Vapaus, January 24, 1963

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 24_p. — Thursday, Jan. 24, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E N T L Ä B Ö R O R G A N
O F F I N N I S H G A N A P I A N S
( L I B E R T Y ) £stablished Nov. tf, 1917
Editor; W. Eklund > » Manager: E. Suksi
Telephones: Office O S 4-4264 — Editoria] OS ,4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubliShiiig' Cö. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing addtess: Box 69
• Ädvertiöing rates; upon application, translations free of charge,
AutMorized as second cass mail' by the Post Office Department. Ottawa.
• •' arid for paymfent of postage in cash.
YLEISÖN idnjE
- r r i TILAUSHINNAT •
Canada«sa: 1 vk. $8.00 6 kk. ^ . 2 5 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
M . . . b . - o , , h e GÄNADIAN^jlANGUÄGE-PRESS
Konservatiivipuolue otti
Varovan kannan
-Toisin kuin etukäteen ennusteltiin ja ounasteltiin — viikon lopul­la
'•öttawassa pidetty korisei-vatiivipuolueen kansallinen konferenssi
kieltäytyi sittenkin vetämästä atomipommi-hirttosilmukkaa kaulaansa,
kuten menetteli liberaalipuolueen korkein johto viikkoa aikaisemmin
johtajansa, Lester B. Pearsonin "pahamaineisen puheen", muodossa.
.'Me lukeudumme niihin canadalaisiin, jotka\ovat mielissään siitä,
ettei konsei'vatiivipuolue omaksunut ydinaselatausten vastaanottami­sen
.kantaa — ja olemme valmiina julkisesti lausumaan siitä mieli-hyvämme.
M I S t A OLI K Y S Y M Y S ?
Selvää on, että liittohallitus ön' nyt erittäin kovan painostuksen
Kohmeena siinä mielessä, että se saataisiin vastaanottamaan jenkkien
ydijiaselatauksia. Siinä mielessä tuotettiin tänne NATO-liiton entinen
amerikkalaiskenraali Norstad, joka kerrassaan julkealla tavalla maam­me
sisäisiin asioihin sekantuen sanoi Ottavvassa, että NATO (tarkoitti
W'as&ingtonia) odottaa Canadalta "sitoumuksien" täyttämistä e l i ydin­aselatausten
vastaanottamista sekä Canadan maan kamaralle että
NATOn ja NORADnamerikkalaispäälliköiden komennuksessa oleville
cänadalaisille asevoimille. . ' ^
' Ganadaan tuotettiin muitakin amerikkalaisia kenraaleita, mm.
bomarc^hjusasemia tutkimaan, j a he myös puhuivat Canadan "vel­vollisuuksista"
jenkkien ydinaseiden vastaanottamisen tiinioilta. Tä­hän'ydinaseita
vaativaan kuoroon yhtyi kaikika demokraattisia me­netelmiä
loukaten Canadan yleisesikunnan- entinen päällikkö, ken­raali'Foulkes
ja monet muut "silmäntekevät".;
! -Jenkkien uiko- ja varustelupolitiikkaa kannattavat suuret päivä-lehäet,
mukaanlukien torontolainen Globe and M a i l , mikä yleisesti
pfuhuen tukee torypuolueen hallitusta, julkaisivat räiskyviä toimitus-kirjoituksia'
ydinaselatausten autuaaksitekevästä voimasta.
kova o l i tämä keskitetty, ilmeisesti"yhdestä j a samasta kes­kuksesta
johdettu kampanja yleisen mielipiteen kääntämiseksi ydin­aseiden
vastaanottamisen puolelle, että julkisen elämän piireissä
näytti siltä, jotta pääministeri Diefenbakerin hallitus on valmiina
julistamaan, että nyt on tullut hetki jenkkien ydinaseiden A^stäärT"
ottamiseksi.
V Näissä tunnelmissa liberaalipuolueen kansallinen johtaja, mr.
Pearson teki j poliittisen harakirinsä yrittäesään pari viikkoa sitten
saada ^'vaxasiäh(iqn'^julisfa^ "ennen" torypuoluetta ydinasei­den
vastaanottamisen "ensininiSiseksi" kannattajaksi, mikäli on puhe
canadalaisista poliittisista puolueista. .
• Vaikka Social Credit puolue kohtasi/avointa ja päättävää vasta­rintaa
jäsenistönsä taholta varsinkin Quebecin maakunnassa, senkin
korkeiö johto julistautui ydinaseiden vastaanottamisen kannattajaksi
sillä teknillisellä varauksella, että maastamme tehtäisiin jenkkien
ydinlatausten suuri varikko, vaikka niitä, surman vekottimia ei an-nettaisikaan
canadalaisten asevoimien käyttöön.
Molemmat työväenpuolueemme poliittiselTa am­mattiyhdistysliike
yleensä ja erinäiset rauhanvoimat vastustivat tästä
hysterian lietsonnasta huolimatta tätä mielettömyyttä, mutta siitä vä­littämättä
konservatiivipuolueen korkeimman johdon nimittämä pää-töslauselmakomitea
ehdotti viikon lopussa kokoontuneelle torypuo­lueen
kansalliselle konferenssille päätöslauselmaehdotuksen, jonka
inukaan puolueen kannaksi olisi tullut se, jotta liittohallitus ottaa
vastaan jenkkien tyrkyttämiä ydinaseita NORADin ja NATOn ko­mennuksessa
oleville asevoimillemme joulukuussa 1963, " e l l e i " siihen
mennessä saada allekirjoitetuksi kansainvälistä sopimusta ydinaseista
riisuutumisen tiimoilta.
