1951-04-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, huhtikuun 21 p. Saturday, April 21,1951 j <|IBt»im — Independent Labor > Oll^atl' <)f Caoadians. Es-rttoli «hiDd Nov- 6, 1917. Authorlml •* second class mau by the PiMt •^Otfiee: Department, ottava. Pub- UBhed tbxice weckly: Tueedays, : IbuMdays and Saturdays by Vapaus vTtiblishing Company Ltd.^ at I0pf^i02 Eta» St- W^ Sudbury. Ont., Canada. Telephone^: Busine&s Office 4-4264. Editorial Office 4-4265. Manager E. »ukd. Editor W. Eklund; MallJng a d d fm Bo» 69, Sudbttry. Ontario. AxJrertising rates up<m application. Tramlalton free of charge. TILAUSHINNAT: Canadasga: J vk, 7.00 6 kk. 3.75 Yhäyr/aJlolssa: Suomassa; a kk. 2.25 r vk, m 6 kk. 430 1 rk. 8^ 6 kk. 4.75 SYNTYMÄ. PÄIVIÄ 1 •tdSr FftatontB, Kapttskasingista. I Qnt- täyttää 70 vuotta huhtikuun 22 f p n ä . . CSJ:n ja Vapauden \ vuosikokousten valmistelu il Kilien tiedetään, C»J;n kansallinen cdu.stajakokoas pidetään To- .Tont^ssa tulevan kesäkuun aluÄ«5a. ^amaissa yhteydes.?ä, tai aivan h^ti edustajakokouksen jälkeen pidetään myör Vapauden sääntömääräinen yfatic^kokoUs. ' t.TValmistelut CSJ:n edustajakokouksen .suhteen wat jo oJIet-t käyn-oissä pitkän aikaa/ £il)ä aikaisemmin tehtyjen eduslajakokcju.späätös- : ien mukaisesti on alustava ke.sku.slcluaika pidennetty 90 : k»i päivälcsi; Tämä tarkoittaa sitä, että täten menetellen os'a.%to:Ua ja jäsenillä on v^iemmän aikaa keskustella, ei vain oma-aloiiteisi.stac.<!ityk.sistäy vaan -ihyös. keskustelun yhleydes-sä esiin tulleiata seikoista. Toisinsanoen .tilanne on tällainen: Pitkien ja kalliiden matkojen vuoksi järje.stön jäsenet eivät voi kaiki sinisen edustus jää melkoisen suppeaksi kalliiden mätkakustannu.sten .vuoksi. Tosin voitaisiin menetellä siten, että 'lähiympäristön" o.ias- ;ti;lsta tulbi suurempi edustus ja kauempaa pienempi edustus tai ei lainkaan. Mutta asiallisesti puhuen edustajakokous lakkaisi .silloin ol)!^fiastatas<q)uol!sesti kaikkia alueita ja kaikkia jäseniä edustava v^U^tajalaitos. Se antaisi, varsinkin riitakysymy.sten • noustessa, mah^ i^piltimuden,asioiden 'järjestelyyn" siten, että se ei ehkä kuvaisikjtan loko jäsenistön enemmistön tahtoa. Tämän vuoksi ei ole tällaista me-aettelymuotoa voitu hyväksyä, mutta kun kuitenkin haluttiin tehdä /äellaisia järjestelyjä, että entistä useimmille jäsenille fää mahdollisuur: det osallistua edustajakokousasiain käsittelyynj niin sik.si päätettiin, vettä edustajakokousta valmistavan keskustelun aika pidennetään yh- "SeksäksUcymmeneksi päiväk.si. Tämä on kieltämättä oikeaan ."«uuntaan kohdistuva ja lämpimäati tervehdittävä aiudellccnjärjestely. Mutta tätä uutta järjestelyä pitäisi jäsenistön myös käyttää hjVakseen. Totta tietysti on. että vanhojen . tottumusten mukaan katsotaan.: ettei asia ole vielä niin kiireellinen. ^Jtuttajof muistetaan n vuoksiTPK ja ^ustajakokous katsoivat ke.<;kusteluajan pidentämisen edulliseksi ja tarpeelliscksi;niin silloin havaitaan, että nyt on nopean toiminnan aika. Muistakaamme, kaikissa, osastoissa, että toistenkin osastojen ja alueiden jäsenet haluaisivat ehkä ennen edustajakokousta lausua rmiclipi-tcensä joko siitä tai tästä "oman" osastomme tai alueemme^^hdotuk-sesta tai kannanotosta. ' ' Sanomattakin on selvää, että Vapauden pal>tat ovat kaikkien jär-jblÖorgaaniemmc ja kaikkien jairenten käytettävissä tässä keskuste-ssä, • * • Erikoishuomion haluaisimme kuitenkin kiinnittää Vapauden yhtiö- ^kokouksen asioihin.Mitä ajattelevat Vapauden lukijat lehdestään?: Onko se parhaalla mahdollisella tavalla pyrkinyt palvelemaan lukijakuntansa iyvimj>iä toivomuksia? Onko se tiedonvälittäjänä ija, lukija-kiintansa yhteisenä eli kollektiivisena järjestäjä edes osapuilleen -tyydyttänyt isäntiään. Vapauden tiliwjJa ja lukijoita? : ; Meiflän käsityks^mput tästä asialta on .seuraava: Oli ennen aika jolloin tavattiin -siinoa. «ttä '"Vapaus on hyvä lehti mutta kuiva". Tällä tietysti tarkoitettiin sitä. että periaatteellisesti Vapauteen voitiin luottaa, mutta käytännöllisesti katsoen, se oli «jollakin tavoin'*kuiva" eii vieraantunut lukijakunnasta. Silloin, jolloin liikkeen^me oli nuori ja kokematon, tuollainen lausunto oli ehkä sekä riittävä, että .kiittävä- ^lyji.A-arsinkin huomioidaan .se periaatteeton rai^peutuminen mikä ta-pllbtui Suomen lyöräen liikkeessä valkokaartilaisten voUon jälkeen. •ÄfUtta