Vapaus, February 7, 1961

              Tiistaina, helmik. 7 p: — TUesday) Feb. 7, 1961
V A P A U S
l i b I B E k l D ~ mdependent Labor
Ofism rOt 7UWB>h Canadlana. E9-
MMIffMd Noy..6. im- ÄuOuulzed
Qificft > uejMitment, Ottawa. Pub<-
U4bjWi^ Tuesdays,
'ArarSdays - and 8aturdays by Vapaus
PubMailto Company Ltd., at lM-102
BlMfSfc; w., Sudtoury. Ont.; CaTOd^.
Telephones: BU8. Office 09> 4 ' ' ^:
Editorial.OfflceOSi4H2«&< Manager
E. suksi: Editoi» W / ; E k I i ^ / M a i l i ng
address: Box 69. SudburyrOataite.
Advertisii>g rrate; ilnitcmr^at^^
Translatioiji" tm, o| chitfge.
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.26
.3 kk. 2.60
YhdysvAUolssa: 1 Vk. 9.00yB kk. 4.Q0
Suom^saa:. l Tk. « 5 . ,6.95
Kestämätöntä propagandaa
- I -fiHistoria o n saattanut naurunalaiseksi ma^kti^it^eö^e^^
tääft-jhyvinldn viisasta miestä. Muistettaköitm va^apä(/v^
(ä^^^^fef'kqixsei^vatiivipuolueen entistä- i ö j t i t ^ ^ ^ evefsti
i^k&^^^y^^' "^o^s^" maailn^^^sQ4w j^^ttqp^ina-A^Ö-
..JÄili/SätalnSaksassa ja julisti sieltä palattuun, ,että'.?^?iix^'^t6-.-
illtöä.-^maitten armeija ei kestäisi tulitikun aikafiiiifi^tsi^Lipeir,
jahc^i^jo^käyksen edessä!~ r~ > -.^
'1 j ^ ^ ^ suuruusluokkaan kuuliiu ?ae^p varpiasti täällä
^^b^rysfta viime viikolla vierailleen l?iidy?vfIt^iri .|äh6tys-t^
iiflW<>P9£?'^^ (Information atta,clie)WiWiaJTiI^hipps'-
kki^akama^in jäsenille pitämä <*suurpuhe".
• •.« 5^^^ mörköjutuilla rpr. Phipp-sfa
kferrotaan leimanneen kaikenlaisen avoimen fceskustelim.
esttiiaiito- ja ^Yhdysvaltain välisistä s^^
th^itoinuudeksi —• .sillä, suuri konunuiiistinen propaganda-.
kdiuästD seisoo valmiina käyttääkseen hyväkseen sitä loput-t^
liiässa taistelussa länsiliittolaisten erottamiseksi, kuten pai-
' ^inloed päivälehti selitti.
• ' -Toisinsanoen m r . Phipps o n Yhdysvaltain lähetystön i n -
. 'forinaati;attacheana sitä mieltä, että "suu poikki" canada-laisetj
huolimatta lainkaan siitän mitä Yhdysvalloissa teh-äään^
Sillä feaikdnlainen pulikointi Washingtonin edesottami-siäia-
on kuulema synneistä kaikkein suurin.
: 7. lyTM^ vieras puhuja ilmaisi^
6i^L';^pitä kiinnostaa kuitenkin eneimnän amehHkalaisten
rahamiesten" sijoittamis- j a voittoilumahdollisuudet Cana-di^$
ää' taiin kommunistien oletettu tai todellinen propagMida.
Hlöni^ kerrotaan tuominneen ''ultraTkansal}iSyush^elisyy-de^
ija- moittineen niitä"canadalaisia jotka syyttävät,' että
Ainei^ikah sijoituspääoman v a p a a juoksu normaalisia liike-väyli?
i myöten edustaa Yhdysvaltain hallituksen salahanketta
ottpaj^seen Canadan haltuunsa."
^^^^•^ yksi lempitapa on se, että lie
pyal^tävät keksimänsä variksenpelättimen seipäin nokkaan
Vddakseen lyödä 'sen siitä kovalla rytinällä maahan,
"vaarnoin menetteli tässä tapauksessa m r . Phipps. Kukaan
eiföW Canadassa syyttänyt Yhdysvaltain hallitusta •'salaveh-k^^
jretä" jne. Kumoamaton tosiasia on, että imperialistisen
^j^j.'kuten Yhdysvaltain hallitus e i o l e "luokkien yläpuo­lella-
dle^a; laitos- - 7 - vaan ^ kapjitalistiluokan, nimenomaan
sujitftrionopolien yhteinen johtokunta. Kun asiaa katsotaan.
todellisuuspohjalta niin silloin nähdään että mr. Phip^S^^^ r
ta% päälaellefeiii k o k o fcysynayksen Yhdj^syaltain imperjlalistip
öiä^tayoitteistäJ.^Tosiasia nimittäin on,!^tä>.sUummalnJueh^t f
ijnw)^^^ Yhdysvaltain'hallituksen — 7 ja mis^ä ^ amerjlf:-^.
%i«^t rnonopoliy^ jalansijaa ullionyiO^
BÄ' hä3rttavät-: YKaysvaltäin'
v^m&vallan'apna, . -..f , > r ,
^sfÄkris^Skö^ • Kaatsofca^ Kuuban! . :^.,§^e^ tyUjjt^
^istaahäUitnslen välille — vaan Yhdysvalloin <hailWus onjakv j
äiS^ aina^sit^.phyQkkäävämmän asenteen ituubaa vastaaii, :
iwtä- ene^iöqaäa Kuiib^ oli pakoitettu astumaan yhdysvalta-
Idst^siiuifyhtiöiden Vatpaille — Kuubassa. .
