Vapaus, January 24, 1963

              I I
i
losiaya lulöslifo^iiErtbstoliiloR
mesforuuskisoissavlisa-Atassa.
;:Moäkova. ~ Alma-At^ loJistpkpDl
toon 'Saatetulla öljyjäällfi men^ifi)
Iuj^;.i kun NeuvostoUitpn miesten
Ivistelumestaruuskilpailut alkoiVftti^
^Pikamatkalla oli paras-Jievgeuj-^jr
shin, jonka tulos 40^ oli sittenHin
jäädä 5,000 metrin loistotulok^
varjoon. Kokonaista kuusi kiljpälli-jaa
£iiti puolen - peninkulmaiii.v joat^.
^ta<1älle 8 minuutUa, ^ärä^ tTdtiälr
llatusevitsh taittoi ' sen ilmiömäi-.<
inen
paisessa
rt
Oijfe.,,— Viime lauantaina aika
neita r TtJL:n luistelumestaruuskib
pailuita jatkettiin sunnuntaina Riia-t^
nken^lIS. Erikoisen kireäksi k i l -
|milb^ muodostui nuorten sarjaa^
. jösi^rbulun Tarmon Jouni Valtancäi'
ja "Pentti Kiiskinen sekä foijalaÄ'
vValpipaanC)sso Saarela kävivät ta­sapäistä
kamppailua sarjavoitosta.
Naisten puolella Ritva Viljanen oli
ylivoimainen mestari.> Juhani Jär-evinen
vei mestaruuden ylhäisesi
yjcsinäisyydessään sen takia, että'
kaikki kilpailijat kärsivät jo laU»
antaina kilpailun jatkosta. ' ^
Juiini Järvisen aika 1,500 metrillä
0112.27.0. ' '
se»ä ajassa .7i50,5. . $e on tämän
ijuistelukauden. paras jä kolmannek­s
i !p&ras luisteXun> historiassa. Yh-
[jteispisteissä - johtda ensimmäisQiL
irvivän jälkeen Boris^ Stenin «8,080,
mikä merkitsee sitä, että yhteis­pisteiden
maailmanennätys on vaa­leassa.
•' ^ Jevgeni Grishin, oli ylivoimaisesti
nbpein 500 metrillä. Se taittui hä-ni^
tä -Medeon ovumristojäällä. p^^
itäelUsesti alle- 41 »^kunnin vauhtia^
40,6;Euroopan mestarillobert Mer-kaloi
pudotettiin kärjestä ajalla
42;1 samoin; Neuvosto^ittöii tämän
hetken voimakkain pitkien matlco-'
jen menijä EdtiarffMätusevits^^^^
'ajalla 42,4. ' _ -
,509 BIETBIN PABHAAT
1) Jevgeni Grishin 40,6, (2—3)
Lev Zaltsev/ja Vadim Vasnetsov
41,2 4 ^ ) Rafael Krätsh ja Genadi
yoronov 41,3 6) BorisjStenin 41,5.
jS,Oee METRIN PARHAAT
Edttard BIatttfs«vit«h T£OA 2)
Boris St(iniii7i»;3,3^ Vladimir Gn-jcov
7i»5«7.- 4) Vladimir Bukin
5) Hohert Merkulov 7.58,9, 6)
,Ma2ahid Bal&ibnlUii 9.58.iK.
Kojkoiiskutsii
Toronto. — CSJ:n Toronton
osaston vuosikokous : pidetään
Don haalllla, 957 Broadview Ave.,
saonimtaina»^ helmikuun 3 päivi­nä,
keUo 11 ap. PäivälUnen tar-joUtaan
kelle 1 p. — Johtokunta.
Rikeniyksiä Sudinireissolta
^ p p e m " 16.08,5";
Hamar. — Norjan pikaluistelu»
mestaniuskilpailut jatkuivat Hämär­issä
erinomaisissa olosuhteissa. ; „ .
' 1,500 matkalla Nils Aannes, ypijttL
selvästi Knut Johannessenin' u^de^
? la ;tmestaruusbapailuennätyksellä'
2,11,5, mikä oli samalla uusi rat»?
ennätys.
10,000 metrillä "Kuppem" Johan-j
nesen sen sijaan näytti tämän h^iy
ken loistavan kuntonsa . tekemiä]
;^uden maansa ennätylisesn 16.08,5:.