Poliittiset huomioitsijat olivat yleisesti puhuen sitä mieltä, että
mainittu ponsiluonnos edusti ' kompromissiratkaisua", jonka mukaan
oli tarkoitus saada yhdistetyksi heti jenkkien pommeja vaativat ääri­oikeiston
voimat maltillisempien konservatiivien kanssa, jolla on
selvää epäilyä atomipommien autuaaksitekevästä voimasta, ja siten
koko puolue kannattamaan ydinaseiden vastaanottamista määräaikaan
päästyä.
. K a i k e n tämän perusteella poliittiset huomioitsijat pitivät miltei
varmana asiana, että konservatiivipuolue asettuu ydinaseiden vastaan­ottamisen
kannalle. Meidänkin lehtemme, vaikka ei pitänytkään asiaa
ilman muuta lukkoon lyötynä, erehtyi lauantaisessa, muuten käsit­tääksemme
paikkansa pitävässä kirjoituksessaan, myötäilemään tälle
huomioitsijain yleiselle kannalle sillä virkkeellä, missä sanottiin näyt-,
täneen "ilmeiseltä" että konservatiivipuoluekin on kulkemassa ' y d i n ­aseiden
vastaanbttamiskantaa kohti".
-Olemme tietysti äärettömän iloisia siitä, että niin meidän leh-tenMne
kuin kaikki muutkin 'huomioitsijat"; erehtyivät — että tory-puolue
ei asettunutkaan avoimesti ydinaseiden vastaanottamisen kan-n
a l l e , T a a n jätti nimenomaan pääministeri Diefenbakerin vaatimuk­sesta
asian"avoimeksi" ja hallitukselle avoimet valtuudet tehdä joko
n i in tai näin. * ':
Toisin sanoen, konservatiivipuolue ei alistunut äärioikeiston ja
Wäshingtonin painostukseen — ja kun j o ku suurhyökkäys epäonnis­tuu,
kuteir äärioikeisto epäonnistui nyt painOstusyrityksessään, se tar­koittaa
vissinlaista tappiota hyökkäyksen järjestäjille, tässä tapauk­sessa
ydinaseiden vastaanottamista vaativille" cänadalaisille äärioikeis­ton
piireille ja niiden amerikkalaisille taustamiehille.
V A A R A ON E D E L L E E N OLEMASSA
'torypuolueen tekemä "pyöFeä" päätös torjui hetikohtaisesti ääri­oikeiston
vaatimukset, joiden perusteella olisi hallituspuolue sitonut
itsensä julkisesti ydinaseiden vastaanottamisen kannalle,
i V Mutta ydinaseiden vastaanottamista vaativia voimia ei oje suin-icaah
vielä lyöty pois laudalta. Päinvastoin voidaan oletata, että tais­t
e l u vydinaseiden vastaanottamista, vaativien ja niitä vastustavien voi­mien
välillä tulee maassamme kiihtymään ja laajenemaan. Kysymys
on ensi kädessä siitä; mille puolelle asettuu n.s. yleinen mielipide,
joJBii: on kaikesta huolimatta paljon suurempi vaikutus, mitä yleisesti
otltksiitaankaan.
• '^"'Tosiasi.ssa voidaan sanoa, että jos Canadan kansan yleinen mieli­pide
ei vastustaisi niin päättävästi ydinaseiden vastaanottamista kuin
getodellisuudessa vastustaa,'näitä jenkkien kuolemanvckottomia olisi
Sijoitettu maamme kamaralle jo aikoja sitten.
' Tod[«tukfllnko? ftsc pääministeri Dlefenbaker sanoi muutama '
VH|(i,lc<) flitton, rjffii hHncn johtaman.sa hallitus ei olo tehnyt päätöstä
SANOO "KORKEIDEN
PALKKOJEN" OLEVAN
SITTENKIN PAHASTA
L u i n 15 päivän .Vapaudesta kir­joituksen
"Onko syytä jättää j u l
kaisematta", jossa oli kysymys ni J
•mimerkki LS^n kirjoituksista. T o i
mittaja kirjoitti, että I.S; v o i puhua
vain omien kirjoitustensa puolesta.^
1 Minusta tuntuu, että tässä Vapau­den
toimittaja on ottanut vähän
r i i i a n suuren vapauden yksilönä tuo­mitessaan
näitä LS.n kirjoituksia,
joissa tuotiin esiin farmarien kärsi­vän
korkeiden palkkojen takia.
Voin laajentaa, tätä 1 kysymystä
palkoista ja ainaisista; palkkojen
korotuksista. Monet miljoonat ca-nadalaiset
ja palkkatyöläiset kärsi­vät
olipa • heillä, uniota tai e i , se
riippuu siitä minkälaisessa teolli­suudessa
he: työskentelevät. On
vain pieni osa työläisistä, j o i l l e näi­tä
korkeampia palkkoja maksetaan.
Mutta sitä ei voi kukaan kieltää,
että näiden palkankorotusten ni­messä
täällä on nostettu kaikki hin­nat
ja verot moninkertaisesti sodan
jälkeisenä aikana. Samalla kertaa
farmarit myyvät tuotteitaan' vielä
soi.an aikaisilla hinnoilla.
Kirjoituksessa mainitaan riidan
ja eripuraisuuden lietsomisesta,
mutta l.S.n kirjoitus on kaukana
siitä. Riidoista on pitänyt huolen
suurkapitalistit ja niiden kätyreinä
toimivat oikeistolaiset unioiden joh­tajat.