ö^j-^.Me käsitämme luonn
äs^tinen ohjelma kaipasi paljon ja kaikenlaisia tn^iselityksiä
7-r*biutta asia erikseen: on se mihin päästään sellaisilla propa-g8^
4fipuheilla minkä mr. Phipps täällä Sudburyssa piti.
Ama vain nimenevät.
'•v Kuvaten sitä yhteiskunnan kuonaa — Yhdyi^yalloista,
Kanskaötä, .Länsi-Saksasta, Etelä-Afrikasta, Britanniasta —
jisi' ennen kaikkea Belgiasta koottuja palkkasotilaita — mitä
önt^dtui^ongosta eronneen Katangan maakunnan päämie­het^
^piseTshombensantarmijoukkoihin, porvarillisen uu-
Ustoitni^ton (Associated Press) Elisabethvillen uutistiedossa
sanottiin tammikuun 30 pnä: "Ne tulevat joka päivä suurem-miksij
kaiäkimmiksi ja rumimmiksi."
' Toisinsanoen Tshomben santarmijoukkoihin tulee ulko­maalaista
pohjasakkaa kuin sumua ja miehet rumenevat
aina. Mutta lainatkaamme sanatarkasti mainitusta uutisr
leikkeleestä se, mitä siinä o n oleellista näistä Tshomben san­kareista:
. "Turvallisuusupseerit Elisabethvillen lentokentällä
käfintyivät ja loivat epämiellyttävän katseen nuoriin mie­hiin,
jotka kapusivat ulos Euroopasta juuri tulleista lento­koneista.
Katangan santarmilaitos sai heistä viimeisimmän
lisäyksen.'^
" . . . Joistakin paremmanlaatuisista tulee upseereita, siis-timättömat;
räyhäävät ja säälimättömät ovat liittyneet k u -
ritUmueh kanssa " L e s Affreux"-nimellä (Peloittavat)» tun^
netlöun ryhmään,
''^^Peloittavat kävelevät mahtaillen, toisinaan hoiperrellen
k^ti^ungilla revolverin roikkuessa matalalla vyöstä . ; . He
^y^-:ta^V£^llsesti partaisia, pörrötukkaisia . . . miehiä jotka
kioil^jlevat pitkällä parralla. ^
vVilä-Miten rupesi Katanga heitä kokoamaan . ; . " (siitä dem?
pap). "
'•v^.. V Tällä kertaa Katangassa o n näitä valkoihoisia vapaar
e h ^ s i ? noin 200. Tähän eivät kuulu ne belgialaiset < jotka
jäi^Jt armeijaa perustamaan, ja jotka muodostavat nyt esi-kuiman.
.
uvi'Vapaaehtoiset ansaitsevat $40CK4840 kuukaudessa, riip­puisi
heidän (sotilas) arvostaan ja siitä kuinka paljon aikaa
kukittavat taisteluun.
P^He ovat vaiteliaita ainoastaan työstään, vaikka eräs rans-k^
li^en myönsi eräänä melankoolisena^ hetkenään: 'Ihmiset
eiuÖ tykkää meistä. Me saamme hyvän palkqn naisten ja
lasj^ tappamisesta'." ~
Jjyain kaksi vaatimatonta reunahuomautusta:
^nsinnäkin siihen,' miksi hänen korkeutensa Moise
Tstoombe kerää santarmijoukkoihinsa tällaista yhteiskunnan
^EuSSa^aUiesta eri puolilta maäilnf^^? Ykisinkert^li^e^i siks^
kufiShänellä ei ole kannatusta omien kansal^tenifa keskuu-deJlS^.
Hän kerää "Peloittavia" — naisten ja lasten tappajia
~^menomäan Katangan väestön kovassa kurissa pitämi-s
e lB isäntiensä, belgialaisten imperialistien hyväksi.
si^jftt; t^yaista tapahtuu tuoreessa puussa, ts. Y K n silmien
imVJi VXI^IST^ S E ON?
Väl^ely siitä, minkä varista ^
luus on^ onko ;se punaista, valkdls-t
f i ; tiv naahdolUs^' täivaansiiust^,
,ei syntynyt ^meikäläisferi i l b i t -
U^is^. mutta asiasta kannai^a '• kes­kustella.
, Vaikka kaikejssa t o i -
minn^SisaRune tunnustamme rohkea
asti punaista väriä; n^n m*jiUe riis­tää
j a meiUH fyyayjttää .objektÄLv^es
t^tuiis, ts. totuus seUais^na^„ a^tis.-
tomal(^» ilman .nunkäi|n.;Yäri4p -vi^ii: i
hpja jarh«>eneitä. Totuud^i'flae
tmmustamme < kaiken, mikä; on* to'
siasioilla sitd^^sti j a kumoamatto-masti
toteen näytetty.
$^astjEi asiasta voidaan esitffiä''
m^l^«n|9|^ vl^ttämiä i a oletfa::
muk^siaj mutta totuus säitä qn;;,
V4.iii yM> Totuus vuoden
, tapahtamL<:ta on löydettaifissgj ^.
tarvitsee ' vain. si^itantna tjo^ifi^i: i
oiiiiji Uipnoltisesti: j a ennakkoluu:;
lottomasti, katsomatta siiheöf ,teT ;
keeki^ se jollekin kipeätä vai (pjL ,
Meille sanotaan nyt, että saattaa-haiji
tuossg vall^oisessa historiankir­joituksessa
olla jotakin pientä^ Vi­kaakin
j a ettäJäytyy odottaa^vielä
vuosia, ehkä kymmeniäkin, ^nden.
cuin 'tieteellisesti kouliintti^eet
tutkijat" voivat ilinbittaa meille'| lo­pullisen
totuuden vuoden l i s i s i a -
patitumista. Tieteellistä tutkimus­ta
todellakin tarvitaan monen vielä
riittämättömästi, valaistun yksityis-kolidan
selvittämiseksi.
