Vapaus, April 7, 1955

              VAPAUS .UBEBTr) - Zadepesdeh« Lftbor
OTSAD of Fijuld} Caaadlans. Es»
StUMted No7. 6. 1917. Autborized
M «eoosd c]aM m^U bf tb9 Post
OÄlce: Departojent; Ottava. Pub*
Uabed tlirtce week]y: Tuesdaya
Ibsndaya and Saturdaya by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
CbD Bt. W., 8udbtiry/Ont., Canada.
Telephones: SUB. Office OS. 4>4264
Edttorlal Office OS. 4-42^, Manager
£. su^i. Edttor W. lauund. Maiiing
addresa: Box 69. Sudbury, Ontario. Advmiaing ratea upon sppiicatlon.
T^analation free cf charge;
TILADSBZNNAT:
CMtadam: 1 vk. 7.00 « kk. 8.75
— 3 kk. 325
TbdyBTalloiia»: 1 vk. SJOO 6 kk; 4.39
soomem t.vk. a80 « kk. 4.75
Kysymyksiä ja
vastauksia
LE.<£KE.V £L.YKE
Virallisen juhlapähatt, pitkäperjantain johdosta, ilmestyy Via-patidcn
seuraava nuvicro tiistaina, huhtikuun 12 paiidna.
Tervetuloa Sudburyyn!
Tervetuloa vieraspaikkakuntalaiset pääsiäispyhinä taalla Sudbu-ryssa
pidettäviin nuoren kaartin naytelmakilpailuihin. Toivottavasti
luonlo-aiti on taalla pohjolan kivipuutarhassa suosiollinen, että saa-suhteetkin
viihdyttävät vierailijoita. Mita sudbupylaisiin tulee, niin
me rohkenemme ennustaa, etta vieraat otetaan avosylin vastaan niin
Finnjsh-haalilla kuin yksityiskodeissakin.
Kuten on jo aikaUemmin kerrottu, tässä nuoren kaartin näy­telmäkilpailussa
nahdaan kaikkiaan viisi yksinäytöksistä, hyvää ja
huolella harjoiteltua näytelmää, joista on kolme suomenkielisiä ja
kaksi englanninkielisiä. Ne tarjoavat kahdeksi illaksi todella mielen-
Idintoista nähtävää ja kuultavaa.
Aikaisempien kilpailujen perusteella voidaan etukäteen ennustaa,
että kilpanäytelmien esitys tulee olemaan seuranayttämöjen mittojen
mukaan todella korkeata tasoa, silla kilpailu vaatii sitä. Myös tiede­tään,
että kilpanäytelmien harjoittelemisessa on otettu opiksi kaikki
aikaisemmat kommellukset ja heikkoudet, että esitykset saataisiin
mahdollisimman täysipainoisiksi. Siksi on odotettavissa tiukkaa kil­pailua
ja hyviä esjtyksia, mistä nauttivat seka katsojat että esittäjät.
Luonnollinen asia on, etta kaikenlaiseen kilpailuun, myös näy­telmäkilpailuun,
on suhtauduttava vakavasti ja voittoa tavoitellen.
Ellei näin menetellä, silloin ei myöskään ole mitään kilpailua.
Mutta voiton saavuttaminen ei sittenkään ole päätekijä, vaan
keino yhä parempiin tuloksiin pääsemiseksi näyttämötaiteen kehittä-ifiisen
alalla takalaisten, maanmiestemme keskuudessa. Siksi on syytä
korostaa, että näytelmäkilpailuun osallistuminen on 'kaikkein tärkein
seikka j a *'voitto" vasta sen jälkeen. Me myös ukkomme, että nuori
kaarti osallistuu näihin kilpailuihin juuri tässä hengessä ja tulevat
näyttämään suurelle yleisölle, etta he antavat täyden arvon voitolle
j a siihen liittyville tunteille, mutta osaavat tosiurheilijain tavalla
hävitäkin ~ sillä voiton mahdollisuuksia ei ole kaikilla missään
kilpailuissa, '
tLausuessamme viera.spaikkakuntalaiset näyttelijät tervetulleiksi
Sudburyyn ja toivottaessamme nuoren kaartin näytelmäkilpailulle
'hyvää menestystä, me kehoitamme Sudhuryn ja lähiympäristön suo­malaista
teatteriyleisöä pitämään mielessään namä^^arvinaiset näy-töstilaisuudet.
Ne antavat meille kaksi erittäin mielenkiintoistSi iltaa
ja samalla kertaa me voimme kannatuk.semme avulla rohkaista ja
innoittaa nuorta kaartia kansallisten kulttuuriperinteidemme vaali­misessa
ja edistämise.ssa.
Tässä mielessä kun valmistumme pääsiäispyhinä pidettäviin
näytelmätilaisuuksiin, niin silloin tasta nuoren kaartin näytelmäkil­pailusta
muodostuu takalaisten maanmiestemme yhteinen ja merkit­tävä
kulttuuritapaus, jonka onnistuminen antaa lisaviriketta kult­tuuritoiminnallemme
yleensä.
