Vapaus, June 12, 1928

              8 i T i i 2 Tiistaina, kesäkuun 12 p:nä—Tnesday, Jane 12 No. 120 — 1928
'1* •< str"- mmm---
VAPAUS rrua, Oct£rU>. hrVti'.*. «anDsslai- j« ts^räMj-iaÄ jablatiivisi.
T O I M I T T A J A T s
A. VAAUA. B. A. TEXHUNEX. I}. SL'H. E . PEHKONEN.
X«^«ered «t tb« Pott Office Deputsctrt. OtUv*. m* tceond <Um luttcr.
V A P A U S . (Ubatr)
TLe oaly oisaa of noaiit Yorker» in Onida. PtUnUied i J A i i y «t SsaL^ry, OsUrio.
Intian I I I I 1
Englannin ammattijärjestön Inti­aan
lähettämä kaksimiehinen edus-
O M O T U S H I S A T V A P A C D E S S A :
KiStifmotafciet tlM katM^ $ixa ]cakn ketts«. — kt.olJtfMaaeartilaoiukMit Mc. F«l««tai«B».
Rtaa«BilBUoao»otnlu«t 50e. kem, f L » 3 k « i M . — Srttr«riiIiootcTE«t «1.00 fcem. »ZÄ) 3 kerm.
Attoemaaonk«ct <2iW t«rt«, »3.00 fccksi Icrtu. — Kiitc«;iiaeiak»« tlXO Uin. — Kcolemjmlöotak-j ^ j matkaltaan sekä iulkai^Mnt
•ASbRts. «TJOO l u b u knuA. — TaS;»SKioMujieB i« iioott»»««itotm«i oo. »*»<iittaett«. DDiema»* K e r t o m n K s e n s a , j o k a p ä ä k o h d i s s a an
e aa EäUDisiu
Jonkinlaisella organisatorisella vip-1 tysHikkeen asia on a v T i s t a a kunnol-pakonstilla
luulevat Purcell ja Kalls-; linen amraatillisen liikkeen äikaan-
_ tajisto, jonka tehtävänä oli tutkia v.-orth voivansa lauhduttaa niiden | saamista Intiassa, jonka t3'5nantaja-
—j sikäläisiä työväen oloja, on äskettäin miljoonien miesten, naisten ja las- luokan tarkoituksena näj'ttää olevan
- ffaMHÄriata etakileoi. — TiUakaii,'jaiu ci *corx* r^u. ei »AIU läketUmSiB, uixOicitea. ioilU
M ttksskset.
TILAtSHI.NNAT:
1 ^ »4.50. < tt, »2JÖ. S kk. « .75 }• 1 kk. JJi». — Yl.dr«»»JtoiJua J« SaomeeD «eki aas<I>
•aoMrill^i 1 yk. »6J0. fr fck. »3J0. 8 kk. »2XD )» 1 kk. »IJO.
Ldteea aiotut ilmotukjrt pilii olU k o o t t o r i fM kello 4 ip. iimertymijjiäbäa edelliieal «ikipiitinä.
. , -Vapcsdca totaitBix Uixnj BoUdiaf. S3 Loru» Street. PoJicIia S3eW.
konttorit libeity BolMiof. SS Votnt St. Poiielin 1038. Po«Uo««: Bo» 6». SaJbnfT. Ont.
^ CMMial «Areitl«!ii( nxm TSe. ptt eol. ioeh. Minitanm eberfe for eiiicU iMeitloo TSe. The V«p.M
te duTnEl •HtHSuög amoiv iBi Fuml^Ii PcopJe ia Cuu<U.
Ida ctta taOIoia u l u jm « a «uuaX* •saimiitcea kirieeMeaae. kirjottakaa sndellaca liikkeeaboiuiaa
iewMnTwin» sIsMlIi: I. V. «Cy^ASTO. liiUteanboima • -
Canada on Wall-kadun kahleissa
Federated Pressissä kirjottaa Le-
Jand Olds:
Taannoin julkaistu Yhdysvaltain
kauppaviraslon raportti, jolla on
otsikkona "Amerikalaisten ja cana-
"dalaisten finanssiasiain raja", osot-laa,
että ne sijolusketjul, joilla Ca­nada
on kytketty amerikalaiseen fi-nanssivaltakuntaan,
yhä lujittuvat.
Tiion raportin otsikko on periiThar-haanjohtava,
silla numerot osotta-vat,
että kaikki jajat ovat miltei
täydelleen poistetut, ainakin sikäli
kuin pankkiirien sijotukset ovat ky­symyksessä.
Yhdysvaltain kapitalistien sijo­tukset
Canadassa ovat tällä erää
suuremmat kuin kaikkien toisten
maitten yhteensä, niihin luettuna
myös Suurbritannia.' Tämä osottaa
suurta muutosta sijotussuhteissa jäi
nousivat vuonna 1914 139,600,000
dollariin, ja nykyään 236,000,000
dollariin. Kaikbta Canadaan teh­dyistä
ulkomaitten sijotuksista lan­kesi
yhdysvaltain osalle 17 prosent­tia
vuonna 1914, mutta vuoteen 1928
mennessä on tämä prosenttimäärä
kohonnut 56 reen,
Vv. 1914 ja 1928 välillä sijoui-vat
yhdysvaltalaiset rahamiehet 498,-
255,000 dollaria canadalaisiin rau­tatieyhtiöihin,
346,769,450 Canadan
paperiteollisuuteen jä 191,669,500
canadalaisiin yleishyödyllisiin lai­toksiin.