Qlenune kuitenkin siinä suh­teessa
onqeIli:;essa asemassa, että
voippie jo nyt saada täyden sei-vy:^
4en kaikista pääasioista, juu­r
i niistä polttavista kysymyksis­tä,
lotka Linnan romaanista käy­dyissä
keskusteluissakin ovat ot
l e ^ keskeisellä tilalla. .
Meidän ei tarvitse odottaa vuosia
eikä kymmeniä vakuuttuaksemme
"VaTA ON TÖTUVS?" ^ ^ f c e m t t a a n hänen ylhäisyytensä
Pontius vPilatnksen kysyneen galilealaiseltavpnosepänpojalta
vähän vimiiete! täivän / r i s t i i n i i a u U t s e i ^ t a . Jälkimaailman t n l -
. kinnan mnkaan^vkysymys dli'tarkoitettu pUk«|)kekisi, sillävtah-dottiih
j^Oa;.> 9ttä on t n r h ^ - kiivaäia :niin,riipQtnn/ totuuden,
iptfollMtafj^l^DslUi^totoutto s e l ^ el ole jolinassakfan. Öle-majiäjotf
Itämän 'maailmanitaahtavien tahto, {j^ se m ä ä i ^ mitä 1
-fcnUotekiri (»niinpä totun toi nimittää/ ''
'43 VUOTTA'SITTEN: nmassamine (Suo
n ^ t a aseellisesta rtaistelns1(ao^v|^
näihih säakk^ e s i t t i ^ toträtehaj^vaiiisU^-
valkaisten ^ ^ 1 ^ } !^
mästyiii suuresti h a v a l t e s s < u i i , e t t a : e i^
täin uskaltianeefc V esittää sellaise%ili totaksnrt^n/. etCt' iijod^n' '
1918 tapahtumista saattaa l o U ä i ^ ^ vdkoiqen ja
punainen. Uutta j a ennennäkemätöntä tässä on se, että on
suo3tuttn.ede8%^astelema8^^ppudseii^9 totun
vain 'TeiUin|raIpw punainen totuuden** mahdollisesta olemassa­olosta;
äe^^ (de'tosin paljon, mutto ön kuitenkin jonUnlafaien
e^Ustyksen merkki. Tästäkin vähiistä saamme ens| sijassa kiit^
tää Viiaö Linnaa j a hänen romaaniaan ''Täällä Pohjantähden
ana". '
' En p y r i esiintymään taidearvostelijana enkä aito kehua
Enempää kuin nuoittiakaan Linnan romaania. .Mutta en v o i
sivä^ltaa mainitusta romaanista äskettäin julkisuudessa'käytyä
keskusteinä, koska se liittyy välittömästi tämänpäiväiseen ai<
J i e e s e e m m e . ' • . ••
; i 'Juljkaisenune tänään- alkuao-
: saiij Tuure Leh6nltt; viinie vU-
' kon sunnuntaina Belsingissä
pitämästä esitelmästä, jossa
- hän loistavalla tyylillääit käsit-
. U^ee vuoden 1918'luyokkaso-
. dan tapahtiuniaJaniist^ viime
aikoina käytyä; 'keskustelua.
Esitelmän jälkiosan julkaisem­me
torstaina. * • •
Tiedämme jo liiankin hyvin, mil­laista
kelvotonta jälkeä siitä tulee,
kun historiankirjoitus e i tee ;oikeutT
ta tosiasioille, vaan alentuu palvele­maan
taantumuksellinen:^ väUanpi-täjien
piropagaii^^ökohtia. 'Ja
erittäin ilahduttavaa^ on^ että tä­män
' huomaavat' nykyisin - muutkin
jfie, J o t k a ; i tunnustaudumme
pjinaisikst. ,<i[" , ,
! j^|ltdiö||^a sanoo,%ttä tiituus >ei
(iieln^naken e i k ^ ; v ap
;ui}ii^ininen<v'-'l^
()iäiiäme]ieli^^totuiis bn historialli­nen,
kim historiank^joltuksesta
on kysymys.
siitä, että valkoiset eivät käyneet
"vapäussöiaa" Suomen itsenäisyy­den
puolaa, vaan selvää liiokkaso-taa
omaA maali työläisiä ja torppa­reita
vastaan. Tiedämme aivan tar-peeksi
voidaksemme todeta^ että v i ­rallinen;'
historiankirjoitus j a sa­massa'
hengessä syntynyt kaunokir­jallisuus
on julkeasti valehdellut
väittäessään vanhan työväenpuolu-
0 o o ft:0'o o o O o'o'o O Ö 0 0 0 0 O O A 0 O ^
PÄIVU. , . i
Mrs.| Mänti KahUa,, ',%ontp., Ontl
täyttää tänään! helmikuun '7 pnä
93' vuotta.
' Antti Miettinen, Port Arthur,
Onfi, ;täytti^ v^ime -tanvnikuyn ^0
päivänä 75 vupttai {|
VhAyvatd» sukulai^eA % tbtta-vain
onnentoivotuksiin;
"Suorastaan Nsn
Hrushfsheville"
PariisL >— Ranskan hallituspiireis­sä
tulkittiin viikon lopulla Yhdysval-:
tatn YK-valtuutetun Adlai Stöven-sonin
lausunto Kennedyn ja Hrush-tshevin
tapaamisesta Neuvostoliiton:
pääministerille esitetyksi suoranai­seksi
kutsuksi saapua New Y b r k i ia
neuvottelemaan Kennedyn kanssa. >' >
Edelleen oltiin sitä mieltä, että
Stevensonin lausunto oli Usäimyt
parhaillaan käytäviä neuvottelija
Englannin pääministerin Macjmill^-
nin Ja Ranskan presidentin de G a u l ­len
kesken, koska viimeksi mainittu
kiinnittää suurta,' huomiota äihen.
että Yhdysvallat, Englanti, Ranäta Ja
Länsi-Saksa noudattevat yhteistä po-
Utliklcaa Moskovaa kohtaan.
