Vapaus, April 20, 1961

              t
I
Sivu 2 Torstaina-huhtik. 2a p. —^Thursdöy, Apiril 20, 1961
(tttMpiE) ~ JndepenäentLabor
,Ot8en;]Öf-fBudfili C^acUans. Es-t
«A»ll8hed.No7. 6ii.l917. Authorlzeä
' «"1 mni^ bjr tbs Post
XXBet lieoaxtmim, Ottawa. Pub-mhe^-
thrice weekly: Tuesdays,
IbOEBdays and Satuidays by Vapaus
PiiUlshlng compaäy Ltd.. at 100-102
Ehn S t w; Sodbury; <Qnt^' Canada.
Telephones:Bus. Office OS. 4-«t64;
Edltorlal Office OS. 4^-4265. BSanaeer
K. Suksi. Editox W. SUmuL Ibdling
address: B<Bi 69, Sudbmry, iOntBxia.,
Advertialng rates opon eppUesttott.
Translation free of charge:
TZLAURHTNNAT:
Canadassa: iSrk; 8J0O « kk. 425
S Uc aJO
TbdysvaUoissa: i vk. 8.00 6 tt. 4JD
Suomessa: I vk. 9.60 6 kk. SJ2S
Vappu » suuri solidaarisuusjuhla
'Kymmenen päivän kuluttua, toukokuiin ensimmäisenä,'
viet^etään jälleen perinteellistä työväenliikkeen suurta soli-daiarisuuspäivää
—vappua. — .
Ylinnä kaiken muun tänä vappima vaaditaan yleistä ja
täydellistäaseistariisuntaa, ydinasekokeiden lopettamista jai
^äikKen joukkotuhoaseiden hävittämistä.^
~ Meillä täällä Canadassa tullaan yllämainittujen lisäksi
vaalimaan valtiolta päättäviä toimenpiteitä työttömyystilan-teeäi
lopettamiseksi^ sosiaalisen huollon parantamista ja kau-piänkäymiin
järjestämistä kaikkien niiden maiden kanssa jot­ka
haluavat olla molemminpuoliseksi hyödyksi kauppasuh­teissa
maamme kanssa.
• Kuinka' välttämätöntä on tänä vappuna vaatia kylmän
sod$n lopettamista sekä kaikkien kansojen, myös Kuuban,
Laosin ja Kongon itsemääräämisoikeuden ja koskematto­muuden
tunnustadista, se näkyy peloittavana esimerkkinä
Kuubaan maanantaiaamuna järjestetystä julkeasta hyökkä-yksiesta
mikä voi levitä maailmanlaajuiseksi paloksi, ellei^
hyökkääjiä saada ajoissa järkiintymään ja lopettamaan ri--
köllistä? vastavallankumousyritystään. Tänä työväen kansain-
Vali^nä solidaarisuuspäivänä onkin korotettava työläisten
• ja kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten yhtenäinen ääni
Kiltuban puolesta jä imperialistien hyökkäyksen lopettami-sefcji^^
siellä.
Jfuikea hyökkäys Kuubaa vastaan
Samana päivänä jolloin 6,000,000 juutalaisen tappami­sesta
syytettynä oleva Adolf Eichmann kielsi Jerusalemissa
silniää räpäyttämättä kaikki häntä vastaan nostetut syytteet,
kielsi Yhdysvaltain päävaltuutettu Adlai Stevenson YK:ssa
"kategoorisesti" hallituksensa vastuunalaisuuden Kuubaan
maariantaiaämuna tehdystä aseellisesta hyökkäyksestä,
! Ja kuten on asia Eichmanninkin tapauksessa, ^kukaan
väMnkään kansainvälisiä asioita seuraava henkilö ei uskonut
sanaäkaah siitä, mitä mr. Stevenson sanoi. Päinvastoin hä­nen
"kategoorinen" kieltonsa, mihin yhdistyi julkeata Kuu-banrvastaista
rienausta vastavallankumouksen hyväksi, muor
dc^ui maailman yleisen mielipiteen silmissä huonosti peite­t
t ä tunnustukseksi Yhdysvaltain ^imperialismin hyökkäyk­sestä
Kuubaan.
t Jos mikään, hiin Kuubaan aloitettu hyökkäys oli jul­keasti
harkittu isku "vyön alle". Koko maailma tietää, että
Yhdysvaltain imperialismin toimesta on haalittu Batista Ve­risen
Tcenräaleita ja poliitikkoja ytimeksi siihen palkkasotu-rieiTvastavallankumousjoukkioon,
joka nyt lähetettiin ulko­mailta
Kuuban laillista' hallitusta' asevoimin" kukistamaan.