Näitten ohella on sijotuk^
sia tehty pienemmässä mittakaavas­sa
pankki- ja luottolaitoksiin, höy-rylaivayhtiöihin,
satamalaitoksiin,
viljaelevaattoreihin, rauta- ja teräs­teollisuuteen,
konerakennusyhtiöihin,
keljukauppoihin, kaivoksiin ja su-todistaa,
millaisen raa'an sorron ja
riiston alla elävät "sivistyneen" Bri­tannian
"suojeluksessa" olevat In­tian
kansan pohjakerrokset.
"Puoleksi nälkiintyneet, kurjasti
vaatetetut, kauhistuttavissa asunto-oloissa"
— siinä muutamia huomau­tuksia
Intian työläisistä, ja samal­la
tavalla arvostellaan etenkin työ­läisten
puhtautta ja .siisteyttä.
'Saastaisuutta" 'inhottavaa", on
keen vuoden 1914, sillä 1914 Suur- j lattoihin, puutavaratebllisuuteen, ho-britahnian
sijotukset Canadassa oli-! tclleihin, öljy-yhtiöihin, automobiili-,
vat yli neljä kertaa suuremmat kuin
Yhclysvaltaini
Canadan liikeasioita v. 1928 kä­sittelevässä
ennakkoarviossa mainit­see
Financial Post Ycar Book-teos,
että tällä erää on canadalaisia arvo­papereita
yhdysvaltalaisten raha­miesten
hallussa yhteensä 3,031,-
000,000 dollarin arvosta, verrattuna
417,000,000 dollariin vuonna 1914.
Soman ajanjakson kuluessa, siis
vuodesta 1914:stä 1928jaan, ovat
brittiläisten sijotukset Canadassa ko­honneet
vain 1,800,000,000 dolla­rista
2,100,(j00,000 dollariin. Muit­ten
maitten sijotukset Canadassai
tupakka-, tekstiili-, y.m. yhtiöihin.
Kauppavirasto raportissaan kiin­nittää
erikoisia huomiota siihen ver­rattain
laajaan edustukseen, mikä
yhdys\'altalaisilla sijottajilla on ca-nndalaisten
korporatsionien johto­kunnissa
ja, päinvastoin, canadalai-silla
sijpttajilla yhdysvaltalaisten
korporatsionien johtokunnissa. Niin­ikään
omaavat Canadan rahamiehet
yhdysvaltalaisia arvopapereita 772,-
200,000 dollarin arvosta. Nuo nu­merot
antavat sattuvan kuvan siitä,
kuinka läheisesti Canada oh liittay*
tynyt Wall-ka*lun finanssijärjestel-
^ään.
Fascismin uhrit ja Amerikan rahavalta
Samaan aikaan kun Amerikan sessä vaiheessa joutuvat Mussolinin
kapitdlistiAen lehdistö hunajaisin poliisien kidutettaviksi ja murhatta-sanoin
ylistää hirmuvaltias M6SSO-linia,
vuotaa Italiassa tuhansien,
työväenluokkaan kuuluvien Mussoli­nin
uhrien veri, lausuu toimiluspals-toillaan
Daily Worker ja jatkaa:
Se kolmensadan vuoden vankeus",
jonka 39 Italian työläistä — suurin
osa heistä ollen .kommunisteja —
joutuu yhteisesti suorittamaan, on
Mussolinin hallinnon viimeisin näy­te,
mikä ön innostanut Anierikan
kapilalistiluokkaa ihailulauluun. Ja
tämmöisiin rangaistuksiin faseismi
tuomitsee työläisiä sen takia, että
hc/ ovat le^'iltäneet luokkaetujaan
edistävää propagandaa. Muuan ita­lialainen
työläinen sai raskaan tuo­mion
sentähdcn, että oli työläistove-reillaan
kerännyt varoja Britannian
hiililakkolaisille näiden viimeksi
käyd>-n lakkolaislelun aikana. Miltei
kaikille Italian kommunistisen puo­lueen
jäsenille on langetet­tu
pitkäaikaiset vangeustuomiol,
jolta he eivät ehdi lop-
' puun palvelemaan, sillä sitä ennen
tulevat Italian työläiset ja talonpojat
kukistamaan Mussolinin verisen dik-tatuiurin.
. .
Salamurha ja murhapoltto, pistin
ja käsiluranaaSi, ovat niitä välineitä,
jotka tuo h:r\'iö kohdistaa työväen­luokkaa
vastaan, yrittäessään hallita
Italiaa häntä tukevain pankkiirien
ja teollisuusporhojen mieliksi, jot-työläiselämästä
annettu arvostelu.
Ne työväenpuolueen sos.dem. her­rasmiehet,
A. A , Purcell ja J . Halls-worth,
jotka ovat olleet tällä totki-musmatkalla,
syyttävät Intian halli­tusta
viheliäisistä olosuhteista, mut­ta
panevat pääpainoir Intian työvä­estön
valistumattomuudelle, lukutai­don
puutteelle j.n.e.
Nämä herrasmiehet eivät halua
olls ankaroita Ent^lannin hallitusval­taa
ja brittiläistä kapitalisti] uokkMi
kohtaan. Herrat selittävät, että lu­kutaidottomuus
tosin saattaa Englan­nin
vallan Intiassa huonoon valoon,
ja siksi kaivattaisiin yleisen kansan­opetuksen
järjestämistä, mutta paras
keino suunnattomien epäkohtien
korjaamiseksi olisi voimakkaan " a -
janmukaisen ammatillisen liikkeen
aikaansaaminen Intiassa." Sillä tar-koitetaan
sellaista herraskaisen joh­don
alajsta ammatillista liikettä,
kuin Englannissa, joka hienosti ja
taitavasti muokkaisi intialaista työ­väestöä
luokkasovittelun tasaiselle
tielle, ja taittaisi kärjen kaikilta
Englannin kapitalistien yliherruut­ta
vastaan kyteviltä kumousyrityk-siltä.
ten, vielä tällä hetkellä, voimaton­ta
vihaa, jotka saavat tyytyä "vain
puoleen, ja usein vähempäänkin
kuin puoleen siitä ravinnosta, mitä
tarvittaisiin ylläpitämään kaikkein
alhaisimmassa asteessa olevaa elä­mää",
kuten he kuvauksessaan sat­tuvasti
sanovat.