Lontoon hallituspiireissä pidettiin
mahdollisuutta Kennedyn ja Hrush-eemme
esiintyneen Suomen itsenäi­syyttä
vastaan, kuvatessaan punai­sen
kaartin riveissä taistelleet ty<K
Iäiset j a torpparit maanpettureiksi,
huligaaneiksi j a rikollisiksi t a i par­haassa
tapauksessa : "hurskaassa
kurj uudessa" vaeltaneiksi, harhaan­johdetuiksi
j a säälittäviksi rauko;k-si,
tai. tahallisesti vääristellessaän
totuutta valkoisesta terrorista.
Eikä meidän ole tarvinnut odot'
. t^t: Li[i|wi<w'romaaninkfan iUnesr
'tyoiiista tietääkstemfii^;'että.koko'
" i t ^ u ä i s e n Su^lWni • VihöllUneti
'id,eo!r(>gi^ on-^akjet^nettu. ^ d l ^ l ;
l e " , kfitefi; |«;i)ria*:|lja " on,, pacens
.. IsiyheteriMe n^s^s;!
' telnssp jaijsmptij^
Jos 'tdkuiikeUä.tärköitetaail''hi^.
'torian tosiasloHiiii p^^tijTvaä asidi^
den esittämistä, niin mitään "val­koista
totuutta" e i v^4pn lÖlB^te-,
p4ittt(nS^t^ \oi4 d n Uam valjcotj^en
vsQhe. ^Ja» f u « l tätä'vakoista'^^^
hetta levittäneiden historianväären-täjien-'
mobopbliasema o l i 'tässä
-maassa=Vuoden 1944 Syksyyn saakka
iehdöton: Tiedemieheltä, joka niis­sä
öl(iissä''0lisr' uskaltanut esittää
virallisesta ^ historiankirjoituksesta
poikkeavia käsityksiä, olisi tukittu
suu väkivalloin Aivan vaaratonta
se ei ole nytkään, kuten monista
-valtapoFvariston lehtien palstoilla
esiintyneistä intohimoisista purka­uksista
voimme päätellä. Ymmär-rämjqe
hyvin niiden totuuteen
pyrkivien tiedemiesten aseman —>
j ^ sellaisiakin näkyy olevan rr-^ jot­ka
porvarist(m ollessa vielä vallas­sa
rohkenevat myöntää eräitä kiis­tattomia
tosiasioita, joita aikaisem­pi
valkoinen historiankirjoitus oli
visusti salannut tai karkeasti vää­rentänyt.
E n väitä että mainituissa teok­sissa
annettu kuva vuoden 1918
tapahtumista oUsI aukoton j a tyh­jentävä.
Mutta se arvto, joka
niissä o n annettu kalkista snii<^
rista, oleellisista kysymyksistä,
kestää, j a mitä pitemmälle men­nään
sitä laajemmat kansalaispii­rit
tulevat oivaltamaan siinä esi­tetyn
totuuden^
tsheviny tapaamisesta "mielenkiintoi­sena".
Korostettiin kuitenkin, että
tällainen neuvonpito koskisi vain v ä r
lillisesti muita maita kuin Yhdysval­toja
Ja l^einrostoliittoa.
edessä, vaikka YKn voimien
tehtävänä oli ulkomaalaisten
sortajain Kongosta pois lähet­täminen,
Kongon eheyden ja
itsenäisyyden takaaminen, nim
ei ole ihme vaikka YKn arvo­valta
on; Kongossa kärsinyt, jo
romahdusmaisen^ ^kolahduksen
varsinkin Afrikan ^ ja 'Aasiaii
kansojen keskuudessa. Juuri
•yRn arvovallan' romahdusmai­nen
lasku, eikämikään Jnuu, ser
littää sen, miksi Yhdistynyt
Arabitasavalta, Marokko, Gha­na,
Indonesia ja eräät nfmut
maat uhkaavat vetää kiaikki
joukkonsa pois YKn palveliik-,
sesta Kongosta koska ne eivät,
halua olla missään vastuussa
siitä mitä on Kongossa nyt' ta-"
pahtumassa. • v '
Ja lopuksi: Eikö olisi jo'k'or-kea
aika liittohallituksemme
yhtyä sisar-dominioniin, Giga­naan,
ja ruveta vaatimaan :]^ää-sihteeri
Dag Hammarskjöldiltä
täyskäännöstä — ja Turvalli­suusneuvoston
alkuperäifftf»,
päÖtösfen toteuttamista .Kon­gossa?
l ^ U K A SITA EDUSTAA?
Työväenluokan edustajat ovat
totuuteen nähden aivan toisen-lidsessa
asemassa; Työväenluokal­l
a e l ole menneisyydessä mitään
salattavaa eikä tulevaisuudessa
mitään pelättävää. Sillä on va­raa
j a sen täytyykin katsoa to­tuutta
suoraan silmiin, olkoon se
kuinka karu j a katkera tahansa.
, J u u r i tällaista snhtautuinista his-i
torian tosiasioihini on Suomen
Kommunistinen Puolue aina vaa­tinut
jäsenUtään.
Vuonna 1932 puolueen Keskusko-nptitea
sanoi tästä asiasta:
"On muistettava, että asioiden le-ivniläinen
esittäminen merkitsee si-t^,
että hylätään jjnrkästi kaikenlain i^isi.ifä 'ky^lyttiin ennen maasta^pois
^ei^ virhei<!len puolustaniiinen jji
pteitteleminen, mutta myöskin väl­tetään
kaikenlaista. epähistoriallista
]>uitomista, i jäka veisi uuteen vu:-
l^eesee^ eikä suipkaan auttaisi a s i -
ap' selvittämistä."