Hj-väa onnea ja menestystä pääsiäispyhien näytelmäkilpailulle,
mikä on CSJ:n toimesta järjestetty kansallisten kulttuuriperinteidem­me
vaalimisen merkeissä!
Maailmanlaajuinen liike ,
Ihmiskunnan pitkässä historiassa ei tunneta niin laajaa ja kauaS'
Icantoista kansanliikettä kuin on nyt käynnissä oleva nimien keräys­kampanja
atomi.sodan ehkäisemisen hyväksi. -
Me olemme nähneet miljooniin jäseniin nousevia kansainvälisiä
työväenjärjestöjä niin poliittisella kuin taloudellisellakin alalla. Ne
ovat jättiläiskokoisia järjestöjä verrattuna porvarillisiin yhdistyksiin,
joista niin suurieleisesti puhutaan.
alutta ne ovat sitenkin mclko pieniä ja rajoitettuja sithen valta­vaan
kansanliikkeeseen verrattuna mika on kehittynyt kautta maail­man
atomisotavastaisen vaatimuksen puitteissa. Rauhanpuolustajain
liikkeeseen kuuluu satoja miljoonia ihmisia nhn kapitalistisessa kuin
sosialistisessakin maailmanosassa. silla alcinisotavastainen vaatimus
ei kohdistu mitaan maata tai maiden ryhmää, vaan kaikkia niita
paheellisia voimia vastaan, jotka nyt atomisotaa suunnittelevat,
huolimatta siitä, missä maassa he ovat. Tama selittää sen miksi
esim. kapitalistisen Yhdysvaltain, Canadan ja Suomen rauhanpuo­lustajat
keräävät näitaalomisotavastaisia allekirjoituksia aivan sa­malla
tavalla ja samassa hengessä kumniita keräävät sosialistisen
Neuvostoliiton ja kan.?andemokraattisen Puolan rauhanpuolustajat.
Ilomielin on rayos pantava merkille, etta taman suuren kansanliik­keen
toiminta saa entista laajempaa joukkokannatusta kaikkialla
maailmassa.
Mainittakoon, clta esimerkiksi Helsingin kaupungissa kerättiin
muutamassa:tunnissa yli 7,000 allekirjoitusta Maailman Rauhanneu­voston
vetoomukseen atomi- ja vctypommisodan kieltämisen hyväksi.
Kiinasta tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, etta sadat tuhannet
'kiinalaiset keräävät allekirjoituksia taman vetoomuksen tueksi mai­nitun
suurmaan kaikissa maakunnissa, kaupungeissa ja etaisemmissa-kin
kylissä.- Yksinomaan kylissä ja vuoriitoalueilla osallistuu 100,000
henkilöä naiden nimikirjoitusten keraamiseen. Eräissä uutistiedoissa
kerrotaan, etta nimien keräyskampanja on jo lopi>uunsuoritettu .Sin-kiangin
maakunnassa, mis^a on yli 900,000 asukasta liittänyt alle­kirjoituksensa
aloniisotavastaisecn vaatimukseen. Jeholm maakun­nassa
o n y l i 4iniljoonaa ihmistä .—• koko Suomen kans;ia vastaava
asukasmäata, allekirjoittanut taman vaatimuksen. Kaiken kaikkiaan
o l i maaliskuun 23:een paivaan mciTnes.sa 307,312,714 kiinalaista
allekirjoittanut taman aiomi5otava.stai.sen vaatimuksen.
Samansuuntaisia tietoja on saatu lukuisista muista maista. Mai­nittakoon,
etta Italiassa on rauhanpuolustajain nimienkträys käyn­nissä
joukkomitassa. Maaliskuun seitsemantcentoista paivaan men­nessä
oli Italiassa kerätty jo 3.307,433 allekirjoitusta Maailman
Rauhanneuvoston vetoomukseen atomisoilan kieltämisen hy\'aksi.
Intiasta, bveitsista. Unkarista, Indonesiasta, Japanista, Ruotsista.
Koreasta ja kymmenistä muista maista on saatu samansuuntaisia tie­toja.
Ihmiset kaikkialla näkevät atomi- ja vely[K)mmien suuren
vaaran, mutta sen sijaan etta nostaisivat toivottomina kätensä ylos.
toiminta rauhan säilyttämisen puolesta ja ennenkaikkea atomisotaa
vastaan on saavuttanut ennen kuulumattoman laajat mittasuhteet.
Canadan rauhanpuolustajat ovat osana tasta maailmanlaaiui-sesta
suuresta liikkeestä — jonka toiminnan onnistumisesta riippuu,
ci vain rauhan säilyminen ja meidän sukupolvemme onni ja menestys,
vaan koko ihmiskunnan tulevaisuus.
^ l e puolestamme toivomme, että hyvää tarkoittavina, vastuun­tuntoisina
kansalaisina, täkäläiset maanmiehemme antaisivat oman
vaatimattoman panoksensa taman suureji ja tärkeän asian h\Taksi
keräämällä allekirjoituksia tahan atomi- ja vetypommivastaiscen ve­toomukseen
ja allekirjoittamalla se yhdfcssa muiden patrioottisten
canadalai<ten kanssa.