Erinomaisesti luisteli myös Maier,- *«-.,;.v*^4,«»iA O-^^^JA..^-
«viro. A: i,is,.i^^„t •s,.«»s "«JI- milloinkaan Saavutejtuista^ Tapiövaa
inäarS 183,035 oli myös aivan i l -
miöjUäinen:
Mjseph P. Thompson,
m"€aiIton St. Tonmto^ Onlteto'
•'^ li. DAVISON,' johtaa ' ^
WA, 1-3971 ~ iiVA.a.i39a
Tapiovaara luisteli
kyinpii SEn 16 J ,8
-Madonna di Camplglo. — Saksan
^ynther JfraUb voitti sunnuntaina
'Madoniia dl Campigliossa jatkunei-iden
pikaluistelujen - -1,500 metrin
matkan erinomaisella uudella Sak­san
> ennätysajalla 2.09,3; Toisetei
sijcrittui Suomen 'Keijo Tapiovaara
^ a l l a 2.10,8 ja kolmantena tuli lau-intaimii500/
metriä voittanut Suo-faien
Jouko JAkinen saaden ajan
2.11,8. Neljäntenä oli taiianRenato
'de Riva ajalla-2.13,2 ja viidenneksi
•sijoittui JtaHan' Mario Gios saaden
ajan 2.14,2.
>'<Traub voitti myös iö,000 metrin
<matt^' j a ' häAen yhteispistemää­ränsä
184;490 on paras maailmassa
erikoisalamme:
Puhelin HU. 5-2918 •
S &AYVIEW AVENinS
(Läheltt E g l i n t O i ^ : .
T O R O K T O , ÖNT. ^
1 ' JO
GLEN-MAI^
Beauty Salosi
76 A B(Olalerlnecea iAmv e^ku Tlmonamsslao)^ OUl;^
PuheUn 782-9887
Teen huolella kaikkea
- kampausalaan kuuluvaan
työtä .
TERTTU COLE <Jokela)
Vikmg Meat &)
Sausag^ Co.
Tafauistaja TiBtmtoas» . .
19 Willi8on Sq, m: «-TSU,
(1 kuhna eteUfin mtOtO'"^ '
i^padina kulnustA) ' '
Myymme kaikkia laatuja tttO(ntUi
lihaa. Uhajalostelia, msJ^Ofii,
juustoja. leipää yjn.mokataTai^/
suoraan tehtaalta. AvohmftinääJ?-
nantaista torstaihin-klo 8 ap.—«
ip-, perjantaisin klo 8 apw~7.30 lp.,
lauantaisin kello 8 ap—6 ip.,
1 0 6 ^ , ^ Jokinen - ttuli kcjlmanneksi
pistemäärällä 191,603. Trauh voit­ti
kolme pisintä matkaa ^o.kisenkor-
9.attua- ensimmäisen tilah; 500 met-f
jlläi 10,000 mPhin saavutti maansa
,iRim|ifyksen .' 16.21,6 Tapiovaaran
^luoientlesaaan Suomen ;'ennäty^n
]p,arantamisesta aikään 16.30^. ^
Äapii
Vbiskqnf^]^ ^foäkovan Dynamon
stä^nilt^.^oitettii^ 21-asteen pak­kasessa'^
leuvosioljätohnäSlsteh
'telumestärUuskilpailUt. Kähjden la­jin:,
jälkeen joht^:Jrhteispistei8sä
KIRJOJA
Ouimar. Wldegrenr •.•
Neiti aunnJkoinen
Sigrid Bqö:
Kyökin fiuolella
202ilviia ,Htittaiild.|L09
Iten Beach: , ,
HOPEAPARVI
Selkkallurotfaaafii.
266 sivua Hinta. nid. $1.00
C A R L HÄENSja^r
vallmttajat
Tosirom&ani
J84 sivua - r r l Ö ^ a nfd $L00
VAIPADäS TOBIJSIHNG
fOOMiPANl^ iMSTT!^
Box 69'; Svtiätf^/jOäta^
Jaakko tievala
kuollut Nipigonissa
Port Arthur. — Tämän viikon
maanantaiaamuna saapui Nipigosta
surusanoma. Jaakko Nevala kuoli
pitempiaikaisen sairauden hivutta­mana
Nipigon sairaalassa 76 vuo­den
ikäisenä. Nevalai oli syntynyt
Alavuudella: Suoransa. ; Canadaan
hän tuli V. 1907 mennen .aluksi Ke-noraan-
ja työskennellen jauhomyl­lyllä.
Pian. hän muutti Järvienpää-hän
ja o l i rautatietyöläisenä. Vuon­na
1911 hän sijoittui uutisfarmille
Nipigoniin ja työskenteli ympäris­tön
metsätyömailla. Myöhemmin
oli hän troldaJurina, kirvesmiehenä,
kunnes jäi vanhuudeneläkkeelle.
Jälkeensä jäi häneltä vaimo, Ma­rianne,
yksi veli Suomessa, - kaksi
serkloia, John Aho ja Sam Rintala,
sekä suuri toveri- ja tuttavapiiri.