Tätä ankaraa ohjetta on tunnol­lisesti'.
noudatettu< muun muassa
seuraavissa vuoden 1944 jälkeen i l ­mestyneissä
otfeokslssa: ''Luokkaso-
(]|ant muisto"j joka ? muistelmien o-hella
sisältää perusteellisen arvion
spdan hisstorian peruskysymyksis­tä,
O W. Kuusisen teos 'Suomen
työväenliikkeen opetuksia", SKP:n
historiaa käsittelevä kirja " K i p i -
lifstä tuli S3ftt:^i" j a A n t t i Hyvösen
'^Suomei|;i vanhan työväenpuolueen
historia". ^ Aivan erikoista huomior
ta ansaitsee: vuonna 1958 aikakaus­lehti
"Konini\unistissa" julkaistu
S K P : p Keskuskoiqitean laaja Ia|Ur
Sialta "40 vuotta Suömei^ työYäen
vallankumovHse^ta", jojja on vaka-,
van ;ybt?ij?ty^i|. tulos, j a sisältää pup^
l u e e n ^ ^ i n sanoakseni ."virallisen"
k a n ^m
Hyvin kuvaavaa on akateemisten
ja ei-akateemistea, taantumusp^ien
suhtautuminen tähän työväenliik­keen
p i i r i ^ ilmestyneeseen k i r j ^ -
lisuuteen.>! Päämenetelmä on luon-noll^
estikin se^ e t ^ i olla piittaavir
naan mitään, yritetään olla kuin ve­si
sukassa. Mutta kun tämä y l h ^ -
sen piittaamattomuuden taktii|cka
ei onnistu, kun on kuitenkin pakko
sanoa jQtakin,^ silloin turvaudutaan
asiattomaan naljailuun; henkilökoh
täisiin ('JSolmauksUn j a > pinnallisiilla
muotoseikoilla" ratsastelemiseen.
Mainitsen tästä vain yhden esimer­kin.;
K t i n ; A n t t i Hyväsen.''Suomen
Vanhan :/työväenpuolueen historia"
[ilmestyi,', d l i •Historialliselle Aika­kauskirjalle
ilman muuta selvää, et"
,t^ teos ori- epätieteellinen— koska
tekijä - « n v n s . . emigranttlkonununisr
ti ja mikäs muu: .kuin "stalinisti^:
Eijiä tämän arvostelun kirjoittaja
it mikään tavallinen p:rkoi| Tör-
. uipmien pakinanikkari, vaan tie^
teelliSyyilellääKi prameilevan julkai­sun
koirkeasti opjpinut vakinainen
avustaja'. ' '
J^ sitten; tulee tuo eräiden m!e
Iestä kaikkein murskaavin todistus­kappale,
j o t a Linnaakin vastaap on
käytetty: olet epäpätevä puhumaan
historian kysymyksistä, ellei sinul­la
ole vastaavaa akateemista oppiar­voa
tai titteliä. Tällainen pätevyys­vaatimus
esitetään tosin vain silloin
kun kysymys on historiateoksesta
tai vaikkapa historiallisesta romaa­nistakin,
jok:^ kuvastaa virallisesta
valkoisesta kannasta poiUteaviii^kS-sityksiä
j a näkemyksiä "Vapausso-ta"-
valheen levittäjille sitävastoin
ei pätevyysvaatimuksia aseteta. H e
ovat kaikki 'päteviä", o l i akateemi­sen
oppiarvon laita n im tai näin.
Akateemiset oppiarvot ovat mei>
dänkin mielestämme hyviä j a tar-p
e ^ i a asioita. Matta älyUinen
rehellisyys j a pelottomuus, lahjo­maton
totuudenrakkaus ovat vie­lä
moninverroi|i parempia j a tar-pe^
ltsempia. .
Il^pinen tekee historiaa, piutta
delUs.qatta vas^taav^ ^ ^ v a ^ saar
miseen tästä historiasta e l riitä
se, että totutaan vain Munista l a
hänen sisäisiä elämykslään, op
totkittova myös kalkkia niitä olo-
• suh|eita, jolssi^ llqiMnen.|9|mii ja
taistelee. -Ja tältai Jkannalto kat­soen
vo'mme sanoa; että totuus
. vuoden 1918 topahtomlsta on^^pu-*
naista, koska historiaiUset tosla-si<
tt i^vat punaisten puolella ja
todlstovat valkoista vaihetta vas­taan.
VALIKOINEN KI^NItAALI
P U N A I S E N TOTUUDEN
J U L I S T A J A NA
Edellä sanottu ei suinkaan mer­kitse
että pitäisi olla punainen mie-lipiteitltään
voidakseen lausua to­tuuden
jostakin asiasto. Emme py­r
i monopolisoimaan totuutta kom­munistien
yksityisomaisuudeksi,
päinvastoin. Iloitsemme vilpittö­mästi
jokaisesta totuuden sanasta,
vaikka se lähtisi pahimman vastus­tajammekin
suusta.
E l kukaan epäile Mannerheimin
olleen " p u n i k k i " tai kommunisti.
Mutta tämä valkoinen kenraali tuli
kansalaissodan alkaessa lausuneek­s
i j u l k i eräen suuren punaisen to-
Suomea kismitti varsinkin seuraava
kohta ^almstjernan muistelmissa:
"Yksityispankkien avulla perus­tettiin
valkokaarteja. Menetteli-vätkö
porvarilliset harkitusti, kun
he ' perustivat tuollaisia kaarteja.
Jos yhdellä taholla alettiin • varus­tautua;
ei vastapuoli viivyttelisi me­netellä
samalla tavalla. Tarvittiin
vain^kipmä jännityksen laukeami­s
e t .väkivaltaisella tavalla"
Tuohan käy yhteen sen kanssa,
mitä me olemme kaiken aikaa sano­neet.
J a se on totista totta, " p u ­naista
totuutta" ruotsalaisen ylir
myksen^ suusta.