Siitähän on hyvät esimerkit
Sudburyssa. OJniosta on kehittynyt
diktatuuri, joista annetaan vain uh­kavaatimus
jos e i taas tule niin ja
n i i n monta dollaria palkankorotus­ta,
n i i n on lakko.
Se ehkä näyttää ihmeelliseltä,
että kapitalistien kukkaron nauhat
ovat n i i n löyhtyneet, että sieltä tip­puu,
miljoonia työläisille j o k a vuo­tuisina
palkankorotuksina. Mutta
asia ei olekaan näin, sillä heti.nos­tetaan
hintoja n i i n paljon, että ka­pitalisti
siinä saa kuitenkin suurim­man
korotuksen. Monen teollisuu­den
kohdalta on näitä korotuksia
alettu maksamaan hallituksen ta­holta
veronmaksajien rahoista, se
tarkoittaa samalla kertaa verojen
nousua. Se on kerta kaikkiaan mah
dotonta jatkua-tällä lailla, sjllä se
on sairasta talouspolitiikkaa. Suu
r i n syyllinen tässä on maan halli­tus
kun se ei ole pitänyt minkään-,
laista ohjausta maan taloudessa.
Mainitsen tässä vähän Port Ar­thurin
ympäristön farmaiien naut­timista
palkankorotuksista: ;Farma-rien
väliaikaiset työt ovat S u u r i m ­malta
osalta loppuneet kun sota­teollisuus
lopetettiin. Toimittaja sa­noo
tästä, että siinä on s u u r in kur­juus
kun maaseudulla ei ole riittä­västi
kunnollisia työmahdollisuuk­sia.
Kyllä farmeilla on vielä samat
työmahdollisuudet kuin ennenkin
eivätkä ne sen takia jää metsitty­mään,
vaan sen takia, että farma­rien
saamat tulot tuotteistaan eivät
enää vastaa tuotantokustannuksia­kaan.
Samaten on farmarin paperi
puidenkin kanssa.
Tämä osuusmeijerin työläisten
asia on sellainen, ettei näitä työläi­siä
voi syyttää erikseen, se vain
paljastaa minkälainen voima u n i -
oista on kehittynyt. Farniarin pitää
viedä j o osa maidostaan .meijeriin
ilman maksua, että voidaan antaa
palkanylennystä jä tietenkin ne
palkat taas pian ovat alhaiset.
Kuka tässä on huonommalla puo­lella?
Niin sanottu työläisten ja
farmarien yhteistoiminta' on kauka­na,
eikä sitä tässä . voida toteuttaa
siksi,.. että tämä on yain. kylmää
•bisnestä".
A.L., Port Arthur.
Slitsemlii kohdan jelini Sak^o
sen
ydinaseiden Canadaan sijoittamises­ta
ja cänadalaisille asevoimille va:
raamisesta nimenomaan; siksi k un
' suuri enemmistö" asiaa koskevis­ta
"kirjeistä vastustaa ydinaseiden
vastaanottamista".
Juuri *Stä yleisen mielipiteen
vaikutuksen voima aliarvioivat ne
huomioitsijat, jotka pitivät ilman
muuta selvänä, että torypuolue o li
valmiina hyväksymään ohjelmak-seen
ydinaseiden vastaanottamis-vaatimuksen.
Yleisen mielipiteen
voiman ja merkityksen aliarvioin­t
i in syyllistyi käsittääksemme mei­dänkin
lehtemme sillä virkkeellään,,
missä sanottiin näyttävän, että kon­servatiivipuolue
on kulkeutumassa
ydinaseiden vastaanottamisen kan­nalle..
• •
Konservatiivipuolue torjui siihen
kohdistetun painostuksen ydinasei­den
vastaanottamisen tiimoilta ja
kieltäytyi kulkeutumastakin siihen
suuntaan nimenomaan. sen vuoksi
kun torypuolueen oma rivijäsenistö
ja ennenkaikkea Canadan kansan
suuri enemmistö joko vastustaa tie­toisesti
ydinaseiden vastaanottamK-ta
tai suhtautuu siihen ainakin mi»
lä suurimmalla epäluulolla.
Toisin sanoen, riippuu loppukä­dessä
Canadan kansasta ja sen y l e i ­sestä
mielipiteestä, otetaanko Cana­daan
jenkkien tyrkyttämiä ydin­aseita
vai eikö oteta. Se antaa sa­malla
sekä suuren edesvastuun että
mahdollisuuden Canadan kaikille
rauhanliikeille ja erikoisesti koko
työväenluokalle.
Tehkäämme siis osaltamme mo­nin
verroin määrätietoisemmin
työtä .sen hyväksi, että maamme j a
kansamme saadaan pelastetuksi
tältä vaaralta — ettei jenkkien
ydinaseita ] oteta sen paremmin
maamme kameralle kuin asevoimi-emme
minkään o.sionkann^.kHyttöön.
KANNATTAA TILAUS­HINTOJEN
KOROTUSTA
MUTTEI "KÄNSÄKOURAA"
S i l l o in kuin kirjoitin Vapauteen
edustajakokouksen asioista, en huo­mioinut
Vapauden j a L i e k i n tilaus­hinnan
korotusta, Icoska sitä ei ol­lut
yielä esiintynyt toistenkaan ta­holta.