Heti Nipigoniin tultua oli hän
CSJn Nipigon osastossa^ myöhem­min
myös alansa työväen unioissa
ja omaksui marxilaisen maailman­katsomuksen
työväenliikkeen toi­minnassa.
Hautaus suoritetaan keskiviilcko-na
ja lasketaan perhehautaan Nipi­gon
Gliffside hautausmaahan.
— ATH. .
Starm vuosikokous
hefmikuufl 3 pnä
St. Cadftarfnes. — V.- ja u.-sei|ra
Starin kokousasioista joku ^sana.
Seuran jäsenistö on jo vuosien ajan
tottunut siihen, että kokoukset ovat
jokaisen kuulcauden viimeisenä
sunnuntaina, mutta vuosikokous on
aina erikoisesti määrätty. Tällä ker­taa
se on päätetty pitää helmikuun
3 pnä kello 2 ip. Kaikkia seuran jä­seniä
pyydetään saapumaan ko­koukseen,
sillä esillä on hyvin tär­keitä
asioita mikäli seuran toiminta
on kysymyksessä. v
Tunnettua on, että vuosikokouk­sissa
suunnitellaan toimintaa eteen­päin
sekä kuullaan edellisen vuo­den;
toiminnoista. Kaikki ovat ter-yjetulleitaJcolcouI^
een, myöskin^«el-laiset
henkilöt, jotka eiv^t ole seu­ran
jäseniä. Meillä ei ole mitään
salaista: toimintaa. Siis kaikki ko­koukseen
helmikuun 3 pnä klo 2 ip.
— U . H .
Ih^a Voronhia ja Tamara Rylova on
toisena.
v: KilpaUut alkoivat yllätyksellä
500 metrillä peri voiton uusi tulo­kas,
> 20-vuotias opiskelijaneitönen
Ivanovesta ajalla 47,9. Hänen ni-menää
on Irina Jegorova. Toisen ja
kobnannen sijan tällä matkalla ja-tx>
ivat Tatjana Sidorova ja monin­kertainen
Neuvostoliiton ja maail­manmestari
Tamara Rylova ajalla
48,2..
1,5 metrillä oli viime vuonna
Imats^Ua - maailmanmestaruutensa
saavuttanut Inga Voronina odotetus
ti nopein: 2.30,7, toisena mestarime-nijätär
Valentina Stenina 2.35,2 ja
kolmantena niin ikään menneiden
vousien kansainvälisten jääratojen
tähti Lidia Skoblikova.
KimteutöviOittlljIi ROLF HEYNO
. (RBAL E S T A l t BHÖSER). . - <
fklklssafklinte]st|lWlk>l&Ba voitte
C H W55Ö ; ^tj^s^liUotfflm^^ puoleen]
PUHELIN CH 1^550
MATKAPALVELU
Suomeen, Tanskaan, Norjaan jo Rnotmn
TSydellislä tietoja Ja pEOkkätllausta halutessanne
käykää. solt|aJcaa.,tai kirjoittakaa:
O. K. JOHNSOlf & 00. LIMITED
197 Bay St.>
lO^^Diinlop :E.
Ett 6-9488
PA6-65«f
Toronto 2, Ont.
B«tTlo. Ont,
K U U L t J I S l A S K A N > b t N A A V l A l . j f t I B l A
R1 l i t k i i I A POSIAONBi ^OCKEB DBICKA,
' Nyt myytävänä useimmissa alcandinaavialaislssa j a \riroIaisissa
käupolsasi .tn>i:onto«i^a
Scandinavian Beverages Co.
A Kotlimtjoa varten MHtakM 447-9744.
Boris Stenin
Nln mesteri
Moskova. — Boris Steninista tuli
ennen kaikkea Iiyvän 1,500 luiste­lunsa
ansiosta Afma-AtassaNeuvos;
toliiton vuoden 1963 luistelumesta-ri.
Johto, jonka Stenin otti lauan­taina,
kisojen, ensimmäisenä päivä­nä,
säilyi. Kun oli luisteltu 1,500
metriä, osoittivat - pisteet, että mi­käli
Stenin ei täysin epäonnistu
10.000 metrillä, ei kukaan pysty uh­kaamaan
hänen mestainiuttaan.
Näin ollen Steninin perhe sai sun­nuntaina
kaksi mitalia: -Valentina
Stenina, Boris Steninin vaimo, tuli
nimittäin ^Neuyost9liitoi^ naisten
mestaruuskilpailuissa laiseksi, r
Alma-Atan kisojen ,toisen päivän
päälaji eli jlO.OOO mfetriä' aloitettiin
sääolosuhteiden vuoksi nejä tuntia
aiottua myöhemmin. Tärkeimmän
parin Boris Steninin ja Edouard
Matusevitshin tulokset saapuivat
kuitenkiin Moskovaan ennen puolta
yötä, ja ne osoittivat, että kaksin­kamppailun
voitti Boris Stenin ajal­la
17.15,6. Matusevitsh sai ajan
17.3,5 ja kun Matusevitshin .olisi
voittaakseen Steninin pitänyt saada
23sekuntia parempi aika,, oli . Ste­ninin
voitti ylivoimainen. Hän sai
kaikkiaan 185,380 pistettä eikä hä­nen
mestaruuttaan näin ollen ku­kaan
jälkipareista pysty enää uh
kaarnaan. Niin ikään Matusevitshin
toinen tila on kaikkien yllätysten
ulkopuolella.