Kuuban hallitus on esittänyt YK:sfa virallisen syytoiksen
siitä, että nämä vastavallankumoiikselliset hyökkääjät lähe-tettiih
Kuubaan sekä Floridasta että Guatemalasta;
Vaikka Adlai Stevenson kieltää, ettei näitä palkattuja
vastavallankumouksellisia lähetetty Kuubaan mistään Yh­dysvaltain
osavaltiosta, niin tunnetut tosiasiat osoittavat kui-tiiin;
että jäljet johtavat sylttytehtaaUe. Globe and Mail
lehdeir kirjeenvaihtaja George Bain sanoo maanantaina
Washingtonista lähettämässään uutistiedossa: "Ensimmäiset
siirrot tänä aamuna Kuubaa vastaan alkanutta hyökkäystä
varten tehtiin kaksi viikkoa sitten, joUo^ Castro-vastaiset
voimat alkoivat liikehtiä Guatemalasta ja kokoontuivat Yh-dysyalloisa
pienille saarille Kuuban itärannikolla . i
'Muissa uiitistiedoissa kerrottiin maanantaina "itsepintai­sista
iiutistiedoista, joiden mukaan osa aseellisesta hyökkä­yksestä
Kuubaa vastaan sai alkunsa Guatemalan Peten-
Depärtmentista; mikä sijaitsee Meksikon ja British Hondu­rasin'välillä."
^ ~
Tähän kun lisätään, että Yhdysvaltain imperialismi ku- .
kisti muutama v^uosi sitten Guatemalan itsenäisen hallituk-r
seii ja isäniiöi nyt siellä kuin isäntä konsanaaivniin silloin
nähdään että ilman Yhdysvaltain lupaa ja tukea ei mitään
hyökkäysvoimia olisi Guatemalastakaan voitu Kuubaan lä­hettää.
- '
On myös syytä palauttaa mieleen Yhdysvaltain halli­tusta
erittäin lähellä olevan amerikkalaisen kirjeenvaihta­jan
James Restoniri raportti, mikä julkaistiin äskettäin New
York Timesissa.
"Kuuban kriisi on siirtymässä uuteen vaiheeseen", kir*
joitti mr. Reston, joka ilmeisesti tiesi, mistä tuulee.
Viitaten olettamukseen, että 200 kuubalaista lentäjää'
opettelee Tshekkoslovakiassa MIG-nimisten taistelukoneiden
ohjaus- ja käyttötaitoa, mr. Reston sanoo "Washingtonin tul­leen
siihen lopputulokseen, että Castron hallitus on kukis­tettava
nyt tai ei koskaan. Hän puhui uutistiedossa 5,000—
6,000 vastavallankumouksellisesta roistosta, joita on harjoi­tettu
tehtäviinsä Guatemalassa (myöhempien^Jietojen mu­kaan
myös Xouisianassa). Merkillepantavaa myös on^ että
Kuubaan tehdyn hyökkäyksen yhteydessä puhuttiih tiistaina,
että sinne oli lähetetty noin 5,000 miestä käsittävä palkka­soturien
määrä — eli juuri se määrä kansainvälisiä seikkai­lijoita
ja roistoja, mistä mr. Reston uutistiedossaan puhui.
"Joitakin vuosia onYhdysvaltain Kuuban ohjelmaan si­sältynyt
suurkommelluksia toisensa jälkeen", totesi toronto-lainen
Globe and Mail tiistaisessa toimituskirjoituksessaan
ja sVytti, että se on avoimesti kasvattanut maaperällään
kapinaliikettä tri Castroa vastaan.
Toronto Daily Star sanoi maanantaisessa toimituskirjoi- .
tuksessaan, että Kuubaan tehdyn aseellisen hyökkäyksen
johdosta osoittaa "syyttävä sormi Yhdysvaltoja . . . Viikon­vaihteen
aikana ammuttuja laukauksia ja verenvuodatuksia
ei voida erottaa siitä Castro-vastaisesta toiminnasta mitä on
toteutettu Yhdysvaltain aloitteesta (sponsorship) toukokuus­ta
alkaen . .
Kieltämätön tosiasiaÄjnkin, että Kuuban-vastaista vasta­vallankumousta
valmisteltiin Yhdysvalloissa avoim^ti ja
sitä johdetaan eräästä New Yorkin' hotellista, missä Kuuban
batistamielinen vastavallankumousklikki pitää päämbajaansa.
"Floridasta on tullut Castro-yastainen tukiasema, mistä aseis­tetut^
laivat lähtevät öisille matkoilleen vastaiskuja pelkää-inättä"
toteaa Star-lehti ja jatkaa: "Suuri määrä kuubalai­sia'
»-^ New York Times arvioi heidän^luJcumääränsä kuu-deksituhanneksi
— on harjoitettavana ja aseistettavana so-
Työttömien Ottawaan marssi saa
yhä enemmän kannatusta kaikkialla
KIRJ. CHARLES HVEIR
Toronto. — Vastauksia on alka­nut
saapua eri puolilta Canadaa
National Unemplbyed Lobby -Com-mitteen
haalille 263 Spadina Ave­nuelle
Torontoon. Kävin siellä vii­me
tiistaina, mutta en tavannut sen
puheenjohtajaa Stan .Thornleyta.
Hän oli Knob Hillin hoteUln raken­nustyöläisten
pikettilinjalla koska
Metro Unemployed Workers Asso-
\ SYNTYMÄ-"
PÄIVIÄ
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 0 0 0 0 0 0 O O O .
Alex Pynnönen, Kapuskasing
Ont., täyttää lauantaina, huhtikuun
22 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.- ^ ^
Mitä muut sanovat
«TAIVAAN VALTAKUNNAN
AVAIMET"
. . Neuvostoliitto ei aio käyt­tää
avaruusylivoimaansa sotilaalli­seen
painostukseen vaikka silla
olisi siihen kaikki mahdollisuudet.