Korkeintaan 25 sentin päiväpalkkoja
maksetaan 20 ilimista "asou"
ybdessa huoneessa •
Intiassa työskentelee suuri enem­mistö
työväestöstä 1 shillingin (25
sentin) päiväpalkalla. Kertomukses­sa
sanotaan, että varsinaisessa teol­lisuusmaakunnassa,
Bengalissa, saa
60 pros. teollisuustyöväestöstä kor­keintaan
1 shillingin 2 penceä (n.
27c) päivässä, mutta nsein niinkin
vähän, kuin 7—9 penceä (14—^18c)
miehille ja 3—7 penceä (6—^14c)
naisille päivältä. Esim. Assamin
tee'nljelykset ovat todellisia orja-plantaaseja.
"Vuodesta vuoteen si­sältyä
'Assamin tee 1,000,000 intia­laisen
hien, nälän ja epätoivon."
Siellä miehen, vaimon ja yhden lap­sen
yhteisestä työstä maksetaan ai­noastaan
1 shillinki 3 penceä (30c)
päivässä.
Asuntoroloista selitetään, että In­tian
työläiset eivät omaa mitään ko-,
tia, sillä tätä nimitystä ei voida
käyttää niistä yhden tai kahden huo­neen
loukoista, missä työläiset asu­vat
sellaisessa ahtaudessa, että 20:-
täkin henkeä on sullottu yhteen huo­neeseen.
Tällaiselle kansalle oikeistolaiset
ammattiunioherrat tarjoavat mietoa
"järjestymisreseptiään", huomaut-taeh,
että Ehglannin ammattiyhdis-
"pysyväisen kurjuuden vakiinnutta­minen,"
Sitten selitetään kertomuksessa,
miten paljon ainesta löytyy amma­tillisen
liikkeen järjestettäväksi. In­tiassa
on nykj-ään n. 200,000 jäsen­tä
amraattiunioissa, mutta n. 25,-
250,000 unioihin värvättävää jär­jestymätöntä,
joista lähes miljoona
on tekstiilityöläisiä ja n. 21,500,000
maataloustyöläistä.
Porvarit yhta .mieltä
Purcellin ja Hallsworthin suhtau­tuminen
Intian kansan kärsimyksiin
näyttää olevan sopusoinnussa vapaa­mielisen
porvariston katsomuksen
kanssa. Niinpä "Manchester Guar-dian"-
lehti hyväksyy heidän huomau­tuksensa,
ja sanoo, ettei ole Bri­tannian
kunniaksi, jos osassa valta­kuntaa
voi vallita tällainen kurja
olotila, tunnustaapa vielä lisäksi,
että kurjasti palkattu Intian työ­väestö
on omiaan vaikuttamaan tyÖ7
väenluokan elintason alenemiseen ja
palkkojen huononemiseen muissa
maissa: huonosti palkatut Intian
tekstiilityöläiset huonontavat Eng­lannin
tekstiilityöläisten palkkoja,
Bombayn työläisten köyhyys on syy­nä
Lancashiren ''työläisten köyhyy­teen
j.n.e. Jos taas Intian työ­väestö
eläisi paremmassa hyvinvoin­nissa,
olisi heidän ostokykynsä suu­rempi,
ja englantilaiset kapitalistit
saisivat tavaroilleen markkinoita In­tiassa.
Lehti tietenkin alleviivaa
P:n ja KI:n lausuntoja siitä, miten
suurimerkityksellinen kansainliiton
työtoimisto on ollut, koska se on
tehnyt välttämättömäksi ammatilli­sen
liikkeen alkuunpanemisen Inti­assa,
ehtona Intian hallituksen ja
tj-önantajain edustajain lähettämisel­le
työtormiston konferensseihin.
Kysymyksessä olevasta delegatsio-nin
kertomuksesta kuvastuu tyypil­linen
edistysmielisten pon,-arien, eikä
, työväen, näkökanta. Siinä kmntel-laan,
että olosuhteet olisi Intiassa
kehitettävä "länsimaiselle" lainsää­dännön
säännöstelemän riiston kan­nalle.
Näille moralisoiville, ihan-i
teellisille herrasmiehille ei kelpaa
suora, alaston, siirtomaille ominai­nen
orjuus; he tahtovat"säännöl-lisiä"
oloja, jossa riisto on komp­panioiden
ja hyvinsyötettyjen am-mattiuniobyrokraattien
\ toiminnalla
suojattu. ^
Vallankamous yksin tarjoaa
pelastusta
Intian köyhälistö ei vapaudu or­juudestaan
muuten, kuin heittämällä
harteiltaan englantilaisten imperia­listien
ja intialaisten ruhtinaiden ja
työnantajaluokan raskaan ikeeiu^ E i ­kä
tämä käy päinsä verivihollisten
pokkuroivan ammattiyhdistysdiplo-matian
välityksellä, intialaisen yh­teiskunnan
"länsimaalaistuttamisel-la",
vaan vallankumouksella.