nykyoloissii tällainen "selitys" er riitä, eikä saa enää riittää, j Vapauden lukijoilla on oikeus ja velvollisuuskin vaatia ei vain "hyvää It^teii^* poliittisessa mieles.sä, vaan niyÖ5 pTteätä ja mielenkiintoista IthteU. ^ Meillä on tietysti vaikeuksia monenlaisia vaikeuksia j.i jotkut niistä ovat vaikeasti voitettavissa. Mutta pahimmatkin pulmat voidaan ratkaiäta jos koko lukijakunta tarttuu niihin käsiksi. Ottakaamme ke-skustelun: alaiseksi yksi ,'ki(^>eä" kohta lehtemme sisällön suhteen: Me olemme julkjusseet aivan liian vähän kuvia täkäläisistä «naänmlehistämme ja -naisistamme, jotka ikänsä, toimintansii. saavutustensa ja muiden erikoisuuksiensa vuoksi olisivat moninkerroin •pikeutetut saamaan kuvansa julkaistuksi. M e julkaisemnK- aivan liian-vähän kuvia yleensä, mutta ne kuvat mita julkaistaan, ovat hal-jpoja "uutiskuvia", jotka lehtemme ostaa vissin .«iopimuksen mukaan ~^ jotavastoin ns. kalliit 'omat*' kuvat jäävät julkaisematta. Kysymys on nyt tästä: lÄiytyykö mitään ulospääsytietä tiustä noidan ympy-jrästä. Jos ei olla liian ••taloudellisia" ja "nuukia", niin eikö voida kuvitella, että voitaisiin julkaista ainakin yksi "omia ihmisiä'' tai. •'omaa toimintaa'' valaiseva kuva jokaisessaNVapauden nimierossa? Se tietysti tarkoittaa tasaluvuissa puhuen elikä tuhannen dollarin lisämenoa vuodessa, mutta kysyttävä on. että eikö siitä Äiatu palvelus — ansioituneiden jäsentemme ja lukijaimme toiminnan huomiointi ; — n^taa sittenkin ajan mittaan tarkoitustaan? Sitäpaitsi onmonla keinoa kulujen vähentämiseksi. Esimerkkinä mainittakoon, että viime kesänä Toronton osaston kuorot teettivät CSJ:n laulujuhlan edellä Omat kuvalaattans;i ja lähettivät ne Vapauteen julkaistavaksi. Toronton osastolle se maksoi (jos joutuivat maksamaan tavallisten taksojen mukaan) noin kolmisenkymmentä dollaria — summa jonka hankki-nilnen on suhteellisesti puhuen pikkuseikka. Jos Järjestömme lauluja soittojuhlaan osallistuneet kuorot ja muut orgaanit olisivat menetelleet samalta tavalla, niin me olisimme iuianeel koko joukon uusia hyviä joukkokuvia laulujuhlasta. Tämä ei suinkaan ole ainoa, eikä tOdeiiniUvöisesti kaikkein paraskaan menettelymuoto kuvien julkaisemisen rahoittamiseksi. Kaikki tämän mantereen työväenlehdet jul-kaisc\" at "omia" kuviaan ja maksavat siitä ynnä uimista kustannusaloista johtuvat menons;i aika-ajoltain järjestämistään rahankeräyksistä sillä ymmärryksellä, että kuvien valmistamiskustannukset kuuhrvat lehden välttämättömiin menoihin. Tämä olisi asia josta kannattaisi keskustella puokcn ja toiseen nyt yhtiökokouksen edellä. Milensitten pitäisi Vai>auden sisällöstä keskuätellii? Tässä on myös monta tietä ja useampia nicnettelymuotojav^ eika. mitään niitä pitui»i 'standarijoida" ainoaksi oikeaksi menettelymuodoksi. Selvää on. että Vapauden sisällöstä ja muista asioista, keskustellaan CSJ:n osa.stojen, SC.\rL:n seurojen^ CSj:n naistenkerhojen, osuusliikkeiden ja muiden ,pn)Kressiivi.sten yhdistysten kokouksissa. Välttämätöntä olisi kuitenkin että näiden keskustelujen tuloksista ilmoitettaisiin; ei A-ain yhtiökokoukselle, vaan myös Vapauden lukijakunnalle, että ne tulisivat koko lukijakunnan yleiseksi tiedoksi. Mutta l>esku.«telua Vapauden .sisällöstä ei pidä mitenkään rajoittaa yksinomaan osastojen, seurojen ja yhdistysten asiaksi. On totta, että osaatojen yhteisen keskustelun perusteella omaksumilla mieUpideilmai-uilja on .suuri ominaispaino. MutUi yksityisten lukijain mielipiteillä ja Mitä muut S i l B V A L A K K I I N IlABMAtTA S A B V O JA . . . Suomen kan.4a ei ote j u m a l ^ »uojeluksessa. el v o i olla^ Jumala on kääntänyt meille selkänsä J o kau^n .«iitten. j o Venäjän lokakuun v a l l a n - kimiouk£en aikoihin. ^ Venäläisille, meidän entisille vlholllsUlemmc.: j u - maJa antoi lahjaksi vallankumouksen, j a «e j o h t u i : s i l t a , että, venäläiset yrittivät iteekin n i i n p a l l o n Ja k o e t t i v a t iiaataa p i r u n . l ä h e t t ä m ä t; agentit. Mutta me suomalaiset p u - nakaarllaiset hävisimme j a tänne t u o t i i n M a n n e r h e im j a M ä l U o l i T a n n e r . Ja h e l t ä m a — n i i n k u i n Raamatujxfa «anotaan — jumala k a r t t o i . Ja .siita; pitäen Suomen kansaa on k i d u t e t tu pahoUla hallitukjsuiä niinkuin tuliais-, fiä pihdeissä. Herrat ovat juhlhieet rouvineen t a i jalkavalmoineen, j a r i k k a i t t e