Tämäkin saavutus (Juri Gagarinin
avaruuslento — V.) palvelee rais-haa
ja vahvistaa sitä ja asettaa yhtä
lujemmin kuolaimia sotakiihkoili-joiden
suuhun. Ja samalla on neu
vostotiede osoittanut, missä ovat
paljon puhutut 'taivaan valtakun
nan avaimet'. Ne.eivät ole paavin
tai piispojen hallussa, vaan neuvos-tdtyöläisten
ja -tiedemiesten taskus.
sa Avainlippu on punainen ja sii­nä
on viisisakarinen tähti, sirppi
ja vasara. — Kansan Uutiset, Hel­sinki.-..
. • . r
ciatiönin p e r u s tamiskokouksessa
päätettiin, että lujittaaksemme työt­tömien"
j a työssä olevien rivit työt­tömien
järjestö tulee auttamaan
kaikkia unioita pikettilinjoilla.
Toiset komitean jäsenet näyttivät
viimeaikaista ktrjeenvalhtoa.'
Seuraavassa tm'esimerkkiä niistä:
''Me olemine mitä myötaraieUsim-piä
teidän yrityksiänne kohtaan 1 . .
me hyväksymme teidän ohjelman^
ne . . . toivomme teille menestystä
. ."' Tänun oli aUekirjoittanut
tnterhational Brotherhood Pulp,
Srfphite and Paper Iklill Workersin
Albertassa olevan Hintonin' osaston
sihteeri.
St. Thomasista, Ont., oli tuUut
International Association of Machi-nist
osasto 1804 sihteeriltä Yvonne
Harrisilta seuraava kirje:
" l A M osasto 1804 puolesta palau­tan
tämän j ä me kannatamme täy­dellisesti
sitä. Olemme myös lähet­täneet
kirjeen Ottawaan parlamen­tin
jäsenellemme ja ilmoitamme
kannattavamme sitä ja pyydämme
hänet hyväksymään sen huhtikuun
24 pnä." (Lomakkeessa^ jossa ky
sytään "montako osanottajaa^ oli
merkattu kaksi X joka merkitsee
sitä että osasto aikoo lähettää kaksi
edustajaa Ottawaan.)
Building Service Enmloyees Fort
Williamin osasto 268 ilmoittaa kan­nattavansa
työttömien lähetystöä.
UAWn CC.M. tiedoittaa, että
heidän jäseniään ei ole tällä kertaa
työttömänä, mutta se lähettää yh­den
edustajan ja lahjoittaa $12.00,
että Unemployed- Association voi
lähettää yhden edustajan.
Neulomatyöläisten johtavat jäse­net
ovat ottaneet 50 kirjaa ovilip-puja
(50 senttiä lippu) National
Unemployedin järjestämään ilta­maan.
Moskova. — Traktoristi Ivan
Rodenko j a viisi hänen toveriaan
olivat ensimmäiset^ jotka näkivät
avaruuslentäjä v Jur| Gagarinin
paluun Maahan. He työskenteli­vät'peUoIla
ja näkivät yhtäkkiä
merkillisen esineen liikkuvan tai­vaalta
kohden maata. Se oli ava­ruuslaiva,
mutta sen he saivat
tietää vasta, myöhemmin. Pian
avaruuslaivasta Irrottautui möyk­ky,
joka sitten Ilmeni lasknvair-föua
hypänneeksi Jttrl Gagarinr-tilksL
Kohta oli punaiseen rasuim.
j a valkoiseen avamsukypärään^
puettu Gagarin maan päällä kol­hoosia
pellolla työskennelleiden
keskellä.
'«Päivää toverit, sallinette esit­täytyä:
olen Neuvostoliiton kans-lainen,
ensimmäinen neuvosto­liittolainen
avaruuslenäjä Juri
Aleksejevitsh Gagarin, tutustu­kaamme
toisiimme'*,, sanoi maa­han
tullut.
tilasleireillä Louisianassa ja
Guatemalassa sekä Yhdysval­tain
erikoisessa sissikoulussa
Panamassa . . ."
Todellakin, kukaan ei usko
mr. Stevensonin ja kumppa­nien
"syyttömjrysvalituksia".
Tosiasia on, että batistamie-liset
kuubalaisroistot järjesti­vät
Yhdysvaltain imperialis­min
avulla, tuella ja sen aseil­lakin
tämän hyökkäyksen
Kuubaa vastaan. Siellä joutui
pieni "David" uudelleen suu­ren
"Goljatin" hyökkäyksen
kohteeksi ja kaikki mahdol­lisuudet
ovat olemassa, että
David eli Kuuba selviytyy nyt­kin
voittajana! Imperialistit
ja vastavallankumoukselliset
panivat ilmeisesti hyökkäyk­sensä
uhkapelurien tavoin yh­den
kortin' varaan — luottaen
siihen, että-r-maailman yleistä
mielipidettä saadaan hetken
aikaa pimitetyksi ja että Kuu­ban
kansa saadaan nousemaan
kovani porpagandapaineen
avulla omaa hallitustaan vas­taan.