Kysymy.'.: O.izo toita-, t a a V/or/c-nykyään.
työtar-atur.nniEsa kuoHc-iden
k.?kJlle 75 dollaria kuukaudessa? Mitä;:
minun pitaL»! tehdä saadaicj^m st-llai- |
i ££.1 elaJtiifcen? — Ix:s.<j.
j ' Vastaus: Me- oleiamme, etta- toJ
j .saatte, c-lakiee.i .miehenne ."-nenetta- ;
; misen takia- työtapaturman ;.chd'jj;-;
i la,, muita etta .«.e. on edeJ!a.'nai.ir.t'ja '
! summaa pitnempi. Ontanon t y ö t a p a -,
turmien korvauslakiin tehtiin vuonna j
1953 .sellainen muutos, etca ma:n:tun f
i-uoden huhtik. 2. par/a.stä - lahtien \
maksetaan leskille eläkkeinä 75 d c l -s
lana kuukaudessa. Mutta ta.mä muu-.!
tos ei koske sellaisia tapaturmia, jot- |
ka ovat tapahtuneet ennen mainittua i
|,päivaa. Naista kuolemantapauksista j
( maksetaan eläkkeitä silloin voimassa''
I de-vien säädösten mukaisesti, eika i
teillä sen par&rnmin kuin muillakaan i
ole mahdollisuutta saada tätä -Koro- |
tettua eläkettä,. koska laissa nimen- !
omaan sanotaan, etta korotus koskee!
ainoastaan niita Kuolemantapauksia,]
jotka ovat tapahtuneet mainittuna
paivana tai sen Jälkeen.
Äidinrakkaus on voima
joka estaa sodan
Kaikki maaJIman äidit valmistautumaan
äitien maailmankokousta varten
Mitä muut sanovat
SOTAPALVELUKSESTA
"Olkaa hyvä ja juL<al.skaa, etta i
minä va-stustan fotilaailisia harjoi- j
tuk.sia kaikis.sa muodoLssaan. .Me '
käytämme JO y l i n e l j ä imljoonaa dol­laria
paivas-sa puolustustaTOtoi.ta.ksiin.
Mutta sensijaan meidän pltaisi ker­takaikkiaan
karkolttaa .sota . ajatuk- i maila
slstamme. Venaja .saattaa olla vaa^
rallinen vihollinen, mutta .-caanty-kaamme
Jumalan puoleen saadak-
.'omme suojelusta tata viholb.';ta vas­taan.
Hän yksinään cn meidän toi­vomme
ja Han suojelee nlita heikko­ja,
jotka rukoilDvat Häneltä armoa.
3en sijaan; että kuluttaisimme nslja
miljoonaa dollaria päivässä puo!as­tumiseen
meidän pitani kaksinkertais­taa
perhelisät ja alentaa veroja." -r-
Mrs. Cecile Belise, Ottawa.
Naisten KansainvalL^n Demo»
kraatlisen Liiton neuvoston fco»
. knukne-ja Genereesä beltnil^ouo
Ö.—U. pnä J955 hyväksyttiin yk-
KimielLsesti vetoomus äitien naa-
. ilinankokouk5.een vaimistaotumJ'
sen puole&ta. Ehdotus äitien maa»
IJmankokouksen koollekutsumi-'
seksi <<ai kokouksessa innostuneen
vastaanoton. Lukemattomat Idr»
jeet Ja tervehdyiuet. Joita saapoj
seka ennen koiumsta etta sen ai.
kana, toivat ehdotukselle mklJoo>
nin naisten tuen.
VETOOMUKSESSA SANOTAAN:
Olemme aiteja ja.-vetoamme kaik­kiin
aiteinin meitä yhdistävän aldin-raikauden
mmissa.
Olemme onnellisia omistaessamme
lapsemme, mutta tunnemme myös
tuskaa, jonka -iieidan menettämlsen-
,sa aiheuttaa.
Velvollisuutemme on suojella lap­siamme
heita unxaavilta vaaroilta
— nälältä, vilulta, kurjuudeUa, sai­rauksilta
ja sodalta, joka tuo muas­saan
kaikki muut onnettomuudet.
. L i i a n monet aidit ovat saaneet ko­kea
tuskallisen sodan; Se. on h ä ­vittänyt
niin monia koteja, jättänyt
jälkeensä niin paljon orpoja, tuhon-,
nut niin monta ihmiselämää.
J a n y t— rauha on jälleen vaa-,•
ras.sa!.: .• . i
• Sodanvalmistelijat yrittava.t vaa- '
rantaa kansakuntien turvallisuuden
iLEäämäJlä aseistusta, liefomalla uut­ta
lannitystilaa Aasiassa, perusta-sotilastukikohtia
ja solmia-malla
byoikayssopimuksia. Samaan
tähtäävät myös Lansi-Saksan aseis­taminen,
jota Lontoon ja Panisin
sopimuksessa kaavaillaan seka Poh-jois-
Atlantin Liiton pääesikunnan
paatos, jossa sotatilan vallitessa
uhataan kayttaa atomiasetta ja jon­ka
mukaan rama hirvittävät aseet
uskotaan samojen henkilöiden ka­siin,
jotita viime scdan aikana olivat
vasiuus-a Lidicen. . Maidenekin ja
Au?hwitzin joukko-surmista. •..