n lehmillä on ollut laitumi^. j n u t l a köyhien ei. Tehdashcrrat ovat ajelleet autoilla, mutta köyhillä ei ole oUirt kottlkärryjäkään, mutta ver o j a heillä kyllä on ollut enemmän k u i n k a k s i i n k a a n k o t t i k a r r y i h i n olisi mahtunut. Niitä, taas r i k k a i l l a on ollut vain nimeksi, eikä joka v u o s i , nimeksikään . .. M u t t a viimeaikoina meno on ollut a i v a n hirvittävää taa.s. On tuntunut, n i i n k u i n ei: tässä o l i s i . enää- miliaän ?välja. vaan n i i n k u i n viimeinen v i l l i t ys olisi menossa, ja . se kyllä varmasti o n k i n . . S i i n a mallissa ovat tämän •kaiajalsen kansan" asiat nyt,, että sen ibmisen> joka rauhaa haluaisi cekä tahtoisi ettei ketään syotäLsi, hiukset harmaiksi muuttuvat, eivätkä v a i n hiukset, vaan karvat mustassa k a r v a l a k i s s a k i n . .. M u t t a vaikka asiat t a l l a m a l l i l l a o-v a t k l n , n i i n ei meikäläisten kannata l i i k a a murehtia. Antaa h e i r o j ea KyOiä okscnnuliscnsa. m i t a me 'sSta söisimme Pelatkoon nyt p i r u n kanssa vielä v i h a n alkaa, kyllä me sitten panemme heidän -hantfilsen herransa .säiklin, sidomme suun k i m i ja heitämme alas temppelm h a r j a l t a . Vastatkoot seurauksista Ei ole t a r v i n n ut köyhää k i d u t t a a j a rikasta suosia! IJyviä i h m i s i a me olemme; emmekä ketädn sj-y t t ä Vankaise, mut ta vallan otamme pois. Niin kuin olijaksct h u m a l a i s e l t a kuskilta. — Jussi L l s ^ - j u u r l , S a t a k u n n a n T j 'ö "London Boose" . . : Canadalaisten opiskelijain koti Engiannissa. Sähkötyöläisten union johtaja kehoittaa yhtenäiseen toimintaan Toronto. S ähkötyöl ä f e t en; u n i o n » nuk s i s s a käytännöl l i ses t i kat soen t e k i canadalalnen. j o h t a j a C. S. Jackson lähetti viime v i i k o l l a Canadan unio-keskulcsille .sähkeellä kehoituksen ryhtyä yhtenäisesti vaatimaan palkkojen korottamista. Sahkosanomas-i a a n Jackson sanoo, eita joissakin muisjia kysymyksissä, vallitsevat e r i - miells>7det elvät saa olla esteenä y h - tenälsyydellCi jota t a r v i t a a n taistelussa volttoilua vastaan, mika • on alentanut Canadan työläisten e l i n t a soa hälyttävässä maarassa. Tämä Canadan sah'kotyohusten lieholtu-v o n lähetetty C a n a d i a n C o n - gress of. L a b o r i n presidentti A. R. M o s h c n l i e , Tracles and Lafaor C o n - srressln prasidenttl P e r c y Bengoug^hil-le, Canadan katoolisten u n l o i d e n päämiehelle G . P i c a r d l l l e j a rautatieläisten unioiden puhemiehelle J . B ^ W a r - dille. - ^ a c t s o n l H läliettamiissa sähkeessä kehoitetaan unloiden j o h t a j i a antamaan- johtoa toiminnalle mi'Ää v e i si viipymättam&un p a l k k o j e n k o r g t t a m i - secn. Jackson toteaa sähkeessään, e t t ä tammi- j a helmlkuus.sa tapah-mltattömäksi k a i k k i sitä; ennen solmitut palkkasopimukset. Yhtenäiset k a i k k i e n kanSallisten uniokeskusten j a itsenäisten unioiden t a h o l t a tulevat vaatimukset ovat täysm oikeut e t t u j a sen vakiintuneen t a v a n mu*' kaan, mitä on k o i l e k t i i v i s U n työsopim u k s i i n nähden noudatettu. N o m 25.009. jasenta ka5itta\'an sähkötyöläisten union kansallinen j o h t a j a .sanoo: " N y t e i ole sopiva a i ka a n t a a erimlelisjylcsien h a j o i t t a a työläisten rivejä e n r y h m i i n , k u n medlä on mahdollisuus yhtenäisen toimm-n a n avulla voittaa työläisille heille kuuluva k o h t u u l l i n e n elämisen m a h dollisuus. Ylenmääräistä voittoilua ei tule v a i n pysähdyttää, muttei se on työnnettävä takaiidn.' Työläiset, j o t k a karsivat hintojen jatkuvasta noususta ovat v a l m i i t tukemaan u n i oiden johtamaa taistelua.'' ,' Ottawasta saapuneen tiedon mur kaan C C L : n johto on ilmoittanut kutsuvansa J c a i k k i e n t a h a n uniokes-kukseen k u u l u v i e n . u n l o i d e n "hata-h l n t a - j a palkkakysymyksestä. J ä r j e s t ö n s i h t e e r i n ilmoituksen m u k a an kokouksen aikaa j a p a i k k a a ei viela k u i t e n k a n ole' lopullisesti määrätty. C C L : n ; sihteeri Conroy oli- p a k o i - t e t tu nvijäseniston J a p a i k a l l i s u n l o i - den painostuksen johdosta lausumaan, että " C a n a d a n työläiset eivät voi pysj'3. toimettomina s i l l o i n , k im t i l a n n e käy sellaiseksi e t t ä r u o k a v i e dään heidän pöydältään". Hätätilanne ko'i!:ou3ilmoitus a n n e t t i i n heti seuraavana päivänä kun hallitus tj'onsi sivuun C C L : n h m t a k o n t r o l l l - vaatimuksen. ••Hallitus ei ole ryhtj-nyt minkäänl a i s i i n toimenpiteisiin b u d j e t i n muodossa enempää k u i n muutenkan t i lanteen parantamiseksi j a s i k s i C C L : n on päättänyt kutsua h a t a t i l a n n e k o - kouksen. jossa unioiden edustajat t u l e v a t päättämään toimenpiteistä joi^ h i n ryhdytään unioiden jäsenten ja yleensä C a n a d a n työläisten elintason turvaamiseksi.