Muilta tietä ei ole olemassa. Si­käläisiin
oloihin katsoen ovatkin In­tiassa
viime viikkoina käydyt kuto-motyöläisten
suurenmoiset lakot,
jotka työläisiin nähden ovat mer­kinneet
taistelua elämästä ja kuo­lemasta,
Intian vallankumouksellista
liikettä edistäviä taisteluita. Intian
työväestö tosin tarvitsee voimak­kaan
ammattiunioliikkeen, mutta ei
pikkuporvarillisten herrasmiesten
johtamaa liikettä, vaan sellaisen am­mattiunioliikkeen,
joka edistää In­tian
kansan vapautumista ulkomai­sista
ja kotimaisista sortajistaan.
B. T.
FASCISTITEMN UHRIT ÖN
VAPAUTETTAVA
Sudburyn snomalaLstcn työläisten pro­testit
Suomen työväen johtohen­kilöiden
ja Beta Kubin puo­lesta
viksi.
Ja juuri tässä vaiheessa Yhdysval­tain
kapitalistinen lehdistö tehostaa
ryntäystään Mussolinin puolesta.
Tämän takia ei saata olla epäilystä­kään
siitä, ^etteikö Mussolinin, Ita­lian
fascisti^iktaattorin olemassaolo
tiippuisi entistään enemmän Yhdys­valtain
taantumuksellisesta kapitalis­mista,
Mussolinin lähenevän kukis-tuksen
ehkäisijänä. William R.
HeOTst, joka on amerikalaisen im­perialismin
hävyttömimpiä rakkeja,
julkaisee lehdissään päivittäin sivu­määrällä
väkivaltapropagandaa fas-cislijärjestelmän
puolesta, kutsuen
Mussolinia "kohtalon mieheksi",
''isähmaallisuuden ylipiispaksi" ja
"maansa Vapahtajaksi" "punaiselta
rosvouk^elta", "punaisten työläisten
mahtavilta järjestöiltä."
Pohjois-Italian kutomatehtaitlen
lakot ja talonpoikain militanttiset
liikehtimiset ovat enteinä siitä, että
Mussolini tulee läliitulevaisuudessa
tan-itseniiaan kaiken sen avun, min­kä
Yhdysvaltain Wall-kadun halli­tus
voi hänelle tarjota. Mussolini on­kin
viisas kehottaessaan amerikalai-sia
kannattajiaan pitämään yllä pro­pagandaa
amerikalaisten joukkojen
keskuudessa sitä päivää vastaan, jol­loin^
hän joutuu Italian työläisten
tuomittavaksi.
Mutta Italian työväenluokka on
ka tietävät fascismin väkivaltakei-Mussolinia viisaampi, vedotessac^
nojeri olevan ainoita välikappaleita
italialaisten joukkojen riistämisessä.
Fascistilakien mukaan on kaikenlai­nen
työväen järjestäytyminen rikol­lista.
Toisen kansainvälisen keltai­set
Örhot, Italian sosialistisen puo­lueen
rohkeat johtajat, ovat tietysti
paenneet Italiasta ja laittaneet itsel-
I^n miikavat ja tur\'alliset virastot
Pariisiiji^ "johtaakseen" sieltä Ita­lian
työläisiä, jotka kärsivät ja kuo­levat
Mussolinin diktatuurin alla.
Vain Italian kommunistinen puolu^
pysyy taistelukentällä italialaisten
työläisten ja talonpoikain kera; ja
ne ovat juuri kommunistisen puo­lueen
johtajia, jotka taistelun nykyi-
Canadan työväenpuolustusliitcn ni­messä,
joka liitto kuuluu kansainväli­seen
työväen puolustusliittoon. Punai­seen
apuun, esitettiin ja yksimielisesti
hyväksyttiin suomalaisten työläisten
Joul5kok|dkouksessa Sudburyssa, L l -
berty-haaUssa, viime sunnuntaina
protestiponnet, englanninkielisessä a-sussa
lähetettäväksi Montrealissa si­jaitseviin
Suomen ja Itävallan konsu-laattlvlrastolhln,
kauniina osotuksena
työväen kansainvälisestä solidaarisuu­desta:
•
Protestiponsi •.Suomen hallitnkseUe
Saomen työväen ja talonpoikain
Ililtkeen johtohenkilöiden van­gitsemisen
takia
Koska Suomen Iiallitus on ilman
mitään sy3^ ja Ilman vangitsemls-^
käskyä vanginnut ammatillisen liik­keen
johtajia ja muita henkilöltä,
muuri Irinassa Suomen eduskunnan
jäseniä, jotka kalkki ovat Suomen
työväen ja talonpoikain liikkeen joh-tchenkilöitä;
•
ja koska moinen toiminta ou tör­keää
yleisesti hyväksytyn yksilön oi­keuden
loukkaamista ja eduskunnan
jäsenien
suoraa rikkomista;
ja koiskä Suomen hallituksen toi­minta
tähtää Suomen työväen j a ta­lonpoikain
liikkeen murskaamiseen
sekä arvcsteluvapauden tukahuttämi-secn;
n i i n sen tähden prctesteeraamme
mo. Sudburyn, Ont., Canada sucma-
Ipiset työläiset kokoontuneena Liberty-haalilie
jcukkokokoukseen kalisisa-taa
henkilöä käsiciävänä joukkona
Sucmeii hallituksen virkakunnan toi­menpiteitä
vastaan j a vaadimme äs-k3ttäin
vangittujen työläisten ja t a ­lonpoikain
ehdotonta vapauttamista.
Sudburj', Ont., Canada, kesäkuun
10 p:n. 1923.'
E. Wilen, A. V A A R A ,
kokouksen p.-johtaja. kokouksen klrj.