Leskinen jättänyt TULin
puheenjohtajapaikan
Liittokokous piti sitä ilmeisesti hyvänä
tekona koska kukaan ei sitä vastustanut
Helsinki. (VS) — Täällä maa- | miseksi ole viela johtaneet myontei-nirosbima.
Nsi^asael Ja Bikini
ovat konriiotontairasli osoittaneet
jofcalsejle äidille atomipommin
mielettömyyden. .
' Emme voi salTa. etu tata aset«
ta koskaan enaa käytetään. Yb' r
teisvoimin riistämme sen niiden
kalista^ Jotta silla uhkaavat lap­siamme.
Alkoon kenellekään
maailmassa sallittako atomiaseen
käyttöä.
>IAAIL5LluV JUDIT!
Olkoon: vaara miten suun tahan­sa,
me emme omaksu ajatusta, että
sota olisi väistämätön. AidinraklEau-dessamme
on voima, joka estää sodan.
Jokaisen meistä on tajuttava, et­temme
voi olla toimettomina, k u n so­taa
valmistellaan: Jos t ä m ä n teemme,
laiminlyömme tunnottomasti velvol­lisuutemme
lapsiamme kobtaan.
M e i t ä . r a u h a n t a h t o i s i a naisia j a ä i ­tejä
on satoja miljoonia. iMe olemme
elaman, onnen ja edistyksen voimia.
Sodanvalmistelijat eivat kysy äi­deiltä
heidän mielipidettään. Mutta
meidän on ilmaistava tahtomme.
•Me emme halua sotaa.
. Me haluamme ystävyyden val­litsevan
kansojen kesken, me ha­luamme
aseistuksen supistamis­ta.
Emme salli voimavaroja tuh­lattavan
sodan valmisteluihin,
vaan vaadimme, että ne luovutet­taisiin
rauhanomaiseen raken­nustyöhön.
Toivomme hartaasti, että ato­mivoimaa,
vuosisatanune suurin-'
ta keksintöä käytettäisiin helpot­tamaan
ihmisen tyota Ja siten
palvelemaan ihmiskunnan onnea
ja hyvinvointia.
M.IAILMAN ÄIDIT!
I. Gorbaehev saa kauppalan valtuuston pelon valtaan siinä huvitta­vassa
neuvostofilmissa, Jolu. pohjautuu Nikolai Gogolin kuuluisaan
satiiriin "Reviisori" (rnspector General), jonka canadalainen ensi-ilta
on torstaina tk. 14 pnä torontolaisessa LaSalie-teatteris-sa. Samassa
ohjelmassa on toinenJdn neuvosotfilmi, jonka englanninkielinen nimi
on "Ring of Darlng."
Pikaisia toimenpiteitä
työttömyyden johdosta
sun tuloksiin. Neuvotteluja kaikki
urheilualat käsittävän kokonaisrat­kaisun
periaatteen mukaisen tavoitr
teen saavuttamiseksi ohsi kuitenkin
jatkettava. Tassa mielessä hittoko^
kous keskeyttää urheilupoliittisen t i ­lanteen
käsittelyn huhtikuun 14. pai­vaan
saakka ja kehoittaa : asetta­maansa
neuvottelukuntaa työskente­lemään
em. pyrkimyksen toteuttami­seksi
en osapuolia tyydyttävällä ta­valla
"
Lopuksi kokous totesi Leskisen ja
kuuden muun liittotoimikunnan j ä ­senen
eron tapahtuneeksi tosiasiaksi,
mutta ei katsonut aiheelliseksi ryhtyä
äydcntämään luttotounikuntaa, kos­ita
tämänkaltaiset toimenpiteet kuu­luvat
sääntöjen mukaan varsinaisen
Uittokokouksen tehtäviin ja koska
[uttotoimi-tunta nykyisessäkin ko-
.ioonpanossaan. pystyy hoitamaan
;iHe kuuluvat tehtävät. .
Kokouksen - puheenjohtaja Vaino
Kauranen totesi loppusanoissaan, et-
,ä koko T U L : n Jäsenistö on talla het-lelä
valmis taistelemaan kaikin voi-mn
liittonsa itsenäisyyden sailytta-niseksi.
ja vaixka edessä onkin nah-
:avLssa lukuisia vaikeuksia taistelussa
;orvarillista urheilujohtoa vastaan,
'jystyy yksimielinen TUL voittamaan
lama vaikeudet..
liskuun 31 pnä alkanut TUfcin-ylimääräinen
liittokokous sai heti
alkuun.sa jo;:sain maarin yllättä-,
van käänteen sen johdosta, että ;
liiton puheenjohtaja Vaino Les­kinen
seka hänen ohellaan kuusi
muuta liittotoimikunnan jäsentä
•jättivät paikkansa täytettäviksi.
Verrattain lyhyeksi muodostunut
kokous valit-i erikoisen neuvot­telukunnan
jatkamaan yhteistoi-:
mintaneuvotteluja porvarillisen
urheilujohdon kanssa seka paatti, .
että liittokokous Jatkuu huhti­kuun
14. päivänä UTY:n talossa.