-, silla- työläiset ovat j u u r i n i i t a jotjca ovat., joutuneet h m - tojen nousulta kärsimään eniten", lausui Conrby. Percy Bengough on puolestaan i l - LHtykää yhteen rauhan puolesfa - Richard ^ Q u e b e c i a k a n s a a r a k a s t a v i e n t a i - t e i l l j a i n nimissä j a k a i k k i e n niiden nimissä j o t k a rakastavat rauhaa, m i n ä k e h o i t a n teitä yhdistämään voimanne, pdlastaakseenne rauhan jota toivotte.'' Näillä s a n o i l l a < r a n s k a l a i s - eanadalamen k i r j a i l i j a Jean-Jules a i c ä a r d sai suosionosoituksia M a s - sey-haalissa pidetyssä rauhankola> uksessa. R i c h a r d o l i vieraana T o i -; sessa -Bauhankon^ressissa Varsovass a viime vuonna j a myöhemmto y h t yi v i r a l l i s e e n Canadan edustajistoon. Hän o l i y k s i pääpuhujista C a n a d an rauhankokoq^fsen paättäjälstilaisuu-dessäT. " A s e t t a k a a j a l k a n n e lujasti hyvään maahamme j a yhteiseUä äänellä j o ka k u u l u u Quebecm L a u r e n t l a l t a : B r i t i sh Columhiaan vuoristoon a s t i , h u u - ; takaa r a u h a n vaatimuksemme", h an k e h o i t t i kokoontujia, ; H a n sanoi, etta on tuUut ;tietojas k u i n k a Quebecissa: a i o t a a n muodost a a • " k r i s t i t t y j e n rauhanrintama." ' ^ ä m ä o n hyväksi"; M n l a u s u i . «Muti t a m i k s i me odotamme? : ; K u n viime pääsiäisenä, hänen pyhyytensä paavi n & o i l i sodanlietsojien puolesta ja antoi heille siunauksensa s i m ä ' t o ir j vossa, e t t ä tämä siunaus saisi sodanl i e t s o j a t k a t u m a a n sydämessään; eikö hän lukenut sodanlietsojien mukaan Jenkit pitävät sotaharjoituksia Sisiliassa Booma. — S>Tacusasta ilmoitetaan, ctba edellisen v i i k o n perjantama suor i t t i 28,500 amerikkalaisen - m e r i j a l k a - väV.ccn kuuluvaa sotilasta ' ' m a i h i n nousun" .sislalai-Hen August-in sataman lähetlyvlla. Joukot laskcttUn m a i h ip neljästä amerikkalaisesta kuljetusaluksesta Ja ne suorittivat aamupal-vän kestävän -taisteluharjoituksen, joka ulottui pitkälle Syracusan suuntaan. P e l l o i l l a a n rauhallisesti työskennelleet sisilialaiset talonpojat joutuivj^t pakokauhun v a l t a a n h a r a i t e s s a a n y h - äkkia olevansa kiireestä kantapää^ hrän aseistettujen amerikkalaisten s«i-t l l a i d en . plirittamminä. Amerlkka-lalatenvarustelsiln kuului mm. raskaista konekiväärejä j a tykistöä. S a m a a n a i k a a n k u n amerikkalaiset suorittivat taisteluharjoituksensa S i siliassa, p l d e t t im T a r a n t o n satamassa juhlatilaisuus, j o s s a U S A : n Roo-malähcttlläs J a m e s D u n n luovutti I t a l i a n sotamlniste.-i P a c c i a r d i l l e kolmp amerikkalaista sota-alusta. Jotka U« 3A on lahjoittanut I t a l i a l l e. T a r a n t o n demokraatttaen: väestö o; s a l l l s t u r myös juhlaan ja laivastor p a r a a t i i n osallistuneet Italialaiset merisotilaat, s a i v a t koko marssmsa a-j a n kuulla raikuvan ^huudon "Eläköön r a u h a " . . i tunut 7.2 pisteen nousu, e l i n k u s t a n - tilanne kDkouksen'f| ke^usiielemaan John L. Le^idn lehti vaatii Korean södän topett^imista myös ne j o t k a eivät työskentele m i l lään t a v a l l a , j o t k a antavat t a p a h t u mien mennä omaa k u l k u a a n j a h u o mioivat sodan v a l m l s t e l im tekemättä minkäänlaista inhimillistä tekoa sen estämiseksi?"' R i c h a r d lausui toivomuksensa, e t tä '^hallituksemme j a kansamme" t u l i si tietämään kxunka torjua amerikkal a i n e n i m p e r i a l i s m i, j o n k a tunnus on " h a l h t a t a i t u h o t a ." • " M e tulemme yhdistämään k a i k ki yrityksemme", hän sanoi lopuksi. " M a k s a k o o n mitä tahansa rauha tulee voittamaan. . S e n t ä y t j y voittaa. Me tarvitsemmt rauhan ja r a u h a n täytj-y v o i t t a a ." f-SITÄs =TÄTAJ E l OLLUT MEBIMIES Opettaja kysyi aiatUta: Tfcöäa mitään Geoise Wa^gtonista?m i o hän sotilas vaika merimies?