P - \ > : T Ö S L A U S E L M A B E L A K U N IN
VAPAUTTAHnSEKSI
Koska Itävallan hallitus on pidät­tänyt
j a teljenn3rt vankilaan Unkarin
nan kukistumisen takia;
n i i n sen takia päätettäköön, että me
SudbiuTTi, Ont., Canada, suomalaiset
työläiset kokoontuneena Liberty-haä-llUe
joukkokokoukseen kaksisataa kä­sittävänä
joukkona, protesteeraamme
Itävallan halUtuksen toimenpiteitä
vastaan j a vaadimme:
1. Hela K u n l n ehdotonta vapautta­mista,
j a "\
2. että hänelle annetaan tiurvapaik-kaolkeus
Itävallassa.
Sudbury, Ont., Canada, kesäkuun
10 p:nä 1928.
E. Wlleh, A. Vaara,
kokouksen p.-johtaja. kokouksen kirj.
NAISTEN OSASTO
Perheenäideille
'"perheenäidin työskentelyyn kiinnite­tään,
kuten olennhe jo ennenkin Jiuo-mauttaneet,
meidän' päivinämme pal­jon
huomiota. Työskentelyä pyritään
yksinkertaistuttamaan koettamalla
säästää perheenemänhän aikaa sekä
voimia, jotta i l l a n tultua äitikin voisi
pirteästi ottaa osaa seurusteluun.
, , , ., ^ Mutta vaikka keittiö olisikin täynnä
koslcemattomuusoikeuden lukemattomia työkaluja ja keittiötek-n
i i k a n saiavutuksia, n i i n sittenkin riip­puu
keittiössä työskentelijästä itses­tään,
missä määrin aikaa ja voimia
tulee säöstctj-ksi.
Jokaisen keittiössä työskentelijän
tulisi, sanoisinipa joka hetki, muistaa
se suomalainen sananlasku, joka sa­noo:
"Järjestys se olla pitää, sano luk­kari
kun kaneja piiskasi". Lienee ani­harvoja
perheenemäntiä, joilla on t a ­lon
sisätöitä varten laaditti: tarkka
työjärjestj-s. Kirjoitettua työjärjestys­tä
tuskin lienee kellään.
Selvä suunnitelma ja työjärjestys
jokaista päivää varten varmaan aut­taisi
paljon työn nopsaa suoritusta
j a onnistumista. -Sa estäisi toisiinsa
sopimattomien tehtävien joutumista
samana päivänä suoritettaviksi, ja
näin olleri' tulisivat talouden suurim­mat
työt: pesut, leipomiset, siivoukset
,y.m. sopiviin kohtiin järjestetyksi.
Hyvä töiden järjestely estää perheen-emännälle
milloinkaan syntymästä
Lan.vi. ja (.cijciLuyii vixiii^-diui u u K u r m . . . . . . > . , ^ ^
työväenliikkeen johtohenkilön Hela n^^^inn-Vttavaa l a r e t t a ja hermostut-
K u n i n , luovuttaakseen hänet viholli­sillensa,
tJnkarin hallituksen käsiin;
ja koska Eela K u n i n pahiantekijä-nä
luovuttaminen Itävallasta tietää
hänen kuolemaansa, sillä hänen v i h o l ­lisensa
tahtovat kostaa hänelle sen,
että hän j o h t i Unkarin työläiset val­taan,
pelastaakseen heidät siltä kur­juudesta,
johon he oUvat joutimeet
maailmansodan j a Itävallan valtakun-maissa
työväestön yksimielisellä voi­malla.
. ,
Berliinistä por\-ariIehdine lähete-maailman
kaikkiin työläisiin, pyy­täen
näiden tukemaan Italian tj-ö-läisten
taistelua. Ja Italian militant-lisille
työläisille äskettäin langetet­tujen
tuoniioitten pitäisi herättää
Amerikan työläiset taisteluun italia­laisten
veljiensä puolesta. Työväen­luokan
jokaisen järjestön on I tyt tiedotukset kertovat,^ että Sak-ryhdyttävä
innokkaasti protes-jsan työläiset ovat ilmaisseet vihan-teeraamaan
Italian työläisilleMussolinia vastaan siten, että
langetettuja tuomioita vastaan;ovat särkeneet ikkunat Italian sikä-ja
siten rohkaistava, Italian työ-1 iäisestä lähetystöstä.
Iäisten liikehtimistä IVIussolinia vas-j ?.I«ssolinin diktatuuri on paljas­taan.
Faseismi, joka nostaa rumaa j tanut miekkansa maailman työläisiä
päätään yhä julkeammin Ylidysval- vastaan. Vastatkoon sama diktatuuri
loissa ja monissa muissa maissa, myös siitä johtmista seurauksista,
on murskattava maailman . kaikissa i lausuu Daily Worker lopuksi. ^
tavaa hämminkiä. \
Jokainen, joka on joutunut teke­mään
talousteitä, tietää, miten pal­jon
siinä täytyy liikkua, j a ettei vbl
pysyä rasittumatta, ellei silloin täl­löin
töitten lomassa voi järjestää i t ­selleen
pieniä lepohetkiä.
Mutta vielä nyks^änkin useat v a n -
henmiat naiset paheksuvat sellaista
laiskuutta, että istualtaan kuorii pe­runoita,
puhdistaa vihanneiäia tai per­kaa
kaloja. J a kuitenkin näitä töitä
voi suorittaa yhtä hyvin, j a j u u r i pal­jon
mukavanunin istuallaan, sillä
tiedämmehän miltä jaloissa timtuu,
jos on joutunut seisomaan koko päi­vän
hetkeäkään levähtämättä. Ja
jos tällaista jalkarasitusta täytyy kes­tää'^
VTicsia. n i i n ei ole ihme, vaikka
jalat lopulta kieltäytyvätkin palvele­masta,
— ruumiissamme tuskin he-nee
mitään sellaista elintä, joka ei
joskus väsyisi tcimeensa, (voihan ehkä
ritettavaksi. Kuitenkin työjärjestyksen
tulee olla . ainoastaan rungon,
siliä liian tarkka järjestelmän
palveleminen helposti karkoittaa ko­deista
sen leppoisuuden tunteen, mitä
ne yleensä tarvitsevat erikoisesti n y ­kyisin,-
jolloin kaikkea hallitsee koneet
ja kello. Sovittelevaisuus täytyy a h ­taa
koko kotiololle mieluisan leiman.