Tässä mielessä vastaval­lankumoukselliset
toivoivat pi­kaista
"salamavoittoa" — mut­ta
siinä on voinut hyvinkin ta­pahtua
kohtalokas laskuvirhe.
Joka tapauksessa Yhdysval­tain
imperialismi leikkii nyt
vaarallista peliä. Canadan vel­vollisuus
ihmiskuntaa, oil^eut-ta
sekä ennenkaikkea pikku­kansojen
itsemääräämisoikeut­ta
ja maailman rauhaa kohe­taan
vaatii tuomitsemaan Kuu­baan
tehdyn hyökkäyksen ja
puolustamaan Kuuban laillista
hallitusta ulkomailta järjestet­tyä
ja aloitettua hyökkäystä
vastaan. -
Sitten Juri tuli jä antoi kättä
kertojalle, joka tovereineen kertoo
Komsomolskaja Pravdassa siitä, mi­ten
avaruuslentäjä palasi maan
pinnalle. 1
Juri katteli sitten jokaisen ja tie­dusteli
autoa: -s SelUinen k(dhoosis<
sa oli, ja yksi miehistä lähti sitä
hakemaan.
"Ja nyt auttakaa minua riisu'
maan lentopukuni". Miehet alkoi­vat
ilomielin riisua häntä, n^utta
silloin tuli jo paikalle Juria hake­maan
tullut erikoisaisto, josta ryn­nänneet
miehet ottivat Jurin tiuk­kaan
syleilyynsä. Maahan tulosta
oli kulunut kaiken kaikkiaan vaio
muutama minuutti. *
Vahinko, ettei kenelläkään ollut
valokuvauskoneita mukana, pahoit­telivat
kolhoosilaiset. Juri olisi ol­lut
suostuvainen valokuvan ottami­seen..
. • •'. •;
— Miten voimme teitä auttaav ky­syivät
autolla tullet — Minun pi­tää
saada viipymättä yhteys Mosko­vaan,
vastasi Juiri, j a niin auto Jah­ti
lähellä olevaan puhelimeen.
Kului kymmenkunta minuuttia ja
paikalle lensi helikopteri, joka oli
tullut hakemaan Juria. Missä on
avaruuslentäjä, kysyttiin koneesta
ja miehet kertoivat hänen jo men­nään
autolla. — Oliko hän hyvässä
kunnossa? tiedustelivat lentäjät ja
kolhoosilaiset huusivat kuorossa:
"Elävä ja terve". Ja niin helikop­teri
katosi auton suuntaan.
Paikalle, johon Juri laskeutui,
tullaan kolhoosin päätöksellä ra­kentamaan
v obeliski muistoksi en­simmäisen
avaruuslennon päätty­misestä.
XITI EI TIENNYT
ETUKATEEN
Silloin kun Juri lensi avaruude3
sa ja koko maailma seurasi hänen
lentoaan; puuhasi Jurin äiti Anna
lieden ääressä onnellisen tietämät­tömänä
siitä, kertoo Pravda.. Äkkiä
taloon ryntäsi naapurin emäntä^ ja
huusi jo kaukaa: "Anna. Sinun poi?
kasi . . . Juri . . . lentää avaruu­dessa!"
Naiset riensivät yhdessä avaa­maan
radion ja J i t i k^uli Jurin tie-dotoksen,
että hän on Etelä-Afri­kan,
yläpuolella ja voi hyvin. ,
Pian olivat kyläläiset ja naapurit
äidin ympärillä ja Jurin matkaa
seurattiin joukkovoimalla. Kauaa ei
äiti enää kestänyt odotusta, hän ot­ti
laukun käteensä ja lähti asemal­le.
Piti päästä Moskovaan. Siellä
vaunussa hän sitten kuuli Jurin pa­lanneen
onnellisesti Maan pinnalle.
Aiti pääsi Moskovaan j a lehtien si­vuilta
ja kaikkialta katujen varsilta
häntä tuijottivat tutut kasvot, tutut
silmät: oman pojan kuva. Ei ole
vaikea arvata,.että hänen miele.";-
sään kertautuivat silloin kaikki ne
vaiheet, jotka hän oli Jurin kans«
sa j a hänen puolestaan elänyt. <
Nyt Moskovassa ei ole vain Jurin
äiti, vaan kaikki, hänen omaisensa
ja he ovat täällä kunniavieraina,
joihin koko maailma katsoo. V
Eräs rautatietyöläisten union
osaston presidentti tiedoittaa, että
hänen osastonsa lähettää puolen­tusinaa
sen työttömistä Ottawan
marssiin ja kehoittaa sisarosasto
jaan tekemään, samoin.
Työttömien komitea on alkanut
myöskin siaada kirjeitä Ontarion eri
kunnilta^.' • •• •
Sudburyn pormestari W. A . Ed­gar
valittaa; että hän ei voi olla
mukana persoonallisesti, mutta ha­luaa
tiedoittaa Unemployed Com-mitteealle,
-että~ hän moraalisesti
kannattaa Ottawan marssia.
Fort Williamin pormestari E . H.