.1,500 metrin parhaat: 1) Boris
Stenin 2.14,4, 2) Vladimir Sveshni*
kov 2.15,3, 3) Edouard Matusevitsh
2.16,0,4) Vladimir Gurov 2.16,2. 5)
Jevgeni Grishin .2,16,3 6) Genadij
Voronin 2.16,0.
Festivaalien avauksen jälkeisenä
aamuna.ostin "Helsingin Sanomafi-nifaisen
päivälehden. Tämäkääh
Whti ei tiennyt Uäiden suurien, juh­lien
pidosta mitään. Tällä kertaa
olisi ollut paljon kerrottavaa sanoin
ja kuvin, sillä sellaista näkyä, mikä
oli edellisenä iltana, ei varmaan^
kaan tule olemaan tuossa kaupun­gissa
lähempien vuosien aikana.
Muuten, sivumennen mainittakoqq,
että |festiyaaleja seupamassa. oli
yli llcäljdeksansatä'^ • sänoinalehtira-portferia
'maaliman'eri maista, jo^
tenk^liä^i jossakin tiedettiin tästä
juiUasta., Tläiden lisäksi oli tieten­kin
suyri lukuinen joukko radio-ja
TV-toimittaiia.'Siellä oli tieten­kin
sellaisten - suurteen: julkaisujen
kuin Times ja Life,'joiden edusta­jalle
oli jo annettu useita satoja
pääsylippuja eri tilaisuuksiin. Sit­temmin
hän sai tietää, että festi­vaalissa
olildn 1,735 eri tilaisuutta.
Häntä rupesi vaivaamaan jonkin­lainen
"möyrytauti" että miksi hän
ei saanut lippuja kaikkiin. Toiset^
aeteuKin selostivat,- että et sinä
niissä kuitenkaan ehdi jokaisessa
käydä, mutta voit itse valita mie­luisesi
paikat.'
Sanomalehtilcioskilta kyselin
'Kansan UuuUsta". Loppuun myy­ty,
sanottiin, mutta ikään kuin va:
hingonkaupalla sainr tuon leh­den.
Tässä lehdessä oli pitkiä se­lostuksia
festivaalista ja niistä kau­kaisista
vieraista, joita "kihisi" Hei
sinki täynnä. Lehdestä oli otettu
ylimääräisiäjp^inoksia ja aina ne oli
loppuuntm^y.
Kansan Uutiset tiesi kertoa puo-iueettomasti
niin sosialististen kuin
porvarimaidenkin nuorista, jotka
noilla juhlilla tapasivat toisensa.
Kerrassaan hyvä lehti, josta helsin­kiläiset
voivat olla ylpeitä.
Tässä lehdessä oli pitkä hiettelo
eri tilaisuuksista, mitä tuona päi­vänä
ja iltana vietettiin."^-
Päivän kuljeskelin siellä ja
täällä, mutta illaksi varasin'itseni
Koiton talolle. Siellä oli puhtaasti
tanssiohjelma läpi illan. Siellä
esiintyi Korean, Kiinan ja Bulga­rian
kansantanssijoukkueet. Tässä
täytyy julkisesti teille tunnustaa,
että en ole elämässäni nähnyt niin
mieluisia ja mukaansa tempaavia
tanssiesityksiä kuin noiden maiden
nuoret taiteilijat antoivat.
Kuten tunnettua^ nuo maat ovat
kansandemokraattisia maita ja niis­sä
on nähtävästi vanhat kansantans­sit
muodostettu taiteeksi, jota tai­detta
esitetään siellä yhteisillä va­roilla
ja «rittäin kyvykkäillä voimil­la;
Sellainen henkilö, jolla-on "pa­pin
jalat", ei pääse noihin joukku­eisiin.
Näytti tosiaankin siltä, että
nämä nuoret ovat kulkeneet tans­seissa
jo ennen rippikoulun käyntiä.
Täinä tanssiohjelma oli kestänyt
lähes kaksi tuntia, jolloin ohjelman
esittäjä ihnoitti ohjelman - päätty­neeksi
mutta yleisö ei meinannut
lähteä )?ois ollenkaan. Eräs nuoru­kainen
Montrealista, kysyi minulta
puhunko englantia, vastasin hieman
ymmärtäväni. Hän kyseli joko se'
nyt loppui. Näinkö älckiä? — Sanoin
että niin he ilmoittivat. Poika ker­toi,
että tätä olisi Icatsonut vaikka
aamuun asti. Ja samaa mieltä olin
minäkin.