Meidän täytjfy kyetä huomaamaan,
mitä uutta ajassa liikkuu, mikä on
aiheuttanut nuo uudet ilmiöt j a m i n ­kälaisia
seurauksia ne vuorostaan a i ­heuttavat.
Ajan vaatimus on: Näe,
syvenny j a arvostele! J a juturi kodin
luonnesävyn luoimollisen määrääjän,
äidini on tutustuttava ajan ilmiöihin,
jotta hän voisi menestyksellisesti työsi
kenneliä, perheen viihtsdsjTrttä silmäl­läpitäen,
j a koti yhä edelleen t i m t u l -
si sen jäsenistä leppoisalta rauhan-majalta.
Äideille lähinnä; kuuluu k o -
tikulttuurin suojeleminen ja vaaiimi-nen.
Taistelu sen puolesta on väht-tömässä
yhteydessä oman sisäisen sy­ventymisen-
kanssa.' Vain sikäli kuin
äiti ja, muutkin perheenjä<jenet rikas­tuttavat
sieluansa, kehittävät arvos­telukykyänsä
j a herkentävät omatun­toansa,
sikäli kohoaa kotien h e i ^ n en
taso. Jos pKkimyksenmie väsähtää,
ja heittäydymme väUnpitämättömlksi,
n i i n samalla ratkalsenune kotimme
kohtalon.
Perheenäidille tehdyiUä vaatimuk­silla
ei ole määrää. Hänen fulee j o ­ka
hetki olla kodissa kaikkialla, esi­merkkinä
kaikessa, ja hänkin on vain
ihminen. Mutta tärkeä hän on ollut-perheessä
aikakausien alusta alkaen.
Jo vanhat germaanit uskoivat naises­sa
olevan jotain yliluonnollista. Ja
sitä hänessä täytyykin oUa voidakseen
edes likimain täyttää hänelle asetetut
suuret vaatimukset. — Täti.
Dunblane, Sask.
Koska tulin Vapaudelle kirjoittajak­si
naisosaston puolesta, n i i n koetan
täyttää minulle uskotun tehtävän,
vaikka olenlcin ensikertalrtinen.
Naisten osaston kokous oh 20 pnä
toukokuuta. Uusia jäseniä yhtyi sil­l
o in jcukkcommc taasen kolme. Siis
kaunis tules yhdellä kertaa. Terve­tuloa!
Vu-kailijat valittiin taas uudet
kclmen kuukauden ajaksi.
Ösastollanime oli iltama 23 pnä v.k.,
jossa seurasi ovilipun mukana täkki.
Ne nim. o l i ikäänkuin myyjäisiltamal.
Muuten oixnistuivat iltamat sangen
hyvin. Puhtaaksi jäi niistä $25.25.
Pennsylvanian lakkolaisia avusti
osastomme pienellä raliasimimalla,
jonka rahan otti Vastaan perille lä­hettämistä
varten Mrs. EUi Markula.
Seuraava naisosaston kokous pide­tään
haialilla 17 pnä kesäkuuta. Sil­l
o in tiillaah taas joukolla kokouk­seen.
Eikös juu? — n — n .
vaksi. Meidän puolesta se olisi voi­tu
pitää määrättynä päivänä, mutta
olimme pakoitetut muuttamaan ko­kous
sunnuntai-päivä.ksi. Toivoimme
siten saavamme kaupungin ja ym­päristön
joukot mukaan. Vähän nii­tä
tuli sittenkin, vaikka olikin sun­nuntai
ja lisäksi vielä kaunis päivä.
Mutta siitäkin huolimatta onnistui
kokous hyvin, ainakin tämän kirjoit­tajan
mielestä. Siellä keskusteltiin
asioista kokolailla laajasti, niin, et­tä
kyllä kaikki ne katuvat jotka ei­vät
saapuneet paikalle. Tällaiset ko­koukset
ovat opettavia ja samalla
toverillisia, joten niitä saisi olla
useamminkin. Samalla toivon, että
tulisi perustettua naisliiton osastoja
sellaisiiii paikkoiliin joissa niitä 'ei
vielä ole. Silloin tulee ryhmäneuvot-telukokouksetkin
tarkoitustaan vas-taavimmiksi
asioiden käsittelyssä.
Tämä juttu kyllä on hiukan myöhäs­tynyt,
sillä pöytäkirja kokouksesta
on julkaistu, mutta en luule tämän
silti asiaa pahentavan.
Kokouspäivän iltana oli iltama
nuorisokurssirahaston kartuttamisek­si.
Viime kokouksessamme yhtyi
myöskin osastoomme kaksi uutta jä­sentä.
Tervetuloa! Paljon on tilaa
vielä joukossamme. Olen kuullut^
että yksi jäsenistämme muuttaa pois
paikkakunnalta. Täyttäkää heti hä­nen
paikkansa, ettei riveissämme
olisi yhtään tyhjää paikkaa, toivoo:
Se Valittu.
väsymätön olla puheliaan Umiisen
kieh). •
N i i n . oikea työjärjestys ja tarkoi-tiiksen
mukaiset työskeiitelyvälineet
tekevät työn helpoksi j a nopeasti suo-
FiiilahdiOnt.