Olen ehdottomasi tuon ko­rotuksen
knanalla. E n osaa sanoia
kuinka paljon, mutta luulisin sen
liikkeen taholta tiedettävän ja i^osv
tettakoon se sille tasolle, että se
kannattaa.
Mutta se perustelu minkä"Kän-säkoura"
alakerrassaan kirjoitti, et­tä
työväen lehdet ovat halvempia
porvarilehtiin verrattuina, ei pidä
paikkaansa, eikä tule koskaan pitä-määnkään.
Ainakaan suomalaisiin
lehtiin nähden, sillä niillä on n i in
suuri tilaajamäärä, että yksistään
täällä Port Arthurin kaupungissa
on enemmän tilaajia kuin mitä on
Vapaudella koko Canadassa. Mitä se
sitten onkaan tuollaisissa suurkau­pungeissa
kuin esim^ Toronto ym.
Taalla kyllä maksaa iltalehti tupn
Känsäkouran mainitseman hinnan
7 senttiä kappale, mutta se ilmestyy
18 sivuisena. Koettakaapa laskea
mitä tulisi,maksamaan VapauSi tai
mikä muu suomalainen lehti ISrsi-vuisena
.
Pienenä vieraskielisenä lehtenä
emme voi k i l p a i l l a hinnoissa maan-kielisten
suurlehtien kanssa j a l i ­säksi
kun canadalaisilla ei ole mai­ninnan
arvoisia työläisten omia leh-dä,
n i in se tahtoo sanoa^ että kaikki
lukevat poi-varillisia lehtiä, joita
Känsäkoura nimittää käärepaperik­si.
Meidän suomalaistenkin on mel­kein
pakko lukea paikkakuntamme
päivälehtiä, sillä niissä ilmoitetaan
määräyksistä, joitä meidän on sa-
{on uhalla noudatettava. Lain ta­holta
sanotaan, että tietämättömyys
si ole puolustus lain edessä.
Uskon, että suurin osa Vapauden
tilaajista ymmärtää, ettemine vof
k i l p a i l la hinnassa noihin porvaril­l
i s i in lehtiin nähden. Siis sanokaam­me
asiat suoriksi, kiertelemisestä'
ei ole mitään hyötyä, se on vain
itsepetosta.
Liekistä voinen sanoa, että se on
halverhpi kuin ulkomailta tänne
tullet lehdet, sillä postin kuljetukr
set ja ehkä t u l l i t k in niihin vaikut­tavat.
Ehkä suurin syy on kummin­kin
siinä, että niitä myydään täällä
vain irtonumeroina, joten niissä
täytyy olla suuri välityspalkkio.
Vaikkapa Liekki olisi k a l l i i m p i k in
n i in en usko sen vaikuttavan tilaa-jamäärään.
Joka kerran on innos­tunut
tuohon lehteen niin ei hän
jätä sitä hinnan nousun takia tilaa­matta.
Uusien tilaajien saamiseen
sillä voi olla vaikutusta, mutta siinä
voitaisiin käyttää samaa menetel­mää,
mitä käyttävät porvarilehdet.
Olen joskus toiminut työväenleh-
,ien asiamiehenä ja sen pei-usteella
olen oppinut tuntemaan millä lailla
saadaan uusia tilaajia. Siinä täytyy
osata selittää asiat oikealla tavalla.
Ennen meillä heitettiin kirjalaukku
selkään, jossa oli hyviä tieteellisiä
kirjoja ja otettiin sanomalehtiti-lauksia
ja kauppa kävi kuin siimaa.
Luulisin, että nyt meillä olisi pal­jonkin
hyviä työläisiä Diefenbake^
r i n ; palkkalistalla, mutta noita hy­viä
kirjoja-ei-nreillä-ole-rVapauden
kirjakaupassa, eikä niitä ilmoiteta
Vapaudessakaan. — I. S.
Berliini. — Onko tällä hetkeUä
olemassa edellytyksiä Saksan rau­hansopimuksen
solmimiselle? Sak­san
sosialistisen yhtenäisyyspuo-lueen
(SED) keskuskomitean en­simmäinen^^;
sihteeri. Walter Ul-bricht
esitti tämän kysymyksen
viime tiistaina alkaneessa puolueeii
kuudennessa ^ edusialakoWuks^sä
ja vastasi, että Neuvostoliiton ^ jaj;
USAn viimeaikaiset .neuvottelut 'ei­vät
ole olleet^ tuloksettomia. •• Neu­vostoliitto
ja DDR ovat kuitenlcin
yhtä mieltä siitän ettei' toisen'^inaa-ilmansodan
jätteitä , voida poistM
kerralla, vaan on edettävä askel as­keleelta
neuvotteluteitseT Ulbricht-in
pääalustusta "Sosialismin ohjel­masta
ja SEDn historiallisista teh­tävistä''
edelsi kuudennen puolue­kokouksen
avaus. Täsmälleen klo-
9 astuivat ulkomaiset kokousv^e-raat
NKPn keskuslcomitean ensim­mäisen
sihteerin Nikita Hrushtshe-
Vin johdolla istuntosaliin, jossa
heitä tervehdittiin myrskyisin suo­sionosoituksin.
Kokouksessa . oii
edustettuina SEDn 1,6 miljoonaa
jäsentä, 70 veljesjärjestöä ja 80 sa-nomalehtimiestä
yksinomaan kapi­talistisista
maista.