Nyt vietiin viimeistä vuorokautta
tuolla synnyinmaassani, sillä suo-mivierailuni
päättyi tähän festivaa­lin
alkupäiviin. Kuitenkin ehdin
nähdä tätä kuuluisaa juhlaa pie­nen
alkuhetken. Tämä faetiu on iäti
mielessä pysyvä, samoin kuin ne
lukuisat maanmieheni, joihin olin
tuoUa reissulla tutustunut Kailcista
ihmisistä, joita tapasin, jäi minulle
mieluinen muisto. Sukulaisia hyväs-tellessäni
kun näin, että heillä oli
murhemieli, sanoin lohdutukseksi
että muutaman vuoden perästä tu­len
jälleen tapaamaan. Voinko to­teuttaa
tämän aikeeni? Sitä on vai
ker sanoa, mutta toivoa voi jotakin;
elämisen arvoista. Sitähän me työ-;
Iäiset olemme aina tehneet, vaikka
olemme useasti täysin pettyneet.
Mutta teille lukijani, jotka olette
asuneet täällä vuosikymmeniä ja:
olette monta kertaa ajatelleet käydä
katsomassa noita synnyinseutuja,
toivoisin, että voisitte toteuttaa tuon
ajatuksenne. Mutta menkää sinne
kansan ihmisenä, joka voi vierailla
jokapaikassa, "yli puoluerajojen",
kuten tavataan sanoa. Silloin reis:^
sunne tulee olemaan nautintorikasi
ja te tulette saamaan unhoittamatto-mia
ystäviä tuolta synnyinmaasta.
Toisensa tapauksessa teille voi käy­dä'niin
kuip sille entiselle "sepa­raattorin^!
kauppiaalle. '
l^iin, tämä "jnaitokone"- Icauppias
muistui mieleeni. Hän öli täysin
ammattilainen alallaan. Hän meni
erääseen pienehköön taloon siellä
kotipuolessa. Tämä tapahtui siihen
aikaan kun siirryttiin viilipytty-ajasta
separaattoriaikaan. Kauppias
teki hikisen työn, selojsti koneen hy­viä
puolia ammatillisesti; menipä
niinkin pitkälle, että selvitti kuinka
myrkyllistä on maito käyttää, jos
ei sitä lasketa tämän maitokoneen
läpi. Mutta eihän talon väki paljon'
antanut tälle selostukselle arvoa.
Emäntä keitteli' siinä madekeittoa
ja pani myöskin maitoa sekaan, ku­ten
kuuluu. Talon väki rupesi syö­mään,
mutta kauppiasta ei käsketty
pöytään. Emäntä valitteli, että el
hän uskalla niin myrkyllistä ruokaa
vieraalle tarjota. Kauppias siinä
vesi kielelluUn tunsi nenässään iiy­vän'
tuoksun, mutta tyhjin vatsoin
oli lähdettävä. Varmaankin hän
ajatteli, että eipä passaa toisessa
paikassa puhua maidon myrlcyUi-syydestä.
Siinä näköjään jää kaupat
tekemättä ja keitot syömättä:
Festivaalin aikana: oli Helsinki
värikkäin maailman kaupungeista
-ja liekö missään maailman kolkassa
toista kaupunkia, jossa olisi yhdellä
k€;rtaa ollut niin monta eri kan-rsallisuutta
ja heidän mielessä se
suuri asia. maailmaii raUha ja kan-'
sojen ygtävyys.
Aikani oli tullut jättää tuo juh­liva
Helsinki ja ne monet tuhan,
net maailman ihmiset, jotka plivat
sinne kokoontuneet. Nousjmme: Seu;,
tulassa lentokoneeseen,, johon pii
lippumme ostettu jo kuukausi aikai­semmin.
Muu^n tällä lentokentäl­läkin
oli näiden festivaalien joh­dosta
erikoista kiirettä, koska kan
sainvälinen lentoliikenne oli koh­distettu
noina kiireinä päivinä sin­ne.
Kuulin, että y l i neljäsataa ko­netta
oli laskeutunut tuolle ken­tälle,
tuoden juhlavieraita ja ohjel­man
esittäjiä..
Nousimme ilmaan englantilaisten
ohjaamassa koneessa. Pian olimme
rukholmassa jia muutaman tunnin
kuluttua Lontoossa. Nämä lento­yhtiöt
saavatkin matkustajien rahat
ayvin lyhyessä ajassa. Kiireen kau­palla
he kyllä koettavat tarjoilla
uokaakin, mutta mitään vakituista
'boordihaussi"-hommaa ei synny
iuossa liikenteessä. Laivat, jotka
purjehtivat määrätyn solmuvälin no­peudella
joutuvat pitämään tuota
liikkuvaa hotellia j a palvelemaan
hyvinlun vaativia ruokailijoita.