Liittokokouksen ..avasi, puheenjoh­taja
Väinö Leskinen, joka avaussa­noissaan
luonnehti lyhyesti mita
neuvotteluja, joita liitto oli kaj-nyt
SVUL:n ja Suomen Palloliiton kans­sa.^
Tämän jälkeen puhuja luki lut-totoimikunnan
enemmistön kokous
selle laatiman paatoslauselmaehdo
tuksen ja csittr kokouksen hyväksyt,
tavaksi neuvottelukunnan; johon hit'
totolmikunta esitti seuraavia henki
löltä: puheenjohtajaksi Unto Snvo
nen, jäseniksi Lauri Nurmi. Erkk.
Puustinen. Jere Friman, Penna. Terve
j a Pekka Martin sekä sihtcenks.
Olavi Hurri.
Puheensa pr.ätteeKsi Vaino Leski­nen
Ilmoitti jättävänsä paikkaus:
T U L : n ensimmäisena pulieenjohta-jana
kokouksen taytcttavaks; sek;
mainitsi, etta saman tempun tekevä
myös seuraavat liittotoimlkur.nan jä­senet^
Arvi Heiskanen. Vaino Soini­nen.
Veikko Kokkola. Eino Haapanen
Paavo Virtanen ja A. K . Leskinen. .
Ennen Leskisen tekemien esityster
käsittelyä valittiin kokoustoimitsijat:
puheenjohtajik-si Vaino Kauranen jn
Reino Kiiskinen seka sihteereiks;
Keijo Viianen ja Olavi Hurn. En­simmäisena
kokousedustajana kaytt;
puheenvuoron edustaja Reino Kiis­kinen,
joka totesi porvarillisen urhei­lujohdon
menneen vakivaltapolitii-kassann
jo niin pitkälle, ettei valta-kunnanliittoncuvotteluja
oUsi . enan
.syytä jatkaa, vaan sen siman ohs:
keskityttävä itsenäisen TUL:n kai­kinpuoliseen
voimi3tamis3en; Esitet­tyyn
neuvottelukuntaan Kiiskinen
ehdotti.valittavaksi em. Iisaksi Paavc
Aitiota ja Lennart Kiveä, seka esitti
toivomuksen, etta kokouksen päätös­lauselmaesityksestä
p o 1 s t e t täisiin
eraita valtnkunnanUittopvrkimyksia
korostavia kohtia.
Suoritetuissa äänestyksissä Kiiski­sen
esitykset tulivat kuitenkin enem­mistöpäätöksillä
, hylluyl^:s^, ja ko-.l niinkin paljon kuin 30 jalkaa. Eräs
kouksen virallinen päätöslauselma sai | sUminnakijä sanoi suurimman täl-seuraavan
sanamuodon; . : j laisen kohoimian olevan noin 200 j a -
•Lhttokokous pitaa koko maan ur-j l a n laajuisen ja 30 jalan korkuisen,
heilutoiminnan kannalta valitettava-( Maa-kunnan viranomaiset o-.-at rj'h-na.
etta yhteistoiminta S V U L : n ja j tyneet toimenplteiaiin alueen eristä-
TUL: n välillä on sanottu i r t i ja ettei-1 ini.seksi koska on olemassa kaasupa-vat
ponnistelut urheilumme e h e y t t ä - ' lon. vieläpä räJ-.UidykiKin vaarakin.
Elaman mmissä, jonka olemme
synnyttäneet, pelastaaksemme lap­semme
keholtamme • teita hittamaan
voimanne me:dan voimaamme.
•Vetoamme tei-hin kutsuen teita
osaUisturaaan äitien maailmankokouk­seen,
joka p i d e t ä ä n kuluvan •vuoden
aikana. - . '
Siellä tapaavat kaikki maailman
a:dit:- „
— äidit, jotka eivat voi unohtaa
I sodan kauhuja,
I ^ — aidit, jotka ovat kokeneet ilma-
! pommitusten järkytyksen;
I — äidit, joiden pojat ovat sodan
i aikana kaatuneet, teloitetut tai jou­tuneet
sotavangeiksi,
— äidit, joiden poikia Uhkaa sota­palveluksen
pidentäminen tai siirto
vierailla mailla palveleviin joukkoi­hin,
— äidit, joiden lapset ovat 'vaillä.
ravintoa, asuntoa ja koulutusta.
— äidit, jotka rakastavina ja huo­lestuneina
kumartuvat pienokaisten­sa
kehdon y l i , -
-^onnelliset odottavat aidit, .
— äidit, jotka haluavat vaalia ko­tiensa
onnea,
— kaikkia kansaktmtla, kaikkia
yhteiskunnallisia olosuhteita; kalkkia
rotuja; kaikkia uskontokuntia edustar
vat äidit tapaavat äitien maailman­kokouksessa.
Toimikaamme yhteisvoimin puo-lustaaksemme
elamaa kuolemaa vas­taan,
ystävyyttä vihamielisyyttä vas­taan,
rauhaa sotaa vastaan, s i l l a m i ­kään
ei voi estaa taisteluamme las­temme
ennen,ja tulevaisuuden puo­lesta.