On kulunut pitkä aika siitä, kun
viimeksi on toitotettu maailmalle
meidän paikkakunnan naisten toi­minnasta.
Olemme pitäneet äsket­täin
kaksi kokousta, joissa on poh­dittu
enimmäkseen nuorisokurssi-asiäa.
Olemme siihen niin innostu­neita,
että niissä vain kaksikin yh­teen
tullaan, niin aina siitä ensim­mäiseksi
puhe alkaa. Myöskin kss-kustelimme
kokpuksissamme kurs­sien
pitopaikasta ja olimme sitä
mieltä, että . joku far.TiJkontri cl^i
edullisempi kurssien paikaksi näin
kesän aikana.
Luettiin myöskin sihteeristöltä tr.I-lut
kirjelmä, jossa velvoitettiin rj-h-mäneuvottelukokouksen
pitoon. A i ­ka
oli ,määrätty toukokuun 15 päi-
K P : N 3:NNEN P I I R I N J A T O R O N ­T
O N SIHTEEP.IN ^VIRASTO
Kom. puolueen kolmannen piirin
ja Toronton kaupungin keskuskomi­tean
sihteerin tov. Eeckie Buhayii
konttorihuone on no. 12, Athena
Bldg., 163Vi Church. Sj.. puhelin E l -
gin 0738. Puolueryhmäin "sihteerit
voivat tavata h.änet siellä iltapäivisin.
Erikoisesti haluaa hän huoiiiauttan
suomalaisille ryhmäkirjureille, . että
kcnventsioniveromerkkien suoritus p i ­täisi
tehdä' heti. Jäsenien vuorostaan
tulisi auttaa lunastamalla tämä vero­merkki.
Myöskin on muutamilla ryh­millä
palauttamatta tov. Scott Nea-ringin
luentotilaisuuksiin pääsylippu­ja.
Ne pyydetään tuomaan keskus­komitean
kokoukseen t.k. 13 p.
T E R V E I S I Ä NEUVOSTOmTOSTA
J A P U N A I S E N T A L O U D E L L I S EN
K A N S A I N V Ä L I S E N KONG­R
E S S I S T A
Tov. B. Shoesmith, joka oli canada-laisena
edustajana talveUa pidetyssä
kongressissa j a kävi Don'in kaivosalu­eella,
tulee kertomaan näkemiään ja
erikoisesti selventämään tehtyjen pää­töksien
merkitystä ensi perjantama,
tJ£. 15 p. Alhambra-haaUlle järjeste­tyssä
tilaisuudessa. Jokaisen suoma­laisen,
jcdja vähänkin Voi ymmärtää
englanninkieltä, tulisi saapua tähän
arvokkaaseen tilaisuuteen.
E T E L Ä - O N T A R I O N N U O R I S ON
3KESÄKOULU
Koulu alkaa elok. 4 p. ja näättyy
19 p. Puolueen j a nuorisoliiton ryh­mät
on velvoitettu esittämään onpi-lasten
ehdottelut heinäkuun 11 häi­vään
mennessä. Silloin tulee p^-d^t-täväksi
puolueen j a kcm. nuorisolii­ton
kaupungin keskuskbmiteain y h ­teinen
kokous jGssa valitaan ^ T o ­ronton
csuus, eli . 12 cppnäs-ta.
I^Iyospn saavat oppilaan vaUta
seUaiset järjestöt Jotka ovat ain-el-lisesti
avustaneet. YksOöt. ictka h a ­luavat
päästä kursseille cnialla kus-
Viikon tapah­tumista
Apidaiskomisaari JFei^ille,
antoi Berlinin poliisit selkään.
Tuli erkeiys "virkavallalle",
kun kommunisteja kävivät pieksään.
Liika into se hurttia sokaisi,
heitä' kokoushäirintä hurmasi.
Vielä muutakin poliisia tilille,
saa "ansiopuolelle" panna.
Kun Lodzissa ajatteluvapaille,
eivät kongressinpitoa anna.
Yli kolmekymmentä vangittiin.
Puolan toimesta edustajat
nuuskittiin.
Kauppabalanssia valkoisen Suomen'
maan,
Väinö Hiipii nyt täällä nostaa.
Pqras noskista lie kai valehtelemaan,
koska lahtarit matkansa maksaa.
Viennin tuontia suuremmaks'
kekasee,
"Setä Sampalta" taalat näin
narrailee.
On Genevessä kiirettä touhua,
siellä laativat naimiskauppaa.
Työn ja pääoman avioliittoa
taas petturit hartaana puuhaa.
Että työläiset lakoin ei häiritä~vois\
työnriistäntä silloin tehokkain cis'.
Taas vankien pitkälle listalle,
saa yhden nyt joukosta panna.
Ovet ohranan aukeni Taimelle,
saivat saalikin urkkijansa.
Jo ulvovat riemulaulujaan,
kun täyttävät vankilaluoliaan.
Riita näyttää syttyvän Kiinassa,
kuka isännäksi jäisi nyt taloon.
On kovaltajakenraali kauhuissaan,
tuli toisetkin voittojen jakoon.
Kyllä tappelut vieläkin jatkunee,
kun pyövelit välinsä selvittelee.
Sattui Myslicissä rautatie-onnettomuus,
siitä tutkinto toimeen pantiin.
Oli Bedfordin koroherin neuvokkuus^
kun jumala %yylliseks* saatiin.
Siellä tuulella vaunut oli viskellyt,
jmonen kulkijan matkan näin
turmellut.
MAGNUS RAEUS.
taimuksellaan, tarvitsevat varata kyy-tlkustannukset
j a $5.00 viikolta ruo­karahaa,
sekä Ilmoittautua edellämai­nittuun
päivään menriessä. Oppilai­den
tulee olla 15 Ikävuodesta ylös­päin.