Reed tiedoittaa: "MieleUäni tiedoi-tan,
että olen järjestänyt niin, että
olen liittänyt teidän kirjeenne ja
pyyntönne kaupungin valtuuston
työjärjestykseen ja se tulee esille
ensimmäisessä kokouksessa/'
Eräs veli Aylmerista, Quebecista
lähetti $2.00 ja pyytää lisäämään
työttömien kirjalliseen esitykseen
vaatimuksen, että perheavustus ko­rotettaisiin
50 prosentilla 100 pro
senttiseksi ja että 65 vuotiaana an­nettua
$75.00 eläkettä alettaisiin
maksaa 60-vuotiaasta lähtien.
Kaikkein sydämellisin kirje saa­pui
mrs. Anna vanderBruggelta
(90<vuotiaalta), joka kirjoittaa seu­raavasti:
' Liitän mukaan $5.00. Tämä on
poikani Adrian vanderBruggen
muistoksi. Hän auttoi järjestä
mään työttömiä Niagaran niemi­maalla
30 luvun nälkävuosina, jol­loin
he marssivat kävelemällä Otta-waan
esittämään ongelmiaan myr. R.
B. Bennettille.
•'Adrian antoi elämänsä Espan­jassa
Lincoln pataljoonan jäsenenä.
'Vakava toivoni on, että tämä on
viimeinen kamppailu koko maail­man
työläisten vapauttamiseksi
puutteesta, nälästä ja sodista."
Työttömien järjestöjen aktiiviset
henkilöt — kuten Frank Thompson
ja John 0'Neil, jotka ovat vastuus­sa
tehtaiden porteille järjestetyistä
keräyksistä — kertoivat minuHe,
että innostus taistella työnsaannin
puolesta ja työttömyyttä vastaan
kasvaa päivä päivältä. Niin on
myöskin toimeliaisuus Ottawaan
marssin puolesta huhtikuun 24 päi­väksi.
Torontossa on rekisteröinyt
jo 175 marssijaa. (Hamiltonista,
jieidän kuulonsa mukaan, on vielä
enemmän kuin tämä.)
Kysymys nyt on kerätä riitiävästi
rahaa. Luonnollisesti myöskin
enemmän työttömien vaatimuksien
hyväksyihistä Canadan eri osista
unioiden^ kuntien ym. taholta.
Työttömien järjestöjen koordi-noimiskomitea
tulee kokoontumaan
tämän viikon lopussa pttamaan sel^
vää mitä on aikaan saatu eri kau­pungeissa
ja päättämään lopputoi-
-menpUeistä kokö~ Canadaa käsittä­västä
pyrkimyksestä saada työtä
Cja sellaisen politiikan, joka johtaa
työn saantiin) liittohallituksen toi
mesta. Tämä saa yhä suurempaa
kannatusta tunti .tunnilta.
Tiesittekö vapusta,
« H ä . . .
— toukokuun ensimmäistä päivää
vietettiin jo keskiajalla abbedissa
Valburgin pyhinvykseksi julista
mispäivänä. Valburg oli anglosak­sien
pyhän Richard kuninkaan ty­tär,
ja siirtyi Englannista veljensä
Willibald:n kanssa Thuringeniin le.
vittämään ja juuruttamaan kristin­uskoa.
Hän kuoli noin 780.
— työkieltoja oli voimassa vap­puna
jo keskiajalla. Vappuna ei
saanut kalastaa; silloin menetti k.a-laonnensa,
Vapun päivänä. kudot­tuun
mertaan ei mennyt kaloja.
Vappuna ei saanut kylvää jne. .
— keskiajalla uskottiin, että jos
hevoset vappuna uitettiin, eivät
paarmat purreet niitä kesällä; jos
ihminen puolestaan kylpi sulas.sa
virrassa vappuna, hän pääsi vaivois
taan. Jalkojaan ei kesällä loukan'
nut, joka vappuaamuna heti sängys.
tä noustessaan astui raudan .päälle,
ja selkä kesti hyvin töissä, jos heti
herättyään huudahti: K a selkääni!
— lämmin vappu ennusti vanho­jen
uskomusten mukaan: hyvää mai-tovuotta,
kylmä vappu sitävastoin
hallaa ja kylmää kesää.
o
o
o :
O
O--
O'
O
O '
O';
O '
O '
O
O
O
O
O .
Q
e
«
.'•o
'o
0
' o
e
1 . o
o
o
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Eneimmn ymmärtämystä
Eräs ystäväni oli kassanhoitajana Tällä naisella oli valkoiset kengät,
RAKENNUSTYÖLÄISTEN AMMATTI-VAPPUVETOOMUS
Kakennus- puu- j a rakennusaine­teollisuuden
\ ammattiyhdistysten
kansainvälinen liitto (WFTU) on
Helsingissä julkaissut rakennus­alan
työläisille väppujulistuksen
missä vedotaan erittäin voimakkaas­ti
ylese naseistariisunnah'maailman
rauhan ja yhteiskunnan edistyksen
puolesta. Tämän vetoomuksen lo
pussa sanotaan:
Veljet,
Toinen vappunumero
ilmestyy lauantaiksi
Vissien ylipääsemättömien tek­nillisten
vaikeuksien vuokd i l ­mestyy
lehtemme vappunumero
tänä vuonna kahdessa tai ehkä
kolmessa osassa. Tämän päiväi­sen
vai^nnnmeron lisäksi Ilmes­tyy
toinen lauantaiksi j a jos sii­hen
ei mahdu kalkki vappnaine-histo,
kolmas erikoisnumero Il­mestyy
tUstahia.