•• • ,
— Vuonna 1941 oli Canadassa 1,730
kiinalaisten omistamaa pesulaitosta
mutta kymmenen vuolta myöhemmin
niitä oli vain 979 todetaan tilastolli­sen
touniston julkaisemissa tiedoissa.
Toronto. — -Labor-Prog^ressive-puo-lueen
kansallinen johtaja Tim Buck
lähetti huhtik. 5 pna Canadan p ä ä m i ­nisterille
kirjeen, jossa esitetään p i ­kaisia
ja kauaskantoisia toimenpitei-
. I ta nykj-isen tyottomj^stilanteen joh-.,
i dosta ja uhkaavan taloudellisen k r n - j
I sm torjum-seksi. Kirjeen sanamuoto j
I on seuraavanlainen: . *. . {
I Kun maakuntien pääministerit ja.i
te kokoonnutte huhti.-c. 26 pna tapah- |
tuu se meidän maamme elämässä i
tärkeällä hetkellä. Vaikka taman ko­kouksen
ilmoitetaan pääasiassa käsit­televän
sen maakuntien ja liittoval­tion
konferenssin työjärjestystä mikä
cn tarkoitus pitaa myöhemmin ta­man-
vuoden aik.ana, on maamme, t i ­lanne
• Labor Progressive-puolueen
mielestä niin täydellisesti taloudelli­sen
kriisin vaarantama, etta sita vas^
taan' tarvitaan hatatilatoimenpiteitä
ja taman kannan omaksuvat myöskin
väestön laajat purit, erikoisestikin
tyovaenhikkeen ja maatalouden kes­kuudessa.
Tassa tilanteessa tuntuu
mahdottomalta, -. etta liittovaltion
pääministeri kohtaa kymmenen maa­kunnan
paaministent konferenssissa :
eika esita mitaan ohjelmaa yhteisistä!
toimenpiteistä chkaistak.seen siihen!
taloudelliseen kriisim lui-sumisen, j
mika on Canadan nykyisen tilanteeni
pääasiallisena piirteenä. . 1
Taman konferenssin ensimmäisena
tehtävänä pitaa olla sen peloittavan
tyottomyyspulman: Käsitteleminen
kun sadattuhannet canadalaiset ovat
ilman tyota. Suuret maarat heistä
ovat JO kavttaneet oikeuten-sa tyotr
tomyysvakuutuksen saantun ja tu­hannet
ns.' ty oh on . kykenemättömät
ovat pakoitetut elamaan mita kur-jimmissa
olosunteissa sina aikana
kun hallitukset kolmessa nortaa.ssa
kieltävät - vastuunalaisuutensa heidän
huoltonsa suhteen. . '
Keholtamme teita liittovaltion paa-miehena
esittämään maakuntien
pääministereille toiminnan oHjelman
taman hätätilanteen lieventämiseksi
sellaisella uudella työttömyysavustus- }
ta koskevalla sopimuKsella, mika an-i
taisi-riittävästi, apua niille tuhansilleV
työttömille työläisille, joiden, oikeusj
työttömyysvakuutukseen on loppunut!
j a niille monille tuhansille tyokykyi-j
sille työttömille, jotka eivat ole tyot-tomjTTSvakuutuk.
sen : alaisia, kuin
myös.km kaikille • työkyvyttömille —
j a etta vastuunalaisuus kaikkeen t a -|
han maänteltaisiin tiukalle pohjalle.
Mikah liittovaltion ja maakuntien
ensi syksynä pidettävä konferenssi on
kysymyksessa, ehdottaa Labor Pro-gressive-
puolue, etta sen ohjelmaani
pitaisi sisalbj-a mm. seuraavat asiat:
, Ij Luttovaltion ja maakuntien kes-kiset
tuloveroja, koskevat sopunukset
olisi tarkistettava siten, että . vero­taakka
ja- "tulot jaettaisiin tasapuo­lisemmin
ja etta suurempi osuus tulo­veroista
Ja yhtiöiden voittoveroista
kaytettaisun maakuntien yha kasva-;
vien menojen suorittamiseen ja kun- ;
tien lisääntyvän taakan huojentami-;
seen.: •
2i Laaja yhteiskunnallisen huollon j
ohjelma siihen tapaan kmn liittoval-1
tion • hallitus ehdotti. vuonna .1945i
(kansallinen terveysvakuutxis, van-i
liuudenelakkeiden ja perhehsien ko-i.
Huomjr);d:j
naattcnt saa
kuun, mutta
.parruni-e it
i Cittqa. .miet
i i a p s a n : "Nu
. vat ynta iLm?
i k;:j haihtuks
; rot tammen j
: 3r Sellalnc
trschjel.ma,:
: käytettäisiin
•sen -kcdin n
. hm yleisim*
' v. 1943 koni
4» Kansal
I. jonka perusi
[ yhteistoimin;
! tukfen kans;
t meidän luoi
I tummen yh
I seen j a kon
: aikaan meic
: n e n - k e h i t t ä
I liittovaltiota
I Lopuksi m
i tamaan, ett
terit yhtyisi'
laiseen juli
kaalia taVal
kansallinen
h:n, nun ko
km nähden
meidän ma
ponnistUÄ3;j
ed;stamisek<
sen aseistäi
kautta, teh
etta nykyis:
tavat biljo
kayttaa pa
Canadan rs
LEVITYSRYNTÄYI
LÄHJAVOITOT n
Vaupauden uusien tilaajien ja tilausten otta
PONKIEN nostamisen suoritti lehtemme ilmoitusos:
ja lahja voitot jakaantuvat seuraaville:
UUDET TILAAJAT:
Wm- Saari; Box 519, South Porcupme, Ont; '
Arnie Lammi: c/o Fanny Lind, Vancouver; B.