-^ "Mmä a r v ä e n bänen oEeea a- Jaan-, sanoi MattL, "Miksi arvdiet hänen olieca w, laan?'» ^ "Minä n ä i n "kuvan, jonka nhni te ' W a s h i n g t o n menee y l i D e l w a j ^ t e n ' j a merimies tietää ainaän lä paljon, e t t ä soutm-eneessä ei s a a^ s o a . " ; * . • • OUKEA NLMI P r o f e s s o r i : 'Saisinkopuolikfloa«at r i u m k l o r i d i a ? " K a u p p i a s : "TaiScoitatte ehiä a» l a a ? " p r o f e s s o r i : "Sikahan sitä taidetaa n i m i t t ä ä . " ^ ABVOSTELVKLKKAMEX ; ' r?okuva oli valaistu sisältämä synkällä, omitiUsen pamosta^-aih^ pIttomjTdeUä . . . " Lontoon Tmiej elokuva-arvostelusta. ! E L TYKÄNNYT NXöSTAKAJK P i k k u l i i k e m J d i e l l e tapahtui sdhj nen k u n n i a , e t t a tuIoveroilrastonY-, k a i h j a saapui vierailulle. TnJtuai sisäUs v i e r a s . s a n o i : "•Ky v ä ä huomenta! Luultavasti tan n e t t e m i n u n kasvom?" ^ - '•Kyllä tunnen . . . ja jos teillä'i j o s t a k i n asiasta valittamuu, mM v om lisätä etten ollenkaan isti teidän näöstäniie:",- t u l i pikainen taus. . • ^ New York. John L. Levvism J o h taman United Mlne "Workers U n i on v l r a l l m e n äänenkannattaja ' U n i t ed M i n e VVorker" sanoo viimeksi ilmes- — Ryhtyessä syomaan, tulisi j o k a i sen pestä kätensä tartuntam-ihdolli-suudcn estämiseksi. tynccs5a numerossaan.; etta Korean missä toiset vallat p ä ä t t i v ä t miten sota on "umpikujassa" j a etta "slta el voida r a t k a i s t a taistelukentällä'-'^ T a m a on eiisimmamen tapaus missä union korkein johto vasemmistolais. ten unioiden ulkopuolella omaksuu kielteisen asenteen presidentti T r u m a . n l n sotaohjelman suhteen. Seuraavassa on kokonaisuudessaan Lewi5in lehden tolmitusklrjoitus Korea.sta: '•Enemmistö A m e r i k a n kansasta on v i c l a i i n . jndeksän kuukauden kuluttua epätietoisena shta. miten K o r e an sota alköi. " K u n on tehty avoimia syytöksiä amerikkalaisten valtiomiesten type^ ryydesta j a s i l t a , e t t a ulkomaiset d i p . tomaatit vetivät heidät ensitilassa K o . reaan lupaamalla Y h d y s v a l t a i n ; t ä y dellisen turvan, kansia e i kerta k a i k k i a a n voi käsittää, etta meidän j o h t a. jamme olivat: v a i n pelkkiä tyhmy. l e l t ä . • " A m e r i k a n miesmenetysten noustua 56.000 ;een. k e n r a a l i Mac.^rthur j u l i s t i , että .^.ota o n umpikujassa. 'Yhdistyneissä Kansoissa on jo useita (kuukausia o l t u umpikujassa s i i . nä. mita p i t a i s i tehdä j a miten se t u . Iisi tehdä. Surullisen kuuluisa yhdysvaltalai- ' T r u m a nm h a l l i t u s on ollut u m p i - ^en imperiahstmen s o t a h e r r a Douglas kujassa silna mita pitäisi tehdä j a' miten. J ä r j e s t e t t ä e s s ä k o t i r i n t a m a a ja k o n t r o l l e j a , j o i l l a jrritetäan .«uojella kansaa politiikkoja -ja v o i t t o i l i j o i ta missä ei saavuteta' mitään.' ja* minkä henkllöt":pöistuivat mobihsoimislauta-avuYlA c i päästä minnekään. . ktinnlsta.jaT »Imaistaan toivomus, et- "Yhdj'svall3t on säälittävässä ase. t ä t ^ ä v toimenpide johtaa kyseiset massa antautuessaan tilanteeseen, työväenjöhtajat "luopumaan yhtiö-uttionismista'.'-? j a . v a p a u t t a a heidät t a i s t e l l a an, millä me t a i s t e l emme j a ^kumma s t akin " suurpuo lue e s t a " . maantieteellisLSta rajoista missä me taistelemme — edellyttäen, että me suoritamme itse koko t a i s t e l u n. " M e olemme Koreassa käyneet v o i tokkaalta näyttävää sotaa, mutta e m me ole voittaneet mitään. "Se oli meidän tjrperä d i p l o m a t i a m. me j c k a vei meidät K o r e a n talste. l u u n — mistä on nyt merkkejä ettei s l t a voida r a t k a i s t a taistelukentillä. " P ä ä t ö s Siltä mitä tehdä Ja m i l l o in se suoritetaan, o n - h a l h t u k s e n t e h t ä vänä lo^-täakseen keinon t a m a n epäoikeutetun, verisen sekasotkun lopett a m i s e k s i ." S a m a n numeron toisessa kirJoituksc£sa tervehditään Y h d y s v a l t a i n unioliikkeen t o i m i t u s , s l t a kun Johtavat " J U A U f i AN LAHJA VOIT-rOILUOILLE" ^ T o r o n t O i f i ' - ^ U n i t e d Mme Workers U n i o n C a n a d a n piirin (No. 50) j o h. t a j a S i l b V : ^ B a r r e t sanoi t a l l a v i i k o l l a, että hin.liHäksyy täydellisesti u n i o n - s.a päälehden; kannan, etta " K o r e a n v e r i s e n sekasotkun lopettaminen on tehtävä, j o i t a on vastuussa Y h d y s v a l t a i n •hallitus". ' M r . Barret s a n o i; " K o r e a n sota o n ollut j u m a l a n lah. j a amerikkalaisille .voittoihjoille, mut. tei y l i 50,000 a m e r i k k a l a i s i l l e j a muille s o t i l a i l l e , jotka ovat Icaatuneet; t a i s t e l u t a n t e r e i l l a . " , moittanut, etta T L C ei ole s u u n n i t e l lut mitään erikoistoimenpiteitä p a l k - k a r m t ^ m a l l a . va'an on "jättänyt sen p a i k a l l i s i s t a u n l b l s t a r i i p p u v a k s i. Ylemen mielipide Rosenbergien tuomiota vastaan New York.