SOTAJUONISTA J A TOSI-T
A I S T E L U I S TA
Mainitsin jo siitä valkoisen ken­raalin
j,antamasta juhlallisesta va-kuutuKsebta,
'että hän ei 'taistele ve­näläisiä
vastaan. Meille sanotaan,
fkettä; no jaa, sehän o l i vaiiupidlkkää
. taktiikkaa, " p e r i v i h o l l i s e n " har­haanjohtamiseksi
tarkoitettu sota­juoni.
Olkoonpa vaikka niinkin.
Mutta totuus on totuutta siinäkin
tapauksessa, että se on esitetty v i l ­pillisessä
tarkoituksessa. Manner­heimin,
mahdolliset tarkoitukset
ovat kuuluneet hänen sielunelämän­sä^
ahtaaseen p i i r i i n , j a sen herran
munaskuut eivät meikäläistä h i -
tuistakaan. kiinnosta. Merkitystä
on vain tosiasioilla.
, Se joka niille arvoa antaa, voi
helposti todeta, että valkoisen ar­meijan
ei torvinut käydä min­käänlaista
sotaa Suomen itsenäi­syyden
puolesta eikä se myös­kään
missään käynyt aseellista
toistelua venäläistä sotaväkeä
vastaan, ellei oteto lukuun Vaa­sassa
poikkeuksellisesti syntynyt:
tä välikohtausta suojeluskunta­laisten
ja matruusien välillä.
Puhumme nyt vain Suomessa
kfydyistä taisteluista emmekä luok-
>kasodan jälkeen Neuvosto-Venäjän
alueelle tehdyistä rosvoretkistä.
Mutta sehän olikin jo aivan toista
sotaa. "Suur-Suomi"-seikkaiiua. '
Kyllä täällä "Kanta-Suomessakin"
käytiin aseellista taistelua vieras­maalaista
sotaväkeä vastaan, mutta
sitä eivät käyneet valkoiset, vaan
punaiset. Heinolan j a Tampereen
edustalla 'jouduttiin . torjumaan
ruotsalaisen "mustan prikaatin-hyökkäyksiä.
Saksan keisarillista
Pankkipääomien
keskitfpistä
jälleen ^
- M . « M .
Ottawa. FinajDSsiministeripDo*-u^r
nald Fleming Ilmoitti pariamentjb^ „ . j . ;
alahuoneessa viikonl<>pulla.kahden - r
canadalaisen pankin — C r a n a d i i ^ , s ^^
Bank of Commercen j a I m p e r i U;
Bank of Canadan -r-r ^t3^ns|$€istiui..
Uusi pankki, joka tullaan tuiiti^:::::£-
maan nimellä Canadian Imperi§ln,tr,M
Bank of Commerce,.tiilee .äleQ^iffi^^t;; .in­toiseksi
suurin Canadassa.: Seni joK^..^ • /
toon asettuu 50 vuoden ikäinen h^-,^,,,^,
vin tunnettu canadalamen ,paiik*-/-••••-^
löiri Neil J . McKinnon. r, ä , ; , . ./
Visusti salassa pidetty su^niMt^.^:' r [
ma paljastettiin v a s t a i ; 8 e n . j ^ e ^ , y \ ni
kun osakepörssit oU suljettu j
jantai-iltana. • , r ; ^ „ ^ ^ , ' ,l
Näiden pankkien yh<iistamlst$„^^^
pidetään ^ tlTällä suurimpana p|i8>
omien keskittymisen yiäityistaitävji;^,^
uksena Canadan historiassa. . - v^- c :
Finanssiministerin tehtävStei •Ö3|>i>vv,<
jätetty ilmoittaminen p a n k k i s i ' j ^ ^ ; ; . ; -
distämisestä, sillä yhdistSminejiL^r.;'J
Canadan pankkilain pulteissa e i pler-^;,^^
mahdollista il&an l i i t t o p a r l a m e n - . . . ..
tin suostumusta. Yhdlstämissaunni-telmat
on vielä ratifioitava pank- -
kien osakkeenomistajien t a h o l t a X ^ X U
Uusi pankki tulee olemaan iyaro- ^
jensa puolesta toiseksi suurin -VfSii^.l^'^-
Royal Bank of Canadan jälke^j^^J
Commerce-pankilla on ilmoiteta
olevan varoja $3,155,274,000 j a I^^vV;
perial-pankilla $1,057,706000, Oi - r
yhteensä 4,213,000,000, j o k a summ?v. r;ot
ei ole paljoakaan pienempi kuin /
Royal-pankin varat $4,269,000,000..TI-,,^^
Uudella pankilla tulee olemaan
sivuliikkeitä 1,203 .Canadassa j a JÄ.-v
•ulkomailla. Royal-pankilla on 9^6 . , , »
Canadassa j a 100 ulkomailla. - r
tuuden. Se sisältyi siihen Vähiö sotväkeä vastaan käytiin monia an-
Linnankin mainitsemaan julistuk­seen,
jonka valkoinen ylipääliikkö
antoi maassamme silloin kotiutta­mistaan
odottavalle venäläiselle so­taväelle
j a jossa sanottiin:
•"Urhoollisfet' venäläisot sotUaat!
Suomen tasavallan talonpoikaisjou­kot
eivät taistele Venäjää vastaa,
vaan . ; . tehdäkseen armottoman
lopun maan laillista järjestystä ja
omistusoikeutta uhkaavista huligaa­n
i - j a rosvojoukkioista."