Nylcyisten liikennevälineiden an­siosta
tämä suuri maailma on tullut
hyvin pieneksi. Entiset etäällä toi­sistaan
olevat maat, ovat tulleet
naapureiksi joiden välit pitäisi olla
paremmat, kuin tuon suomalaisen
kansannäytelmän Junula ja Tanula,
jotka riitelivät raja-aidasta.
Lensimme Atlantin y l i 5,000 jalan
korkeudessa, toista sataa matkusta­jaa
ja henkilökunta päälle. Aurin­gon
noustessa kirlckaana elokuun
aamuna laskeutuimme Montrealin
kansainväliselle lentokentälle. Me­nin
suoraa päätä kentän mahtavaan
ravintolaan. Tilasin "coffee and
toast". Nautin erikoisesti tästä an
noksesta, koska en ollut saanut
tällaista aamiaista kolmeen kuukau­teen.
• • .
Höyryävän kahvikupin ylitse kat­selin
sitä mahtavaa lentokenttähuo-neistoa
ja niitä valtavia odotussale­ja,
joiden seinät on rakennettu la
'äistaV Näin -tuhansia jalkoja pitkiä
maanalaisia käytäviä, jotka yhdis
tävät noita lukuisia suuria halleja,
joihin tulee ja joista lähtee tuhan­sia
matkustajia päivittäin. Näitä
kaikkia katselu / i i i i , mieleeni tuli
ajatus, kuinka pjijon on tämäkin
maa muuttunut viimeisten vuosi­kymmenien
aikana?
Illansuussa saavuimme kotiin,
jota jo kovasti kaipasimmekin.
Suurin osa tuttavistani oli matkus­tanut
Canadan suomalaisten suurille
juhlille Port Arthuriin. Mieleni teki
kovasti sinnekin, mutta olin taval­laan
matkasta väsynyt; vaikka olin­kin
tällä Suomireissulla nukkunut
kahdellakymmenelläkahdeksalla eri
vuoteella; H.
Tiesittekö, että.. •
—Sisiliassa on "Kuoleman jär­vi',
mikä on saanut nimensä siitä,
ettei siinä tai sen rannikoillaan
kasva mitään j a sen vesi on ih­misillekin
myrkyllistä, sillä järven
pohjassa on happolähteitä, jotka
myrkyttävät veden.
— Mannertenvälisen ohjuksen ohr
jausjärjestelmän sanotaan koostu­van
yU 300,000 (!) elementistä.
Port Ärfliurissaltin
on ollut pak1(asia
Port Arthur. — Heipä hei, pitäisi
taas kuulutella täältä kylmästä
Arthuristakin kuulumisia, mutta
mitäpä tänne muuta niin suurta
kuuluu kuin kylmää ja taaskin kyl­mää.
Taitaa olla kaikki kirjat se­kaisin
kuin aina vainkylmyys jat­kuu
ja lopusta ei puhuta mitään.
Onhan se tämäkin inehmoinen ehti­nyt
olla täällä Port Arthurin peru,-
koilla yli viisikymmentä vuotta,
mutta ei näin kymää ole ennen tar-vinniit
kokea. Kun, menee ulos niin
jo ihan sanatkin suuhun jäätyvät^
' Kylmästä Jiuolimatta täällä on
sfentään oSä ihmisiä, jotka kylmää
uhmaten rientävät järjestöjen J toi­mintoihin,
kuten kuoron, Iskun ja
•näyttämönkin hyväksi.
Kuulin, että on aloitettu harjoi­tukset
kahdestakin näytelmästä. N i ­mittäin
Onni ja Tourun Liisa. Se on
oikeaa meininkiä, ja sanon, että niin
sitä pitääkin. Kuorolla kuuluu muu­ten
olevan monet touhut j a kyllä
sitä taas kesällä tekevää tarvitaan­kin
jos aiotaan Torontoon suurjuh­liin
tehdä matka ja aiotaampa tie­tenkin."
Olen itsekin aikonut vaikka
vain vieraaksi, mutta tarvitaan sitä
juhlissa yleisöäkin.
Niin ja Aikamme naiset myös
pistävät töpinäksi. Se on kanssa
sellaista joukkoa joka ei suotta
nuhjota, vaan toimii. Ennen joulua
oli heillä monetkin kemut ja eikä
ihan suotta, sillä tanssista kertyneil­lä
varoilla muistettiin Sanatoriumin
sairaita rahalahjalla ja ostettiin ma­keisia
sekä savukkeita. Laatikkopäi-välliset
onnistuivat erikoisen hyvin
joten saatiin lahjoittaa osastolle
$150.00 ja Canadan naisten kongres­sin
järjestölle maksettiin jäsenmak­sut
ja myöskin kuukausimaksut yh­teisesti
$41.00.