Järjestäytymistoimenplteiden jä'-:
keen kuultiin Walter Ulbrichtin pää­alustus,
jossa hän määritteli kokouk­selle
kaksi päätehtävää: uudet ai-^,
neellis-teknilliset Ja. taloudelliset
• tehtävät ja ihmisten kasvattaminen.
Molemmat kysymykset muodostavat
ykseyden, jota puoluekokous tulee
käsittelemään. Ulbricht sanoi käyttä­vänsä
hyväkseen sen laajan joukko-keskustelun
tuloksia, joka on ollut
käynnissä ohjelmasta ennen' puolue­kokousta
ja esittävänsä taloudelliset
suuntaviivat vuoteen 1970 asti. E r i ­koisesti
kiitti Ulbricht DDRn kansal­liseen
rintamaan kuuluvia muita
puolueita, jotka ovat ilmaisseet mie­lipiteensä
ohjelmasta . ja jonka hän
arvosti molemminpuoliseksi luotta­mukseksi
ja yhteistyöksi.
RATKAISUT
NEUVOTTELUTEITSE
Kansainvälisestä tilanteesta pu­huessaan
Ulbricht sanoi, että rau­hanomaisen
rinnakkainolon periaate
on kirjoitettu ainoana mahdollisena
SEDin ohjelmaan. Se on yksi; luok^
kataistelumuoto kapitalismin j a . so­sialismin
välillä. Potsdamin sopimuk­sen
solmimisesta lähtien Länsi-Ber­liinistä
.käsin on yritetty häiritärso-sia^
ismin rakennustyötä; mutta D DH
haluaa s61vltä kuitenkin tästä ongel­masta
neuvottelemalla. • Länsi-Saksa
Jä Länsi-Berliini eivät ole kuitenkaan
ainoastaan DDRn ongehnia. Sieltä
käsin uhkaa uusi sota j a siksi Sak­san
rauhansopimuskin koskee kaik­kea
kansaköntia.'.
. Onko'. nyt olemafssa' edellytykset
sopimuksen' solmlmlsellei kysyi U l ­bricht
j a •Vatetasl,:öttä U S A n j a Neu­vostoliiton
; neuvottilutr ovat-Johtaneet
tiettyihin tu'oksiih"r: Neuvostoliitto ja
DDR: ovat kuitenkin sitä mieltä, e tr
tei kysymystä voida ratkaista ker­ralla,
vaan on edettävä askel aske­leelta.
Karibian meren tapahtumat
ovat osoittaneet, että rauhanomai­nen
ratkaisu löytyy vaarallisissakin
tilanteissa, eivätkä imperialistitkaan
uskalla tehdä enää aina mitä halua­vat.
Saksan kysymyksen ratkaisemisek­si
uudisti Ulbricht ehdoto^sensa
myös valtioliitosta, mutta se ei voi
tulla kysymykseenkään, jos I Länsi-
Saksa jatkaa varuste'uaan ja fasis­tista
kehitystään. Viitaten Länsi-
Saksan viimeisimpään toimenpitee­seen,,
lähettiläänsä poiskutsumiseen
Kuubasta siltä syystä, että Kuuba
solmi diplomaattisuhteet DDRn
KÖÖPENHAMINAN
SUUNNITELMA
V A P A U S ON OIKEASSA.
Pidän nimimerkki '"IS":aa siksi
valistuneena työläisenä että hän tie­tää
Vapauden olevan ehdottomasti
oikeassa siinä, että työläisten j a pik-kufarmarien
välisistä' kiistoista ja
riidoista ei hyödy kukaan muu kuin
suurporvarit ja heidän hallituksen
sa. • • • ,„•• ".•
K i i s t a onkin kaiketi loppukädessä
siitä, miten tätä työväenluokalle ja
farmareille tärkeätä perustotuutta
sovelletaan täytäntöön. Työväenliik­keen
• ohjelmaan j a taktiikkaan tu­tustuneet
henkilöt ovat tässä asiassa
ehdottomasti Vapau^^n toimituksen
kannalla—-työväeiTlehti ei ole suo-lansakaan
arvoinen ellei se p y r i tie
toisesti ja vakaumuksellisesti työ­läisten
ja pikkufarmarien mahdolli­simman
läheiseen liittoutumaan.
Mutta omasta puolestani myön
nän, että tässä yhteydessä nousee
toisinaan niin monitahoisia kysy­myksiä,
että käytännössä voi helpos­t
i k in muodostua kiistaa taktillisista
menettelytavoista.
Oma harkittu mielipiteeni on tä­mä:
Sama porvarien hallitus, jonka
ohjelman 'ansiosta" on;tälläkin ker­toa
noin 500,000 työtöntä Canadassar
häätää mailtaan tuhansia farmarei­ta
joka vuosi -— koska se on ainoa
"ratkaisukeino'.' minkä suurpääoma
, hyväksyy n.s. maatalou.stuottciden
ylituotannolle. Suurpääoma j a sen
hallitus on vastuussa maatalouskrii-sistä,
eikä työväenliike.
Vapaus on oikeassa siinä, että esi­merkiksi
Ontarion pikkufarmaritj
ovat paljon enemmän palkkatyössä,,
mitä he itse'pitävät palveluksessaan,
palkkatyöläisiä. Pikkufarmarit hyö^j
tyvät siis välittömästi palkankoros­tuksista
ja k a i k k i farmarit hyötyvätj
palkankorotuksista väestön yleisen
ostokyvyn lisääntymisen vuoksi, sil­lä
tosiasiassa voita, maitoa, juustoa
ja lihaa on "ylijäämävarastoissa'';
suurelta osalta sen vuoksi, k u n ' ' k u ­luttajat"
ovat niin köyhiä, etteivät
voi niitä käyttää. Yksi esimerkki
riittänee: Yhdysvaltain presidentti
Kennedy sanoi muutama kuukausi
sitten, että 17,000,000 amerikkalais­ta
menee joka ilta nälkäisenä nuk­kumaan..