—r- Knolemantuomio, joka lanketetUin mr.. ja mts. Bo-senbergUIe- valioilasyytteen Johdosta, on aiheuttanut terävää arvostelua ^Yhdysvalloissa. . Oikeistolai- , nen Juutafoisten Oaily Forvard-lehii nimittää tuomiota l i i an raa-kamaiscksirr j a <'IUan kauheaksi" J a sanoo ettei ole epäilystäkään etteikö se ole inutalaisen väestön yleinen käsitys. . Vseimicat sanomalehdet leimaavat tuomion uskomattoman anlu-raksi mainitsemalla, e t t ä 180 vno-den aikana el siviilioikeudessa ole annettu kuolemantuomiota vakoi. lu^ytteen johdosta. . Kirjeessään New York Fost-Ieb-delle huhtikuun 10 pnä Wamer Hlllred osoittaa tnomaii Irving * Kaufmanln "kiihdyttäneen Itsensä liirmoiseen raivoon" Inm Iiän sanoi poiketen kauas todisteista, . -että Bosenbergit ovat syyllisiä 57,000 amerikkalaisen kuolemaan :.•. Koreassa.' . Penna Tervo uusfasismin asiamiehenä Suomessa : H e l s i n k i . — T u k h o h n a l a l n e n Ny Di; j u l k a i s i m a a l i s k . 2 4 pnä uutL^en, joib mukaan n.s. ."Ruotsalaisen appoää-o n " , tunnetun faslstijärjestön' JoW». j a Per E n g d a h l on vastikään \ieaS-l u t Suomessa.' Engdahl, joka riiat vuonna e d u s t i R u o t s i n j a Suomen Ui s i s t e j » Roomassa pidetyssä uusfias. t l s t e n puolueitten kongressissa; saapui Suomeen m a i n i t t u j e n puolueitteahs^ kusten toimeksianAosta. Hänen t a v i i n s a Icuului saattaa Rooman kon, gressin päätökset.suomalaisten fasistie n t i e t o o n j a avustaa n a i t a uusfafjsti. sen l i i k k e e n organisoimisessa Suomea Merkittävää ; a p u a tehtävänsä to-teuttamisessa' Engdaihl sai Susmd Sosiahdemokraattiscn Puolueen eräil' tä j o h t a j a l t a , Penna Tervolta, j *» E n g d a h l i n omien sanojen mukaan cj sangen läheisissä suhteissa muutama n lakkautettujen järjestöjen entista j o h t a j i e n kanssa J a j o k u avustaa näiden i l l e g a a l i s t a työskentelyä.: Tm» a u t t o i E n g d a h l i a saamaan yhteyda •'Asevelljärjestön" sekä "Suomen ups e e r i l i i t o n " e n t i s im j o h t a j i in ja jh-dessa E n g d a h l h i sekä näitten kassa h ä n p i t i Helsingissä organisatorisea kokouksen. Samojen tietojen mukaan Tcnpj» Engdahl kohtasivat suomalaisia te* lisuusmiehiä. He fceskustelrvat naida i a n s s a taloudellisen t u e n antamises-tg Suomen uusfasistiselle liikkeelle.- L A K K O J A H O L L A N N I S SA A m s t e r d a n u — Hollannissa on pah: j e n n u t useita l a k k o j a protestiksi uosa h i n t o j e n koro},uksia vastaan, fflnto-^ j en korotidöet johtuvat hallitutoeii' p o l i t i i k a s t a k u r i s t a a väestöä soUr varusteltin hyväksi. PÄIVÄN RÄKINÄ MacArthurin hyvästijättö vastaan. " K a l k k i tämä j ä t t ä ä Koreassa •olevat sotavhimamme ai-uttomaan j a t o i . vottomaan t i l a a n. ' •'Miesmenetykset lisääntyvät pelissä tou'omukMlla on sen lLsak.si erikoLsan-onsa. Niistä näkyy mita yksityiset lukijat ja tilaajat haluavat. Tämän vuoksi lehtemme toivoo, että Vapauden sisällön suhteen aloitetaan hetikohtaisesti kaksitahoinen keskustelu; 1) niissä järjestöissä, jotka omaksuvat Vap-mden äänenkannattajakseen ja 2) \'ajviuden yksityisten lukijain keskuU-. ..-dessa...'V;.:., Ja mitä yksityiskohtaisempaa tämä yhtiökokouksen edellä käytävä keskustelu on. sitä parempi se ort lehtemme yleiseduille. Tässä mie-lexsi ehdotamme, että keskusteluun osallistujat kiinnittävät huomioUr lehtemme eri osastojen —uutisosaston, kansankirjeiden, lasten ja nuo-ris*. m. farmarien ja muiden os;istoJ€n sekä loimituskirjoitusten. pakinain. Svuiburyn osaston suhteen ---ja erikoisesti juuri sikäli miltä ne kunkin lukijan kohdalta näyttä\iit. Vapauden palstat ovat nyt avoinna tällaista keskustelua varten. Tuimitus esittää vain yhden toi\-opiuksen — että keskustelu lehtemme >isillöstä aloitetaan mahdollisimman ripeä-sti. Varsinkin niitä, joilla on valittami.sen aihetta, pyydetään kirjoittamaan asiastaan mahdolli-' . simman pi.