Oppiaineina tulee olemaan seuraa­vat:
(1) ammattimttolUke; (2)- het­ken
tilanne, puhetaidon ja järjestö-toiminn;
an ohjaus; (3) kommunistisen
puolueen ja kom. nuorisoliiton ohjel­ma
ja käytännöllinen työ; (4) työ-läiskirjeenvaihtotyö;
(5) Canadan t a ­loudellinen
ja poliittinen historia; (6)
luokkataistelujen historia; (7) marxi­laisen
taloustieteen alkeet ja (8)
marxilais-leninisml.
Ohjaajina tiilee tolmlrtiaan toverit
T im Buck, Mike Buhay, F . Custance,
A. T. H i l l , Annie Buller, Oscar Ryan
ja S. Garr,
RAITIOTIETYÖLÄISTEN PALKKA-L
I I K E
Raitiotietyöläisten taholta asetettiin
vaatimukseksi' Toronton: kuljetusko-missionille
uuden sopimuksen yhtey­dessä
seuraavaa: kahden 1 viiircn vuo­tuinen
loma täydellä pa;lkalla (joka
myöhemmin muutettiin yhden, viikon
lomaksi); 10 pros. palkainkorotus ja
yliajasta maksu kunncssai^itctyöläisil-le;
työrylimille jotka- tyiskencelevät
vähemmän kuin G tuntia, 1 kahdeksan '
ureillo" sa-varnialra,
;äistä r y h -
;aiaair/a:ia'
tunnin palkka; autbpussia,
ma palkka ja työsuhteet k u
kuljetusmiehillekin.
Perjantai-iltana näytti
että 3200 raiticliikcnteen työ.
ti'\'ät lakkoon, mutta lauan
cU selvää että sanomalehtien kautta
syötetj-t- valheet ja mi jlipiteitten
muokkaaminen olivat saane et vaiku­tetuksi
enemmistöön työläis istä, niin
että he hyväksyivät sovittelu lautakun­nalle
vaatimuksiensa ji ittämisen.
Vaatimiiksien läpi ajaminen olisi vaa­tinut
yhtenäistä rintamaa js . lakkou-tumista.
Kuitenkin oli ilme stä, että
t}'öläisten omat johtajat alkojivat kai­kessa
perääntyä, jotavastöin • |kuljetu3-
valta-olikin
komissionin taholta järjestetti
va vastainen propaganda, j o i
edellämainittu surkea tulos.
"NtTKÄHSUUTARIT"
E^ven kuolemattoman kc sedian,
Nummisuutarit, esittää osast( n kir­jastoa
kimnostamaan valittu h omitea.'
Asianharrastajien suosioUise la s-vxdla,
ensi lauantaina klo 8 i r . Don-haamia.
Kappaleen, on ohjannut rva E2j3
Halonen j a jokainen esittäjä o i pan­nut
parastaan esityksen onn stuml-seksi.
Näinollen on täysi syy toivoa,
että Eskon kuuiuisa naimareisÄa
pauskirjoineen. häarapussemee i
petcUisine puhemiehineen kutJ «ttaa
jöröimmänkin • sydänalustaa ja
keko katsomon hy\-ällä tuulella ; •i>^
loppuun.
K u n tulot esityksestä menevä i ^'
tapaxtsi uusien karjojen cstam ^
orjastc^mme. on itsestään selvää et­tä
Toronton suomalaiset täytt
haalimme katÄomon ääriään rm öte"
lauantai-iltana. Katsokaa ilmoii ^s»
toisessa paikassa lehteä! — L P -I
Knrss
i.
Gaii
40c lähet
hetyksisti
hetyksisti
Ifhetyksis
25c joka
sadalta d
Säiikös
hetyskulu
Sudbut
voivat ki
tiedustaa
LAIVA
TIEDUS1
Tehkää
Box
Vapaud
vastaan i
yAFAUS
Po
VAPAl
23
957 Broa
«ri paifck
Ki
Sot
CHA
Ö s u u s l
Pori
Sunnunt
kaan i.p. i
sen Matti
sissa auto
iltana poli
pissa vyör
Syy tekoo]
hallituksen
mitään pa
olevan. M i
ta kaikenli
sa ei ole i
kuolleen n
ta melkein
lisesti oval
raottavat,
mies, ollut
kunnalla,
rjiyppyniiel:
Yksiin le:
Ien Mickels
kuun 6 p.
tuttavia ja
viettämään
kanssa ilta
aksi. Muka:
telut nuoril
märrys elä
elämän tar
on mahdoll
aikana.
S. J . OI
Sunnunta
sucTiaiaisen
työkokous, i
I komitea, vj
Ca.iacian T
seen kckou
• Jnia keräys
oppilasehdol
tettiin K.p.
^.fyöskin :
lähettämä 1
us-k>-symyst
^ät katsone
ylimääräisen
hj-väksyi
Eitelnat lei
päätös muut
sääntömäärä
^a- Siten, säj
" a järjestöi
njuutenkin
I STicsiolIiseksi
S E K A K U O R
. Osasten t
I faacron vuöf
pesä-kuun 5
jdostui musi]
Isottuna' juhl£
jaiioon huone
jserttiliuoneelj
Ipaiden- tam
|rit5evää räm:
eitä. jot
"at esityksi
uuIIa myös]
teen heiTa V:
^ ' ^ ^ soitt
^^'1 ymmä]
F-i5csti h^-s
soitto,
. '^'iulusta
f^^-^. ääni ]
Ssislracrch
Idaansa tej
,^-n•äsi y]
pl^isesti a]
että j o i
saada pn