J a kuitenkin Yhdysvaltain
työläiset ansaitsevat enemmän kuin
canadalaiset. Jos ne 17,000,000 näl­käisinä
nukkumaan menevät ame­rikkalaista
ansaitsivat enemmäi^, he
voisivat myös ostaa enemmän niitä
maataloustuoteita, jotka seisovat
nyt ns."ylijäämävarastoissa''.
Työläisten palkkojen korotus ei
siis loukkaa pikkufarmarien asemaa,
vaan lujittaa ja parantaa sitä sekä
välillisesti että välittömästi. Tässä
peruskysymyksessä on Vapaus oi­keassa.
— Vapauden lukija.
Teollisauden jatkuva lisäänty­minen
on aikaansaanut Kööpen­haminassa
teollisuusalueiden
puutetta. Hyvät neuvot ovat nyt
tarpeen, sillä uusia tarkoituk­seen
sopivia alueita on kovin
vähän. Tanskan teollisuus aikoo
nyt luoda tuota uutta tarvitta­vaa
tilaa patoamalla j a kuivaa­malla
merta. On nimittäin las­kettu,
että tämä menetelmä tu­lee
halvemmaksi kuin uuden
maa-alan ostaminen valtavasti
nousseisiin hintoihin. Maan hin­ta
Kööpenhaminassa j a sen. ym­päristössä
' on nimittäin viimek-sikuluneiden
viiden vuoden ai­kana
noussut n . 300%'Ua.
kanssa, koska sekin on pieni alku
myönteiselle yhteistoiminnalle;. L i^
saksi hän esitti seitsemän kohtaa kä­sittävän
ehdotuksensa DDRn Ja Sak­san
Liittotasavallan suhteiden nor-malisoimisäEsi.
Niihin kuului . mm. . molempien.
maiden 3fhteiskunnaUisen-7 järjeä-:'
telmän ikUnnioittaminen,. nykyisten
rajojen, tunnustaminen,' aseistarii-sstatfi,;
kansalaisten pasis)tarkastak-.,
sen hyväksyminen, ^ ' l ^ Ja
kulttuurisuhteiden .npnnalisoimi-nen.,
Ulbricbt sanoi uskovansa, et­tä.
Länsi-Saksan rväestö hyväksyy
n&mä^dotnkseti Ihmlsrt deUä ei­vät
ole sen kummempia kuin'tänä­kään
pnoIella,^mntta lie ovat vain
sattuneet valitsemaan > kefanonlai-sen:
parlamentin, sanoi, Ulbricht.
MOSKOVAN
JULKILAUSUMAN KANNALLA
Sangen suuren hiuomion osoitti U l ­bricht
puheessan myös kommunisti­sen,
työväenliikkeen- sisällä oleville
ideologisille erimielisyyksille. 81 kom­munistisen
ja työväenpuolueen Mos­kovassa
vuonna 1960 hyväksymä jul­kilausuma
sanoo,- että. yhtenäisyydes­sä
ja yksimielisyydessä on työväen­liikkeen
voima ja että rauhanomai­sen
rinnakkainelon periaate limnus-tetaan
siinä ainoaksi mahdolliseksi,
si'lä toisena vaihtoehtona on sota.
Ulbricht sanoi ihmettelevänsä sitä;
että Albanian Työn Puolue on poi­kennut
yhteisesti hyröksytyltä peri­aatteelta.
K u n Ulbricht sitten ilmoit­ti,
että SED seisoo -yhtenäisenä ja
järk'iymättömänä Mos'iovan julki­lausuman
periaatteiden takana, nour
sivat kokousedustajat seisomaan
osoittaen suosiotaan pitkään ja ää­nekkäästi.
Kiinan kansantasavallan ja Intian
välisestä rajakiistasta Ulbricht sa­noi,
että SED ei ole sanut siitä min­käänlaista
informaatiota. Puolue toi­voo
kuiterikin, että kiista päättyisi
pian Ja että K i i n a suhtautuisi myös
rauhanomaisen rinnakkainelon peri­aatteen
mukaisesti rajanaapuriinsa.
Luodessaan katsauksen: DDRn t a ­loudellisiin
näkymiin Ulbricht sanoi,
että tulevaisuuden pääongelma on
työn tuottavuuden kohottaminen no­jautuen
v viimeisimpään teiknlikkaan.
Tjön tuottavuus on DDRssa keski­määrin
Ö5 prosenttia alhaisempi
kuin Länsi-Saksassa" j a tämän i.väli-matkan
kiinnisaamiseen on DDRssa
keskityttävä nyt
den aloilla.
kavieia kieltä
äevGauHeita' p
•'kfajoitti' MniMintaiai^ ettei presi- t
dentti de GauUe-oUot pienempi-ähkaknin
Hitlerin Saksa 30 vuot­ta
sitten.