-in. että muutkin voivat yhtyä he-hin. jos katsovat sen tar-t> eelliseksi. Tietj-sti on «ien parempi, niitä rakentavimmassa mielessä tätä it.sear\-ostelua toteutamme, mutta mikäli on puhe Vapauden sisällön arvustelequs^sla, niin toimitus ei pyri millään tavalla {xinemaan siihen :isiaan ?*Eskon puunierkkiä''. Kaikkia Vapauden lukijoita pyydetään siis tuomaan vapaasti mielipiteensä ja toi>"omuksen5a esiin. 1 M a c A r t h u r puhui äsken Y h d y s v a l t am kongressin^ yhteisessä Istunnossa ja p u i i e l a a j a l l ^ t i h i ; sotapropagandan lietsomistarkoituksessa mahdollisimman laajalle, aina Canadaan saakk a . Nimpa mekin saimme annoksen s i t ä . hj-v-m puleerattima. K o s k a M a k k i - A r t t u (sillä nimellä hänestä puhutaan Suomen' työväen-; !ehdi5sä> i l m o i t t i s o t i l a a l l i s en , u r a n - s a päättyneen eiliseen hyvästijätta-puheeseensa, n im on syytä luoda l y hyt katsaus hänen "sotilaalliseen u - raansa". j o k a päättyi käytännöllisest i katsoen J a p a nm k e i s j i r in asemaan, j o n k a johdosta hän sai J a p a n i n keis a r i n t i t t e l i n vasemmistolaisten keskuudessa. M a c A r t h m : oh sotilas syntymästä lähtien, sillä hän syntyi yli 70 vuotta tapakcrln L i t t l e R o c k i n sotilasleirillä. Hänen isäns.i oli kenr a a l i Nuori mies suoritti upseerin tuticmtons.T West Pohitissa 13C3 ja p i a n sen jälkeen hanct lähetettiin. P i l i p p i i n c i l l e taistelemaan kaphioivia a l k u a s u k k a i t a vastaan. Siinä ei varmaankaan t a r v i t t u k o v i n . paljon s o t i l a a l l i s t a taitoa ja urheutta kun^ hänen johtamansa hyvin aseistetut j o varu-stetut sotilaat taistelivat n l - kuasujtkaita vastaan, mutta hänen, m a i n i t a a n menestyneen siinä hommassa varsm hyvin koska hänestä, l e i v o t t i i n k a p t e e ni N u o r i kapteeni . J ä b e t c t t l i n sitten vuonna 1914 ImperialistLsellc sotaretkelle Vera C r u z i n satamakaupunk i a vastaan Meksikossa. : Y h d y s v a l t a i n marliniC valtasivat tämän k a u - p u n k i n j o k s i k i n aikaa sen Joiidosta, e t t ä M e k s i k o a väliaikaisen president i n . Victoriaa Huertan vaitcttlmj "loukanneen Y h d j ' s v a l t a i n lippua". Y h d y s v a l t am ^imperialistinen h a l l i t us ei o l l u t hyväfcsym-t väliaikaista presidenttiä koska 'han ei suostunut " p e. laamaan palloa'' yhdysvaltalaisten ö l j y - j a k a i v a n t o k a p i t a l i s t i c n kanssa M e k s i k o n luonnoniikkatiksien r i i s t i -' misen suhteen. Yhdysvaltain v a i kutuksesta oli^vällaikamen presidentt i pakoitettu lähtemään maanpakoon. K u n Yhdyjrvaltam lipmi "loukkaam i n e n " oli s i t e n hyvitetty Ja kun " r a u h a ja jarjcstj-s oli p a l a u t e t t u" M e k s i k o n öljyii j a m i n e r a a l i n k k a u kr s i en riistämiseen nähden n i m mer-k i t t im sen Johdosta a l k a k i r j o i i i l n . ett ä M a k k i - A r t t u oU ollut toisella " l o i s - U v a l l a sotaretkellä" y h d y s v a l t a l a i s t en Imperialistien puolesta.: Niinpä sitten tapahtuikm. e t t ä hänen " l o i s t a va s o t i l a a l l i n en u r a n s a ' ' a l k u a ^ k a s - j a s i i r t ^ a a k a n s o j a vastaan johti everstin arvoon: K u n Yhdysvallat yhtyivät ensimmäiseen maailmansotaan kohosi A r t t u p i a n , s e n . j ä l k e e n p r i k a a r l - k e n r a a - l i k s l ' K u t e n tiedetään ylittyivät y h dysvaltalaiset n i i n myöhään tähän sotaan, etta. eivät ehtineet siinä p a l j o a k a a n taistelemaan j a nUnpä hänet n i m i t e t t i i n s i t t c n _ välirauhan teon jälkeen,y$(^^gian marssineen yhdys-valtalaism'wi! ä)itysarmeljan j o h t o e l i m i i n . . ' " U r h o o l l i n e n sotilas k u t s u t t i i n 1910 t a k a i s i n Y h d y s v a l t o i h i n , jossa hänet n i m i t e t t i i n West P o i n t i n sotilasakat e m i a n ; supermtendentiksi", sanot a a n l i a n e n elämäkerrassaan. " K o l me vuotta mij-öhemmln hänet lahe-t e t t u n F l l i p p h n e i l l e . jossa han -oli M a n i l a n p i i r i n komentajana vuoteen 1923. ..smä vuonna hänet kor o t e t t i i n k e n r a a l i - m a j u r i k s i i., ja vuonna 1930 n i m i t e t t i i