: Tmvomme kirjeenvaihtajien,
asiakkaiden, Inkljafai ja ihmoitta-jien
suhtautuvan myönteisesti
tähän muutokseen, mitä ei miten­kään
voitu välttiiä. — Toim.
Kansainvälinen liittomme kehoit­taa
kaikkia rakennus., puu- ja ra-kennusalatyöläisiä
osallistumaan
oraan nuiansa vappumielenosoituk-siin
seuraavilla tunnuksilla:
— Yleinen ja täydellinen aseista­riisuminen
— Varusteluun tarkoitetut varat
pitää käyttää kotien ja muiden
yleishyödyllisten rakennusten hy­väksi.
—^ Vapaus siirtomaille ja muille
riippuvaisuossuhteissa oleville mail­le.
— Työväenluokan ja anunattiyh-distysten
kansainvälisen liikkeen
yhtenäisyyden puolesta.
— Ammattiyhdistysoikeudet taan­tumuksen
terroria ja sortoa vas
taan. •.
— Parempien palkkojen, parem­pien
työolosuhteiden ja paremman
sosiaalisen huollon puolesta.
— Vangittujen Ammattiyhdistys­liikkeen
jäsenten vapauttamisen
puolesta.
— Rakennus, puu- ja rakennus-ainetyöläisten
toiminnan edistymi­sen
j a paremman elämän puolesta
ia takin alta näkyi valkea puku,
siitä päätellen'hän oli joko sairaan,
hoitaja tai ravintolatyöntekijä. Hän ,
lupasi ottaa vuokra-auton jos ei
Dian saa seuraa. • tl
Nämä kaksi 'tapausta oyM joUa-T*
kili tavalla samanlaiset Turvaton*
nainen kotia menossai työstpo ja^r^
peläten vaaroja joita häh > v6i tiel-tään
kohdata; Näiden tapahfiimien
välillä on koko toinen maailman­sota
kauhuineeh j a tapahtiiinapaik-iiana
kokonaan eri maanosat; mutta
onko naisen asema niiuittiinut' yht
tään sen paremmaksi? Tässä ta­pauksessa
naiheii el saanut piikkaa
osakseen niinkuin edellisessä, mut­ta
ei hän siltäkään aina säästy vie-
(äkääh suorittaessaan työtään yh­teiskunnassa...':';..
•
Nyt kun me vietämme taas vap-;^
pua työväen suurta juhlaa, niin ei­kö
olisi paikallaan huomioida vielä^
tämäkin turvaton naisten ulkona-'
liikkuminen ja saada siihen jota­kin
parattnustä>sainallavkunLtyyty*,l
«'äisinä katsomime jo niihin töihin <
mitä työläiset ovat jO'joukkoina
saavuttaneet.; Olisiko paikallaan
joissakin kokouksissa yalaistia ktiuli.
joille sitä tosiasiaa etteivät kaikki
myöhään ulkonaliikkujat ole huo­noilla
jäljillä j a oppia hillitsemään .
terävää kieltämme ettemme tyh­myydessämme-
loukkaa samassa
asemassa kanssamme olevia jä työs:
•'^ä; palaavia lähimmäisiämme.
entäpä Jos hän onkin huonoilla jäl­jillä
eiyät pilUcäpuheet ainakaan
oikeiUe teille palauta ja itsepä' yas-taävat
teoistaan. Kuömie vielä sii­hen
pääsemme että nainen' f täällä
vapaassakin maassai" saa seistä ka­dunkulmassa
ilman ettei häntä lei-laisia
saattajia, joiden käsipuolessa' mata huonoksi naiseksi niin eikö
suuressa : ensiluokkaisessa ravinto­lassa.
Suomessaan juuri äänestet­ty
kieltolaki kumoon ja siksipä ra-vintolaii
omistajakin kassanhoita­jalta
kysyi ennen työhön ottamista
kumpaa tämä oli äänestänyt "Tie
tysti kieltolakia, enhän naisena
muuta voi", vastasi tämä. ^'Sitten
nuiitokauppa olisi teille sopivam­pi",
sanoi johtaja, mutta otti kui­tenkin
raittiin ja tupakoimattoman
kassanhoitajan palvelukseensa. Työ
oli vuorotyötä j a useinahan joutui
jalkaisin kuUiemaan kaupungin toi-
<:ella laidalla olevaan vaatimatto­maan
asuntoonsa keskellä yötä tai
aamuyöstä suurten juhlien jälkeeni
ioita ravintolassa oli usein. Se
aika oli pahin. Hän keVtol'ettei
häntä koskaan ollut häirinnyt niin­kutsutut
hampparit, joku ehkä mu­tisi
että ."toi on liian hieno", mutt)
hän pelkäsi niitä kahta lihavaa ma
taraia, jotka varmasti tiesi tapaa
vansa kotinsa lähikadulta menossa
omaan työhönsä. He olivat Helsin-
£!in pääasemalla junavaunuja sii­voamassa
ja siksi menivät jo työ­hön
siinä 4-5 aikaan aamulla kä­vellen
kun yöllä ei vaunuja kulke
nut. Tuskin koskaan nämä-naiset
menivät ohi etteivät olisi sanoneet
jotakin hävitöntä "työstä palaavas
^a 'Leenasta'." Leena oli yleinen
«iistimpi nimitys itseään myyvästä
naisesta: Ystäväni puri hammasta
hillitäkseen itsensä, mutta sisälli-sest
hän aina itki näitä loukkaavia
puheita joita työläinen toiselle työ­läiselle
työmatkalla heittää. Hänen
oli työnsä takia oltava hyvin puet­tuna
eikä voinut käyttää siveelU'
cyytensä merkkinä työpukua. - Ra­vintolasta
ei olisi puuttunut huma-roikkuen
ehkä olisi saanut säädylU
^en nimen i näiden suulaitten nais­ten
silmissä. Usein hänen oli juos­tava
pakoon muutamia katuvälejä
päästäkseen eroon näistä ritareista.