Tämä: .konservatiivinen lehti sa-,
npi pääkirjoituksessaan mm.:
^ ^Vaikka hänen puheessaan on­k
i n a n t i i k in suiiruuden kaikua, n i in
se op. kuitenkin merkinnyt "tuor.
mion kellojen ääntä" ibkäiselle yk­sityiselle
j a ; rakentat^älle lännen
aloitteelle sodan jälkeeta.jV
.. — Ikävä sanoa, mutta de Gaulle
vapautti ^itsensä viime viikolla läh-i
nen kanssa tehdystä sopimuksesta^
käänt^fn selkänsä muitta .mutkitta^
suunnitelmille j a tehden Ranskasta
t^tymättömän maan, joka tulee
muuttamaan sodan jälkeen vallin­nutta
asiain tilaa.
- ^ " ' E i ole suljettava silmiä siltä
seikalta, että tämän toimenpiteen
vaarallisena seurauksena saattaa
olla sokeus, samanlainen kuin mikä
i>eitti eurooppalaisten silmiltä vuon­na
,1934 Saksan Kansainliitosta eroa-^
mispäätöksen vaaralliset seurauk­set
,
s /Aivan kuten silloin, emme us­koneet,
että sellainen katuojan mies
voisji f aiheuttaa sellaista tuhoa, em-nje
nyticään usko, että "pää pilvissä
kulkeva'' mies voisi tehdä samoin,
kirjoittaa tämä konsei-vatUvinen
lehti. •
y — On ensiarvoisen tärkeätä, että ,
Eiuroopan kansat käsittävät kuinka
l^änenipolitiikkansa johtaa suoraan:
r.^ n s k a l a is-neuvostoliittolaiseen
kauppaan Saksan päästä.
de Gaulle on vihjaamassa Mos­kovaan,
että lännessä on y k s i mies,
yjksi maa, j o ka on valmis välien kat- .
keamiseen Atlantin l i i t on kanssa.
.•^Pitämä Englanti poissa yh-
,teismarkkinoista de Gaulle vahin­goittaa
vapaata maailmaa. Koettaes­saan
sulkea pois • Yhdysvallat häii
koetta 'iskeä sen kaulavaltimoop";
lehti lisäsi.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
kaikilla teoUisuu-
Grunitszky Togon
Henry Siren, Nakina, Ont. täyttää
{ifei^antaina, tammikuun 25 päivädä
88 ?uötta.
f tfaniel Kalenhis, .Beaver Lake,
Ont täyttää perjantaina, tammi-kutfn
» 25 päivänä 78 vuotta. ?
\ Lena Suitsn,: EckVille, A l t a täyt­tää
sunnuntaina, tammikuun 27 päi­vänä
92 vuotta.
V. pgavo. Seppänen, "Toronto, Ont
täyttää .perjantaina, tämrnikuun 25
päivänä 71 vuotta.
' Yhdymme sukulaisten j a tutta-
SITÄ
JA
. L o m e . T o g o n murhatun presi­dentin
Sylvanus Olympion lanko j v a in ^ onnentoivotuksiin.
Nicolas Grunitzky- o n nimitetty To­gon
väliaikaiseksi presidentiksi ja
hallituksen päämieheksi. Luutnant­t
i Kofi Kongo; joka on vallanku­mouskomitean
ensimmäinen sihtee­r
i , sanoi, että vaalit järjestetään
neljän—kuuden viikon kuluessa.
Siihen asti Grunitzkyn johtama ja
sotilaiden kannattama väliaikainen
hallitus huolehtii maan hallitsemi­sesta.
Grunitzky sanoi lehdistövastaan-otolla^
että kysymyksessä on kokoo­mushallitus,
johon kuuluisi minis­tereitä
tri Olympion hallituksesta
edellyttäen, etteivät he kanna kau-^
naa vallankumouskomitealle jo ovat
halukkaita yhteistyöhön.
TÄTÄ
— Lähes 40 prosenttia N L : n työ-
Iäisistä omaa joko keski- t a i kiorkea-koulusivistyksen.'
•
SYYTÄ KATUA .
.—I Tuolla eteisessä on mies lasr
kun kanssa, ilmoitti juoksupoika
johtajalle.
Sano hänelle, että en ole ta­lossa,
sanoi johtaja.,' . -
Pojan tehtyä ohjeen mukaisesti
johtaja kysyi:
i — No, mitä se mies-sanoi?
:\-r-' Sanoi tulevansa maksamaan
läskiin joskus myöhesmnin. .
PÄiVÄN PAKINA
f,:
ff Iso itku"
otsikko on lainattu, kuten näkyy.
Samoin koki) pakina.
Päästyämme hyvään alkuun "toi*
sen vasikalla" kyntämisen muodossa
tällä viikolla, otamme vapauden jat­kaa
sitä lainaamalla tällä kertaa
Suomen laajimmin leviävän'työväen
päivälehden^ SKDLn'äänenkannat­tajan,
nimimerkki "Jiiorkunnan
Jussin" pakinan, niissä ikäänkiiin
jatketaan, jtosin vähän toiselta kan­tilta
katsoen tiistaisen' pakinarai
heemme käsittelyä.
Mahdollisesti tällainen toisen pök­syillä
tuleen istuminen voy antaa
yhtiökokousväellc sellaisen vihjeen,
että pakinoidenkin hankkimisesta
selvitään lorvitaudista välittämättä,
mutta meidän puolustuksenamme
on patenttitotuus, että siten saavat
lukijat kuitenkin paremman paki­nan.