Jos hänen jalosukuisuvtensa olir
s l osannut t a i snvaiannt käyttää
siivompaa kieltä; olisi hän sano­nut
saman asian tä)ämälllsemmin:
minun komennossani olevat Suor
men porvariston valkokaartit ei­vät
käy mitään kansallista va­paussotaa,
vaan aivan selvää
luokkasotaa oman maan työläisiä
j a torppareita vastaan; J a n i i n ­hän
asla ollfcim
E i ole liioin syytä epäillä kom­munistiksi
toista :jalosukuisuutta,
Ruotsin entistä ulkoministeriä va­paaherra
E r i k Palmstjemaa, jonka
muutama vuosi sitten julkaisemat
muistelmat aiheuttivat intohimoisia
kiukunpurkauksia maamme oikeis­tolaisessa
lehdistössä. Mistä vihat?
Siitä, että tämä herra o l i vastusta­nut
Ruotsin virallisen sotavoimien
pui^ttumista Suomen kansalaisso­taan,
koska hänkin 'ymmärsi tämän
sodan ilmeisen luokkataisteluluon-teen;
Olipa hän vielä, kuten Uusi
Suomi julmistellen valitti, " t a i p u ­vainen
lykkäämään syyn sodan puh­keamisesta
porvarillisille". Uutta
karia taisteluja^ ensin Karjaalla,
sitten Helsingissä Veslilinnanmäel-rä,
Turun kasarmilla j a Pitkänsillan
korvassa, edelleen Kotkan edustalla
Kymeniinnan sillan luona, Uudes-sakylässä,;
Tuuloksessa Syrjäntaan
kylässä ja; vihdoin Laiiden edustal­l
a / . Saksalaiset : upäeerit kehuvat
lisäksi saaneensa monia voittoja p u ­naisista
eri paikkakunnilla Loviisan
j a Lahden .välillä. Näissä taisteluis­sa
he kertovat punaisten menettä­neen
monia satoja miehiä kaatunei­na
heidän itsmsä selvitessä. aivan
ehjin nahoin. E i tai-vitse olJa ko
vinkaan suuri sota-asiaintuntija
ymmärtääkseen; että tällaiset "tais­telut"
eivät olleet mitään muuta
kuin saksalaisten urhojen toimeen­panemia
joukkoteloituksia.
Mikäli siis halutaan pitää kiinni
tosiaisioista- eikä Mannerheimin so­tajuonien
m i e l i v a l t a i s i s t a tulkin­noista,
on tunnustettava, että vain
punaisten puolella käytiin taistelua
Suomen vapauden puolesta vieras
maalaisia maahantunkeutujia vas­taan.
Mutta jos sotajuonista puhu­taan,
n i i n todellinen sotajuoiu,
erittäin kiero j a pirullinen siksi^
kin, o l i ja on se vielä meidänkin
päivinämme harjoitettu huijaus,
jota me totuudenmukaisesti n i ­mitämme
"Vapaussota"-valheek-si.
Siinähän 'olisi ^ t a j u o n i e n ihai­lijoille
kerrakseen ylistelemisen
aihetta. Mutta he pitävätkin
suunsa visusti kiinni asian tästä
puolesta. Ymmärrämme yskän;
, (Jatkuu)
Ben Gurion
jaa syrjaan?
Jerusalem, - r David Ben-Ciuri<^^
joka viime viikon tiistaina' etösih
Israelin pääministerin paikalta VOi
vetäytyä kokonaan ppmttisest!^d$* ;
mästä ja asettua asumaan Kibbut* •
zen Udeh Bokeriin Negevin erä­maahan.
' "
Asioista perillä olevalla taholla
Jerusalemissa ei: kuitenkaan J^l^et-ty
aivan niahdott(unan^, etUi ,Bei^^\^^
Gurion suostuu l^^m^ä^.Mapäj ptij(>-
lueen jb^taj«|]^'.!!|^K<fa94
voidaan ajatella^ jstta ^ - p r e s i d e n M^
Benvo pyytää häntä mu^(lostap(»)j^
uuden hallituksen. ' ' * - ' , : * . • ! '.
Ben-Gurion oh oUiit pääiWi!£^''
rinä yhdeksässä JpsraeUn ..«valt^Sbc
kymmenestä hallitukselta • .^Vi
lähtien, kun Israelin valt|o toukckr
kuussa perustettiin. • •' r ••• r- ^ ^
S I T Ä
JA
<>o.,
nukflP*?*^
II
TÄTÄ
M E R E N K U L K U A S A I M A A L LA
Saimaalla puksutteli tervahöyi^j.,,;, •
Kun reitti näytti selvältä e i k i o k c
seen aikaan ollut liioin pelkoa vas- !
taantulijoistakaan meni "piälUkkö^
nukkumaan. Jonkin aika^
tuaan hän huusi ruorimiehelle: •
— Näkkyykö muata?
— E i näy, kuului vastaus.
— No mennä muksutkaan- sit%.
ten vuan. .^-^
Samat kysymykset j a vastaukset
toistettiin, kunnes tervahöyryn
keula tuntui tärähtävän johonkin.
— Kai nyt näkkyy muata? ,
— E i vieläkään näy.
— Mutta keulahan tärähti jo*-
honkin. Mistäs johtuy, ettei muaty;
näy? .
— Puskat ovat iessä. , ,
PÄIVÄN PAKINA
Chicagon hautausmaan ääreltä
Kuh''Suoinessa kerran, vierail­leelta
ijrSältä amerikkali)iselta t u -
ihtlä, eitä mitä vieras nyt Suo-ncsla
Ejalt(jlee^min,>iän.vastasi:
Vveli. maa oh ^ i l t e i Chicagon hau-taulaan
kokofaien, mutta ei val­lan
niin. äänekäs.
I Tämä 4utti\ t u l i mieleen lukies­samme.
Ar*;n uutlstietoa siitä, nd-ten
'Ai^hOnse' Capone-nimlsen ri-ko^
maailhian' kuninkaan kruunun-per^
ä, Anthony Joseph Accordo
on vihdoin viimehikin saatu läpä-lälautaan
tuloverotietojensa vää­rentämisestä.