Einari Virtanen, 322 Cornwall.Ave. (ei ole pi
Eino Siren, 426 Mabel Ave., Sudbury, Ont. N(
Emil Hankila, Box 620, South Porcupine, Onl
-Toivo Kangas, 317-llth St. Vai d'Or, Que. 1
Onni Kekki, Box 69, Sudbury; Ont. No. 463
. Untanjo Mäkelä, 136 Regent St. S., Sudburj
•Wm. Lehtinen, 326 Albert St. W., S a u l t Ste.
• Aino Hendrickson, 455 East 60th Ave;, Vancoi
•Jor.-na Palomäki. 227 Antwerp Ave.. Sudbur
Aug. Aho, R . R. 2, Kaministiquia, Ont. No.
Valistuskomitea, 316 Bay St., Port Arthur, C
iMimmi Lahtinen, Box 210, Hearst, Ont. No. 7;
. P. Tuommen, Päivärinteentie,- Turku, .Finlan
TILAUSTEN OTTAJAT:
P.Rauhala, Box 69, Sudbury, Ont. No. 499'
K. Salo, Sudbiury, Ont. No. 696:
. i H . Ronty, 569 Broadvie\v Ave., Toronto 6, C
O. Salama, 220 Sherbourne St., Toronto 2; OI
Anna Lehto, R. R. 2, Kaministiquia^ Ont. Nc
- . E. Lehtola, 437 Bessie St.;.Sudbury, Ont. No.
. Joel Niemi, Box 31, Cobalt, Ont. No. 724
M. Rasmpera, Box 325, Hearst, Ont; No. 626
J . Nissinen, 3 Henry St., Toronto, Ont. No. 1
Mary Coombs, Sudbury, Ont. No. 659
Arno Korkola, 101 Algonquin Blvd. "VV.; T i i
Valistuskonutea, 316 Bay St., Port Arthur, <
M. Heiska, 68 Lippmcott St., Toronto, Ont.
Jenny Vesterback, 468 M e r r i l l St„ Port Arthi
Sam Pukkala, 30 Kmght St., Port Arthur,
Jokainen yllämainittu onnellinen - voittaja \
valita S2,50 arvosta ÄÄNILEVYJÄ tai KIRJOJA
kirja-ja levy-ilmoituksIsta.
Jokaisen yllämainitun uuden tilaajan ja tilauli
kyseessaolevan lahjavoittokupongin lehtemme koi
voittovalinnan kanssa. Suorittakaa voittamanne
Kiitämme kaikkia asiamiehiä ja lehtemme ys
sen aikana hankkivat uusia tilauksia Vapaudelle,
uudet tilaajat tervetulleiksi lehtemme tUaajien p
VAPAUS PUBLISHING CO
' . Johtokunta
.uonnonkaasusfa
kehitiyny! vakava
vaara Älbertassa
Rimbey, Alta. _ KaksikjTnmentä
hniLst-i on joutunut muuttamaan
oois kcieistaau sen johdosta, etta
iuoimoukaasu pursuu maanpinnalle
noin kclment-uhaunen eekkerin laa­juisella
alueella talla a^udulla.
Noin nolja. vuotta sitten tapahtu­neen
oljykaivon poraamisen. johaos-ta
on luonnoDkaasu ruvennut kulke­maan
maanalla vesisuonien j a huo­koisen
maan kautta.
Kolme fanniperhetta oli tk. 2 pnä
pakoitettu poistumaan kodeistaan
sun kaasua virtasi rmisaasti heidän
asuntojensa läheisyyteen. . Läheisen
jar.-en jaan lävitse suihkuat ilmaan
vettä kun luonnonkaasmi pame pyr-
:<i vapautumaan. Toistaiseksi ei kaa­sun
yhteydessä ole ilmaantunut o l -
jya.,
Joissakin paikoin on luonnoiikaa-sun
pame konottanut maan pintaa
PÄIVÄN RÄKINÄ
Pitkäperjantain aattomietteitä
Pääsiäisviikolle siUTyttacssa tiedoitr i
tl Graham Jenklns-niminen sanoma- |
lehtikinjcenvaihtaja Pormoaista, etta
nyt on valmisteilla p i t k ä n perjantain
pnna> iviela hirvittävämpi kum kidu­tus
rtstinpuulla, koko K i m a n kansalle,
ja samalla keko ihmiskunnalle.