Nyt on taas tarkoitus ostaa käsi-työaineita,
että keväällä järjeste­tään
leivos- ja käsityömyyjäiset ja
niin viedään toimintaa eteenpäin.
Aikamme naisten kokoukset on
aina pidetty vuorotellen jokaisen
jäsenen kotona joten täten saamme
joukkoon aina uusiakin tulokkaita,
vaikka he eivät tulisikaan vakitui­seksi..
• :• •
Rauhantyö' en erikoisen tärkeää,
eikä siitä asiasta sentään liikoja
tule puhuttua vaikka " O l l i " Toron­tosta
olikin eri mieltä. Sodan uhka
ja sen pelko painaa aina ihmismie­liä,
joten ei se ole mikään leikin
asia ja sitä ei meidän sentään tu­lisi
unhoittaa, vaan kaikkien rau­haarakastavien
ihmisten tulisi tais­tella
sitä vastaan. Sota sanan kaiku­kin
aiheuttaa pelkoa ja tuskaa. Sik­si
meidän . olisi puolustettava rau­haa,
että voisimme säilyttää miljoo­nien
ihmisten elämä siitä tuhosta
jonka nykyiset sota-aseet tulisivat
tuottamaan. Juuri meidän tulisi
puolustaa rauhaa ja säilyttää mil­joonien
ihmisten elämä. T.
Torstaina» tammik. 24 p. Thursday,. Jan: 24, , 1 ^ " , .;;SSi vu 3
Terveysministeri Brof rt tn^p
maansa lianitaksen
Lontqo. — irhteisinar|ddiioil^n
päästäkseen Irlannin ba^ltns - on :
valmis laopnniäaii. kalkisl^ pe^* :
a^tteis^, joista se on pUät>^(
ni monien vuosien ajan, ^ ^ | t ) ^ <
Irlannin , te|:veyf|etthpi^xni«lislei^
tri Noei Bro\^ EngUimiin ^ 1 ^ - :
puolueen ^ Tiikkolehdes^ T^pnes-sa
julkaistnss» artlltheiima. tJroipi
syyttää pääministeri: $ean lUÖfffs-sia
sUtä, että tästä on fnl|vt kyl­män
sodan aktUyinen pof^l^toja.
Ministeri Brown ikorostaa,e};t& Ir-
Don-h^2dilla
tanssitaan
Toronto. — Jokohan kaikki tietä­vät,
että Don haalilla on CSJn osas­ton
omat karkelot joka lauantai-ilta.
Musiikki on erikoisen hyvin jokai­selle
sopiva, ja nyt vielä lisäksi,
Olavi laulaa soittoyhtyeen mukana,
ja ehkä tulee vielä muutakin viihdy­kettä.
Siis paras paifl^a viettää lauantai-ilta
on Don haali. Tarjoilu alkaa klo
8 ja tanssi klo 9.
Tervetuloa! — H. H.
lännin lUttytniiii^<vJ^i£jMsmarkl^
hin. asetfaMsiV;;!^^
muutenkin' heikon t^tJde^VhÄrteiUe.
TäilaineA löin^päi^llcjiitjiä,^^^
Äyyden^; palsuää^»kii^Vj^
: Mannissäi • 4 ^ '^^^ : on J jo
«yt muut«4iiin'6;ni|i^^> • ' , ^
' Sayjoitfefesäfi ^ ' ^ j | n i n i ^^
siii lausimnO^^ gljffl' trlftTOinVlpjli*
tu^ ottJ^'kapttttfci»^
pan talou^telsön>.^fie^Jto;^ » t i -
la&niset ..velTOlIi^dSe^IJE(]^TO^ sanoo
tämän iperlätsei^-^äo9^^
vuttaa mamejvi^^^si^^
voimien;^ v )^£|cl^3^unttjouläcojen
ym. . t M k l ^ t f^
^uolimatt»: jat^^st^^^ogtoutista
atomiä«iden I^yi^öli^'jpa^ttaip^
sesta olemm^ ki^l^iiine^
ta n l3)antiiWi!ii;j^^
Irlanti :«a]U^.i««dUi|(H'<A^^^^
Ruma Elsa" Don-haaliNa
27 pnä
Toronto. — Tänä sunntmtaina;
siis tammik. 27 pnä olemme miltei'
helsinkiläisneitosten vieraina; ^silläi
mainittuna päivänä esitetään Don
haalilla näytelmä "Ruma Elsa".:
Kyllä sitä näytelmää on'jo odotet­tukin,
mutta nyt se tulee. Esitys ali,
kaa kello 4 iltapäivällä. . • r
CSJn Toronton osaston., vuosiko^
kous pidetään Don haalilla sunpnnt
taina, helmik. 3 pnä kellp 11^ ap.!
