keskustelua synnytti kohta, jossa Canadan kan-salaben vaimo (siirtolaben), joka on miehensä kansalabuuden perusteella kansalainen, menettää miehensä kuoltua oikeutensa vanhuu. deneläkkeeseen. (Kuitenkin hän on oikeutettu äänestämään kaikissa vaa-lebsa.) Tämä. pykälä on mieles-tämme kerrassaan epäinhimillinen ja päätettiin edelleen ottaa selvää tästä ja mubtakin samaa lakia koske-vbte pykälistä. 8 :sa8) Siirtolaiset, vaikka ovat maan kansalabia, ovat monissa suhteissa huonommassa asemassa Canadan lain edessä kuin maassa syn. tyneet, vaikka heiltä vaaditaan samat velvollisuudet kuin maassa syntyneiltäkin. Ja siirtolabet ne ovat etupäässä jotka tekevät raskaimmat työt ja ovat etupäässä asuttaneet Canadan korvet ja raivanneet ne pelloiksi. Meidän on vaadittava samoja oikeuksia kuin maassa syntyneilläkin on.. 10:nes) Tilastoista on nähty, että Canadassa kuolee paljon naisia lapsen synnytykseen. Syyt siihen ovat kurjbsa oloissa missä etenkin far-mbeuduilla joudutaan, kun ei ole kunnollista lääkäriä tai kätilöä saa-' tavana kuin pitkien matkojen takana ja suuren rahasumman pant-tina. Näinollen^ joutuu. köyhä äiti käyttämään apunaan oppimattomia, ja vaikeimmissa tapauksissa on äidille j a lapselle kuolema seurauksena, tai elinikäinen sairaus. On vaadittava hallituksen taholta i l maista lääkärin apua ja että niitä on saatavana kohtuullisen matkan päässä, ja samalla neuvoja pikkulasten hoidossa j a ruokinnassa. l l : t a ) Vaaditaan poistettavaksi Canadan laista se kohta, mikä kieltää lääkäreitä antamasta neuvoja lapsirajoitusta koskevassa asiassa. Yhteiskuntaolot oVat kehittjmeet sellaiseksi, että työläiset eivät voi kunnollbesti kasvattaa suuria perheitä ja kun laki estää työläisiä saamasta kunnollisia neuvoja (rikkaille ovat kaikki tiedot avoinna), niin täytyy turvaaritua sellabiin keinoihin, jotka sortavat paljon työläis-äitejä hautaan tai elinikäiseen sairauteen. 12:ta) 'Valkoinen orjakauppa on laajenemassa yhä suuremmassa määrässä. Sillä on agenttinsa jpkaisesr sa suurkaupungissa, jotka vaanivat työläistyttöjä j a yhä häviää tyttöjä tietämättömiin. Sillä- kaupalla on niin mahtavat suojelijansa, että on melkein mahdoton saada selvää hävinneistä. Meidän työläbnaisten on noustava vaatimaan viranomaisten taholta parempaa suojelusta työläis-tytöille. Etenkin maan kieltä puhumattomat siirtolaistytöt ovat suuressa vaarassa. Me kyllä käsitämme, että useammat edellä olevat, keskustelun aiheena olleet kysymykset ovat tämän voitolle perustuvan järjestelmän synnyttämiä, eivätkä niinollen korjaannu ennenkuin tämän järjestelmän kukistuttua.. Mutta näitten kysymysten avulla, joita jokainen näkee ympärillään j a tuntee niitten paihostukseri'jokapäiväisessä elämässään, me voimme koota suuret nais-joukot ajattelemaan ja toimimaan esim. kun esitämme vaatimuksemme Canadian Labor Partyn kautta. Näin lähestymme englanninkielbtä väestöä j a kun naiset ovat mukana, niin silloin on vallankumouksen voittokulku taattu. Sihteeri ,Mända Tanner pyysi eroa toimestaan, mutta ei myönnetty kun hän on ollut vasta toimessa 3 kuukautta- Samoin englanninkielinen sihteeri Idä Mäki pyysi eroa ja se hänelle myönnettiin. Tilalle valittim A i n i Tynjälä. Useammat tässä kokouksessa keskustellut alustukset tulevat esille 9 :nen piirin nabten neuvotteluko-kouksessa^ Alustukset tulevat edustajalle kirjoitettuna. Ja nibtä asi-obte. mitkä koskevat Canadan lakia, velvoitettiin alustuskomitea vielä edelleen ottamaan Ibäselyityksiä. Kokous lopetettiin laulamalla Vala. • Vakuu^ksi Katri Riksman. Olemme tarkastaneet pöytäkirian ja huomanneet sen kokouksen kanssa yhtäpitäväksi. Lempi WirkkL Selma Salmi. Kirldaiid Lake, Ont Kabosastomme on ollut vilkkaas-' sa toiminnassa koko talven. SääB-nöllisesti olemme pitäneet kokouka^ joka toinen mäianantaL Vuorottain t^ö- ja. ohjelinaJcoIions. Toiminta-alaa näiyy olevan ainakin kylliksi, koskapa joka kokook-selle on niin paljon tärkeitä aäoit^ että aina tahtoo ilta loppua kesken. Olemme valmistautuneet t.k. 29 pnä Timminsissä pidettävää nafc-ten neuvottelukokousta- varten.. Evästykset on laadittu ja " ^ " - ^ lähettää 2 edustajaa.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 30, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-04-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280430 |
Description
Title | 1928-04-30-02 |
OCR text |
Maanaataina, hnhtik. 30 pina—MoJL, Aprfl 30
\ / A T^ l f f Cua&s i i - i i l r ' - n t y S r i t e A i cbaa OMakMMtu}*. OaMtTT SaA»- V r V r A U O r y . O a t , « « « » « « i M . tii«tei»«. »-«AiTiadMa». tanatia» j a »«riMaria*.
T O I M I T T A i A T t
T. H . OUtLSOH.
at tha P M K Offiaa D«p>zta««; O l t c n . U aaeaod elaaa nattcr.
• VAPAUS (LOxnr)
Tka aalT e c m af ViaaUk V o ^ a n l a Caaada. ^ a l t l i ^ ia SoOnar. Oat, a v o r Uemaar.
t M a r , Wadcaaday. H ^ n d a y aad Friday. "
OJtOTOSHINNAT VAPAUDESSA: ^ '
, «140 kana. «2X0 kakri katua- — A»l«niMx»iaB«aoaa»tai»e» SOe. palaTtta.iaa. —
JU« SOe. kerta, «LOO S kotaa. — SrBtyBaaBwn4aef »IJO karta. »M * " " J ^ ^ r «3yee karta, « ^ kakai kertaa. — KiitoaUmatokaet «1X0 karta- — Kaolaaamliaotak-
50a. UOmSm k f i u ^ a i ^ e l u u l aaiturOinjia. — Hatauaatieaot ja oaol«ip<.»U«
m^mf, _ T Q ^ l l l k a c U j i e a ja {faaotaaaxesttaarica oo. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-04-30-02