/•Kansalhsmielisten (Chiang K a i -
shekui) puolustusdepartmen'n pii­reistä
ermustettiln tanaan, etta kaik-kikasittava
ilmasota Formosan sal­men
L'maherruudesta alkaa pian." sa-nottun
mr. Jenkin:» n uutiskirjeessä
huhtikuun 3 pnä;
Samainen kirjeenvaihtaja sanoi et­tei
han ole vlela (varma silta yhtyyko
Yhdysvallat avoimesti täJiän rkaikki-kasittavaan
ilmasotaan" — mita.
Chiang Kai-shekin miehet eivat voi
yksinään pitkää aikaa käydä — mut­ta
h ä n on ilmeisesti sita mieltä, ett-r.
atomisodan hirvealle "ristinpuulle"
olisi ihmiskunta nyt raahattava, kos­ka
'^Matsu-saaren menetys rilstaiai
kansallismielisten ilmavoimilta tar­peellisen
radar-varoitusaseman ja an­taisi
kommunisteille,, paikan mista
heidän radarinsa voisi seurata liiken­netta
Formosassa."
Tämä on sivumennen sanoen
erittäin mielenkiintoinen lau­sunto.
Matsu-saarl on aivan Kii­nan
mennermaan rannikolla Ja
satakunta mailia ulkona Formo- |
san saaresta. Jos siis jatamme ;
muutseikat sivuun ja hyvaksym- ,
. me mr.Jenkinsin ylläesitetyt vait- !
teet siitä kuinka "tärkeä" on tkma
saari Formosan "puolustamiselle" j
— niin silloin se on ainakin sata '
kertaa tärkeämpi Kiinan puolus-tamiseUe,
koska se sijaitsee aivan |
Kijnan mannermaan rannikolla! i
Sitäpaitsi Pormo&a. kuten raimik- i
kösaaret Matsu ja Quemoy, kuuluu i
historiallisesti ja kansamvolialen so- ;
pimusten p?rusteella Kiinalle — eika
Chiang Kai-shekille ja hänen ame­rikkalaisille
taustannehilleen.,. —
Kolmen suuren—^Rooseveltin,
Churchillin ja Chiang Kai-shekin
Kairon, julistuksessa vuodelt; 1913
sanotaan:"...Kaikki ne alueet
mitkä Japani on -Kiinalta .varas­tanut
kuten Mantshuria, Pesca-docs-
saaret ja Formosa. palaute­taan
takaisin Kiinan tasavallal-
. Iälle..."
Tässä yhteydessä olemme kuule\'a-namme
joidenkm amerikka ..^ismIe-llsten
- intoilijain sanaf\-an, etta "haa.
Rooseni-elt-valnaja ei ollut Yhdysval­lat,
eikä Yhdysvaltain haUitus ja
kansa ole koskaan hj^räksynyt Roose­veltin
allekirjoittamia sopimuksia."
Mutta' tosiaaat oi-at tassakm yht-cv-i
des.sj kDvm'itsepintaisia.
Esi.m. McArthui-m kuulustelujen
yhteydessä esitti Trumanin ulkomi-nistai-
i <valtiosihteeri) Acheson val-tiodepartmentm
virallisen la^Kunnon
'paivatty jouluk. 23 p. .1949) missa
sanotcan: ,. • •
"Formosa on poliittisesti, maan-,
tieteellisesti ja strategisesti osa
Kiinasta.Vaikka Japani ou sita
hallinnut 50 iniotta, Formosa on
: historiallisesti • Kiinaan Iniuluva. .
Poliittisesti ja sotilaallisesti se
kuuluu .yksinomaan (slrictl;-) Kii-naan..'
•.. •
Ja itse presidentti Truman sanoi
tammikuussa 1950: .
llidysvaUoiJla ei ole mitään ha­lua
saada erikoisoikeuksia tai
-etuisuuksia Formosassa tällä
kertaa... Yhdysvallat ei tnle
seuraamaan ohjelmaa, mikä Joh­taisi
sen sekaantumiseen Kiinan
sisällissotaan.'^
Mutta n im pitkälle on Yhdysvaltain
tounesta. jo sekaannuttu Kiman si­säisiin
asioihin, etta esimerkiksi Do-rotiiy
Thompson — 'Wall Streetin yksi
lempitytto — joka sanoo vastustavan­sa
uuden verilöylyn -järjestämistä
Matsu- ja Quemoy-saaria tekosyynä
käyttäen, ea.ttaä nyt Bntanlan (j--
Canadan) ehdotitsten ."•hy%'aki\mi£ta"
srltali, etta Formosan väestölle anne­taan
tilaisuus " p a ä t t a a siltä haluaa­ko
SS liittyä K i i n a n tai itsenäistyä" —
tosin silla -varauksella, e t t ä Formosa
aimettaisUn "väliaikaisesti Yhdysval­tain
iWojelukseen" kuten mi.ss
Thcmpsor
julkaistus!
, Ohsi kt
Yhdyövall
liCitHojia-. -(
Varsink
vai tain k;
voimaikka:
luja vasta
Sama
ncyn s
perjanti
koko ih
sodan, r
valtalai
peloittel
huolimz
naan jul
lesta.
Ssllaisa
suusDueh
ja muut
ja paatta
Juuri
tavaisy
että U
raahat:
Juuri :
oottinei
takecm
tamme
yleensä
pomme
.Viini
pääsiai
toimini
seksi a<
tämlsv;