Mainitun uutistiedon mukaan
(tammik. 29 pnä) Accordo, jpka is-;
tui aikalsenunin Arpinaama Alsln
(Capone) Lexington, Hotellin
pääniajasisa pikakivääri sylissä, j o u ­tuu
nyt vastaamaan siitä, että hä­neltä
on päässyt varomattomia val­heita
tuloverokaavakkeisiin. Asiaa
selostetaan mm. seuraavasti:
". ^. Capoi^enja Accordon välillä
on. tapahtunut huomattava muutos
järjestety» rU^oksen alalla. Muutos
on jtapabtunut •. koi^akätisest^ mie-be'^
5tä, jolla oU kirkkaat kaulanau­hat
j a musta limosiini kuulanpitä-vine
laseineen, pankkiirin harmais­sa
esiintyvään järjestömielieen,
jonka aseman sypiboolina on urhei­l
u a u t o — . .
i"Tämä.ei tarkoita, että Accordo
olisi , mikään pikkunäpertelijä
(small time punk), sanoo Chica­gon
rikoskomissionin puheenjohtaja
V i r g i l Peterson. Accordo on Capo-nen
kängin päämies, ehdoton pää­mies.
Capone o l i voimakas, mutta
Accordon voima ylittää muinaisten
feodaaliherrojen voimat . . ."
. Selitettyään, että Accordo on
•"perhemies" mainitussa uutistie­dossa
jatketaan:
''Hänen 22:n huoneen loistoasun­tonsa
parhaimmiston (elite) River
Forest esikaupungissa, rakennet­t
i i n $500,000 hinnasta. Siinä on si­sälle
rakennettu uima-allas . .
kuusi kylpyhuonetta, kaksi keilape-lirataa,
suuret urut, pallopelihuo-ne
j a 4 0 x 2 4 ja^an olohuone.
"Toisinaan hän sanoo itseään Jo­seph
Battersiksl. Muualla häntä sa­notaan
Kovaksi Tonyksi (Tough
Tony).
'-'Accordo elää melko kunnianar­voisaa
perhe-elämää yrittäen täyt­tää
konservatiivisen liikemiehen
kuvan . . . Toisaalta Capone oli är­tyisä,
vulgääri ja loistelias . . .
"Caponen aikana Chicagon kadut
kuuluivat huligaaneille. Viiden
vuoden aikana kuoli 500 miestä
kängitappeluissa.v. Capone hallitsi
salamurhien, terrorin j a poliittisen
lahjonnan avulla.
" K u n Capbne tuomittiin tulove­rojen
välttämisestä 11 vuodeksi
Alcatrazifr"vankilaan, ajanjakso lä-heni,;
loppuaan. Esirippu laski
lopullisesti kieltolam kumoami­sen
imuodossa. Se antoi alamaa­ilmalle
tervehdyksen j a kukaan
muuiei käsittänyt sitä niin hyvin
kuinvKovä Tony: Julkean laitto­muuden
täytyi väistyä. Pelkässä
pyssynruudissa ei ollut turvaa.
Siirtyminen lailliseen liiketoimin­taan
tuli kunniaan. :
"Accordo vangittiin ensimmäi­sen
kerran 15-vuotiaana. 39 vuoden
aikana sen jälkeen on hänet van­gittu
ainakin 15 kertaa syytösten
vaihdellessa häiriön aiheuttamises­ta
murhaan asti — mutta hän ei
ole vielä ollut yhtään yötä vanki­lassa.
"Roskajoukkue on nykyään val­takunta,
mikä tuntuu olevan pa­remmin
järjestynyt, voimakkaampi
j a rikkaampi kuin Caponen aikai­nen.-
"Laiton • vväkijuomakauppa on
mennyt Mutta narkoottiset a i ­neet
antavat voittoatuottavaa liike­toimintaa.
Kaikki j a mikä tahansa
käy laatuun: yöklubit, hautaustok
mistot, kuivapuhdistuslaitokseC
olivlöljyn maahan t u o n t i . ».
"Vanhat luotettavat rahantuotta<
jat—ovat-edelleen toimessa: 20Q
jaardin päässä kaupungintalolta on
anniskelupaikkoja missä prostitua*
tit etsivät avoimesti asiakkaita.
Mutta kaikki tämä tapahtuu genUe-mannimaisemmin
. . ' . . '
Accordoa ei kuitenkaan s ^ t e ta
mistään sen kummenunasta kutei ttt^
loverokaavakkelden "valhecäUsesta
täyttämisestä.^ Tosiasiassa hSneU^
on jo annettu siitä 6: vuoden Van­kilatuomio
j a $15,000 sakko.V
Mutta hän o n vedonnut tuomios;
ta, kerrotaan meille j a n i i n on Ae»
cordo, alamaailman "ehdoton" kqn
ningas vapaana $25.000 takausta
vastaan. "Hän e i ole vielä o l l i^
ainoatakaan yötä kalterien takalla**
todetaan A P : n uutistiedossa lopuk­si.
• ) •
Tämän luettuamme alkoi selvitä
kaksikin seikkaa — < miksi edellä-kerrottu
amerikkalainen turisti p i*
ti koko Suomea Chicagon hautaus­maata
"hiljaisempana" paikkana ja
myös se, miksi USAn ohrana,
F B I , puhuu mieluimmin"kommu­nismin"'
j a "punaisten" miuka ai­heuttamista
vaarolsti^ kuhirii^oms-ten
kiinniottamisesta, silloin l p u|
vaaditaan lisää käyttövaroja ffiiaini-t
u ^ , poliisilf^toksen to|iy|n]aan Ja
m^uskinnän r ^ o i t t a m i s f t k ^ ;
— KänsSkouifft—r
(9
V«•'
4f
M
* »
tx
.>
**
V I
' IB
m.-
et
I*
m.
•IA '
' t»
K
X
tt
•»»•.•
•. ff
a
«
r
f» 1»
te
UI
»s
t*
(t
II