Hän nautti kävelemisestä siUäv-si­ten
hän sai itsestään 'ituuletettua
•upakan ja alkoholin hajut joita oli
monta tuntia joutdnut hengittä
»nään. Kun rahaa tuli paljon oli
ravintolan naisomistaja niin hyväl
lä tuulella että tilasi j a maksoi
icassaalleen vuokra-auton kotia vie­mään..
Mutta jokainen sen itses­tään
tietää ettei sitä tavallisista
palkkarahoista riitä jokailtaista
vuokra-auto kyytirahaa.
Tämä tuli niin elävästi ^ mieleeni
kun keväisenä pimeänä iltana tul­lessamme
kylästä jätimme muka
namme olleen tuttavamme hänen
kotiovelleen. Ollessamme juuri
lähdössä jatkamaan matkaa tuli pu­heillemme
nainen kysyen menem­mekö
takaisin samaan suuntaan
iosta ^olimme juuri tulleet? Kuul
tuiaan kieltävän vastauksen hän ker­toi
seisseensä jo hetken aikaa kat­sellen
josko joku tuttava sattuisi
tulemaan, kun hänen olisi mentävä
kotiaan synkkää yksinäistä katua
pitkän matkaa ja häntä peloittaa.
Tämä katu on oikea autotie harvoin^
siellä jalankulkijaa näkee edes päi­väsaikaan
eikä siellä ole käytävää
kään. Suuret puut reunustavat tie­tä
ja talot ovat kaukana niin että
niitä ei kesäaikana juuri tielle
näykkään puiden lehvien takaa.
silloin ole astuttu jo huima askel
eteenpäin tätä kait^sta .elonpolkua
ja tasavertaisuutta. Meidän työläis­ten
olisi näytettävä siinä esimerk­kiä
^eikä lyötävä lyötyä. Olkaamme
ystäviä ja siskoja ja veljiä Jkesker,
nämiAe''niia'^eiämäkin. tulee^ kevyfV
emmäksi. Jokapäiväisessä leivän'
hankkimisessa on kullakin huolta
kylliksi.
Hyvää vappua kaikille!
Canadan naiset viettävät
SQlidaarisuusviikkoa
Toronto. — Paikallinen CCWn
osasto järjestää "solidarisuusteer
kutsun".perjantaina, huhtikuun 28
pnä keUo 8 illalla 25 Kilberry Roa-dilla.
Tulot käytetään lääkkeiden ja
muiden tarveaineitten ostamiseksi
Kongon naisille ja lapsille .ja ne tur
lee jakamaan Naisten Kansainväli­nen
Demokraattinen Liitto.
Congress of Canadian Women
järjestää kansallisen solidarisuus-viikon
huhtikuun viimeisenä viik­kona
kaikille niille kansoille, jotka
kärsivät sortoa ja taistelevat itse­näisyytensä
puolesta, solidarisuu-den
osoittamiseksi.
— Ensimmäinen läpi maan kul­keva
juna lähti Montrealista' Port
Moodyyn kesäkuun 23 pnä 1888.
— Intian meritien* löysi Vasco
da Gama 1497.
Vappu "usl(olHsuuspäivä" ~ Itenelie?
Rajan eteläpuolelta, Washingto-nista
tuli viikon vaihteessa uutis^
tieto, missä kerrotaan presidentti
Kennedyn julistaneen maan kor-kfeimpana
vallanpitäjänä, että Vap
pua, toukokuun, 1 päivää,,on_ vietetä
tävä USA:s:a 'uskollisuusjpä.vänä".
TciaSn v-kaasm mukaan p r ^ i -
dentti Kennedy määräsi_kohotetta^
vaksi Yhdysvaltain lipun hallituk­sen
kaikkien rakennusten ja lai­tosten
lippusalkoihin osoituksena
"uskollisuud^tanune sitä maata
kohtaan, mitä tämä lippu symboli­soi".
Sivumennen sanoen, Yhdysval
tain kongressi hyväksyi kolme
vuotta sitten, eli 1958 lain, jonka
mukaan vappua vietetään erikoise­na
lojaalisuuspäivänä (Loyalty
Day).
UskoUisuuspäivä — kenelle?