Ennakkotietojen mukaan osastömr'
me liittjry silloin useita uusia jäse-;
niä. Tervetuloa, jo etukäteen.
.-o-,. •. • .»V.. • V .
Yrityksen laatikkopäivälliset' on-^
nistuiyat hyvin. Erikoiskiitos emän-'
nille ja laatikkojen lahjQittäjill0. '
— N. - ^
LECS B/A SERVK^!
Kunnostetaan. kalkeamalllala : an­toja.
tt/A aatorenb^it» viU^sttä
Puhelin "4-8231 ' ' ,
Cumberland ja Munro ' k a t k u h n .
Port Arthur ..Ontario
joittaa ydin^set.ui^lffilMI-^I^UU^
ahieene; kiirjOitt^v l l ^ i ^ j l t l . ^ B ^ v^
—Vaikka sia^ :^iH(lk-';iä^ 1^
ti ovätkihrh>^-1c|pä)^
•^en^ pienissä' ^ i U d ^ finätia^ttaiii
heikkonS-
' \ * . - * ••vk* ' ' {
— iVaatqi|aläisessa\4u^:tu
sessa matossa - ei. .^Idny 'tainkaan
ihmis- t^ii^tät
notaan; johtuy.^i^iftäiJ^t^^
kieltää kuvaamasta 'i^IoUisia ^olento^
RAKENNUSKAUSI
ALKANUT!
MeUtä saatte kaikenlakia
rakennustarpeita.
T H U N D E R B A Y
L U M B E R C O .
(FORT WILUAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palveUtstaati^'
Puh. 3-7469
->16 Simpson S t Fort William
Kaikltea
rautal(auppa-a1aan
kuuluvaa tavaraa
LANGILA
PUHELIN DI 4-3508
215 Van Nbrman St.
Port Arthur. Ontario- .
MiUoin hyvänsä tar^dtsette ruokatavaraa, lihaa jai
miesten vaatetusta, ostakaa ne (osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma Street Port Arthor. Ontario
KESTÄÄ KUUKJAUDEN LOPPUUN
INTERNATIONAL CO-OP CLOTHING STORES
Mittojen mitoan tehtyjä
Päällystakit 30^^ alennuksella
Autotakit 25^^ alennuksella
Kaikki suosituissa malleissa ja kankaissa.
P U K U J A
Extra housut vapaasii
SOPIVAISUUS T A A T A A N -
MIESTEN
juhla- ja *Sport'-paidat
ja 'Sport'-jäketit
I>U01ELLA HiNTÄÄ
MIESTEN
'sweatereita'^ villa­paitoja,
parkatdkkej^t
ja kaulalpnoja
25% AiEmEliA
KANKAITA: ^
VALKOISTA F L A N E L L I A , t a v a l l . 59c yd; — myyntihinta nyt 35^ yd.
KUVIOLLISTA PUMPULIKANGASTA, ta vall. 79c yd. — myyntihinta n y t 4 9 * . yd.
KÄYTTÄKÄÄ HYVÄKSENNE NÄITÄ TAMMIKUUN ALBNNI^SÄTCS^
NIN HUOMATTAVIA ALENNUKSIA OMASSA OSUUSUGTKIQEnESSÄNNE
IHTEIHMTIOIIAL CIM)P STORES LTD.
176 S. ALGOMA ST. PORT ARTHUR, ONTARIO
KILDÄ LUNI^liXE
hänen ; ^tjnmäE^vSÖfä'/jo}idosta 1
f I DA >BLMÄ~ ; \ ,
41. i •
35c
Kerran ku^lkwstisr«&^i
Homoristis-safitrinen
Irtonumeron i ^ t a 40c '
, isBlut perinä ^ t t ,
' l«dSUtse'llai<iiett;yQ& 4Sc
o. m. 2 2 - ^
' Bostltae lahetetfyidL 45e
il)pkya!kaisen MtatI
IrtoniiineKut
Postitse lähete
40e
45c
^'Suomen
40 43 47T-4&.^-W-^1»62
Irtbnutäeroa HINTA 49e
Postitse läbete^ty^ 46c
Seimitkäa llnultaBtMniMb. «flSBr joka vJlIdU) saapon' ttiiBlft^
mferolta ifllämaUUtoltta vin^
kaisuista. LShetttkU lrtmiiiin«<o^
tilatiltsetme osoltteellat r
Vapaus PoUishing
lÖO Elm Stt. W«8t Sttdbof7
P.aBoK.69 .