Antakaamme siis "Juorkunnan
Jussin" jutella siitä isosta itkusta:
Amerikkalainen kirjailija Oscar
Fraley on kertonut Amerikan kan­salle
Kuuban maihinnousun sanka­r
in Isidoro Noriegan tarinan. Tari­na
on^ pitkänlainen, mutta hyvää
amerikkalaista tapaa noudattaen
toemmc siitä. lyhennelmän (Yhdy.s-valloissahan
saa ostaa taskukokoisia
lyhennelmiä Anna Kareninasta,
Don Quijotesta, Karamazovin vel­jeksistä
jne.).
Noriega on palannut'kotiin huoli­matta
kaikista kärsimyksistään kom­munistien
' hallitseriiassa 'Kuubassa.
Mutta hän aiköo yrittää Kuuban va­pauttamista
uudelleen heti kun ti­laisuus
tarjoutuu. Hänen vaimonsa
pyyhkäisee silmiään kuullessaan tä­män.
Noriega työskenteli aikaisemmin
astiainpesijänä Miamissa. Innolla
hän vaihtoi tiskiveden Karibian me­reen,
otti jänteviin käsiinsä M-3 au­tomaattikiväärin
ja kahlasi kohti
Gironin rantaa. Tarkoituksena oli
hiipiä Kuuban kaupunkeihin ja y l ­lyttää
väestöä kapinaan. Mutta pian
näkyi, että kävisi huonosti. Jalot va­pauttajat
pitivät parhaana paeta.
He kahlasivat erääseen suohon.
Mutta heidät löydettiin. Löytäjät
olivat epäkohteliaita:
' He potkivat meitä ja solvasivat
meitä rivoimmalla - kuulemallani
kielellä",. valitti Noriega, jonka
palkkasoturitbverit olivat olleet s i ­veitä
kuin pyhäjcoulunopettajat
Noricftan tätä kertoessa virtasivat
kyyneleet hänen 13-vuDtiaän tyttä^
rensä poskilla. - :
Noriega joutui vankilaan .
Vainion tuskan täyttämä ääni
keskeytti kertomukseiii: " M e rukoi
limnie koko ajan Hänen tpuolestaan."
Noriega hymyili iraimolleen sil­mät
kostfeina. Sittien Ä alkoi * 6 r -
toa vapauden odotuks.esta. ''Vaipati-tuksen
tunne paisui rinnassani, fkun-nes
se suoraltaan .liaittesi bengittä--
mistä. Koneen 7-noustessp «iivUleen
k a i k k i itkivät",, sandi Noriega
nelten virratessa muistojen ;voimas'
ta. 'Itkimme ilosta mutta itkumme
oli muutakin."
Myös Nöriegaa odottava perhe
i t k i . Ensin se i t k i siksi ettei Nörie­gaa
kuulunut j a sitten kun hän
tuli itkettiin-taas.
Noriegan vaimo .katsoi miestään:
ja hymyili kyynelten keskellä: " L o ­pultakin
kaikki o l i o h i . " Noriega
suuteli hänen kättään: ' ' E i kaikki,
carissima, ei k a i k k i . ' v '
Noriega on vankeusaikanaan laih­tunut
30 kiloa. Se ei ole ihmeteltä­vää,
onhan ihmisen ruumiista 90
prosenttia vettä, j a kun ajattelee
miten tavattomasti Noriega. on itke­nyt
on pikemminkin hämmästyttä­vää,
että hän painaa vieläkin 60
kiloa.
Oscar Fraleyn kertomusta lukies­saan
kaikki hyvät amerikkalaiset it­kevät.
Npriegan j a hänen toverien^
sa kärsimykset ovat olleet hirvittä­viä!
Ja kuinka liikuttavaa että ur­hoollinen
soturi jälleen on lastensa
^icma, Mrs^eenä j
I SKuusivuoUas A l e * nukkur rau-
^ l U s e s t i isänsä l a i h o i l la käsivarsi!-
ilaij jotka olivat ö l l « t JuintcSt ja
i^aksikkaat kantaessaan IHL^ auto-
|iGuaitÖkiväärin raaihin/Oironin ran-Ääila^^
kuukautta s i t t ^ . "
I^NSma kiinteät ja lihalcsikkaat kä-
^Vprret j a automaattikivääri iiävit-
;gv|t inäan tasalle knabalaisen Icy-
^iufi^^ä^ surniasivat k a i k ^ sen asuk­kaat,:
hapsetkin. . '
'^l^ies ^ i voisi tehdä<ttiUuta. ^ a mi-flluö
\isidoroni on todjelUnen mies",
rsanoitojjva Noriega.
Rouva Noriega lapsineen istui hy­vässä
turvassa Miamissa sillä aikaa
kuiiiniehekäs Isidoro ansaitsi rahaa
ampumalla kuubalaisia. Mutta k u ­ten
kertomuksesta näkyy, katsoo
hänkin kärsineensä kovasti. Asiat
ovat hiinkum ne ottaa. Ja miksei
Yhdysvalloista käsin katsoen Kuu­ban
maihinnousun epäonnistumi­sessa
itkun aihetta olekin. Oikein
isonkin itkun.
Suotta on tähänkään juttuun m i -
tään"Eskon'puumerkkiä" lisätä.
Mutta' siltä varalta, ellei sitä olisi
muuten huomattu, me voimme por­varillisen
tekohurskaan. l a i l l a nyt
sanoa; että " S i k o j e n labteen'M (Bay
o{ Pigs) ja muuallakin K u u b^
hyökänneiden ' urhojen^' mieli^i^r
tä o n nyt käsitelty täUS .patetelto j:
«'molemmilta puolilta';^ ^ j o i ^ f^jr c^f
los'voi lähennellä.fiamaa.;v,^"„V'