Historia on kumoamattomasti
osoittanut, etti työväenluokka on
kaikissa -maissa kaikkein lojaali­sin,
kaikkein luotettavin Ja lop-pnkSdessi
kaikkein Isänmaallisin
kansanosa.
Suurpääoma on sen sijaan "kul­taisen
vasikan" palvelija, joka ei
tiukan tullen tunnusta mitään
'isänmaallisuutta'" eikä mitään lo
jaalisuutta, mihin liittyy vaara sen
voittoilumahdollisuuksien vähene
fiisestä. Voittoilui ~ja eniimnäis-voittojen
tavoittelu on suurpää­oman
ja sen edustajain-^ "isänmaal­lisuuden",
''lojaalisuuden" ja luo-tettavaisuuden
ainoa mittapuu. ^
Kun tässä yhteydessä ^pidetään
mielessä se tosiasia, että niin Yh
dysvalloissa kuin täällä Canadassa
kin on vallanpitäjäin toimesta vas­tustettu
vuosikymmeniä kynsin' ja
hampain työväenhengisten vappur
juhlien pitoa, niin silloin nähdään
mihin tähtää k.o. "uskollisuuspäi-vän"
vietto vappuna!
Sen ilmeisenä tarkoituksena ou
saada ameril|ckalaiset työtätekevät
unhoittamaan, mikä merkitys va­pulla
todellisuudessa on..— Unhoit­tamaan
oman historiansakin.
Tosiasia nimittäin on, että vap­pujuhlien
pito sai alkunsa tältä
mantereelta. Se syntyi Chicagos­sa
työtätekevien urheasta taiste­lusta^
8 tuntisen työpäivän pu/oles-ta.
Suu-rpääoman piireissä yritettiin
silloin estää vappujuhlien ja ^mie
Icnosoitusten järjestäminen samal-la
tavalla kuin ne yrittävät nytkin,
peloittelun j a vääristelyn avulla.
Siihen aikaan taisteluvalmiit työ­läiset
leimattiin ^'anarkisteiksi" sii
nä nimenomaisessa mielessä, että
voitiin oikeuttaa valtapiirien vorm-T
keinot ja väkivaltaisuudet työväen
liikettä vastaan.
Haymarketin tapahtuma Ghica
gossa on elävänä todistuksena siitä,
että rahamiespiirit ovat kautta ai
kojen olleet valmiina vaikka minkä,
laisiin' provokatioihin ja väkivallan-kekoihin
silloin kun ne ovat enim'
mäisvoittojaan puolustaneet."
Haymarketin veritekojen aikana
pauhattiin "anarkisteja" vastaan
samalla tavalla kuin nyt-pauhataan
•'punaisia" ja "kommunisteja" vas­taan.
Tosiasiat ovat kuitenkin äärettö
män itsepäisiä. Ne muctaqtuvat
läpi harmaan kivimuurinkin, jos
Diikseen tulee.
Jä tosiasia on, että vapusta, tou­kokuun
ensimmäisestä päivästä,, on
tullut yleismaailmallinen työväen
taistelu, ja juhlapäivä. Kolmasosa
koko ihmiskunnasta viettää vappua
ja sosialismin alaisuudessa suurena
kansainvälisenä juhlana, milloin
kukaan ei tee työtä, vaan nauttii
silti täydestä palkasta; kuten on
tapana itsenäisyys- ja muiden päi
vien vieton yhteydessä sivistys
nnaissa yleensä.'
Vappua vietetään. työväen suure
na katselmuksen. päivänä < hetken
tunnuslauseita kantaen, myös kai­kissa
kapitalistimaissa — j a laiff-kaan
liioittelematta voidaankin sa­noa,
että vappua vietetään jo maail­manlaajuisesti
nimenomaan työ­väen
taistelu- ja juhlapäivänä.
Varmuudella voidaan myös sa­noa,
että vapunvietto yleistyy tällä­kin
mantereella, niin Yhdj^allois-sa
kuin täällä Canadassakin — ja
vappujuhlissa korostetaan työtäte­kevien
uskollisuutta itselleen ja ko­ko
kansakunnalle, kansaa ^ riistäviä
suurpomon _ herravaltaa vastaan.
Näin tulee tapahtumaan kaikista
'•lojaalisuushumpuukeista"^ huoli­matta.
"
" Ken tätä-epäilee, hänen sietää
palauttaa mieleensä-^miten esim.
herra •Wright Suomessa-yritti työ
väenliikkeen levenemisen estämi­seksi
järjestää työnantajain toimes­ta
'työväenyhdistyksiä työläisil­leen"
siinä mielessä, että työläiset
oivat itse saisi sananvaltaa järjes­töissään.
/
Herrojen metkut eivät kuiten­kaan
tyydyttäneet Suomen työtäte-
;;eviä — eikä lioin saanut heitä jy-mäytetyksikään.
Eikä meniä ole mitään järkisyytä
omaksuaniin mahdotonta kSsitys-skantaa
että amerikkalaisia työliisiä
on helpompi -pettää kuin muita, v
Osallistukaamme siis .fonstjndi
päin ja asiaUisesti i t s e ^ a r ^^
työväenastian voitokktiui3eait4n^'
41
m