n Y h d y s v a l t am pääesikunnan pääUdcoksi", jossa asemassa Iiän oli V. 1935 saakka. Ollessaan p u l a - a i k a n a pääesikunn a n päällikkönä h a n komensi s o t i laansa m m . n i i d e n entisten s o t i l a i t ten boonusmarssilaisten. l e i r i i n , jotka olivat saapuneet W a s h i n g t o n lm v a a t i m a a n kongressilta h e i l l e , h i v a t t u j en p a l k k i o i d e n r a h a k s i muuttamista. T ä - mär l e i r i tuhottUn julkean raaka-m a i s e l l a tavalla, eikä sitä tapausta m a i n i t a hänen ansioluettelossaan.' K o s k a M a k k i - A r t u l l a o h entuudest a a n kokemusta j a m a i n e t t a F i l i p p i i n i e n saarilla luovutettiin hänet sinne F i l i p p i i n i e n presidentin p y y n nöstä, e t t ä k)'ettäisiin m u o d o s t a m a a : mahdollisimman ' t e h o k a s ' armeija k a n s a n knrlsäa pitämistä v a r t e n . - N i i l i pä h ä n e s t ä l e i v o t t i i n s i t t e n 1937 F i l i p p i i n i e n armeijan sotamarsalkka, koska yhdj-svaltalaisen i m p e r i a l i s m in edut vaativat, etta heUle nskoUtaen mies o n znaan todellinen herra. V u o n n a 1942 japanilaiset k a r k o i t - t i v a t hänet joukkoineen pois F i l i p, pimeiltä, jonne h ä n p a l a s i v . 1944 k u n o l i saanut lisää väkeä ja voimaa. K u n J a p a n i a n U u t u i 1943 n i m i t e t t i in hänet käytännöllisesti katsoen J a p a n i n keisari;csi, jossa asemassa Iiän o l i i h a n . n i i h i n päiviin saakka k u n nes tiänet erotettiin ja Jollom hän menetti; myösUn Korean sodan ylipäällikkyyden. lliIalckl^Arttulcmiim siihen imperialistiseen soUberxain leirihi. Joiden tunmiksena oU i l m a i s i i n Ja muihin ä»rettuihin k a n s o i hm nähden, e t a » pkrasta sylkeä' heidän sdmilleen„ci-n e n k u l n rupeaa puhumaan heidia kanssaan. Edeiläolevat lainaukset osoittani hänet ko'<i:emuksensa rajolttuaeö pääasiassa slirtomaakansojen kunsa-p l t c o n , eikä; ole nitaollen latak»»» s y j ' t l epäillä etteikö hän olisi erU pääsyylUnen sotaan j a hyökkäj*?»» K o r e a n kansaa vastaan. Kyllä sd « i t ä löj-tää k u n lampaan Idiaa a»; 11 tekee, sanotaan vanhassa ja.oaJ' niossa suomalaisessa' sananparres»' Kafäki tämä todetaan YKin töihin jätetj-issä asiakirjoissa; ne oh^at Mäkki-Artim tuketoät S M - m a h R h e e n joukot; j o t k a hyöttädirf 38. leveysasteen y l i .kesäk. 25 l ^ « » Viime vuonna. 5 l i i n . M a k k i - A r t t u ilmoitti cflise?» puheessaan, e t t ä , M n e n sotilaallli» uradsa o n n y t päättynyt. MitäBi^, t a k a a n h ä n saattoi sanoa kosk", saanut e r o k i r j a t. M u t t a uskollisena imperialisti» hän sUtä h u o l i m a t t a juhsti, ett* täisi v a l m i s t u a sotaan k o m m u o l^ vastaan, eikä ainoastaan Euroopis» v a a n myöskta Aasiassa. Sitä « J* o n iänkki-imperialisteilla nyt sd»- set t u k i k o h d a t , e t t ä he saattavat ^ troUoida. n i i n A r t t u sanoi, k ^ A a s i a n M t a m a t atoa VTadivostofi?» Singaporeen i a ä k k a . Ja tätä n e t t a pitäisi e d e l l t t n lujittaa ^ e t t ä Formosa pidettäisiin y l ii l e e n k i n Y h d y s v a l t a i n baUussa. Aiv t u s a i i o l , että sitä el saa kosi»» l u o v u t t a a K i i n a n kansalle. Häd W, s y i edelleen kannassaan, e t U C t f ^ K a i - s h e k i n Joukoilla olisi a n n «W t i l a i s u u s sodan laajentamiseen Ä8: n a n ' - ' a l u e i l l e ' ' - • B a a p a n y t nähdit m i t e n M a k ^ ^ t u r u p e a a tibnän J i l k e en P e r ä s t ä k u u l u u »ano torrtttdM»-, — KaUeTd» ia?:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 21, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-04-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510421 |
Description
Title | 1951-04-21-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, huhtikuun 21 p. Saturday, April 21,1951 j
<|IBt»im — Independent Labor
> Oll^atl' <)f Caoadians. Es-rttoli
«hiDd Nov- 6, 1917. Authorlml
•* second class mau by the PiMt
•^Otfiee: Department, ottava. Pub-
UBhed tbxice weckly: Tueedays,
: IbuMdays and Saturdays by Vapaus
vTtiblishing Company Ltd.^ at I0pf^i02
Eta» St- W^ Sudbury. Ont., Canada.
Telephone^: Busine&s Office 4-4264.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. »ukd. Editor W. Eklund; MallJng
a d d fm Bo» 69, Sudbttry. Ontario.
AxJrertising rates up |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-21-02